PERJANTAI-RYHMÄN ESITYS HALLITUKSEN KEHITYSPOLIITTISEEN OHJELMAAN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PERJANTAI-RYHMÄN ESITYS HALLITUKSEN KEHITYSPOLIITTISEEN OHJELMAAN"

Transkriptio

1 PERJANTAI-RYHMÄN ESITYS HALLITUKSEN KEHITYSPOLIITTISEEN OHJELMAAN Helsinki, Tausta Vuonna 2007 perustetussa, eduskunnassa kokoontuvassa, Perjantai-ryhmässä on mukana kansanedustajia, suomalaisia kehitysjärjestöjä sekä eri ministeriöiden ja valtion laitosten edustajia. Ryhmän tavoitteena on yhdessä edistää vuosituhattavoitteiden saavuttamista ja vaikuttaa siihen, että sosiaali-, terveys- ja inhimillinen kehitys saavat riittävän painoarvon Suomen ja Euroopan Unionin kehityspolitiikassa ja sen toteutuksessa. Tässä esityksessään hallituksen uuteen kehityspoliittiseen ohjelmaan Perjantairyhmä keskittyy vuosituhattavoitteista koulutus- ja terveystavoitteisiin. Näiden tavoitteiden saavuttaminen on jo itsessään inhimillisen kehityksen kannalta välttämätöntä, mutta ne ovat myös keskeisessä asemassa köyhyyden poistamiseen tähtäävässä toiminnassa sekä muiden suurten kehityskysymysten ratkaisemisessa. Tämä esitys rakentuu siten, että johdanto-osuuden jälkeen ryhmä esittää yleiset kehityspolitiikkaa ja -yhteistyötä koskevat esityksensä ja sen jälkeen vuosituhattavoitekohtaiset esitykset. Lopuksi annetaan asiatietoja kustakin käsiteltävästä tavoitteesta. Johdanto Toimikaudeksi valittava uusi eduskunta ja hallitus ovat viimeiset ennen vuosituhattavoitteiden saavuttamisen takarajaa vuotta Perjantai-ryhmä pitää tärkeänä, että uusi kehityspoliittinen ohjelma sitoutuu aikaisempien ohjelmien tavoin vuosituhattavoitteiden saavuttamiseen ja että tavoitteet näkyvät vahvasti ohjelman linjauksissa ja tavoiteasettelussa. Ihmisoikeuksia tulee edistää johdonmukaisesti kaikessa kehitys- ja EU-yhteistyössä. Suomen tulee myös vahvistaa kehityksen edellytyksiä ja demokratiaa aktiivisella ihmisoikeuspolitiikalla. Kun kehitystä käsitellään kokonaisvaltaisesti, otetaan huomioon kaikki ne politiikanalat, joiden puitteissa tehdyillä päätöksillä on vaikutusta kehitysmaihin. Epäjohdonmukaisuudet tulee tunnistaa ja poistaa, koska epäjohdonmukainen päätöksenteko tulee kalliiksi sekä kehittyneille että kehitysmaille. Suuret globaalit ongelmat kuten ilmastonmuutos, talouskriisi, ruokapula ja turvallisuuskysymykset hallitsevat tämän päivän kehityskeskustelua. Maailmanlaajuinen talouskriisi on tehnyt vuosituhattavoitteiden saavuttamisesta entistäkin haasteellisemman. Vuonna 2009 lähes 100 miljoonaa ihmistä putosi takaisin köyhyysrajan alapuolelle. Tuloerojen ja köyhyyden nopea kasvu kehitysmaissa on myös turvallisuuskysymys. Köyhyys ruokkii konflikteja ja konfliktit lisäävät köyhyyttä. Eriarvoisuus lisääntyy maailmassa, niin maiden välillä kuin maiden sisälläkin. Eriarvoisuutta pahentavat syvenevät kuilut virallisen ja epävirallisen talouden ja toisaalta koulutetun ja kouluttamattoman työvoiman välillä. Myös koulutus ja terveydenhuolto jakautuvat yhä selvemmin kahtia, samoin kuin mahdollisuudet sosiaaliseen, taloudelliseen ja poliittiseen osallistumiseen. Kehitysyhteistyö on tarpeellinen ja tehokas keino, jolla autetaan ihmisiä auttamaan itseään heidän omissa maissaan saavuttamaan tasa-arvoisempi ja parempi elämä kaikille. Naisten, lasten ja nuorten aseman edistäminen, paitsi vähentää heidän haavoittuvaisuuttaan, myös parantaa yhteisön selviytymismahdollisuuksia. Heihin panostamalla voidaan edesauttaa yhteiskunnallisesti, taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestävän kehityksen ja poliittisen vakauden saavuttamista. Erityisesti koulutetun naisen yhteiskunnallinen asema on parempi, hän pystyy tekemään kodin ulkopuolista työtä, hankkii tutkitusti vähemmän lapsia, pystyy huolehtimaan heistä paremmin ja kouluttaa heidät varmemmin. Kaikki tämä parantaa perheen elämää sekä koko yhteiskunnan sosiaalista ja taloudellista kehitystä, mikä puolestaan johtaa köyhyyden vähenemiseen. Puolet maailman väestöstä on alle 25-vuotiaita ja 1,8 miljardia nuorta on hedelmällisyysiässä. 85 prosenttia heistä elää kehitysmaissa. Nuorten koulutus-, terveys- ja työllisyystarpeiden tyydyttäminen viitoittaa valtioiden kehityssuunnan. Valtiot, jotka eivät onnistu tarjoamaan nuorille keinoja pysyä terveinä ja saamaan koulutusta ja työtä, eivät tule myöskään hyötymään nuorten luomasta yhteiskunnallisesta ja taloudellisesta voimavarasta. Nuorten omilla lasten hankintaa koskevilla päätöksillä tulee olemaan kriittisiä pitkän aikavälin seurauksia, erityisesti köyhyyden vähentämisen, yhteiskunnallisen kehityksen, väestönkasvun ja inhimillisen turvallisuuden osalta. Ilmastonmuutos tulee olemaan yksi suurimmista esteistä vuosituhattavoitteiden saavuttamisessa ja sen torjuminen on keskeistä niiden aikaansaamiseksi. Kehittyneiden maiden tulee tehdä syvällisiä muutoksia tuotanto- ja kulutustottumuksiinsa, koska ne kantavat suurimman vastuun ilmastonmuutokseen johtavista syistä. Ilmastonmuutoksen seuraukset kohdistuvat puolestaan rankimmin kehitysmaihin ja niihin sopeutumiseen on löydettävä tehokkaita keinoja, koska muutosta on mahdotonta pysäyttää täysin. Ilmastonmuutoksen torjumisen ja siihen sopeutumisen kannalta on erityisen tärkeää, että naiset, lapset ja nuoret osallistuvat niihin tähtääviin toimintoihin täysivaltaisina toimijoina. Kansallisten hallitusten ja kansainvälisen yhteisön tulee päätöksenteossa asettaa etusijalle ilmastonmuutoksen ihmisten terveydelle ja hyvinvoinnille asettamat haasteet.

