Sisällys. JOHDANTO 2 Nuorten seksuaaliterveys ja köyhyys

Transkriptio

1 Sisällys JOHDANTO 2 Nuorten seksuaaliterveys ja köyhyys SUKUPUOLTEN VÄLINEN ERIARVOISUUS JA SEKSUAALITERVEYS 6 Lapsiavioliitot ja aikainen naimisiinmeno Seksuaalinen väkivalta ja naiskauppa Naisten sukuelinten silpominen HIV/AIDS JA NUORET 12 Hiv/aidsin leviämiseen myötävaikuttavia tekijöitä Aidsin vaikutukset nuoriin Palveluita hiv/aidsin ehkäisyyn ja hoitoon TERVEEMMÄN KÄYTTÄYTYMISEN EDISTÄMINEN 16 Ehkäisyvälineiden sosiaalinen markkinointi NUORTEN TARPEIDEN KOHTAAMINEN SEKSUAALITERVEYSPALVELUISSA 18 Aikainen raskaus Vaarallinen abortti Perhesuunnittelun tarve NUORET ETUSIJALLE 22 Poliittinen ja taloudellinen sitoutuminen tärkeää

2 Johdanto Tällä hetkellä maailmassa on lapsia ja nuoria enemmän kuin koskaan aiemmin. Lähes puolet maapallon 6,3 miljardista ihmisestä on alle 25-vuotiaita. Valtaosa heistä asuu kehitysmaissa. Historian suurin nuorisosukupolvi yli 1,2 miljardia nuorta valmistautuu nyt aikuisuuteen nopeasti muuttuvassa maailmassa. Heidän koulutuksellaan, terveydentilallaan ja valmiuksillaan ottaa vastaan aikuisuuden tuomat roolit ja velvollisuudet on ratkaiseva merkitys maailman taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen suunnalle. Tämän päivän nuoret kohtaavat monenlaisia ja vaihtelevia poliittisia, taloudellisia, sosiaalisia ja kulttuurisia todellisuuksia. Monissa maissa maaseudun perinteinen elämäntapa on vaihtunut urbaanin elämän monimuotoisuuteen. Myös perherakenteet ovat murroksessa, ja monilta nuorilta puuttuu valmiudet kohdata uusia riskejä ja vaatimuksia, jotka uhkaavat heidän terveyttään ja hyvinvointiaan. Lukuisat nuoret tytöt avioituvat ja saavat lapsia ennen täysi-ikäisyyttään. Monet nuoret jäävät vaille riittävää koulutusta ja ovat usein alttiina mm. hivtartunnoille. Kaikkialla maailmassa nuorilla on kuitenkin olosuhteista riippumatta yksi yhteinen tekijä: toivo paremmasta tulevaisuudesta. Tätä toivoa pitävät yllä myös maailman johtajien sopimat YK:n vuosituhatjulistuksen kehitystavoitteet. Tärkeimpiä tavoitteita ovat mm. äärimmäisen köyhyyden ja nälän poistaminen, hiv/aidsin leviämisen hidastaminen, odottavien äitien terveyden parantaminen sekä lapsikuolleisuuden vähentäminen, peruskoulutuksen takaaminen kaikille ja kestävän kehityksen edistäminen vuoteen 2015 mennessä. Monien ihmisoikeuksien toteutuminen on vaakalaudalla erityisesti nuorten kohdalla, kuten sukupuolten välinen tasa-arvo ja oikeus koulutukseen ja terveyteen. Jotta esimerkiksi oikeus terveyteen toteutuisi, nuorilla tulisi olla käytettävissään seksuaali- ja lisääntymisterveyttä koskevaa tietoa sekä palveluita. Vuoden 1994 YK:n kansainvälisen väestö- ja kehityskonferenssin jälkeen nuorten oikeudet ja heidän erityistarpeensa on huomioitu, ja seksuaali- ja lisääntymisterveysohjelmista on kehitetty nuorisoystävällisiä malleja. Mittavien kehityshaasteiden lisäksi nuorten ihmisten määrä avaa myös mahdollisuuksia yhteiskunnalliselle ja sosiaaliselle kehitykselle. Nuorten tarpeiden huomioiminen ja nuorten koulutukseen ja terveydenhoitoon sijoittaminen tuottaa sosiaalista ja taloudellista hyötyä usean 2

3 tulevan sukupolven ajan. Erityisesti nuoriin naisiin ja tyttöihin sijoittaminen on yksi kaikkein kustannustehokkaimmista ja vaikuttavimmista keinoista kehitystavoitteiden saavuttamiseksi. Seksuaaliterveyden ja -oikeuksien toteutuminen lisää tyttöjen ja naisten mahdollisuuksia tehdä omaa elämäänsä koskevia päätöksiä, edistää sukupuolten välistä tasaarvoa, ehkäisee hiv/aids-epidemian leviämistä, lieventää köyhyyttä ja parantaa näkymiä maiden taloudelliselle ja sosiaaliselle kehitykselle. Nuorten maailma tänään Arviolta 238 miljoonaa nuorta elää äärimmäisessä köyhyydessä eli he joutuvat tulemaan toimeen alle yhdellä dollarilla päivässä. Suuri osa heistä on syrjäytynyt yhteiskunnasta eri syistä johtuvien humanitaaristen kriisien, vammaisuuden, huonon terveyden tai perheen ristiriitojen takia. Lukuisat nuoret elävät ilman vanhempiaan. Yli 13 miljoonaa alle 15-vuotiasta lasta on menettänyt yhden tai molemmat vanhempansa aidsiin. Monet aids-orvot joutuvat lähtemään kadulle tai keskeyttämään koulunkäyntinsä ja huolehtimaan nuoremmista sisaruksistaan. Katulapsia arvioidaan olevan miljoonaa (50 % heistä Latinalaisessa Amerikassa), ja heidän määränsä on jatkuvassa kasvussa. Useimmilla nuorilla on jonkinlainen koulunkäyntimahdollisuus. Kuitenkin 57 miljoonaa vuotiasta nuorta miestä ja 96 miljoonaa nuorta naista ei osaa lukea tai kirjoittaa. Tytöillä ja naisilla on nyt aiempaa useammin mahdollisuus päästä kouluun ja oppia lukemaan, mutta kiinniotettavaa miesten lukutaitoon nähden on paljon. Tyttöjen koulunkäyntimahdollisuuksien parantaminen on ehdottoman tärkeä kehitysprioriteetti. Kun tytöt saavat enemmän koulutusta, he todennäköisesti avioituvat ja saavat lapsia myöhemmin, mikä vähentää heidän terveysriskejään ja parantaa myös heidän taloudellista asemaansa. Epätasa-arvoiset valtasuhteet miesten ja naisten välillä loukkaavat tyttöjen ja naisten ihmisoikeuksia ja heikentävät heidän terveyttään. Kaikkein turmiollisimpia rikkomuksia ovat lapsiavioliitot, seksuaalinen väkivalta tai pakottaminen, naiskauppa ja tyttöjen sukupuolielinten silpominen luvun konfliktit ovat tappaneet lähes 2 miljoonaa lasta, 6 miljoonaa on loukkaantunut vakavasti tai vammautunut pysyvästi. Vuonna 2000 arviolta lapsisotilasta taisteli 30 eri konfliktissa ympäri maailman. Myanmarissa armeija on rekrytoinut pakolla alaikäisiä lapsia kouluista taisteluihin. El Salvadorissa, Etiopiassa ja Ugandassa kolmannes kaikista lapsisotilaista on tyttöjä. Joka päivä 5000 lasta joutuu pakolaiseksi. Afganistanin yli 20 vuotta kestäneen sodan jälkeen sadat tuhannet nuoret elävät nyt pakolaisina Pakistanissa. Heillä ei juurikaan ole mahdollisuutta koulutukseen eikä perusterveydenhuoltoon. Perheiden köyhyys ja huonot olot ovat ajaneet heidät työskentelemään roskien kerääjinä, tiilien tekijöinä, mattojen kutojina ja huumekauppiaina. 3

