Kairossa asetettujen tavoitteiden toteutuminen
|
|
- Ari Kouki
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Väestöviesti 3/2004 3/ Kymmenen vuotta YK:n väestö- ja kehityskonferenssista Teksti: Mirkka Mattila Kairon kansainvälisestä väestö- ja kehityskonferenssista tulee tänä vuonna kuluneeksi kymmenen vuotta. Tuolloin 179 valtiota hyväksyi toimintaohjelman, jonka tavoitteena oli parantaa nykyisten ja tulevien sukupolvien elämänlaatua ja edistää kestävän kehityksen toteutumista. Toimintaohjelmassa määriteltiin lähtökohdiksi ihmisoikeuksien ja yksilön valinnanvapauden kunnioittaminen, sukupuolten välisen tasa-arvon ja naisten aseman vahvistaminen sekä seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja -oikeuksien edistäminen. Kymmenen vuotta tavoitteiden asettamisen jälkeen niiden arviointi on tullut ajankohtaiseksi. Väestöliiton Kehitysyhteistyön seminaari- ja koulutuspäivillä Helsingissä toukokuussa käsiteltiin seksuaaliterveyskysymyksiä ja palattiin konferenssin tavoitteisiin ja toimintaohjelmaan sekä niiden maailmanlaajuiseen toteutumiseen. Kairossa asetettujen tavoitteiden toteutuminen Kairon väestö- ja kehityskonferenssin tavoitteiksi määriteltiin vuonna 1994 useita periaatteellisia lähtökotia: äitiys- ja imeväisyyskuolleisuutta tuli alentaa ja seksuaali- ja lisääntymisterveyspalveluja lisätä. HIV/aids-tartuntojen määrää tuli vähentää, kuten myös nuorten ei-toivottuja raskauksia ja abortteja. Lisäksi pyrkimyksenä oli lisätä tuntuvasti rahamääriä tavoitteiden saavuttamiseksi. Kansainvälisen perhesuunnittelujärjestöjen liiton pääjohtaja Steven Sinding arvioi seminaaripuheessaan Kairon toimintaohjelman toteutumista kehitysmaissa huolestuneeseen sävyyn. Äitiyskuolleisuus on Sindingin mukaan edelleen korkea, eikä tavoitetta sen laskemiseksi ole saavutettu. Imeväisyyskuolleisuus on kymmenessä vuodessa alentunut, mutta sitä varjostaa kaksi uhkakuvaa: Tässä numerossa Kymmenen vuotta YK:n väestö- ja kehityskonferenssista Sivu 1 Nuoret puhuivat globaalin solidaarisuuden puolesta Sivu 4 Seksuaalioikeuksia edistävä Euroopan nuorten verkosto YouAct lanseerattiin Lissabonissa Sivu 5 HIV/aidsin ehkäiseminen Afrikan suurimpia haasteita Sivu 6 Jatkuu sivulla 2 1
2 Väestöliitto lasten rokotusasteen laskeminen ja HIV/aidsin nopea leviäminen. HIV/ aidsin vähentämisessä ei olla myöskään onnistuttu muutamaa menestystarinaa lukuun ottamatta, Sinding totesi. Lisäksi Sinding kiinnitti huomiota nuorten raskauksien ja aborttien ehkäisyyn, jossa on saavutettu vain vähäistä parannusta. Nuorille suunnattuja seksuaali- ja lisääntymisterveyspalveluja on hyvin vähän, eivätkä alan rahoitusnäkymät ole lupaavia, Sinding muistutti. Muutosta parempaan on Sindingin mukaan kuitenkin tapahtunut ihmisten tietämyksessä seksuaaliterveydestä. Konservatiivien vaikutus vaikeuttaa rahoitusta IPPF:n pääjohtajan Steven Sindingin puheenvuorossa käsiteltiin Kairon toimintaohjelman tavoitteita ja niiden toteutumista. Kairon jälkeisiä muutoksia pohtiessaan Sinding arvioi poliittisen ilmapiirin huonontuneen erityisesti kotimaassaan Yhdysvalloissa. Yhdysvaltain roolia rahoittajana ja ilmapiirin luojana vuosien varrella Sinding kuvaa hyvän ja pahan voimaksi. Tällä hän viittaa toisaalta Yhdysvaltain aiemmin voimakkaaseen tukeen esimerkiksi UNFPA:n ja IPPF:n toiminnalle ja toisaalta nykyisen Bushin hallinnon konservatiiviseen ja jopa vihamieliseen suhtautumiseen seksuaali- ja lisääntymisterveys- ja -oikeuskysymyksiin. Myös vuosituhattavoitteet Kairon jälkeisinä saavutuksina korostuivat Sindingin puheessa. Yhteisten vuosituhattavoitteiden asettaminen on suuri harppaus eteenpäin kehitysyhteistyökentällä, Sinding totesi. Samalla hän kuitenkin huomautti vuosituhattavoitteisiin liittyvästä merkittävästä epäkohdasta, joka liittyy seksuaali- ja lisääntymisterveyspalvelujen puuttumiseen julistuksesta. Köyhyyden vähentäminen ja HIV/aidsin todellisen uhkan havaitseminen Kairon jälkeisessä toiminnassa nousivat Sindingin puheessa niin ikään esiin. Myös kehitysyhteistyön luonteen muuttuminen kohti kumppanuutta sai Sindingiltä tunnustusta. Lopuksi Sinding muistutti vielä, ettei vuosituhattavoitteita voida saavuttaa ilman maailmanlaajuista seksuaali- ja lisääntymisterveyspalvelujen parantamista ja turvaamista kaikille: Ihmisten oikeudet päättää omista lisääntymiseen liittyvistä kysymyksistä ovat avain köyhyyden vähentämiseksi, Sinding korosti. Koulutuspäivät olivat osa Suomen lääketieteellisten tiedekuntien, Suomen Lääkäriliiton, Kansanterveystieteiden laitoksen sekä eri kansalaisjärjestöjen suomalaisille ja kehitysmaiden lääketieteen opiskelijoille sekä muille aiheesta kiinnostuneille suunnattua Global Health -koulutusta. Koulutuspäiviin liittyi lisäksi Väestöliiton Kehitysyhteistyön ja eduskunnan väestö- ja kehitystyöryhmän yhdessä järjestämä kevätseminaari. Seminaari- ja koulutuspäivillä puhuivat kansainvälisen perhesuunnittelujärjestöjen liiton (IPPF) pääjohtaja Steven Sinding, professori Staffan Bergström Karolinska Instituutista, seksuaaliterveyden edistämishankkeen projektijohtaja Arundhati Char Intiasta, nuorten UNDP terveysprojektin koordinaattori Inese Kikule Latviasta, ulkoasiainministeriön kehityspoliittisen osaston terveysalan neuvonantaja Gisela Blumenthal, Väestöliiton seksuaaliterveysklinikan johtaja Dan Apter, Väestöliiton Kehitysyhteistyön asiantuntijalääkäri Teija Kulmala sekä Väestöliiton Kehitysyhteistyön nuorten ryhmän Milla Hyvärinen ja Heini Luostarinen. Kansalaisyhteiskunta järjestää tänä vuonna useita kansainvälisiä tapahtumia, joissa arvioidaan Kairon toimintaohjelman tavoitteiden toteutumista. Yksi tärkeimmistä tilaisuuksista on Kansainvälisen perhesuunnittelujärjestöjen liiton (IPPF) ja Population Action Internationalin (PAI) järjestämä Global Roundtable -kokous Lontoossa Kokoukseen odotetaan saapuvaksi 600 edustajaa ympäri maailmaa. Suomesta kokoukseen osallistuvat Väestöliiton, eduskunnan väestö- ja kehitystyöryhmän ja ulkoasianministeriön edustajat. 2