2 YLEISET ESITYKSET Suomen uuden hallituksen tulee pitää kiinni lupauksesta nostaa kehitysyhteistyömäärärahoja 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta vuoteen 2015 mennessä. Suomen tulee huolehtia siitä, että eri politiikan alojen toiminnat tukevat johdonmukaisesti kehityspolitiikan tavoitteiden toteutumista. Tämän varmistamiseksi tulee vahvistaa hallinnonalojen välistä yhteistyötä ja kehitettävä mittareita ja seurantamekanismeja. Lisäksi on tunnistettava köyhyyttä ylläpitäviä toimintoja sekä lisättävä tutkimusta ja tiedotusta teollisuusmaissa tehtävien päätösten vaikutuksista kehitysmaille. Suomen tulee noudattaa omassa kehitysyhteistyössään YK:ssa ja EU:ssa hyväksyttyjä sopimuksia ja toimintaohjelmia ja aktiivisesti ajaa niiden toimintaohjelmien uudelleen vahvistamista, joiden takaraja on käsillä (Kairon toimintaohjelma (2014), vuosituhattavoitteet(2015)). Suomen kehityspolitiikan tulee edelleen olla ihmisoikeusperustaista ja sen tulee painottaa erityisesti naisten, lasten ja nuorten oikeuksia ihmisoikeuksina. Tyttöjen ja naisten koulutus, heidän terveytensä ja erityisesti seksuaaliterveyden ja oikeuksien parantaminen sekä heidän yhteiskunnallisen osallistumisensa tukeminen ovat yhteiskunnan kehittymisen avaintekijöitä. Tammikuussa 2007 julkaistun Suomen terveysalan kehityspoliittisen linjauksen mukaisesti Suomen terveysalan kehitysyhteistyön tavoitteena on edistää terveyttä ja vähentää terveyseroja. Suomi katsoo, ettei esimerkiksi lapsikuolleisuutta voida vähentää, ellei panosteta naisen aseman parantamiseen ja lasten koulutukseen. Suomi on painottanut äitiys- ja lasten terveydenhuoltopalvelujen kehittämistä osana laajempia seksuaali- ja lisääntymisterveyspalveluja, joiden samoin kuin hiv-tartuntaan ja aidsiin liittyvien palvelujen tulisi olla integroitu osa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palveluja. Nämä painotukset tulee nostaa esille myös uudessa kehityspoliittisessa ohjelmassa, ja niiden mukaista kehitysyhteistyötä on vahvistettava. Niin pohjoisen kuin etelän kansalaisyhteiskunnan osallistuminen on keskeistä vuosituhattavoitteiden saavuttamisessa. Kansalaisjärjestöt tulee nähdä paitsi kehitysyhteistyön toteuttajina, myös sen suunnittelijoina, tasavertaisina yhteistyökumppaneina ja tiedon välittäjinä. Tämän tulee näkyä läpileikkaavasti kehityspoliittisessa ohjelmassa ja sen asettamissa tavoitteissa sekä strategioiden toteuttamisessa. Suomen tulee suunnata kehitysyhteistyömäärärahoista kansalaisjärjestöjen hankkeisiin 14 %. Nykyisen kehityspoliittisen ohjelman läpileikkaavat teemat liittyvät tiiviisti koulutus- ja terveystavoitteisiin ja ne on säilytettävä myös uudessa ohjelmassa. Teemojen tulee kuitenkin näkyä selkeämmin kaikissa uuden kehityspoliittisen ohjelman asettamissa tavoitteissa ja toimeenpanossa ja niiden monitoroinnin ja arvioinnin tulee olla edellytys kaikilla kehitysyhteistyön tasoilla. Yhteiskunnallinen kehitys tulee nähdä taloudellisesti kestävän kehityksen edellytyksenä. Suomen tulee edellyttää kumppanimailtaan tilastollisen materiaalin keruuta erityisesti sukupuolen mukaan eriteltynä, mikä mahdollistaa kehityspolitiikan vaikuttavuuden paremman seurannan. 2

3 VUOSITUHATTAVOITEKOHTAISET ESITYKSET MDG 2: Perusopetuksen ulottaminen kaikille Suomen tulee tukea entistä voimallisemmin opetussektorin linkittämistä laajempiin kansallisiin kehitysohjelmiin ja köyhyyden vähentämisstrategioihin etelän yhteistyömaissa. On varmistettava lasten oikeus opetukseen myös humanitaaristen kriisien aikana. Opetussektorin tuki tulee olla mukana rauhanprosesseissa ja rauhansopimuksissa. Suomen tulee toimia aktiivisesti kaikilla politiikan lohkoilla sen eteen, että kaikkien maailman lasten oikeus opetukseen ml. toisen asteen koulutukseen toteutuisi ja että erityisesti marginalisoitujen ryhmien (lapsityöläiset, vammaiset lapset, konfliktialueiden lapset jne.) koulutustarpeet huomioitaisiin. MDG 3: Sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen ja naisten aseman parantaminen MDG3-tavoitteen saavuttamisessa valtavirtaistaminen yksinään ei ole johtanut toivottuihin tuloksiin, joten sitä on vahvemmin tuettava erillisillä naisten asemaa parantavilla toimilla ja hankkeilla ja niille on taattava riittävä rahallinen panostus. Kehityspolitiikassa tutkimustyölle tulee antaa tärkeä rooli, ja etenkin tilastollisen materiaalin keruu sukupuolen mukaan eriteltynä mahdollistaisi tasa-arvokehityksen ja kehityspolitiikan vaikuttavuuden paremman seurannan. Tähän liittyen kehitysyhteistyölle ja rahoitukselle on asetettava selkeät teemakohtaiset tavoitteet sekä indikaattorit, joita tulee myös johdonmukaisesti käyttää seurantatyön pohjana. Suomen kehityspolitiikan tulee edistää lainsäädäntöä ja suojelumekanismien luomista niillä sektoreilla, joissa ne ovat selkeästi puutteellisia (esim. naisten riippuvuuden vähentämiseksi huonosti palkatuista töistä ja naisten sosiaali- ja oikeusturvan parantamiseksi). Lisäksi jo olemassa olevien tasa-arvoa koskevien sopimusten (eritoten CEDAW-sopimuksen) ja mekanismien täytäntöönpanoa ja seurantaa tulee tehostaa sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Yksi tällainen mekanismi on YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselma 1325 Naiset, rauha ja turvallisuus. Suomen kansallista toimintaohjelmaa päivitettäessä, uuteen ohjelmaan tulee varata rahoitus. Vuonna 1995 hyväksytyn Pekingin toimintaohjelman toteuttamisen tulee olla Suomen kehityspoliittisten tavoitteiden keskiössä. Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen erityisen haavoittuva asema ja oikeudet tulee huomioida vahvemmin kehityspoliittisessa ohjelmassa ja kehitysyhteistyössä. MDG 4: Lapsikuolleisuuden vähentäminen Suomen kehityspolitiikassa sekä kehitysyhteistyön suunnittelussa ja toteutuksessa tulee tukea kumppanimaiden kansallisia voimavaroja ja kehittyviä palvelujärjestelmiä, painottaen ennaltaehkäisyn merkitystä ja erityisesti heikoimmassa asemassa oleville lapsille, perheille ja yhteisöille saatavilla olevia laadukkaita palveluita. Lasten terveyden edistämisessä myös kestävä ja laaja-alainen ilmastopolitiikka on oleellista. Seuraavassa kehityspoliittisessa ohjelmassa nykyisiä sitoumuksia ja toimia tulee vahvistaa. Lapsikuolleisuuslukuja kasvattavia perinteisiä sairauksia ja taustatekijöitä kuten raskauden ja synnytyksen aikaiset komplikaatiot, ripuli, malaria, keuhkokuume ja aliravitsemus ei saa jättää huomiotta uusien terveyteen liittyvien uhkien kuten ilmastonmuutoksen myötä, vaan näiden ennaltaehkäisy ja hoito täytyy edelleen sisällyttää Suomen kehitysyhteistyön suunnitteluun ja toteutukseen. MDG 5: Äitiysterveyden parantaminen Suomen kehityspolitiikassa ja kehitysyhteistyössä tulee näkyä vahvasti YK:n väestöja kehityskonferenssin toimintaohjelman suositukset. Seksuaaliterveyden ja -oikeuksien edistäminen tulee nähdä keskeisenä kehitykseen vaikuttavana tekijänä ja nostaa uudessa kehityspoliittisessa ohjelmassa läpileikkaavaksi teemaksi. Lisäksi Suomen tulee tukea seksuaaliterveyden ja oikeuksien sisällyttämistä kumppanimaidensa kansallisiin maastrategioihin ja köyhyyden vähentämisstrategioihin. Suomen tulee lisätä taloudellista panostusta seksuaaliterveyteen ja oikeuksiin ja rahoitusta on suunnattava monenkeskisen kehitysyhteistyön lisäksi myös enemmän kahdenvälisen kehitysyhteistyön sekä kansainvälisten ja kansallisten järjestöjen kautta. Uudessa kehityspoliittisessa ohjelmassa nuorten seksuaaliterveys ja oikeudet tulee nostaa prioriteetiksi ja edellyttää, että kehitysmaiden hallitukset poistavat kaikki esteet, jotka vaikeuttavat nuorten koulutusta ja tiedonsaantia seksuaalisuuteen ja lisääntymiseen liittyvissä kysymyksissä tai rajoittavat heidän käytettävissään olevia palveluita. MDG 6: Hiv/aidsin, malarian ja muiden tautien vastainen taistelu Suomen tulee nostaa rahoitusta hivin ja aidsin, malarian ja tuberkuloosin vastaisessa taistelussa. Rahoitusta tulee kanavoida niin monenkeskisen kuin kahdenvälisen kehitysyhteistyön sekä kansainvälisten ja kansallisten järjestöjen kautta. Tarttuvien tautien leviämisen ehkäisemiseksi Suomen tulee tukea kehityspolitiikassaan kansallisten laaja-alaisten terveydenhuoltojärjestelmien kehittämistä. Kestävän kehityksen saavuttamiseksi hiv ja aids tulee huomioida Suomen kehityspolitiikassa ja kehitysyhteistyössä laaja-alaisena haasteena. Suomen tulee edistää hivtartunnan saaneiden oikeuksia, huomioonottamista, hyvinvointia, terveyttä sekä osallistumismahdollisuuksien takaamista ja lisäämistä Suomen omassa kehitysyhteistyössä sekä kansainvälisillä foorumeilla. Suomen kehityspolitiikassa tulee priorisoida uusien hiv-tartuntojen ennaltaehkäisyä ja hoitoa. Ennaltaehkäisyn ja hoidon tulee toteutua niin erillisissä hankkeissa kuin osana laaja-alaista perusterveydenhuoltoa, seksuaaliterveyden edistämistä sekä kaikissa pyrkimyksissä ja toimenpiteissä kohti kestävää kehitystä.