4 NUORTEN SEKSUAALITERVEYS JA KÖYHYYS Seksuaaliterveys on keskeinen ihmisten hyvinvointiin vaikuttava tekijä. Köyhyyden lieventäminen vaatii huomion kohdistamista erityisesti nuorten seksuaaliterveystarpeisiin. Nuorten mahdollisuudet saada tietoa ja palveluja seksuaalisuuteen ja ehkäisyyn liittyvissä kysymyksissä ovat usein huonot. Varsinkin köyhimmät nuoret jäävät helposti kaiken neuvonnan ja palveluiden ulkopuolelle. Suurin osa äärimmäisessä köyhyydessä elävistä nuorista asuu Etelä-Aasiassa ja Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Kaiken kaikkiaan lähes neljännes maailman nuorista eli 238 miljoonaa nuorta ihmistä joutuu tulemaan toimeen alle dollarilla päivässä. Lisäksi noin 462 miljoonaa nuorta elää alle 2 dollarilla päivässä. Kolme neljäsosaa äärimmäisessä köyhyydessä elävistä nuorista asuu yhdessätoista suuressa maassa: Intiassa, Kiinassa, Nigeriassa, Pakistanissa, Bangladeshissa, Kongon demokraattisessa tasavallassa, Vietnamissa, Brasiliassa, Etiopiassa, Indonesiassa ja Meksikossa. Koulutus on merkittävin yksittäinen tekijä köyhyyskierteen katkaisemiseksi. Kuitenkin köyhimpien lasten, ja erityisesti tyttöjen, koulunkäynti keskeytyy jo melko varhaisessa vaiheessa työnteon tai naimisiin menon vuoksi. Tällöin heidän mahdollisuutensa saada tietoa, neuvontaa ja palveluja myös seksuaalisuuteen ja perhesuunnitteluun liittyvissä kysymyksissä jäävät usein huonoiksi. Köyhimpien perheiden tytöt avioituvat yleensä muita nuorempina. Esimerkiksi Nigeriassa lähes 80 prosenttia köyhistä, alle 18-vuotiaista tytöistä on naimisissa. Vastaavasti rikkaampien perheiden tytöistä vain 22 prosenttia avioituu ennen 18 vuoden ikää. Aikainen avioliitto tarkoittaa lähes poikkeuksetta tyttöjen koulunkäynnin keskeytymistä ja aikaista lapsensaantia, mikä osaltaan ylläpitää köyhyyskierrettä. Nuoret käyttävät nykyaikaisia ehkäisymenetelmiä vielä vähäisesti, mutta niiden käyttöasteen on todettu kohoavan taloudellisen tilanteen parantuessa. Kaikkein köyhimmistä nuorista vain alle viisi prosenttia käyttää ehkäisyä, mikä lisää ei-toivottujen raskauksien määrää. Lisäksi köyhät tytöt eivät useinkaan saa ammattitaitoista apua synnytyksiin, jolloin heillä on suurempi riski kuolla synnytykseen kuin rikkailla. Riski raskauden ja synnytyksen aikaisiin komplikaatioihin on sitä suurempi, mitä nuorempi äiti on. Hiv/aids on levinnyt nopeimmin köyhissä maissa, missä se osaltaan lisää köyhyyden kierrettä. Arviolta puolet uusista hiv-tartunnoista on vuotiailla nuorilla. Köyhillä tytöillä on suurin riski saada tartunta, sillä heidän tietonsa ja mahdollisuutensa taudilta suojautumiseen ovat usein kaikkein puutteellisimmat. Nuoret tytöt joutuvat myös monenlaisen seksuaalisen väkivallan kohteiksi. Ilmiön laajuutta on alettu ymmärtää vasta viime vuosina. Monien tyttöjen ensimmäinen seksuaalinen kokemus on pakotettu yhdyntä, ja tavallisesti tytöt tuntevat tekijän. Usein pakottaja voi olla myös tytön oman perheen piiristä. Tytöt voivat väkivallan ja luottamuksen pettämisen seurauksena saada pitkäaikaisia, vakavia fyysisiä ja henkisiä kärsimyksiä. 4

5 Seksuaali- ja lisääntymisterveys on ihmisoikeus Vuonna 1994 pidetty YK:n väestö- ja kehityskonferenssi (ICPD) tunnusti ensimmäisen kerran kansainvälisessä sopimuksessa, että nuorilla on erityistarpeita terveytensä suhteen ja painotti sukupuolten välisen tasa-arvon toteuttamista epäkohtien korjaamiseksi. 180 valtion hyväksymässä konferenssin toimintaohjelmassa vaaditaan hallituksia ja terveydenhuoltojärjestelmiä ryhtymään toimiin nuorten seksuaali- ja lisääntymisterveystarpeiden kohtaamiseksi. Hallitusten tulee mm. poistaa kaikki esteet, jotka vaikeuttavat nuorten koulutusta ja tiedonsaantia seksuaalisuuteen ja lisääntymiseen liittyvissä kysymyksissä tai rajoittavat heidän käytettävissään olevia palveluita. Seksuaali- ja lisääntymisterveyden hankkeiden tulee kunnioittaa luottamuksellisuutta ja yksityisyyttä sekä taata, että terveydenhuollon työntekijöiden asenteet eivät rajoita nuorten mahdollisuutta tietoon ja palveluihin. Vuoden 1999 YK:n erityisistunto, ICPD+5, näki nuorten oikeuden mahdollisimman hyvään terveyteen olevan ensiarvoisen tärkeää. Nuorille suunnatut tarkoituksenmukaiset, nuorisoystävälliset palvelut, sisältäen valistusta, tietoa, neuvontaa ja terveydenedistämistä, auttavat heidän seksuaali- ja lisääntymisterveystarpeidensa täyttämisessä. 5

6 Sukupuolten välinen eriarvoisuus ja seksuaaliterveys Nuoruus on kriittistä aikaa. Silloin kerätään elämänkokemusta koulusta, töistä, harrastuksista, nuorten ryhmistä ja ihmissuhteista. Suurimmalla osalla nuoruus on myös ensimmäisten seksikokemusten aikaa. Nuoret oppivat omassa yhteisössään vallitsevat sosiaaliset ja sukupuolinormit, joista osa suojelee heidän oikeuksiaan ja terveyttään, toiset taas eivät. Monissa maissa nuoret tytöt ja naiset kohtaavat erityisiä vaikeuksia normien paineesta. Normit voivat rajoittaa heidän itsenäisyyttään ja liikkumavapauttaan, luoda epätasa-arvoa koulutus- ja työnsaantimahdollisuuksiin sekä painostaa avioliittoon ja lapsensaantiin nuorella iällä. Nuoria naisia saatetaan painostaa tai pakottaa hyväksymään riskialtis seksuaalikäyttäytyminen, kun taas nuoria miehiä rohkaistaan ottamaan riskejä seksuaalikokeiluissa. Syvään juurtuneet sukupuolinormit ja epäoikeudenmukaiset valtasuhteet miesten ja naisten välillä rajoittavat naisten itsemääräämisoikeutta seksuaalisuuteen ja lisääntymiseen liittyvissä asioissa. Ne rikkovat myös ihmisoikeuksia ja voivat olla naiselle hyvin vaarallisia. Epäoikeudenmukaiset sukupuolinormit, kuten odotukset naisen passiivisuudesta, vähentävät nuorten naisten mahdollisuutta tehdä omaa seksuaaliterveyttään koskevia valintoja ja päätöksiä. Räikeimpiä tyttöihin ja naisiin kohdistuvia ihmisoikeusloukkauksia ovat lapsiavioliitot, naiskauppa, seksuaalinen väkivalta ja pakottaminen sekä tyttöjen sukuelinten silpominen, jotka kaikki vaarantavat naisten fyysisen sekä henkisen terveyden. 6