3 Väestöviesti 3/2004 Imeväiskuolleisuus kehitysmaissa (per 1000) Aasia Afrikka Latinalainen Amerikka Lähde: UNFPA. The State of World Population 1993, 1998 ja Niger Malawi Nepal Intia Haiti Bolivia Niger Malawi Nepal Intia Haiti Bolivia Äitiyskuolleisuus joissakin Aasian, Afrikan ja Latinalaisen Amerikan maissa (per syntynyttä kohden) Lähde: UNFPA. The State of World Population 1998 ja Lukutaidottomien yli 15-vuotiaiden naisten osuudet joissakin Aasian, Afrikan ja Latinalaisen Amerikan maissa Lähde: UNFPA. The State of World Population 1998 ja Kehitysmaiden kuolleisuusluvut edelleen korkeita ja köyhyys sukupuolisidonnaista Yhtenä Kairon väestö- ja kehityskonferenssin toimintaohjelman keskeisimpänä tavoitteena oli turvallisen äitiyden edistäminen. Kairon toimintaohjelman tavoitteet ovat toteutuneet eri maissa ja maanosissa hyvin eri tavoin. Esimerkiksi imeväiskuolleisuus eli alle 1-vuotiaiden lasten kuolleisuus 1000 syntynyttä kohden on ollut kymmenessä vuodessa laskusuuntaista, mutta se on edelleen erittäin korkea varsinkin Afrikassa. Kairon toimintaohjelmassa tavoitteeksi sovittiin äitiyskuolleisuuden vähentäminen puoleen vuoden 1990 tasosta vuoteen 2000 mennessä ja siitä edelleen puoleen vuoteen 2015 mennessä. Monissa maissa äitiyskuolleisuus onkin vähentynyt. Sen sijaan useimmissa Afrikan maissa äitiyskuolleisuus ei juurikaan ole alentunut, vaan se on joissakin maissa jopa lisääntynyt. Kuvion esimerkkimaista Nepalissa, Haitissa ja Boliviassa kuolleisuusluvut ovat laskeneet merkittävästi vuosien 1998 ja 2003 välisenä aikana. Malawissa äitiyskuolleisuus on noussut ennennäkemättömiin lukuihin vuoteen 2003 tultaessa. Malawin äitiyskuolleisuuskatastrofin taustalla vaikuttavat lähinnä sosioekonomiset syyt ja nopeasti ja laajalle levinnyt HIV/aids-epidemia. Maailmassa on noin 600 miljoonaa lukutaidotonta naista ja 340 miljoonaa lukutaidotonta miestä. Kairon konferenssissa sovittu tavoite peruskoulutuksen takaamisesta kaikille vuoteen 2015 mennessä on edelleen todellinen haaste. Tavoitteeksi sovittiin myös sukupuolierojen poistaminen koulutuksesta vuoteen 2005 mennessä. 3
4 Väestöliitto Nuoret puhuivat globaalin solidaarisuuden puolesta Teksti: Mirkka Mattila Monissa kehitysmaissa nuoret tytöt avioituvat hyvin nuorina. Esimerkiksi Nepalissa keskimääräinen avioitumisikä on vain 16 vuotta. Myös nuorten tyttöjen raskaudet kehitysmaissa ovat yleisiä: maailmanlaajuisesti on arvioitu, että joka vuosi 14 miljoonaa tyttöä synnyttää vuoden iässä. Kehitysmaissa raskauteen ja synnytykseen liittyvät komplikaatiot ovat nuorten tyttöjen johtava kuolinsyy, sillä nuorten mahdollisuudet saada avointa seksuaalivalistusta ja -palveluja ovat huonot. Lisäksi kaksi kolmasosaa uusista HIV-tartunnoista on nuorilla, vuotiailla naisilla. Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan HIV/ aidsista on tullut työikäisten johtava kuolinsyy. Näitä vaikuttavia ja huolestuttavia lukuja nuorten naisten raskauksista ja HIV/aids-tartunnoista kehitysmaissa esittelivät Väestöliiton Kehitysyhteistyön nuorten ryhmän edustajat Milla Hyvärinen ja Heini Luostarinen seminaarialustuksessaan. Nuorten ryhmä on perustettu maaliskuussa 2004, ja siihen kuuluu jäseniä eri puolilta Suomea. Ryhmän tavoitteena on vaikuttaa globaaleihin seksuaali- ja lisääntymisterveyskysymyksiin ja lisätä ihmisten tietoisuutta kehitysmaiden ja Itä- Euroopan maiden tilanteesta Suomessa. Nuorten puheenvuorossa pohdittiin ongelmien lisäksi myös ratkaisukeinoja ja -mahdollisuuksia. Ratkaisumalleissa esiin nousivat koulutus, nuorille suunnatut ja vanhempien suostumuksesta riippumattomat seksuaali- ja lisääntymisterveyspalvelut sekä kaikenpuolinen tasa-arvo. Lisäksi nuorten mielestä naisille pitäisi suoda mahdollisuus ja oikeus ehkäisyn käyttöön kondomit mukaan lukien. Miltä tuntuisi, jos sinulla olisi käytössä neljä kondomia vuotta kohden, nuoret kysyivät yleisöltään. Tämä on tilanne esimerkiksi joissain Afrikan maissa. Kehitysmaissa onkin yleisesti todellinen puute kondomeista ja muista ehkäisyvälineistä ja kysyntä kasvaa jatkuvasti väestönkasvun myötä. Seksuaalioikeudet kuuluvat myös nuorille Kairon konferenssin tavoitteista Hyvärinen ja Luostarinen nostivat esiin nuorten oikeudet tietoon, koulutukseen ja hoitoon. Haluamme korostaa nuorisoystävällisten palvelujen tärkeyttä. Monissa maissa palvelut on tarkoitettu vain aviopareille, mutta kuten tiedämme, myös muut ihmiset ovat seksuaalisesti aktiivisia ja heillä on samat oikeudet palvelujen käyttöön, Väestöliiton Kehitysyhteistyön nuoret totesivat. Hyvärinen ja Luostarinen muistuttivat, ettei Kairon toimintaohjelmassa määriteltyihin määrärahakorotuksiin olla päästy: tällä hetkellä seksuaaliterveyspalvelujen rahoitus ei ole riittävää ja esimerkiksi Suomen kehitysyhteistyömäärärahat ovat kaukana YK:n 0,7% asettamasta kansallisesta suosituksesta, nuoret lisäsivät. Lopuksi Hyvärinen ja Luostarinen nostivat esiin tärkeän kysymyksen siitä, minkälainen tulevaisuus maailmalla on edessään, kun niin monilta nuorilta on evätty perusihmisoikeudet. Tämä on yhteinen taistelu, koska maailmakin on kaikille yhteinen, he korostivat. Nuorten seksuaaliterveyskysymyksiä käsitteli puheenvuorossaan myös ylilääkäri Dan Apter Väestöliiton seksuaaliterveysklinikalta. Apter kiinnitti huomiota nuorten seksuaaliterveyden turvaamisen vaatimuksiin, joihin kuuluvat seksuaalioikeuksien tunnustaminen, seksuaalikasvatus ja luottamukselliset, hyvälaatuiset palvelut. Apter huomioi puheenvuorossaan myös raskauteen liittyvät Nuorten näkökulman seminaariin toivat Milla Hyvärinen ja Heini Luostarinen. 4
5 Väestöviesti 3/2004 kuolemat johtavana kuolinsyynä vuotiaiden tyttöjen keskuudessa sekä vaarallisten aborttien määrän kasvun erityisesti Afrikassa. "Poliittisen tahdon puute ja Yhdysvaltain rahoituksen väheneminen ovat aiheuttaneet merkittävää vahinkoa ja ongelmia seksuaaliterveyspalveluille maailman kehitysmaissa.", Apter lisäsi. Seksuaalioikeuksia edistävä Euroopan nuorten verkosto YouAct lanseerattiin Lissabonissa Julkaisuja Väestöliiton Kehitysyhteistyö on julkaissut Aids Afrikassa tietopaketti HIV/aids-tilanteesta -vihkosen. Vihkosessa tarkastellaan mm. HIV-tartuntojen nopeaan leviämiseen vaikuttavia tekijöitä Afrikassa, HIV/aidsin vaikutusta alueen väestönkehitykseen sekä taudin yhteiskunnallisia ja taloudellisia seurauksia. Lisäksi vihkosessa tarkastellaan, mitä olisi tehtävä HIV/aidsin leviämisen ehkäisemiseksi ja seurausten lievittämiseksi. Aids Afrikassa -julkaisu (32 s.) on maksuton. Sitä on jaettu eri alojen oppilaitoksille ja kirjastoille. Julkaisun