TIIVISTELMÄ YK:N VÄESTÖRAHASTON VUOSIRAPORTISTA 2004 STATE OF WORLD POPULATION 2004

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TIIVISTELMÄ YK:N VÄESTÖRAHASTON VUOSIRAPORTISTA 2004 STATE OF WORLD POPULATION 2004"

Transkriptio

1 TIIVISTELMÄ YK:N VÄESTÖRAHASTON VUOSIRAPORTISTA 2004 STATE OF WORLD POPULATION 2004 Seksuaali- ja lisääntymisterveyden tila maailmassa 10 vuotta YK:n väestö- ja kehityskonferenssista

2 Sisällys JOHDANTO 2 TOIMINTAOHJELMAN KESKEISET SUOSITUKSET 4 NAISTEN ASEMAN PARANTAMINEN 6 EDELLYTYS KÖYHYYDEN VÄHENTYMISELLE LISÄÄNTYMISTERVEYS JA PERHESUUNNITTELU 8 Saavutuksia toimintaohjelman toteutuksessa Ehkäisymenetelmät eivät ole kaikkien saatavilla Ehkäisyvälineiden rahoitus on riittämätöntä Sukupuolitaudit Miehet ja lisääntymisterveys ÄITIEN TERVEYS 12 Äitiyskuolleisuus ihmisoikeusrikkomus Kolme ratkaisevaa viivettä Avanne Abortti HIV/AIDSIN EHKÄISEMINEN 16 hiv/aids naisten tauti Toimet hiv/aids-tilanteen parantamiseksi NUORET 20 Epäkohtia ja huolenaiheita SIIRTOLAISUUS JA KAUPUNGISTUMINEN 22 LISÄÄNTYMISTERVEYS KRIISITILANTEISSA 23 TOIMINNAN PRIORITEETIT 24 1

3 Johdanto YK:n kansainvälinen väestö- ja kehityskonferenssi (International Conference on Population and Development, ICPD) pidettiin Kairossa syyskuussa Konferenssissa 179 maan edustajat allekirjoittivat 20-vuotisen toimintaohjel- man, joka sisälsi tavoitteita naisten aseman, sukupuolten välisen tasa-arvon, ihmisten hyvinvoinnin ja yksilöiden oikeuksien parantamiseksi. Toimintaohjelma peräänkuulutti lisääntymisterveyden ja -oikeuksien takaamista kaikille kestävän kehityksen ja ihmis- ten hyvinvoinnin edistämiseksi ja köyhyyden vähentämiseksi. Kairossa sovitut tavoitteet mullistivat koko väestöajattelun: aiemmissa väestökon- ferensseissa väestönkasvua oli käsitelty lähinnä väestötieteellisestä näkökulmasta. Kairon väestö- ja kehityskonferenssi yhdisti nimensä mukaisesti väestökysymykset kes- keiseksi osaksi taloudellista ja sosiaalista kehitystä, jossa muutokset väestökysymyksis- sä vaikuttavat taloudelliseen ja sosiaaliseen kehitykseen, ja päinvastoin. Kairon toimintaohjelmassa lähtökohdaksi asetettiin ihmisoikeuksien edistäminen ja ihmisten hyvinvoinnin lisääminen. Ajatuksena oli, että kun parit ja yksilöt voivat va- paasti päättää ehkäisynkäytöstä ja lasten lukumäärästä, johtaa se pienempään lapsi- lukuun ja edistää sekä perheiden että koko yhteiskunnan hyvinvointia. Kairon konferenssi ja sen toimintaohjelma perustuvatkin pitkälti perhesuunnittelu- ja lisääntymisterveyspalveluiden tärkeyden korostamiseen. Käsitteet seksuaali- ja lisään- tymisterveydestä ja -oikeuksista tuotiin konferenssissa ensimmäistä kertaa viralliseen kansainväliseen keskusteluun, samalla kun ne liitettiin osaksi yleismaailmallisia ihmis- oikeuksia. Konferenssin toimintaohjelman keskeinen sisältö ihmisoikeuksien korostaminen, tasa-arvon edistäminen ja palveluiden ulottaminen kaikille on tärkeä myös YK:n vuosituhattavoitteiden saavuttamisessa. Niihin kuuluvat muun muassa nälän ja köyhyyden poistaminen, naisten aseman parantaminen, äitiyskuolleisuuden vähentäminen, HIV/aids-pandemian pysäyttäminen ja kestävän kehityksen edistäminen. Kymmenen vuotta Kairon konferenssin jälkeen on tullut aika arvioida saavutuksia. Tutkimukset osoittavat, että monet maat ovat panostaneet Kairon toimintaohjelman suositusten toteuttamiseen. Monissa maissa lisääntymisterveysohjelmien laatua ja saatavuutta on parannettu, naisten ja nuorten oikeuksia edistetty ja toimittu tehok- 2

4 kaammin HIV/aidsin leviämisen ehkäisemiseksi. Perhesuunnittelupalveluiden tarve kasvaa kuitenkin koko ajan, kun uudet nuorten ikäluokat tulevat hedelmälliseen ikään. Myös kiinnostus perhesuunnittelua kohtaan kasvaa kaikkialla: esimerkiksi nykyaikaisen ehkäisyn käyttö on noussut naimisissa olevien parien keskuudessa luvun prosentista nykyiseen 60 prosenttiin. Riittämättömät resurssit ja köyhien ihmisten jääminen jatkuvasti palvelujen ulkopuolelle hidastavat kuitenkin kehitystä. Noin 350 parilla ei vieläkään ole mahdollisuutta käyttää perhesuunnittelupalveluita ja päättää vapaasti lasten hankinnastaan. Haasteina ovat myös HIV-tartuntojen nopea leviäminen sekä korkeat lapsi- ja äitiyskuolleisuusluvut vähiten kehittyneissä maissa. Nopea kaupungistuminen lisää osaltaan painetta luoda uusia palveluja, kun esimerkiksi koulutuksen ja terveydenhuollon tarpeisiin olisi pystyttävä vastaamaan. On arvioitu, että vuoteen 2007 mennessä puolet maapallon asukkaista asuu kaupungeissa. Monien köyhimpien maiden nopea väestönkasvu on haaste koko maailmalle. Maapallon väkiluku on vuonna 2004 noin 6,4 miljardia ja se kasvaa 76 miljoonalla hengellä vuosittain. YK:n ennusteiden mukaan 50 köyhimmän maan asukasluku tulee yli kolminkertaistumaan vuoteen 2050 mennessä, ja koko maailman väkiluku lisääntymään 2,5 miljardilla. Luku on sama kuin koko maapallon väkiluku luvulla. Väestönkasvu on kuitenkin hidastunut 1990-luvun huippuvuosista, jolloin maapallon väkiluku kasvoi vuosittain 82 miljoonalla. Perhesuunnittelupalvelujen yleistymisen ja ehkäisyn käytön lisääntymisen avulla syntyvyys on alentunut viime vuosina, ja väestönkasvun arvioidaan pysähtyvän vuosisadan puolen välin jälkeen. Myös HIV/aidsista johtuva kuolleisuus hidastaa väestönkasvua erityisesti monissa Saharan eteläpuoleisen Afrikan maissa. Kansainvälisen yhteisön tulisi asettaa etusija sukupuolten välisen tasa-arvon edistämiselle sekä lisääntymisterveysohjelmille, jotta köyhyyden vastaisessa taistelussa onnistuttaisiin ja Kairon toimintaohjelman tavoitteet toteutuisivat. Silti lisääntymisterveysohjelmien rahoitustuki on jäänyt vain puoleen siitä, mitä Kairon toimintaohjelmassa kymmenen vuotta sitten sovittiin. 3