7 7

8 Miksi seksuaali- ja lisääntymisterveys on tärkeää? Seksuaali- ja lisääntymisterveys käsittää kokonaisvaltaisen fyysisen, henkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tilan, eikä vain taudin poissaoloa. Seksuaali- ja lisääntymisterveydellä tarkoitetaan kaikkia seksuaalisuuteen liittyviä terveysasioita. Sellaisia ovat esimerkiksi mahdollisuus käyttää nykyaikaisia, luotettavia ehkäisymenetelmiä, sukupuolitautien ehkäisy ja hoito, raskauden seuranta ja hyvä synnytyksenaikainen hoito sekä tarvittaessa mahdollisuus turvalliseen aborttiin. Lisäksi siihen kuuluu olennaisena osana sukupuoleen liittyvän väkivallan, seksuaalisen pakottamisen ja haitallisten perinnäistapojen, kuten naisten sukuelinten silpomisen, vastustaminen ja vähentäminen. Tiedon, perhesuunnittelupalveluiden ja ehkäisymenetelmien puuttumisesta johtuvat ei-toivotut raskaudet, vaaralliset abortit ja sukupuolitaudit vaarantavat eniten kaikkein nuorimpien ja köyhimpien tyttöjen ja naisten terveyden. Koulutuksen ja palveluiden puutteen lisäksi nuorten tyttöjen seksuaaliterveyteen vaikuttaa ratkaisevasti heihin kohdistuvat sukupuoliset odotukset ja paineet sekä heidän saamansa kohtelu lapsuudessa ja teinivuosina. Seksuaaliterveys on myös nähtävä yli elämänmittaisena asiana: äidin terveys vaikuttaa hänen lapsiinsa ja heidän terveyteensä. Kansainvälisen yhteisön hyväksymät ihmisoikeudet, kuten sukupuolten välinen tasa-arvo ja oikeus koulutukseen ja terveyteen, ovat erittäin olennaisia nuorten aseman parantamiseksi. Nuorten oikeus terveyteen tarkoittaa mm. heidän ikäryhmälleen ja heidän tilanteeseensa sopivia seksuaali- ja lisääntymisterveyspalveluita sekä -tietoa. Oikeuksien toteutuminen lisää yksilöiden vaikutusmahdollisuuksia, ehkäisee hiv/aids-epidemian leviämistä, lieventää köyhyyttä ja parantaa näkymiä sosiaaliselle ja taloudelliselle kehitykselle. LAPSIAVIOLIITOT JA AIKAINEN NAIMISIINMENO Monissa Afrikan ja Aasian maissa lapsiavioliitot ovat vähentyneet huomattavasti viimeisen 30 vuoden aikana. Lapsiavioliittojen osuus kaikista solmittavista avioliitoista laskee nopeimmin Afrikassa: yli 0,75 prosentilla vuosittain. Etelä- ja Kaakkois-Aasiassa sekä arabivaltioissa lasku on yli 0,5 prosenttia vuodessa. Tyttöjen lisääntynyt koulutukseen pääsy selittää osan avioitumisiän noususta. Myös muut tekijät, kuten järjestettyjen avioliittojen vähentyminen, avioliittolakien ja normien muuttuminen sekä kaupungistuminen ovat murentaneet aikaisen naimisiinmenon ihannointia ja painetta avioliiton solmimiselle hyvin varhaisella iällä. Myönteisestä kehityksestä huolimatta arviolta 82 miljoonaa tällä hetkellä vuotiasta tyttöä menee naimisiin ennen 18 ikävuottaan. Joissakin maissa suurin osa 18-vuotiaista tytöistä on jo naimisissa, esimerkiksi Nepalissa 60 prosenttia, Nigeriassa 76 prosenttia ja Intiassa 50 prosenttia. Köyhyys, vanhempien halu rajata nuorten intiimit suhteet vain avioliittoon sekä tyttöjen koulutus- ja työmahdollisuuksien puute ylläpitävät järjestelmää, jossa nuoret naiset ovat pakotettuja menemään aikaisessa vaiheessa naimisiin. Tytöt, jotka tulevat raskaaksi ennen avioitumista, voivat kohdata äärimmäistä painostusta naimisiinmenosta. Lähes kaikkialla maailmassa miehet menevät naisia myöhemmin naimisiin. Ikäero miehen ja naisen välillä voi vaikuttaa merkittävästi parin valtasuhteisiin ja heidän suhteensa läheisyyteen. Aviopuolisoiden ikäerot vaihtelevat alueittain. Yli 6 vuoden ikäerot ovat hyvin yleisiä Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Alueen 16:ssa maassa miehet ovat keskimäärin vähintään 10 vuotta vanhempia kuin vaimonsa. Monin paikoin vanhemmat järjestävät yhä tyttärensä avioliiton. Tällöin tytön aviomies on todennäköisesti paljon vanhempi, eikä morsian ole välttämättä tavannut 8

9 aviopuolisoaan ennen hääpäiväänsä. Usein suuret ikäerot puolisoiden välillä heijastavat yhteisön odotuksia miesten kyvystä elättää perheensä ja naisten hedelmällisyydestä sekä ylläpitävät siten osaltaan sukupuolten välistä eriarvoisuutta. Aikainen avioliitto keskeyttää lähes poikkeuksetta tyttöjen koulunkäynnin ja riistää heiltä samalla mahdollisuuden parempaan tulevaisuuteen. Tutkimus Bangladeshista osoittaa, että odotukset miesten paremmasta koulutuksesta vaimoihinsa nähden keskeyttää monen tytön opintien, kun vanhemmat ottavat tyttärensä pois koulusta ylikouluttamisen pelossa. Aikainen avioliitto voi vaarantaa myös tyttöjen seksuaali- ja lisääntymisterveyden kohtalokkaasti. Heidän alttiutensa sukupuolitaudeille kasvaa, eikä heillä useinkaan ole mahdollisuutta saada lisääntymisterveyspalveluita, vaan hoidon ja palveluiden saanti riippuu aviomiehen tai perheen luvasta. Lisäksi monet nuoret morsiamet kohtaavat väkivaltaa avioliitoissaan. Tytöillä ei ole juurikaan mahdollisuutta jättää pahoinpiteleviä aviomiehiään, ja monet heistä elävät eristyksissä vailla sosiaalista tai laillista tukea. Useimmissa maissa hyvin aikainen avioliitto, raskaus ja synnytys nähdään kansanterveydellisinä ongelmina. Avioliiton solmimista yritetään viivästyttää laeilla, lisäämällä tyttöjen koulutusta ja tarjoamalla heille mahdollisuuksia kouluttautua ammattiin. Esimerkiksi Kiinan hallitus on ryhtynyt toimiin vähentääkseen vanhempien järjestämiä aikaisia avioliittoja. Myös Nepalin hallitus on yhdessä YK:n väestörahaston kanssa kouluttanut aikuisia ja kertonut heille lapsiavioliittojen vakavista haittaseurauksista. Bangladeshissa vaateteollisuus on tarjonnut tytöille mahdollisuuden hankkia elantonsa: työssä käyvät tytöt ovat itsenäisempiä ja taloudellisesti riippumattomia, minkä seurauksena nuorena solmitut avioliitot ovat vähentyneet. Lapsen oikeuksien sopimus hyväksyttiin YK:n yleiskokouksessa vuonna Sopimus on yleisesti hyväksytty käsitys siitä, mitä oikeuksia kaikilla lapsilla pitäisi olla. Lapsiavioliitot ja nuorten tyttöjen naittaminen rikkovat useita Lapsen oikeuksien sopimuksen kohtia, kuten Oikeus perusasteen koulutukseen. (Artikla 28) Oikeus tulla suojelluksi kaikenlaiselta ruumiilliselta ja henkiseltä väkivallalta, vahingoittamiselta ja pahoinpitelyltä mukaan lukien seksuaalinen riisto ja hyväksikäyttö. (Artiklat 19 ja 34) Oikeus nauttia parhaasta mahdollisesta terveydentilasta sekä sairauksien hoitamiseen ja kuntoutukseen tarkoitetuista palveluista. (Artikla 24) Oikeus ilmaista vapaasti mielipiteensä sekä hakea, vastaanottaa ja levittää kaikenlaista tietoa ja ajatuksia. (Artikla 13). Oikeus lepoon ja vapaa-aikaan ja osallistua vapaasti kulttuurielämään. (Artikla 31) Oikeus olla joutumatta erotetuksi vanhemmistaan vasten tahtoaan. (Artikla 9) Oikeus tulla suojelluksi kaikilta hyvinvointia jollain tavoin uhkaavilta hyväksikäytön muodoilta. (Artikla 36) 9