tuottamiseen on saatu ulkoasiainministeriön tiedotustukea. Vihkosen kirjoittajat ovat Riikka Shemeikka ja Paula Alkio. Sitä voi tilata Väestöliitosta, puh. (09) tai sähköpostilla Luovassa työpajassa maalattiin graffiteja, joissa ilmaistiin nuorten seksuaaliterveyden ja -oikeuksien tärkeyttä. Teksti: Elina Juntunen Yhteensä 37 nuorta eri puolilta Eurooppaa osallistui YouActin järjestämään nuorten konferenssiin Are You Ready to Act?, joka pidettiin Lissabonissa. Konferenssissa keskusteltiin nuorten seksuaaliterveystilanteesta, kuten HIV/ aidsista, muista sukupuolitaudeista, teiniraskauksista ja vaarallisesta abortista, opittiin alan kansainvälisistä sopimuksista ja nuorten osallistamisesta projektien suunnitteluun, toteuttamiseen ja päätöksentekoon yleensä. Lisäksi puhuttiin oppositiosta eli seksuaalioikeuksien vastustajista sekä isäntämaan Portugalin seksuaaliterveystilanteesta. Osallistujat ilmaisivat huolensa monista vaikeuksista ja hankaluuksista, joita nuoret kohtaavat etsiessään tietoa tai seksuaaliterveyspalveluja. Esimerkiksi Portugalissa lainsäädännön tulisi taata nuorille kattavasti seksuaalivalistusta ja seksuaaliterveyspalveluja, mutta käytäntö on toinen: Nuoria, avun tarpeessa olevia tyttöjä lähetetään pois klinikoilta ja apteekeista. Tytöille ei aina myöskään suostuta antamaan jälkiehkäisyä, vaikka heillä olisi siihen lain mukaan oikeus. Henkilökunnan asenteet ja käytös voivat olla loukkaavia, eivätkä nuoret usein saa apua tilanteeseensa. Seksuaalivalistuksen antaminen on pakollista koulussa, mutta valvonnan puuttumisen takia opetuksen toteutuminen on hyvin kyseenalaista. Samanlaisia ongelmia ilmenee useissa maissa niin kehittyneissä kuin kehitysmaissakin. Keskustelua herättivät myös HIV/aids-pandemia ja yhä kasvavat tartuntaluvut. Kehitysmaiden nuoret naiset ovat erityisen alttiita tartunnalle, eikä heillä ole useinkaan mahdolli- 5
6 Väestöliitto suutta vaatia kondomin käyttöä, jos kondomeja ylipäätään on saatavilla. Lisäksi nuorten tietoisuus HIV/ aidsista ja muista sukupuolitaudeista on puutteellista, eivätkä he välttämättä tiedä, kuinka suojautua niiltä. Nuoret eurooppalaiset valmiita toimimaan Ratkaisuina ongelmiin painotettiin mm. sukupuolten välistä tasa-arvoa, seksuaalisuus-on-tabu -ajattelutavan rikkomista ja oikean seksuaaliterveystiedon antamista nuorille sekä kouluissa että kouluympäristön ulkopuolella. Seksuaalivalistuksen tulisikin alkaa jo ennen seksuaalisesti aktiivista ikää ja koulujen opettajilla tulisi olla erityinen koulutus seksuaaliterveystiedon ja -valistuksen antamiseksi. Tärkeinä pidettiin myös nuorisoystävällisten seksuaaliterveyspalvelujen ja ehkäisyvälineiden tarjontaa ja saatavuutta sekä nuorten osallistumista päätöksentekoon ja suunnitteluun. Konferenssiin osallistuneet nuoret tulevat tekemään vaikuttamistyötä asioiden edistämiseksi sekä omassa maassaan että kansainvälisellä tasolla. On kiistämätön tosiasia, että muutosten aikaansaamiseksi tarvitaan yhteinen nuorten foorumi, jotta nuoret saavat äänensä paremmin kuuluviin ja jotta he voivat vaikuttaa asioihin. Nuorten osallistumisesta on puhuttu virallisella tasolla jo Kairon Kehityskonferenssista lähtien, vuodesta 1994, mutta sen toteutuminen on haasteellista vieläkin. Lähes puolet maapallon 6,3 miljardista ihmisestä on alle 25-vuotiaita, joista valtaosa asuu kehitysmaissa. Heidän terveytensä ja hyvinvointinsa vaikuttaa tulevaisuuteen ja seuraavien sukupolvien elämään ratkaisevasti. Meillä kaikilla on vastuu ja oikeus välittää. YouActin Euroopan nuorten verkoston tavoitteena on edistää erityisesti nuorten seksuaaliterveyttä ja -oikeuksia sekä nuorten osallistamista päätöksentekoon. YouAct tekee vaikuttamistyötä sekä kansallisella, alueellisella että kansainvälisellä tasolla poliitikkojen, kansalaisjärjestöjen, median ja nuorten itsensä kanssa. Verkosto pitää lisäksi koulutuksia nuorten osallistamisesta ja vaikuttamistyöstä. HIV/aidsin ehkäiseminen Afrikan suurimpia haasteita Teksti: Riikka Shemeikka, Paula Alkio Kymmenen vuotta sitten YK:n väestö- ja kehityskonferenssi asetti uusien HIV-tartuntojen ehkäisemisen yhdeksi keskeiseksi tavoitteeksi äitiys- ja imeväiskuolleisuuden vähentämisen ja seksuaali- ja lisääntymisterveyspalveluiden lisäämisen ohella. Vuonna 1994 maailmassa arvioitiin olevan 14 miljoonaa HIVtartunnan saanutta. HIV/aids on kuitenkin levinnyt nopeammin kuin tuolloin osattiin odottaa, eikä maailmanlaajuisen epidemian eli pan- demian etenemistä ole kyetty estämään. Tällä hetkellä HIV-positiivisia on UNFPA:n aids-kellon mukaan yli 42 miljoonaa, ja lähes 30 miljoonaa ihmistä on jo menehtynyt aidsiin. HIV/aids-pandemia onkin yksi tämän hetken suurimmista kehityshaasteista. Sen vaikutukset näkyvät kaikkialla maailmassa, mutta eniten tauti koettelee köyhiä, taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen kanssa kamppailevia maita. Tauti on nostanut uudella tavalla esiin erityisesti köyhien maiden ihmisten puutteelliset seksuaali- ja ihmisoikeudet. HIVtartunnat ovat yleisimpiä siellä, missä äitiys- ja imeväiskuolleisuus on jo muutenkin korkea, ei-toivottuja raskauksia ja vaarallisia abortteja on paljon, seksuaalisuuteen liittyvää tietoa ja palveluita on vähän ja naisten asema on heikko. UNAIDSin heinäkuussa 2002 julkaiseman raportin mukaan HIVpandemia on vielä varhaisessa vaiheessa. HIV-tartunnat jatkavat leviämistään taudin pahimmin koettelemissa maissa nopeammin kuin aiemmin on arvioitu olevan mahdollista. Lisäksi tauti jatkaa leviämistään uusiin väestöryhmiin Afrikassa, Aasiassa, Karibialla ja Euroopan siirtymätalouden maissa. Erityisen huolestuttavaa on nuorten nais- 6