5 Toimintaohjelman keskeiset suositukset Kairon K toimintaohjelman lähtökohtana on inhimillisten tarpeiden kokonaisvaltainen huomioiminen. Tiedon lisääminen ja terveyspalveluiden saatavuuden ja laadun parantaminen ovat tärkei- Ktä tavoitteita. Toimintaohjelman keskeisissä suosituksissa ja vuonna 1999 pidetyssä seurantako - kouksessa tehdyissä tarkennuksissa kiinnitetään erityisesti huomiota koulutukseen, ihmisten elinolojen kohentamiseen, naisten aseman parantamiseen sekä HIV/aidsin ehkäisyyn. Koulutus Tavoitteena on puolittaa 1990-luvun naisten ja tyttöjen lukutaidottomuusluvut vuoteen 2005 mennessä ja taata, että vuoteen 2010 mennessä vähintään 90 prosenttia ja vuoteen 2015 mennessä 100 prosenttia lapsista voi käydä peruskoulun ala-astetta. Tytöillä ja pojilla tulisi olla yhtäläinen mahdollisuus käydä koulua vuoteen 2005 mennessä. Lisääntymisterveys Seksuaali- ja lisääntymisterveyspalvelut tulisi taata kaikille vuoteen 2015 mennessä. Tavoitteena on varmistaa, että kaikilla on mahdollisuus käyttää nykyaikaisia ja luotettavia ehkäisymenetelmiä. Palveluja on tarjottava osana perusterveydenhuoltoa. Äitiyskuolleisuus Äitiyskuolleisuuden tulisi alentua puoleen vuoden 1990 tasosta vuoteen 2000 mennessä ja edelleen tästä puoleen vuoteen 2015 mennessä. Tavoitteena on lisätä ammattitaitoisen henkilökunnan määrää synnytyksissä niin, että 40:llä prosentilla synnyttäjistä on koulutettu avustaja vuoteen 2005 mennessä niillä alueilla, missä äitiyskuolleisuus on hyvin korkea. Vuoteen 2010 osuuden tulisi olla 50 prosenttia ja vuoteen 2015 mennessä 60 prosenttia. Maailmanlaajuisesti vastaavien lukujen tulisi olla 80 prosenttia vuoteen 2005 mennessä, 85 prosenttia vuoteen 2010 ja 90 prosenttia vuoteen 2015 mennessä. syntynyttä kohden ja alle 5-vuotiaiden kuolleisuus korkeintaan 75/1000 ja vastaavasti alle 35/1000 ja 45/1000 vuoteen 2015 mennessä. Odotettavissa oleva elinaika Odotettavissa olevan elinajan nostamisessa tavoitteena on 70 ikävuoden saavuttaminen maailmanlaajuisesti vuoteen 2005 mennessä ja 75 ikävuoden saavuttaminen vuoteen 2015 mennessä. Korkean kuolleisuuden maissa vastaavat luvut ovat 65 ikävuotta vuoteen 2005 mennessä ja 70 ikävuotta vuoteen 2015 mennessä. HIV-tartuntojen leviämisen ehkäiseminen HIV/aidsin vastaisessa taistelussa tavoitteena on varmistaa, että vuoteen 2005 mennessä vähintään 90 prosenttia vuotiaista nuorista tietää, miten suojautua HIV/aidsilta, osaa käyttää kondomia sekä tartunnan leviämistä ehkäiseviä palveluja, kuten vapaaehtoista testausta ja neuvontaa. Vuoteen 2010 mennessä näiden nuorten osuuden tulisi nousta 95 prosenttiin. Perhesuunnittelupalveluiden lisääminen Tavoitteena on ehkäisyvälineiden saatavuuden parantaminen siten, että ilman ehkäisyä jäävien parien määrä puolittuisi vuoteen 2005 mennessä, vähenisi 75 prosentilla vuoteen 2010 mennessä ja katoaisi kokonaan vuoteen 2015 mennessä. Imeväis- ja lapsikuolleisuus Tavoitteena on alentaa imeväis- ja lapsikuolleisuutta vähintään kolmanneksella siten, että vuoteen 2000 mennessä imeväiskuolleisuus olisi 50/1000 elävänä 4

6 Roger LeMoyne/UNICEF YK:n vuosituhatjulistus ja lisääntymisterveys Vuonna 2000 lähes 200 maata allekirjoitti YK:n vuosituhatjulistuksen. Sen tavoitteena on vuoteen 2015 mennessä äärimmäisen köyhyyden ja nälän poistaminen, peruskoulutuksen ulottaminen kaikille, sukupuolten tasa-arvon edistäminen ja naisten vaikutusvallan vahvistaminen, lapsikuolleisuuden vähentäminen, odottavien äitien terveyden parantaminen, HIV/aidsin, malarian ja muiden tarttuvien tautien vastainen taistelu, ympäristön kestävän kehityksen turvaaminen sekä globaali kumppanuus kehityspyrkimyksissä. YK:n vuosituhatjulistuksessa käsitellään paljolti samoja asioita kuin Kairon toimintaohjelmassa. Kairossa sovittu keskeinen tavoite lisääntymisterveyspalveluiden ulottamisesta kaikille vuoteen 2015 mennessä ei kuitenkaan sisälly vuosituhattavoitteisiin. Tämä on aiheuttanut huolta lisääntymisterveyden jäämisestä YK:n vuosituhattavoitteiden jalkoihin. Lisääntymisterveys- ja perhesuunnittelupalveluiden saatavuus ovat kuitenkin avainasemassa köyhyyden ja lapsi- sekä äitiyskuolleisuuden vähentämisessä ja HIV-tartuntojen leviämisen ehkäisyssä. 5

7 Naisten aseman parantaminen edellytys köyhyyden vähentymiselle Yhtenä Kairon toimintaohjelman tavoitteena on taata peruskoulutus kaikille lapsille ja poistaa sukupuolierot koulutuksesta naisten aseman ja itsemääräämisoikeuden parantamiseksi. Konferenssissa tunnustettiin naisten riittämättömien koulutusmahdollisuuksien lisäksi, että huono terveys ja sairaudet sekä ei-toivotut raskaudet liittyvät läheisesti köyhyyteen. Sukupuolten välinen tasa-arvo sen sijaan lisää yksilöiden ja perheiden hyvinvointia, vähentää köyhyyttä ja edistää talouskasvua. Päättäjät ovat kuitenkin reagoineet hitaasti sukupuolten välisestä eriarvoisuudesta johtuvaan tiedon ja palveluiden puutteeseen terveysasioissa. Tällä hetkellä 2,8 miljardia ihmistä maailmassa elää alle kahdella dollarilla päivässä. Suurin osa köyhyydessä elävistä on naisia ja lapsia. Sukupuolten välisen tasa-arvon puuttuminen näkyy monin tavoin naisten elämässä, ei vain tuloilla mitattuna, vaan myös valtasuhteissa ja yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa. Naisten ihmisoikeudet toteutuvat huonommin kuin miesten, ja naisilta puuttuu usein esimerkiksi mahdollisuus koulutukseen, tulonhankintaan ja maanomistukseen. Monet tytöt ja naiset eivät myöskään voi päättää itse naimisiinmenostaan, ehkäisyn käytöstä tai lasten lukumäärästä. 56 maasta kerätty tieto lisääntymisterveyspalveluiden saatavuudesta eri tuloluokkien kesken osoittaa, että köyhät ja vähän koulutetut naiset synnyttävät nuorempina ja saavat enemmän lapsia kuin paremmin toimeen tulevat ja kouluttautuneet naiset. Perhesuunnittelupalveluiden ja nykyaikaisten ehkäisymenetelmien käyttö on yleisempää ylemmissä yhteiskuntaluokissa. Köyhissä maissa äitiys- ja lapsikuolleisuusluvut ovat korkeita, ja kaikkialla maailmassa köyhyydessä elävillä naisilla on suurempi riski kuolla tai sairastua kuin parempiosaisilla. Köyhillä ihmisillä on usein kaikkein huonoimmat mahdollisuudet saada tietoa. Monet heistä ovat lukutaidottomia, eivätkä he käy koulua. Pienetkin palvelumaksut tai kuljetuskustannukset terveydenhoitoon pääsemiseksi voivat olla kaikkein köyhimmille ylitsepääsemätön este. He eivät ole tottuneita asioimaan esimerkiksi terveyskeskuksissa: kaikkia mieltä askarruttavia asioita ei aina uskalleta sanoa ääneen, varsinkaan lisääntymisterveyteen liittyvissä kysymyksissä. Monissa yhteiskunnissa seksuaalisuus on edelleen tabu, eikä siitä voida puhua avoimesti. Kairossa kansainvälinen yhteisö saavutti yksimielisyyden naisten oikeuksien parantamisesta. Se sitoutui edistämään ja suojelemaan naisten ihmisoikeuksien toteutumista kaikissa elämänvaiheissa. Lisäksi Kairossa sitouduttiin edistämään naisten vaikutusmahdollisuuksia ja saattamaan heidät tasa-arvoiseen asemaan miesten kanssa kaikilla elämänalueilla, niin lain edessä, työelämässä kuin kotonakin. Kairon toimintaohjelma on ensimmäinen kansainvälinen asiakirja, joka sisältää kokonaisen luvun yksityiskohtaisista toimenpiteistä, joita tarvitaan naisten aseman parantamiseksi ja sukupuolten välisen tasa-arvon edistämiseksi. Toimintaohjelmassa todetaan, että Valtioiden tulisi parantaa naisten asemaa ja ryhtyä toimiin poistaakseen miesten ja naisten välinen epätasa-arvo. Kaikki naisiin kohdistuva väkivalta ja naisia syrjivät käytännöt pitää poistaa, ja naisia tulisi auttaa toteuttamaan oikeuksiaan, joihin sisältyvät myös seksuaali- ja lisääntymisterveyteen liittyvät kysymykset. Lisäksi naisia tulisi tukea lakien, säännösten ja muiden tarpeellisten toimien kautta, jotta he pystyvät yhdistämään monet erilaiset roolit, huolehtimaan lapsistaan ja osallistumaan työelämään. Myös työnantajien naisia syrjivät käytännöt tulee poistaa. -Kairon toimintaohjelma, kappale

8 Kymmenessä vuodessa tavoitteiden toteutumisessa on tapahtunut merkittävää edistystä, mutta kehitys on ollut alueellisesti epätasaista ja haasteita on yhä edessä. Monet maat ovat säätäneet naisten aseman parantamiseen tähtääviä lakeja ja ohjelmia, mutta vähemmän on tapahtunut niiden toimeenpanemisen ja valvonnan puolella. YK:n väestörahaston, UNFPAn, vuonna 2003 tekemän tutkimuksen mukaan puolet 151:stä tutkimuksessa mukana olleesta kehitysmaasta oli säätänyt naisten aseman parantamiseen liittyvän lain, ratifioinut YK:n sopimuksia asiasta ja perustanut kansallisia komissioita naisille. Kuitenkin vain kolmannes maista oli toteuttanut suunniteltuja ohjelmia ja toimintaperiaatteita. Tutkimukseen osallistuneista maista vain 42 oli onnistunut lisäämään koulutukseen käytettäviä varoja ja vain 16 maassa oli lisätty tyttöjen osallistumista toisen asteen koulutukseen. 28:ssa maassa naisten poliittisia vaikutusmahdollisuuksia oli lisätty. 91 maata oli säätänyt lain sukupuolisidonnaisen väkivallan rangaistavuudesta, mutta vain 21:ssä maassa lakia noudatettiin. Mark Edwards/Still Pictures 7

