PERJANTAI-RYHMÄN ESITYS HALLITUKSEN KEHITYSPOLIITTISEEN OHJELMAAN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PERJANTAI-RYHMÄN ESITYS HALLITUKSEN KEHITYSPOLIITTISEEN OHJELMAAN"

Transkriptio

1 PERJANTAI-RYHMÄN ESITYS HALLITUKSEN KEHITYSPOLIITTISEEN OHJELMAAN Helsinki, Tausta Vuonna 2007 perustetussa, eduskunnassa kokoontuvassa, Perjantai-ryhmässä on mukana kansanedustajia, suomalaisia kehitysjärjestöjä sekä eri ministeriöiden ja valtion laitosten edustajia. Ryhmän tavoitteena on yhdessä edistää vuosituhattavoitteiden saavuttamista ja vaikuttaa siihen, että sosiaali-, terveys- ja inhimillinen kehitys saavat riittävän painoarvon Suomen ja Euroopan Unionin kehityspolitiikassa ja sen toteutuksessa. Tässä esityksessään hallituksen uuteen kehityspoliittiseen ohjelmaan Perjantairyhmä keskittyy vuosituhattavoitteista koulutus- ja terveystavoitteisiin. Näiden tavoitteiden saavuttaminen on jo itsessään inhimillisen kehityksen kannalta välttämätöntä, mutta ne ovat myös keskeisessä asemassa köyhyyden poistamiseen tähtäävässä toiminnassa sekä muiden suurten kehityskysymysten ratkaisemisessa. Tämä esitys rakentuu siten, että johdanto-osuuden jälkeen ryhmä esittää yleiset kehityspolitiikkaa ja -yhteistyötä koskevat esityksensä ja sen jälkeen vuosituhattavoitekohtaiset esitykset. Lopuksi annetaan asiatietoja kustakin käsiteltävästä tavoitteesta. Johdanto Toimikaudeksi valittava uusi eduskunta ja hallitus ovat viimeiset ennen vuosituhattavoitteiden saavuttamisen takarajaa vuotta Perjantai-ryhmä pitää tärkeänä, että uusi kehityspoliittinen ohjelma sitoutuu aikaisempien ohjelmien tavoin vuosituhattavoitteiden saavuttamiseen ja että tavoitteet näkyvät vahvasti ohjelman linjauksissa ja tavoiteasettelussa. Ihmisoikeuksia tulee edistää johdonmukaisesti kaikessa kehitys- ja EU-yhteistyössä. Suomen tulee myös vahvistaa kehityksen edellytyksiä ja demokratiaa aktiivisella ihmisoikeuspolitiikalla. Kun kehitystä käsitellään kokonaisvaltaisesti, otetaan huomioon kaikki ne politiikanalat, joiden puitteissa tehdyillä päätöksillä on vaikutusta kehitysmaihin. Epäjohdonmukaisuudet tulee tunnistaa ja poistaa, koska epäjohdonmukainen päätöksenteko tulee kalliiksi sekä kehittyneille että kehitysmaille. Suuret globaalit ongelmat kuten ilmastonmuutos, talouskriisi, ruokapula ja turvallisuuskysymykset hallitsevat tämän päivän kehityskeskustelua. Maailmanlaajuinen talouskriisi on tehnyt vuosituhattavoitteiden saavuttamisesta entistäkin haasteellisemman. Vuonna 2009 lähes 100 miljoonaa ihmistä putosi takaisin köyhyysrajan alapuolelle. Tuloerojen ja köyhyyden nopea kasvu kehitysmaissa on myös turvallisuuskysymys. Köyhyys ruokkii konflikteja ja konfliktit lisäävät köyhyyttä. Eriarvoisuus lisääntyy maailmassa, niin maiden välillä kuin maiden sisälläkin. Eriarvoisuutta pahentavat syvenevät kuilut virallisen ja epävirallisen talouden ja toisaalta koulutetun ja kouluttamattoman työvoiman välillä. Myös koulutus ja terveydenhuolto jakautuvat yhä selvemmin kahtia, samoin kuin mahdollisuudet sosiaaliseen, taloudelliseen ja poliittiseen osallistumiseen. Kehitysyhteistyö on tarpeellinen ja tehokas keino, jolla autetaan ihmisiä auttamaan itseään heidän omissa maissaan saavuttamaan tasa-arvoisempi ja parempi elämä kaikille. Naisten, lasten ja nuorten aseman edistäminen, paitsi vähentää heidän haavoittuvaisuuttaan, myös parantaa yhteisön selviytymismahdollisuuksia. Heihin panostamalla voidaan edesauttaa yhteiskunnallisesti, taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestävän kehityksen ja poliittisen vakauden saavuttamista. Erityisesti koulutetun naisen yhteiskunnallinen asema on parempi, hän pystyy tekemään kodin ulkopuolista työtä, hankkii tutkitusti vähemmän lapsia, pystyy huolehtimaan heistä paremmin ja kouluttaa heidät varmemmin. Kaikki tämä parantaa perheen elämää sekä koko yhteiskunnan sosiaalista ja taloudellista kehitystä, mikä puolestaan johtaa köyhyyden vähenemiseen. Puolet maailman väestöstä on alle 25-vuotiaita ja 1,8 miljardia nuorta on hedelmällisyysiässä. 85 prosenttia heistä elää kehitysmaissa. Nuorten koulutus-, terveys- ja työllisyystarpeiden tyydyttäminen viitoittaa valtioiden kehityssuunnan. Valtiot, jotka eivät onnistu tarjoamaan nuorille keinoja pysyä terveinä ja saamaan koulutusta ja työtä, eivät tule myöskään hyötymään nuorten luomasta yhteiskunnallisesta ja taloudellisesta voimavarasta. Nuorten omilla lasten hankintaa koskevilla päätöksillä tulee olemaan kriittisiä pitkän aikavälin seurauksia, erityisesti köyhyyden vähentämisen, yhteiskunnallisen kehityksen, väestönkasvun ja inhimillisen turvallisuuden osalta. Ilmastonmuutos tulee olemaan yksi suurimmista esteistä vuosituhattavoitteiden saavuttamisessa ja sen torjuminen on keskeistä niiden aikaansaamiseksi. Kehittyneiden maiden tulee tehdä syvällisiä muutoksia tuotanto- ja kulutustottumuksiinsa, koska ne kantavat suurimman vastuun ilmastonmuutokseen johtavista syistä. Ilmastonmuutoksen seuraukset kohdistuvat puolestaan rankimmin kehitysmaihin ja niihin sopeutumiseen on löydettävä tehokkaita keinoja, koska muutosta on mahdotonta pysäyttää täysin. Ilmastonmuutoksen torjumisen ja siihen sopeutumisen kannalta on erityisen tärkeää, että naiset, lapset ja nuoret osallistuvat niihin tähtääviin toimintoihin täysivaltaisina toimijoina. Kansallisten hallitusten ja kansainvälisen yhteisön tulee päätöksenteossa asettaa etusijalle ilmastonmuutoksen ihmisten terveydelle ja hyvinvoinnille asettamat haasteet.

2 YLEISET ESITYKSET Suomen uuden hallituksen tulee pitää kiinni lupauksesta nostaa kehitysyhteistyömäärärahoja 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta vuoteen 2015 mennessä. Suomen tulee huolehtia siitä, että eri politiikan alojen toiminnat tukevat johdonmukaisesti kehityspolitiikan tavoitteiden toteutumista. Tämän varmistamiseksi tulee vahvistaa hallinnonalojen välistä yhteistyötä ja kehitettävä mittareita ja seurantamekanismeja. Lisäksi on tunnistettava köyhyyttä ylläpitäviä toimintoja sekä lisättävä tutkimusta ja tiedotusta teollisuusmaissa tehtävien päätösten vaikutuksista kehitysmaille. Suomen tulee noudattaa omassa kehitysyhteistyössään YK:ssa ja EU:ssa hyväksyttyjä sopimuksia ja toimintaohjelmia ja aktiivisesti ajaa niiden toimintaohjelmien uudelleen vahvistamista, joiden takaraja on käsillä (Kairon toimintaohjelma (2014), vuosituhattavoitteet(2015)). Suomen kehityspolitiikan tulee edelleen olla ihmisoikeusperustaista ja sen tulee painottaa erityisesti naisten, lasten ja nuorten oikeuksia ihmisoikeuksina. Tyttöjen ja naisten koulutus, heidän terveytensä ja erityisesti seksuaaliterveyden ja oikeuksien parantaminen sekä heidän yhteiskunnallisen osallistumisensa tukeminen ovat yhteiskunnan kehittymisen avaintekijöitä. Tammikuussa 2007 julkaistun Suomen terveysalan kehityspoliittisen linjauksen mukaisesti Suomen terveysalan kehitysyhteistyön tavoitteena on edistää terveyttä ja vähentää terveyseroja. Suomi katsoo, ettei esimerkiksi lapsikuolleisuutta voida vähentää, ellei panosteta naisen aseman parantamiseen ja lasten koulutukseen. Suomi on painottanut äitiys- ja lasten terveydenhuoltopalvelujen kehittämistä osana laajempia seksuaali- ja lisääntymisterveyspalveluja, joiden samoin kuin hiv-tartuntaan ja aidsiin liittyvien palvelujen tulisi olla integroitu osa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palveluja. Nämä painotukset tulee nostaa esille myös uudessa kehityspoliittisessa ohjelmassa, ja niiden mukaista kehitysyhteistyötä on vahvistettava. Niin pohjoisen kuin etelän kansalaisyhteiskunnan osallistuminen on keskeistä vuosituhattavoitteiden saavuttamisessa. Kansalaisjärjestöt tulee nähdä paitsi kehitysyhteistyön toteuttajina, myös sen suunnittelijoina, tasavertaisina yhteistyökumppaneina ja tiedon välittäjinä. Tämän tulee näkyä läpileikkaavasti kehityspoliittisessa ohjelmassa ja sen asettamissa tavoitteissa sekä strategioiden toteuttamisessa. Suomen tulee suunnata kehitysyhteistyömäärärahoista kansalaisjärjestöjen hankkeisiin 14 %. Nykyisen kehityspoliittisen ohjelman läpileikkaavat teemat liittyvät tiiviisti koulutus- ja terveystavoitteisiin ja ne on säilytettävä myös uudessa ohjelmassa. Teemojen tulee kuitenkin näkyä selkeämmin kaikissa uuden kehityspoliittisen ohjelman asettamissa tavoitteissa ja toimeenpanossa ja niiden monitoroinnin ja arvioinnin tulee olla edellytys kaikilla kehitysyhteistyön tasoilla. Yhteiskunnallinen kehitys tulee nähdä taloudellisesti kestävän kehityksen edellytyksenä. Suomen tulee edellyttää kumppanimailtaan tilastollisen materiaalin keruuta erityisesti sukupuolen mukaan eriteltynä, mikä mahdollistaa kehityspolitiikan vaikuttavuuden paremman seurannan. 2