7 Väestöviesti 3/2004 ten suuri osuus tartunnan saaneista varsinkin Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. UNAIDSin uudet maittaiset arviot julkaistaan heinäkuussa Miksi HIV/aids leviää nopeasti Afrikassa? Afrikassa aidsin nopean leviämisen taustatekijät liittyvät sekä alueen yhteiskuntien sisäiseen haavoittuvuuteen että koko mantereen heikkoon asemaan maailmantaloudessa. Maanosan historiallinen tausta, siirtomaa-aika mukaan lukien, on osaltaan kärjistänyt tilannetta esimerkiksi eteläisessä Afrikassa. Aidsin leviämisen taustatekijöitä arvioitaessa on muistettava, että Saharan eteläpuolinen Afrikka on kulttuurisesti, historiallisesti, taloudellisesti ja luonnonoloiltaan monimuotoinen alue. HIV-pandemian torjuntaa on Afrikassa hankaloittanut muun muassa se, ettei seksiin ja sukupuolitauteihin liittyvistä asioista ole keskusteltu avoimesti. Avoimuutta vaikeuttavat myös HIV-tartuntoihin liittyvä leimaaminen ja syrjintä. HIV-tartunnan saamisen ja aidsiin sairastumisen välinen pitkä viive on haitannut pandemian vakavuuden ymmärtämistä. HIV/aids miellettiin monissa maissa pitkään vain yhdeksi terveyttä vaarantavaksi tekijäksi monien muiden kansanterveydellisten uhkien joukossa. Monet tekijät vaikuttavat tartuntojen ehkäisyn onnistumiseen ja tartunnan todennäköisyyteen yksilön altistuessa virukselle sekä taudin etenemiseen tartunnan jälkeen. Osaan näistä tekijöistä voidaan vaikuttaa yksilön ja yhteiskunnan toiminnalla. HIV-tartuntojen todennäköisyyttä lisää partnereiden suuri vaihtuvuus. Toinen merkittävä tekijä on sellaisten sukupuolisuhteiden yleisyys, jotka ylittävät ikä- ja yhteiskuntaluokkien ja seksuaaliselta aktiivisuudeltaan erilaisten ihmisryhmien rajat. Myös esimerkiksi kondomien käytön yleisyydellä on merkitystä. Vertaileva tutkimus Beninissä, Kamerunissa, Keniassa ja Sambiassa sijaitsevien kaupunkien välillä on kuitenkin osoittanut, ettei HIV/aidsin leviämisen eroja voida kokonaan selittää sukupuolikäyttäytymisen eroilla. Tärkeämmäksi selittäjäksi osoittautuivat biologiset tekijät, kuten miesten ympärileikkaus ja muiden sukupuolitautien yleisyys. Jos henkilö sairastaa jotain sellaista sukupuolitautia tai tulehdusta, joka aiheuttaa haavaumia sukupuolielimissä, kuten herpestä tai kuppaa, kasvaa myös HI-viruksen tartunnan todennäköisyys. Niillä alueilla, joilla miesten ympärileikkaus on yleinen, HIV-tartunnan todennäköisyys yhdynnässä on pienempi. Naisten heikko asema estää suojautumisen Saharan eteläpuolisen Afrikan HIVpandemian erityispiirre on, että naisilla on suurempi todennäköisyys saada HIV-tartunta kuin miehillä. Saharan eteläpuolisessa Afrikassa 58 % HIV-positiivisista on naisia. Erityisen merkittävää on, että nuorten keskuudessa naisten ja miesten välinen ero on huomattavan suuri; vuotiailla naisilla HIV-tartunnat ovat 2,5 kertaa yleisempiä kuin saman ikäisillä miehillä. Suuntaus on nykyisin sama myös eräissä Aasian ja Karibian alueen maissa. Samantyyppiset taustatekijät näyttävät lisäävän naisten tartuntoja sekä Afrikassa että Aasiassa. Fysiologiset tekijät lisäävät osaltaan naisten tartunta-alttiutta. Naisella on kaksinkertainen todennäköisyys saada yhdynnässä tartunta HIV-positiiviselta mieheltä verrattuna miehen todennäköisyyteen saada tartunta HIV-positiiviselta naiselta. Nuoret naiset ovat ilmeisesti fysiologisesti erityisen alttiita HIV-tartunnalle. Monet yhteiskunnalliset tekijät lisäävät naisten HIV-tartuntariskiä. Nämä tekijät liittyvät usein naisten rajoittuneisiin seksuaalioikeuksiin. Naiset eivät usein tiedä tarpeeksi aidsista ja HIV-tartunnalta suojautumisesta, eivätkä he saa tarpeeksi HIVehkäisypalveluja. Naisilta puuttuu usein mahdollisuus neuvotella kumppaninsa kanssa turvallisemmista seksikäytännöistä. Naisten mahdollisuuksia tartunnalta suojautumiseen vähentää myös se, että kondomien käyttö ei ole naisten itsensä hallinnassa. Seksuaali- ja lisääntymisterveyden ongelmat ja seksuaalioikeuksien puutteellisuus korostuvat erityisesti nuorten naisten keskuudessa. Liikkuvuus lisää tartuntariskiä Parantuneet kansainväliset ja maiden sisäiset yhteydet edistävät myös HIV/aidsin leviämistä. Monet kaupungit kasvavat nopeasti niihin suuntautuvan muuttoliikkeen takia. Saharan eteläpuolisen Afrikan väestöstä noin kolmannes asui kaupungeissa vuonna Kaupungistuminen ja liikkuvuus ovat yhteydessä HIV/ aidsin leviämistapoihin, mutta valtion kaupungistumisasteen ja maan HIVtilanteen välillä ei ole suoraa yhteyttä. HIV-tartunnat ovat yleisempiä Afrikan kaupungeissa kuin maaseudulla. Kaupungeissa perinteiset normit ja niiden kontrolli esimerkiksi sukupuolielämän suhteen ovat löysempiä verrattuna konservatiivi- 7
8 Väestöliitto sempaan maaseutuun. Kaupunkiin muuttavat ovat usein nuoria, naimattomia aikuisia. Perinteiset sosiaaliset verkostot katoavat, mikä saattaa johtaa ongelmiin, kuten huumeiden käyttöön tai alkoholismiin ja seksuaalisen riskinoton lisääntymiseen. Muutto kaupunkiin töihin saattaa myös erottaa puolisot toisistaan pitkiksi ajanjaksoiksi. Puolisostaan erossa olevat miehet ja naiset ovat alttiimpia seksuaaliseen riskinottoon kuin puolisonsa kanssa asuvat. Kaupunkeihin muuttavien miesten perhe jää usein maaseudulle. Jos miehet kaupungeissa turvautuvat prostituoitujen palveluihin tai solmivat lyhytaikaisia seurustelusuhteita, kasvattavat he myös maaseudulle jääneen puolison tartuntavaaraa. Nykyisin myös nuorten naisten muutto kaupunkeihin on lisääntynyt. Naiset, joilla on vaikeuksia löytää töitä tai jotka joutuvat matalapalkkaisiin töihin, turvautuvat usein taloudellista tukea tuottavaan seurustelusuhteeseen tai prostituutioon toimeentulonsa turvaamiseksi. Sodat ja konfliktit lisäävät tartuntoja Sodat ja konfliktit ovat monen mekanismin kautta yhteydessä HIV/ aidsin esiintyvyyden kasvuun. Ne ovat olleet valitettavan yleisiä Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Sodan aikana sotilaat elävät ja toimivat riskien keskellä toimintaympäristössä, jossa HIV/aids-tartunnan riski voi tuntua toissijaiselta. Siviilitkin elävät epänormaalissa tilanteessa ja kohtaavat monenlaisia vakavia ongelmia ja riskejä. Siviileihin kohdistuu myös seksuaalista väkivaltaa, joka voi altistaa heidät HIV-tartunnalle. Kärjistettynä esimerkkinä tästä oli Ruandan kansanmurhan yhteydessä tapahtunut järjestelmällinen seksuaalinen väkivalta. Sodan uhrit joutuvat usein myös taloudellisiin vaikeuksiin, jotka saattavat johtaa heidät käyttämään seksiä toimentulonsa turvaamiseksi. Sotien ja konfliktien vuoksi ihmiset joutuvat muuttamaan pois asuinsijoiltaan. Väestönsiirrot ja pakolaisuus hajottavat sosiaalisia verkostoja sekä heikentävät ihmisten toimeentulomahdollisuuksia. Ne saattavat johtaa myös seksuaaliseen riskikäyttäytymiseen ja seksin käyttöön toimeentulovälineenä. Lisäksi esimerkiksi kuivuus aiheuttaa paikoin laajamittaisia muuttoliikkeitä, joilla voi olla samantapaisia vaikutuksia kuin sodista ja konflikteista johtuvalla