HIV/aids-pandemian ajankohtaisia haasteita

Transkriptio

1 Väestöviesti 1/2005 1/ HIV/aids-pandemian ajankohtaisia haasteita Teksti: Mirkka Mattila YK:n aidsohjelman UNAIDSin apulaistoiminnanjohtaja Kathleen Cravero vieraili Suomessa helmikuussa esittelemässä aids-ohjelman ajankohtaisia haasteita ja toimintoja. Vierailun yhteydessä ulkoasiainministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö järjestivät informaatio- ja keskustelutilaisuuden Säätytalossa 15. helmikuuta. UNAIDSin apulaistoiminnanjohtaja Cravero korosti ensisijaisesti HIV/aids-epidemian naisistumista viime vuosina. Vielä vuonna 1998 naisten osuus koko maailman HIV-positiivisista oli 41 prosenttia, kun se nykyään on noussut 50 prosenttiin ja aina 60 prosenttiin Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Nopeimmin HIVtartunnat leviävät tällä hetkellä Aasiassa ja Itä-Euroopassa. Naiset ovat erityisen alttiita HIviruksen saajiksi. Fysiologiset tekijät lisäävät naisten tartunta-alttiutta, ja erityisesti nuoret tytöt ja naiset ovat kaikkein suurimmassa tartuntariskissä. Monissa maissa naisilla ei ole mahdollisuutta saada riittävästi seksuaalija lisääntymisterveyspalveluja. Lisäksi naisiin kohdistuva väkivalta edistää HIV/aidsin leviämistä, sillä väkivalta voi sisältää suoraa seksuaalista väkivaltaa sekä alisteisessa asemassa elämistä. Tämä puolestaan estää naisten mahdollisuuksia harjoittaa turvaseksiä, koska he eivät voi tai uskalla vaatia kumppaniltaan kondomin käyttöä, vaikka tietäisivät tämän olevan HIV-positiivinen. Craveron mukaan naisten omien, heidän itsensä hallittavissa olevien ehkäisykeinojen kehittäminen ja käytön edistäminen olisivat ensiarvoisen tärkeitä uusien tartuntojen ehkäisemiseksi. "Naisilla tulee olla oikeus ja mahdollisuus suojautua sekä ei-toivottuja raskauksia että tauteja vastaan", hän totesi. HIV-tartuntojen leviämistä voidaan myös ehkäistä naisten omistus- ja perimisoikeuksia turvaamalla. Aviopuolison kuoltua omaisuutensa miehen sukulaisille menettäneet naiset ajautuvat entistä haavoittuvampaan asemaan. Monet saattavat joutua turvautumaan riskikäyttäytymiseen varmistaakseen perheen toimeentulon. Naisten vastuulla on myös suurin taakka HIV/aidsiin sairastuneiden hoitamisesta. Tämä johtaa naisten ja tyttöjen päivittäisen työmäärän kohtuut- Tässä numerossa HIV/aids-pandemian ajankohtaisia haasteita Sivu 1 Sodat ja konfliktit lisäävät HIV-tartuntoja Sivu 2 Hallituksen pidettävä lupauksensa kehitysyhteistyömäärärahojen nostamisesta Sivu 3 Sosiaalinen pääoma ja kehitysmaat Sivu 4 Kehitysmaiden nuoret seuraavat kehittyneiden maiden jalanjälkiä Sivu 4 Aasian hyökyaallon koettelemilla alueilla tarvitaan monenlaista apua Sivu 5 Turistien hyökyaallot vaaraksi lapsille Sivu 6 Seksuaalioikeudet tuomitsevat lapsiprostituution Sivu 7 Aids-tilanne Saharan eteläpuolisessa Afrikassa Sivu 7 Terveiset Nepalista Sivu 8 Jatkuu sivulla 2 1