9 Lisääntymisterveys ja perhesuunnittelu Puutteet seksuaali- ja lisääntymisterveyden hoidossa aiheuttavat lähes 20 prosenttia kaikista naisten sairauksista ja ennenaikaisista kuolemista. Kehitysmaissa peräti kolmannes hedelmällisessä iässä olevien naisten sairauksista ja kuolemista johtuu hoidon heikosta saatavuudesta ja palveluiden puutteellisuudesta. Kairon konferenssin toimintaohjelma peräänkuuluttaa valtioiden vastuuta huolehtia perhesuunnittelupalveluiden järjestämisestä väestölleen. Toimintaohjelmaan kirjattu konkreettinen tavoite lisääntymisterveyspalveluiden saatavuudesta kaikille vuoteen 2015 mennessä tähtää yksilöiden ja parien oikeuteen päättää tietoisesti ja vastuullisesti omasta seksuaalisuudestaan, ehkäisynkäytöstä ja lasten hankkimisesta. Tavoitteena on vähentää ei-toivottuja raskauksia ja riskiraskauksia, tuottaa kohtuuhintaisia palveluja, lisätä perhesuunnittelupalveluiden laatua sekä edistää miesten osallistumista perhesuunnitteluun. Toimintaohjelma painottaa perhesuunnittelupalveluiden ja äitiys- sekä lapsiterveydenhuollon integrointia osaksi perusterveydenhuoltoa, johon tulisi kuulua myös HIV/aidsin ja muiden sukupuolitautien ehkäisy sekä tarvittaessa lähetteen kirjoittaminen jatkotoimenpiteisiin. SAAVUTUKSIA TOIMINTAOHJELMAN TOTEUTUKSESSA YK:n väestörahaston vuonna 2003 tekemän tutkimuksen mukaan useimmat Kairon toimintaohjelmaan sitoutuneet maat ovat luoneet tai laajentaneet lisääntymisterveyspolitiikkaansa ja -ohjelmiansa. Monissa maissa perhesuunnitteluja terveydenhuollon palveluita on kehitetty vastaamaan paremmin asiakkaiden tarpeita, mikä näkyy mm. nykyaikaisten ehkäisymenetelmien lisääntyneessä käytössä. Lisäksi useat maat ovat säätäneet seksuaali- ja lisääntymisoikeuksia edistäviä lakeja. Erityisesti köyhimpien ihmisten mahdollisuutta käyttää lisääntymisterveyspalveluita on pyritty edistämään. Etäisillä maaseutualueilla asuvien asemaa on parannettu laajentamalla palveluverkostoa yhä enemmän myös taajamien ulkopuolelle. UNFPAn mukaan Kairon kokouksen jälkeen 46 maassa on säädetty uusia lakeja, jotka parantavat lisääntymisterveyspalveluiden saatavuutta ja takaavat naisten työpaikan säilymisen ja tyttöjen mahdollisuuden käydä koulua raskaaksi tulemisen jälkeen. Lisääntymisterveys kokonaisvaltainen käsite Lisääntymisterveydellä tarkoitetaan täyttä ruumiillista, henkistä ja sosiaalista hyvinvointia ei pelkästään sairauden tai vamman poissaoloa kaikessa, mikä liittyy seksuaalisuuteen ja lisääntymiseen. Lisääntymisterveyteen kuuluu mahdollisuus tyydyttävään ja turvalliseen sukupuolielämään sekä yksilöiden ja parien mahdollisuus vapaasti päättää lasten hankinnastaan. Tämä edellyttää, että sekä miehillä ja naisilla on oikeus saada tietoa ja että he voivat käyttää luotettavia ja turvallisia perhesuunnittelumenetelmiä. Lisääntymisterveys edellyttää myös raskauden seurantaa ja hyvää synnytyksen aikaista hoitoa äitien ja lasten terveyden varmistamiseksi. 8

10 Mark Edwards/Still Pictures Ehkäisyn käyttöä rajoittavat: - palveluiden, ehkäisyvälineiden ja henkilökunnan puute - naisen ja hänen perheensä tilanteeseen sopivan ehkäisymenetelmän puuttuminen - tietämättömyys ehkäisymenetelmistä ja niiden turvallisuudesta sekä luotettavuudesta - palvelun tarjoajan kielteiset asenteet -yhteisön ja puolison tuen puute -huhut ja väärinkäsitykset -taloudelliset rajoitukset - mahdolliset sivuvaikutukset ja niiden huono seuranta. Nykyisin esimerkiksi Papua Uusi Guineassa yli 16-vuotiaat nuoret voivat käyttää lisääntymisterveyspalveluita ilman vanhempiensa suostumusta, ja naiset voivat käyttää ehkäisyä ilman aviomiestensä suostumusta. EHKÄISYMENETELMÄT EIVÄT OLE KAIKKIEN SAATAVILLA Koko maailman naimisissa olevien parien ehkäisyn käyttö on noussut vuoden prosentista nykyiseen 61 prosenttiin. Ehkäisyn käyttö vaihtelee alueittain Afrikan noin 25 prosentista Aasian 65 prosenttiin ja Latinalaisen Amerikan sekä kehittyneiden maiden 70 prosenttiin. Jos Kiina jätetään pois tarkastelusta, laskee ehkäisyn käyttöaste Aasiassa 46 prosenttiin. Ehkäisyn täyttymättömällä tarpeella tarkoitetaan naisia ja pareja, jotka eivät halua saada lasta seuraavan kahden vuoden sisällä, mutta jotka eivät käytä mitään ehkäisymenetelmää. Kasvaneista ehkäisynkäyttöluvuista huolimatta noin 137 miljoonalla naisella ei edelleenkään ole mahdollisuutta käyttää nykyaikaisia ehkäisymenetelmiä. Tämä tarkoittaa sitä, että keskimäärin 29 prosenttia kehitysmaiden naisista jää ilman luotettavaa ehkäisyä. Saharan eteläpuolisessa Afrikassa luku on huomattavasti suurempi, sillä lähes puolet naisista jää ilman ehkäisyä. Tutkimusten mukaan kehitysmaissa perheiden lapsiluku ylittää säännöllisesti toivotun lapsiluvun, joka on keskimäärin noin 0,8 lasta vähemmän. Köyhimmillä ihmisillä on kaikkialla maailmassa heikommat mahdollisuudet nykyaikaisen ehkäisyn käyttöön kuin paremmin toimeentulevilla. Esimerkiksi Saharan eteläpuolisessa Afrikassa ehkäisynkäyttö on viisi kertaa yleisempää rikkaampien kuin köyhien naisten keskuudessa. Ehkäisyn käyttöä rajoittavat tekijät koskettavat erityisesti nuoria. Useissa maissa perhesuunnittelua voivat käyttää vain naimisissa olevat parit, joten naimattomat, mutta seksuaalisesti aktiiviset nuoret saattavat jäädä kokonaan ilman palveluja. Ehkäisyn käyttöä rajoittavat myös nähdyksi tulemisen pelko, huonot aukioloajat ja kalliit hinnat sekä hoitohenkilökunnan tuomitsevat asenteet. Useissa maissa terveydenhuoltojärjestelmiä on jouduttu erilaisten taloudellisten syiden vuoksi supistamaan, mikä on heikentänyt palveluiden laatua ja ehkäisyvälineiden saatavuutta. 9

