TIIVISTELMÄ YK:N VÄESTÖRAHASTON VUOSIRAPORTISTA 2004 STATE OF WORLD POPULATION 2004

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TIIVISTELMÄ YK:N VÄESTÖRAHASTON VUOSIRAPORTISTA 2004 STATE OF WORLD POPULATION 2004"

Transkriptio

1 TIIVISTELMÄ YK:N VÄESTÖRAHASTON VUOSIRAPORTISTA 2004 STATE OF WORLD POPULATION 2004 Seksuaali- ja lisääntymisterveyden tila maailmassa 10 vuotta YK:n väestö- ja kehityskonferenssista

2 Sisällys JOHDANTO 2 TOIMINTAOHJELMAN KESKEISET SUOSITUKSET 4 NAISTEN ASEMAN PARANTAMINEN 6 EDELLYTYS KÖYHYYDEN VÄHENTYMISELLE LISÄÄNTYMISTERVEYS JA PERHESUUNNITTELU 8 Saavutuksia toimintaohjelman toteutuksessa Ehkäisymenetelmät eivät ole kaikkien saatavilla Ehkäisyvälineiden rahoitus on riittämätöntä Sukupuolitaudit Miehet ja lisääntymisterveys ÄITIEN TERVEYS 12 Äitiyskuolleisuus ihmisoikeusrikkomus Kolme ratkaisevaa viivettä Avanne Abortti HIV/AIDSIN EHKÄISEMINEN 16 hiv/aids naisten tauti Toimet hiv/aids-tilanteen parantamiseksi NUORET 20 Epäkohtia ja huolenaiheita SIIRTOLAISUUS JA KAUPUNGISTUMINEN 22 LISÄÄNTYMISTERVEYS KRIISITILANTEISSA 23 TOIMINNAN PRIORITEETIT 24 1

3 Johdanto YK:n kansainvälinen väestö- ja kehityskonferenssi (International Conference on Population and Development, ICPD) pidettiin Kairossa syyskuussa Konferenssissa 179 maan edustajat allekirjoittivat 20-vuotisen toimintaohjel- man, joka sisälsi tavoitteita naisten aseman, sukupuolten välisen tasa-arvon, ihmisten hyvinvoinnin ja yksilöiden oikeuksien parantamiseksi. Toimintaohjelma peräänkuulutti lisääntymisterveyden ja -oikeuksien takaamista kaikille kestävän kehityksen ja ihmis- ten hyvinvoinnin edistämiseksi ja köyhyyden vähentämiseksi. Kairossa sovitut tavoitteet mullistivat koko väestöajattelun: aiemmissa väestökon- ferensseissa väestönkasvua oli käsitelty lähinnä väestötieteellisestä näkökulmasta. Kairon väestö- ja kehityskonferenssi yhdisti nimensä mukaisesti väestökysymykset kes- keiseksi osaksi taloudellista ja sosiaalista kehitystä, jossa muutokset väestökysymyksis- sä vaikuttavat taloudelliseen ja sosiaaliseen kehitykseen, ja päinvastoin. Kairon toimintaohjelmassa lähtökohdaksi asetettiin ihmisoikeuksien edistäminen ja ihmisten hyvinvoinnin lisääminen. Ajatuksena oli, että kun parit ja yksilöt voivat va- paasti päättää ehkäisynkäytöstä ja lasten lukumäärästä, johtaa se pienempään lapsi- lukuun ja edistää sekä perheiden että koko yhteiskunnan hyvinvointia. Kairon konferenssi ja sen toimintaohjelma perustuvatkin pitkälti perhesuunnittelu- ja lisääntymisterveyspalveluiden tärkeyden korostamiseen. Käsitteet seksuaali- ja lisään- tymisterveydestä ja -oikeuksista tuotiin konferenssissa ensimmäistä kertaa viralliseen kansainväliseen keskusteluun, samalla kun ne liitettiin osaksi yleismaailmallisia ihmis- oikeuksia. Konferenssin toimintaohjelman keskeinen sisältö ihmisoikeuksien korostaminen, tasa-arvon edistäminen ja palveluiden ulottaminen kaikille on tärkeä myös YK:n vuosituhattavoitteiden saavuttamisessa. Niihin kuuluvat muun muassa nälän ja köyhyyden poistaminen, naisten aseman parantaminen, äitiyskuolleisuuden vähentäminen, HIV/aids-pandemian pysäyttäminen ja kestävän kehityksen edistäminen. Kymmenen vuotta Kairon konferenssin jälkeen on tullut aika arvioida saavutuksia. Tutkimukset osoittavat, että monet maat ovat panostaneet Kairon toimintaohjelman suositusten toteuttamiseen. Monissa maissa lisääntymisterveysohjelmien laatua ja saatavuutta on parannettu, naisten ja nuorten oikeuksia edistetty ja toimittu tehok- 2

4 kaammin HIV/aidsin leviämisen ehkäisemiseksi. Perhesuunnittelupalveluiden tarve kasvaa kuitenkin koko ajan, kun uudet nuorten ikäluokat tulevat hedelmälliseen ikään. Myös kiinnostus perhesuunnittelua kohtaan kasvaa kaikkialla: esimerkiksi nykyaikaisen ehkäisyn käyttö on noussut naimisissa olevien parien keskuudessa luvun prosentista nykyiseen 60 prosenttiin. Riittämättömät resurssit ja köyhien ihmisten jääminen jatkuvasti palvelujen ulkopuolelle hidastavat kuitenkin kehitystä. Noin 350 parilla ei vieläkään ole mahdollisuutta käyttää perhesuunnittelupalveluita ja päättää vapaasti lasten hankinnastaan. Haasteina ovat myös HIV-tartuntojen nopea leviäminen sekä korkeat lapsi- ja äitiyskuolleisuusluvut vähiten kehittyneissä maissa. Nopea kaupungistuminen lisää osaltaan painetta luoda uusia palveluja, kun esimerkiksi koulutuksen ja terveydenhuollon tarpeisiin olisi pystyttävä vastaamaan. On arvioitu, että vuoteen 2007 mennessä puolet maapallon asukkaista asuu kaupungeissa. Monien köyhimpien maiden nopea väestönkasvu on haaste koko maailmalle. Maapallon väkiluku on vuonna 2004 noin 6,4 miljardia ja se kasvaa 76 miljoonalla hengellä vuosittain. YK:n ennusteiden mukaan 50 köyhimmän maan asukasluku tulee yli kolminkertaistumaan vuoteen 2050 mennessä, ja koko maailman väkiluku lisääntymään 2,5 miljardilla. Luku on sama kuin koko maapallon väkiluku luvulla. Väestönkasvu on kuitenkin hidastunut 1990-luvun huippuvuosista, jolloin maapallon väkiluku kasvoi vuosittain 82 miljoonalla. Perhesuunnittelupalvelujen yleistymisen ja ehkäisyn käytön lisääntymisen avulla syntyvyys on alentunut viime vuosina, ja väestönkasvun arvioidaan pysähtyvän vuosisadan puolen välin jälkeen. Myös HIV/aidsista johtuva kuolleisuus hidastaa väestönkasvua erityisesti monissa Saharan eteläpuoleisen Afrikan maissa. Kansainvälisen yhteisön tulisi asettaa etusija sukupuolten välisen tasa-arvon edistämiselle sekä lisääntymisterveysohjelmille, jotta köyhyyden vastaisessa taistelussa onnistuttaisiin ja Kairon toimintaohjelman tavoitteet toteutuisivat. Silti lisääntymisterveysohjelmien rahoitustuki on jäänyt vain puoleen siitä, mitä Kairon toimintaohjelmassa kymmenen vuotta sitten sovittiin. 3

5 Toimintaohjelman keskeiset suositukset Kairon K toimintaohjelman lähtökohtana on inhimillisten tarpeiden kokonaisvaltainen huomioiminen. Tiedon lisääminen ja terveyspalveluiden saatavuuden ja laadun parantaminen ovat tärkei- Ktä tavoitteita. Toimintaohjelman keskeisissä suosituksissa ja vuonna 1999 pidetyssä seurantako - kouksessa tehdyissä tarkennuksissa kiinnitetään erityisesti huomiota koulutukseen, ihmisten elinolojen kohentamiseen, naisten aseman parantamiseen sekä HIV/aidsin ehkäisyyn. Koulutus Tavoitteena on puolittaa 1990-luvun naisten ja tyttöjen lukutaidottomuusluvut vuoteen 2005 mennessä ja taata, että vuoteen 2010 mennessä vähintään 90 prosenttia ja vuoteen 2015 mennessä 100 prosenttia lapsista voi käydä peruskoulun ala-astetta. Tytöillä ja pojilla tulisi olla yhtäläinen mahdollisuus käydä koulua vuoteen 2005 mennessä. Lisääntymisterveys Seksuaali- ja lisääntymisterveyspalvelut tulisi taata kaikille vuoteen 2015 mennessä. Tavoitteena on varmistaa, että kaikilla on mahdollisuus käyttää nykyaikaisia ja luotettavia ehkäisymenetelmiä. Palveluja on tarjottava osana perusterveydenhuoltoa. Äitiyskuolleisuus Äitiyskuolleisuuden tulisi alentua puoleen vuoden 1990 tasosta vuoteen 2000 mennessä ja edelleen tästä puoleen vuoteen 2015 mennessä. Tavoitteena on lisätä ammattitaitoisen henkilökunnan määrää synnytyksissä niin, että 40:llä prosentilla synnyttäjistä on koulutettu avustaja vuoteen 2005 mennessä niillä alueilla, missä äitiyskuolleisuus on hyvin korkea. Vuoteen 2010 osuuden tulisi olla 50 prosenttia ja vuoteen 2015 mennessä 60 prosenttia. Maailmanlaajuisesti vastaavien lukujen tulisi olla 80 prosenttia vuoteen 2005 mennessä, 85 prosenttia vuoteen 2010 ja 90 prosenttia vuoteen 2015 mennessä. syntynyttä kohden ja alle 5-vuotiaiden kuolleisuus korkeintaan 75/1000 ja vastaavasti alle 35/1000 ja 45/1000 vuoteen 2015 mennessä. Odotettavissa oleva elinaika Odotettavissa olevan elinajan nostamisessa tavoitteena on 70 ikävuoden saavuttaminen maailmanlaajuisesti vuoteen 2005 mennessä ja 75 ikävuoden saavuttaminen vuoteen 2015 mennessä. Korkean kuolleisuuden maissa vastaavat luvut ovat 65 ikävuotta vuoteen 2005 mennessä ja 70 ikävuotta vuoteen 2015 mennessä. HIV-tartuntojen leviämisen ehkäiseminen HIV/aidsin vastaisessa taistelussa tavoitteena on varmistaa, että vuoteen 2005 mennessä vähintään 90 prosenttia vuotiaista nuorista tietää, miten suojautua HIV/aidsilta, osaa käyttää kondomia sekä tartunnan leviämistä ehkäiseviä palveluja, kuten vapaaehtoista testausta ja neuvontaa. Vuoteen 2010 mennessä näiden nuorten osuuden tulisi nousta 95 prosenttiin. Perhesuunnittelupalveluiden lisääminen Tavoitteena on ehkäisyvälineiden saatavuuden parantaminen siten, että ilman ehkäisyä jäävien parien määrä puolittuisi vuoteen 2005 mennessä, vähenisi 75 prosentilla vuoteen 2010 mennessä ja katoaisi kokonaan vuoteen 2015 mennessä. Imeväis- ja lapsikuolleisuus Tavoitteena on alentaa imeväis- ja lapsikuolleisuutta vähintään kolmanneksella siten, että vuoteen 2000 mennessä imeväiskuolleisuus olisi 50/1000 elävänä 4