3 VUOSITUHATTAVOITEKOHTAISET ESITYKSET MDG 2: Perusopetuksen ulottaminen kaikille Suomen tulee tukea entistä voimallisemmin opetussektorin linkittämistä laajempiin kansallisiin kehitysohjelmiin ja köyhyyden vähentämisstrategioihin etelän yhteistyömaissa. On varmistettava lasten oikeus opetukseen myös humanitaaristen kriisien aikana. Opetussektorin tuki tulee olla mukana rauhanprosesseissa ja rauhansopimuksissa. Suomen tulee toimia aktiivisesti kaikilla politiikan lohkoilla sen eteen, että kaikkien maailman lasten oikeus opetukseen ml. toisen asteen koulutukseen toteutuisi ja että erityisesti marginalisoitujen ryhmien (lapsityöläiset, vammaiset lapset, konfliktialueiden lapset jne.) koulutustarpeet huomioitaisiin. MDG 3: Sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen ja naisten aseman parantaminen MDG3-tavoitteen saavuttamisessa valtavirtaistaminen yksinään ei ole johtanut toivottuihin tuloksiin, joten sitä on vahvemmin tuettava erillisillä naisten asemaa parantavilla toimilla ja hankkeilla ja niille on taattava riittävä rahallinen panostus. Kehityspolitiikassa tutkimustyölle tulee antaa tärkeä rooli, ja etenkin tilastollisen materiaalin keruu sukupuolen mukaan eriteltynä mahdollistaisi tasa-arvokehityksen ja kehityspolitiikan vaikuttavuuden paremman seurannan. Tähän liittyen kehitysyhteistyölle ja rahoitukselle on asetettava selkeät teemakohtaiset tavoitteet sekä indikaattorit, joita tulee myös johdonmukaisesti käyttää seurantatyön pohjana. Suomen kehityspolitiikan tulee edistää lainsäädäntöä ja suojelumekanismien luomista niillä sektoreilla, joissa ne ovat selkeästi puutteellisia (esim. naisten riippuvuuden vähentämiseksi huonosti palkatuista töistä ja naisten sosiaali- ja oikeusturvan parantamiseksi). Lisäksi jo olemassa olevien tasa-arvoa koskevien sopimusten (eritoten CEDAW-sopimuksen) ja mekanismien täytäntöönpanoa ja seurantaa tulee tehostaa sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Yksi tällainen mekanismi on YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselma 1325 Naiset, rauha ja turvallisuus. Suomen kansallista toimintaohjelmaa päivitettäessä, uuteen ohjelmaan tulee varata rahoitus. Vuonna 1995 hyväksytyn Pekingin toimintaohjelman toteuttamisen tulee olla Suomen kehityspoliittisten tavoitteiden keskiössä. Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen erityisen haavoittuva asema ja oikeudet tulee huomioida vahvemmin kehityspoliittisessa ohjelmassa ja kehitysyhteistyössä. MDG 4: Lapsikuolleisuuden vähentäminen Suomen kehityspolitiikassa sekä kehitysyhteistyön suunnittelussa ja toteutuksessa tulee tukea kumppanimaiden kansallisia voimavaroja ja kehittyviä palvelujärjestelmiä, painottaen ennaltaehkäisyn merkitystä ja erityisesti heikoimmassa asemassa oleville lapsille, perheille ja yhteisöille saatavilla olevia laadukkaita palveluita. Lasten terveyden edistämisessä myös kestävä ja laaja-alainen ilmastopolitiikka on oleellista. Seuraavassa kehityspoliittisessa ohjelmassa nykyisiä sitoumuksia ja toimia tulee vahvistaa. Lapsikuolleisuuslukuja kasvattavia perinteisiä sairauksia ja taustatekijöitä kuten raskauden ja synnytyksen aikaiset komplikaatiot, ripuli, malaria, keuhkokuume ja aliravitsemus ei saa jättää huomiotta uusien terveyteen liittyvien uhkien kuten ilmastonmuutoksen myötä, vaan näiden ennaltaehkäisy ja hoito täytyy edelleen sisällyttää Suomen kehitysyhteistyön suunnitteluun ja toteutukseen. MDG 5: Äitiysterveyden parantaminen Suomen kehityspolitiikassa ja kehitysyhteistyössä tulee näkyä vahvasti YK:n väestöja kehityskonferenssin toimintaohjelman suositukset. Seksuaaliterveyden ja -oikeuksien edistäminen tulee nähdä keskeisenä kehitykseen vaikuttavana tekijänä ja nostaa uudessa kehityspoliittisessa ohjelmassa läpileikkaavaksi teemaksi. Lisäksi Suomen tulee tukea seksuaaliterveyden ja oikeuksien sisällyttämistä kumppanimaidensa kansallisiin maastrategioihin ja köyhyyden vähentämisstrategioihin. Suomen tulee lisätä taloudellista panostusta seksuaaliterveyteen ja oikeuksiin ja rahoitusta on suunnattava monenkeskisen kehitysyhteistyön lisäksi myös enemmän kahdenvälisen kehitysyhteistyön sekä kansainvälisten ja kansallisten järjestöjen kautta. Uudessa kehityspoliittisessa ohjelmassa nuorten seksuaaliterveys ja oikeudet tulee nostaa prioriteetiksi ja edellyttää, että kehitysmaiden hallitukset poistavat kaikki esteet, jotka vaikeuttavat nuorten koulutusta ja tiedonsaantia seksuaalisuuteen ja lisääntymiseen liittyvissä kysymyksissä tai rajoittavat heidän käytettävissään olevia palveluita. MDG 6: Hiv/aidsin, malarian ja muiden tautien vastainen taistelu Suomen tulee nostaa rahoitusta hivin ja aidsin, malarian ja tuberkuloosin vastaisessa taistelussa. Rahoitusta tulee kanavoida niin monenkeskisen kuin kahdenvälisen kehitysyhteistyön sekä kansainvälisten ja kansallisten järjestöjen kautta. Tarttuvien tautien leviämisen ehkäisemiseksi Suomen tulee tukea kehityspolitiikassaan kansallisten laaja-alaisten terveydenhuoltojärjestelmien kehittämistä. Kestävän kehityksen saavuttamiseksi hiv ja aids tulee huomioida Suomen kehityspolitiikassa ja kehitysyhteistyössä laaja-alaisena haasteena. Suomen tulee edistää hivtartunnan saaneiden oikeuksia, huomioonottamista, hyvinvointia, terveyttä sekä osallistumismahdollisuuksien takaamista ja lisäämistä Suomen omassa kehitysyhteistyössä sekä kansainvälisillä foorumeilla. Suomen kehityspolitiikassa tulee priorisoida uusien hiv-tartuntojen ennaltaehkäisyä ja hoitoa. Ennaltaehkäisyn ja hoidon tulee toteutua niin erillisissä hankkeissa kuin osana laaja-alaista perusterveydenhuoltoa, seksuaaliterveyden edistämistä sekä kaikissa pyrkimyksissä ja toimenpiteissä kohti kestävää kehitystä.