11 Nykyaikaiset ehkäisymenetelmät kattavat 90 prosenttia ehkäisyn käytöstä. Yleisimmin käytettyjä menetelmiä ovat naisten sterilisaatio, kierukka ja pillerit. Kondomien käyttö on edelleen vähäistä, vaikka se on viime vuosina lisääntynyt useissa kehitysmaissa. YK:n väestörahaston vuonna 2003 tekemässä tutkimuksessa 126 maata ilmoitti lisänneensä valinnanmahdollisuuksia oikean ja kulloiseenkin tilanteeseen sopivan ehkäisymenetelmän löytämiseksi. Esimerkiksi 68 maata on parantanut jälkiehkäisyn saatavuutta, 65 maata edistänyt naisten kondomin saatavuutta, 43 maata parantanut ehkäisyvälineiden jakelujärjestelmäänsä ja 27 maata tarjonnut palveluita ja ehkäisyvälineitä tuettuun hintaan tai ilmaiseksi. Kaikista köyhimpien ihmisten mahdollisuudet sopivan ehkäisyn löytämiseksi ovat kuitenkin edelleen niukat tai suorastaan olemattomat. EHKÄISYVÄLINEIDEN RAHOITUS ON RIITTÄMÄTÖNTÄ Laadukkaan lisääntymisterveyshuollon turvaamiseksi tarvitaan poliittista tukea ja riittävästi rahoitusta, henkilökuntaa, toimitiloja sekä ehkäisyvälineitä. Monissa köyhissä maissa lisääntymisterveysohjelmat ovat riippuvaisia rahoittajien pitkäaikaisesta avusta ehkäisyvälineiden hankkimiseksi. Viimeisen kymmenen vuoden aikana rahoittajien tuki kuitenkin on vähentynyt, mikä on hankaloittanut kondomien saatavuutta HIV/aidsin leviämisen ehkäisyyn sekä joidenkin ehkäisyvälineiden saatavuutta perhesuunnitteluun. Vuoden 2004 rahoitustarpeeksi on laskettu 450 miljoonaa dollaria. Vuonna 2002 rahoittajat tukivat ehkäisyvälineiden hankkimista 198 miljoonalla dollarilla, mikä oli alle puolet tarvittavasta määrästä. Vuoteen 2015 mennessä ehkäisynkäyttäjien määrän kehitysmaissa odotetaan nousevan 40 prosentilla. Hedelmällisessä iässä olevien parien määrä kasvaa 23 prosenttia, ja loput kasvusta selittyy perhesuunnittelupalvelujen kysynnän lisääntymisellä. Ehkäisyvälineiden ja niiden rahoituksen puute tulee kuitenkin aiheuttamaan lisää ei-toivottuja raskauksia, abortteja sekä äitiys- ja lapsikuolemia. SUKUPUOLITAUDIT Joka vuosi vuotiailla havaitaan noin 340 miljoonaa uutta sukupuolitautitartuntaa. Useimmat taudit ovat hoidettavissa, mutta monet niistä jäävät diagnosoimatta palvelujen puutteen vuoksi. Sukupuolten väliset erot ovat nousseet esiin sukupuolitautien havaitsemisessa ja hoidossa. Dominic Sansoni/Panos Pictures 10

12 Ehkäisyn käytön kustannukset ja hyödyt 7,1 miljardin dollarin sijoittamisella nykyaikaiseen ehkäisyyn voidaan estää vuosittain: 187 miljoonaa ei-toivottua raskautta 105 miljoonaa aborttia 60 miljoonan ei-toivotun lapsen syntymistä 2,7 miljoonaa alle 1-vuotiaan lapsen kuolemaa raskauteen liittyvää kuolemaa (sisältäen vaarallisesta abortista johtuvat kuolemaa) lapsen menettämästä äitinsä raskauteen liittyvän kuoleman vuoksi Jokainen yhden miljoonan dollarin vaje ehkäisyvälineiden rahoituksessa aiheuttaa: ei-toivottua raskautta aborttia 800 äitiyskuolemaa alle 1-vuotiaan lapsen kuolemaa alle 5-vuotiaan lapsen kuolemaa Naisilla on suurempi riski saada sukupuolitauti ja naisilla taudin havaitseminen on vaikeampaa kuin miehillä. Noin 70 prosentilla tartunnan saaneista naisista ei ole lainkaan oireita verrattuna miesten 10 prosenttiin. Hoitamattomat sukupuolitaudit voivat aiheuttaa lapsettomuutta, ja raskaana olevilla naisilla ne voivat vaarantaa myös sikiön terveyden. Sukupuoliteitse leviävien HIV-tartuntojen määrä on kasvussa. Niiden osuus on nyt yli 75 prosenttia uusista tartunnoista. Hoitamaton sukupuolitauti voi jopa kymmenkertaistaa HIVtartuntariskin. Sekä miesten että naisten kondomit ovat ainoa ehkäisykeino, joka suojaa virus- ja bakteeritartunnoilta yhdynnässä. MIEHET JA LISÄÄNTYMISTERVEYS Ennen Kairon konferenssia väestökysymyksiä käsiteltiin naisten hedelmällisyyden näkökulmasta kiinnittämättä juurikaan huomiota miesten rooliin. Tämän seurauksena myös lähes kaikki perhesuunnittelupalvelut oli suunniteltu vain naisille. Kairon konferenssin jälkeen miesten osallistumista perhesuunnitteluun on alettu korostaa uudella tavalla. Miesten tiedon lisääminen ja osallistuminen on todettu tehokkaaksi keinoksi edistää sekä naisten että miesten lisääntymisterveyttä ja -oikeuksia. Miehillä on usein enemmän valtaa päättää lasten lukumäärästä, ehkäisyn käytöstä, hoitoon pääsystä sekä seksuaalisesta kanssakäymisestä. Tutkimukset ovat jo pitkään osoittaneet, että miehet kuitenkin haluavat tukea kumppaniaan: he haluavat tietää lisääntymisterveydestä ja haluavat palveluja olevan myös saatavilla luvulla kerätty aineisto 17 maasta näyttää miesten ja naisten näkemysten ehkäisystä ja perheen koosta eroavan vähemmän kuin mitä aiemmin luultiin vuotiaat nuoret miehet haluavat vähemmän lapsia kuin aiempi sukupolvi, samoin vuotiaat miehet toivovat niin ikään pienempää lapsilukua kuin edellinen sukupolvi. Miesten lisääntymisterveys vaikuttaa suoraan naisten terveyteen. HIV/aidsin ja muiden sukupuolitautien leviäminen ovat osoittaneet, että toimenpiteiden täytyy kohdistua kumpaankin osapuoleen. Naisten sukupuolitautien hoitaminen ei riitä, mikäli infektion tartuttanut mies jätetään hoidon ja valistuksen ulkopuolelle. 11

13 Äitien terveys Synnytyksen komplikaatiot ovat hedelmällisessä iässä olevien naisten suurin yksittäinen kuolinsyy kehitysmaissa. Äitiyskuolemien ja -sairauksien vähentäminen asetettiin niin Kairon toimintaohjelman kuin YK:n vuosituhattavoitteiden yhdeksi tärkeimmäksi kehityspäämääräksi. Vaikka joissakin maissa on Kairon konferenssin jälkeen onnistuttu vähentämään äitiyskuolleisuutta, ovat kuolleisuusluvut edelleen maailmanlaajuisesti hyvin korkeita. Arviolta naista kuolee vuosittain raskauteen ja synnytykseen liittyviin syihin yksi joka minuutti. Valtaosa eli 99 prosenttia äitiyskuolemista tapahtuu kehitysmaissa. Äitiyskuolleisuuden syyt ovat samankaltaisia kaikkialla maailmassa. Noin 80 prosenttia kuolemista johtuu suoraan synnytykseen liittyvistä komplikaatioista, joita ovat esimerkiksi verenvuoto, abortin jälkeiset komplikaatiot, verenmyrkytys ja pitkittynyt tai pysähtynyt synnytys. Noin 20 prosenttia kuolemista johtuu epäsuorista tekijöistä, kuten anemiasta, malariasta ja yhä useammin aidsista. Muita äitiyskuolleisuuteen sekä sairastavuuteen vaikuttavia tekijöitä ovat liian varhainen tai korkea synnytysikä, tiheään toistuvat synnytykset sekä naisten ja tyttöjen heikompi sosiaalinen asema. Lähes kaikki äitiyskuolemat olisivat estettävissä, mikäli synnyttäjällä olisi komplikaatioiden ilmetessä mahdollisuus päästä hoitoon ja saada ammattitaitoista apua. ÄITIYSKUOLLEISUUS IHMISOIKEUS- RIKKOMUS 1990-luvun puolen välin jälkeen hallitukset sekä kansainväliset ja paikalliset järjestöt ovat kohdistaneet toimensa kaikkein tehokkaimpiin käytäntöihin äitien terveyden edistämiseksi. Tutkimusten mukaan koulutetun henkilökunnan mukana olo synnytyksessä, pikainen pääsy ensiapuhoitoon ja kuljetusmahdollisuudet hoidon saamiseksi ovat keskeisiä tekijöitä äitiyskuolleisuuden vähentämisessä ja äitien terveyden parantamisessa. Samoja tekijöitä on kirjattu Kairon toimintaohjelmaan. Konferenssin jälkeen on entistä sel- Äitien terveyden edistämisprojekti Senegalin maaseudulla tuo palvelut lähelle käyttäjää Senegalissa äitiyskuolleisuus on huomattavan korkea: lähes 700 äitiä kuolee synnytystä kohden. Maaseudulla naiset synnyttävät keskimäärin 5 6 lasta. Senegalissa on vain yksi gynekologi hedelmällisessä iässä olevaa naista kohden. Gynekologeista suurin osa työskentelee kaupungeissa. Verenvuoto ja raskausmyrkytys ovat yleisimmät äitiyskuolemien syyt. Lisäksi varhaiset avioliitot, naisten sukuelinten silpominen ja sukupuolitaudit lisäävät riskejä synnytyksissä. Monet maaseudulla asuvat naiset joutuvat kulkemaan jopa kymmeniä kilometrejä päästäkseen sairaalahoitoon. Pienestä Goudiryn kylästä on matkaa noin 70 km lähimpään synnytyssairaalaan. Monet äidit ovat kuolleet matkalle. Vuonna 2001 YK:n väestörahaston tukema pieni klinikka Goudiryn kylässä laajeni ja alkoi ottaa vastaan myös synnyttäviä äitejä. Klinikalla voidaan tehdä nyt verensiirtoja ja keisarinleikkauksia, mikä on pelastanut tähän mennessä ainakin 100 naisen hengen. 12