4 TAUSTATIETOA: Vuosituhattavoite 2: Perusopetuksen ulottaminen kaikille Opetus on tunnustettava kaikille kuuluvaksi perusoikeudeksi, joka on avainasemassa kaikessa kehityksessä. Noin 72 miljoonalla lapsella ei ole mahdollisuutta käydä koulua ja näistä 39 miljoonaa asuu konflikteista kärsivissä maissa. Siksi Suomen tulee kehitysyhteistyövaroilla tukea entistä voimallisemmin kansallisten Education for All (EFA) -toimintasuunnitelmien toteutumista sekä opetussektorin linkittämistä laajempiin kansallisiin kehitysohjelmiin ja köyhyyden vähentämisstrategioihin etelän yhteistyömaissa. Koulutus kaikille -prosessin (Education for All, EFA) kaksi tavoitetta - yleinen perusopetusmahdollisuus kaikille sekä sukupuolten välinen tasa-arvo (koulutuksessa) - kuuluvat myös YK:n vuosituhatjulistukseen kirjattuihin kansainvälisiin kehitystavoitteisiin. Väestön koulutustason parantaminen ja opetussektorin kehittäminen ovat avainasemassa köyhyyden poistamisessa. Koulutus ja lukutaito vaikuttavat ratkaisevasti ihmisten hyvinvointiin, terveyteen, taloudelliseen turvallisuuteen sekä kehitysmahdollisuuksiin. Koulutus on hyvin vahvasti tasa-arvokysymys, sillä luku- ja kirjoitustaidottomat ihmiset ovat koulutettua väestöä köyhempiä. Vain koulutetut ihmiset pystyvät tehokkaasti käyttämään tietoyhteiskunnan tarjoamia mahdollisuuksia ja parantamaan ansiotasoaan uutta teknologiaa hyödyntäen. Takaamalla tasa-arvoiset koulutusmahdollisuudet vähennetään parhaiten yhteiskuntien epätasa-arvoisuutta. Tasa-arvoinen koulutuspolitiikka on myös taloudellista, sillä väestön keskiarvoisen koulutustason ja lukutaidon lisääminen edistää taloudellista kasvua huomattavasti tehokkaammin kuin pieni joukko korkeasti koulutettuja ihmisiä. Väestön koulutuksen ja lukutaidon parantaminen ovat avainasemassa myös kun pyritään parantamaan hallintoa ja vahvistamaan demokratiaa ja poliittista osallistumista, sillä koulutetut ihmiset pystyvät ajamaan omia oikeuksiaan ja vaatimaan hallituksiaan vastuuseen. Vuoteen 2025 mennessä 1,3 miljardia alle 30-vuotiasta nuorta on tulossa työmarkkinoille joista ainoastaan 300 miljoonaa voidaan työllistää. Ilman koulutusta työnsaantimahdollisuudet ovat pienet. Kun työtä ja mielekästä tekemistä ei ole, osa nuorista turhautuu ja ajautuu rikollisuuteen ja väkivaltaan. Tämä on erityisesti nuorten miesten ongelma. Tutkimusten mukaan jokainen vuosi koulussa vähentää 20 % nuorten miesten osallistumista aseellisiin konflikteihin. Niidenkin lasten oikeus opetukseen tulee turvata, jotka liikkuvat maan sisällä tai maasta toiseen pakolaisuuden, siirtotyöläisyyden tai liikkuvan elämänmuodon vuoksi, Lapsilla tulee olla oikeus koulutukseen myös aseellisten konfliktien ja luonnonkatastrofien synnyttämien kriisien aikana, sillä koulu tarjoaa lapsille sekä fyysistä turvaa että psykologista tukea. Ilmastonmuutos tulee hyvin todennäköisesti lisäämään kriisien määrää maailmassa. Koulu antaa turvaa ja jatkuvuutta muuten kaoottisessa tilanteessa ja lievittää konfliktin aiheuttamaa haittaa lasten tunne-elämälle ja sosiaaliselle kehitykselle. Noin 40 miljoonaa lasta asuu pitkäaikaisista konflikteista kärsivissä maissa, joissa kokonaisten ikäluokkien koulutus on vaarassa. Pitkällä aikavälillä rauhanrakennus ja taloudellinen kehitys kuitenkin edellyttävät koulutettua väestöä. Opetuksen järjestämisen täytyy olla prioriteetti alusta lähtien kaikessa humanitaarisessa avussa. Kysyntä toisen asteen koulutukseen lisääntyy nopeasti samalla kun koulunkäynnin aloittaneiden lasten lukumäärä kasvaa maailmassa. Vuosituhattavoitteissa vaaditaan sukupuolten välistä tasa-arvoa myös toisen asteen koulutuksessa. Tyttöjen osuus toisen asteen koulutuksesta on alle puolet, mikä lisää sukupuolten eriarvoisuutta monissa yhteiskunnissa. Opetussektorin tuessa on tarve myös epävirallisen opetuksen lisäämiseen ja ns. toiseen mahdollisuuteen, eli koulunkäynnin jatkamiseen keskeytyksistä huolimatta. Tämä liittyy läheisesti myös parempaan seksuaalija lisääntymisterveyden resursointiin. Panostamista EFA- tavoitteiden saavuttamiseen ei pidä nähdä ylimääräisenä tai kilpailevana kuluna siinä työssä, jolla pyritään vastaamaan kehityksen ja demokratian ongelmiin. Päinvastoin, opetussektorin kehittäminen tulee nähdä tärkeänä osana ratkaisua yrittäessämme vastata kaikkiin näihin haasteisiin. Vuosituhattavoite 3: Sukupuolten tasa-arvon edistäminen ja naisten aseman parantaminen Naisten oikeuksissa on kyse perustavaa laatua olevista ihmisoikeuksista, joita ei voida unohtaa puhuttaessa vuosituhattavoitteista. Sukupuolten tasa-arvoon tähtäävää tavoitetta mitataan sukupuolten välisen eriarvoisuuden poistamisella ensimmäisellä ja toisella koulutusasteella vuoteen 2005 mennessä sekä kaikilla koulutusasteilla vuoteen 2015 mennessä. Tavoite on yhä saavuttamatta, vaikka edistymistä onkin tapahtunut erityisesti ensimmäisen asteen koulutuksen osalta. Kolmannen vuosituhattavoitteen saavuttaminen vaatii kuitenkin naisten oikeuksien tarkastelemista laajempana kysymyksenä kuin mihin olemassa olevat indikaattorit antavat mahdollisuuden. Laajempi nk. MDG3 plus -näkökulma ottaa huomioon sellaiset erityiset syrjinnän muodot ja tekijät, jotka tuottavat sukupuolten välistä epätasa-arvoa. Tällaisia ovat mm. seksuaalinen ja perheväkivalta, epätasa-arvoiset omistus- ja perimisoikeudet ja naisten palkaton hoivatyö. 4