2 Väestöliitto tomaan kasvuun ja tyttöjen jättäytymiseen pois koulusta. Viime vuonna perustettu maailmanlaajuinen liike Naiset ja aids (Global Coalition on Women and Aids) pyrkii ehkäisemään HIVtartuntojen leviämistä kokoamalla yhteen YK-järjestöjä, hallitusten edustajia ja kansalaisjärjestöjä ympäri maailmaa. Järjestöt toimivat kiinteässä yhteistyössä YK:n aids-ohjelman kanssa. Naiset ja aids -liike korostaa HIV/aids-epidemian taustalla vaikuttavaa sukupuolten välistä epätasa-arvoa, joka lisää epidemian laajuutta, ja pyrkii vaikuttamaan epidemian ehkäisyyn seitsemän avaintoiminnon avulla. Näitä toimintoja ovat: 1. HIV-tartuntojen ehkäiseminen nuorten tyttöjen ja naisten parissa 2. Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentäminen 3. Naisten ja tyttöjen omistus- ja perimisoikeuksien suojeleminen 4. Yhtäläisten mahdollisuuksien turvaaminen naisille ja tytöille hoi- UNAIDSin apulaistoiminnanjohtaja Kahtleen Cravero kävi Maailman aidspäivänä 2004 tapaamassa aidsin vuoksi orvoksi jääneitä lapsia Keniassa toimivassa orvoista huolehtivassa Kenwa-projektissa. robisidien käyttömahdollisuuksien lisääminen 7. Tyttöjen maailmanlaajuisen koulutuksen turvaaminen. Sodat ja konfliktit lisäävät HIV-tartuntoja Erilaiset tartuntataudit ovat aina vaivanneet sotilaita. Aiemmin esimerkiksi pilkkukuume ja kolera olivat taistelukentillä yleisiä, nykyään ongelmana on HIV/aids. Monissa kehitysmaiden asevoimissa sotilaiden HIVtartunnat ovat paljon yleisempiä kuin siviiliväestön keskuudessa. Joidenkin arvioiden mukaan esimerkiksi Zimbabwen armeijan sotilaista 70 prosenttia olisi HIV-positiivisia ja Malawin 75 prosenttia. Zimbabwessa on arvioitu, että kolme neljäsosaa kaikista armeijasta pois lähtevistä sotilaista kuolee vuoden sisällä aidsiin. Sodat ja konfliktit ovat monella tavalla osasyynä HIV-tartuntojen leviämiselle. Sodan aikana sotilaat elävät poikkeuksellisissa oloissa, joissa HIV-tartunnan saaminen saattaa tuntua vähäiseltä riskiltä muihin vaaroihin verrattuna. Myös pitkä oireeton jakso toon pääsemiseksi 5. Yhteisölähtöisten hoitomuotojen kehittäminen 6. Uusien ehkäisymenetelmien, kuten naisten kondomin tai mikennen aidsin puhkeamista edistää osaltaan tartuntojen leviämistä. Viime aikoina seksuaalinen väkivalta on myös tullut osaksi sodankäyntiä. Tämä puolestaan altistaa siviiliväestön, erityisesti naiset ja tytöt, HIV-tartunnoille. Sodan uhrien taloudellinen tilanne voi olla hyvin heikko: he ovat saattaneet menettää kotinsa ja omaisuutensa, mikä puolestaan voi pakottaa heidät käyttämään seksiä toimeentulonsa turvaamiseksi. Myös liikkuvuus lisää HI-viruksen tartuntariskiä. Sotilaat joutuvat usein siirtymään varuskunnasta tai alueelta toiselle, jolloin seksuaalinen riskikäyttäytyminen, kuten lyhytaikaiset seurustelusuhteet ja suhteet prostituoituihin ovat heillä keskimääräistä yleisempiä. Sotilaiden mukana HIVtartunnat voivat myös levitä alueille, joilla ne eivät vielä ole kovin yleisiä. HIVin esiintyvyys vuotiaiden keskuudessa joissakin Saharan eteläpuolisen Afrikan maissa vuonna 2003 (%) Swasimaa 38,8 Botswana 37,3 Leshoto 28,9 Zimbabwe 24,6 Etelä-Afrikka 21,5 Namibia 21,3 Sambia 16,5 Malawi 14,2 Lähteet: Worldwatch: Maailman tila 2005, UNAIDS: 2004 Report on the global AIDS epidemic 2

3 Väestöviesti 1/2005 Hallituksen pidettävä lupauksensa kehitysyhteistyömäärärahojen nostamisesta Eduskunnan väestö- ja kehitystyöryhmän kansanedustajat ovat huolissaan Suomen kehitysyhteistyömäärärahojen liian hitaasta nousuvauhdista. Edustajat epäilevät, että hallitus ei pidä lupaustaan nostaa kehitysyhteistyömäärärahoja YK:n suosittamaan 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta (bktl) vuoteen 2010 mennessä. Vanhasen hallitus on ohjelmassaan sitoutunut tähän tavoitteeseen, mutta se on kuitenkin nostanut määrärahoja hitaasti ja siirtänyt suuren osan nostosta seuraavan hallituksen vastuulle. Viime maaliskuussa sovittu budjettikehys vuosille estää määrärahojen tasaisen noston seuraavan kolmen vuoden aikana. Esimerkiksi vuoden 2007 ja 2008 määrärahat ovat yhtä suuret, mikä tarkoittaa bktlosuuden laskua. Viime vuoden kehyspäätös on käytännössä mitätöinyt hallitusohjelman lupauksen. Työryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Irina Krohn toteaa, että ulkoministeriön toiminta- ja taloussuunnitelmassa ehdotetaan vuoden 2009 määrärahatasoksi vain 0,56 prosenttia. 