14 Shehzad Noorani/Still Pictures vemmin painotettu äitiyskuolleisuuden ongelmaa ihmisoikeusnäkökulmasta. Äitiyskuolemat ja raskauden tai synnytyksen aiheuttamat vammat liittyvät läheisesti naisten heikompaan yhteiskunnalliseen, kulttuuriseen ja taloudelliseen asemaan. Silti, vielä kymmenen vuotta Kairon jälkeen, kaikissa maissa ei ole ryhdytty tarvittaviin toimenpiteisiin äitiyskuolleisuuden vähentämiseksi sekä äitien ja lasten terveyden parantamiseksi. Myös köyhyys, sodat ja luonnonkatastrofit vaikeuttavat entisestään naisten mahdollisuuksia saada tarvittavaa hoitoa. KOLME RATKAISEVAA VIIVETTÄ Tutkijat ovat luokitelleet kolme ratkaisevaa tekijää, jotka lisäävät kotona synnyttävien naisten kuolleisuutta: viivytykset päätöksen teossa lääkäriin tai sairaalahoitoon hakeutumisessa, viivytykset sairaalaan pääsemisessä ja viivytykset sairaalassa hoidon saamisessa. Viivytykset voivat johtua tietämättömyydestä eli siitä, ettei ymmärretä tilanteen vakavuutta, vaikka äidin terveys vaatisi sairaalahoitoa. On myös mahdollista, ettei perhe tai yhteisö halua lähettää naista hoitoon taloudellisten tai kulttuuristen syiden takia. Ongelmia saattaa aiheutua myös kuljetusmahdollisuuksien puuttumisesta. Varsinkin maaseudulla, missä kuljetusmahdollisuudet ovat heikot, naisten voi olla hyvin hankala päästä hoitoon nopeasti. Ajoneuvoja ja teitä ei ole välttämättä lähietäisyydellä, ja lähin terveyskeskus tai sairaala saattaa sijaita hyvinkin kaukana. Ratkaiseva viivytys voi kohdata raskaana olevaa tai synnyttävää äitiä vielä sairaalassakin. Monissa maissa sairaalahoidon taso on heikko ja sairaaloissa voi olla jatkuva puute tarvikkeista, laitteista tai ammattitaitoisesta henkilökunnasta. 13

15 Äitiyskuolleisuuden vähentämisessä onkin erittäin tärkeää parantaa palveluiden saatavuutta ja laatua. Maat, jotka ovat onnistuneet vähentämään äitiyskuolleisuutta huomattavasti, ovat tehneet sen vähentämällä kotisynnytyksiä. Avanne Miljoonat naiset selviävät raskauden tai synnytyksen komplikaatioista hengissä, mutta kärsivät niihin liittyvistä sairauksista ja vammoista. Synnytyskanavan avanne on naisen synnytystiehyissä oleva reikä, jonka kautta virtsa tai uloste pääsee synnytyskanavaan tai emättimeen. Pysähtynyt synnytys aiheuttaa yleensä vauvan kuoleman, ja naiselle jää avanteesta johtuva krooninen pidätyskyvyttömyys. Avanne on yleinen vamma Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, Etelä-Aasiassa ja joissakin arabimaissa. Maailmanlaajuisesti siitä kärsii yhteensä noin kaksi miljoonaa tyttöä ja naista. Vuosittain uusia tapauksia ilmenee Vamman saaneet naiset ja tytöt eristetään yleensä yhteisöstä, aviomiehet saattavat hylätä heidät, ja vammasta syytetään naisia itseään. Syinä ovat kuitenkin varhaiset raskaudet, aliravitsemus ja synnytyksen aikainen hoidon puute. Avanne olisi korjattavissa kirurgisella toimenpiteellä, jonka onnistumisprosentti on noin 90. Korjausleikkauksen jälkeen nainen voi jatkaa normaalia elämää ja yleensä saada vielä lapsia. Suurin osa naisista ei kuitenkaan tiedä, että vamma on korjattavissa tai heillä ei ole varaa toimenpiteeseen. Kairon väestö- ja kehityskonferenssissa asetettiin tavoitteeksi äidin ja vastasyntyneen paras mahdollinen terveys. Äitiysterveyspalveluiden tulee sisältää valistusta turvallisesta äitiydestä, ravitsemusneuvontaa, raskauden- ja synnytyksenaikaista ja -jälkeistä hoitoa. Kaikissa synnytyksissä tulee olla mukana koulutettu synnytysavustaja. Äideillä tulee olla myös mahdollisuus raskaudesta, synnytyksestä tai abortista johtuvien komplikaatioiden hoitoon sekä perhesuunnittelupalveluihin. -Kairon toimintaohjelma, kappale 8.22 Äitiyskuolleisuus alueittain vuonna 2000 Äitiyskuolleisuus/ Äitiyskuolemat Alue synnytystä lukumäärä Koko maailma Kehittyneet alueet Eurooppa Kehitysmaat Afrikka Pohjois-Afrikka Saharan eteläpuolinen Afrikka Aasia Itä-Aasia Keski- ja Etelä-Aasia Kaakkois-Aasia Länsi-Aasia Latinalainen Amerikka ja Karibia Oseania Lähde: WHO, UNICEF ja UNFPA 2003, Maternal Mortality in 2000: Estimates Developed by WHO, UNICEF and UNFPA 14

YK: vuosituhattavoitteet

YK: vuosituhattavoitteet YK: vuosituhattavoitteet Tavoite 1. Poistetaan äärimmäinen nälkä ja köyhyys -Aliravittujen määrä on lähes puolittunut 23,3%:sta 12,9%:iin. -Äärimmäisen köyhyysrajan alapuolella elävien määrä on puolittunut

Lisätiedot

Väestö. GE2 Yhteinen maailma Leena Kangas-Järviluoma

Väestö. GE2 Yhteinen maailma Leena Kangas-Järviluoma Väestö GE2 Yhteinen maailma Leena Kangas-Järviluoma Väkiluku maailmassa elää tällä hetkellä yli 7 mrd ihmistä Population clock väestön määrään ja muutoksiin vaikuttavat luonnolliset väestönmuutostekijät

Lisätiedot

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus e Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus Suomen laki Suomen lainsäädännön perusperiaatteet kuuluvat kotoutuvan henkilön yleisinformaation tarpeeseen. Valitettavan usein informaatio

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunta 2003/2146(INI) 4. marraskuuta 2003 LAUSUNTO naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunnalta kehitysyhteistyövaliokunnalle

Lisätiedot

TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta.

TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. Ei köyhyyttä! Tarkoittaa esimerkiksi: Äärimmäinen köyhyys poistuu ja köyhyydessä elävien määrä vähenee ainakin puolella joka maassa.

Lisätiedot

MAUSTE-hanke Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista

MAUSTE-hanke Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista MAUSTE-hanke 2015-2016 Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista Haastattelun tarkoitus Saada tietoa maahanmuuttajien seksuaaliterveydestä,seksuaaliohjauksen ja neuvonnan tarpeista,

Lisätiedot

EU:n ja sen jäsenvaltioiden lausuma maailman aids-päivänä

EU:n ja sen jäsenvaltioiden lausuma maailman aids-päivänä EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 1. joulukuuta 2011 17567/11 PRESSE 451 EU:n ja sen jäsenvaltioiden lausuma maailman aids-päivänä 1. Tänään, vuoden 2011 maailman AIDS-päivänä, Euroopan unioni ja sen

Lisätiedot

LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ. Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo

LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ. Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo Miksi julistus? YK:ssa tekeillä uusi kehitysohjelma Vuosituhannen

Lisätiedot

Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä

Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä Johdanto Turun yliopiston ylioppilaskunnan edustajisto linjasi joulukuussa 2007, että TYY tulee näyttämään mallia YK:n vuosituhattavoitteiden toteuttamisessa. Poliittisessa

Lisätiedot

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)

Lisätiedot

Seksuaalikasvatus Poikien ja miesten seksuaali- ja lisääntymisterveys

Seksuaalikasvatus Poikien ja miesten seksuaali- ja lisääntymisterveys Seksuaalikasvatus Poikien ja miesten seksuaali- ja lisääntymisterveys Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö Seksuaali- ja lisääntymisterveys Seksuaali-

Lisätiedot

Project SIerra, A Family and a Future

Project SIerra, A Family and a Future Project SIerra, A Family and a Future Soroptimist International ja Hope and Homes for Children -järjestöjen nelivuotinen yhteistyöprojekti 2007 2011. Sierra Leone perustietoja Pinta-ala: 71 740 km² Asukasluku:

Lisätiedot

Maailman aids-päivä Veera Leppänen suunnittelija, terveydenhoitaja Hiv-tukikeskus

Maailman aids-päivä Veera Leppänen suunnittelija, terveydenhoitaja Hiv-tukikeskus Maailman aids-päivä 1.12.2015 Veera Leppänen suunnittelija, terveydenhoitaja Hiv-tukikeskus Maailman aids-päivä Maailman Terveysjärjestö WHO julisti vuonna 1988 Maailman aidspäivän 1. joulukuuta vietettäväksi

Lisätiedot

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/2103(INI) Lausuntoluonnos Corina Creţu (PE v01-00)