10 SEKSUAALINEN VÄKIVALTA JA NAISKAUPPA Seksuaalinen väkivalta on julma ihmisoikeusloukkaus, joka vaarantaa monien nuorten seksuaali- ja lisääntymisterveyden. Vasta kuluneen vuosikymmenen aikana on alettu ymmärtää seksuaalisen väkivallan ilmenemisen laajuutta. Esimerkiksi Intiassa, Jamaikalla, Malissa, Tansaniassa ja Zimbabwessa tehtyjen tutkimusten mukaan prosenttia nuorista naisista on kokenut seksuaalista väkivaltaa. Monen tytön ensimmäinen seksikokemus on väkisinmakaaminen. Lähes kolmannes eteläafrikkalaisista tytöistä kertoi ensimmäisen seksikokemuksensa tapahtuneen pakottamalla. Seksuaalinen väkivalta heikentää tyttöjen kehitystä. Se tuhoaa heidän luottamuksensa aikuisiin ja ikätovereihin, altistaa sukupuolitaudeille, ei-toivotuille raskauksille ja voi aiheuttaa pitkäaikaisia, vakavia fyysisiä sekä henkisiä vaurioita. Pojat ja aikuiset miehet katsovat usein läpi sormiensa naisiin kohdistuvaa seksuaalista väkivaltaa. Myös nuoret naiset itse voivat pitää pakottamista, voimakeinoja, pelkoa ja pelottelua normaalina käytöksenä, mikä heijastaa joidenkin yhteiskuntien tai yhteisöjen kieroutuneita sukupuolinormeja. Eräs tutkimus Etelä-Afrikassa osoitti seksuaalisen väkivallan ja pakottamisen olevan niin yleistä ja laaja-alaista, että sitä pidettiin jokapäiväisenä rakkautena. Toisessa tutkimuksessa joka neljäs haastatelluista nuoresta miehestä kertoi harrastaneensa seksiä ilman tytön suostumusta. Useimpien nuorten naisten ja miesten mielestä pakottaminen ei ole seksuaalista väkivaltaa, jos tuntee toisen osapuolen; se on vain kovakouraista seksiä. Suurin osa naisista oli sitä mieltä, että naiset ovat itse syyllisiä seksuaaliseen hyväksikäyttöön. Seksuaalisen väkivallan olosuhteet ovat lähes kaikkialla samanlaiset: useimmiten tytöt tuntevat raiskaajansa tai hyväksikäyttäjänsä, joka voi olla jopa oma perheenjäsen. Joskus ahdistelijat voivat olla yhteisön kunnioitettuja jäseniä, kuten opettajia, työnantajia tai uskonnollisia johtajia. Naiskauppa on lisääntynyt valtavasti viime vuosikymmenen aikana. Sen laajuudesta on vaikea saada tarkkoja tietoja, ja arviot naiskaupan ja seksityöorjuuden uhreiksi joutuvien nuorten naisten ja lasten määristä vaihtelevat :sta neljään miljoonaan vuosittain. Äärimmäinen köyhyys, naisten ja tyttöjen alhainen asema ja löyhät rajatarkastukset myötävaikuttavat kaupan laajenemiseen. Aasiassa ja Itä-Euroopassa jopa 13-vuotiaita lapsia on kaupattu postimyynnissä morsiamiksi. Intiassa arviolta kaksi viidestä seksityöläisestä on alle 18-vuotiaita tyttöjä, kun taas Sri Lankassa suurin osa lapsiprostituoiduista on poikia. Nuorilla seksityöläisillä, sekä tytöillä että pojilla, on suuri riski saada hiv-tartunta. Heillä ei ole valtaa tai mahdollisuutta neuvotella kondomin käytöstä ja he ovat hyvin alttiita seksuaaliselle väkivallalle tai pakottamiselle. Hiv/aidsin esiintyvyys on yleistä heidän keskuudessaan: Kamputseassa noin neljäsosalla seksityöläisistä on hiv-tartunta, joissakin osin Intiaa lähes puolella ja Abidjanissa, Norsunluurannikolla peräti 70 prosentilla. 10

11 Jotkut maat ovat käyneet naiskaupan vastaiseen taisteluun. Esimerkiksi Thaimaassa opettajia on koulutettu tunnistamaan ne tytöt, jotka ovat suurimmassa vaarassa joutua naiskaupan uhreiksi. Opettajat työskentelevät yhdessä tytön perheen kanssa, jotta tällä olisi mahdollisuus pysyä koulussa ja löytää toinen tapa ansaita rahaa. NAISTEN SUKUELINTEN SILPOMINEN Naisten sukuelinten silpominen uhkaa miljoonien tyttöjen seksuaali- ja lisääntymisterveyttä Saharan eteläpuolisessa Afrikassa ja Lähi-idässä. Miesten asenteet naisen seksuaalisuuden kontrolloimisesta ylläpitävät sukuelinten silpomisen traditiota. Maailmanlaajuisesti noin 130 miljoonaa tyttöä ja nuorta naista on kokenut silpomisen. Lisäksi joka vuosi 2 miljoonaa tyttöä on vaarassa (6000 joka päivä) joutua silpomisen uhriksi. Naisten sukuelinten silpomista harjoitetaan 28 maassa. Sen esiintyvyys vaihtelee Kongon demokraattisen tasavallan 5 prosentista Somalian ja Arabian niemimaan 98 prosenttiin. Vuonna 1995 tehdyn tutkimuksen mukaan Egyptissä 97 prosenttia naimisissa olevista vuotiaista naisista oli silvottu. Malissa vastaava luku oli 94 prosenttia vuonna Koko operaatio tehdään useimmiten steriloimattomalla terällä tai langalla, mikä aiheuttaa mm. vakavia tulehduksia. Silpomisen suorittaa yleensä perinteinen synnytysavustaja, kätilö tai vanha nainen, jolla ei ole lääketieteellistä ammattitaitoa, eikä ensiapua tai välineitä ole aina saatavilla. Monissa maissa naisten sukuelinten silpominen on kielletty lailla. Esimerkiksi Burkina Fason, Djiboutin, Egyptin, Ghanan, Senegalin, Togon ja Tansanian lait rankaisevat käytännöstä sakoilla ja vankilatuomioilla, mutta rangaistusten täytäntöönpano on usein löyhää. Naisten sukuelinten silpomisen kriminalisointi ei ole lopettanut perinnettä, vaan toimenpide suoritetaan nyt salaa ja peitellymmin. Taistelu naisten sukuelinten silpomista vastaan on kuitenkin käynnissä. Perimmäisiä asenteita ja käsityksiä naisen seksuaalisuudesta yritetään muuttaa erilaisten hankkeiden avulla. Esimerkiksi Keniassa on luotsattu vaihtoehtoinen keino perinteiden siirtämiselle: kyseessä on ympärileikkaus sanojen kautta. Sen avulla tytön naiseksi tulemista vahvistetaan mm. viikon eristäytyneisyyden, perinneopetusten, terveyskasvatuksen ja neuvonnan välityksellä. Tämän uuden rituaalin jälkeen tytön naiseksi tulemista juhlitaan syöden, laulaen ja tanssien. Kenian Lasten laki vuodelta 2001 kieltää tyttöjen sukuelinten silpomisen. Keniassa kyläyhteisöjen johtajien lisäksi silpomisen vähentämishankkeissa on osallistettu miehet ja pojat toimintaan mukaan. Pojat ovat esimerkiksi kieltäytyneet menemästä naimisiin tytön kanssa, jonka sukuelimiä on silvottu. Täten he ovat vakuuttaneet vanhempia ympärileikkaamattomien tyttöjen naimakelpoisuudesta. 11