0,7 prosentin tason saavuttaminen vuonna 2010 vaatisi ison hyppäyksen yhdessä vuodessa. "Istuva hallitus on siis käytännössä tehnyt tulevan hallituksen tehtävän täysin mahdottomaksi", painottaa Krohn. Krohn pelkää, että Suomen kansainvälinen maine ja uskottavuus kärsivät ellei hallitus pyörrä viimekeväistä kehyspäätöstään ja pyri vakavissaan 0,7 prosentin tavoitteeseen. Vuonna 2004 Suomi käytti kehitysyhteistyöhön 0,37 prosenttia bktl:stä. Tämä on selvästi EU-maiden keskiarvon, 0,44 prosentin alapuolella. Hän muistuttaa lisäksi, että kuluva vuosi on YK:n vuosituhattavoitteiden (MDG) seurantavuosi, jolloin muun muassa rahoittajamaiden sitoumukset tavoitteiden saavuttamiseksi joutuvat kan- sainvälisen tarkastelun kohteeksi. Vastikään ilmestyneessä Jeffrey Sachsin MDG-raportissakin todettiin, että Suomi ei tällä hetkellä kanna vastuutaan vuosituhattavoitteiden täyttämiseksi. Suomi menettää arvostusta ja jää yhä pahemmin aina vertailukohteina olevien muiden Pohjoismaiden jalkoihin. Apu tsunamin uhreille on välttämätön ja Suomen tulee pitää kiinni lupauksestaan myöntää alueelle hätäapua ja tukea jälleenrakennukseen. Kuitenkaan apua muille köyhille maille ei saa tämän vuoksi leikata, toteaa Irina Krohn. Hän muistuttaa, että maailmassa tapahtuu kaiken aikaa hiljaisia tsunameja. Esimerkiksi joka vuosi yli naista menehtyy raskauteen tai synnytykseen liittyviin syihin. Näistä 99 prosenttia kehitysmaissa. Maailmassa kuolee joka viikko nälkään saman verran ihmisiä kuin tsunami vaati uhreja. Tsunami-avun ja muiden sitoumusten täyttäminen yhtäaikaisesti on mahdollista vain hallituksen budjettikehystä laajentamalla. Eduskunnan väestö- ja kehitystyöryhmä vaatii, että hallitus pitää kiinni vaalilupauksistaan ja nostaa kehitysyhteistyömäärärahat 0,7 prosenttiin hallituksen tämänhetkisiä suunnitelmia nopeammin ja tasaisemmin. Lisätietoja: Irina Krohn, kansanedustaja, eduskunnan väestö- ja kehitystyöryhmän puheenjohtaja, Hilkka Vuorenmaa, eduskunnan väestö- ja kehitystyöryhmän sihteeri, Väestöliiton kehitysyhteistyön koordinaattori, puh , *** Eduskunnan väestö- ja kehitystyöryhmä perustettiin vuonna 1995 seuraamaan maailman väestönkehitystä, väestöpolitiiikkaa ja ohjelmia sekä globaaleja seksuaali- ja lisääntymisterveys ja -oikeuskysymyksiä kehitysyhteistyössä. Tavoitteena on mm. kehitysyhteistyömäärärahojen lisääminen ja määrärahojen tarkempi kohdentaminen seksuaali- ja lisääntymisterveydenalan hankkeisiin. Työryhmä on avoin kaikille kansanedustajille ja siinä ovat edustettuina kaikki suurimmat puolueet. Lisätietoja Uusia hankkeita Väestöliiton Kehitysyhteistyöyksikkö aloitti lähialueyhteistyön Vuonna 2004 Viipurin piirissä Venäjällä käynnistyneessä hankkeessa edistetään lasten ja nuorten hyvinvointia kehittämällä nuorten seksuaaliterveystietämystä ja palveluita. Hankkeen tarkoituksena on järjestää kursseja ja koulutusta seksuaaliterveyteen liittyvistä kysymyksistä nuorten parissa