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/2103(INI) Lausuntoluonnos Corina Creţu (PE v01-00) EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kehitysyhteistyövaliokunta 6.11.2013 2013/2103(INI) TARKISTUKSET 1-10 Corina Creţu (PE519.580v01-00) seksuaalisen hyväksikäytön ja prostituution vaikutuksesta sukupuolten

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 Istuntoasiakirja 2009 12.11.2008 B6-0584/2008 PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS neuvoston ja komission julkilausumien johdosta työjärjestyksen 103 artiklan 2 kohdan mukaisesti esittäjä(t):

Lisätiedot

Reino Hjerppe. Vihreiden väestöseminaari 26.1.2010 Eduskunnan kansalaisinfossa

Reino Hjerppe. Vihreiden väestöseminaari 26.1.2010 Eduskunnan kansalaisinfossa Reino Hjerppe Vihreiden väestöseminaari 26.1.2010 Eduskunnan kansalaisinfossa 1960-LUVULLA PUHUTTIIN VÄESTÖRÄJÄHDYKSESTÄ PELÄTTIIN MAAPALLON VÄESTÖN KASVAVAN HALLITSEMATTOMAN SUUREKSI VÄESTÖN KASVU OLI

Lisätiedot

Tasa-arvo ja seksuaalisuus kotoutumisen tueksi. Väestöliitto

Tasa-arvo ja seksuaalisuus kotoutumisen tueksi. Väestöliitto Tasa-arvo ja seksuaalisuus kotoutumisen tueksi Väestöliitto 1. Luku Suomen laki, parisuhde ja seksuaalisuus Väestöliitto Sanasto: LAKI JA PARISUHDE Parisuhde Avoliitto Tasa-arvo Seksuaalioikeudet Vaitiolovelvollisuus

Lisätiedot

EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille. Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.

EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille. Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys. EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.fi Kaksi rahoituslähdettä Yhteisön kehitysyhteistyön rahoitus

Lisätiedot

Turpakäräjät

Turpakäräjät Turpakäräjät 17.1.2017 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kuntien tehtävänä Näkökulmia ennaltaehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön kehittämiseen kunnissa Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnissa

Lisätiedot

Zonta Internationalin rahoittamat projektit 2016-2018

Zonta Internationalin rahoittamat projektit 2016-2018 Esitys Nizzan conventionille Zonta Internationalin rahoittamat projektit 2016-2018 Rauman kevätseminaari 16.4.2016 Sinikka Sahi Piirin palvelutoimikunta Projektit toteutetaan Liberiassa (UNFPA) Madagaskarissa(UNICEF)

Lisätiedot

Seksuaali- ja lisääntymisterveys

Seksuaali- ja lisääntymisterveys Seksuaali- ja lisääntymisterveys 27.10.2015 Rovaniemi Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue 11.11.2015 1 Hallituksen strategiset painopistealueet Työllisyys ja kilpailukyky

Lisätiedot

Suomen kehityspolitiikka ja North-South-South-ohjelma. Tarkastaja Marianne Rönkä Ulkoasiainministeriö

Suomen kehityspolitiikka ja North-South-South-ohjelma. Tarkastaja Marianne Rönkä Ulkoasiainministeriö Suomen kehityspolitiikka ja North-South-South-ohjelma Tarkastaja Marianne Rönkä Ulkoasiainministeriö Rakenne Kansainvälisen kehityspolitiikan haasteet Suomen kehityspoliittinen ohjelma (2007-) Kehitysyhteistyön

Lisätiedot

Synnyttäjien tasavertainen oikeus palveluihin. Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö

Synnyttäjien tasavertainen oikeus palveluihin. Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö Synnyttäjien tasavertainen oikeus palveluihin Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö Seksuaali- ja lisääntymisterveyspalvelut lisääntymisterveyttä

Lisätiedot

ainen/ seutu Ihmisiä, jotka joutuvat tulemaan toimeen alle 1,25 dollarilla eli noin eurolla päivässä, kutsutaan äärimmäisen köyhiksi.

ainen/ seutu Ihmisiä, jotka joutuvat tulemaan toimeen alle 1,25 dollarilla eli noin eurolla päivässä, kutsutaan äärimmäisen köyhiksi. TALOUSTUTKIMUS OY 20141229 11:28:59 TYÖ 000012172.12 TAULUKKO 41015 ss VER % Telebus vko 51A-52A/2014 Kaikki Sukupuoli Ikä Asuinkunta nainen mies alle 25-34 35-49 50-64 65+ Hel muu Turku/ muu muu 25 vuotta

Lisätiedot

IFHE JA KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTTEET

IFHE JA KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTTEET YK:N KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTEET JA KOTITALOUSALA IFHE Position Paper / Terhi Lindqvist Marttaliitto 2016 IFHE JA KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTTEET IFHE hyväksyi Korean maailmankongressissa IFHE Position

Lisätiedot

EHDOTUS SUOSITUKSEKSI NEUVOSTOLLE

EHDOTUS SUOSITUKSEKSI NEUVOSTOLLE Euroopan parlamentti 2014-2019 Istuntoasiakirja B8-1365/2016 9.12.2016 EHDOTUS SUOSITUKSEKSI NEUVOSTOLLE työjärjestyksen 134 artiklan 1 kohdan mukaisesti Euroopan unionin painopisteistä naisten asemaa

Lisätiedot

TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta.

TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. Ei köyhyyttä! Tarkoittaa esimerkiksi: Äärimmäinen köyhyys poistuu ja köyhyydessä elävien määrä vähenee ainakin puolella joka maassa.

Lisätiedot

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli 25.9.2012 Helena Hiila-O Brien KUKA LASTA KASVATTAA JA MITÄ VARTEN Lapsi työvoimana Lapsi rakentamassa kansakunnan tulevaisuutta Lapsi jatkamaan sukua

Lisätiedot

Synnyttäjien tasavertainen oikeus palveluihin. Katriina Bildjuschkin Asiantuntija, KM, Kätilö, Seksuaalipedagogi (NACS)

Synnyttäjien tasavertainen oikeus palveluihin. Katriina Bildjuschkin Asiantuntija, KM, Kätilö, Seksuaalipedagogi (NACS) Synnyttäjien tasavertainen oikeus palveluihin Katriina Bildjuschkin Asiantuntija, KM, Kätilö, Seksuaalipedagogi (NACS) Seksuaali- ja lisääntymisterveyspalvelut lisääntymisterveyttä edistävä neuvonta ja

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

Hyvä Syntymä. Lehtori, Metropolia AMK

Hyvä Syntymä. Lehtori, Metropolia AMK Hyvä Syntymä Eija Raussi-Lehto Vieraileva tutkija, THL Lehtori, Metropolia AMK Seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelma 2014-2020 Edistä, ehkäise, vaikuta Tavoitteena edistää seksuaalija lisääntymisterveyttä:

Lisätiedot

TE4 Terveystiedon abikurssi. Terveydenhuolto ja Suomi

TE4 Terveystiedon abikurssi. Terveydenhuolto ja Suomi TE4 Terveystiedon abikurssi Terveydenhuolto ja Suomi TERVEYSPALVELUJÄRJESTELMÄN RAKENNE SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Kansanterveyslaki SAIRAANHOITOPIIRIT KUNNALLISET TERVEYS- PALVELUT YLIOPISTOLLISET

Lisätiedot

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi Sosiaalineuvos Maija Perho 29.11.2011 Ohjelman tavoitteet Terveyden edistämisen rakenteiden vahvistaminen Elintapamuutosten aikaansaaminen Terveyttä

Lisätiedot

HYVÄKSYTYT TEKSTIT. Paraguay ja lapsiraskauksiin liittyvät oikeudelliset näkökohdat

HYVÄKSYTYT TEKSTIT. Paraguay ja lapsiraskauksiin liittyvät oikeudelliset näkökohdat Euroopan parlamentti 2014-2019 HYVÄKSYTYT TEKSTIT P8_TA(2015)0230 Paraguay ja lapsiraskauksiin liittyvät oikeudelliset näkökohdat Euroopan parlamentin päätöslauselma 11. kesäkuuta 2015 Paraguaysta ja lapsiraskauksiin

Lisätiedot

Turvallista matkaa? Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta.

