LAPIN YLIOPISTON OIKEUSTIETEIDEN TIEDEKUNNAN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2008

Transkriptio

1 LAPIN YLIOPISTON OIKEUSTIETEIDEN TIEDEKUNNAN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA Yleistä Vuosi 2008 on ollut yliopistomaailmassa valmistautumista suuriin muutoksiin ja uudistuksiin. Valmisteilla on ollut uusi yliopistolaki ja myös yliopistokohtaisten johtosääntöjen valmistelutyö on käynnistynyt. Yliopistouudistuksen lähtökohtana ovat olleet globaalisaation lisääntyminen, kansainvälistyminen, väestörakenteen, työelämän ja toimintaympäristön muutosten huomioon ottaminen. Uudistuksen yhtenä lähtökohtana on ollut myös yliopiston itsehallinnon laajentaminen talouden autonomian osalta. Tiedekunta on suhtautunut varsin kriittisesti moniin yliopistonuudistuksessa ehdotettuihin muutoksiin. Lapin korkeakoulujen yhteistoimintaa ja suunnitelmia on lisätty ja työstetty Lapin yliopiston, Rovaniemen ammattikorkeakoulun ja Kemi Tornio ammattikorkeakoulun kesken laatimalla korkeakoulujen yhteinen innovaatio ohjelma. Vuosi 2008 on ollut valmistumista huhtikuussa 2009 toteutettavaa auditointia varten. Tiedekunnassa on kehitetty ja hiottu opetuksen ja hallinnon laatujärjestelmiä auditointia silmällä pitäen. 2. Perustutkintokoulutus Oikeustieteiden tiedekuntaan otettiin vuoden 2008 valintakokeessa 125 uutta perustutkinto opiskelijaa. Heistä 68 oli naisia ja 57 miehiä. Uusista opiskelijoista 66 oli Pohjois Suomen alueelta eli joko Lapin tai Oulun läänistä. Kertomusvuoden päättyessä tiedekunnassa oli kirjoilla 1024 perustutkinto opiskelijaa ja 249 jatko opiskelijaa. Tiedekunnassa suoritettiin vuonna oikeusnotaarin tutkintoa, 159 oikeustieteen maisterin tutkintoa, neljä oikeustieteen lisensiaatin ja viisi oikeustieteen tohtorin tutkintoa. Tiedekunnan tutkintotavoitteet vuodelle 2008 olivat 110 OTK tutkintoa ja viisi OTT tutkintoa. Voimassa oleva tulossopimuskausi kattaa vuodet Mainittujen vuosien tutkintojen toteutuman keskiarvon tulee olla 110 OTM tutkintoa ja viisi OTT tutkintoa. Valtionhallinnon harjoittelupaikkoja oli tiedekunnassa vuonna 2008 yhteensä 26 ja harjoittelukuukausia yhteensä 78. Valtionhallinnon harjoittelupaikkojen kysyntä ja tarve oli vieläkin suurempi. Harjoittelupaikkajärjestelmällä on ollut vastavalmistuneiden työllistymistä edesauttava vaikutus.

2 2 3. Jatkotutkintokoulutus Tiedekunnassa on suoritettu vuonna 2008 viisi OTT tutkintoa. Suunnittelukauden OTT tutkintotavoite on yhteensä 15 OTT tutkintoa eli keskimäärin viisi vuotta kohti. Tohtorikoulutusta on järjestetty yhteistyössä muiden oikeustieteellisten koulutusyksiköiden kanssa tutkijakouluissa perinteisen tohtorikoulutuksen lisäksi. Vuonna 2008 yhteistä valtakunnallista tutkijakoulua Oikeus muuttuvassa maailmassa (OMM) on koordinoinut vuorotteluperiaatteen mukaisesti Helsingin yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta. Tutkijakoulussa on ollut koordinaattorin lisäksi 14 kokopäivätoimista tutkijankoulutuspaikkaa, joista kaksi koulutettavaa on ollut Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunnasta. Tiedekunnalla on edustus myös OMM johtoryhmässä. Tiedekunnassa suoritettiin vuonna 2008 viisi tohtorin tutkintoa. Väitöskirjan aiheet olivat: 1) International Responsibility for Terrorist Acts, 2) Creating an Integrated Society and Recognising Differences; 3) The Role and Limits of Human Rights, with Special Reference to Europe, 4) Language and Functions of Law; a Legal Linguistic Study ja 5) Oikeudellisen ratkaisun perusteista. 4. Tutkimus Tutkimustoiminnassa merkittävin asia oli vuonna sivuisen tiedekunnan tutkimusstrategian valmistuminen ja hyväksyminen. Strategiassa on kuvattu tiedekunnan tutkimuksen tekemisen yleiset edellytykset ja painopistealat sekä laadittu myös oppiainekohtaiset osiot. Asiakirja oli laatuaan ensimmäinen tiedekunnan historiassa. Asiakirjaa on käytetty hyväksi mm. uusien virkojen opetusalojen määrittelyssä. Tutkimustulosten dokumentointiin kiinnitettiin aivan erityistä huomiota. Julkaisutoiminnan tehostamista varten tiedekuntaan päätettiin asettaa dekaanin johdolla toimiva referee työryhmä. Suomen Akatemian rahoittamista tutkimusprojekteista ovat olleet vuonna 2008 käynnissä seuraavat: Ympäristöhallinnan legitimiteetti, Telekuuntelu muutoksessa, Raiskaus rikosoikeudellisena ongelmana ja Yhteiskunnan oikeus. 5. Avoin yliopisto opetus Tiedekunta on antanut avointa yliopisto opetusta vuonna opintojaksossa. Lisäksi on annettu avoimessa yliopistossa luento opetusta muutamassa muussa aineessa sekä ns. PIA opetusta eli avointa yliopisto opetusta päiväopetukseen integroituna. Tiedekunnan tarjoamasta avoimesta yliopisto opetuksesta on voinut saada lisäpisteitä valintakokeisiin. Vuonna 2008 valituista 128 uudesta opiskelijasta 72:lla oli lisäpisteitä, jotka oli kerätty avoimesta yliopisto opetuksesta tai muusta tiedekunnan tarjoamasta opetuksesta.

3 3 6. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Tiedekunnan yhteyteen on perustettu aikanaan yhteiskunnan tarpeiden vuoksi oikeudenhoidon koulutuskeskus. Sen tehtävänä on antaa jatko ja täydennyskoulutusta työelämässä oleville eri ammattialojen edustajille. Koulutuspalvelujen kysyntä on ollut runsasta ja opetusta on annettu monille eri ammattiryhmille. Osa opetuksesta on pitkäkestoista, kuten esimerkiksi ammatillinen oikeusnotaarikoulutus. Perustutkintokoulutuksessa on jatkunut laajamittainen sopimuspohjainen aineopintotason yhteistyö Oulun yliopiston taloustieteiden tiedekunnan kanssa. Vuorossa ovat vuonna 2008 olleet finanssioikeuden, hallinto oikeuden ja immateriaalioikeuden opintojaksot. Vuonna 2008 on neuvoteltu yhteistyön lisäämisestä ja tehostamisesta Oulun yliopiston kanssa. Yhteistyön painopiste on liikejuridiikkaan ja immateriaalioikeuteen liittyvissä kysymyksissä. Lapin yliopisto ja Oulun yliopisto ovat solmineet myös sopimuksen, jonka mukaan opiskelijat voivat opiskella maksutta toistensa yliopistoissa. Yhteistyötä tehdään myös monien kansalais ja työväenopistojen kanssa. Esimerkkeinä näistä voi mainita Rovalan, Haapaveden opiston ja Etelä Pohjanmaan opiston. Hallinnon tietotekniikkakeskuksen (HALTIK; aikaisemmalta nimeltään Poliisin tietohallintokeskus) siirto Rovaniemelle on sopinut mainiosti tiedekunnan oikeusinformatiikan instituutin toimialaan. Tiedekunnassa on valmius antaa koulutusta informaatio oikeudellisissa kysymyksissä. Myös HALTIK:in henkilökuntaa on käynyt antamassa opetusta tiedekunnan opiskelijoille. Yhteistyö Rovaniemen hovioikeuspiirin tuomioistuinten kanssa on jatkunut tiiviinä. Tiedekunta on ollut mukana hovioikeuspiirin ns. laatuhankkeessa, joka on jatkoa Pohjois Suomen tuomarikoululle. Vuonna 2008 teemana ovat olleet kieli ja viestintä. Myös Rovaniemen hallinto oikeuden kanssa on käynnistetty yhteistyö opetuksessa. Hallinto oikeuden tuomareille on annettu myös jatkokoulutusta (oikeuskieli ja lakitekniikka, hallintolainkäyttö ja eurooppaoikeus). Jatkokoulutusta on annettu myös Lapin lääninhallitukselle. Samoin saamelaiskäräjien henkilöstölle on järjestetty kokopäiväinen koulutustilaisuus hallintomenettelystä ja julkisuuskysymyksistä. Tiedekunnassa on käynnistynyt syyskuussa 2008 lähinnä ilta ja viikonloppuopetuksena toteutettava ammatillinen oikeusnotaarikoulutus, joka on suunniteltu työelämässä oikeudellisissa tehtävissä vähintään viisi vuotta toimineille. Opetusministeriö on myöntänyt hankkeelle erillisrahoitusta. Koulutukseen on valittu 44 opiskelijaa, jotka ovat pääosin Pohjois Suomesta. Koulutuksen perusidea on kehittää opiskelijoilla jo olevaa käytännön osaamista, antaa heille paremmat teoreettiset ja ammatilliset valmiudet sekä kehittää samalla hyödyllisiä, uudentyyppisiä oppimismuotoja hyödyntäen niitä myös perusopetuksessa. Ammatillista ON koulutusta ja muutakin täydennyskoulutusta suunnittelemaan ja toteuttamaan on palkattu koulutuspäällikkö. ON kurssi on toinen järjestyksessään. Ensimmäiset ammatillisen ON tutkinnon opiskelijat on otettu opiskelijoiksi vuonna Muutamat heistä ovat suorittaneet tutkintonsa vuonna 2008.

4 4 Tiedekunta oli mukana monissa pohjoiseen ihmiseen ja yhteiskuntaan liittyvissä koulutus ja tutkimushankkeissa. Myös yhteistyö Venäjän kanssa eri muodoissa on lisääntynyt Venäjä tutkimusjohtajan viransaannin myötä. 7. Kansainvälistyminen Vuonna 2008 tiedekunnassa on opiskellut kaksi ulkomaalaista perusopiskelijaa ja 17 jatko opiskelijaa. Perusopiskelijoiden vähäinen määrä edellyttää suomen kielen hallintaa. Jatko opiskelijoille tulisi puolestaan voida järjestää nykyistä pitkäjänteisempää rahoitusta. Tähän asti tiedekunta on voinut käyttää CIMO:n apurahoja, jotka yleensä riittävät vain vuodeksi. Tiedekunnalla ei ole omaa rahoitusinstrumenttia avustamaan jatkokoulutettavia. Yksi OTT tutkinnon suorittaneista jatko opiskelijoista oli ulkomailta. Tiedekunnalla on Socrates/Erasmus vaihtosopimus 49 eurooppalaisen yliopiston kanssa. Muita yhteistyösopimuksia tiedekunnalla on 17. Useimmat yhteistyösopimukset sisältävät sekä opiskelija että opettajavaihtomahdollisuuden. Tiedekunnasta lähti kertomusvuonna vaihtoon 42 opiskelijaa ja tiedekuntaan saapui ulkomailta 57 vaihto opiskelijaa. Myös opettajavaihto kehittyi myönteisesti. Tiedekunnassa vieraili virallisessa opettajavaihdossa kahdeksan ulkomaalaista opettajaa ja vastavuoroisesti neljä tiedekunnan opettajaa kävi vähintään viikon kestäneessä vaihdossa ulkomaisessa yhteistyöyliopistossa. Tiedekunta jatkoi yhteistyötä oikeustieteen opiskelijoiden eurooppalaisen järjestön ELSA:n kanssa. ELSA STEP harjoitteluohjelman kautta saapui kaksi oikeustieteen opiskelijaa harjoittelijoiksi. Toinen oli kotoisin Norjasta ja toinen Slovakiasta. 8. Maksullinen palvelutoiminta ja yhteisrahoitteinen toiminta Tiedekunnan maksullista palvelutoimintaa harjoitetaan oikeudenhoidon koulutuskeskuksen, varallisuusoikeuden instituutin, oikeusinformatiikan instituutin ja osin myös itsensä tiedekunnan toimesta. Vuonna 2008 on järjestetty kurssitoimintaa yhteistyössä Turun ja Helsingin tiedekuntien kanssa mm. tuomarin esteellisyydestä, edunvalvonnan ajankohtaiskysymyksistä, rantarakentamisesta, hankala asiakas osituksessa ja kuolinpesä, leski ja perilliset teemoista. Koulutuspalvelujen lisäksi tuloja on kertynyt julkaisujen myynnistä, FOKI:in päivityksestä sekä asiantuntijatehtävistä. Tuloja kertyy lisäksi SA:n projekteista, yhteisrahoitteisista tutkimus ja opetushankkeista, avoimen opetuksesta muun muassa. Seuraavalla tulossopimuskaudella maksullisen palvelutoiminnan liikevaihdon volyymin arvioidaan kasvavan samoin kuin yhteisrahoitteisen tutkimuksen. Tällaisia hankkeita ovat mm. Tekes ja EU projektit sekä yhteistyö Oulun yliopiston kanssa. Kertomusvuonna saatiin rahoituspäätös Tekesistä, joka koski Turvallisuus ohjelmaan sisältyvää Saterisk hanketta. Tiedekunnan tehtävänä on tuottaa hankkeeseen paikantamiseen liittyvää kansainvälistä juridista osaamista.

5 Joensuun yliopiston ja Tekesin kanssa jatkettiin myös Sopimusosaaminen yrityksissä tutkimushanketta Henkilöstö ja sen muutokset Tiedekunnassa oli kertomusvuoden päättyessä tutkimus ja opetusvirkoja seuraavasti: professuureja 16, yliassistentuureja kolme, assistentuureja 11 ja lehtoraatteja neljä eli yhteensä 34 tutkimus ja opetusvirkaa virkaa. Peruspalkkaista hallintohenkilöstöä oli yhdeksän, yksi pysyvässä työsuhteessa olevaa maksullisen palvelutoiminnan tuloilla ja yksi määräaikainen projekti rahoituksella. Dosentteja tiedekunnassa oli vuoden 2008 lopussa 26. Kertomusvuonna tiedekunnassa täytettiin yksi professorin virka eli oikeusinformatiikan professorin virka. Alempia virkoja täytettiin useita sekä yksi prosessioikeuden dosentuuri. Vuoden 2008 tulossopimusneuvotteluissa on sovittu Kiina oikeuden professorin viran perustamisesta tiedekuntaan vuonna Myös amanuenssin määräaikainen virka saatiin täytettyä kertomusvuonna. Vuonna 2008 tiedekuntaan saatiin uutena virkana kauan odotettu eurooppaoikeuden lehtorin virka. Noin 60 %:ia lainsäädännöstä tulee EU:n kautta, joten virka on erittäin tärkeä. Se on myös muiden tiedekuntien ja ulkomaalaisten opiskelijoiden kannalta välttämätön. Tulostavoitteisiin nähden tutkimus ja opetushenkilöstön virkojen määrää tulisi lisätä nykyisestä. Tiedekunnan keskeinen opettajakunta on uusiutumassa suurelta osin eläkkeelle siirtymisten vuoksi. Syksyllä 2008 jäi eläkkeelle tiedekunnan professoreista kolme ja yksi siirtyi muihin tehtäviin. Näiden neljän professorin viran täyttäminen on vireillä. Vastaisuudessakin on turvattava pätevän ja laadukkaan opettajakunnan saanti tiedekuntaan riittävin palkkaeduin ja tutkimusedellytyksin. Tiedekuntaa tulee tiedeyhteisönä kehittää sellaiseksi, että se houkuttelee hyviä opettajia ja tutkijoita. Niinikään sellaisille tiedekunnan opettajille, jotka haluavat olla tavalla tai toisella tiedekunnan toiminnassa mukana eläkkeelle siirtymisen jälkeen, tulee tarjota tämä mahdollisuus emeritus/emerita sopimusten kautta. Vapautuvien virkojen uudelleen suuntaaminen kokonaan uusille osaamisaloille tai virkojen opetusalojen kokonaan uudelleen määrittely on monesti käytännössä hankalaa. OTM tutkinto on virkatutkinto, joka edellyttää opetusta kaikilta keskeisiltä oikeudenaloilta.

6 6