6 Roger LeMoyne/UNICEF YK:n vuosituhatjulistus ja lisääntymisterveys Vuonna 2000 lähes 200 maata allekirjoitti YK:n vuosituhatjulistuksen. Sen tavoitteena on vuoteen 2015 mennessä äärimmäisen köyhyyden ja nälän poistaminen, peruskoulutuksen ulottaminen kaikille, sukupuolten tasa-arvon edistäminen ja naisten vaikutusvallan vahvistaminen, lapsikuolleisuuden vähentäminen, odottavien äitien terveyden parantaminen, HIV/aidsin, malarian ja muiden tarttuvien tautien vastainen taistelu, ympäristön kestävän kehityksen turvaaminen sekä globaali kumppanuus kehityspyrkimyksissä. YK:n vuosituhatjulistuksessa käsitellään paljolti samoja asioita kuin Kairon toimintaohjelmassa. Kairossa sovittu keskeinen tavoite lisääntymisterveyspalveluiden ulottamisesta kaikille vuoteen 2015 mennessä ei kuitenkaan sisälly vuosituhattavoitteisiin. Tämä on aiheuttanut huolta lisääntymisterveyden jäämisestä YK:n vuosituhattavoitteiden jalkoihin. Lisääntymisterveys- ja perhesuunnittelupalveluiden saatavuus ovat kuitenkin avainasemassa köyhyyden ja lapsi- sekä äitiyskuolleisuuden vähentämisessä ja HIV-tartuntojen leviämisen ehkäisyssä. 5

7 Naisten aseman parantaminen edellytys köyhyyden vähentymiselle Yhtenä Kairon toimintaohjelman tavoitteena on taata peruskoulutus kaikille lapsille ja poistaa sukupuolierot koulutuksesta naisten aseman ja itsemääräämisoikeuden parantamiseksi. Konferenssissa tunnustettiin naisten riittämättömien koulutusmahdollisuuksien lisäksi, että huono terveys ja sairaudet sekä ei-toivotut raskaudet liittyvät läheisesti köyhyyteen. Sukupuolten välinen tasa-arvo sen sijaan lisää yksilöiden ja perheiden hyvinvointia, vähentää köyhyyttä ja edistää talouskasvua. Päättäjät ovat kuitenkin reagoineet hitaasti sukupuolten välisestä eriarvoisuudesta johtuvaan tiedon ja palveluiden puutteeseen terveysasioissa. Tällä hetkellä 2,8 miljardia ihmistä maailmassa elää alle kahdella dollarilla päivässä. Suurin osa köyhyydessä elävistä on naisia ja lapsia. Sukupuolten välisen tasa-arvon puuttuminen näkyy monin tavoin naisten elämässä, ei vain tuloilla mitattuna, vaan myös valtasuhteissa ja yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa. Naisten ihmisoikeudet toteutuvat huonommin kuin miesten, ja naisilta puuttuu usein esimerkiksi mahdollisuus koulutukseen, tulonhankintaan ja maanomistukseen. Monet tytöt ja naiset eivät myöskään voi päättää itse naimisiinmenostaan, ehkäisyn käytöstä tai lasten lukumäärästä. 56 maasta kerätty tieto lisääntymisterveyspalveluiden saatavuudesta eri tuloluokkien kesken osoittaa, että köyhät ja vähän koulutetut naiset synnyttävät nuorempina ja saavat enemmän lapsia kuin paremmin toimeen tulevat ja kouluttautuneet naiset. Perhesuunnittelupalveluiden ja nykyaikaisten ehkäisymenetelmien käyttö on yleisempää ylemmissä yhteiskuntaluokissa. Köyhissä maissa äitiys- ja lapsikuolleisuusluvut ovat korkeita, ja kaikkialla maailmassa köyhyydessä elävillä naisilla on suurempi riski kuolla tai sairastua kuin parempiosaisilla. Köyhillä ihmisillä on usein kaikkein huonoimmat mahdollisuudet saada tietoa. Monet heistä ovat lukutaidottomia, eivätkä he käy koulua. Pienetkin palvelumaksut tai kuljetuskustannukset terveydenhoitoon pääsemiseksi voivat olla kaikkein köyhimmille ylitsepääsemätön este. He eivät ole tottuneita asioimaan esimerkiksi terveyskeskuksissa: kaikkia mieltä askarruttavia asioita ei aina uskalleta sanoa ääneen, varsinkaan lisääntymisterveyteen liittyvissä kysymyksissä. Monissa yhteiskunnissa seksuaalisuus on edelleen tabu, eikä siitä voida puhua avoimesti. Kairossa kansainvälinen yhteisö saavutti yksimielisyyden naisten oikeuksien parantamisesta. Se sitoutui edistämään ja suojelemaan naisten ihmisoikeuksien toteutumista kaikissa elämänvaiheissa. Lisäksi Kairossa sitouduttiin edistämään naisten vaikutusmahdollisuuksia ja saattamaan heidät tasa-arvoiseen asemaan miesten kanssa kaikilla elämänalueilla, niin lain edessä, työelämässä kuin kotonakin. Kairon toimintaohjelma on ensimmäinen kansainvälinen asiakirja, joka sisältää kokonaisen luvun yksityiskohtaisista toimenpiteistä, joita tarvitaan naisten aseman parantamiseksi ja sukupuolten välisen tasa-arvon edistämiseksi. Toimintaohjelmassa todetaan, että Valtioiden tulisi parantaa naisten asemaa ja ryhtyä toimiin poistaakseen miesten ja naisten välinen epätasa-arvo. Kaikki naisiin kohdistuva väkivalta ja naisia syrjivät käytännöt pitää poistaa, ja naisia tulisi auttaa toteuttamaan oikeuksiaan, joihin sisältyvät myös seksuaali- ja lisääntymisterveyteen liittyvät kysymykset. Lisäksi naisia tulisi tukea lakien, säännösten ja muiden tarpeellisten toimien kautta, jotta he pystyvät yhdistämään monet erilaiset roolit, huolehtimaan lapsistaan ja osallistumaan työelämään. Myös työnantajien naisia syrjivät käytännöt tulee poistaa. -Kairon toimintaohjelma, kappale

8 Kymmenessä vuodessa tavoitteiden toteutumisessa on tapahtunut merkittävää edistystä, mutta kehitys on ollut alueellisesti epätasaista ja haasteita on yhä edessä. Monet maat ovat säätäneet naisten aseman parantamiseen tähtääviä lakeja ja ohjelmia, mutta vähemmän on tapahtunut niiden toimeenpanemisen ja valvonnan puolella. YK:n väestörahaston, UNFPAn, vuonna 2003 tekemän tutkimuksen mukaan puolet 151:stä tutkimuksessa mukana olleesta kehitysmaasta oli säätänyt naisten aseman parantamiseen liittyvän lain, ratifioinut YK:n sopimuksia asiasta ja perustanut kansallisia komissioita naisille. Kuitenkin vain kolmannes maista oli toteuttanut suunniteltuja ohjelmia ja toimintaperiaatteita. Tutkimukseen osallistuneista maista vain 42 oli onnistunut lisäämään koulutukseen käytettäviä varoja ja vain 16 maassa oli lisätty tyttöjen osallistumista toisen asteen koulutukseen. 28:ssa maassa naisten poliittisia vaikutusmahdollisuuksia oli lisätty. 91 maata oli säätänyt lain sukupuolisidonnaisen väkivallan rangaistavuudesta, mutta vain 21:ssä maassa lakia noudatettiin. Mark Edwards/Still Pictures 7