12 Hiv/aids ja nuoret Hiv/aidsista on tullut nuorten tauti. Vuoden 2001 lopussa kolmasosa kaikista hiv-tartunnoista oli nuorilla, ja tällä hetkellä noin puolet viidestä miljoonasta vuosittain ilmenevästä uudesta hiv-tartunnasta on vuotiailla nuorilla. Päivittäin noin 6000 nuorta saa tartunnan, suurin osa heistä on tyttöjä. Vain pieni osa nuorista infektion saaneista tietää olevansa hiv-positiivinen. Nuorilla ei useinkaan ole mahdollisuutta suojautua tartunnalta, sillä heiltä puuttuu tietoa, keinoja ja palveluita, joita he tarvitsisivat suojellakseen itseään. Monissa maissa avoin keskustelu seksuaalisuuteen liittyvistä asioista on yhä mahdotonta. Seksuaalisuuteen liittyvät tabut estävät nuoria saamasta elintärkeää valistusta ja tietoa, joiden avulla he voisivat muuttaa seksuaalikäyttäytymistään turvallisempaan suuntaan. Vapaaehtoinen neuvonta ja testauspalvelu ovat erittäin tärkeitä hiv/aidsin ehkäisemiseksi ja hoitamiseksi. Hiv-testeissä käyneiden nuorten on todettu vähentävän seksuaalista riskikäyttäytymistään riippumatta testin tuloksesta. Hiv/aidsin leviämiseen myötävaikuttavia tekijöitä Köyhyys Köyhyys on yksi merkittävimmistä aidsin leviämistä kiihdyttävistä tekijöistä. Maailman Pankin tutkimus 72 maasta osoitti alhaisten tulojen ja suurten tuloerojen olevan yhteydessä korkeisiin kansallisiin hiv-tartuntalukuihin. Vuonna 2001 YK:n erityisistunto hiv/aidsista totesi köyhyyden, alikehittyneisyyden ja lukutaidottomuuden olevan suurimpia taudin leviämistä edistäviä tekijöitä. Tytöt ja naiset haavoittuvaisempia Nuoret naiset ovat paljon alttiimpia tartunnoille kuin miehet. Biologiset syyt, sukupuoli- sekä kulttuurinormit saattavat naiset erityisen haavoittuvaisiksi tartunnan suhteen. Arviolta 7,3 miljoonaa nuorta naista elää hiv-tartunnan kanssa verrattuna 4,5 miljoonaan nuoreen mieheen. Saharan eteläpuolisessa Afrikassa kaksi kolmasosaa uusista tartunnoista on vuotiailla tytöillä. Naisille riski saada tartunta suojaamattomassa yhdynnässä on biologisista syistä kaksin/nelinkertainen verrattuna miehiin; nuoret tytöt saavat kaikkein herkimmin tartunnan, sillä heidän sukupuolielimensä ovat vielä kehittymisvaiheessa ja täten alttiimpia infektiolle. Nuoret naiset ovat heikossa asemassa myös sosiaalisista syistä. He ovat sukupuolisuhteessa yleensä itseään vanhempien miesten kanssa, jolloin on olemassa suurempi riski, että heidän partnerinsa on jo taudinkantaja. Osa köyhistä tytöistä rahoittaa koulunkäyntinsä tai auttaa perheensä vaikeaa taloudellista tilannetta myymällä itseään. Avioliittokaan ei aina suojele hiv-tartunnalta. Miehet ovat usein vaimojaan vanhempia ja jo seksuaalisesti kokeneita, tai heillä voi olla avioliiton ulkopuolisia 12

13 suhteita. Näissä epäsuhtaisissa oloissa tytöillä ei juuri ole valtaa neuvotella kondomin käytöstä. Miehet etsivät usein nuoria seksikumppaneita, joilla ei ole todennäköisesti hiv/aidsia. Usein kuultu myytti, että seksin harrastaminen neitsyen kanssa voi parantaa aidsin tai muun sukupuolitaudin, voi johtaa pakotettuun seksuaaliseen kanssakäymiseen ja entisestään vaarantaa nuorten tyttöjen seksuaaliterveyden ja -oikeudet. Monilla nuorilla on tapana aliarvioida, vähätellä tai kiistää omakohtainen riski saada hiv-tartunta. Suuri osa nuorista ei myöskään ymmärrä, että heidän partnerinsa riskikäyttäytyminen saattaa myös heidät tartuntavaaraan. Hiv/aidsia pidetään vieläkin yleisesti lähinnä seksityöläisten, huumeidenkäyttäjien ja homoseksuaalien tautina. Nuorten kokema ylivertaisuuden ja voittamattomuuden tunne yhdistettynä tietämättömyyteen taudista ja oman käyttäytymisen seurauksista ei juuri rohkaise ryhtymään varotoimiin ja oman terveyden suojaamiseen. Sukupuolitaudit Sukupuolitaudit lisäävät huomattavasti hiv/aidsin tartuntariskiä. Niillä voi olla myös muita vakavia lisääntymisterveydellisiä seurauksia, kuten lapsettomuutta, kroonista kipua ja kohdunulkoisia raskauksia. Maailman terveysjärjestön, WHO:n, arvioiden mukaan ainakin kolmannes vuosittain ilmenevästä 333 miljoonasta hoidettavissa olevista sukupuolitaudista on alle 25-vuotiailla. Etelä-Afrikassa tehdyn tutkimuksen mukaan nuorilla tytöillä on 30 prosenttia suurempi todennäköisyys saada sukupuolitauti kuin samanikäisillä pojilla. Nuoret tytöt saavat tartunnan usein partnereinaan olevilta vanhemmilta miehiltä. Nuorten tiedot sukupuolitaudeista ovat usein liian vähäiset. Huhuja, väärinkäsityksiä sekä myyttejä taudeista on yhä liikkeellä. Esimerkiksi Ugandassa ja Vietnamissa tehdyissä selvityksissä nuoret luulivat, että hyvä henkilökohtainen hygienia estäisi sukupuolitautien ja hiv/aidsin tarttumisen ja taudin ilmaantuessa oireet häviäisivät ajallaan. Nuoret etsivät mielellään perinteisiä parannuskeinoja sukupuolitauteihin tai kieltävät oireet kokonaan. Heillä saattaa olla syyllisyydentunteita taudistaan eivätkä he leimautumisen pelossa aina uskalla hoidattaa tautia terveyskeskuksessa. Huumeet ja alkoholi Hiv/aids leviää erittäin nopeasti huumeiden käyttäjien parissa saastuneiden neulojen välityksellä. Usein huumeiden käyttö rahoitetaan prostituutiolla, jolloin hiv-tartunnat saattavat levitä myös huumeita käyttämättömään valtaväestöön. Huumekokeilut alkavat yleensä nuorena. Esimerkiksi Venäjällä hiv-epidemia leviää tällä hetkellä nopeimmin maailmassa juuri nuorten huumeiden käyttäjien keskuudessa. Narkomaanien määrä on kasvussa erityisesti Itä- ja Keski-Euroopassa, mutta myös satunnaiskäyttäjien määrä on lisääntymään päin. Alkoholinkäyttö voi myös kiihdyttää hiv-epidemiaa lisäämällä riskialtista seksuaalikäyttäytymistä. Tuberkuloosi Tuberkuloosi on aids-potilaiden suurin kuolinsyy. Kolmasosa kaikista aids-potilaista saa tuberkuloosin. Hiv-tartunnan saaneilla on 800-kertainen todennäköisyys saada aktiivinen tuberkuloosi. Esimerkiksi Keniassa hiv/aidsin ja tuberkuloosin esiintyvyys kaksinkertaistui vuosina Useimmat tapaukset olisivat täysin hoidettavissa, ja tuberkuloosiohjelmien tulisikin olla olennainen osa aidsin ehkäisy- ja hoito-ohjelmia. Erityisesti lasten ja nuorten tulisi saada tuberkuloosia ehkäisevä rokote sekä päästä hoitoon tartunnan saatuaan. 13