5 Naisiin kohdistuva väkivalta on vakava este naisten oikeuksien toteutumiselle. Sitä voidaan estää voimaannuttamalla naisia taloudellisesti esimerkiksi mahdollistamalla naisten opiskelu ja ansiotyö ja edistämällä naisten mahdollisuuksia periä, omistaa ja hallinnoida maa- tai muuta omaisuutta. Naiset tuottavat puolet maailman ruuasta, mutta omistavat edelleen vain 2 % maasta. Naisten kaikkinaisen syrjinnän poistamista koskeva yleissopimus (CEDAW) velvoittaa sopimusvaltioita ryhtymään kaikkiin tarpeellisiin toimiin (ml. lainsäädäntö) naisia syrjivien lakien, tapojen ja käytäntöjen muuttamiseksi. Omistuksen tasa-arvoa voidaan edistää kannustimilla (osissa Intiaa annetaan leimaverohelpotuksia, jos omaisuus on rekisteröity naisen tai molempien puolisoiden nimiin) tai asettamalla sitovia kriteerejä. Sukupuolten välinen tasa-arvo on toteutunut erityisen huonosti työelämässä. Naiset työskentelevät useimmiten palkattomassa työssä tai huonosti palkatuissa, vaarallisissa ja/tai epävirallisen sektorin töissä. Naisten osuus palkatussa eimaataloussektorin työssä on lisääntynyt vain 3 % vuodesta 1990 lähtien. Naisten osuus työvoimasta Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa on alle 30 %. Talouskriisi on entisestään vähentänyt ja heikentänyt naisten mahdollisuuksia ihmisarvoiseen ja tuottavaan työhön. Naisten poliittisen osallistumisen vahvistaminen on tärkeä osa demokratiakehitystä. Naisten osuus kansallisissa parlamenteissa on noussut 11,6 prosentista (1995) 18,6 prosenttiin (2009). Nousu on nopeampaa kuin aiemmin, mutta kaukana Pekingin toimintaohjelman määrittelemästä 30 prosentin tavoitteesta. Joidenkin köyhien maiden saavuttama myönteinen kehitys kuitenkin osoittaa, että saavutukset ovat kiinni enemmän poliittisesta tahdosta kuin maan kehitystasosta (naisten osuus parlamenteissa on suurin Ruandassa ja sen jälkeen Ruotsissa, Etelä-Afrikassa ja Kuubassa). Puutteellisen tilastoinnin vuoksi naisten asemasta on vaikea saada eriteltyä tietoa, jolloin edistymistä ja epäonnistumista on vaikea seurata. Tilastot mahdollistavat sukupuolitietoisen budjettianalyysin hyödyntämisen. Käyttämällä tällaista analyysiä lainsäädännön tukena voidaan puuttua epätasa-arvoisuuksiin sukupuolten välillä esimerkiksi koulutuksessa ja terveydenhuollossa. Mosambikissa sukupuolitietoisella budjetoinnilla parannettiin valtion virallisen köyhyysohjelman vaikuttavuutta naisten terveyteen. Terveyssektorin varoja kohdennettiin parantamaan erityisesti naisten pääsyä terveyspalveluihin sekä naisiin kohdistuvan väkivallan vastaiseen työhön, esimerkiksi varustamalla poliisiasemat väkivallan uhrien auttamiseksi. Tasa-arvo ei ole vain samanvertaisuutta naisille tai miehille, vaan tasa-arvoa kaikille. Myös seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen seksuaalioikeuksien on toteuduttava. Kansainvälisissä sopimuksissa taatut oikeudet kuuluvat kaikille seksuaalisesta suuntautumisesta tai sukupuoli-identiteetistä riippumatta. Vuosituhattavoite 4: Lapsikuolleisuuden vähentäminen Alle viisivuotiaiden lasten kuolemat ovat laskeneet maailmanlaajuisesti vuoden 1990 lukemista (12,5 milj.) vuoden 2009 lukemiin (8,1 milj.). Lisäksi tuhkarokkokuolleisuus on Afrikassa vähentynyt yli 90 prosenttia vuosien 1990 ja 2007 välillä. Tämä kehitys ei kuitenkaan ole ollut tasaisista eikä riittävää. Edistyminen on ollut hitainta Saharan eteläpuolisessa Afrikassa ja Etelä-Aasiassa. Saharan eteläpuolisessa Afrikassa lapsikuolleisuus on paikoin ollut jopa kasvussa. Lähes puolet maailman lapsikuolemista tapahtuu juuri tällä alueella. 81 prosenttia alle 5-vuotiaiden kuolemista tapahtuu vain 30 valtion alueella. Arviolta 270 miljoonaa lasta elää perusterveydenhuollon tavoittamattomissa. Lasten ja äitien terveyden asettaminen etusijalle valtiotasolla on todistetusti yksi tärkeimmistä lapsikuolleisuuden vähenemiseen liittyvistä toimista. Myös YK:n syyskuussa 2010 käynnistämä globaali strategia lasten ja naisten terveyden edistämiseksi haastaa valtioita priorisoimaan neljännen vuosituhattavoitteen aiempaa korkeammalle maiden kehityssuunnitelmissa ja resurssienjaossa. Maailman lapsikuolleisuuden vähentämiseen ovat vaikuttaneet laajat kansanterveystoimet kuten kattava rokotustoiminta, malarian ennaltaehkäisy vuodeverkkoja käyttämällä, äidistä lapseen tapahtuvan hiv-tartunnan ehkäisy, äitien ja lasten parantunut ravitsemus, keuhkokuumeen ja ripulin tehokas hoito ja ammattitaitoisen avun lisääminen synnytyksissä. Lapsikuolleisuuden vähentämiseksi yhteisöjen ja perheiden oman roolin ja kapasiteetin vahvistaminen on myös keskeinen haaste. Lasten terveyden edistäminen ei ole vain lääketieteellisten toimenpiteiden yhdistelmä, vaan ennaltaehkäisyssä ja lasten terveyden edistämisessä myös koulutus, puhdas vesi, hygienia ja oikeiden sekä oikea-aikaisten toimenpiteiden osaaminen ovat keskeisiä. Miljoonat lapset kärsivät ilmastonmuutoksen seurauksista jo nyt. Lapset ovat nälkäisiä, koska ilmastonmuutoksen aiheuttaman kuivuuden vuoksi sato ei tuonutkaan viljaa tai he ovat kadottaneet vanhempansa luonnonkatastrofin yhteydessä. Malariaan kuolee noin alle 5-vuotiasta lasta Afrikassa joka vuosi ja luvun arvioidaan nousevan huomattavasti ilmastonmuutoksen mukanaan tuoman lämmön nousun ja malariahyttysten reviirin laajenemisen seurauksena. Myös lisääntyneet ja entistä voimakkaammat luonnonkatastrofit tulevat vaikeuttamaan tuhansien lasten elämää. Suorien vaikutusten lisäksi ilmastonmuutos vaikuttaa välillisesti kaksinkertaistaen haitan määrän. Sairauksien leviämisen vuoksi köyhien maiden entisestään alimitoitetut terveydenhuoltopalvelut tulevat kohtaamaan entistä suurempaa painetta. Muuttuvat sääolosuhteet heikentävät epävarmoja elinkeinoja lisäten muuttoliikettä kaupunkeihin ja tehden suurkaupunkien elämästä entistä haastavampaa. 5