9 Lisääntymisterveys ja perhesuunnittelu Puutteet seksuaali- ja lisääntymisterveyden hoidossa aiheuttavat lähes 20 prosenttia kaikista naisten sairauksista ja ennenaikaisista kuolemista. Kehitysmaissa peräti kolmannes hedelmällisessä iässä olevien naisten sairauksista ja kuolemista johtuu hoidon heikosta saatavuudesta ja palveluiden puutteellisuudesta. Kairon konferenssin toimintaohjelma peräänkuuluttaa valtioiden vastuuta huolehtia perhesuunnittelupalveluiden järjestämisestä väestölleen. Toimintaohjelmaan kirjattu konkreettinen tavoite lisääntymisterveyspalveluiden saatavuudesta kaikille vuoteen 2015 mennessä tähtää yksilöiden ja parien oikeuteen päättää tietoisesti ja vastuullisesti omasta seksuaalisuudestaan, ehkäisynkäytöstä ja lasten hankkimisesta. Tavoitteena on vähentää ei-toivottuja raskauksia ja riskiraskauksia, tuottaa kohtuuhintaisia palveluja, lisätä perhesuunnittelupalveluiden laatua sekä edistää miesten osallistumista perhesuunnitteluun. Toimintaohjelma painottaa perhesuunnittelupalveluiden ja äitiys- sekä lapsiterveydenhuollon integrointia osaksi perusterveydenhuoltoa, johon tulisi kuulua myös HIV/aidsin ja muiden sukupuolitautien ehkäisy sekä tarvittaessa lähetteen kirjoittaminen jatkotoimenpiteisiin. SAAVUTUKSIA TOIMINTAOHJELMAN TOTEUTUKSESSA YK:n väestörahaston vuonna 2003 tekemän tutkimuksen mukaan useimmat Kairon toimintaohjelmaan sitoutuneet maat ovat luoneet tai laajentaneet lisääntymisterveyspolitiikkaansa ja -ohjelmiansa. Monissa maissa perhesuunnitteluja terveydenhuollon palveluita on kehitetty vastaamaan paremmin asiakkaiden tarpeita, mikä näkyy mm. nykyaikaisten ehkäisymenetelmien lisääntyneessä käytössä. Lisäksi useat maat ovat säätäneet seksuaali- ja lisääntymisoikeuksia edistäviä lakeja. Erityisesti köyhimpien ihmisten mahdollisuutta käyttää lisääntymisterveyspalveluita on pyritty edistämään. Etäisillä maaseutualueilla asuvien asemaa on parannettu laajentamalla palveluverkostoa yhä enemmän myös taajamien ulkopuolelle. UNFPAn mukaan Kairon kokouksen jälkeen 46 maassa on säädetty uusia lakeja, jotka parantavat lisääntymisterveyspalveluiden saatavuutta ja takaavat naisten työpaikan säilymisen ja tyttöjen mahdollisuuden käydä koulua raskaaksi tulemisen jälkeen. Lisääntymisterveys kokonaisvaltainen käsite Lisääntymisterveydellä tarkoitetaan täyttä ruumiillista, henkistä ja sosiaalista hyvinvointia ei pelkästään sairauden tai vamman poissaoloa kaikessa, mikä liittyy seksuaalisuuteen ja lisääntymiseen. Lisääntymisterveyteen kuuluu mahdollisuus tyydyttävään ja turvalliseen sukupuolielämään sekä yksilöiden ja parien mahdollisuus vapaasti päättää lasten hankinnastaan. Tämä edellyttää, että sekä miehillä ja naisilla on oikeus saada tietoa ja että he voivat käyttää luotettavia ja turvallisia perhesuunnittelumenetelmiä. Lisääntymisterveys edellyttää myös raskauden seurantaa ja hyvää synnytyksen aikaista hoitoa äitien ja lasten terveyden varmistamiseksi. 8

10 Mark Edwards/Still Pictures Ehkäisyn käyttöä rajoittavat: - palveluiden, ehkäisyvälineiden ja henkilökunnan puute - naisen ja hänen perheensä tilanteeseen sopivan ehkäisymenetelmän puuttuminen - tietämättömyys ehkäisymenetelmistä ja niiden turvallisuudesta sekä luotettavuudesta - palvelun tarjoajan kielteiset asenteet -yhteisön ja puolison tuen puute -huhut ja väärinkäsitykset -taloudelliset rajoitukset - mahdolliset sivuvaikutukset ja niiden huono seuranta. Nykyisin esimerkiksi Papua Uusi Guineassa yli 16-vuotiaat nuoret voivat käyttää lisääntymisterveyspalveluita ilman vanhempiensa suostumusta, ja naiset voivat käyttää ehkäisyä ilman aviomiestensä suostumusta. EHKÄISYMENETELMÄT EIVÄT OLE KAIKKIEN SAATAVILLA Koko maailman naimisissa olevien parien ehkäisyn käyttö on noussut vuoden prosentista nykyiseen 61 prosenttiin. Ehkäisyn käyttö vaihtelee alueittain Afrikan noin 25 prosentista Aasian 65 prosenttiin ja Latinalaisen Amerikan sekä kehittyneiden maiden 70 prosenttiin. Jos Kiina jätetään pois tarkastelusta, laskee ehkäisyn käyttöaste Aasiassa 46 prosenttiin. Ehkäisyn täyttymättömällä tarpeella tarkoitetaan naisia ja pareja, jotka eivät halua saada lasta seuraavan kahden vuoden sisällä, mutta jotka eivät käytä mitään ehkäisymenetelmää. Kasvaneista ehkäisynkäyttöluvuista huolimatta noin 137 miljoonalla naisella ei edelleenkään ole mahdollisuutta käyttää nykyaikaisia ehkäisymenetelmiä. Tämä tarkoittaa sitä, että keskimäärin 29 prosenttia kehitysmaiden naisista jää ilman luotettavaa ehkäisyä. Saharan eteläpuolisessa Afrikassa luku on huomattavasti suurempi, sillä lähes puolet naisista jää ilman ehkäisyä. Tutkimusten mukaan kehitysmaissa perheiden lapsiluku ylittää säännöllisesti toivotun lapsiluvun, joka on keskimäärin noin 0,8 lasta vähemmän. Köyhimmillä ihmisillä on kaikkialla maailmassa heikommat mahdollisuudet nykyaikaisen ehkäisyn käyttöön kuin paremmin toimeentulevilla. Esimerkiksi Saharan eteläpuolisessa Afrikassa ehkäisynkäyttö on viisi kertaa yleisempää rikkaampien kuin köyhien naisten keskuudessa. Ehkäisyn käyttöä rajoittavat tekijät koskettavat erityisesti nuoria. Useissa maissa perhesuunnittelua voivat käyttää vain naimisissa olevat parit, joten naimattomat, mutta seksuaalisesti aktiiviset nuoret saattavat jäädä kokonaan ilman palveluja. Ehkäisyn käyttöä rajoittavat myös nähdyksi tulemisen pelko, huonot aukioloajat ja kalliit hinnat sekä hoitohenkilökunnan tuomitsevat asenteet. Useissa maissa terveydenhuoltojärjestelmiä on jouduttu erilaisten taloudellisten syiden vuoksi supistamaan, mikä on heikentänyt palveluiden laatua ja ehkäisyvälineiden saatavuutta. 9

11 Nykyaikaiset ehkäisymenetelmät kattavat 90 prosenttia ehkäisyn käytöstä. Yleisimmin käytettyjä menetelmiä ovat naisten sterilisaatio, kierukka ja pillerit. Kondomien käyttö on edelleen vähäistä, vaikka se on viime vuosina lisääntynyt useissa kehitysmaissa. YK:n väestörahaston vuonna 2003 tekemässä tutkimuksessa 126 maata ilmoitti lisänneensä valinnanmahdollisuuksia oikean ja kulloiseenkin tilanteeseen sopivan ehkäisymenetelmän löytämiseksi. Esimerkiksi 68 maata on parantanut jälkiehkäisyn saatavuutta, 65 maata edistänyt naisten kondomin saatavuutta, 43 maata parantanut ehkäisyvälineiden jakelujärjestelmäänsä ja 27 maata tarjonnut palveluita ja ehkäisyvälineitä tuettuun hintaan tai ilmaiseksi. Kaikista köyhimpien ihmisten mahdollisuudet sopivan ehkäisyn löytämiseksi ovat kuitenkin edelleen niukat tai suorastaan olemattomat. EHKÄISYVÄLINEIDEN RAHOITUS ON RIITTÄMÄTÖNTÄ Laadukkaan lisääntymisterveyshuollon turvaamiseksi tarvitaan poliittista tukea ja riittävästi rahoitusta, henkilökuntaa, toimitiloja sekä ehkäisyvälineitä. Monissa köyhissä maissa lisääntymisterveysohjelmat ovat riippuvaisia rahoittajien pitkäaikaisesta avusta ehkäisyvälineiden hankkimiseksi. Viimeisen kymmenen vuoden aikana rahoittajien tuki kuitenkin on vähentynyt, mikä on hankaloittanut kondomien saatavuutta HIV/aidsin leviämisen ehkäisyyn sekä joidenkin ehkäisyvälineiden saatavuutta perhesuunnitteluun. Vuoden 2004 rahoitustarpeeksi on laskettu 450 miljoonaa dollaria. Vuonna 2002 rahoittajat tukivat ehkäisyvälineiden hankkimista 198 miljoonalla dollarilla, mikä oli alle puolet tarvittavasta määrästä. Vuoteen 2015 mennessä ehkäisynkäyttäjien määrän kehitysmaissa odotetaan nousevan 40 prosentilla. Hedelmällisessä iässä olevien parien määrä kasvaa 23 prosenttia, ja loput kasvusta selittyy perhesuunnittelupalvelujen kysynnän lisääntymisellä. Ehkäisyvälineiden ja niiden rahoituksen puute tulee kuitenkin aiheuttamaan lisää ei-toivottuja raskauksia, abortteja sekä äitiys- ja lapsikuolemia. SUKUPUOLITAUDIT Joka vuosi vuotiailla havaitaan noin 340 miljoonaa uutta sukupuolitautitartuntaa. Useimmat taudit ovat hoidettavissa, mutta monet niistä jäävät diagnosoimatta palvelujen puutteen vuoksi. Sukupuolten väliset erot ovat nousseet esiin sukupuolitautien havaitsemisessa ja hoidossa. Dominic Sansoni/Panos Pictures 10