toimiville eri ammattiryhmille, kuten opettajille, psykologeille ja lääkäreille. Koulutusta annetaan myös nuorille itselleen sekä nuorten toivomuksesta myös heidän vanhemmilleen. Hanke saa tukea Suomen ulkoasiainministeriöltä sekä Suomen lasten ja nuorten säätiöltä. EU-hanke käynnistyy Yhteistyössä Viron ja Latvian perhesuunnittelujärjestöjen kanssa käynnistetään vuoden 2005 aikana hanke naisiin, lapsiin ja nuoriin kohdistuvan väkivallan ehkäisemiseksi. Hankkeen kouluttajina toimivat Väestöliiton Seksuaaliterveysklinikan asiantuntijat. Euroopan unioni, STM ja opetushallitus tukevat hanketta. 3

4 Väestöliitto Sosiaalinen pääoma ja kehitysmaat Monet tutkijat ovat sitä mieltä, että vasta yleinen luottamus yhteiskunnassa, luottamus myös vieraisiin ihmisiin, luo edellytykset kehityksen vauhdittumiselle. Reino Hjerppe ylijohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Väestöliitto, hallituksen puheenjohtaja Yhteiskunnan kehittyminen ja kasvu ovat laajasta tutkimuskirjallisuudesta huolimatta edelleen osittain mysteeri. Miksi kehitysmaat jäävät jälkeen, vaikka esimerkiksi teknologinen tieto on laajasti kaikkien ulottuvilla? Osa maista kehittyy tänä päivänä hyvinkin nopeasti, toiset edelleen polkevat paikallaan tai peräti taantuvat. Kysymys ei ole vain teknologiasta, vaan mitä suurimmassa määrin sosiaalisesta ilmiöstä. Viime aikoina sosiaalisen pääoman käsite on noussut tutkijoiden kiinnostuksen kohteeksi myös kehitysongelmia pohdittaessa. Sosiaalinen pääoma on ihmisten kykyä toimia yhdessä yhteisten päämäärien saavuttamiseksi. Yksi sen keskeisistä mittareista on luottamus kanssaihmisiin. Sosiaalisen pääoman määrä vaihtelee ihmisyhteisöissä. Perheessä tai suvussa sosiaalinen pääoma on perinteisesti korkea. Monet tutkijat ovat kuitenkin sitä mieltä, että vasta yleinen luottamus yhteiskunnassa, luottamus myös vieraisiin ihmisiin, luo edellytykset kehityksen vauhdittumiselle. Kehityksen esteeksi voi muodostua se, ettei yleisempää luottamusta ole. Näin esimerkiksi laaja-alaisten yritysten muodostuminen tulee mahdottomak- si ja taloudelliset sopimukset jäävät epävarmalle perustalle. Kun luottamus on korkea ja luottamusta voidaan valvoa esimerkiksi viemällä jutut oikeuteen, sopimusten tekeminen yksinkertaistuu ja yhteiskunnan taloudellinen tehokkuus kasvaa. Monissa kehitysmaissa ongelmana on luottamuksen rajautuminen pelkästään perheeseen ja sukuun. Yritykset jäävät tällöin pieniksi perheyrityksiksi, ei sen vuoksi, ettei maassa olisi yritteliäisyyttä, vaan siksi, että puuttuu luottamus vieraisiin ja yhteiskunnan instituutioihin ylipäätänsä. Tämä jarruttaa kehitystä. On havaittu mm. että Suomessa ja pohjoismaissa luottamus ja sen mukaisesti myös sosiaalisen pääoman taso on korkea. Tämä asia kiinnostaa nyt kovasti kehitysmaatutkijoita yhtenä mahdollisena selityksenä kehityksen hitaalle etenemiselle. Sosiaalisen pääoman on havaittu liittyvän positiivisesti moniin yhteiskunnallisiin ilmiöihin, mm. koulumenestykseen Yhdysvalloissa. Suomessa on tutkittu sosiaalisen pääoman ja terveyden välisiä positiivisia yhteyksiä. Ilmiö on hyvin mielenkiintoinen, mutta vaikea tutkittava, koska käsitteen tarkasta sisällöstä tai sen mittaamisesta ei ole vielä yhtenäistä käsitystä. Kehitysmaiden nuoret seuraavat kehittyneiden maiden jalanjälkiä YK:n World Fertility 2003 raportin mukaan 192 maassa on seurattu 1970-luvultä lähtien muun muassa nuorten