pakolaisuudella. Kirjallisuus: Booker, S. & W. Minker. AIDS in Africa: is the world concerned enough? Great Decissions Buvé, Anne & Kizito Bishikwabo- Nsarhaza & Gladys Mutangadura The spread and effect of HIV-1 infection in sub-saharan Africa. Lancet 359 (2002), Decosas J. & F. Kane & J.K Anarfi & K.D.R. & Sodji & H.U.Wagner Migration and AIDS. Lancet 346 (1995), LeBeau, Debie & Tom Fox & Heike Becker & Pempelani Mufune Agencies and structures facilitating the transmission of HIV/AIDS in Northern Namibia. Society in Transition 32(2002)1, Siiskonen, Harri & Veijo Notkola Aids synnyttää Afrikkaan kuolemanleirejä. Kaleva Tersbøl, Britt Pinkowsky How to make sense of lover relationships Kwanyama culture and reproductive health. Teoksessa Winterberg, Volker & Tom Fox & Pempelani Mufune (toim.) Namibia Society Sociology, University of Namibia Faculty of Humanities and Social Sciences, Windhoek, Namibia. UNAIDS Report on the global HIV/AIDS epidemic. July UNAIDS AIDS epidemic update: December UNAIDS. 2004a. Women in Mekong Region Faced with Higher Rates of HIV Infection than Men. Mekong Leaders Consultative Meeting on Women and AIDS. Lehdistötiedote UNAIDS. 2004b. Women in the Frontlines of the AIDS Response. Lehdistötiedote UNAIDS. 2004c. HIV Prevention and Protection Efforts are Failing Women and Girls. Lehdistötiedote UNAIDS 2004d. World AIDS Campaign Women, Girls, HIV and AIDS. Strategic Overview and Background Note. Strategy Note February UNFPAn aids-kello: Julkaisija:VÄESTÖLIITTO PL 849 (Iso Roobertinkatu A), Helsinki, puh. (09) , fax (09) Toimittajat: Paula Alkio, Mirkka Mattila, Jenni Tuominen. Jakelu 900 kpl Väestöviesti myös internetissä:
Laura Londénin puhe Maailman Syntyvyys seminaarissa STATE OF WORLD POPULATION REPORT 2018
Laura Londénin puhe Maailman Syntyvyys seminaarissa 14.11.2018. STATE OF WORLD POPULATION REPORT 2018 Tervetuloa State of World Population 2018 raportin julkaisutilaisuuteen. Tämän vuoden raportti kertoo
LisätiedotEU:n ja sen jäsenvaltioiden lausuma maailman aids-päivänä
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 1. joulukuuta 2011 17567/11 PRESSE 451 EU:n ja sen jäsenvaltioiden lausuma maailman aids-päivänä 1. Tänään, vuoden 2011 maailman AIDS-päivänä, Euroopan unioni ja sen
LisätiedotYK: vuosituhattavoitteet
YK: vuosituhattavoitteet Tavoite 1. Poistetaan äärimmäinen nälkä ja köyhyys -Aliravittujen määrä on lähes puolittunut 23,3%:sta 12,9%:iin. -Äärimmäisen köyhyysrajan alapuolella elävien määrä on puolittunut
LisätiedotSeksuaali- ja lisääntymisterveys sekä -oikeudet Suomen kehityspolitiikassa
Seksuaali- ja lisääntymisterveys sekä -oikeudet Suomen kehityspolitiikassa ULKOASIAINMINISTERIÖ Ulkoasu: Innocorp Oy/Milla Toro Paino: Erweko Painotuote Oy, 2010 Sisältö 4 Esipuhe 5 Johdanto 6 8 10 11
LisätiedotReino Hjerppe. Vihreiden väestöseminaari 26.1.2010 Eduskunnan kansalaisinfossa
Reino Hjerppe Vihreiden väestöseminaari 26.1.2010 Eduskunnan kansalaisinfossa 1960-LUVULLA PUHUTTIIN VÄESTÖRÄJÄHDYKSESTÄ PELÄTTIIN MAAPALLON VÄESTÖN KASVAVAN HALLITSEMATTOMAN SUUREKSI VÄESTÖN KASVU OLI
LisätiedotVäestönkasvuun vaikuttavat tekijät - Mitä Suomi voi tehdä?
Väestönkasvuun vaikuttavat tekijät - Mitä Suomi voi tehdä? Minna Säävälä Dosentti, erikoistutkija Väestöliitto, Väestöntutkimuslaitos Väestöräjähdys ja elämän tulevaisuus -seminaari Eduskunnan lisärakennuksen
LisätiedotAids Afrikassa TIETOPAKETTI HIV/AIDS-TILANTEESTA. VÄESTÖLIITTO Väestötietosarja 12. Riikka Shemeikka Paula Alkio
Aids Afrikassa TIETOPAKETTI HIV/AIDS-TILANTEESTA Riikka Shemeikka Paula Alkio VÄESTÖLIITTO Väestötietosarja 12 Tekstissä esiintyviä kansainvälisten järjestöjen lyhenteitä FAO (Food and Agricultural Organization
LisätiedotTIIVISTELMÄ YK:N VÄESTÖRAHASTON VUOSIRAPORTISTA 2004 STATE OF WORLD POPULATION 2004
TIIVISTELMÄ YK:N VÄESTÖRAHASTON VUOSIRAPORTISTA 2004 STATE OF WORLD POPULATION 2004 Seksuaali- ja lisääntymisterveyden tila maailmassa 10 vuotta YK:n väestö- ja kehityskonferenssista Sisällys JOHDANTO
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTTI
EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunta 29. elokuuta 2002 PE 315.505/13-23 TARKISTUKSET 13-23 Lausuntoluonnos (PE 315.505) Amalia Sartori Ehdotus Euroopan parlamentin
LisätiedotAikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus
e Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus Suomen laki Suomen lainsäädännön perusperiaatteet kuuluvat kotoutuvan henkilön yleisinformaation tarpeeseen. Valitettavan usein informaatio
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTTI
EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 Istuntoasiakirja 2009 12.11.2008 B6-0584/2008 PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS neuvoston ja komission julkilausumien johdosta työjärjestyksen 103 artiklan 2 kohdan mukaisesti esittäjä(t):
LisätiedotFAKTAA LUKUTAIDOSTA MAAILMALLA
T U V W X Y Z Å Ä Ö 10 FAKTAA LUKUTAIDOSTA MAAILMALLA I J K L M N O P Q R S A B C D E F G H 1. Maailmassa on lähes 800 miljoonaa lukutaidotonta aikuista 1 Maapallon väestön yli 15-vuotiaista 800 miljoonaa
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTTI
EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 Kehitysyhteistyövaliokunta 2004 VÄLIAIKAINEN 2002/0052(COD) 26. heinäkuuta 2002 ***I MIETINTÖLUONNOS Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi avusta lisääntymis-
LisätiedotEU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille. Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.
EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.fi Kaksi rahoituslähdettä Yhteisön kehitysyhteistyön rahoitus
LisätiedotHyvää työtä vieläkin paremmin-asiantuntijadialogi
1 MUISTIO 19.2.2015 Hyvää työtä vieläkin paremmin-asiantuntijadialogi Perjantai-ryhmän järjestämä dialogi monenkeskisen kehitysyhteistyötoimijoiden kanssa Aika: tiistaina 10.2.2015 klo 15-17 Paikka: Eduskuntatalo,
LisätiedotEU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille. www.kehys.fi
EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille www.kehys.fi EU:n budjetti 2007-2013 Viisi päälohkoa: Yhteensä 974,7 miljardia 1. Kestävä kasvu 433,0 miljardia 2. Luonnonvarojen kestävä kehitys ja suojelu
LisätiedotTurvallista matkaa? Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta.