6 Vuosituhattavoite 5: Äitiysterveyden parantaminen Hyvä seksuaali- ja äitiysterveys ovat avainasemassa elämänsä tuottavinta aikaa elävien naisten terveydelle ja yhteiskuntien kehitykselle. Äitiysterveyteen tähtäävän vuosituhattavoitteen saavuttamisessa on kuitenkin edistytty kaikista huonoiten. Lähes naista kuolee yhä vuosittain ja yli 10 miljoonaa vammautuu raskaudesta tai synnytyksestä johtuviin, estettävissä oleviin syihin. 99 prosenttia näistä kuolemista ja lähes yhtä suuri osuus vammautumisista tapahtuu kehitysmaissa. Tällä hetkellä puutteellisten äitiysterveyspalvelujen takia menetetään vuosittain 15 miljardia dollaria tuottavuudessa äitiys- ja lapsikuolemien vuoksi. Vain noin kuuden miljardin dollarin vuosittaisella lisärahoituksella pystyttäisiin järjestämään tyydyttävät äitiysterveyshuollon palvelut maailmanlaajuisesti. Erityisesti nuoriin naisiin ja tyttöihin sijoittaminen on yksi kaikkein kustannustehokkaimmista ja vaikuttavimmista keinoista maailman kehitystavoitteiden saavuttamiseksi. Yli 200 miljoonaa naista haluaisi ehkäistä ja siirtää lasten saamista, mutta eivät käytä ehkäisyä. Suurimpia syitä tähän on tiedon, palveluiden tai ehkäisymenetelmien heikko saatavuus tai menetelmien rajoitettu valikoima tai liian korkea hinta. Jos esteet yksilöiden vapaan valinnan tieltä perhesuunnittelussa poistetaan, voitaisiin vuosittain ehkäistä vaaralliseen aborttiin liittyvää kuolemaa ja muista syistä johtuvaa äitiyskuolemaa. Myöskään lähes puoli miljoonaa lasta ei menettäisi äitiään. Ei-toivottujen tai väärinajoitettujen raskauksien ehkäisy lisäisi huomattavasti naisten koulutus- ja työnsaantimahdollisuuksia. Maailmassa on historian suurin nuorten sukupolvi. Köyhyyden lieventäminen vaatii huomion kohdistamista erityisesti nuorten seksuaaliterveystarpeisiin. Asiallisen ja riittävän seksuaalivalistuksen, nuorisoystävällisten palvelujen ja ehkäisymenetelmien tarjoaminen antaa nuorille paremmat mahdollisuudet tehdä seksuaaliterveyteensä ja lasten hankintaan liittyvät päätökset tietoisesti ja vastuullisesti. Kuitenkin nuorten ja erityisesti tyttöjen mahdollisuudet saada tietoa ja palveluja seksuaalisuuteen ja ehkäisyyn liittyvissä kysymyksissä ovat usein huonot, koska neuvonta ja palvelut ovat useimmiten suunnattu naimisissa oleville naisille. Tästä johtuvat ei-toivotut raskaudet, vaaralliset abortit ja sukupuolitaudit vaarantavat eniten kaikkein nuorimpien ja köyhimpien tyttöjen ja naisten terveyden. Raskaus ja synnytys ovatkin vuotiaiden tyttöjen suurin yksittäinen kuolinsyy. Monissa yhteiskunnissa miehillä on naisia enemmän valtaa lähes kaikilla elämän osa-alueilla myös ehkäisynkäytöstä päätettäessä. Siksi miesten on otettava enemmän vastuuta seksuaali- ja lisääntymiskäyttäytymisestään ja perhesuunnittelusta. Poikien ja miesten osallistaminen perhesuunnittelu- ja lisääntymisterveysohjelmiin on välttämätöntä, jotta toivotut tulokset saavutetaan. Haitalliset perinteet kuten lapsiavioliitot vaarantavat tyttöjen seksuaali- ja lisääntymisterveyden kohtalokkaasti. Liian aikaiset raskaudet lisäävät huomattavasti äitiyskuolevuuden riskiä, koska tytöt kohtaavat aikuisia naisia enemmän raskauteen ja synnytykseen liittyviä komplikaatioita. On myös oleellisen tärkeää huolehtia, että seksuaali- ja äitiysterveydenhoito ml. seksuaalivalistus, hätäsynnytysten hoito, aborttipalvelut ja ehkäisymenetelmät ovat saatavilla kaikilla kriisialueilla. Seksuaali- ja äitiysterveyspalveluihin ja seksuaalioikeuksiin panostaminen vaikuttaa keskeisesti myös muiden kehityskysymysten ratkaisemiseen: tasapainoiseen väestönkehitykseen, ilmastonmuutoksen haittojen lieventämiseen ja siihen sopeutumiseen, köyhyyden vähentämiseen, suotuisaan taloudelliseen kehitykseen sekä tasaarvon toteutumiseen. Vuonna 2011 maailman väestömäärä saavuttaa 7 miljardia ja vuosittainen väestönkasvu on 74 miljoonaa. UNFPA on arvioinut, että riittävien ehkäisymahdollisuuksien tarjoaminen kaikille vähentäisi maailmassa vuosittain noin 52 miljoonaa ei-toivottua raskautta. Sen vaikutus väestönkasvuun vähenemiseen olisi merkittävä ja edesauttaisi osaltaan muiden kehityskysymysten ratkaisemisessa. Vuosituhattavoite 6: Hiv/aidsin, malarian ja muiden tautien vastainen taistelu YK:n aids-ohjelman (UNAIDS) uusimman raportin mukaan hiv-tartuntojen ehkäisyyn ja hoitoon kohdistuvilla panostuksilla ja toimilla on saatu aikaan uusien hivtartuntojen tasaantuminen ja joissain maissa jopa laskua aikaisempiin vuosiin verrattuna. Hiv-lääkitys on yhä useampien saatavilla, mutta se on pääasiallisesti hyväosaisten etuoikeus. Aidsiin sairastutaan harvemmin eikä hiv ja aids johda välttämättä kuolemaan. Epidemia on tasaantunut monilla alueilla lukuun ottamatta Itä- Eurooppaa ja Keski-Aasiaa. Rohkaisevista saavutuksista huolimatta hiv-tartunnan saaneiden määrä lisääntyy maailmassa, hiv-infektion ja aidsin muodostaessa edelleen yhden merkittävimmistä haasteista terveydelle, taloudelliselle ja sosiaaliselle kehitykselle. Maailmassa elää noin 33.3 miljoonaa hiv-positiivista, joista 22.4 miljoonaa Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Erityisen positiivista on uusien hiv-tartuntojen väheneminen nuorten keskuudessa Afrikassa, ja hiv - eli antiretrovirus lääkkeitä saavien määrän nopea lisääntyminen. Tästä huolimatta jokaista yhtä lääkitykseen pääsevää henkilöä kohti kaksi muuta saa uuden hiv-tartunnan. Tämä osoittaa lääkityksen vähäisen saatavuuden sekä sen, ettei tartuntojen ehkäisemiseen ole vielä investoitu tarpeeksi resursseja. Stigma, syrjintä ja tartunnan mahdollisuuden kieltäminen, vaikuttavat hiv-tartunnan saaneiden, heidän läheistensä ja aids-orpojen asemaan sekä vaikeuttavat ympäri maailman uusien hiv-tartuntojen ja aidsin vastaista taistelua. Suurelta osin näistä syistä johtuen hiv-testejä tehdään edelleenkin liian vähän. 6

7 Kaikilla, erityisesti nuorilla, tulee olla mahdollisuudet suojautua hiv-infektiolta. Myös naisten yhteiskunnallinen asema heijastuu hiv-tartuntojen leviämisessä. Naiset altistuvat miehiä herkemmin hiv-tartunnoille fysiologisten syiden lisäksi yhteiskunnallisen asemansa takia. Vaikuttavia tekijöitä ovat esimerkiksi naisiin kohdistuva seksuaalinen väkivalta, haitalliset kulttuuriset käytännöt, naisten vähäiset mahdollisuudet neuvotella kondomin käytöstä tai kieltäytyä seksistä. Hivin ja aidsin vastaisen taistelun priorisointi kaikessa kehitysyhteistyössä on edelleen erittäin tärkeää. Talouskriisin myötä riski siitä että eri maat saattavat päätyä vähentämään hivin ja aidsin vastaiseen kamppailuun kohdistettuja varoja on kasvanut. Myös hiv- ja aids-ohjelmien ja -palveluiden rahoitus on talouskriisin myötä vaarassa. Ilmastonmuutoksen myötä luonnonkatastrofien ja äärimmäisten luonnonilmiöiden määrä on kasvussa. Äärimmäiset sääolosuhteet, luonnonkatastrofit ja ruokaturvan järkkyminen lisäävät maailmanlaajuista muuttoliikettä, joka puolestaan lisää myös riskiä hiv-tartunnoille sekä muiden sairauksien leviämiselle. Maastaan pois muuttaneet ihmiset saattavat jäädä uusissa kotimaissaan terveydenhoitojärjestelmien ulkopuolelle, joka myös vaikeuttaa hiv-tartunnan diagnosointia, hoitoa ja hoivaa. Joka vuosi yli 9 miljoonaa ihmistä sairastuu tuberkuloosiin ja noin 2 miljoonaa kuolee tautiin. Tuberkuloosia sairastavat henkilöt kokevat usein stigmaa, syrjintää ja sosiaalista syrjäytymistä. Tuberkuloosin vaikutus köyhyyteen on suuri, koska sairastuneet eivät voi osallistua työelämään ja menettävät vuosituloistaan noin prosenttia ja keskimäärin noin 3-4 kk työkuukautta vuodessa. Tuberkuloosi on neljänneksi suurin naisten kuolinsyy maailmassa. Hiv-positiivisen riski sairastua tuberkuloosiin on viisikymmentäkertainen. Tuberkuloosi onkin suurin kuolinsyy hiv-positiivisten keskuudessa Afrikassa. Hiv, tuberkuloosi sekä tuberkuloosin lääkeresistenssi kuuluvat tiivisti yhteen. Hivin ja aidsin ennaltaehkäisyä ja hoitoa suunnitellessa on otettava huomioon tuberkuloosin ja sen resistenttien muotojen mahdollisuutta. Malarian seurauksena menehtyy vuosittain lähes miljoona ihmistä, suuri osa näistä Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Viimeisen vuosikymmenen aikana malarian torjunnassa on edistytty huomattavasti, mutta edistys uhkaa kuitenkin kääntyä päinvastaiseen suuntaan. Ilmaston lämmetessä malaria on levittäytymässä uusille alueille, ja artemisiinille vastustuskykyisiä malarialoisia on jo löydetty Thaimaan ja Kambodzan rajaseudulta. Terveyteen liittyvä koulutus, ympäristöstä huolehtiminen ja terveystyöntekijöiden määrän lisääminen ovat tehokkaita keinoja tarttuvien tautien ehkäisemiseksi ja hoitamiseksi. PERJANTAI-RYHMÄ: Eduskunnan väestö- ja kehitysryhmä Filha ry (Finnish Lung Health Association) Helsingin Diakonissalaitos Kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistys Kehys Kehitysyhteistyön palvelukeskus, Kepa Pelastakaa Lapset ry Rädda Barnen rf Positiiviset ry Hiv Finland Solidaarisuus Sosiaali- ja terveysministeriön kansainvälisten asioiden asiantuntijoita Suomen1325-verkosto Suomen Lähetysseura Suomen Punainen Risti Suomen UN Women- Finlands UN Women ry Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, kansainvälisten asioiden yksikkö Ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyön asiantuntijoita Suomen World Vision Väestöliitto ESITYSTÄ TUKEVAT LISÄKSI: A-klinikkasäätiö Helsingin terveys- ja sosiaalineuvontapiste, Vinkki Nuorten Naisten Kristillisten Yhdistysten Liitto Plan Suomi Säätiö Pro-tukipiste ry Seta ry Suomen UNICEF Suomen Pakolaisapu Vaasan Kehitysmaaseura Yhteystiedot: Kehityspolitiikan koordinaattori Hilkka Vuorenmaa, puh , 7