avioitumista, ehkäisyn käyttöä ja lasten hankkimista. Yleisenä trendinä on, että nuoret naiset ja miehet viettävät nykyään pidemmän aikaa naimattomina kuin ennen. Miesten avioitumisikä on koko maailmassa kohonnut 20 vuoden aikana 25,4 vuodesta 27,2 vuoteen ja vastaavasti naisten 21,5 vuodesta 23,2 vuoteen. Rikkaissa maissa miesten avioitumisikä on keskimäärin 28,8 vuotta ja naisten 26,1 vuotta. Myöhempään avioituminen tarkoittaa samalla sitä, että ensimmäisen lapsen syntymä siirtyy aiempaa myöhemmäksi. Useimmissa kehitysmaissa perhesuunnittelun yleistymisen ja ehkäisyvälineiden saatavuuden paranemisen myötä lapsia hankitaan nyt myös aiempaa vähemmän. Noin 40 prosenttia pareista käyttää kehitysmaissa jonkinlaista ehkäisyä, ja nykyaikaisen ehkäisyn käyttöaste on noussut 18 prosentista 30 prosenttiin. Kuitenkin vielä yli 20:ssä Afrikan maassa nykyaikaisen ehkäisyn käyttö on hyvin vähäistä. Hallituspolitiikalla on ollut tärkeä merkitys lisääntymisterveyden ja perhesuunnittelun edistämisessä. Vuonna 2001 valtaosa (92 %) hallituksista tuki perhesuunnitteluohjelmia ja jakoi ehkäisyvälineitä joko omien virallisten kanaviensa kautta tai tukemalla perhesuunnittelujärjestöjen toimintaa. Lähde: UN, Department of Economic and Social Affairs. World Fertility Report

5 Väestöviesti 1/2005 Aasian hyökyaallon koettelemilla alueilla tarvitaan monenlaista apua Luonnonkatastrofeilla ja aseellisilla konflikteilla on monitahoisia vaikutuksia ihmisiin, erityisesti naisiin ja lapsiin. Esimerkiksi Aasian hyökyaalto jätti naiset monin paikoin kokonaan ilman elintärkeitä terveyspalveluja tuhoamalla paikallisia klinikoita ja viemällä kätilöiden ja terveysalan työntekijöiden välineet mukanaan. Kohtalokkaaksi palvelujen ja välineiden puute muodostuu erityisesti raskaana oleville naisille, joita YK:n väestörahaston (UNFPA) arvioiden mukaan hyökyaallon koettelemilla alueilla on noin ja jotka joutuvat synnyttämään hyvinkin puutteellisissa oloissa ilman puhdasta vettä, asianmukaisia tarvikkeita ja koulutettua avustajaa. Kolmen kuukauden sisällä synnytyksiä arvioidaan olevan YK:n väestörahasto (UNFPA) muistuttaa, että luonnonkatastrofien jälkihoidossa tarvitaan avustustoimien lisäksi terveydenhuollon, perhesuunnittelupalvelujen ja ehkäisyvälineiden saatavuuden nopeaa ennalleen saattamista. Kotinsa ja kaiken omaisuutensa menettäneet ihmiset haluavat saada elämäntilanteensa edes jollain tavalla normaaliksi ennen kuin heille syntyy lisää lapsia. Uusi lapsi olisi monelle perheelle suuri sosiaalinen ja taloudellinen rasite. Monet naiset ovat myös fyysisesti heikossa kunnossa ja raskaus saattaisi heikentää heidän terveyttään entisestään. Ei-toivottujen raskauksien lisäksi tuhoalueilla on tärkeää estää sukupuolitautien ja HIV-tartuntojen leviäminen. Seksuaalinen väkivalta erityinen ongelma Pakolaisleirissä asuvat naiset jonottavat ehkäisyvälineitä sisältäviä hygieniapakkauksia Acehin alueella Indonesiassa. seksuaalisen väkivallan mahdollisuudesta ja kasvusta Aasian hyökyaaltoalueella. Kotinsa jättäneet naiset ja lapset ovat haavoittuvassa asemassa pakolaisleireillä ja tilapäisasumuksissa. Merkkejä seksuaalisesta hyväksikäytöstä, raiskauksista ja joukkoraiskauksista oli UNFPA:n mukaan nähtävissä heti tsunami-iskun jälkeen. Naisten jo ennestään heikkoa tilannetta pahentaa apuriippuvuus miehistä: naiset eivät läheskään aina voi osallistua avustustarvikkeiden