Turvallista matkaa? Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta. Päivätyökeräys 2016 2017 Turvallista matkaa? Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta. Tällä hetkellä Maailmassa on yli 60 miljoonaa ihmistä, jotka ovat joutuneet jättämään kotinsa hakeakseen

Lisätiedot

Seksuaaliterveys opiskeluterveydenhuollossa. Karelia-amk opiskeluterveydenhuolto, terveydenhoitaja Anita Väisänen

Seksuaaliterveys opiskeluterveydenhuollossa. Karelia-amk opiskeluterveydenhuolto, terveydenhoitaja Anita Väisänen Seksuaaliterveys opiskeluterveydenhuollossa Karelia-amk opiskeluterveydenhuolto, terveydenhoitaja Anita Väisänen Yksi seksuaaliterveyden määritelmä Seksuaalisuus on seksuaalisuuteen liittyvän fyysisen,

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunta VÄLIAIKAINEN 2003/2001(BUD) 12. elokuuta 2003 LAUSUNTOLUONNOS naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunnalta budjettivaliokunnalle

Lisätiedot

TURVATAIDOILLA KOHTI SUKUPUOLTEN TASA-ARVOA. Jussi Aaltonen Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan juhlaseminaari, Säätytalo,

TURVATAIDOILLA KOHTI SUKUPUOLTEN TASA-ARVOA. Jussi Aaltonen Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan juhlaseminaari, Säätytalo, TURVATAIDOILLA KOHTI SUKUPUOLTEN TASA-ARVOA Jussi Aaltonen Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan juhlaseminaari, Säätytalo, 14.11.2012 Lähtökohdat Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelman toimenpidekirjaus

Lisätiedot

Kairossa asetettujen tavoitteiden toteutuminen

Kairossa asetettujen tavoitteiden toteutuminen Väestöviesti 3/2004 3/2004 1.7.2004 Kymmenen vuotta YK:n väestö- ja kehityskonferenssista Teksti: Mirkka Mattila Kairon kansainvälisestä väestö- ja kehityskonferenssista tulee tänä vuonna kuluneeksi kymmenen

Lisätiedot

Turun yliopiston ylioppilaskunnan hallitukselle,

Turun yliopiston ylioppilaskunnan hallitukselle, Turun yliopiston ylioppilaskunnan hallitukselle, Turun yliopiston ylioppilaskunnan kehitysyhteistyösiipi on jatkuvasta 0,7 -kohteesta luopumisen jälkeen päivittänyt 0,7 % -kohteet vuodelle 2015. Kehitysyhteistyösiiven

Lisätiedot

Nuorten seksuaaliterveyskartoitus

Nuorten seksuaaliterveyskartoitus Nuorten seksuaaliterveyskartoitus Nettikysely 12-22-vuotiaiden nuorten parissa Osaraportti Sini Pekkanen, Lääkärikeskus Nuorten Naisten Bulevardi Hannele Spring, Otavamedia, Suosikki 4.7.2011 Nuorten tutkimushanke

Lisätiedot

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011 2016 9.2.2012 Helsinki Heli Jauhola Hallitusohjelma ja Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

Valtion I kotouttamisohjelma

Valtion I kotouttamisohjelma Valtion I kotouttamisohjelma 7.6.2012 Lähtökohdat Maahanmuutto Suomeen kasvaa ja monipuolistuu: Nyt 170 000 ulkomaan kansalaista Vuonna 2020 Jo 330 000 ulkomaan kansalaista Yli puolet kaikista maahanmuuttajista

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat?

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Maria Kaisa Aula Lapsuuden tutkijoiden ja päättäjien kohtaaminen eduskunnassa 17.10.2007 1 Lapsiasiavaltuutetun tehtävät 1) Lasten ja nuorten

Lisätiedot

Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET

Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET Kuntalaisaloite asumispalveluiden järjestämiseksi tamperelaisille kehitysvammaisille - Tarja Viitapohja ym. (Dno TRE: 4108/05.01.05/2016)

Lisätiedot

Seksuaali- ja lisääntymisterveys sekä -oikeudet Suomen kehityspolitiikassa

Seksuaali- ja lisääntymisterveys sekä -oikeudet Suomen kehityspolitiikassa Seksuaali- ja lisääntymisterveys sekä -oikeudet Suomen kehityspolitiikassa ULKOASIAINMINISTERIÖ Ulkoasu: Innocorp Oy/Milla Toro Paino: Erweko Painotuote Oy, 2010 Sisältö 4 Esipuhe 5 Johdanto 6 8 10 11

Lisätiedot

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA Niina Pajari 17.11.16 Kuusankoski RAY, VEIKKAUS JA FINTOTO YHDISTYVÄT UUDEKSI RAHAPELIYHTIÖKSI -> UUSI RAHAPELIYHTIÖ VEIKKAUS VASTAA VAIN RAHAPELITOIMINNASTA, EIKÄ KÄSITTELE AVUSTUKSIA

Lisätiedot

Hiv-testi koska ja kenelle? XXIX Valtakunnalliset Tartuntatautipäivät

Hiv-testi koska ja kenelle? XXIX Valtakunnalliset Tartuntatautipäivät Hiv-testi koska ja kenelle? XXIX Valtakunnalliset Tartuntatautipäivät 17.11.2016 Kirsi Liitsola 1 VARHAISEN DIAGNOOSIN JA HOIDON EDUT OVAT KIISTATTOMAT 17.11.2016 Esityksen nimi / Tekijä 2 Varhainen hoito

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2015 COM(2015) 98 final 2015/0051 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista FI FI PERUSTELUT Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä

Lisätiedot

Kansallinen ihmiskaupparaportoija (L 660/2011)

Kansallinen ihmiskaupparaportoija (L 660/2011) WWW.OFM.FI Kansallinen ihmiskaupparaportoija (L 660/2011) Vähemmistövaltuutetun tehtävänä on: 8) toimia kansallisena ihmiskaupparaportoijana, joka: a) seuraa ihmiskauppaan liittyviä ilmiöitä, kansainvälisten

Lisätiedot

Isät turvallisuuden tekijänä

Isät turvallisuuden tekijänä Isät turvallisuuden tekijänä Mitä on väkivalta Väkivalta on fyysisen voiman tai vallan tahallista käyttöä tai sillä uhkaamista, joka kohdistuu ihmiseen itseensä, toiseen ihmiseen tai ihmisryhmään tai yhteisöön

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 12.11.2014 2014/0124(COD) LAUSUNTOLUONNOS naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta työllisyyden

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Valtion toimenpiteet vammaisiin naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi

Valtion toimenpiteet vammaisiin naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi Valtion toimenpiteet vammaisiin naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi Kehittämispäällikkö Helena Ewalds 18.10.2013 Esityksen nimi / Tekijä 1 Kehittämistyön suuntaviivat Suomessa On seurannut Euroopan

Lisätiedot

Raskauden aikainen suun terveys. Martta Karttunen, Johanna Widerholm 2016

Raskauden aikainen suun terveys. Martta Karttunen, Johanna Widerholm 2016 Raskauden aikainen suun terveys Raskaus ja suun terveys Odottavan äidin suun terveys Raskaus, perhe ja suut Sikiön suun terveys Tupakointi Ravinto Hampaiden puhdistus Suun hoitotoimenpiteet raskausaikana

Lisätiedot

Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Palveluiden järjestämisen vaihtoehdot Oulu

Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Palveluiden järjestämisen vaihtoehdot Oulu Palveluiden järjestämisen vaihtoehdot Oulu 21.9.2006 Tuomas Alasalmi konsernijohtaja Lähde: KEVA Lähde: KEVA 1 2 Elinajanodote vuosina 1980 ja 2000 Naiset Miehet 2000 1980 2000 1980 Ruotsi 77,4 72,8 Ranska

Lisätiedot

Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi

Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi Suomen silmät ja korvat maailmalla Mitä ulkoministeriö tekee? Ulkoministeriö edistää Suomen ja suomalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia. Toimii turvallisen ja oikeudenmukaisen

Lisätiedot

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4.

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4. Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma Kristiina Mustakallio Taustana väestönkehitys Espoossa 2014-2016 suhteellisesti kasvu on nopeinta

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys 7.4.2016 Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Mitä yksinäisyys on? THL:n mukaan jopa 400 000 ihmistä Suomessa kärsii yksinäisyydestä. Suomalaisista joka

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

11. Kertaus. Valtion on toteutettava Lapsen oikeuksien sopimuksen määräämät oikeudet. Artikla 4

11. Kertaus. Valtion on toteutettava Lapsen oikeuksien sopimuksen määräämät oikeudet. Artikla 4 123 11. Kertaus Valtion on toteutettava Lapsen oikeuksien sopimuksen määräämät oikeudet. Artikla 4 Valtion tulee huolehtia, että kaikki kansalaiset tuntevat lapsen oikeudet. Artikla 42 Ihmisoikeuksiin

Lisätiedot

Materiaali sisältää Powerpoint-diojen selitykset ja oppilaille monistettavia tehtäviä.

Materiaali sisältää Powerpoint-diojen selitykset ja oppilaille monistettavia tehtäviä. DENNIKSEN tarina - opettajan materiaali Opettaja, tämä materiaali on suunniteltu avuksesi. Voit hyödyntää materiaalia joko kokonaan tai osittain. Materiaali soveltuu käytettäväksi sekä luokkatilassa että

Lisätiedot

Suomalaisten lastensaantiin liittyviä toiveita ja odotuksia Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos

Suomalaisten lastensaantiin liittyviä toiveita ja odotuksia Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Suomalaisten lastensaantiin liittyviä toiveita ja odotuksia 19.1.2016 Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Suomalaisten lastensaantitoiveet: Miksi ne kiinnostavat? Alenevan syntyvyyden maissa

Lisätiedot

ZA4811. Flash Eurobarometer 227 (Expectations of European Citizens Regarding the Social Reality in 20 Years' Time)

ZA4811. Flash Eurobarometer 227 (Expectations of European Citizens Regarding the Social Reality in 20 Years' Time) ZA4811 Flash Eurobarometer 227 (Expectations of European Citizens Regarding the Social Reality in 20 Years' Time) Country Specific Questionnaire Finland Flash Eurobarometer on The expectations and wishes

Lisätiedot

Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä (523/2015) Elina Kotovirta, neuvotteleva virkamies, VTT Tupakka ja terveys -päivät

Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä (523/2015) Elina Kotovirta, neuvotteleva virkamies, VTT Tupakka ja terveys -päivät Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä (523/2015) Elina Kotovirta, neuvotteleva virkamies, VTT Tupakka ja terveys -päivät Miksi EPT-laki? Perustuslaki: Julkisen vallan tulee edistää väestön terveyttä

Lisätiedot

Lisääntymis- ja seksuaaliterveys ja lisääntyminen ja seksuaalisuutta koskevat oikeudet kehitysmaissa *** I

Lisääntymis- ja seksuaaliterveys ja lisääntyminen ja seksuaalisuutta koskevat oikeudet kehitysmaissa *** I P5_TA(2003)0060 Lisääntymis- ja seksuaaliterveys ja lisääntyminen ja seksuaalisuutta koskevat oikeudet kehitysmaissa *** I Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma ehdotuksesta Euroopan parlamentin

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

16.10.2013 A7-0306/1. Tarkistus 1 Bastiaan Belder, Rolandas Paksas, Tadeusz Cymański, Philippe de Villiers EFD-ryhmän puolesta

16.10.2013 A7-0306/1. Tarkistus 1 Bastiaan Belder, Rolandas Paksas, Tadeusz Cymański, Philippe de Villiers EFD-ryhmän puolesta 16.10.2013 A7-0306/1 Tarkistus 1 Bastiaan Belder, Rolandas Paksas, Tadeusz Cymański, Philippe de Villiers EFD-ryhmän puolesta Mietintö Edite Estrela Seksuaali- ja lisääntymisterveys ja niitä koskevat oikeudet

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa.

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. LISÄÄ NAISIA KAUPPAKAMAREIDEN LUOTTAMUSTEHTÄVIIN 12.11.7 Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. Tutkimuksen avulla selvitetään

Lisätiedot

Kehitysvammaisena eläminen. Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta

Kehitysvammaisena eläminen. Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta Kehitysvammaisena eläminen Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta Yleistä kehitysvammaisuudesta Vaikeus oppia ja ymmärtää uusia asioita Kehitysvammaisuudessa on asteita ja ne vaihtelevat lievästä syvään Syitä

Lisätiedot

Sukupuolisuus ja seksuaalisuus

Sukupuolisuus ja seksuaalisuus Seksuaalioikeudet Seksuaalisuuden myytti Sukupuolisuus ja seksuaalisuus ovat normaali ja olennainen osa ihmisen elämää. Ne kuuluvat jokaisen elämään niihin liittyvine haluineen, toiveineen, mielikuvineen

Lisätiedot

Painopistealueet. Edistä, ehkäise, vaikuta - Seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelma

Painopistealueet. Edistä, ehkäise, vaikuta - Seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelma Painopistealueet Edistä, ehkäise, vaikuta - Seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelma 2014-2020 http://urn.fi/urn:isbn:978-952-302-174-7 Eija Raussi-Lehto, Vieraileva tutkija, THL Lehtori, Metropolia

Lisätiedot

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Systemaattinen kysyminen parisuhdeväkivallasta jos lapsi on vanhemman mukana pyritään kysymään ilman lasta; lapsen

Lisätiedot

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli 2009 työryhmän ehdotukset Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli -2009 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän ehdotukset mielenterveys-

Lisätiedot

EETTISIÄ ONGELMIA. v Jos auktoriteetti sanoo, että jokin asia on hyvä, onko se aina sitä?

EETTISIÄ ONGELMIA. v Jos auktoriteetti sanoo, että jokin asia on hyvä, onko se aina sitä? Auktoriteetin hyvä EETTISIÄ ONGELMIA v 1.3 1. Jos auktoriteetti sanoo, että jokin asia on hyvä, onko se aina sitä? 2. Jos auktoriteetti on jumalolento, onko senkään hyvä aina hyvä? 3. Olet saanut tehtäväksesi

Lisätiedot

rotary tätä on rotary

rotary tätä on rotary rotary tätä on rotary Yhteystietoja RI:n keskushallinto One Rotary Center 1560 Sherman Avenue Evanston, IL 60201-3698 USA Puhelin +1 847 866 3000 Faksi +1 847 328 8554 tai +1 847 328 8281 www.rotary.org

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Ympäristöasioiden, kansanterveyden ja kuluttajapolitiikan valiokunta 11. joulukuuta 2003 PE 337.050/32-35 TARKISTUKSET 32-35 Mietintöluonnos (PE 337.050) John Bowis ehdotuksesta

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Lapin ensi- ja turvakoti ry

Lapin ensi- ja turvakoti ry Lapin ensi- ja turvakoti ry Turvakotipalvelut Työkokous lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyyn liittyen 25.2.2016 Turvakotilaki Laki valtion varoista maksettavasta korvauksesta turvakotipalveluiden tuottajalle

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suositukset

Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suositukset Tiedosta hyvinvointia 1 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suositukset TUNNISTA, TURVAA JA TOIMI Sosiaali- ja terveystoimelle paikallisen ja alueellisen toiminnan ohjaamiseen ja johtamiseen Julkaisuja

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 2009 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 2008/2245(INI) 24.2.2009 TARKISTUKSET 1-16 Mietintöluonnos Anna Záborská (PE418.282v01-00) naisten ja miesten välisen

Lisätiedot

FAKTAA LUKUTAIDOSTA MAAILMALLA

FAKTAA LUKUTAIDOSTA MAAILMALLA T U V W X Y Z Å Ä Ö 10 FAKTAA LUKUTAIDOSTA MAAILMALLA I J K L M N O P Q R S A B C D E F G H 1. Maailmassa on lähes 800 miljoonaa lukutaidotonta aikuista 1 Maapallon väestön yli 15-vuotiaista 800 miljoonaa

Lisätiedot

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka Luentorunko Luennon lähtökohdat riittääkö ruoka? Kriisit: Vuosien 2007-2008 ruokakriisi Väestönkasvu

Lisätiedot

Viestejä valvontakentältä

Viestejä valvontakentältä Viestejä valvontakentältä Kotiin annettavat palvelut lapsiperheiden osalta 12.12.2016 1 Sosiaalihuoltolain 19 :n mukaisen kotipalvelun saatavuus Lounais-Suomen aluehallintoviraston alueella (säännöstöä

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

VESI JA KEHITYS JARMO J. HUKKA. TkT, VANHEMPI TUTKIJA, DOSENTTI (VESIALAN TULEVAISUUDENTUTKIMUS) KEHITYSMAATUTKIMUKSEN LAITOS:

VESI JA KEHITYS JARMO J. HUKKA. TkT, VANHEMPI TUTKIJA, DOSENTTI (VESIALAN TULEVAISUUDENTUTKIMUS) KEHITYSMAATUTKIMUKSEN LAITOS: VESI JA KEHITYS JARMO J. HUKKA TkT, VANHEMPI TUTKIJA, DOSENTTI (VESIALAN TULEVAISUUDENTUTKIMUS) KEHITYSMAATUTKIMUKSEN LAITOS: KEHITYKSEN TEORIA JA KÄYTÄNTÖ 29. syyskuuta 2004 PISPALAN ROTVALLI UUTISET

Lisätiedot

Raskauden- ja sikiöaikaisen altistuksen ehkäisyohjelma Tarkastuslista määrättäessä asitretiinia naispotilaille

Raskauden- ja sikiöaikaisen altistuksen ehkäisyohjelma Tarkastuslista määrättäessä asitretiinia naispotilaille Raskauden- ja sikiöaikaisen altistuksen ehkäisyohjelma Tarkastuslista määrättäessä asitretiinia naispotilaille (asitretiini) 10 mg:n ja 25 mg:n kovat kapselit Asitretiini on erittäin teratogeenistä ja

Lisätiedot

Raskauden ehkäisy. Jokaisella on oikeus raskauden ehkäisyyn. Siihen on monta keinoa eli menetelmää.

Raskauden ehkäisy. Jokaisella on oikeus raskauden ehkäisyyn. Siihen on monta keinoa eli menetelmää. Raskauden ehkäisy Jokaisella on oikeus raskauden ehkäisyyn. Siihen on monta keinoa eli menetelmää. Jokaisella on oikeus saada oikeaa tietoa ja neuvontaa raskauden ehkäisyn keinoista sekä niiden hyödyistä,

Lisätiedot

Lapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa

Lapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa Lapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa Reija Paananen, FT, tutkija Lasten ja nuorten hyvinvointi ja terveys yksikkö, THL Oulu (Paananen & Gissler: Kansallinen syntymäkohortti 1987

Lisätiedot

(TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA

(TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA (TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA Tämän esitteen teksteissä mainitut sivunumerot viittaavat Yksin kaupungissa -kirjaan, jonka voit ladata ilmaisena pdf-tiedostona

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

TOIMINTASUUNNITELMA 2014 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Toimintasuunnitelma 2014 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin osana

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen mihin, miksi, milloin? Heli Heimala Aluekoordinaattori Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Varhainen puuttuminen mihin, miksi, milloin? Heli Heimala Aluekoordinaattori Etelä-Suomen aluehallintovirasto Varhainen puuttuminen mihin, miksi, milloin? Heli Heimala Aluekoordinaattori Etelä-Suomen aluehallintovirasto Mitä varhainen puuttuminen on?..varhainen avoin yhteistoiminta, Varhainen dialogi, Aktiivinen

Lisätiedot