12 Ehkäisyn käytön kustannukset ja hyödyt 7,1 miljardin dollarin sijoittamisella nykyaikaiseen ehkäisyyn voidaan estää vuosittain: 187 miljoonaa ei-toivottua raskautta 105 miljoonaa aborttia 60 miljoonan ei-toivotun lapsen syntymistä 2,7 miljoonaa alle 1-vuotiaan lapsen kuolemaa raskauteen liittyvää kuolemaa (sisältäen vaarallisesta abortista johtuvat kuolemaa) lapsen menettämästä äitinsä raskauteen liittyvän kuoleman vuoksi Jokainen yhden miljoonan dollarin vaje ehkäisyvälineiden rahoituksessa aiheuttaa: ei-toivottua raskautta aborttia 800 äitiyskuolemaa alle 1-vuotiaan lapsen kuolemaa alle 5-vuotiaan lapsen kuolemaa Naisilla on suurempi riski saada sukupuolitauti ja naisilla taudin havaitseminen on vaikeampaa kuin miehillä. Noin 70 prosentilla tartunnan saaneista naisista ei ole lainkaan oireita verrattuna miesten 10 prosenttiin. Hoitamattomat sukupuolitaudit voivat aiheuttaa lapsettomuutta, ja raskaana olevilla naisilla ne voivat vaarantaa myös sikiön terveyden. Sukupuoliteitse leviävien HIV-tartuntojen määrä on kasvussa. Niiden osuus on nyt yli 75 prosenttia uusista tartunnoista. Hoitamaton sukupuolitauti voi jopa kymmenkertaistaa HIVtartuntariskin. Sekä miesten että naisten kondomit ovat ainoa ehkäisykeino, joka suojaa virus- ja bakteeritartunnoilta yhdynnässä. MIEHET JA LISÄÄNTYMISTERVEYS Ennen Kairon konferenssia väestökysymyksiä käsiteltiin naisten hedelmällisyyden näkökulmasta kiinnittämättä juurikaan huomiota miesten rooliin. Tämän seurauksena myös lähes kaikki perhesuunnittelupalvelut oli suunniteltu vain naisille. Kairon konferenssin jälkeen miesten osallistumista perhesuunnitteluun on alettu korostaa uudella tavalla. Miesten tiedon lisääminen ja osallistuminen on todettu tehokkaaksi keinoksi edistää sekä naisten että miesten lisääntymisterveyttä ja -oikeuksia. Miehillä on usein enemmän valtaa päättää lasten lukumäärästä, ehkäisyn käytöstä, hoitoon pääsystä sekä seksuaalisesta kanssakäymisestä. Tutkimukset ovat jo pitkään osoittaneet, että miehet kuitenkin haluavat tukea kumppaniaan: he haluavat tietää lisääntymisterveydestä ja haluavat palveluja olevan myös saatavilla luvulla kerätty aineisto 17 maasta näyttää miesten ja naisten näkemysten ehkäisystä ja perheen koosta eroavan vähemmän kuin mitä aiemmin luultiin vuotiaat nuoret miehet haluavat vähemmän lapsia kuin aiempi sukupolvi, samoin vuotiaat miehet toivovat niin ikään pienempää lapsilukua kuin edellinen sukupolvi. Miesten lisääntymisterveys vaikuttaa suoraan naisten terveyteen. HIV/aidsin ja muiden sukupuolitautien leviäminen ovat osoittaneet, että toimenpiteiden täytyy kohdistua kumpaankin osapuoleen. Naisten sukupuolitautien hoitaminen ei riitä, mikäli infektion tartuttanut mies jätetään hoidon ja valistuksen ulkopuolelle. 11

13 Äitien terveys Synnytyksen komplikaatiot ovat hedelmällisessä iässä olevien naisten suurin yksittäinen kuolinsyy kehitysmaissa. Äitiyskuolemien ja -sairauksien vähentäminen asetettiin niin Kairon toimintaohjelman kuin YK:n vuosituhattavoitteiden yhdeksi tärkeimmäksi kehityspäämääräksi. Vaikka joissakin maissa on Kairon konferenssin jälkeen onnistuttu vähentämään äitiyskuolleisuutta, ovat kuolleisuusluvut edelleen maailmanlaajuisesti hyvin korkeita. Arviolta naista kuolee vuosittain raskauteen ja synnytykseen liittyviin syihin yksi joka minuutti. Valtaosa eli 99 prosenttia äitiyskuolemista tapahtuu kehitysmaissa. Äitiyskuolleisuuden syyt ovat samankaltaisia kaikkialla maailmassa. Noin 80 prosenttia kuolemista johtuu suoraan synnytykseen liittyvistä komplikaatioista, joita ovat esimerkiksi verenvuoto, abortin jälkeiset komplikaatiot, verenmyrkytys ja pitkittynyt tai pysähtynyt synnytys. Noin 20 prosenttia kuolemista johtuu epäsuorista tekijöistä, kuten anemiasta, malariasta ja yhä useammin aidsista. Muita äitiyskuolleisuuteen sekä sairastavuuteen vaikuttavia tekijöitä ovat liian varhainen tai korkea synnytysikä, tiheään toistuvat synnytykset sekä naisten ja tyttöjen heikompi sosiaalinen asema. Lähes kaikki äitiyskuolemat olisivat estettävissä, mikäli synnyttäjällä olisi komplikaatioiden ilmetessä mahdollisuus päästä hoitoon ja saada ammattitaitoista apua. ÄITIYSKUOLLEISUUS IHMISOIKEUS- RIKKOMUS 1990-luvun puolen välin jälkeen hallitukset sekä kansainväliset ja paikalliset järjestöt ovat kohdistaneet toimensa kaikkein tehokkaimpiin käytäntöihin äitien terveyden edistämiseksi. Tutkimusten mukaan koulutetun henkilökunnan mukana olo synnytyksessä, pikainen pääsy ensiapuhoitoon ja kuljetusmahdollisuudet hoidon saamiseksi ovat keskeisiä tekijöitä äitiyskuolleisuuden vähentämisessä ja äitien terveyden parantamisessa. Samoja tekijöitä on kirjattu Kairon toimintaohjelmaan. Konferenssin jälkeen on entistä sel- Äitien terveyden edistämisprojekti Senegalin maaseudulla tuo palvelut lähelle käyttäjää Senegalissa äitiyskuolleisuus on huomattavan korkea: lähes 700 äitiä kuolee synnytystä kohden. Maaseudulla naiset synnyttävät keskimäärin 5 6 lasta. Senegalissa on vain yksi gynekologi hedelmällisessä iässä olevaa naista kohden. Gynekologeista suurin osa työskentelee kaupungeissa. Verenvuoto ja raskausmyrkytys ovat yleisimmät äitiyskuolemien syyt. Lisäksi varhaiset avioliitot, naisten sukuelinten silpominen ja sukupuolitaudit lisäävät riskejä synnytyksissä. Monet maaseudulla asuvat naiset joutuvat kulkemaan jopa kymmeniä kilometrejä päästäkseen sairaalahoitoon. Pienestä Goudiryn kylästä on matkaa noin 70 km lähimpään synnytyssairaalaan. Monet äidit ovat kuolleet matkalle. Vuonna 2001 YK:n väestörahaston tukema pieni klinikka Goudiryn kylässä laajeni ja alkoi ottaa vastaan myös synnyttäviä äitejä. Klinikalla voidaan tehdä nyt verensiirtoja ja keisarinleikkauksia, mikä on pelastanut tähän mennessä ainakin 100 naisen hengen. 12

14 Shehzad Noorani/Still Pictures vemmin painotettu äitiyskuolleisuuden ongelmaa ihmisoikeusnäkökulmasta. Äitiyskuolemat ja raskauden tai synnytyksen aiheuttamat vammat liittyvät läheisesti naisten heikompaan yhteiskunnalliseen, kulttuuriseen ja taloudelliseen asemaan. Silti, vielä kymmenen vuotta Kairon jälkeen, kaikissa maissa ei ole ryhdytty tarvittaviin toimenpiteisiin äitiyskuolleisuuden vähentämiseksi sekä äitien ja lasten terveyden parantamiseksi. Myös köyhyys, sodat ja luonnonkatastrofit vaikeuttavat entisestään naisten mahdollisuuksia saada tarvittavaa hoitoa. KOLME RATKAISEVAA VIIVETTÄ Tutkijat ovat luokitelleet kolme ratkaisevaa tekijää, jotka lisäävät kotona synnyttävien naisten kuolleisuutta: viivytykset päätöksen teossa lääkäriin tai sairaalahoitoon hakeutumisessa, viivytykset sairaalaan pääsemisessä ja viivytykset sairaalassa hoidon saamisessa. Viivytykset voivat johtua tietämättömyydestä eli siitä, ettei ymmärretä tilanteen vakavuutta, vaikka äidin terveys vaatisi sairaalahoitoa. On myös mahdollista, ettei perhe tai yhteisö halua lähettää naista hoitoon taloudellisten tai kulttuuristen syiden takia. Ongelmia saattaa aiheutua myös kuljetusmahdollisuuksien puuttumisesta. Varsinkin maaseudulla, missä kuljetusmahdollisuudet ovat heikot, naisten voi olla hyvin hankala päästä hoitoon nopeasti. Ajoneuvoja ja teitä ei ole välttämättä lähietäisyydellä, ja lähin terveyskeskus tai sairaala saattaa sijaita hyvinkin kaukana. Ratkaiseva viivytys voi kohdata raskaana olevaa tai synnyttävää äitiä vielä sairaalassakin. Monissa maissa sairaalahoidon taso on heikko ja sairaaloissa voi olla jatkuva puute tarvikkeista, laitteista tai ammattitaitoisesta henkilökunnasta. 13

15 Äitiyskuolleisuuden vähentämisessä onkin erittäin tärkeää parantaa palveluiden saatavuutta ja laatua. Maat, jotka ovat onnistuneet vähentämään äitiyskuolleisuutta huomattavasti, ovat tehneet sen vähentämällä kotisynnytyksiä. Avanne Miljoonat naiset selviävät raskauden tai synnytyksen komplikaatioista hengissä, mutta kärsivät niihin liittyvistä sairauksista ja vammoista. Synnytyskanavan avanne on naisen synnytystiehyissä oleva reikä, jonka kautta virtsa tai uloste pääsee synnytyskanavaan tai emättimeen. Pysähtynyt synnytys aiheuttaa yleensä vauvan kuoleman, ja naiselle jää avanteesta johtuva krooninen pidätyskyvyttömyys. Avanne on yleinen vamma Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, Etelä-Aasiassa ja joissakin arabimaissa. Maailmanlaajuisesti siitä kärsii yhteensä noin kaksi miljoonaa tyttöä ja naista. Vuosittain uusia tapauksia ilmenee Vamman saaneet naiset ja tytöt eristetään yleensä yhteisöstä, aviomiehet saattavat hylätä heidät, ja vammasta syytetään naisia itseään. Syinä ovat kuitenkin varhaiset raskaudet, aliravitsemus ja synnytyksen aikainen hoidon puute. Avanne olisi korjattavissa kirurgisella toimenpiteellä, jonka onnistumisprosentti on noin 90. Korjausleikkauksen jälkeen nainen voi jatkaa normaalia elämää ja yleensä saada vielä lapsia. Suurin osa naisista ei kuitenkaan tiedä, että vamma on korjattavissa tai heillä ei ole varaa toimenpiteeseen. Kairon väestö- ja kehityskonferenssissa asetettiin tavoitteeksi äidin ja vastasyntyneen paras mahdollinen terveys. Äitiysterveyspalveluiden tulee sisältää valistusta turvallisesta äitiydestä, ravitsemusneuvontaa, raskauden- ja synnytyksenaikaista ja -jälkeistä hoitoa. Kaikissa synnytyksissä tulee olla mukana koulutettu synnytysavustaja. Äideillä tulee olla myös mahdollisuus raskaudesta, synnytyksestä tai abortista johtuvien komplikaatioiden hoitoon sekä perhesuunnittelupalveluihin. -Kairon toimintaohjelma, kappale 8.22 Äitiyskuolleisuus alueittain vuonna 2000 Äitiyskuolleisuus/ Äitiyskuolemat Alue synnytystä lukumäärä Koko maailma Kehittyneet alueet Eurooppa Kehitysmaat Afrikka Pohjois-Afrikka Saharan eteläpuolinen Afrikka Aasia Itä-Aasia Keski- ja Etelä-Aasia Kaakkois-Aasia Länsi-Aasia Latinalainen Amerikka ja Karibia Oseania Lähde: WHO, UNICEF ja UNFPA 2003, Maternal Mortality in 2000: Estimates Developed by WHO, UNICEF and UNFPA 14

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunta 29. elokuuta 2002 PE 315.505/13-23 TARKISTUKSET 13-23 Lausuntoluonnos (PE 315.505) Amalia Sartori Ehdotus Euroopan parlamentin

Lisätiedot

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö Seksuaalisuus on Erottamaton

Lisätiedot

Väestönkasvuun vaikuttavat tekijät - Mitä Suomi voi tehdä?

Väestönkasvuun vaikuttavat tekijät - Mitä Suomi voi tehdä? Väestönkasvuun vaikuttavat tekijät - Mitä Suomi voi tehdä? Minna Säävälä Dosentti, erikoistutkija Väestöliitto, Väestöntutkimuslaitos Väestöräjähdys ja elämän tulevaisuus -seminaari Eduskunnan lisärakennuksen

Lisätiedot

Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta. Syntyneet lapset. Yliopisto opiskelijoiden lapset

Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta. Syntyneet lapset. Yliopisto opiskelijoiden lapset Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta Aira Virtala Vanhempainilta 091109 Tampereen yliopisto Perhesuunnittelu Haluttu määrä lapsia sopivin välein vanhempien iän huomioiden Ei haluttujen raskauksien

Lisätiedot

Sisällys. JOHDANTO 2 Nuorten seksuaaliterveys ja köyhyys

Sisällys. JOHDANTO 2 Nuorten seksuaaliterveys ja köyhyys Sisällys JOHDANTO 2 Nuorten seksuaaliterveys ja köyhyys SUKUPUOLTEN VÄLINEN ERIARVOISUUS JA SEKSUAALITERVEYS 6 Lapsiavioliitot ja aikainen naimisiinmeno Seksuaalinen väkivalta ja naiskauppa Naisten sukuelinten

Lisätiedot

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Tunne ja Turvataitojen kannalta

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Tunne ja Turvataitojen kannalta Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Tunne ja Turvataitojen kannalta Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö

Lisätiedot

EU:n ja sen jäsenvaltioiden lausuma maailman aids-päivänä

EU:n ja sen jäsenvaltioiden lausuma maailman aids-päivänä EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 1. joulukuuta 2011 17567/11 PRESSE 451 EU:n ja sen jäsenvaltioiden lausuma maailman aids-päivänä 1. Tänään, vuoden 2011 maailman AIDS-päivänä, Euroopan unioni ja sen

Lisätiedot

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Kansalliset edellytykset ja vaatimukset palvelun tarjoajalle 22.8.2014 Sirpa Granö ja Johanna Haaga (käännös) Kansalliset edellytykset ja

Lisätiedot

Attac ry, Kirkon Ulkomaanavun Changemaker-verkosto, Maan ystävät ry, Reilun kaupan puolesta Repu ry

Attac ry, Kirkon Ulkomaanavun Changemaker-verkosto, Maan ystävät ry, Reilun kaupan puolesta Repu ry Globalisaation monet kasvot Attac ry, Kirkon Ulkomaanavun Changemaker-verkosto, Maan ystävät ry, Reilun kaupan puolesta Repu ry 1 Mitä globalisaatio on? Maailmanlaajuistuminen, "maailmankylä" Maiden rajat

Lisätiedot

Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä

Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä Johdanto Turun yliopiston ylioppilaskunnan edustajisto linjasi joulukuussa 2007, että TYY tulee näyttämään mallia YK:n vuosituhattavoitteiden toteuttamisessa. Poliittisessa

Lisätiedot

Hiv tutuksi. Koulutus vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015. Batulo Essak HIV-tukikeskus

Hiv tutuksi. Koulutus vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015. Batulo Essak HIV-tukikeskus Hiv tutuksi Koulutus vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015 Batulo Essak HIV-tukikeskus 1 Täyttä elämää hivin kanssa www.tuberkuloosi.fi/materiaali/animaatiot/ 2 Näitte juuri hivistä kertovan

Lisätiedot

Reino Hjerppe. Vihreiden väestöseminaari 26.1.2010 Eduskunnan kansalaisinfossa

Reino Hjerppe. Vihreiden väestöseminaari 26.1.2010 Eduskunnan kansalaisinfossa Reino Hjerppe Vihreiden väestöseminaari 26.1.2010 Eduskunnan kansalaisinfossa 1960-LUVULLA PUHUTTIIN VÄESTÖRÄJÄHDYKSESTÄ PELÄTTIIN MAAPALLON VÄESTÖN KASVAVAN HALLITSEMATTOMAN SUUREKSI VÄESTÖN KASVU OLI

Lisätiedot

Tahdolla, ei tuurilla. - perhesuunnittelu, ihmisoikeudet ja kehitys

Tahdolla, ei tuurilla. - perhesuunnittelu, ihmisoikeudet ja kehitys Tahdolla, ei tuurilla - perhesuunnittelu, ihmisoikeudet ja kehitys Tiivistelmä YK:n väestörahaston vuosiraportista State of the World Population 2012 1 Toimittajat: Elina Korhonen ja Mia Pyykkö Tilastojen

Lisätiedot

KATSAUS KAIRON KATULAPSIIN JA LASTEN OIKEUKSIIN

KATSAUS KAIRON KATULAPSIIN JA LASTEN OIKEUKSIIN Päivi Arvonen KATSAUS KAIRON KATULAPSIIN JA LASTEN OIKEUKSIIN Kuka on katulapsi? Lapsi joka asuu kadulla ja on vailla vakinaista asuntoa on katulapsi. Myös lasta, joka joutuu vieeämään päivät kadulla elantoa

Lisätiedot

Väestönkasvu. Paljonko meitä on Maapallolla? Netistä löytyy paljon laskureita (joiden lukemat eroavat toisistaan jopa sadoilla miljoonilla)

Väestönkasvu. Paljonko meitä on Maapallolla? Netistä löytyy paljon laskureita (joiden lukemat eroavat toisistaan jopa sadoilla miljoonilla) Väestönkasvu Paljonko meitä on Maapallolla? Netistä löytyy paljon laskureita (joiden lukemat eroavat toisistaan jopa sadoilla miljoonilla) Väestönkasvun taitekohdat 1. Maatalouden vallankumous (n. 10 000

Lisätiedot

Tasa-arvo ja seksuaalisuus kotoutumisen tueksi. Väestöliitto

Tasa-arvo ja seksuaalisuus kotoutumisen tueksi. Väestöliitto Tasa-arvo ja seksuaalisuus kotoutumisen tueksi Väestöliitto 1. Luku Suomen laki, parisuhde ja seksuaalisuus Väestöliitto Sanasto: LAKI JA PARISUHDE Parisuhde Avoliitto Tasa-arvo Seksuaalioikeudet Vaitiolovelvollisuus

Lisätiedot

SEKSITAUDIT Hiv-säätiö / Aids-tukikeskus Vaihde 0207 465 700 (ma - pe 9-16) Neuvonta ja ajanvaraus 0207 465 705 (ma - pe 10-15.30) www.aidstukikeskus.fi SEKSUAALITERVEYS Rakkaus, seksuaalisuus ja seksi

Lisätiedot

Aids Afrikassa TIETOPAKETTI HIV/AIDS-TILANTEESTA. VÄESTÖLIITTO Väestötietosarja 12. Riikka Shemeikka Paula Alkio

Aids Afrikassa TIETOPAKETTI HIV/AIDS-TILANTEESTA. VÄESTÖLIITTO Väestötietosarja 12. Riikka Shemeikka Paula Alkio Aids Afrikassa TIETOPAKETTI HIV/AIDS-TILANTEESTA Riikka Shemeikka Paula Alkio VÄESTÖLIITTO Väestötietosarja 12 Tekstissä esiintyviä kansainvälisten järjestöjen lyhenteitä FAO (Food and Agricultural Organization

Lisätiedot

Zonta Internationalin rahoittamat projektit 2016-2018

Zonta Internationalin rahoittamat projektit 2016-2018 Esitys Nizzan conventionille Zonta Internationalin rahoittamat projektit 2016-2018 Rauman kevätseminaari 16.4.2016 Sinikka Sahi Piirin palvelutoimikunta Projektit toteutetaan Liberiassa (UNFPA) Madagaskarissa(UNICEF)

Lisätiedot

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin PYLL-seminaari 30.3.2011 Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin Sairaalajohtaja Jari Välimäki PYLL -menetelmä perustuu kuolleen iän ja odotettavissa olevan eliniän

Lisätiedot

Mistä puhutaan kun puhutaan terveyseroista?

Mistä puhutaan kun puhutaan terveyseroista? Eeva Jokinen, Professori Tiina Laatikainen, Terveyden edistämisen professori Jäidenlähtöseminaari, 12.5.2015 Mistä puhutaan kun puhutaan terveyseroista? 19.5.2015 THL / Kaikkonen /2014 2 Väestöryhmittäiset

Lisätiedot

Hiv/aidsista ei ole aina helppo puhua, mutta tietoa tarvitaan

Hiv/aidsista ei ole aina helppo puhua, mutta tietoa tarvitaan Nuoret keskittyvät kuuntelemaan hiv/aids-aiheisella vertaiskouluttajan tunnilla Umzimkhulun lukiossa. Hiv/aidsista ei ole aina helppo puhua, mutta tietoa tarvitaan Apple! Ryminää, juoksevia nuoria ja naurua.

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunta 2002/0052(COD) 16. syyskuuta 2002 LAUSUNTO naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunnalta kehitysyhteistyövaliokunnalle

Lisätiedot

EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille. Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.

EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille. Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys. EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.fi Kaksi rahoituslähdettä Yhteisön kehitysyhteistyön rahoitus

Lisätiedot

Kairossa asetettujen tavoitteiden toteutuminen

Kairossa asetettujen tavoitteiden toteutuminen Väestöviesti 3/2004 3/2004 1.7.2004 Kymmenen vuotta YK:n väestö- ja kehityskonferenssista Teksti: Mirkka Mattila Kairon kansainvälisestä väestö- ja kehityskonferenssista tulee tänä vuonna kuluneeksi kymmenen

Lisätiedot

Päätöslauselma EU:n kokonaisvaltaisesta vastauksesta hiv/aids-ongelmaan EU:ssa ja naapurimaissa

Päätöslauselma EU:n kokonaisvaltaisesta vastauksesta hiv/aids-ongelmaan EU:ssa ja naapurimaissa Päätöslauselma EU:n kokonaisvaltaisesta vastauksesta hiv/aids-ongelmaan EU:ssa ja naapurimaissa http://www.satuhassi.net/2011/paatoslauselma-eun-kokonaisvaltaisesta-vastauksesta-hivaids-ongelmaan-e ussa-ja-naapurimaissa/

Lisätiedot

Elina Korhonen Toimittanut Laura Lipsanen TERVE TALOUS. hyvinvoiva väestö talouskasvun perustana. Väestötietosarja 16

Elina Korhonen Toimittanut Laura Lipsanen TERVE TALOUS. hyvinvoiva väestö talouskasvun perustana. Väestötietosarja 16 Elina Korhonen Toimittanut Laura Lipsanen TERVE TALOUS hyvinvoiva väestö talouskasvun perustana Väestötietosarja 16 Väestötietosarja 16 Kirjoittaja: Elina Korhonen VTM Elina Korhonen toimii koordinaattorina

Lisätiedot

Äitiysneuvolat Suomessa 2000-luvulla

Äitiysneuvolat Suomessa 2000-luvulla Äitiysneuvolat Suomessa 2000-luvulla Eija Raussi-Lehto 10.5.2014 Äne 2000 / E..R-L 1 Taustaa: Täsmällistä tietoa kuntatason palvelutarjonnasta ja äitiysneuvolatoiminnan sisällön kannalta oleellisista piirteistä

Lisätiedot

Vanhempainvapaan joustomalli

Vanhempainvapaan joustomalli Vanhempainvapaan joustomalli Väestöliiton ehdotus perhevapaajärjestelmään Vanhempainvapaan kokonaiskesto: Yhteensä 16 kk. Tämä koostuu: Äidin osuudesta: - ennen lapsen syntymää 1 kk - lapsen syntymän jälkeen

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen. Kehittämispäällikkö Minna Piispa

Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen. Kehittämispäällikkö Minna Piispa Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen Kehittämispäällikkö Minna Piispa 11.10.2013 Neuvolapäivät/ Minna Piispa 2 Väkivallan yleisyydestä raskauden aikana Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä tehdyn

Lisätiedot

RAHAPÄIVÄ 20.9.2011 Megatrendien hyödyntäminen. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj

RAHAPÄIVÄ 20.9.2011 Megatrendien hyödyntäminen. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj RAHAPÄIVÄ 20.9.2011 Megatrendien hyödyntäminen Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj Agenda Taloudellinen kehitys Johtaminen megatrendejä hyödyntäen Johtaminen tämän päivän epävarmassa ympäristössä

Lisätiedot

Äitiyskuolleisuus Suomessa tilastojen valossa. Veli-Matti Ulander, LT va. osastonylilääkäri Kätilöopiston sairaala HUS

Äitiyskuolleisuus Suomessa tilastojen valossa. Veli-Matti Ulander, LT va. osastonylilääkäri Kätilöopiston sairaala HUS Äitiyskuolleisuus Suomessa tilastojen valossa Veli-Matti Ulander, LT va. osastonylilääkäri Kätilöopiston sairaala HUS Sidonnaisuudet Päätoimi: HUS Sivutoiminen yksityislääkäri (Diacor, Aava) koulutusmatka

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet

Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet eli Tuhansien iskujen maa Miesten kokema väkivalta Suomessa Markku Heiskanen Yhdistyneiden Kansakuntien yhteydessä

Lisätiedot

HYVÄKSYTYT TEKSTIT. Paraguay ja lapsiraskauksiin liittyvät oikeudelliset näkökohdat

HYVÄKSYTYT TEKSTIT. Paraguay ja lapsiraskauksiin liittyvät oikeudelliset näkökohdat Euroopan parlamentti 2014-2019 HYVÄKSYTYT TEKSTIT P8_TA(2015)0230 Paraguay ja lapsiraskauksiin liittyvät oikeudelliset näkökohdat Euroopan parlamentin päätöslauselma 11. kesäkuuta 2015 Paraguaysta ja lapsiraskauksiin

Lisätiedot

ainen/ seutu Ihmisiä, jotka joutuvat tulemaan toimeen alle 1,25 dollarilla eli noin eurolla päivässä, kutsutaan äärimmäisen köyhiksi.

ainen/ seutu Ihmisiä, jotka joutuvat tulemaan toimeen alle 1,25 dollarilla eli noin eurolla päivässä, kutsutaan äärimmäisen köyhiksi. TALOUSTUTKIMUS OY 20141229 11:28:59 TYÖ 000012172.12 TAULUKKO 41015 ss VER % Telebus vko 51A-52A/2014 Kaikki Sukupuoli Ikä Asuinkunta nainen mies alle 25-34 35-49 50-64 65+ Hel muu Turku/ muu muu 25 vuotta

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

Voimavarakeskus Monika matalan kynnyksen palvelut väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille. Natalie Gerbert Monika Naiset liitto ry

Voimavarakeskus Monika matalan kynnyksen palvelut väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille. Natalie Gerbert Monika Naiset liitto ry Monika - Naiset moniarvoisen ja turvallisen yhteiskunnan puolesta Voimavarakeskus Monika matalan kynnyksen palvelut väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille Monika Naiset liitto ry 1 Voimavarakeskus

Lisätiedot

Kaikki lapset kouluun Schools for Africa Alakoulut

Kaikki lapset kouluun Schools for Africa Alakoulut Kaikki lapset kouluun Schools for Africa Alakoulut Tulosta nämä muistiinpanot erikseen, et voi lukea niitä esityksen aikana näyttöruudulta! Ohjeita F5 = aloita diaesitys = siirry eteenpäin nuolinäppäimillä

Lisätiedot

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS Tekstin kokoaminen ja kuvat: Tommi Kivimäki SOPIMUKSEN ARTIKLAT 5-30: 5. Vammaisten syrjintä on kielletty Vammaisten ihmisten on saatava tietoa ymmärrettävässä

Lisätiedot

Seksuaali- ja lisääntymisterveys sekä -oikeudet Suomen kehityspolitiikassa

Seksuaali- ja lisääntymisterveys sekä -oikeudet Suomen kehityspolitiikassa Seksuaali- ja lisääntymisterveys sekä -oikeudet Suomen kehityspolitiikassa ULKOASIAINMINISTERIÖ Ulkoasu: Innocorp Oy/Milla Toro Paino: Erweko Painotuote Oy, 2010 Sisältö 4 Esipuhe 5 Johdanto 6 8 10 11

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Seksi ja Seurustelu Sanasto

Seksi ja Seurustelu Sanasto Seksi ja Seurustelu Sanasto Sisältö Ystävyys ja seurustelu 3 Kehonosat 4 Seksuaalisuus 6 Seksi ja itsetyydytys 8 Turvallinen seksi ja ehkäisy 10 Seksuaalinen hyväksikäyttö 12 2 Ystävyys ja seurustelu Poikakaveri

Lisätiedot

Neuvolan rooli tyttöjen ja naisten ympärileikkauksen ehkäisyssä. Seija Parekh, Erityisasiantuntija, THL

Neuvolan rooli tyttöjen ja naisten ympärileikkauksen ehkäisyssä. Seija Parekh, Erityisasiantuntija, THL Neuvolan rooli tyttöjen ja naisten ympärileikkauksen ehkäisyssä Seija Parekh, Erityisasiantuntija, THL Maailman terveysjärjestö WHO:n määritelmä (2008) Tyttöjen ja naisten ympärileikkauksella tarkoitetaan

Lisätiedot

EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille. www.kehys.fi

EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille. www.kehys.fi EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille www.kehys.fi EU:n budjetti 2007-2013 Viisi päälohkoa: Yhteensä 974,7 miljardia 1. Kestävä kasvu 433,0 miljardia 2. Luonnonvarojen kestävä kehitys ja suojelu

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 1 MITÄ HYVINVOINTI ON? Perustarpeet: ravinto, asunto Terveys: toimintakyky, mahdollisuus hyvään hoitoon

Lisätiedot

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE Tieto isäksi tulemisesta Isän ja vauvan välinen suhde saa alkunsa jo silloin kun pariskunta suunnittelee vauvaa ja viimeistään silloin kun isä saa tiedon

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 Kehitysyhteistyövaliokunta 2004 VÄLIAIKAINEN 2002/0052(COD) 26. heinäkuuta 2002 ***I MIETINTÖLUONNOS Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi avusta lisääntymis-

Lisätiedot

Lisääntymis- ja seksuaaliterveys ja lisääntyminen ja seksuaalisuutta koskevat oikeudet kehitysmaissa *** I

Lisääntymis- ja seksuaaliterveys ja lisääntyminen ja seksuaalisuutta koskevat oikeudet kehitysmaissa *** I P5_TA(2003)0060 Lisääntymis- ja seksuaaliterveys ja lisääntyminen ja seksuaalisuutta koskevat oikeudet kehitysmaissa *** I Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma ehdotuksesta Euroopan parlamentin

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

PERJANTAI-RYHMÄN ESITYS HALLITUKSEN KEHITYSPOLIITTISEEN OHJELMAAN

PERJANTAI-RYHMÄN ESITYS HALLITUKSEN KEHITYSPOLIITTISEEN OHJELMAAN PERJANTAI-RYHMÄN ESITYS HALLITUKSEN KEHITYSPOLIITTISEEN OHJELMAAN Helsinki, 15.2.2011 Tausta Vuonna 2007 perustetussa, eduskunnassa kokoontuvassa, Perjantai-ryhmässä on mukana kansanedustajia, suomalaisia

Lisätiedot

SARAN JA TUOMAKSEN TARINA

SARAN JA TUOMAKSEN TARINA SARAN JA TUOMAKSEN TARINA Opettajalle Sara on 15-vuotias ja Tuomas 17. He ovat seurustelleet parisen kuukautta. He olivat olleet yhdynnässä ensimmäistä kertaa eräissä bileissä, joissa he olivat myös juoneet

Lisätiedot

Project SIerra, A Family and a Future

Project SIerra, A Family and a Future Project SIerra, A Family and a Future Soroptimist International ja Hope and Homes for Children - järjestöjen nelivuotinen yhteistyöprojekti 2007 2011. Tavoitteena on kerätä kaksi miljoonaa dollaria (USD)

Lisätiedot

TUBERKULOOSI. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus

TUBERKULOOSI. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus TUBERKULOOSI On Mycobacterium tuberculosis bakteerin aiheuttama infektio. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus Hoitona käytetään usean lääkkeen

Lisätiedot

Savuton sairaala auditointitulokset 2012. Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP

Savuton sairaala auditointitulokset 2012. Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP Savuton sairaala auditointitulokset 2012 Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP MIKSI Savuton sairaala -ohjelmaa tarvitaan? Tupakkateollisuus on hämmentänyt ihmisten

Lisätiedot

IHMISSUHTEET JA SEKSUAALISUUS. Terveystieto Anne Partala

IHMISSUHTEET JA SEKSUAALISUUS. Terveystieto Anne Partala IHMISSUHTEET JA SEKSUAALISUUS Terveystieto Anne Partala Ihmissuhteet Elämään kuuluvat erilaiset ihmissuhteet perhe, sukulaiset ystävät, tuttavat seurustelu, avo-/avioliitto työ-, opiskelu- ja harrastuskaverit

Lisätiedot

Ymmärrämmekö toisiamme

Ymmärrämmekö toisiamme Ymmärrämmekö toisiamme Koulutuspäivä vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015 Kristiina Salovaara/Filha 1 Kertomus 1 Kyseessä on 23-vuotias turvapaikanhakijana maahan tullut mies, joka asuu

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

16.10.2013 A7-0306/1. Tarkistus 1 Bastiaan Belder, Rolandas Paksas, Tadeusz Cymański, Philippe de Villiers EFD-ryhmän puolesta

16.10.2013 A7-0306/1. Tarkistus 1 Bastiaan Belder, Rolandas Paksas, Tadeusz Cymański, Philippe de Villiers EFD-ryhmän puolesta 16.10.2013 A7-0306/1 Tarkistus 1 Bastiaan Belder, Rolandas Paksas, Tadeusz Cymański, Philippe de Villiers EFD-ryhmän puolesta Mietintö Edite Estrela Seksuaali- ja lisääntymisterveys ja niitä koskevat oikeudet

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyttä edistävä yhteistyö tulevassa sotessa seminaari 19.3.2015 Toimitusjohtaja Aki Lindén 1 Terveyden edistäminen tarkoittaa

Lisätiedot

Kokemuksia nuorten kondomihankkeesta Helsingissä

Kokemuksia nuorten kondomihankkeesta Helsingissä Kokemuksia nuorten kondomihankkeesta Helsingissä Satu Suhonen LT, erikoislääkäri Keskitetty ehkäisyneuvonta, Helsingin terveyskeskus Nuorten seksuaaliverkoston IV verkostotapaaminen 7. 2. 2012 yleistä

Lisätiedot

Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry

Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Perustettu vuonna 1998 Valtakunnallinen vertaistukiyhdistys Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistys Mielenterveyden keskusliiton

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

Lukijalle. HUS:in Naistenklinikan ja Hiv-säätiön yhteistyönä.

Lukijalle. HUS:in Naistenklinikan ja Hiv-säätiön yhteistyönä. HIV ja raskaus Lukijalle Esite on suunnattu hiv-positiivisille raskautta suunnitteleville tai raskaana oleville naisille ja perheille. Esitteessä käsitellään hiv-tartunnan huomioimista raskautta suunniteltaessa

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Katastrofin ainekset

Katastrofin ainekset Katastrofin ainekset KOULUTUKSEN Katastrofi Monessa maassa yhä useampi lapsi aloittaa koulunkäynnin. Koulua käymättömien lasten määrä laski vuosien 2000 ja 2011 välillä lähes puoleen, 102 miljoonasta 57

Lisätiedot

työkyvyttömyyseläkkeistä

työkyvyttömyyseläkkeistä FINNISH CENTRE FOR PENSIONS KANSAINVÄLINEN VAMMAISNAISSEMINAARI 12.3.2008 Kuvitettua Naisten tietoa työkyky ja työkyvyttömyyseläkkeistä työkyvyttömyyseläkkeet Raija Gould Raija Gould Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus

Lisätiedot

Fidan projektikylän etuudet

Fidan projektikylän etuudet Säännöt Pelin tavoitteena on, että ainakin yksi kylän lapsista saa käydä koulun loppuun. Peli aloitetaan seisten. Kyläläinen, joka kuolee tai joutuu poistumaan koulusta tai kylästä, istuu alas. Jos vähintään

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL

Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL Nuorten miesten hyvinvoinnin edistäminen on ajankohtainen haaste Huoli suomalaisten

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Aids/hiv ja 18. kansainvälinen aids-konferenssi (Wien, 18.-23. heinäkuuta 2010)

Aids/hiv ja 18. kansainvälinen aids-konferenssi (Wien, 18.-23. heinäkuuta 2010) P7_TA(2010)0284 Aids/hiv ja 18. kansainvälinen aids-konferenssi (Wien, 18.-23. heinäkuuta 2010) Euroopan parlamentin päätöslauselma 8. heinäkuuta 2010 oikeuksiin perustuvista menettelytavoista hiviä ja

Lisätiedot

Seksuaaliterveys. Semppi-terveyspisteiden kehittämispäivä 28.4.2015 Maria Kurki-Hirvonen

Seksuaaliterveys. Semppi-terveyspisteiden kehittämispäivä 28.4.2015 Maria Kurki-Hirvonen Seksuaaliterveys Semppi-terveyspisteiden kehittämispäivä 28.4.2015 Maria Kurki-Hirvonen Terveydenhoitaja, sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Joensuun kaupunki Eeva Ruutiainen Terveyden edistämisen suunnittelija

Lisätiedot

Poikien oma opas. Tietoa murrosiästä, seurustelusta, seksistä, ehkäisystä ja sukupuolitaudeista. Opas on opinnäytetyömme kehittämistehtävän osa.

Poikien oma opas. Tietoa murrosiästä, seurustelusta, seksistä, ehkäisystä ja sukupuolitaudeista. Opas on opinnäytetyömme kehittämistehtävän osa. Poikien oma opas Opas on opinnäytetyömme kehittämistehtävän osa. Seksuaaliterveyden ensiapupakkaus: Kunnioitus, Kumppani, Kumi Tietoa murrosiästä, seurustelusta, seksistä, ehkäisystä ja sukupuolitaudeista.

Lisätiedot

Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelma

Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelma Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelma Poikkihallinnollinen ohjelma vuosille 2010-2015 15.3.2011 Vammainen nainen ja väkivalta/minna Piispa 1 Ohjelman tausta Hallituksen tasa-arvo-ohjelmassa

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen Nolla tapaturmaa 2020 Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015 Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 Rakennusteollisuus RT ry:n hallitus asetti

Lisätiedot

Kansan valta. Citizen Voice and Action. World Visionin kansalaisvaikuttamisen ja yhteiskuntavastuun lähestymistapa

Kansan valta. Citizen Voice and Action. World Visionin kansalaisvaikuttamisen ja yhteiskuntavastuun lähestymistapa Kansan valta Citizen Voice and Action World Visionin kansalaisvaikuttamisen ja yhteiskuntavastuun lähestymistapa Demokratiaa kaikille? Seminaari demokratian tukemisesta kehitysyhteistyössä 27.11.2014 Katri

Lisätiedot

Voinko saada HIV-tartunnan työssäni?

Voinko saada HIV-tartunnan työssäni? Voinko saada HIV-tartunnan työssäni? Koulutuspäivä vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015 Haastateltavana: LT Pia Kivelä, HUS Tartuntataudit VOK:ssa Turvapaikan hakijoilla tarttuvia tauteja,

Lisätiedot

TURVATAITOJA NUORILLE

TURVATAITOJA NUORILLE TURVATAITOJA NUORILLE Opas sukupuolisen häirinnän ja seksuaalisen väkivallan ehkäisyyn Jussi Aaltonen Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät, Kalastajatorppa, 30.11.2012 Lähtökohdat

Lisätiedot

Alkoholiohjelman kumppanuusprosessi, kunnat. Ota yhteyttä oma alueesi aluekoordinaattoriin jo kumppanuuden suunnitteluvaiheessa!

Alkoholiohjelman kumppanuusprosessi, kunnat. Ota yhteyttä oma alueesi aluekoordinaattoriin jo kumppanuuden suunnitteluvaiheessa! Alkoholiohjelman kumppanuusprosessi, kunnat Ota yhteyttä oma alueesi aluekoordinaattoriin jo kumppanuuden suunnitteluvaiheessa! Alkoholiohjelman kuntakumppanuus Alkoholihaittojen ehkäisy ja vähentäminen

Lisätiedot

Paperittomien lasten hyvinvoinnin ja terveydenhuollon haasteet

Paperittomien lasten hyvinvoinnin ja terveydenhuollon haasteet Paperittomien lasten hyvinvoinnin ja terveydenhuollon haasteet 20.11.2014 Taneli Puumalainen LT, DTM&H, Ylilääkäri Linkki julkaisuun: http://urn.fi/urn:isbn:978-952-302-156-3 21.11.2014 2 Oikeus terveyteen

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

2,6 Kestävä kansakunta Elinvoimainen 200-vuotias Suomi

2,6 Kestävä kansakunta Elinvoimainen 200-vuotias Suomi Juhani Pekkola Filosofian tohtori, Sosiologian Dosentti Koordinoiva tutkimusjohtaja Kyamk / Sote TKI-päivät 15.-16.2.2012 PKAMK, Joensuu 2,6 Kestävä kansakunta Elinvoimainen 200-vuotias Suomi 2,6 = Kansalaisten

Lisätiedot

HIV. ja ikääntyminen

HIV. ja ikääntyminen HIV ja ikääntyminen LUKIJALLE Tämä esite tarjoaa lukijalleen tietoa ikääntymisen vaikutuksista elämään hiv-positiivisena. Esite on tehty yhteistyössä HUS:n Infektiosairauksien poliklinikan ja Hiv-tukikeskuksen

Lisätiedot

Kepan tavoite ja tehtävät

Kepan tavoite ja tehtävät www.kepa.fi Mikä Kepa? Vuonna 1985 perustettu Kepa on kehitysyhteistyön kattojärjestö Kepaan kuuluu lähes 300 kehitysmaa- ja globaalikysymysten kanssa työskentelevää järjestöä Marttaliitosta Maan ystäviin

Lisätiedot

Elina Korhonen, Laura Lipsanen ja Heli Yli-Räisänen SEKSUAALIOIKEUDET. kuuluvat kaikille. Väestötietosarja 18

Elina Korhonen, Laura Lipsanen ja Heli Yli-Räisänen SEKSUAALIOIKEUDET. kuuluvat kaikille. Väestötietosarja 18 Elina Korhonen, Laura Lipsanen ja Heli Yli-Räisänen SEKSUAALIOIKEUDET kuuluvat kaikille Väestötietosarja 18 Väestötietosarja 18 Julkaisun ovat toimittaneet: Elina Korhonen ja Laura Lipsanen. Kirjoittajat:

Lisätiedot

VAIKUTTAVUUTTA VALTAKUNNALLISESTA YHTEISTYÖSTÄ, TERVEYDEN EDISTÄMISEN VERKKO-OPETUSHANKE

VAIKUTTAVUUTTA VALTAKUNNALLISESTA YHTEISTYÖSTÄ, TERVEYDEN EDISTÄMISEN VERKKO-OPETUSHANKE Tiedosta hyvinvointia Kuntien hyvinvointistrategiat 1 VAIKUTTAVUUTTA VALTAKUNNALLISESTA YHTEISTYÖSTÄ, TERVEYDEN EDISTÄMISEN VERKKO-OPETUSHANKE VirtuaaliAMK-seminaari 29.10.2003 Projektipäällikkö Kristiina

Lisätiedot

NUORISSA ON TULEVAISUUS!

NUORISSA ON TULEVAISUUS! NUORISSA ON TULEVAISUUS! TERVETULOA! 1 HUKASSA Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? - Pekka Myrskylä, EVA-analyysi Syrjäytyneitä 15-29-vuotiaita nuoria oli vuonna 2010 yhteensä noin 51 300. Syrjäytymisen ytimessä

Lisätiedot

Hiv ja hepatiitit Suomessa

Hiv ja hepatiitit Suomessa Hiv ja hepatiitit Suomessa Karjalan XII Lääketiedepäivät Petroskoi 14.6.2012 Henrikki Brummer-Korvenkontio Virologian yksikkö Hiv-tartunnat Suomessa TTR -Yhteensä 2952 tartuntaa -69 % tartunnoista suomalaisilla

Lisätiedot

Oikeudet kaikille Invalidiliiton ohjelma Euroopan parlamentin vaaleihin 2009. Invalidiliitto

Oikeudet kaikille Invalidiliiton ohjelma Euroopan parlamentin vaaleihin 2009. Invalidiliitto Oikeudet kaikille Invalidiliiton ohjelma Euroopan parlamentin vaaleihin 2009 Invalidiliitto Euroopan unionissa elää 50 miljoonaa vammaista kansalaista. Vammaisten kansalaisten oikeudet ja osallistumismahdollisuudet

Lisätiedot

Terveyspalvelut ja kuntoutus. Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL

Terveyspalvelut ja kuntoutus. Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL Terveyspalvelut ja kuntoutus Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL Esityksen rakenne Terveystarkastukset ja seulontatutkimukset Avosairaanhoito ja lääkärikäynnit Tyytyväisyys terveyspalveluihin Hoidon

Lisätiedot

Matka maailman ympäri

Matka maailman ympäri Matka maailman ympäri Tervetuloa matkalle maailman ympäri! Tällä reissulla tutustut nuoriin eri puolilta maailmaa. Aloitamme kierroksemme Etelä- Euroopasta, Kreikasta. Pakolaisena Matkustimme perheemme

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Maire Kolimaa, neuvotteleva virkamies STM 25.05.11 Opiskeluterveydenhuolto kansanterveyslakiin vuonna 1977 kunnan velvollisuudeksi, terveyskeskukset

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2021 Kehitysyhteistyötutkimus 2003 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

Kuntaliiton arviointi oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpanosta kunnissa Yhteenveto Kuntaliiton arvioinnista

Kuntaliiton arviointi oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpanosta kunnissa Yhteenveto Kuntaliiton arvioinnista Kuntaliiton arviointi oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpanosta kunnissa Yhteenveto Kuntaliiton arvioinnista Suomen Kuntaliitto Yhteenveto lain asettamien palvelujen tuottamisesta ja toimeenpanosta

Lisätiedot

LÄHTÖVAIHEEN KYSELY - HIV-POSITIIVINEN NAINEN

LÄHTÖVAIHEEN KYSELY - HIV-POSITIIVINEN NAINEN OHJEET TUTKIMUSHENKILÖKUNNALLE: Antakaa tutkimukseen osallistujien täyttää tämä lähtövaiheen kysely tutkimukseen ilmoittauduttaessa. Varmistakaa, että annatte oikean kyselylomakkeen. Kun kyselylomake on

Lisätiedot