jakeluun, eikä heillä ole heikon turvallisuustilanteen vuoksi myöskään mahdollisuutta hankkia puhdasta vettä, polttopuita ja ruokaa omin päin. Tämä pakottaa monet naiset hankkimaan elintärkeitä tarvikkeita seksipalveluja vastaan. Myös seksuaalisen hyväksikäytön uhreiksi joutuneiden naisten olisi tärkeää saada terveyspalveluja heti hyväksikäytön jälkeen, mikä pakolaisleireillä ei kuitenkaan ole useinkaan mahdollista. Vapaaehtoistyöntekijät purkavat UNFPAn lähettämiä synnytykseen tarvittavia hätäapupakkauksia Sri Lankassa. Avustusjärjestöt ovat huolissaan niin ikään naisiin ja tyttöihin kohdistuvan 5

6 Väestöliitto Nuoret ja rohkeat Turistien hyökyaallot vaaraksi lapsille Teksti: Mari Ljokkoi Tapaninpäivänä hyökyaalto iski Thaimaan rannikolle tuhoamalla niin turistikohteita kuin paikallisten kotejakin. Katastrofi vaati paljon ihmisuhreja, joista jokaisen kuolema on suuri suru. Koska joukossa oli myös länsimaalaisia, nousi aiheesta pääuutinen viikoiksi. Auttamishalu länsimaissa teki lahjoitussummista historiallisen suuria ja kotinsa menettäneet aasialaiset huolestuttivat lähes kaikkia. On hienoa, että meistä löytyy tällaista yhteisvastuuta, mutta Aasian turistikohteissa on muhinut jo ennen tsunamia ongelma, jonka ratkaisussa meidän kuuluisi ottaa vastuuta. Thaimaassa ja muissa Kaakkois- Aasian valtioissa, kuten Filippiineillä ja Kambodzhassa on seksiturismia, jonka törkein muoto on lapsiprostituutio. Köyhät maaseudun lapset tai orvot katulapset päätyvät parittajien omaisuudeksi tuottamaan heille taloudellista voittoa, kun miehet länsimaista matkustavat heitä raiskaamaan. Lapsiprostituutioon ei ole puututtu rittävästi Kaikilla on oikeus olla joutumatta seksuaalisen väkivallan tai pakottamisen kohteeksi. Kuitenkin tämä oikeus kielletään vuosittain miljoonilta naisilta ja tytöiltä, jotka ovat joutuneet kaupallisen seksiteollisuuden uhreiksi. hin matkustavat turistit näkevät lapsiprostituoidut ikään kuin heitä varten olevina tuotteina. Kuitenkin, jokainen lapsiprostituoitu on ihminen ja lapsi, joka tarvitsisi erityistä suojelua. Seksuaalinen hyväksikäyttö ja raiskaukset ovat sekä fyysisesti että psyykkisesti tuhoisia, mikä vaikuttaa lapsen koko loppuelämään. Lisäksi lapsilla on suuri ris- Lapsiprostituutio on alueella laajamittaista, ja vaikka sen olemassaolo on tiedostettu niin länsimaissa kuin kohdemaissakin, ei toimenpiteisiin olla ryhdytty ongelman poistamiseksi. Teoriassa näissä maissa on olemassa lait, jotka kieltävät lapsiprostituution. Käytännössä lapsiprostituution ympärillä pyörivät rahat ovat niin suuria, ettei ongelmaa vastaan haluta taistella. Länsimaissa päättäjät eivät koe asiaa tärkeänä, ja maiki saada erilaisia sukupuolitauteja. Erityisesti HIV-tartunnat ovat valitettavan yleisiä heidän keskuudessaan. Länsimaalaisten turistien hyökyaallot ovat vaaraksi monille lapsille vielä tsunamin jälleenrakentamisen jälkeenkin. Kantakaamme vastuumme myös tästä katastrofista. NuortenAdVoice-ryhmä Väestöliiton Kehitysyhteistyön nuorten ryhmä, AdVoice, perustettiin pilottiprojektina vuonna Nuorten ryhmä tekee vaikuttamistyötä seksuaaliterveyden ja - oikeuksien edistämiseksi kehitysmaissa ja Suomen lähialueilla. Toiminnallaan se pyrkii lisäämään suomalaisten tietämystä erityisesti nuorten elämään ja asemaan liittyvissä kysymyksissä. Tavoitteena on myös lisätä suomalaisten myönteistä suhtautumista kehitysyhteistyöhön ja kansainväliseen solidaarisuuteen ja edesauttaa nuorten äänen kuuluvuutta päätöksenteossa. Ryhmä tekee yhteistyötä koulujen, päättäjien sekä muiden alalla toimivien suomalaisten ja kansainvälisten järjestöjen ja nuorisoryhmien kanssa. Se osallistuu esimerkiksi työpajojen ja seminaarien järjestämiseen ja ottaa kantaa kehitysmaiden nuorten seksuaaliterveyteen ja -oikeuksiin liittyvissä kysymyksissä. Lisätietoja ryhmästä: Mirkka Mattila, mirkka.mattila@vaestoliitto.fi tai puh