Päivätyökeräys 2016 2017 Turvallista matkaa? Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta. Tällä hetkellä Maailmassa on yli 60 miljoonaa ihmistä, jotka ovat joutuneet jättämään kotinsa hakeakseen
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTTI
EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunta VÄLIAIKAINEN 2003/2133(INI) 18. marraskuuta 2003 LAUSUNTOLUONNOS naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunnalta
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A7-0071/2. Tarkistus. Mary Honeyball ja muut
19.2.2014 A7-0071/2 2 1 kohta 1. toteaa, että prostituutio ja seksuaalinen hyväksikäyttö ovat erittäin voimakkaasti sukupuoleen perustuvia kysymyksiä, ne loukkaavat ihmisarvoa ja ovat vastoin ihmisoikeuksien
LisätiedotLAUSUNTO 11/43/2004. Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan lausunto koskien naisiin kohdistuvan väkivallan ja HIV/AIDS suhdetta
SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ LAUSUNTO 11/43/2004 Tasa-arvoasiain neuvottelukunta 20.9.2004 Sosiaali- ja terveysministeriö PL 33 00023 Valtioneuvosto Asia Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan lausunto koskien
LisätiedotAids/hiv ja 18. kansainvälinen aids-konferenssi (Wien, 18.-23. heinäkuuta 2010)
P7_TA(2010)0284 Aids/hiv ja 18. kansainvälinen aids-konferenssi (Wien, 18.-23. heinäkuuta 2010) Euroopan parlamentin päätöslauselma 8. heinäkuuta 2010 oikeuksiin perustuvista menettelytavoista hiviä ja
LisätiedotHelsingin Diakonissalaitos, Kansainvälinen Solidaarisuussäätiö, Suomen Lähetysseura, Suomen World Vision ja Väestöliitto
9.10.2007 Helsingin Diakonissalaitos, Kansainvälinen Solidaarisuussäätiö, Suomen Lähetysseura, Suomen World Vision ja Väestöliitto Täsmennyksiä ja lisäyksiä kehityspoliittiseen ohjelmaan Kiitämme ulkoministeriötä
LisätiedotReilu maailma työn alla. Laura Ventä
Reilu maailma työn alla Laura Ventä 29.5.2018 SASK Suomen ainoa työntekijöiden oikeuksiin keskittyvä kehitysyhteistyöjärjestö Perustettu vuonna 1986 (SAK) Jäsenenä 34 suomalaista ammattiliittoa kaikista
LisätiedotMAUSTE-hanke Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista
MAUSTE-hanke 2015-2016 Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista Haastattelun tarkoitus Saada tietoa maahanmuuttajien seksuaaliterveydestä,seksuaaliohjauksen ja neuvonnan tarpeista,
LisätiedotSuunnitelma 0,7% -varojen käytöstä
Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä Johdanto Turun yliopiston ylioppilaskunnan edustajisto linjasi joulukuussa 2007, että TYY tulee näyttämään mallia YK:n vuosituhattavoitteiden toteuttamisessa. Poliittisessa
LisätiedotKatastrofin ainekset
Katastrofin ainekset KOULUTUKSEN Katastrofi Monessa maassa yhä useampi lapsi aloittaa koulunkäynnin. Koulua käymättömien lasten määrä laski vuosien 2000 ja 2011 välillä lähes puoleen, 102 miljoonasta 57
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTTI
EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunta 2003/2146(INI) 4. marraskuuta 2003 LAUSUNTO naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunnalta kehitysyhteistyövaliokunnalle
LisätiedotZonta Internationalin rahoittamat projektit 2016-2018
Esitys Nizzan conventionille Zonta Internationalin rahoittamat projektit 2016-2018 Rauman kevätseminaari 16.4.2016 Sinikka Sahi Piirin palvelutoimikunta Projektit toteutetaan Liberiassa (UNFPA) Madagaskarissa(UNICEF)
LisätiedotMiten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala
Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala Maahanmuuttajien määrä kasvaa 2 Maahanmuuttajien terveys ja työkyky tutkimustietoa
LisätiedotTARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/2103(INI) Lausuntoluonnos Corina Creţu (PE v01-00)
EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kehitysyhteistyövaliokunta 6.11.2013 2013/2103(INI) TARKISTUKSET 1-10 Corina Creţu (PE519.580v01-00) seksuaalisen hyväksikäytön ja prostituution vaikutuksesta sukupuolten
LisätiedotFAKTAA LUKUTAIDOSTA MAAILMALLA
10 FAKTAA LUKUTAIDOSTA I J K L M N O P Q R S T U V W X Y Z Å Ä Ö A B C D E F G H 1. Maailmassa on lähes 800 miljoonaa lukutaidotonta aikuista 1 LUKUTAIDOTTOMIEN AIKUISTEN SUKUPUOLIJAKAUMA ENITEN LUKUTAIDOTTOMIA
LisätiedotMiehet haluavat seksiä useammin kuin naiset
Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa
LisätiedotMies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet
Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet eli Tuhansien iskujen maa Miesten kokema väkivalta Suomessa Markku Heiskanen Yhdistyneiden Kansakuntien yhteydessä
LisätiedotTampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti
Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)
LisätiedotLYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ. Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo
LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo Miksi julistus? YK:ssa tekeillä uusi kehitysohjelma Vuosituhannen
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS
EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 12.11.2014 2014/0124(COD) LAUSUNTOLUONNOS naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta työllisyyden
LisätiedotTyttöjen koulunkäynnin ja seksuaalioikeuksien edistäminen Malawin maaseudulla
Tyttöjen koulunkäynnin ja seksuaalioikeuksien edistäminen Malawin maaseudulla Väestöliitto, MLL ja Martat Marttaliitto 2018 Terhi Lindqvist Tyttöjen seksuaalioikeuksien ja koulunkäynnin edistäminen Malawissa
LisätiedotMitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu
Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu 1 Suomen Pakolaisapu Työtä uutta alkua varten Suomen Pakolaisapu tukee pakolaisia ja maahanmuuttajia toimimaan aktiivisesti yhteiskunnassa
LisätiedotPÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Istuntoasiakirja 14.9.2011 B7-2011/0000 PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS suullisesti vastattavan kysymyksen B7-0000/2011 johdosta työjärjestyksen 115 artiklan 5 kohdan mukaisesti EU:n
LisätiedotGlobaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund
Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet
LisätiedotMaailman aids-päivä Veera Leppänen suunnittelija, terveydenhoitaja Hiv-tukikeskus
Maailman aids-päivä 1.12.2015 Veera Leppänen suunnittelija, terveydenhoitaja Hiv-tukikeskus Maailman aids-päivä Maailman Terveysjärjestö WHO julisti vuonna 1988 Maailman aidspäivän 1. joulukuuta vietettäväksi
LisätiedotTyöhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015
RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna
LisätiedotPelastakaa Lapset - sitoutumaton kansalaisjärjestö
Pelastakaa Lapset - sitoutumaton kansalaisjärjestö Pelastakaa Lapset ry on vuonna 1922 perustettu, poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton kansalaisjärjestö, joka tukee erityisesti vaikeissa oloissa
LisätiedotSTRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry
STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry TAUSTA: DEMOKRATIATUESTA Demokratian tukeminen on rauhan, kehityksen, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien tukemista. Ne toteutuvat
LisätiedotAGE-hanke alkoi syyskuussa 2013 ja se päättyy heinäkuussa 2015. Mukana hankkeessa ovat Tšekki, Saksa, Kypros, Suomi, Espanja ja Portugali.
Maailman terveysjärjestön WHO:n määritelmän mukaan aktiivinen ikääntyminen on prosessi, jossa optimoidaan mahdollisuudet pysyä terveenä, osallistua ja elää turvattua elämää ja pyritään siten parantamaan
LisätiedotMiten nykyinen palvelujärjestelmä kohtaa nuoret aikuiset? Nykyisen palvelujärjestelmän analyysi ja kritiikki
Miten nykyinen palvelujärjestelmä kohtaa nuoret aikuiset? Nykyisen palvelujärjestelmän analyysi ja kritiikki 10.3.2016 Minna Kivipelto, THL 1 Heikoimmassa asemassa olevat nuoret V. 2014 Suomessa noin 45
LisätiedotSuomen Ensihoitoalan Liitto ry. Kevätopintopäivät Savonlinna 8.42016 Seksuaalinen väkivalta
Suomen Ensihoitoalan Liitto ry Kevätopintopäivät Savonlinna 8.42016 Seksuaalinen väkivalta Seksuaalisuus Seksuaalisuus on olennainen osa ihmisyyttä koko elämänsä ajan. Siihen kuuluvat seksuaalinen kehitys,
LisätiedotKeitä olemme? ZONTA INTERNATIONAL ZONTA INTERNATIONAL FOUNDATION ZONTA INTERNATIONAL PIIRI 20
Keitä olemme? ZONTA INTERNATIONAL Zonta International on 1919 perustettu maailmanlaajuinen palvelujärjestö. Sen 30 000 jäsentä kuuluvat 1200 kerhoon 63 maassa. Jäsenet antavat vapaaehtoisesti aikaansa,
LisätiedotLIITE 2: Kyselylomake
LIITE 2: Kyselylomake 1. Opistosi Alkio-opisto Paasikivi - opisto Työväen Akatemia 2. Kuinka kiinnostunut olet politiikasta? Erittäin kiinnostunut kiinnostunut Vain vähän kiinnostunut En lainkaan kiinnostunut
LisätiedotPAPERITTOMIEN MAJATALO: MILLAISIA RATKAISUJA ULKOMAALAISTEN ASUNNOTTOMUUTEEN HELSINGISSÄ?
PAPERITTOMIEN MAJATALO: MILLAISIA RATKAISUJA ULKOMAALAISTEN ASUNNOTTOMUUTEEN HELSINGISSÄ? 27.5.2015 Markus Himanen Puh. +358 400 409 596 vapaaliikkuvuus@gmail.com www.vapaaliikkuvuus.net www.facebook.com/vapaaliikkuvuus
LisätiedotLASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ
1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN
LisätiedotTasa-arvo ja seksuaalisuus kotoutumisen tueksi. Väestöliitto
Tasa-arvo ja seksuaalisuus kotoutumisen tueksi Väestöliitto 1. Luku Suomen laki, parisuhde ja seksuaalisuus Väestöliitto Sanasto: LAKI JA PARISUHDE Parisuhde Avoliitto Tasa-arvo Seksuaalioikeudet Vaitiolovelvollisuus
LisätiedotLÄHTÖVAIHEEN KYSELY - HIV-POSITIIVINEN MIES
OHJEET TUTKIMUSHENKILÖKUNNALLE: Antakaa tutkimukseen osallistujien täyttää tämä lähtövaiheen kysely tutkimukseen ilmoittauduttaessa. Varmistakaa, että annatte oikean kyselylomakkeen. Kun kyselylomake on
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTTI
EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunta 25. kesäkuuta 2001 LAUSUNTO Naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunnalta Ulkoasioiden, ihmisoikeuksien sekä yhteisen
LisätiedotALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ
ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ HUOLEN HERÄÄMINEN, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALLAN TUNNISTAMINEN, Tilaisuuden avaus Kouvola 2.4.2014
LisätiedotTAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta.
TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. Ei köyhyyttä! Tarkoittaa esimerkiksi: Äärimmäinen köyhyys poistuu ja köyhyydessä elävien määrä vähenee ainakin puolella joka maassa.
LisätiedotHIV/aids-pandemian ajankohtaisia haasteita
Väestöviesti 1/2005 1/2005 29.3.2005 HIV/aids-pandemian ajankohtaisia haasteita Teksti: Mirkka Mattila YK:n aidsohjelman UNAIDSin apulaistoiminnanjohtaja Kathleen Cravero vieraili Suomessa helmikuussa
LisätiedotKasvavan väestön maailma
Kasvavan väestön maailma 1. Täydennä väestönkasvun yhtälöön seuraavat sanat: väestönkasvu, muuttoliike, syntyvyys, kuolleisuus. + =. Tutki oheista diagrammia väestönkasvusta. miljardia 8 4 a) Milloin maapallon
LisätiedotPoikien oma opas. Tietoa murrosiästä, seurustelusta, seksistä, ehkäisystä ja sukupuolitaudeista. Opas on opinnäytetyömme kehittämistehtävän osa.
Poikien oma opas Opas on opinnäytetyömme kehittämistehtävän osa. Seksuaaliterveyden ensiapupakkaus: Kunnioitus, Kumppani, Kumi Tietoa murrosiästä, seurustelusta, seksistä, ehkäisystä ja sukupuolitaudeista.
LisätiedotSukupuolisuus ja seksuaalisuus
Seksuaalioikeudet Seksuaalisuuden myytti Sukupuolisuus ja seksuaalisuus ovat normaali ja olennainen osa ihmisen elämää. Ne kuuluvat jokaisen elämään niihin liittyvine haluineen, toiveineen, mielikuvineen
LisätiedotSeksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Tunne ja Turvataitojen kannalta
Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Tunne ja Turvataitojen kannalta Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö
LisätiedotEurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa.
LISÄÄ NAISIA KAUPPAKAMAREIDEN LUOTTAMUSTEHTÄVIIN 12.11.7 Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. Tutkimuksen avulla selvitetään
LisätiedotSUOMEN KEHITYSPOLITIIKKA JA POST 2015 AGENDA
SUOMEN KEHITYSPOLITIIKKA JA POST 2015 AGENDA Esityksen rakenne 1 Kehityspolitiikan kv. toimintaympäristö 2 Hallituksen kehityspoliittinen toimenpideohjelma 2012 Ohjaavat periaatteet (mm. ihmisoikeusperustaisuus)
LisätiedotMe, media ja maailma. - kansalaisjärjestö globaalikasvattajana
Me, media ja maailma - kansalaisjärjestö globaalikasvattajana 14.5.2008 Planin kansainvälisyyskasvatus kansainvälisyyskasvatus mahdollistaa ei vain perusymmärryksen lapsen oikeuksista ja kehitysyhteistyöstä
LisätiedotHiv tutuksi. Koulutus vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015. Batulo Essak HIV-tukikeskus
Hiv tutuksi Koulutus vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015 Batulo Essak HIV-tukikeskus 1 Täyttä elämää hivin kanssa www.tuberkuloosi.fi/materiaali/animaatiot/ 2 Näitte juuri hivistä kertovan
LisätiedotLisääntymis- ja seksuaaliterveys ja lisääntyminen ja seksuaalisuutta koskevat oikeudet kehitysmaissa *** I
P5_TA(2003)0060 Lisääntymis- ja seksuaaliterveys ja lisääntyminen ja seksuaalisuutta koskevat oikeudet kehitysmaissa *** I Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma ehdotuksesta Euroopan parlamentin
LisätiedotSYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS
SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen
LisätiedotSisällys. JOHDANTO 2 Nuorten seksuaaliterveys ja köyhyys
Sisällys JOHDANTO 2 Nuorten seksuaaliterveys ja köyhyys SUKUPUOLTEN VÄLINEN ERIARVOISUUS JA SEKSUAALITERVEYS 6 Lapsiavioliitot ja aikainen naimisiinmeno Seksuaalinen väkivalta ja naiskauppa Naisten sukuelinten
LisätiedotTietopaketti seksitaudeista
Tietopaketti seksitaudeista Tietopaketti seksitaudeista Seksitaudit tarttuvat nimensä mukaan seksin välityksellä, kun kahden ihmisen limakalvot (tai niiden viereinen iho) ovat kosketuksissa keskenään.
LisätiedotBEAM-ohjelma. KEHITYSYHTEISTYÖ JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Ohjelmapäällikkö Minh Lam 2.3.2016 Kuntaliitto
BEAM-ohjelma KEHITYSYHTEISTYÖ JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Ohjelmapäällikkö Minh Lam 2.3.2016 Kuntaliitto 2 Tarve Suomen talouden elinehto on elinkeinoelämän uudistuminen ja kasvaminen. Suomalaisilla yrityksillä
LisätiedotLapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa
Lapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa Reija Paananen, FT, tutkija Lasten ja nuorten hyvinvointi ja terveys yksikkö, THL Oulu (Paananen & Gissler: Kansallinen syntymäkohortti 1987
LisätiedotSeksuaalisuus. osana kokonaisvaltaista hoitotyötä. Haija Kankkunen Terveydenhoitaja (Yamk), seksuaalineuvoja 22.3.2016
Seksuaalisuus osana kokonaisvaltaista hoitotyötä Haija Kankkunen Terveydenhoitaja (Yamk), seksuaalineuvoja 22.3.2016 Hoitotyössä seksuaalisuuden huomioon ottaminen jää usein muiden terveyteen ja hyvinvointiin
LisätiedotNuorten työnhakijoiden hyvinvointi. Tiina Ristikari, Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret, perheet- yksikkö Hyvinvointiosasto
Nuorten työnhakijoiden hyvinvointi Tiina Ristikari, Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret, perheet- yksikkö Hyvinvointiosasto 20.4.2016 Tiina Ristikari 1 Taustaa Nuorten syrjäytyminen noussut voimakkaasti
LisätiedotPäivätyökeräys 2015 2016. Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta.
Päivätyökeräys 2015 2016 Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta. Kuka on pakolainen? Pakolainen on henkilö, jolle on myönnetty turvapaikka kotimaansa ulkopuolella. Hän on paennut sotaa,
LisätiedotRAHAPÄIVÄ 20.9.2011 Megatrendien hyödyntäminen. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj
RAHAPÄIVÄ 20.9.2011 Megatrendien hyödyntäminen Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj Agenda Taloudellinen kehitys Johtaminen megatrendejä hyödyntäen Johtaminen tämän päivän epävarmassa ympäristössä
LisätiedotPERJANTAI-RYHMÄN ESITYS HALLITUKSEN KEHITYSPOLIITTISEEN OHJELMAAN
PERJANTAI-RYHMÄN ESITYS HALLITUKSEN KEHITYSPOLIITTISEEN OHJELMAAN Helsinki, 15.2.2011 Tausta Vuonna 2007 perustetussa, eduskunnassa kokoontuvassa, Perjantai-ryhmässä on mukana kansanedustajia, suomalaisia
LisätiedotIHMISSUHTEET JA SEKSUAALISUUS. Terveystieto Anne Partala
IHMISSUHTEET JA SEKSUAALISUUS Terveystieto Anne Partala Ihmissuhteet Elämään kuuluvat erilaiset ihmissuhteet perhe, sukulaiset ystävät, tuttavat seurustelu, avo-/avioliitto työ-, opiskelu- ja harrastuskaverit
LisätiedotLapsiperheiden arki ja hyvinvointi Miten tukea lapset laman yli?
Lapsiperheiden arki ja hyvinvointi Miten tukea lapset laman yli? Maritta Törrönen Sosiaalityön professori Miten kannatella lapset laman yli? 8.3.2016 Pikkupalamentti, auditorio, Arkadiankatu 3, Helsinki
LisätiedotSEKSITAUDIT Hiv-säätiö / Aids-tukikeskus Vaihde 0207 465 700 (ma - pe 9-16) Neuvonta ja ajanvaraus 0207 465 705 (ma - pe 10-15.30) www.aidstukikeskus.fi SEKSUAALITERVEYS Rakkaus, seksuaalisuus ja seksi
LisätiedotMitä voimme oppia toisiltamme? Kansainvälistä kokemusten vaihtoa, SolidarCity -hanke Jouni Ponnikas, Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut (AIKOPA)
Mitä voimme oppia toisiltamme? Kansainvälistä kokemusten vaihtoa, SolidarCity -hanke Jouni Ponnikas, Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut (AIKOPA) KAINUUN TYÖLLISYYSFOORUMI - SOLIDARCITY KONFERENSSI 9.10.2012
LisätiedotMistä puhutaan kun puhutaan terveyseroista?
Eeva Jokinen, Professori Tiina Laatikainen, Terveyden edistämisen professori Jäidenlähtöseminaari, 12.5.2015 Mistä puhutaan kun puhutaan terveyseroista? 19.5.2015 THL / Kaikkonen /2014 2 Väestöryhmittäiset
LisätiedotKANTA TARKISTUKSINA. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2017/2025(INI)
Euroopan parlamentti 2014-2019 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 2017/2025(INI) 4.5.2017 KANTA TARKISTUKSINA naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta ulkoasiainvaliokunnalle
LisätiedotLAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2010/0059(COD) budjettivaliokunnalta. kehitysyhteistyövaliokunnalle
EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Budjettivaliokunta 2010/0059(COD) 2.7.2010 LAUSUNTOLUONNOS budjettivaliokunnalta kehitysyhteistyövaliokunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi
LisätiedotKATSAUS KAIRON KATULAPSIIN JA LASTEN OIKEUKSIIN
Päivi Arvonen KATSAUS KAIRON KATULAPSIIN JA LASTEN OIKEUKSIIN Kuka on katulapsi? Lapsi joka asuu kadulla ja on vailla vakinaista asuntoa on katulapsi. Myös lasta, joka joutuu vieeämään päivät kadulla elantoa
LisätiedotHIV. ja ikääntyminen
HIV ja ikääntyminen LUKIJALLE Tämä esite tarjoaa lukijalleen tietoa ikääntymisen vaikutuksista elämään hiv-positiivisena. Esite on tehty yhteistyössä HUS:n Infektiosairauksien poliklinikan ja Hiv-tukikeskuksen
Lisätiedot1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.
Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella
LisätiedotSeksuaalikasvatus Poikien ja miesten seksuaali- ja lisääntymisterveys
Seksuaalikasvatus Poikien ja miesten seksuaali- ja lisääntymisterveys Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö Seksuaali- ja lisääntymisterveys Seksuaali-
LisätiedotOikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008
Tiedosta hyvinvointia 1 Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008 Marita Sihto Stakes Tiedosta hyvinvointia 2 Esityksen sisältö! Terveyspolitiikan
LisätiedotMinkälainen on rasisminvastainen työote?
Minkälainen on rasisminvastainen työote? R-sana kirja rasismista ja siihen puuttumisesta Chatit 1. Nuorisoalan ammattilaiset Tiedot, taidot ja pohdinta TAUSTAA Tutkimukset Tarve rasisminvastaisuudelle
LisätiedotMitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff
Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Koordinaatin toimintaa rahoitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön tuella veikkausvoittomäärärahoista.
LisätiedotEDUCA 29.-30.1.2010 SIVISTYS SIIVITTÄÄ, KOULUTUS KANTAA KESKIMÄÄRÄINEN TYTTÖ JA POIKA. VTT/Sosiologi Hanna Vilkka 30.1.2010
EDUCA 29.-30.1.2010 SIVISTYS SIIVITTÄÄ, KOULUTUS KANTAA KESKIMÄÄRÄINEN TYTTÖ JA POIKA VTT/Sosiologi Hanna Vilkka 30.1.2010 1) MIHIN LAPSELLA ON OIKEUS SUKUPUOLISENA? 2) MIHIN LAPSELLA ON OIKEUS SEKSUAALISENA?
LisätiedotPäätöslauselma EU:n kokonaisvaltaisesta vastauksesta hiv/aids-ongelmaan EU:ssa ja naapurimaissa
Päätöslauselma EU:n kokonaisvaltaisesta vastauksesta hiv/aids-ongelmaan EU:ssa ja naapurimaissa http://www.satuhassi.net/2011/paatoslauselma-eun-kokonaisvaltaisesta-vastauksesta-hivaids-ongelmaan-e ussa-ja-naapurimaissa/
LisätiedotKansan valta. Citizen Voice and Action. World Visionin kansalaisvaikuttamisen ja yhteiskuntavastuun lähestymistapa
Kansan valta Citizen Voice and Action World Visionin kansalaisvaikuttamisen ja yhteiskuntavastuun lähestymistapa Demokratiaa kaikille? Seminaari demokratian tukemisesta kehitysyhteistyössä 27.11.2014 Katri
LisätiedotHelsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016
Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016 Helsingin Tyttöjen Talo Arvot ja työn lähtökohta Tasa-arvo Moninaisuuden arvostaminen Ihmisen
LisätiedotTOIVON TIEKARTTA SUOMEN LÄHETYSSEURAN STRATEGIA
TOIVON TIEKARTTA SUOMEN LÄHETYSSEURAN STRATEGIA 2017-2022 Suomen Lähetysseura on perustettu vuonna 1859 ja se on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ja sen seurakuntien lähetysjärjestö. Lähetysseuran
LisätiedotLasten ja perheiden hyvinvointiloikka
Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,
Lisätiedotainen/ seutu Ihmisiä, jotka joutuvat tulemaan toimeen alle 1,25 dollarilla eli noin eurolla päivässä, kutsutaan äärimmäisen köyhiksi.
TALOUSTUTKIMUS OY 20141229 11:28:59 TYÖ 000012172.12 TAULUKKO 41015 ss VER % Telebus vko 51A-52A/2014 Kaikki Sukupuoli Ikä Asuinkunta nainen mies alle 25-34 35-49 50-64 65+ Hel muu Turku/ muu muu 25 vuotta
LisätiedotEducation at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa
Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen
LisätiedotMateriaali sisältää Powerpoint-diojen selitykset ja oppilaille monistettavia tehtäviä.
DENNIKSEN tarina - opettajan materiaali Opettaja, tämä materiaali on suunniteltu avuksesi. Voit hyödyntää materiaalia joko kokonaan tai osittain. Materiaali soveltuu käytettäväksi sekä luokkatilassa että
Lisätiedot