14 Aidsin vaikutukset nuoriin Tällä hetkellä yli 13 miljoonaa alle 15-vuotiasta lasta on menettänyt toisen tai molemmat vanhempansa aidsiin. Ylivoimaisesti suurin osa aids-orvoista elää Afrikassa. Orpojen määrän on arvioitu nousevan 25 miljoonaan vuoteen 2010 mennessä. Aids-orvot ovat erityisen haavoittuvainen ryhmä. Orvoiksi jäätyään nuoret kohtaavat usein syrjintää ja leimautumista kyläyhteisöissä. Monet joutuvat fyysisesti ja seksuaalisesti hyväksikäytetyiksi, ja ovat itsekin suuressa vaarassa saada hiv-tartunta. Perheturvan ja tuen puuttuessa lapset ja nuoret ajautuvat muita herkemmin huumeiden käyttäjiksi tai prostituoiduiksi. Kotinsa menettäneet, kaduilla asuvat nuoret ovat usein pakotettuja myymään itseään tai tekemään rikoksia selvitäkseen hengissä ja tienatakseen elantonsa. Kaduilla asuvat nuoret ovat erittäin vaikeassa asemassa ja myös erittäin hankalasti tavoitettava ryhmä. Heille pyritään järjestämään erilaisia neuvonta- ja koulutusohjelmia, joilla heidän elämäntaitojaan ja vastuullista käyttäytymistä voidaan tukea. Koulutuksella on elinikäiset vaikutukset, kuten myös koulutuksen keskeyttämisellä Hiv-tartunnan saanut nuori tai hiv/aidsin ilmeneminen nuoren perheessä keskeyttää usein hänen koulunkäyntinsä. Tyttöjen jääminen pois koulusta on erittäin yleistä, sillä he joutuvat tavallisesti huolehtimaan sairaista perheenjäsenistään tai sisaruksistaan. Koulumaksut voivat myös olla köyhälle perheelle kalliita, eikä perheillä ole yksinkertaisesti varaa maksaa lapsiensa koulutusta. Jotkut nuoret keskeyttävät koulunkäynnin jouduttuaan luokkatoveriensa tai opettajiensa syrjimiksi. Myös monet opettajat ovat menehtyneet aidsiin. YK:n aids-ohjelman, UNAIDSn, vuonna 2001 tekemän arvion mukaan noin miljoona lasta ja nuorta on menettänyt opettajansa aidsiin Saharan eteläpuolisessa Afrikassa vuotiaiden hiv-tartunnat alueittain sukupuolen mukaan (joulukuu 2001) Alue Tartuntoja yhteensä Nuorten naisten osuus tartunnan saaneista (%) Nuorten miesten osuus tartunnan saaneista (%) Saharan eteläpuolinen Afrikka Pohjois-Afrikka ja Lähi-Itä Itä-Aasia Etelä-Aasia Keski-Aasia ja Itä-Eurooppa Latinalainen Amerikka ja Karibia Teollisuusmaat Koko maailma Lähde: UNICEF/UNAIDS/WHO 14

15 PALVELUITA HIV/AIDSIN EHKÄISYYN JA HOITOON Vapaaehtoinen neuvonta ja testaus ovat olennainen osa hiv/aidsin ehkäisy- ja hoitotyötä. Hiv-testeissä käyneet nuoret muuttavat yleensä seksuaalikäyttäytymistään vähemmän riskialttiiseen suuntaan. Monet tutkimukset osoittavat, että nuoret ovat halukkaita testauttamaan itsensä, mikäli heillä on siihen varaa, testit ovat luottamuksellisia ja tulokset kerrotaan totuudenmukaisesti. Monissa maissa testien järjestämistä rajoittaa kuitenkin se, että hiv-positiiviseksi todetuille nuorille ei pystytä resurssien puutteen vuoksi antamaan hoitoa ja tukea. Vain erittäin harvoilla kehitysmaiden hiv-positiivisilla nuorilla on mahdollisuus saada antiretroviraalista lääkitystä (ARV) taudin hoitoon. Tällä hetkellä alle 5 prosenttia kehitysmaiden ARV-hoitoa tarvitsevista potilaista saa sitä. Botswana ja Brasilia ovat luvanneet taata ARV-hoidon kaikille sitä tarvitseville, mutta kaikkein köyhimmät maat eivät siihen pysty. Vapaaehtoinen neuvonta ja testauspalveluiden käyttö tulee lisääntymään maiden laajentaessa hiv/aids-potilaiden hoitoon pääsyä. Neuvontapalvelut voivat toimia nuorten tukena ja ohjata heitä turvallisempaan seksuaalikäyttäytymiseen sielläkin, missä mahdollisuutta hoitoihin ei ole. Nuorten neuvonta ja ohjaus vaativat henkilökunnalta erityistä koulutusta, varsinkin jos hiv-positiiviseksi todettu nuori on joutunut raiskauksen uhriksi, uhkaa tehdä itsemurhan, aikoo vahingoittaa itseään tai muita tai suunnittelee jättävänsä koulunsa tai kotinsa. 15

16 Terveemmän käyttäytymisen edistäminen Nuorille tulisi tarjota heidän ikäänsä nähden sopivaa valistusta seksuaalisuudesta ja vastuullisesta seksuaalikäyttäytymisestä, jotta tyttöjen liian aikaiset raskaudet ja hiv/aids-epidemia saataisiin kääntymään laskuun. Nuoret miehet tarvitsevat tietoa, jotta he osaavat jakaa vastuuta naisten kanssa seksuaalisuuteen ja lasten hankkimiseen liittyvissä asioissa. Nuoret hankkivat usein seksuaalisuuteen liittyvää tietoa sattumanvaraisesti monista eri lähteistä. Suuri osa nuorista saa tietonsa kaikkein epäluotettavimmista lähteistä, kuten kavereilta tai viihdeohjelmista, mikä aiheuttaa usein väärinkäsityksiä ja tietämättömyyttä. Tämä puolestaan voi johtaa välinpitämättömään seksuaalikäyttäytymiseen. Vanhemmat eivät läheskään aina osaa keskustella seksuaalisuuteen liittyvistä asioista lastensa kanssa, vaikka monet ehkä haluaisivatkin. Asiallisen tiedon varmistamiseksi nuorille tulisi antaa valistusta yhteistyössä eri tahojen kanssa: perheiden, koulujen ja nuorisokerhojen parissa. Tutkimukset ovat toistuvasti osoittaneet, että oikeaan aikaan annettu oikea tieto viivästyttää seksuaalisen kanssakäymisen aloittamista ja kannustaa vastuulliseen käyttäytymiseen. Monissa maissa toteutetut laajat seksuaalikasvatusohjelmat antavat nuorille tietoa ja valmiuksia myös muille elämänaloille. Ohjelmat käsittelevät ihmisen kehitystä, lisääntymisbiologiaa, ihmissuhteita ja tunteita, seksuaalisuutta sekä viestintä- ja neuvottelutaitoja. Lisäksi ohjelmissa neuvotaan nuoria turvallisemmasta seksuaalikäyttäytymisestä, ehkäisymenetelmistä sekä sukupuolitaudeilta ja hiv-tartunnoilta suojautumisesta. Koulujen seksuaali- ja lisääntymisohjelmien avulla pystytään tavoittamaan laaja joukko nuoria. Nuoret ovat hyvin moninainen ryhmä, ja siksi heidän tavoittamisekseen on otettava huomioon yhteisöissä vallitsevat erilaiset kulttuuriset odotukset sekä nuorten oma elämäntilanne. Yhdenlaista, kaikille sopivaa lähestymistapaa ei ole olemassa. Erityisesti koulujen ulkopuolelle jäävien nuorten tavoittamiseen on kiinnitettävä huomiota. YK:n väestö- ja kehityskonferenssin jälkeen (Kairo 1994) seksuaaliterveyden edistämiseksi on hyödynnetty monia innovatiivisia keinoja ja medioita. Nuorten tavoittamiseksi on käytetty mm. näytelmiä, urheilutapahtumia, yhteisöllistä viestintää, tiedotusvälineitä, puhelinten kuumia 16

17 linjoja, yksilöllistä neuvontaa ja epävirallista sekä virallista valistusta. Joissakin maissa koulutetut nuoret antavat neuvontaa ja valistusta ikätovereilleen. Vertaiskoulutuksen on todettu olevan hyvä keino nuorten tiedon lisäämiseksi ja kannustavan vastuulliseen käyttäytymiseen. Vastuullisen käyttäytymisen edistämisen lisäksi seksuaalikasvatusohjelmat voivat luoda lisääntymisterveyspalveluita julkiseen terveydenhuoltoon, taata yhteisön hyväksynnän palveluille ja vakuuttaa nuorille, että he ovat tervetulleita käyttämään palveluita. Ugandassa ja Sambiassa hyvin suunnitellut ja laajat ohjelmat ovat olleet tehokkaita ja niiden avulla uusien hiv-tartuntojen määrät on saatu laskuun. EHKÄISYVÄLINEIDEN SOSIAALINEN MARKKINOINTI Sosiaalisessa markkinoinnissa yhdistetään markkinointitutkimuksen ja mainonnan keinot ihmisten käyttäytymisen muuttamiseksi ja terveyden edistämiseksi. Vaikuttamiskeinot valitaan kohderyhmän mukaan: apuna voidaan käyttää esimerkiksi tiedotusvälineitä, kylätapahtumia ja vertaisryhmiä. Tavallisimmin sosiaalisen markkinoinnin keinoin pyritään lisäämään kondomien käyttöä. Nuorille suunnatuissa kampanjoissa välitetään tietoa raskauden ehkäisystä, sukupuolitaudeista ja hiv/ aidsilta suojautumisesta. Ehkäisyvälineiden ja kondomien saatavuutta parannetaan ja niitä voi olla tarjolla lähes missä vain, missä nuoret liikkuvat ja kokoontuvat kouluissa, työpaikoilla, diskoissa. Sosiaalista markkinointia voidaan kohdistaa ja räätälöidä myös erityisryhmille, kuten prostituoiduille, sopiviksi. Kondomeista ja kondomien käytöstä on yhä liikkeellä vääriä käsityksiä ja luuloja. Jotkut nuoret eivät usko kondomien estävän raskautta tai suojaavan hiv-tartunnoilta. Esimerkiksi Keniassa tehdyn tutkimuksen mukaan vain kolmannes kaupunkilaisnuorista ja hieman yli puolet maaseudun nuorista uskoi kondomien toimivuuteen ja tehokkuuteen. Toinen tutkimus Botswanassa osoitti, että jotkut nuoret luulivat kondomien jopa levittävän infektiota. Etelä-Afrikassa ilmeni, että apteekkien ja klinikoiden henkilökunnan nuiva suhtautuminen nuorten miesten kondomien ostoon esti ehkäisyn hankkimisen miesten pelätessä leimautumista ja negatiivista suhtautumista. Nuoret toivoivat voivansa hankkia kondomeja pelihalleista, yleisistä vessoista, yökerhoista, musiikkikaupoista, kahviloista ja myyntiautomaateista. Lisäksi he halusivat ostaa kondomit mieluummin ikäisiltään kuin aikuisilta myyjiltä. Tutkimus osoitti myös, että nuoret toivoivat saavansa neuvontaa kondomin oikeanlaisesta käytöstä, sillä osa pojista oli huolissaan kokemattomuudestaan kondomin käytössä. 17

18 Nuorten tarpeiden kohtaaminen seksuaaliterveyspalveluissa Mahdollisuus nuorisoystävällisiin seksuaali- ja lisääntymisterveyspalveluihin täytyisi taata niin nuorille naisille kuin miehille sukupuolten välisiä eroja ymmärtävällä tavalla. Palveluiden täytyisi olla myös helposti lähestyttäviä. Nuoria usein lannistetaan terveyspalveluiden etsimisessä. Esimerkiksi palveluiden tarjoajien ja yhteisön kielteinen suhtautuminen voi estää nuoria hakeutumasta seksuaaliterveyspalveluiden piiriin. Myös nuorten oma tietämättömyys ja epävarmuus asioista voi olla esteenä. Näiden ongelmien ratkaiseminen vaatii useita toimenpiteitä: poliittisen ilmapiirin parantamista, yhteisön tuen lisäämistä, nuorten tieto- ja taitotarpeiden esilletuomista sekä nuorten iän huomioivien palveluiden järjestämistä. Ohjelmia suunniteltaessa nämä kaikki seikat on otettava huomioon. Ohjelmien toteutuksessa on käytettävä hyväksi olemassa olevia verkostoja, kuten terveydenhuoltoa, kouluja ja muita yhteisön rakenteita mahdollisimman laajan nuorisojoukon tavoittamiseksi. AIKAINEN RASKAUS Nuorten tyttöjen keho ei ole vielä valmis kohtaamaan raskauden ja synnytyksen aikaisia rasituksia. Silti vuosittain noin 14 miljoonaa vuotiasta tyttöä synnyttää lapsen. Nuorten äitien raskauden ja synnytyksen aikaiset komplikaatiot ovat huomattavasti yleisempiä kuin aikuisten naisten. Raskaus onkin vuotiaiden nuorten naisten yleisin kuolinsyy kehitysmaissa, missä synnytyksen komplikaatiot ja vaaralliset abortit merkitsevät monen nuoren tytön kuolemaa. Teini-ikäisillä äideillä on sekä fysiologisista että sosiaalisista syistä kaksi kertaa suurempi todennäköisyys kuolla synnytykseen kuin kaksikymmentä vuotta täyttäneillä naisilla. Alle 15-vuotiailla tytöillä riski on jopa viisinkertainen. Pysähtynyt synnytys on erittäin yleinen nuorilla ensisynnyttäjillä. Etiopiassa tehdyn tutkimuksen mukaan 46 prosenttia äitiyskuolemista Etiopiassa johtuu synnytyksen pysähtymisestä. Naisilla, jotka alkavat saada lapsia jo hyvin nuorella iällä, on yleensä tiheät synnytysvälit ja paljon lapsia verrattuna myöhemmällä iällä ensimmäisen lapsen saaneisiin naisiin. Bangladeshissa yli puolet naisista saa ensimmäisen lapsensa 19 ikävuoteen mennessä. Muissa kehitysmaissa neljännesosa tai puolet nuorista naisista synnyttää ennen kuin on täyttänyt 18 vuotta. Nuorten he- Alle 20-vuotiaiden synnytykset alueittain koulutuksen mukaan (%) Alue Ei koulutusta Peruskoulu 2.aste/tutkinto Afrikka Lat.Am Aasia Syntyvyys laskee korkeamman koulutuksen myötä. Suurimmat alueelliset erot löytyvät Afrikasta, Länsi- Aasiasta ja Latinalaisesta Amerikasta sekä Karibialta, missä toisen asteen tai tutkinnon suorittaneilla naisilla on keskimäärin kolme lasta vähemmän kuin vailla koulutusta olevilla naisilla. 18

19 delmällisyys on kaikkein suurinta Afrikan maissa, mutta sieltä löytyvät myös suurimmat eroavaisuudet luvuissa maitten välisissä vertailuissa. Avioitumisiän kohoaminen ja vähäinen esiaviollisten raskauksien määrä ovat vähentäneet nuorten naisten lastensaantia Itä-Aasiassa. Jokaista synnytyskuolemaa kohden noin 15 30:lle naiselle jää synnytyksestä pysyviä vammoja, joista synnytyskanavan avanne on kaikkein musertavin. Avanne on vamma naisen synnytystiehyissä, jonka kautta virtsa tai uloste pääsee synnytyskanavaan tai emättimeen. Alle 20-vuotiaille naisille avanne kehittyy helpoimmin, ellei heillä ole mahdollisuutta saada keisarinleikkausta pysähtyneen synnytyksen takia. Avanteita esiintyy yleisimmin Aasian ja Afrikan köyhillä seuduilla. Syinä ovat äidin nuoren iän lisäksi köyhyys, aliravitsemus, koulutuksen puute ja rajoitettu pääsy ensiapuhoitoon. Alueilla, joissa on suuri äitiyskuolleisuus, 3 4 naista tuhatta synnytystä kohden saa avanteen. Pysähtynyt synnytys aiheuttaa yleensä vauvan kuoleman ja naiselle jää avanteesta johtuva krooninen pidätyskyvyttömyys. Nainen voi myös kärsiä useista virtsatietulehduksista, genitaalialueen haavaumista ja hermovaurioista jaloissa. Avanne pystyttäisiin korjaamaan suhteellisen helposti kirurgisella leikkauksella: leikkauksen onnistumisprosentti on 90 %, ja naiset voivat tavallisesti saada sen jälkeen lisää lapsia. Kaikkein köyhimmillä naisilla ei ole kuitenkaan varaa tai mahdollisuutta päästä leikkaukseen tai heillä ei ole tietoa siitä, että vaiva on korjattavissa. YK:n väestörahasto, UNFPA, työskentelee yhteistyökumppaneineen ehkäistäkseen ja hoitaakseen synnytyskanavan avanteita Afrikassa ja Aasiassa. Esimerkiksi Tšadissa 150 naista on saanut avanneleikkauksen UNFPAn tukemana. Synnytysavanne oli aikaisemmin yleinen kaikkialla maailmassa, mutta se on hävinnyt Euroopasta ja Pohjois-Amerikasta hyvän synnytyksen aikaisen hoidon myötä. Synnytysavanteet ovat lähes täysin tuntemattomia maissa, joissa lapset hankitaan myöhemmällä iällä ja missä lääkärinhoitoa on saatavilla. VAARALLINEN ABORTTI Vuosittain tehdään arviolta 20 miljoonaa vaarallista aborttia, joista noin joh- 19

20 taa naisen kuolemaan. Nuorilla tytöillä ja naisilla on useammin ei -toivottuja raskauksia kuin vanhemmilla, ja ainakin neljännes kaikista vaarallisista aborteista tehdään nuorille. Nuoret joutuvat turvautumaan vaaralliseen aborttiin usein viimeisenä keinonaan, sillä rahaa kalliiseen lääketieteelliseen aborttiin ei ole, tai laillista aborttia ei ole mahdollista saada. PERHESUUNNITTELUN TARVE Monilla seksuaalisesti aktiivisilla nuorilla ei ole mahdollisuutta käyttää nykyaikaisia ehkäisymenetelmiä. Nuoret kohtaavat erilaisia esteitä etsiessään palveluja seksuaaliterveytensä hoitamiseen. Niitä ovat mm. ikään ja siviilisäätyyn liittyvät rajoitteet, nähdyksi tulemisen pelko, pelko intimiteetin ja luottamuksellisuuden loukkaamisesta, pelko tulla kaltoin kohdelluksi, klinikan huonot aukioloajat tai sijainti sekä kalliit hinnat. Lisäksi monella nuorella ei juurikaan ole käsitystä omista tarpeistaan ja oikeuksistaan, eikä myöskään tietoa olemassa olevista palveluista. Joitakin nuoria nolous ja häpeä estävät hakeutumasta palveluiden piiriin. Seksuaaliterveyteen liittyviä asenteita ja käytäntöjä käsittelevissä tutkimuksissa on ilmennyt, että perhesuunnittelupalveluita tulisi olla tarjolla selvästi nykyistä enemmän. Suurin osa nuorten palveluntarpeesta koskee ehkäisyä. Naiset ja miehet, jotka eivät halua enää lisää lapsia tai haluavat lykätä lapsen syntymistä enemmän kuin kaksi vuotta, tarvitsevat perhesuunnittelupalveluja ehkäisyn saamiseksi. Merkittävä osa perhesuunnittelupalvelujen puutteesta näkyykin nuorten naisten tiheinä synnytysväleinä ja mittavina aborttilukuina. Useimmissa yhteiskunnissa raskaaksi tuleminen ja lastensaanti on hyvin toivottua avioliiton solmimisen jälkeen, ja useimmat nuoret haluavatkin saada lapsen heti avioiduttuaan. Viiden viime vuoden aikana 45 maassa tehtyjen terveystutkimusten mukaan Latinalaisessa Amerikassa ja Karibialla keskimäärin 35 prosenttia seksuaalisesti aktiivisista yli 15-vuotiaista nuorista käyttää perhesuunnittelua, kun Saharan eteläpuolisessa Afrikassa sitä käyttää alle 20 prosenttia. Selvitykset 69 maasta viime vuosikymmenen varrelta osoittavat, että nuorten toive ajoittaa ja rajoittaa lastensaantiaan on 2,3 kertaa suurempi kuin aikuisväestön. Kuilu on vielä suurempi silloin, jos perhesuunnittelupalveluja on niukasti tarjolla: nuorten tarpeet otetaan viimeisenä huomioon, jos ollenkaan. Perhesuunnittelupalvelujen tarpeen todellista laajuutta on vaikea mitata, sillä nuorten näkemyksiä ei läheskään aina kuulla. Erityisesti naimattomien nuorten tarpeet jäävät helposti tilastojen ulkopuolelle. Mikä tekee palveluista nuorisoystävällisiä? Erityisesti koulutettu henkilökunta Kunnioitus nuoria kohtaan Yksityisyyttä ja luottamuksellisuutta kunnioitetaan Riittävästi aikaa asiakkaan kohtaamiseen Nuorten ikäiset neuvojat toiminnassa mukana Toimivat aukioloajat ja sijainti Riittävästi tilaa ja mukava ympäristö Lyhyet jonotusajat, eikä tungosta Vastaanotto myös ilman ajanvarausta Nuoret mukana suunnittelussa ja palautteen antamisessa Huokeat hinnat ja erilaisten palvelujen saatavuus mahdollista (myös lähetteet) Nuoret miehet tervetulleita sekä palveluja heidän tarpeisiinsa Muita: tietoa ja materiaalia saatavilla, ryhmäkeskusteluja 20