7 Väestöviesti 1/2005 Seksuaalioikeudet tuomitsevat lapsiprostituution Kansainvälinen perhesuunnittelujärjestöjen liitto (IPPF) on laatinut vuonna 1995 seksuaali- ja lisääntymisoikeuksien peruskirjan, jossa määritellään 12 seksuaalioikeutta, jotka kuuluvat kaikille ihmisille. Peruskirjan tarkoituksena on edistää ja suojella näitä oikeuksia kaikkialla. Peruskirjan 12. oikeuden mukaan kaikilla lapsilla on oikeus tulla suojelluksi seksuaaliselta hyväksikäytöltä, pahoinpitelyltä, lapsiprostituutiolta ja käytöltä kaupallisessa pornografiassa. Kaikilla ihmisillä on oikeus tulla suojelluksi raiskaukselta, seksuaaliselta väkivallalta, seksuaaliselta pahoinpitelyltä ja häirinnältä. Lasten seksuaalinen hyväksikäyttö ja lapsikauppa ovat maailmanlaajuisia ongelmia. Seksimarkkinoille on joutunut kymmeniä miljoonia lapsia, enimmäkseen tyttöjä, mutta myös poikia. Joka vuosi arviolta kaksi miljoonaa 5 15-vuotiasta tyttöä joutuu kaupallisen seksiteollisuuden piiriin. Thaimaan noin miljoonasta prostituoidusta 80 prosenttia on alle 18-vuotiaita. Brasiliassa lapsiprostituoituja on noin , USA:ssa , Kiinassa noin ja Intiassa vähintään Eniten tyttöjä joutuu seksiteollisuuden piiriin Aasiassa. Myös Itä-Euroopassa lapsiprostituutio ja naiskauppa ovat lisääntyneet viime vuosien aikana nopeasti. Vaikka lasten seksuaalinen hyväksikäyttö ei ole uusi ongelma, on sen tiedostaminen ja sen vastaisiin toimenpiteisiin ryhtyminen vienyt aikaa. Lasten hyväksikäyttö on globaali ilmiö, joka näkyy räikeimmin maissa, joissa köyhyys ajaa lapset katuprostituutioon tai siellä, missä lapsia salakuljetetaan seksimarkkinoille. Lasten hyväksikäytöstä ei ole olemassa luotettavia tilastotietoja, mikä tekee asiaan puuttumisen ja yhteisten toimien suunnittelun kansainvälisellä tasolla hankalaksi. Piilotelluin seksuaalinen hyväksikäyttö tapahtuu perheiden sisällä. Siitä on vähiten tietoa. Väestöliiton Kehitysyhteistyöyksikön tuottamassa Seksuaalioikeudet osana ihmisoikeuksia vihkosessa (20 s.) esitellään kaikki IPPF:n määrittelemät seksuaalioikeudet sekä annetaan niihin liittyvää taustatietoa. Julkaisu on maksuton ja sitä voi tilata Väestöliitosta, puh. (09) /Paula Alkio tai sähköpostitse paula.alkio@vaestoliitto.fi Aids-tilanne Saharan eteläpuolisessa Afrikassa Teksti: Riikka Shemeikka ja Paula Alkio YK:n aids-ohjelman UNAIDSin joulukuussa 2004 julkaiseman raportin mukaan HIV-tartunnan saaneita oli vuoden 2004 lopulla koko maailmassa miljoonaa. Tarkkaa tietoa tartunnoista ei ole, vaan arviot perustuvat suhteellisen harvojen hiv-testien pohjalta tehtyihin laskelmiin. Afrikassa tärkein tietolähde on pitkään ollut raskaana olevien naisten HIV-testit. Viime aikoina yhä useammassa maassa on kerätty tietoa lisäksi otantatutkimuksilla, joissa testataan myös miehiä ja muita kuin raskaana olevia naisia. Muun muassa näitä tietoja yhdistelemällä laaditaan yksittäisiä maita koskevat arviot hiv-tilanteesta. Tällä hetkellä