YK: vuosituhattavoitteet

YK: vuosituhattavoitteet YK: vuosituhattavoitteet Tavoite 1. Poistetaan äärimmäinen nälkä ja köyhyys -Aliravittujen määrä on lähes puolittunut 23,3%:sta 12,9%:iin. -Äärimmäisen köyhyysrajan alapuolella elävien määrä on puolittunut

Lisätiedot

Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä

Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä Johdanto Turun yliopiston ylioppilaskunnan edustajisto linjasi joulukuussa 2007, että TYY tulee näyttämään mallia YK:n vuosituhattavoitteiden toteuttamisessa. Poliittisessa

Lisätiedot

TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta.

TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. Ei köyhyyttä! Tarkoittaa esimerkiksi: Äärimmäinen köyhyys poistuu ja köyhyydessä elävien määrä vähenee ainakin puolella joka maassa.

Lisätiedot

Suomen kehityspolitiikka ja North-South-South-ohjelma. Tarkastaja Marianne Rönkä Ulkoasiainministeriö

Suomen kehityspolitiikka ja North-South-South-ohjelma. Tarkastaja Marianne Rönkä Ulkoasiainministeriö Suomen kehityspolitiikka ja North-South-South-ohjelma Tarkastaja Marianne Rönkä Ulkoasiainministeriö Rakenne Kansainvälisen kehityspolitiikan haasteet Suomen kehityspoliittinen ohjelma (2007-) Kehitysyhteistyön

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunta 2003/2146(INI) 4. marraskuuta 2003 LAUSUNTO naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunnalta kehitysyhteistyövaliokunnalle

Lisätiedot

LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ. Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo

LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ. Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo Miksi julistus? YK:ssa tekeillä uusi kehitysohjelma Vuosituhannen

Lisätiedot

EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille. Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.

EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille. Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys. EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.fi Kaksi rahoituslähdettä Yhteisön kehitysyhteistyön rahoitus

Lisätiedot

Hyvää työtä vieläkin paremmin-asiantuntijadialogi

Hyvää työtä vieläkin paremmin-asiantuntijadialogi 1 MUISTIO 19.2.2015 Hyvää työtä vieläkin paremmin-asiantuntijadialogi Perjantai-ryhmän järjestämä dialogi monenkeskisen kehitysyhteistyötoimijoiden kanssa Aika: tiistaina 10.2.2015 klo 15-17 Paikka: Eduskuntatalo,

Lisätiedot

Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen. Hanna Onwen-Huma

Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen. Hanna Onwen-Huma Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen Hanna Onwen-Huma 7.6.2011 Ihmiset = naiset ja miehet Julkinen päätöksenteko vaikuttaa ihmisten elämään ja arkeen Ihmiset ovat naisia ja miehiä, tyttöjä ja poikia

Lisätiedot

EHDOTUS SUOSITUKSEKSI NEUVOSTOLLE

EHDOTUS SUOSITUKSEKSI NEUVOSTOLLE Euroopan parlamentti 2014-2019 Istuntoasiakirja B8-1365/2016 9.12.2016 EHDOTUS SUOSITUKSEKSI NEUVOSTOLLE työjärjestyksen 134 artiklan 1 kohdan mukaisesti Euroopan unionin painopisteistä naisten asemaa

Lisätiedot

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/2103(INI) Lausuntoluonnos Corina Creţu (PE v01-00)

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/2103(INI) Lausuntoluonnos Corina Creţu (PE v01-00) EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kehitysyhteistyövaliokunta 6.11.2013 2013/2103(INI) TARKISTUKSET 1-10 Corina Creţu (PE519.580v01-00) seksuaalisen hyväksikäytön ja prostituution vaikutuksesta sukupuolten

Lisätiedot

EU:n ja sen jäsenvaltioiden lausuma maailman aids-päivänä

EU:n ja sen jäsenvaltioiden lausuma maailman aids-päivänä EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 1. joulukuuta 2011 17567/11 PRESSE 451 EU:n ja sen jäsenvaltioiden lausuma maailman aids-päivänä 1. Tänään, vuoden 2011 maailman AIDS-päivänä, Euroopan unioni ja sen

Lisätiedot

Seksuaalikasvatus Poikien ja miesten seksuaali- ja lisääntymisterveys

Seksuaalikasvatus Poikien ja miesten seksuaali- ja lisääntymisterveys Seksuaalikasvatus Poikien ja miesten seksuaali- ja lisääntymisterveys Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö Seksuaali- ja lisääntymisterveys Seksuaali-

Lisätiedot

TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta.

TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. Ei köyhyyttä! Tarkoittaa esimerkiksi: Äärimmäinen köyhyys poistuu ja köyhyydessä elävien määrä vähenee ainakin puolella joka maassa.

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 12. maaliskuuta 2014 (17.03) (OR. en) 7655/14 SOC 194 ILMOITUS. Sosiaalinen tilanne EU:ssa Neuvoston päätelmät

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 12. maaliskuuta 2014 (17.03) (OR. en) 7655/14 SOC 194 ILMOITUS. Sosiaalinen tilanne EU:ssa Neuvoston päätelmät EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 12. maaliskuuta 2014 (17.03) (OR. en) 7655/14 SOC 194 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Neuvoston pääsihteeristö Valtuuskunnat Sosiaalinen tilanne EU:ssa Neuvoston

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry TAUSTA: DEMOKRATIATUESTA Demokratian tukeminen on rauhan, kehityksen, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien tukemista. Ne toteutuvat

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus e Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus Suomen laki Suomen lainsäädännön perusperiaatteet kuuluvat kotoutuvan henkilön yleisinformaation tarpeeseen. Valitettavan usein informaatio

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 Istuntoasiakirja 2009 12.11.2008 B6-0584/2008 PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS neuvoston ja komission julkilausumien johdosta työjärjestyksen 103 artiklan 2 kohdan mukaisesti esittäjä(t):

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008 Terveysalan hallinto ja päätöksenteko Riitta Räsänen syksy 2008 Kurssin tavoitteet ja suoritus suomalaisen sosiaali- ja terveysalan lainsäädäntö ja järjestelmät toimintaympäristö kehittämisen haasteet

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2015 COM(2015) 98 final 2015/0051 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista FI FI PERUSTELUT Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

Valtion toimenpiteet vammaisiin naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi

Valtion toimenpiteet vammaisiin naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi Valtion toimenpiteet vammaisiin naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi Kehittämispäällikkö Helena Ewalds 18.10.2013 Esityksen nimi / Tekijä 1 Kehittämistyön suuntaviivat Suomessa On seurannut Euroopan

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 12.11.2014 2014/0124(COD) LAUSUNTOLUONNOS naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta työllisyyden

Lisätiedot

ainen/ seutu Ihmisiä, jotka joutuvat tulemaan toimeen alle 1,25 dollarilla eli noin eurolla päivässä, kutsutaan äärimmäisen köyhiksi.

ainen/ seutu Ihmisiä, jotka joutuvat tulemaan toimeen alle 1,25 dollarilla eli noin eurolla päivässä, kutsutaan äärimmäisen köyhiksi. TALOUSTUTKIMUS OY 20141229 11:28:59 TYÖ 000012172.12 TAULUKKO 41015 ss VER % Telebus vko 51A-52A/2014 Kaikki Sukupuoli Ikä Asuinkunta nainen mies alle 25-34 35-49 50-64 65+ Hel muu Turku/ muu muu 25 vuotta

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

Turpakäräjät

Turpakäräjät Turpakäräjät 17.1.2017 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kuntien tehtävänä Näkökulmia ennaltaehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön kehittämiseen kunnissa Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnissa

Lisätiedot

Helsingin Diakonissalaitos, Kansainvälinen Solidaarisuussäätiö, Suomen Lähetysseura, Suomen World Vision ja Väestöliitto

Helsingin Diakonissalaitos, Kansainvälinen Solidaarisuussäätiö, Suomen Lähetysseura, Suomen World Vision ja Väestöliitto 9.10.2007 Helsingin Diakonissalaitos, Kansainvälinen Solidaarisuussäätiö, Suomen Lähetysseura, Suomen World Vision ja Väestöliitto Täsmennyksiä ja lisäyksiä kehityspoliittiseen ohjelmaan Kiitämme ulkoministeriötä

Lisätiedot

Zonta Internationalin rahoittamat projektit 2016-2018

Zonta Internationalin rahoittamat projektit 2016-2018 Esitys Nizzan conventionille Zonta Internationalin rahoittamat projektit 2016-2018 Rauman kevätseminaari 16.4.2016 Sinikka Sahi Piirin palvelutoimikunta Projektit toteutetaan Liberiassa (UNFPA) Madagaskarissa(UNICEF)

Lisätiedot

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli 2009 työryhmän ehdotukset Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli -2009 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän ehdotukset mielenterveys-

Lisätiedot

MAUSTE-hanke Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista

MAUSTE-hanke Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista MAUSTE-hanke 2015-2016 Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista Haastattelun tarkoitus Saada tietoa maahanmuuttajien seksuaaliterveydestä,seksuaaliohjauksen ja neuvonnan tarpeista,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Rovaniemi 4.10.2011 Lainsäädännön uudistamisen tilanne Terveydenhuoltolaki (1326/2010)

Lisätiedot

Maailman aids-päivä Veera Leppänen suunnittelija, terveydenhoitaja Hiv-tukikeskus

Maailman aids-päivä Veera Leppänen suunnittelija, terveydenhoitaja Hiv-tukikeskus Maailman aids-päivä 1.12.2015 Veera Leppänen suunnittelija, terveydenhoitaja Hiv-tukikeskus Maailman aids-päivä Maailman Terveysjärjestö WHO julisti vuonna 1988 Maailman aidspäivän 1. joulukuuta vietettäväksi

Lisätiedot

Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012

Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012 Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012 KOMISSION TIEDONANTO 2011 On olemassa selkeää näyttöä siitä, että laadukas varhaiskasvatus johtaa huomattavasti parempiin tuloksiin perustaitoa mittaavissa kansainvälisissä

Lisätiedot

FAKTAA LUKUTAIDOSTA MAAILMALLA

FAKTAA LUKUTAIDOSTA MAAILMALLA T U V W X Y Z Å Ä Ö 10 FAKTAA LUKUTAIDOSTA MAAILMALLA I J K L M N O P Q R S A B C D E F G H 1. Maailmassa on lähes 800 miljoonaa lukutaidotonta aikuista 1 Maapallon väestön yli 15-vuotiaista 800 miljoonaa

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi Sosiaalineuvos Maija Perho 29.11.2011 Ohjelman tavoitteet Terveyden edistämisen rakenteiden vahvistaminen Elintapamuutosten aikaansaaminen Terveyttä

Lisätiedot

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Koulutus-, nuoriso- ja liikuntasektorit yhdessä pyritään siihen, että eri sektoreiden prioriteetit tukevat toisiaan: SYNERGIAA! tuettavien toimien

Lisätiedot

KESTÄVÄN KEHITYKSEN TIEKARTTA

KESTÄVÄN KEHITYKSEN TIEKARTTA KESTÄVÄN KEHITYKSEN TIEKARTTA Kestävän kehityksen tavoitteet ja toimintaohjelma ohjaavat kestävän kehityksen edistämistä vuoteen 2030 saakka kaikkialla maailmassa, myös Suomessa. YK:n jäsenmaiden uusien

Lisätiedot

Hakukierros 2009 Hakemusten arvioinnin prosessi. Kansalaisjärjestöseminaari Matti Lahtinen, UM/KEO/Kansalaisjärjestöyksikkö

Hakukierros 2009 Hakemusten arvioinnin prosessi. Kansalaisjärjestöseminaari Matti Lahtinen, UM/KEO/Kansalaisjärjestöyksikkö Hakukierros 2009 Hakemusten arvioinnin prosessi Kansalaisjärjestöseminaari Matti Lahtinen, UM/KEO/Kansalaisjärjestöyksikkö Tässä esitellään hankehakemusten arviointia ulkoasiainministeriön kansalaisjärjestöyksikössä.

Lisätiedot

Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi

Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi Suomen silmät ja korvat maailmalla Mitä ulkoministeriö tekee? Ulkoministeriö edistää Suomen ja suomalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia. Toimii turvallisen ja oikeudenmukaisen

Lisätiedot

TE4 Terveystiedon abikurssi. Terveydenhuolto ja Suomi

TE4 Terveystiedon abikurssi. Terveydenhuolto ja Suomi TE4 Terveystiedon abikurssi Terveydenhuolto ja Suomi TERVEYSPALVELUJÄRJESTELMÄN RAKENNE SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Kansanterveyslaki SAIRAANHOITOPIIRIT KUNNALLISET TERVEYS- PALVELUT YLIOPISTOLLISET

Lisätiedot

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet

Lisätiedot

Erityissäätiöiden Abilis, Kios ja Siemenpuu lausunto kehityspoliittisen ohjelman luonnoksesta

Erityissäätiöiden Abilis, Kios ja Siemenpuu lausunto kehityspoliittisen ohjelman luonnoksesta SIEMENPUU FOUNDATION Ulkoasiainministeriölle 9.10.2007 Erityissäätiöiden Abilis, Kios ja Siemenpuu lausunto kehityspoliittisen ohjelman luonnoksesta Erityissäätiöt haluavat kiittää mahdollisuudesta saada

Lisätiedot

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

IFHE JA KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTTEET

IFHE JA KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTTEET YK:N KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTEET JA KOTITALOUSALA IFHE Position Paper / Terhi Lindqvist Marttaliitto 2016 IFHE JA KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTTEET IFHE hyväksyi Korean maailmankongressissa IFHE Position

Lisätiedot

Evaluaatio Kumppanuusjärjestöt. Kansalaisjärjestöseminaari

Evaluaatio Kumppanuusjärjestöt. Kansalaisjärjestöseminaari Evaluaatio Kumppanuusjärjestöt Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 Kumppanuusjärjestöt Fida International Frikyrklig Samverkan Kansainvälinen solidaarisuussäätiö Kirkon Ulkomaanapu Pelastakaa Lapset Plan

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

SILMÄLASIT SILMÄLASIT

SILMÄLASIT SILMÄLASIT SUKUPUOLI- SILMÄLASIT KÄYTTÖÖN! Esitteitä 2008:2 Sukupuolisilmälasien käyttöohje Sukupuolisilmälaseilla näkee toiminnan ja toimintaympäristön sukupuolinäkökulmasta. Kartoita toimintamaasto Testikysymys

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM

Lisätiedot

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 AVUSTUSOSASTO RAY 25.10.2016 2 LAKISÄÄTEINEN TEHTÄVÄ Laki raha-automaattiavustuksista 21. Rahaautomaattiyhdistyksen on sopivalla tavalla seurattava myönnettyjen

Lisätiedot

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4.

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4. Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma Kristiina Mustakallio Taustana väestönkehitys Espoossa 2014-2016 suhteellisesti kasvu on nopeinta

Lisätiedot

FAKTAA LUKUTAIDOSTA MAAILMALLA

FAKTAA LUKUTAIDOSTA MAAILMALLA 10 FAKTAA LUKUTAIDOSTA I J K L M N O P Q R S T U V W X Y Z Å Ä Ö A B C D E F G H 1. Maailmassa on lähes 800 miljoonaa lukutaidotonta aikuista 1 LUKUTAIDOTTOMIEN AIKUISTEN SUKUPUOLIJAKAUMA ENITEN LUKUTAIDOTTOMIA

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Turun yliopiston ylioppilaskunnan hallitukselle,

Turun yliopiston ylioppilaskunnan hallitukselle, Turun yliopiston ylioppilaskunnan hallitukselle, Turun yliopiston ylioppilaskunnan kehitysyhteistyösiipi on jatkuvasta 0,7 -kohteesta luopumisen jälkeen päivittänyt 0,7 % -kohteet vuodelle 2015. Kehitysyhteistyösiiven

Lisätiedot

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2011 Kuntatalo Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Merja Niemi 16.3.2012 Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Vaikuttavuustekijät Tulevaisuuden trendit EU 2020 strategia (tavoitteet ja lippulaivat) EU-ohjelmat, hallitusohjelma,

Lisätiedot

Valtion I kotouttamisohjelma

Valtion I kotouttamisohjelma Valtion I kotouttamisohjelma 7.6.2012 Lähtökohdat Maahanmuutto Suomeen kasvaa ja monipuolistuu: Nyt 170 000 ulkomaan kansalaista Vuonna 2020 Jo 330 000 ulkomaan kansalaista Yli puolet kaikista maahanmuuttajista

Lisätiedot

SUOMEN KEHITYSPOLITIIKKA JA POST 2015 AGENDA

SUOMEN KEHITYSPOLITIIKKA JA POST 2015 AGENDA SUOMEN KEHITYSPOLITIIKKA JA POST 2015 AGENDA Esityksen rakenne 1 Kehityspolitiikan kv. toimintaympäristö 2 Hallituksen kehityspoliittinen toimenpideohjelma 2012 Ohjaavat periaatteet (mm. ihmisoikeusperustaisuus)

Lisätiedot

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Aids/hiv ja 18. kansainvälinen aids-konferenssi (Wien, 18.-23. heinäkuuta 2010)

Aids/hiv ja 18. kansainvälinen aids-konferenssi (Wien, 18.-23. heinäkuuta 2010) P7_TA(2010)0284 Aids/hiv ja 18. kansainvälinen aids-konferenssi (Wien, 18.-23. heinäkuuta 2010) Euroopan parlamentin päätöslauselma 8. heinäkuuta 2010 oikeuksiin perustuvista menettelytavoista hiviä ja

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA

LEMPÄÄLÄN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA LEMPÄÄLÄN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2016-2019 SISÄLTÖ 1. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma ja sen tarkoitus 2. Tasa-arvoinen ja yhdenvertainen koulu

Lisätiedot

13.10.2010 A7-0032/87

13.10.2010 A7-0032/87 13.10.2010 A7-0032/87 87 Johdanto-osan 9 kappale (9) Raskaana olevien, äskettäin synnyttäneiden tai imettävien työntekijöiden herkän tilanteen vuoksi heille on myönnettävä oikeus vähintään 18 viikon yhtäjaksoiseen

Lisätiedot

2. Kestävän kehityksen lähtökohtana kumppanimaiden omistajuus

2. Kestävän kehityksen lähtökohtana kumppanimaiden omistajuus Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa ry Hyväksytty hallituksen kokouksessa 15.12.2008 KEPAN LINJAUS KEHITYSYHTEISTYÖN LAADUSTA 1. Johdanto Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa ry haluaa vaikuttaa köyhdyttäviä

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ

ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ HUOLEN HERÄÄMINEN, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALLAN TUNNISTAMINEN, Tilaisuuden avaus Kouvola 2.4.2014

Lisätiedot

Seksuaali- ja lisääntymisterveys

Seksuaali- ja lisääntymisterveys Seksuaali- ja lisääntymisterveys 27.10.2015 Rovaniemi Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue 11.11.2015 1 Hallituksen strategiset painopistealueet Työllisyys ja kilpailukyky

Lisätiedot

Kehitysyhteistyö- ja rauhanjärjestöjen kannanotto: Globaalien kehityskysymysten huomioiminen turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa

Kehitysyhteistyö- ja rauhanjärjestöjen kannanotto: Globaalien kehityskysymysten huomioiminen turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa 9.4.2008 Kehitysyhteistyö- ja rauhanjärjestöjen kannanotto: Globaalien kehityskysymysten huomioiminen turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa Kannanoton allekirjoittaneet järjestöt haluavat

Lisätiedot

Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen

Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon Eveliina Pöyhönen Hallituksen painopistealueet Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen Työ on parasta sosiaaliturvaa.

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

PELASTAKAA LAPSET RY - Kansainvälinen kansalaisjärjestö

PELASTAKAA LAPSET RY - Kansainvälinen kansalaisjärjestö PELASTAKAA LAPSET RY - Kansainvälinen kansalaisjärjestö Hanna Markkula-Kivisilta Pääsihteeri Pelastakaa Lapset ry 2.11.2016 Mistä olemme tähän tulleet? Save the Children Fund perustettu Englannissa v.1919

Lisätiedot

Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret

Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret Finlands FN-Ungdom UN Youth of Finland Strategia 2016-2018 Suomen YK-nuoret ry on poliittisesti sitoutumaton valtakunnallinen nuorisojärjestö, jonka tehtävänä on tiedottaa

Lisätiedot

ULKOASIAINMINISTERIÖ

ULKOASIAINMINISTERIÖ Kambodžalaiset osoittivat mieltään hallitusta vastaan Pnom Penhissä joulukuun lopussa 2013. Kuva: Rauli Virtanen Ulkoministeriön demokratiatukipolitiikan linjaus ULKOASIAINMINISTERIÖ Ulkoministeriön demokratiatukipolitiikan

Lisätiedot

Sukupuolten tasa-arvo hanketoiminnassa

Sukupuolten tasa-arvo hanketoiminnassa Sukupuolten tasa-arvo hanketoiminnassa Pohjois-Suomen rakennerahastopäivät 5.5.2010 Hillevi Lönn Sukupuolten tasa-arvo hallitusohjelmassa Hallitus sitoutuu kokonaisuudessaan edistämään tasaarvoa määrätietoisesti

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

Globaalin vastuun strategia

Globaalin vastuun strategia Globaalin vastuun strategia 9.5.2012 HELSINGIN KAUPUNKI 1 GLOBAALIN VASTUUN STRATEGIA Sisältö 1. Johdanto 2. Globaalin vastuun linjaukset Helsingin kaupungin toiminnassa Globaalin vastuun määritelmä Ilmastonmuutos

Lisätiedot

Isyyslaki uudistuu Rovaniemi. Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue

Isyyslaki uudistuu Rovaniemi. Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Isyyslaki uudistuu 27.10.2015 Rovaniemi Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Lapin 28.10.2015 aluehallintovirasto 1 Hallituksen strategiset painopistealueet Työllisyys

Lisätiedot

Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta

Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta Etunimi Sukunimi 1.7.2016 2 Kärkihanke Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta Tavoitteet: 1. Lisätään

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet korkealle 3 PÄÄKIRJOITUS Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet

Lisätiedot

KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut

KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut Miksi sairaalan pitää uudistua? toimintaympäristö muuttuu nopeasti väestö ikääntyy

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunta VÄLIAIKAINEN 2003/2001(BUD) 12. elokuuta 2003 LAUSUNTOLUONNOS naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunnalta budjettivaliokunnalle

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana

Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana Hyvinvointikertomukset ja strategiat elämään! Työkokous, Rovaniemi 22.3.2011 Terveempi Pohjois-Suomi Suvi Helanen, hankesuunnittelija Mitä laeissa

Lisätiedot

SUOMEN VESIALAN KANSAINVÄLINEN STRATEGIA: Tiivistelmä

SUOMEN VESIALAN KANSAINVÄLINEN STRATEGIA: Tiivistelmä SUOMEN VESIALAN KANSAINVÄLINEN STRATEGIA: Tiivistelmä Luonnos 23.4.2008 Visio ja avainsanat Kansainvälinen vesialan strategia rakentuu seuraavalle pitkän aikavälin visiolle: Suomen vesialan toimijat ehkäisevät

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Maailman metsät paljon vartijana

Maailman metsät paljon vartijana Maailman metsät paljon vartijana Jussi Viitanen Neuvonantaja Ulkoasianministeriön kehityspoliittinen osasto Metsät maapallolla Metsät peittävät 31 prosenttia maapallon maa-alueesta yli neljä miljardia

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistuu Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö 16.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia 1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia Ihmisarvon kunnioittaminen ja siihen liittyen yhdenvertaisuus, syrjimättömyys ja yksityisyyden

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Pelkosenniemi 15.2.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde

Lisätiedot

Yhteiset arvot, yhteinen vastuu ja yhteinen hyvä

Yhteiset arvot, yhteinen vastuu ja yhteinen hyvä Yhteiset arvot, yhteinen vastuu ja yhteinen hyvä ep2014 TIGT. MAKE AN Millaisen Euroopan sinä haluat? Toimi, osallistu ja vaikuta äänestä EU-vaaleissa! SUOMEN EV. LUT. KIRKKO EU-vaalit ovat tärkeät Toukokuun

Lisätiedot