4 TAUSTATIETOA: Vuosituhattavoite 2: Perusopetuksen ulottaminen kaikille Opetus on tunnustettava kaikille kuuluvaksi perusoikeudeksi, joka on avainasemassa kaikessa kehityksessä. Noin 72 miljoonalla lapsella ei ole mahdollisuutta käydä koulua ja näistä 39 miljoonaa asuu konflikteista kärsivissä maissa. Siksi Suomen tulee kehitysyhteistyövaroilla tukea entistä voimallisemmin kansallisten Education for All (EFA) -toimintasuunnitelmien toteutumista sekä opetussektorin linkittämistä laajempiin kansallisiin kehitysohjelmiin ja köyhyyden vähentämisstrategioihin etelän yhteistyömaissa. Koulutus kaikille -prosessin (Education for All, EFA) kaksi tavoitetta - yleinen perusopetusmahdollisuus kaikille sekä sukupuolten välinen tasa-arvo (koulutuksessa) - kuuluvat myös YK:n vuosituhatjulistukseen kirjattuihin kansainvälisiin kehitystavoitteisiin. Väestön koulutustason parantaminen ja opetussektorin kehittäminen ovat avainasemassa köyhyyden poistamisessa. Koulutus ja lukutaito vaikuttavat ratkaisevasti ihmisten hyvinvointiin, terveyteen, taloudelliseen turvallisuuteen sekä kehitysmahdollisuuksiin. Koulutus on hyvin vahvasti tasa-arvokysymys, sillä luku- ja kirjoitustaidottomat ihmiset ovat koulutettua väestöä köyhempiä. Vain koulutetut ihmiset pystyvät tehokkaasti käyttämään tietoyhteiskunnan tarjoamia mahdollisuuksia ja parantamaan ansiotasoaan uutta teknologiaa hyödyntäen. Takaamalla tasa-arvoiset koulutusmahdollisuudet vähennetään parhaiten yhteiskuntien epätasa-arvoisuutta. Tasa-arvoinen koulutuspolitiikka on myös taloudellista, sillä väestön keskiarvoisen koulutustason ja lukutaidon lisääminen edistää taloudellista kasvua huomattavasti tehokkaammin kuin pieni joukko korkeasti koulutettuja ihmisiä. Väestön koulutuksen ja lukutaidon parantaminen ovat avainasemassa myös kun pyritään parantamaan hallintoa ja vahvistamaan demokratiaa ja poliittista osallistumista, sillä koulutetut ihmiset pystyvät ajamaan omia oikeuksiaan ja vaatimaan hallituksiaan vastuuseen. Vuoteen 2025 mennessä 1,3 miljardia alle 30-vuotiasta nuorta on tulossa työmarkkinoille joista ainoastaan 300 miljoonaa voidaan työllistää. Ilman koulutusta työnsaantimahdollisuudet ovat pienet. Kun työtä ja mielekästä tekemistä ei ole, osa nuorista turhautuu ja ajautuu rikollisuuteen ja väkivaltaan. Tämä on erityisesti nuorten miesten ongelma. Tutkimusten mukaan jokainen vuosi koulussa vähentää 20 % nuorten miesten osallistumista aseellisiin konflikteihin. Niidenkin lasten oikeus opetukseen tulee turvata, jotka liikkuvat maan sisällä tai maasta toiseen pakolaisuuden, siirtotyöläisyyden tai liikkuvan elämänmuodon vuoksi, Lapsilla tulee olla oikeus koulutukseen myös aseellisten konfliktien ja luonnonkatastrofien synnyttämien kriisien aikana, sillä koulu tarjoaa lapsille sekä fyysistä turvaa että psykologista tukea. Ilmastonmuutos tulee hyvin todennäköisesti lisäämään kriisien määrää maailmassa. Koulu antaa turvaa ja jatkuvuutta muuten kaoottisessa tilanteessa ja lievittää konfliktin aiheuttamaa haittaa lasten tunne-elämälle ja sosiaaliselle kehitykselle. Noin 40 miljoonaa lasta asuu pitkäaikaisista konflikteista kärsivissä maissa, joissa kokonaisten ikäluokkien koulutus on vaarassa. Pitkällä aikavälillä rauhanrakennus ja taloudellinen kehitys kuitenkin edellyttävät koulutettua väestöä. Opetuksen järjestämisen täytyy olla prioriteetti alusta lähtien kaikessa humanitaarisessa avussa. Kysyntä toisen asteen koulutukseen lisääntyy nopeasti samalla kun koulunkäynnin aloittaneiden lasten lukumäärä kasvaa maailmassa. Vuosituhattavoitteissa vaaditaan sukupuolten välistä tasa-arvoa myös toisen asteen koulutuksessa. Tyttöjen osuus toisen asteen koulutuksesta on alle puolet, mikä lisää sukupuolten eriarvoisuutta monissa yhteiskunnissa. Opetussektorin tuessa on tarve myös epävirallisen opetuksen lisäämiseen ja ns. toiseen mahdollisuuteen, eli koulunkäynnin jatkamiseen keskeytyksistä huolimatta. Tämä liittyy läheisesti myös parempaan seksuaalija lisääntymisterveyden resursointiin. Panostamista EFA- tavoitteiden saavuttamiseen ei pidä nähdä ylimääräisenä tai kilpailevana kuluna siinä työssä, jolla pyritään vastaamaan kehityksen ja demokratian ongelmiin. Päinvastoin, opetussektorin kehittäminen tulee nähdä tärkeänä osana ratkaisua yrittäessämme vastata kaikkiin näihin haasteisiin. Vuosituhattavoite 3: Sukupuolten tasa-arvon edistäminen ja naisten aseman parantaminen Naisten oikeuksissa on kyse perustavaa laatua olevista ihmisoikeuksista, joita ei voida unohtaa puhuttaessa vuosituhattavoitteista. Sukupuolten tasa-arvoon tähtäävää tavoitetta mitataan sukupuolten välisen eriarvoisuuden poistamisella ensimmäisellä ja toisella koulutusasteella vuoteen 2005 mennessä sekä kaikilla koulutusasteilla vuoteen 2015 mennessä. Tavoite on yhä saavuttamatta, vaikka edistymistä onkin tapahtunut erityisesti ensimmäisen asteen koulutuksen osalta. Kolmannen vuosituhattavoitteen saavuttaminen vaatii kuitenkin naisten oikeuksien tarkastelemista laajempana kysymyksenä kuin mihin olemassa olevat indikaattorit antavat mahdollisuuden. Laajempi nk. MDG3 plus -näkökulma ottaa huomioon sellaiset erityiset syrjinnän muodot ja tekijät, jotka tuottavat sukupuolten välistä epätasa-arvoa. Tällaisia ovat mm. seksuaalinen ja perheväkivalta, epätasa-arvoiset omistus- ja perimisoikeudet ja naisten palkaton hoivatyö. 4

5 Naisiin kohdistuva väkivalta on vakava este naisten oikeuksien toteutumiselle. Sitä voidaan estää voimaannuttamalla naisia taloudellisesti esimerkiksi mahdollistamalla naisten opiskelu ja ansiotyö ja edistämällä naisten mahdollisuuksia periä, omistaa ja hallinnoida maa- tai muuta omaisuutta. Naiset tuottavat puolet maailman ruuasta, mutta omistavat edelleen vain 2 % maasta. Naisten kaikkinaisen syrjinnän poistamista koskeva yleissopimus (CEDAW) velvoittaa sopimusvaltioita ryhtymään kaikkiin tarpeellisiin toimiin (ml. lainsäädäntö) naisia syrjivien lakien, tapojen ja käytäntöjen muuttamiseksi. Omistuksen tasa-arvoa voidaan edistää kannustimilla (osissa Intiaa annetaan leimaverohelpotuksia, jos omaisuus on rekisteröity naisen tai molempien puolisoiden nimiin) tai asettamalla sitovia kriteerejä. Sukupuolten välinen tasa-arvo on toteutunut erityisen huonosti työelämässä. Naiset työskentelevät useimmiten palkattomassa työssä tai huonosti palkatuissa, vaarallisissa ja/tai epävirallisen sektorin töissä. Naisten osuus palkatussa eimaataloussektorin työssä on lisääntynyt vain 3 % vuodesta 1990 lähtien. Naisten osuus työvoimasta Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa on alle 30 %. Talouskriisi on entisestään vähentänyt ja heikentänyt naisten mahdollisuuksia ihmisarvoiseen ja tuottavaan työhön. Naisten poliittisen osallistumisen vahvistaminen on tärkeä osa demokratiakehitystä. Naisten osuus kansallisissa parlamenteissa on noussut 11,6 prosentista (1995) 18,6 prosenttiin (2009). Nousu on nopeampaa kuin aiemmin, mutta kaukana Pekingin toimintaohjelman määrittelemästä 30 prosentin tavoitteesta. Joidenkin köyhien maiden saavuttama myönteinen kehitys kuitenkin osoittaa, että saavutukset ovat kiinni enemmän poliittisesta tahdosta kuin maan kehitystasosta (naisten osuus parlamenteissa on suurin Ruandassa ja sen jälkeen Ruotsissa, Etelä-Afrikassa ja Kuubassa). Puutteellisen tilastoinnin vuoksi naisten asemasta on vaikea saada eriteltyä tietoa, jolloin edistymistä ja epäonnistumista on vaikea seurata. Tilastot mahdollistavat sukupuolitietoisen budjettianalyysin hyödyntämisen. Käyttämällä tällaista analyysiä lainsäädännön tukena voidaan puuttua epätasa-arvoisuuksiin sukupuolten välillä esimerkiksi koulutuksessa ja terveydenhuollossa. Mosambikissa sukupuolitietoisella budjetoinnilla parannettiin valtion virallisen köyhyysohjelman vaikuttavuutta naisten terveyteen. Terveyssektorin varoja kohdennettiin parantamaan erityisesti naisten pääsyä terveyspalveluihin sekä naisiin kohdistuvan väkivallan vastaiseen työhön, esimerkiksi varustamalla poliisiasemat väkivallan uhrien auttamiseksi. Tasa-arvo ei ole vain samanvertaisuutta naisille tai miehille, vaan tasa-arvoa kaikille. Myös seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen seksuaalioikeuksien on toteuduttava. Kansainvälisissä sopimuksissa taatut oikeudet kuuluvat kaikille seksuaalisesta suuntautumisesta tai sukupuoli-identiteetistä riippumatta. Vuosituhattavoite 4: Lapsikuolleisuuden vähentäminen Alle viisivuotiaiden lasten kuolemat ovat laskeneet maailmanlaajuisesti vuoden 1990 lukemista (12,5 milj.) vuoden 2009 lukemiin (8,1 milj.). Lisäksi tuhkarokkokuolleisuus on Afrikassa vähentynyt yli 90 prosenttia vuosien 1990 ja 2007 välillä. Tämä kehitys ei kuitenkaan ole ollut tasaisista eikä riittävää. Edistyminen on ollut hitainta Saharan eteläpuolisessa Afrikassa ja Etelä-Aasiassa. Saharan eteläpuolisessa Afrikassa lapsikuolleisuus on paikoin ollut jopa kasvussa. Lähes puolet maailman lapsikuolemista tapahtuu juuri tällä alueella. 81 prosenttia alle 5-vuotiaiden kuolemista tapahtuu vain 30 valtion alueella. Arviolta 270 miljoonaa lasta elää perusterveydenhuollon tavoittamattomissa. Lasten ja äitien terveyden asettaminen etusijalle valtiotasolla on todistetusti yksi tärkeimmistä lapsikuolleisuuden vähenemiseen liittyvistä toimista. Myös YK:n syyskuussa 2010 käynnistämä globaali strategia lasten ja naisten terveyden edistämiseksi haastaa valtioita priorisoimaan neljännen vuosituhattavoitteen aiempaa korkeammalle maiden kehityssuunnitelmissa ja resurssienjaossa. Maailman lapsikuolleisuuden vähentämiseen ovat vaikuttaneet laajat kansanterveystoimet kuten kattava rokotustoiminta, malarian ennaltaehkäisy vuodeverkkoja käyttämällä, äidistä lapseen tapahtuvan hiv-tartunnan ehkäisy, äitien ja lasten parantunut ravitsemus, keuhkokuumeen ja ripulin tehokas hoito ja ammattitaitoisen avun lisääminen synnytyksissä. Lapsikuolleisuuden vähentämiseksi yhteisöjen ja perheiden oman roolin ja kapasiteetin vahvistaminen on myös keskeinen haaste. Lasten terveyden edistäminen ei ole vain lääketieteellisten toimenpiteiden yhdistelmä, vaan ennaltaehkäisyssä ja lasten terveyden edistämisessä myös koulutus, puhdas vesi, hygienia ja oikeiden sekä oikea-aikaisten toimenpiteiden osaaminen ovat keskeisiä. Miljoonat lapset kärsivät ilmastonmuutoksen seurauksista jo nyt. Lapset ovat nälkäisiä, koska ilmastonmuutoksen aiheuttaman kuivuuden vuoksi sato ei tuonutkaan viljaa tai he ovat kadottaneet vanhempansa luonnonkatastrofin yhteydessä. Malariaan kuolee noin alle 5-vuotiasta lasta Afrikassa joka vuosi ja luvun arvioidaan nousevan huomattavasti ilmastonmuutoksen mukanaan tuoman lämmön nousun ja malariahyttysten reviirin laajenemisen seurauksena. Myös lisääntyneet ja entistä voimakkaammat luonnonkatastrofit tulevat vaikeuttamaan tuhansien lasten elämää. Suorien vaikutusten lisäksi ilmastonmuutos vaikuttaa välillisesti kaksinkertaistaen haitan määrän. Sairauksien leviämisen vuoksi köyhien maiden entisestään alimitoitetut terveydenhuoltopalvelut tulevat kohtaamaan entistä suurempaa painetta. Muuttuvat sääolosuhteet heikentävät epävarmoja elinkeinoja lisäten muuttoliikettä kaupunkeihin ja tehden suurkaupunkien elämästä entistä haastavampaa. 5

6 Vuosituhattavoite 5: Äitiysterveyden parantaminen Hyvä seksuaali- ja äitiysterveys ovat avainasemassa elämänsä tuottavinta aikaa elävien naisten terveydelle ja yhteiskuntien kehitykselle. Äitiysterveyteen tähtäävän vuosituhattavoitteen saavuttamisessa on kuitenkin edistytty kaikista huonoiten. Lähes naista kuolee yhä vuosittain ja yli 10 miljoonaa vammautuu raskaudesta tai synnytyksestä johtuviin, estettävissä oleviin syihin. 99 prosenttia näistä kuolemista ja lähes yhtä suuri osuus vammautumisista tapahtuu kehitysmaissa. Tällä hetkellä puutteellisten äitiysterveyspalvelujen takia menetetään vuosittain 15 miljardia dollaria tuottavuudessa äitiys- ja lapsikuolemien vuoksi. Vain noin kuuden miljardin dollarin vuosittaisella lisärahoituksella pystyttäisiin järjestämään tyydyttävät äitiysterveyshuollon palvelut maailmanlaajuisesti. Erityisesti nuoriin naisiin ja tyttöihin sijoittaminen on yksi kaikkein kustannustehokkaimmista ja vaikuttavimmista keinoista maailman kehitystavoitteiden saavuttamiseksi. Yli 200 miljoonaa naista haluaisi ehkäistä ja siirtää lasten saamista, mutta eivät käytä ehkäisyä. Suurimpia syitä tähän on tiedon, palveluiden tai ehkäisymenetelmien heikko saatavuus tai menetelmien rajoitettu valikoima tai liian korkea hinta. Jos esteet yksilöiden vapaan valinnan tieltä perhesuunnittelussa poistetaan, voitaisiin vuosittain ehkäistä vaaralliseen aborttiin liittyvää kuolemaa ja muista syistä johtuvaa äitiyskuolemaa. Myöskään lähes puoli miljoonaa lasta ei menettäisi äitiään. Ei-toivottujen tai väärinajoitettujen raskauksien ehkäisy lisäisi huomattavasti naisten koulutus- ja työnsaantimahdollisuuksia. Maailmassa on historian suurin nuorten sukupolvi. Köyhyyden lieventäminen vaatii huomion kohdistamista erityisesti nuorten seksuaaliterveystarpeisiin. Asiallisen ja riittävän seksuaalivalistuksen, nuorisoystävällisten palvelujen ja ehkäisymenetelmien tarjoaminen antaa nuorille paremmat mahdollisuudet tehdä seksuaaliterveyteensä ja lasten hankintaan liittyvät päätökset tietoisesti ja vastuullisesti. Kuitenkin nuorten ja erityisesti tyttöjen mahdollisuudet saada tietoa ja palveluja seksuaalisuuteen ja ehkäisyyn liittyvissä kysymyksissä ovat usein huonot, koska neuvonta ja palvelut ovat useimmiten suunnattu naimisissa oleville naisille. Tästä johtuvat ei-toivotut raskaudet, vaaralliset abortit ja sukupuolitaudit vaarantavat eniten kaikkein nuorimpien ja köyhimpien tyttöjen ja naisten terveyden. Raskaus ja synnytys ovatkin vuotiaiden tyttöjen suurin yksittäinen kuolinsyy. Monissa yhteiskunnissa miehillä on naisia enemmän valtaa lähes kaikilla elämän osa-alueilla myös ehkäisynkäytöstä päätettäessä. Siksi miesten on otettava enemmän vastuuta seksuaali- ja lisääntymiskäyttäytymisestään ja perhesuunnittelusta. Poikien ja miesten osallistaminen perhesuunnittelu- ja lisääntymisterveysohjelmiin on välttämätöntä, jotta toivotut tulokset saavutetaan. Haitalliset perinteet kuten lapsiavioliitot vaarantavat tyttöjen seksuaali- ja lisääntymisterveyden kohtalokkaasti. Liian aikaiset raskaudet lisäävät huomattavasti äitiyskuolevuuden riskiä, koska tytöt kohtaavat aikuisia naisia enemmän raskauteen ja synnytykseen liittyviä komplikaatioita. On myös oleellisen tärkeää huolehtia, että seksuaali- ja äitiysterveydenhoito ml. seksuaalivalistus, hätäsynnytysten hoito, aborttipalvelut ja ehkäisymenetelmät ovat saatavilla kaikilla kriisialueilla. Seksuaali- ja äitiysterveyspalveluihin ja seksuaalioikeuksiin panostaminen vaikuttaa keskeisesti myös muiden kehityskysymysten ratkaisemiseen: tasapainoiseen väestönkehitykseen, ilmastonmuutoksen haittojen lieventämiseen ja siihen sopeutumiseen, köyhyyden vähentämiseen, suotuisaan taloudelliseen kehitykseen sekä tasaarvon toteutumiseen. Vuonna 2011 maailman väestömäärä saavuttaa 7 miljardia ja vuosittainen väestönkasvu on 74 miljoonaa. UNFPA on arvioinut, että riittävien ehkäisymahdollisuuksien tarjoaminen kaikille vähentäisi maailmassa vuosittain noin 52 miljoonaa ei-toivottua raskautta. Sen vaikutus väestönkasvuun vähenemiseen olisi merkittävä ja edesauttaisi osaltaan muiden kehityskysymysten ratkaisemisessa. Vuosituhattavoite 6: Hiv/aidsin, malarian ja muiden tautien vastainen taistelu YK:n aids-ohjelman (UNAIDS) uusimman raportin mukaan hiv-tartuntojen ehkäisyyn ja hoitoon kohdistuvilla panostuksilla ja toimilla on saatu aikaan uusien hivtartuntojen tasaantuminen ja joissain maissa jopa laskua aikaisempiin vuosiin verrattuna. Hiv-lääkitys on yhä useampien saatavilla, mutta se on pääasiallisesti hyväosaisten etuoikeus. Aidsiin sairastutaan harvemmin eikä hiv ja aids johda välttämättä kuolemaan. Epidemia on tasaantunut monilla alueilla lukuun ottamatta Itä- Eurooppaa ja Keski-Aasiaa. Rohkaisevista saavutuksista huolimatta hiv-tartunnan saaneiden määrä lisääntyy maailmassa, hiv-infektion ja aidsin muodostaessa edelleen yhden merkittävimmistä haasteista terveydelle, taloudelliselle ja sosiaaliselle kehitykselle. Maailmassa elää noin 33.3 miljoonaa hiv-positiivista, joista 22.4 miljoonaa Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Erityisen positiivista on uusien hiv-tartuntojen väheneminen nuorten keskuudessa Afrikassa, ja hiv - eli antiretrovirus lääkkeitä saavien määrän nopea lisääntyminen. Tästä huolimatta jokaista yhtä lääkitykseen pääsevää henkilöä kohti kaksi muuta saa uuden hiv-tartunnan. Tämä osoittaa lääkityksen vähäisen saatavuuden sekä sen, ettei tartuntojen ehkäisemiseen ole vielä investoitu tarpeeksi resursseja. Stigma, syrjintä ja tartunnan mahdollisuuden kieltäminen, vaikuttavat hiv-tartunnan saaneiden, heidän läheistensä ja aids-orpojen asemaan sekä vaikeuttavat ympäri maailman uusien hiv-tartuntojen ja aidsin vastaista taistelua. Suurelta osin näistä syistä johtuen hiv-testejä tehdään edelleenkin liian vähän. 6

7 Kaikilla, erityisesti nuorilla, tulee olla mahdollisuudet suojautua hiv-infektiolta. Myös naisten yhteiskunnallinen asema heijastuu hiv-tartuntojen leviämisessä. Naiset altistuvat miehiä herkemmin hiv-tartunnoille fysiologisten syiden lisäksi yhteiskunnallisen asemansa takia. Vaikuttavia tekijöitä ovat esimerkiksi naisiin kohdistuva seksuaalinen väkivalta, haitalliset kulttuuriset käytännöt, naisten vähäiset mahdollisuudet neuvotella kondomin käytöstä tai kieltäytyä seksistä. Hivin ja aidsin vastaisen taistelun priorisointi kaikessa kehitysyhteistyössä on edelleen erittäin tärkeää. Talouskriisin myötä riski siitä että eri maat saattavat päätyä vähentämään hivin ja aidsin vastaiseen kamppailuun kohdistettuja varoja on kasvanut. Myös hiv- ja aids-ohjelmien ja -palveluiden rahoitus on talouskriisin myötä vaarassa. Ilmastonmuutoksen myötä luonnonkatastrofien ja äärimmäisten luonnonilmiöiden määrä on kasvussa. Äärimmäiset sääolosuhteet, luonnonkatastrofit ja ruokaturvan järkkyminen lisäävät maailmanlaajuista muuttoliikettä, joka puolestaan lisää myös riskiä hiv-tartunnoille sekä muiden sairauksien leviämiselle. Maastaan pois muuttaneet ihmiset saattavat jäädä uusissa kotimaissaan terveydenhoitojärjestelmien ulkopuolelle, joka myös vaikeuttaa hiv-tartunnan diagnosointia, hoitoa ja hoivaa. Joka vuosi yli 9 miljoonaa ihmistä sairastuu tuberkuloosiin ja noin 2 miljoonaa kuolee tautiin. Tuberkuloosia sairastavat henkilöt kokevat usein stigmaa, syrjintää ja sosiaalista syrjäytymistä. Tuberkuloosin vaikutus köyhyyteen on suuri, koska sairastuneet eivät voi osallistua työelämään ja menettävät vuosituloistaan noin prosenttia ja keskimäärin noin 3-4 kk työkuukautta vuodessa. Tuberkuloosi on neljänneksi suurin naisten kuolinsyy maailmassa. Hiv-positiivisen riski sairastua tuberkuloosiin on viisikymmentäkertainen. Tuberkuloosi onkin suurin kuolinsyy hiv-positiivisten keskuudessa Afrikassa. Hiv, tuberkuloosi sekä tuberkuloosin lääkeresistenssi kuuluvat tiivisti yhteen. Hivin ja aidsin ennaltaehkäisyä ja hoitoa suunnitellessa on otettava huomioon tuberkuloosin ja sen resistenttien muotojen mahdollisuutta. Malarian seurauksena menehtyy vuosittain lähes miljoona ihmistä, suuri osa näistä Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Viimeisen vuosikymmenen aikana malarian torjunnassa on edistytty huomattavasti, mutta edistys uhkaa kuitenkin kääntyä päinvastaiseen suuntaan. Ilmaston lämmetessä malaria on levittäytymässä uusille alueille, ja artemisiinille vastustuskykyisiä malarialoisia on jo löydetty Thaimaan ja Kambodzan rajaseudulta. Terveyteen liittyvä koulutus, ympäristöstä huolehtiminen ja terveystyöntekijöiden määrän lisääminen ovat tehokkaita keinoja tarttuvien tautien ehkäisemiseksi ja hoitamiseksi. PERJANTAI-RYHMÄ: Eduskunnan väestö- ja kehitysryhmä Filha ry (Finnish Lung Health Association) Helsingin Diakonissalaitos Kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistys Kehys Kehitysyhteistyön palvelukeskus, Kepa Pelastakaa Lapset ry Rädda Barnen rf Positiiviset ry Hiv Finland Solidaarisuus Sosiaali- ja terveysministeriön kansainvälisten asioiden asiantuntijoita Suomen1325-verkosto Suomen Lähetysseura Suomen Punainen Risti Suomen UN Women- Finlands UN Women ry Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, kansainvälisten asioiden yksikkö Ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyön asiantuntijoita Suomen World Vision Väestöliitto ESITYSTÄ TUKEVAT LISÄKSI: A-klinikkasäätiö Helsingin terveys- ja sosiaalineuvontapiste, Vinkki Nuorten Naisten Kristillisten Yhdistysten Liitto Plan Suomi Säätiö Pro-tukipiste ry Seta ry Suomen UNICEF Suomen Pakolaisapu Vaasan Kehitysmaaseura Yhteystiedot: Kehityspolitiikan koordinaattori Hilkka Vuorenmaa, puh , 7

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunta 29. elokuuta 2002 PE 315.505/13-23 TARKISTUKSET 13-23 Lausuntoluonnos (PE 315.505) Amalia Sartori Ehdotus Euroopan parlamentin

Lisätiedot

Suomen kehityspolitiikka ja -yhteistyö Kohti oikeudenmukaista ja kestävää ihmiskuntapolitiikkaa

Suomen kehityspolitiikka ja -yhteistyö Kohti oikeudenmukaista ja kestävää ihmiskuntapolitiikkaa Suomen kehityspolitiikka ja -yhteistyö Kohti oikeudenmukaista ja kestävää ihmiskuntapolitiikkaa Hanna-Mari Kilpeläinen Kehityspoliittinen osasto Ulkoasiainministeriö Kansainvälinen kehityspoliittinen agenda

Lisätiedot

Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä

Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä Johdanto Turun yliopiston ylioppilaskunnan edustajisto linjasi joulukuussa 2007, että TYY tulee näyttämään mallia YK:n vuosituhattavoitteiden toteuttamisessa. Poliittisessa

Lisätiedot

Väestönkasvuun vaikuttavat tekijät - Mitä Suomi voi tehdä?

Väestönkasvuun vaikuttavat tekijät - Mitä Suomi voi tehdä? Väestönkasvuun vaikuttavat tekijät - Mitä Suomi voi tehdä? Minna Säävälä Dosentti, erikoistutkija Väestöliitto, Väestöntutkimuslaitos Väestöräjähdys ja elämän tulevaisuus -seminaari Eduskunnan lisärakennuksen

Lisätiedot

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö Seksuaalisuus on Erottamaton

Lisätiedot

EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille. www.kehys.fi

EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille. www.kehys.fi EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille www.kehys.fi EU:n budjetti 2007-2013 Viisi päälohkoa: Yhteensä 974,7 miljardia 1. Kestävä kasvu 433,0 miljardia 2. Luonnonvarojen kestävä kehitys ja suojelu

Lisätiedot

Hyvää työtä vieläkin paremmin-asiantuntijadialogi

Hyvää työtä vieläkin paremmin-asiantuntijadialogi 1 MUISTIO 19.2.2015 Hyvää työtä vieläkin paremmin-asiantuntijadialogi Perjantai-ryhmän järjestämä dialogi monenkeskisen kehitysyhteistyötoimijoiden kanssa Aika: tiistaina 10.2.2015 klo 15-17 Paikka: Eduskuntatalo,

Lisätiedot

EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille. Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.

EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille. Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys. EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.fi Kaksi rahoituslähdettä Yhteisön kehitysyhteistyön rahoitus

Lisätiedot

EU:n ja sen jäsenvaltioiden lausuma maailman aids-päivänä

EU:n ja sen jäsenvaltioiden lausuma maailman aids-päivänä EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 1. joulukuuta 2011 17567/11 PRESSE 451 EU:n ja sen jäsenvaltioiden lausuma maailman aids-päivänä 1. Tänään, vuoden 2011 maailman AIDS-päivänä, Euroopan unioni ja sen

Lisätiedot

Katastrofin ainekset

Katastrofin ainekset Katastrofin ainekset KOULUTUKSEN Katastrofi Monessa maassa yhä useampi lapsi aloittaa koulunkäynnin. Koulua käymättömien lasten määrä laski vuosien 2000 ja 2011 välillä lähes puoleen, 102 miljoonasta 57

Lisätiedot

Helsingin Diakonissalaitos, Kansainvälinen Solidaarisuussäätiö, Suomen Lähetysseura, Suomen World Vision ja Väestöliitto

Helsingin Diakonissalaitos, Kansainvälinen Solidaarisuussäätiö, Suomen Lähetysseura, Suomen World Vision ja Väestöliitto 9.10.2007 Helsingin Diakonissalaitos, Kansainvälinen Solidaarisuussäätiö, Suomen Lähetysseura, Suomen World Vision ja Väestöliitto Täsmennyksiä ja lisäyksiä kehityspoliittiseen ohjelmaan Kiitämme ulkoministeriötä

Lisätiedot

Minne menet Post 2015- kehitysagenda?

Minne menet Post 2015- kehitysagenda? Minne menet Post 2015- kehitysagenda? Kepan syyskokous, Aino Pennanen, Kehityspoliittinen asiantuntija 21/11/2014 Ohjelma Klo 9.30-10.45 tilaisuuden avaus Aino Pennanen Johdatus Post 2015 agendaan ja siihen

Lisätiedot

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 1 Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Eija Stengård PsT, kehittämispäällikkö Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Eija Stengård, 2005 Tiedosta

Lisätiedot

Kunnat tasa-arvon edistäjinä. Tukinainen ry 20 vuotta, juhlaseminaari 17.5.2013 Sinikka Mikola

Kunnat tasa-arvon edistäjinä. Tukinainen ry 20 vuotta, juhlaseminaari 17.5.2013 Sinikka Mikola Kunnat tasa-arvon edistäjinä Tukinainen ry 20 vuotta, juhlaseminaari 17.5.2013 Sinikka Mikola Kunnat naisten ja miesten tasa-arvon edistäjinä Palvelut tasa-arvon turvaajina Lasten päivähoito Vanhusten

Lisätiedot

Helsingin Diakonissalaitos, Kansainvälinen Solidaarisuussäätiö, Suomen Lähetysseura, Suomen World Vision ja Väestöliitto

Helsingin Diakonissalaitos, Kansainvälinen Solidaarisuussäätiö, Suomen Lähetysseura, Suomen World Vision ja Väestöliitto 9.10.2007 Helsingin Diakonissalaitos, Kansainvälinen Solidaarisuussäätiö, Suomen Lähetysseura, Suomen World Vision ja Väestöliitto Täsmennyksiä ja lisäyksiä kehityspoliittiseen ohjelmaan Kiitämme ulkoministeriötä

Lisätiedot

Oikeudet kaikille Invalidiliiton ohjelma Euroopan parlamentin vaaleihin 2009. Invalidiliitto

Oikeudet kaikille Invalidiliiton ohjelma Euroopan parlamentin vaaleihin 2009. Invalidiliitto Oikeudet kaikille Invalidiliiton ohjelma Euroopan parlamentin vaaleihin 2009 Invalidiliitto Euroopan unionissa elää 50 miljoonaa vammaista kansalaista. Vammaisten kansalaisten oikeudet ja osallistumismahdollisuudet

Lisätiedot

ainen/ seutu Ihmisiä, jotka joutuvat tulemaan toimeen alle 1,25 dollarilla eli noin eurolla päivässä, kutsutaan äärimmäisen köyhiksi.

ainen/ seutu Ihmisiä, jotka joutuvat tulemaan toimeen alle 1,25 dollarilla eli noin eurolla päivässä, kutsutaan äärimmäisen köyhiksi. TALOUSTUTKIMUS OY 20141229 11:28:59 TYÖ 000012172.12 TAULUKKO 41015 ss VER % Telebus vko 51A-52A/2014 Kaikki Sukupuoli Ikä Asuinkunta nainen mies alle 25-34 35-49 50-64 65+ Hel muu Turku/ muu muu 25 vuotta

Lisätiedot

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry TAUSTA: DEMOKRATIATUESTA Demokratian tukeminen on rauhan, kehityksen, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien tukemista. Ne toteutuvat

Lisätiedot

9.12.2011. www.kepa.fi

9.12.2011. www.kepa.fi 9.12.2011 www.kepa.fi Mikä Kepa? Vuonna 1985 perustettu Kepa on kehitysyhteistyön kattojärjestö. Kepaan kuuluu lähes 300 kehitysmaa- ja globaalikysymysten kanssa työskentelevää tai niitä seuraavaa järjestöä.

Lisätiedot

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Tunne ja Turvataitojen kannalta

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Tunne ja Turvataitojen kannalta Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Tunne ja Turvataitojen kannalta Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Päätöslauselma EU:n kokonaisvaltaisesta vastauksesta hiv/aids-ongelmaan EU:ssa ja naapurimaissa

Päätöslauselma EU:n kokonaisvaltaisesta vastauksesta hiv/aids-ongelmaan EU:ssa ja naapurimaissa Päätöslauselma EU:n kokonaisvaltaisesta vastauksesta hiv/aids-ongelmaan EU:ssa ja naapurimaissa http://www.satuhassi.net/2011/paatoslauselma-eun-kokonaisvaltaisesta-vastauksesta-hivaids-ongelmaan-e ussa-ja-naapurimaissa/

Lisätiedot

SUOMEN KEHITYSPOLITIIKKA. Tarkastaja Marianne Rönkä, 10.5.2012

SUOMEN KEHITYSPOLITIIKKA. Tarkastaja Marianne Rönkä, 10.5.2012 SUOMEN KEHITYSPOLITIIKKA Tarkastaja Marianne Rönkä, 10.5.2012 Esityksen rakenne Kv. kehityspolitiikan toimintaympäristön muutokset globaalin finanssikriisin jälkeen Suomen kehityspoliittinen ohjelma 2007

Lisätiedot

Attac ry, Kirkon Ulkomaanavun Changemaker-verkosto, Maan ystävät ry, Reilun kaupan puolesta Repu ry

Attac ry, Kirkon Ulkomaanavun Changemaker-verkosto, Maan ystävät ry, Reilun kaupan puolesta Repu ry Globalisaation monet kasvot Attac ry, Kirkon Ulkomaanavun Changemaker-verkosto, Maan ystävät ry, Reilun kaupan puolesta Repu ry 1 Mitä globalisaatio on? Maailmanlaajuistuminen, "maailmankylä" Maiden rajat

Lisätiedot

Zonta Internationalin rahoittamat projektit 2016-2018

Zonta Internationalin rahoittamat projektit 2016-2018 Esitys Nizzan conventionille Zonta Internationalin rahoittamat projektit 2016-2018 Rauman kevätseminaari 16.4.2016 Sinikka Sahi Piirin palvelutoimikunta Projektit toteutetaan Liberiassa (UNFPA) Madagaskarissa(UNICEF)

Lisätiedot

Lapsen oikeuksien toteutuminen meillä ja muualla. Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 15.9.09 Sointu Möller, YL

Lapsen oikeuksien toteutuminen meillä ja muualla. Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 15.9.09 Sointu Möller, YL Lapsen oikeuksien toteutuminen meillä ja muualla Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 15.9.09 Sointu Möller, YL Yk:n lapsen oikeuksien sopimus (LOS) Hyväksytty YK:ssa 20.11.1989 Voimassa Suomessa vuodesta

Lisätiedot

Jokainen meistä. Mielenterveyden keskusliiton strategia 18.5.2014

Jokainen meistä. Mielenterveyden keskusliiton strategia 18.5.2014 Jokainen meistä Mielenterveyden keskusliiton strategia 18.5.2014 Suomen hyvinvoinnin tila murroksessa Tarve julkisten palveluiden tuottavuuden parantamiseen Kunta- ja SoTe -palvelurakenteet keskellä murrosta

Lisätiedot

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin PYLL-seminaari 30.3.2011 Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin Sairaalajohtaja Jari Välimäki PYLL -menetelmä perustuu kuolleen iän ja odotettavissa olevan eliniän

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ YK:N VÄESTÖRAHASTON VUOSIRAPORTISTA 2004 STATE OF WORLD POPULATION 2004

TIIVISTELMÄ YK:N VÄESTÖRAHASTON VUOSIRAPORTISTA 2004 STATE OF WORLD POPULATION 2004 TIIVISTELMÄ YK:N VÄESTÖRAHASTON VUOSIRAPORTISTA 2004 STATE OF WORLD POPULATION 2004 Seksuaali- ja lisääntymisterveyden tila maailmassa 10 vuotta YK:n väestö- ja kehityskonferenssista Sisällys JOHDANTO

Lisätiedot

Suomen puheenjohtajuus Pohjoismaiden ministerineuvostossa 2007

Suomen puheenjohtajuus Pohjoismaiden ministerineuvostossa 2007 Suomen puheenjohtajuus Pohjoismaiden ministerineuvostossa 2007 Lapset ja nuoret Ikääntyvä väestö Perhevapaakustannukset ja tasa-arvo Työhyvinvointi ja työssä jaksaminen Sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Aids/hiv ja 18. kansainvälinen aids-konferenssi (Wien, 18.-23. heinäkuuta 2010)

Aids/hiv ja 18. kansainvälinen aids-konferenssi (Wien, 18.-23. heinäkuuta 2010) P7_TA(2010)0284 Aids/hiv ja 18. kansainvälinen aids-konferenssi (Wien, 18.-23. heinäkuuta 2010) Euroopan parlamentin päätöslauselma 8. heinäkuuta 2010 oikeuksiin perustuvista menettelytavoista hiviä ja

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -ohjelma Sisaltää EAKR Euroopan aluekehitysrahaston ja ESR

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 1 MITÄ HYVINVOINTI ON? Perustarpeet: ravinto, asunto Terveys: toimintakyky, mahdollisuus hyvään hoitoon

Lisätiedot

FAKTAA LUKUTAIDOSTA MAAILMALLA

FAKTAA LUKUTAIDOSTA MAAILMALLA T U V W X Y Z Å Ä Ö 10 FAKTAA LUKUTAIDOSTA MAAILMALLA I J K L M N O P Q R S A B C D E F G H 1. Maailmassa on lähes 800 miljoonaa lukutaidotonta aikuista 1 Maapallon väestön yli 15-vuotiaista 800 miljoonaa

Lisätiedot

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot

Kansalaisjärjestöjen ja korkeakoulujen yhteistyömahdollisuuksia kehitysyhteistyössä

Kansalaisjärjestöjen ja korkeakoulujen yhteistyömahdollisuuksia kehitysyhteistyössä Kansalaisjärjestöjen ja korkeakoulujen yhteistyömahdollisuuksia kehitysyhteistyössä Korkeakoulujen kevätpäivät 23.5.2012 Lahti Järjestökoordinaattori Sanna Rekola / Kepa 09 584 23 271, sanna.rekola@kepa.fi

Lisätiedot

Punainen Risti Malissa. Kaisa Kannuksela Kansainvälisen avun suunnittelija Suomen Punainen Risti

Punainen Risti Malissa. Kaisa Kannuksela Kansainvälisen avun suunnittelija Suomen Punainen Risti Kaisa Kannuksela Kansainvälisen avun suunnittelija Suomen Punainen Risti Juridinen tulkinta Malin tilanteesta Malin hallituksen ja YK:n turvallisuusneuvoston hyväksyntä ulkomaisten sotilasjoukkojen voimankäytölle

Lisätiedot

2. Kestävän kehityksen lähtökohtana kumppanimaiden omistajuus

2. Kestävän kehityksen lähtökohtana kumppanimaiden omistajuus Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa ry Hyväksytty hallituksen kokouksessa 15.12.2008 KEPAN LINJAUS KEHITYSYHTEISTYÖN LAADUSTA 1. Johdanto Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa ry haluaa vaikuttaa köyhdyttäviä

Lisätiedot

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA FI IKÄSYRJINNÄN TORJUMINEN EU:SSA JA KANSALLISESTI Ikäsyrjintä on koko yhteiskuntaa koskeva monitahoinen kysymys. Sen tehokas torjuminen on vaikea tehtävä. Ei ole yhtä ainoaa keinoa, jolla tasa-arvo eri

Lisätiedot

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia?

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Työministeri Lauri Ihalainen Arvokas työelämä -seminaari 10.6.2013 Vierumäki Työelämän ja työhyvinvoinnin kehittäminen Suomen

Lisätiedot

Presidenttifoorumi 11.5.2010 Ulkomaankauppa ja kehitysministeri Paavo Väyrynen

Presidenttifoorumi 11.5.2010 Ulkomaankauppa ja kehitysministeri Paavo Väyrynen MUUTOSVARAUKSIN Presidenttifoorumi 11.5.2010 Ulkomaankauppa ja kehitysministeri Paavo Väyrynen Arvoisa tasavallan presidentti, Hyvät presidenttifoorumin osanottajat, Hyvät kuulijat, Määrittelen mielelläni

Lisätiedot

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Per Mickwitz STN:n puheenjohtaja 1 SUOMEN AKATEMIA STN:n ensimmäiset ohjelmat Valtioneuvosto päätti vuoden 2015 teemoista 18.12.2014. Strategisen

Lisätiedot

Seksuaali- ja lisääntymisterveys sekä -oikeudet Suomen kehityspolitiikassa

Seksuaali- ja lisääntymisterveys sekä -oikeudet Suomen kehityspolitiikassa Seksuaali- ja lisääntymisterveys sekä -oikeudet Suomen kehityspolitiikassa ULKOASIAINMINISTERIÖ Ulkoasu: Innocorp Oy/Milla Toro Paino: Erweko Painotuote Oy, 2010 Sisältö 4 Esipuhe 5 Johdanto 6 8 10 11

Lisätiedot

Maailmassa joka 3. minuutti kuolee lapsi tieliikenneonnettomuudessa

Maailmassa joka 3. minuutti kuolee lapsi tieliikenneonnettomuudessa Maailmassa joka 3. minuutti kuolee lapsi tieliikenneonnettomuudessa www.makeroadssafe.org Vuonna 2005 miljoonat ihmiset ja G8-ryhmän johtajat vastasivat kehotukseen saattaa köyhyys maailmasta historian

Lisätiedot

LUONNOS PÄÄTÖSLAUSELMAESITYKSEKSI

LUONNOS PÄÄTÖSLAUSELMAESITYKSEKSI Euroopan parlamentti 2014-2019 Istuntoasiakirja 7.7.2015 B8-0000/2015 LUONNOS PÄÄTÖSLAUSELMAESITYKSEKSI suullisesti vastattavan kysymyksen B8-0000/2015 johdosta työjärjestyksen 128 artiklan 5 kohdan mukaisesti

Lisätiedot

RAHAPÄIVÄ 20.9.2011 Megatrendien hyödyntäminen. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj

RAHAPÄIVÄ 20.9.2011 Megatrendien hyödyntäminen. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj RAHAPÄIVÄ 20.9.2011 Megatrendien hyödyntäminen Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj Agenda Taloudellinen kehitys Johtaminen megatrendejä hyödyntäen Johtaminen tämän päivän epävarmassa ympäristössä

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2021 Kehitysyhteistyötutkimus 2003 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

FAKTAA LUKUTAIDOSTA MAAILMALLA

FAKTAA LUKUTAIDOSTA MAAILMALLA 10 FAKTAA LUKUTAIDOSTA I J K L M N O P Q R S T U V W X Y Z Å Ä Ö A B C D E F G H 1. Maailmassa on lähes 800 miljoonaa lukutaidotonta aikuista 1 LUKUTAIDOTTOMIEN AIKUISTEN SUKUPUOLIJAKAUMA ENITEN LUKUTAIDOTTOMIA

Lisätiedot

Äitiysneuvolat Suomessa 2000-luvulla

Äitiysneuvolat Suomessa 2000-luvulla Äitiysneuvolat Suomessa 2000-luvulla Eija Raussi-Lehto 10.5.2014 Äne 2000 / E..R-L 1 Taustaa: Täsmällistä tietoa kuntatason palvelutarjonnasta ja äitiysneuvolatoiminnan sisällön kannalta oleellisista piirteistä

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunta 2002/0052(COD) 16. syyskuuta 2002 LAUSUNTO naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunnalta kehitysyhteistyövaliokunnalle

Lisätiedot

SUOMEN KEHITYSPOLITIIKKA JA POST 2015 AGENDA

SUOMEN KEHITYSPOLITIIKKA JA POST 2015 AGENDA SUOMEN KEHITYSPOLITIIKKA JA POST 2015 AGENDA Esityksen rakenne 1 Kehityspolitiikan kv. toimintaympäristö 2 Hallituksen kehityspoliittinen toimenpideohjelma 2012 Ohjaavat periaatteet (mm. ihmisoikeusperustaisuus)

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2011

TOIMINTASUUNNITELMA 2011 TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Kepan voimassaolevan strategian ja ohjelman mukainen Tavoitteena poliittinen muutos, köyhdyttävien rakenteiden purkaminen ja köyhdyttämisen lopettaminen 29,3 % rahoituksesta käytetään

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 12.11.2014 2014/0124(COD) LAUSUNTOLUONNOS naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta työllisyyden

Lisätiedot

Kepan tavoite ja tehtävät

Kepan tavoite ja tehtävät www.kepa.fi Mikä Kepa? Vuonna 1985 perustettu Kepa on kehitysyhteistyön kattojärjestö Kepaan kuuluu lähes 300 kehitysmaa- ja globaalikysymysten kanssa työskentelevää järjestöä Marttaliitosta Maan ystäviin

Lisätiedot

Suomen romanipoliittinen ohjelma ja sen toimeenpano. ROMPO yleisesitys 2010

Suomen romanipoliittinen ohjelma ja sen toimeenpano. ROMPO yleisesitys 2010 Suomen romanipoliittinen ohjelma ja sen toimeenpano ROMPO yleisesitys 2010 Romanipoliittisen ohjelman valmistelu Laajapohjainen työryhmä Työryhmän toimikausi 1.1.2009-30.9.2009 Romaniväestön kuulemistilaisuudet

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

Maailman metsät paljon vartijana

Maailman metsät paljon vartijana Maailman metsät paljon vartijana Jussi Viitanen Neuvonantaja Ulkoasianministeriön kehityspoliittinen osasto Metsät maapallolla Metsät peittävät 31 prosenttia maapallon maa-alueesta yli neljä miljardia

Lisätiedot

Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää?

Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää? Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää? Kuka kuuntelee köyhää? - keskustelusarja Helsinki, 10.12.2008 Peruspalveluministeri Paula Risikko Tulevaisuuden haasteita, ongelmia Tuloerot Terveyserot Kulutuserot

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

ASIA: Valtiontalouden kehykset vuosille 2013-2016

ASIA: Valtiontalouden kehykset vuosille 2013-2016 Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle VIITE: Kuulemistilaisuus ASIA: Valtiontalouden kehykset vuosille 2013-2016 SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry on valtakunnallisten sosiaali- ja terveysjärjestöjen

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Suomen kehityspolitiikka ja kehitysyhteistyö. Iina Soiri Neuvonantaja Kehityspoliittinen osasto

Suomen kehityspolitiikka ja kehitysyhteistyö. Iina Soiri Neuvonantaja Kehityspoliittinen osasto Suomen kehityspolitiikka ja kehitysyhteistyö Iina Soiri Neuvonantaja Kehityspoliittinen osasto Kehityspolitiikka on keskeinen osa Suomen ulkoja turvallisuuspolitiikkaa, jonka tavoitteina ovat kansainvälisen

Lisätiedot

Aluekehitysvaliokunta. Mietintöluonnos Lambert van Nistelrooij, Constanze Angela Krehl (PE487.740v04-00)

Aluekehitysvaliokunta. Mietintöluonnos Lambert van Nistelrooij, Constanze Angela Krehl (PE487.740v04-00) EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Aluekehitysvaliokunta 21.6.2013 2011/0276(COD) TARKISTUS 543 Mietintöluonnos Lambert van Nistelrooij, Constanze Angela Krehl (PE487.740v04-00) muutetusta ehdotuksesta Euroopan

Lisätiedot

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia

Lisätiedot

KESTÄVÄN KEHITYKSEN TIEKARTTA

KESTÄVÄN KEHITYKSEN TIEKARTTA KESTÄVÄN KEHITYKSEN TIEKARTTA Kestävän kehityksen tavoitteet ja toimintaohjelma ohjaavat kestävän kehityksen edistämistä vuoteen 2030 saakka kaikkialla maailmassa, myös Suomessa. YK:n jäsenmaiden uusien

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7

neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7 Romaniasiain neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7 Romaniasiain neuvottelukunta Romaniasian neuvottelukunnan tehtävänä on edistää romaniväestön tasavertaisia yhteiskunnallisia osallistumismahdollisuuksia

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä Eveliina Pöyhönen Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia reilusti vahvistaa

Lisätiedot

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS (2012) OHEISMATERIAALIN TARKOITUS Kalvosarja on oheismateriaali oppaalle TASA ARVOSTA LAATUA JA VAIKUTTAVUUTTA JULKISELLE SEKTORILLE Opas kuntien ja valtion alue ja paikallishallinnon palveluihin ja toimintoihin

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLTÖ Tavoitteet: Ymmärtää keskeinen lainsäädäntö sukupuolten välisestä tasa-arvosta organisaation näkökulmasta Ymmärtää sukupuolten välisen tasa-arvon

Lisätiedot

Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelma

Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelma Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelma Poikkihallinnollinen ohjelma vuosille 2010-2015 15.3.2011 Vammainen nainen ja väkivalta/minna Piispa 1 Ohjelman tausta Hallituksen tasa-arvo-ohjelmassa

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Tervetuloa! Tämä on CHAMP-hankkeen sähköinen esite, jonka sivuja voit kääntää hiiren osoittimella sivujen kulmista tai alareunan nuolipainikkeista.

Tervetuloa! Tämä on CHAMP-hankkeen sähköinen esite, jonka sivuja voit kääntää hiiren osoittimella sivujen kulmista tai alareunan nuolipainikkeista. Tervetuloa! Tämä on CHAMP-hankkeen sähköinen esite, jonka sivuja voit kääntää hiiren osoittimella sivujen kulmista tai alareunan nuolipainikkeista. Ilmastonmuutoksen johdosta toteutettavat tehokkaat paikalliset

Lisätiedot

Kriisitilanteen eettiset periaatteet

Kriisitilanteen eettiset periaatteet Kriisitilanteen eettiset periaatteet Kristiina Kumpula pääsihteeri Kirkot kriisien kohtajana Kriisien auttajat auttavat eriarvoisesti Köyhyys ja eriarvoisuus heikentävät ihmisten mahdollisuutta selviytyä

Lisätiedot

Kunnan mielenterveys- ja päihdestrategiat - tehdäänkö papereita vai strategisia päätöksiä? Matti Kaivosoja LT, projektinjohtaja, Pohjanmaa-hanke

Kunnan mielenterveys- ja päihdestrategiat - tehdäänkö papereita vai strategisia päätöksiä? Matti Kaivosoja LT, projektinjohtaja, Pohjanmaa-hanke Kunnan mielenterveys- ja päihdestrategiat - tehdäänkö papereita vai strategisia päätöksiä? Matti Kaivosoja LT, projektinjohtaja, Pohjanmaa-hanke Miksi strategia? mielenterveyden edistäminen ja hyvien mielenterveyspalvelujen

Lisätiedot

ulkoasiainministeriön linjaus korkotukiluottojen käytöstä

ulkoasiainministeriön linjaus korkotukiluottojen käytöstä Korkotukiluotot Suomen kehitysyhteistyössä; ulkoasiainministeriön linjaus korkotukiluottojen käytöstä Ulkoasiainministeriö Sisältö: Johdanto 3 Suomen kehityspoliittiset tavoitteet korkotukiyhteistyön lähtökohtana

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Helena Ewalds 10.3.2011 04.04.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Väkivallan ennaltaehkäisy edellyttää 1. tietoa väkivaltailmiöstä

Lisätiedot

Paperittomien lasten hyvinvoinnin ja terveydenhuollon haasteet

Paperittomien lasten hyvinvoinnin ja terveydenhuollon haasteet Paperittomien lasten hyvinvoinnin ja terveydenhuollon haasteet 20.11.2014 Taneli Puumalainen LT, DTM&H, Ylilääkäri Linkki julkaisuun: http://urn.fi/urn:isbn:978-952-302-156-3 21.11.2014 2 Oikeus terveyteen

Lisätiedot

16.10.2013 A7-0306/1. Tarkistus 1 Bastiaan Belder, Rolandas Paksas, Tadeusz Cymański, Philippe de Villiers EFD-ryhmän puolesta

16.10.2013 A7-0306/1. Tarkistus 1 Bastiaan Belder, Rolandas Paksas, Tadeusz Cymański, Philippe de Villiers EFD-ryhmän puolesta 16.10.2013 A7-0306/1 Tarkistus 1 Bastiaan Belder, Rolandas Paksas, Tadeusz Cymański, Philippe de Villiers EFD-ryhmän puolesta Mietintö Edite Estrela Seksuaali- ja lisääntymisterveys ja niitä koskevat oikeudet

Lisätiedot

Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi. HEAT-työkalun käyttö. Riikka Kallio 17.4.2013

Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi. HEAT-työkalun käyttö. Riikka Kallio 17.4.2013 Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi HEAT-työkalun käyttö Riikka Kallio 17.4.2013 16.4.2013 Liikunnan terveysvaikutuksista ja liikkumattomuudesta Liikkumattomuus (physical inactivity) on suurin

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2020 Kehitysyhteistyötutkimus 2000 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Anu Muuri, VTT, dosentti THL 15.08.2013 Anu Muuri 1 Vammaispalvelulaki 1987 Lain tarkoitus, 1 : Edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 Kehitysyhteistyövaliokunta 2004 VÄLIAIKAINEN 2002/0052(COD) 26. heinäkuuta 2002 ***I MIETINTÖLUONNOS Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi avusta lisääntymis-

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen.

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen. Koulutusaineiston pohdintatehtäviä ROMANIT EUROOPASSA Ihmisoikeudet, liikkuvuus ja lapset 1. OSA: ROMANIT - Vähemmistönä Euroopassa ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla

Lisätiedot

Syrjäytymisen ja aktiivisen osallisuuden kysymykset Eurooppa 2020 strategiassa ja talouspolitiikan EU:n ohjausjaksossa

Syrjäytymisen ja aktiivisen osallisuuden kysymykset Eurooppa 2020 strategiassa ja talouspolitiikan EU:n ohjausjaksossa Syrjäytymisen ja aktiivisen osallisuuden kysymykset Eurooppa 2020 strategiassa ja talouspolitiikan EU:n ohjausjaksossa Seminaari: EMIN Vähimmäistoimeentulon jäljillä 30. syyskuuta 2014 Ismo Grönroos-Saikkala

Lisätiedot

13.10.2010 A7-0032/87

13.10.2010 A7-0032/87 13.10.2010 A7-0032/87 87 Johdanto-osan 9 kappale (9) Raskaana olevien, äskettäin synnyttäneiden tai imettävien työntekijöiden herkän tilanteen vuoksi heille on myönnettävä oikeus vähintään 18 viikon yhtäjaksoiseen

Lisätiedot

Mitä on sukupuolivaikutusten arviointi ja miten sitä tehdään? Helsingin kaupunki 27.11.2013 Sinikka Mustakallio WoM Oy www.wom.fi

Mitä on sukupuolivaikutusten arviointi ja miten sitä tehdään? Helsingin kaupunki 27.11.2013 Sinikka Mustakallio WoM Oy www.wom.fi Mitä on sukupuolivaikutusten arviointi ja miten sitä tehdään? Helsingin kaupunki 27.11.2013 Sinikka Mustakallio WoM Oy www.wom.fi Tasa-arvon edistämisen kohteet 1. Henkilöstöpoliittinen tasa-arvo kohteena

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM

Lisätiedot

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten

Lisätiedot

Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012

Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012 Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012 KOMISSION TIEDONANTO 2011 On olemassa selkeää näyttöä siitä, että laadukas varhaiskasvatus johtaa huomattavasti parempiin tuloksiin perustaitoa mittaavissa kansainvälisissä

Lisätiedot

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Koulutuksen merkitys tuottavuuden, innovoinnin, kasvun kannalta tärkeämpää kuin koskaan aiemmin Ohjelmalla

Lisätiedot

Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen

Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon Eveliina Pöyhönen Hallituksen painopistealueet Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen Työ on parasta sosiaaliturvaa.

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 9 LAUSUNTO ALOITTEESTA AIDS-TUKIKESKUKSEN HIV- TESTAUKSEN JA KRIISIAVUN TOIMINTAEDELLYTYSTEN SELVITTÄMISESTÄ Terke 2009-2637 Esityslistan asia TJA/9 TJA Terveyslautakunta

Lisätiedot