yli 60 prosenttia kaikista HIV-tartunnoista tapahtuu Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, missä asuu noin 10 prosenttia maailman väestöstä. Vuoden 2004 lopulla alueella eli arviolta 25,4 miljoonaa HIV-positiivista, joista 57 prosenttia oli naisia. HIV/aidsista on tulossa yhä enemmän nuorten tauti: puolet uusista tartunnoista on vuotiailla. HIV-positiivisista nuorista 62 prosenttia asuu Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Aikuisväestön keskuudessa HIVpositiivisten osuus on hieman tasaantunut viime vuosina. Tasaantuminen ei kuitenkaan tarkoita, että epidemia olisi hidastumassa. Se on pikemminkin osoitus siitä, että epidemia on saavuttanut vaiheen, jossa suunnilleen saman verran ihmisiä kuolee vuosittain aidsiin kuin uusia tartuntoja ilmenee. Vaikka HIV-tartuntaa ei pystytä parantamaan, ARV- eli antiretroviraalilääkityksen avulla voidaan hidastaa taudin etenemistä tehokkaasti. Lääkityksen avulla HIV/aidsin aiheuttamat kuolemantapaukset ovat vähentyneet 70 prosenttia maissa, joissa hoito on kattavaa. ARV-lääkkeiden hinta on muutamassa vuodessa laskenut tuntuvasti, mikä yhdessä voimakkaasti kasvaneen kansainvälisen tuen kanssa on lisännyt niiden käyttöä myös monissa köyhimmissä maissa. Vuoden 2004 lopulla eli 12 % hoitoa tarvitsevista 5,8 miljoonasta ihmisestä oli hoidon piirissä kehitys- ja siirtymätalouden maissa. Saharan eteläpuolisessa Afrikassa ARV-hoidon kattavuus nousi vuodessa kahdesta kahdeksaan prosenttiin, ja vuoden 2004 lopulla alueen :sta hoitoa tarvitsevasta aikuisesta oli sen piirissä. Tilanne vaihtelee maittain. Paras tilanne oli Botswanassa, jossa hoitoa sai puolet sitä tarvitsevista vuoden 2004 lopulla. Ugandassa hoitoa sai 40 % ja Gabonissa, Namibiassa ja Swazimaassa % sitä tarvitsevista. Kirjallisuus: UNAIDS Report on the global AIDS epidemic. 4 th global report. UNAIDS ja WHO AIDS epidemic update: December UNAIDS ja WHO by 5 progress report. December

8 Väestöliitto Nuorten terveisiä Nepalista Vuonna 2002 Nepalissa seitsemän läänin alueella käynnistyneessä nuorten seksuaaliterveyden edistämishankkeessa kehitetään ja luodaan nuorille suunnattuja seksuaaliterveyden palveluja. Tänä vuonna toiminta on laajentunut kolmen uuden läänin alueelle, ja hankkeessa pyritään ottamaan erityisesti nuorten tyttöjen ja naisten tarpeet entistä tehokkaammin huomioon. Nepalin perhesuunnittelujärjestö on kouluttanut vapaaehtoisia nuoria, sekä tyttöjä ja poikia, toimimaan vertaiskouluttajina nuorisokeskuksissa. Neuvontapalveluiden lisäksi nuoret järjestävät erilaisia tempauksia: katuteatteria, laulukilpailuja ja keskusteluryhmiä. Teemoina ovat olleet miehen ja naisen väliset suhteet, sukupuolitaudeilta ja HIV-tartunnoilta suojautuminen, raskauden ehkäisy ja abortti. Hanke toteutetaan yhteistyössä Vertaiskouluttajina toimivat nuoret ovat saaneet koulutusta toisten nuorten kohtaamisesta, seksuaaliterveyteen liittyvistä kysymyksistä ja seksuaalivalistuksen antamisesta. Kuvassa Kaskin läänissä Pohkharan kaupungissa toimivan nuorisokeskuksen vertaiskouluttajia. Nepalin perhesuunnittelujärjestön, FPANin sekä Kansainvälisen Perhesuunnittelujärjestöjen Liiton, IPPF:n kanssa. Projekti saa Suomen ulkoasiainministeriön hanketukea. Julkaisija: VÄESTÖLIITTO PL 849 (Iso Roobertinkatu A), Helsinki, puh. (09) , fax (09) Toimittajat: Paula Alkio, Mirkka Mattila. Jakelu 900 kpl. Väestöviesti myös internetissä: