Liite 2 Johtoryhmän pieni lääkärikirja

Transkriptio

1 Liite 2 Johtoryhmän pieni lääkärikirja Diagnoosit ja hoito-ohjeet: HPP-syndrooma, AJDS Novofobia Joryähky Joryhuimaus Imagoharha Salaseurahalvaus Kokoussyndrooma Tavoitehinku, pahanlaatuinen johtajuus, ihmissokeus Kulttuuripaise Pyhänlehmäntauti Valtasyyhy Erilaisuudensulatushäiriö, kollektiivinen irrationaalisuuden kondensaatio Siilotulehdus Positiivisuusintoleranssi, naminami-allergia, vikasilmä Johtoryhmäturvotus Tirehtööriummetus Muutosmatkapahoinvointi Resurssisokeus ja neuvokuurous 300

2 HPP-syndrooma, AJDS Ryhmän tahdonmuodostus lamaantuu ja yhteistyö on pelkkää illuusiota HPP-syndrooma (halki-poikki-pinoon) itää johtoryhmäläisen arjen työpaineessa. Johtoryhmässä tauti leviää yksittäisten jäsenten kärsimättömän temperamentin ja suoritushuumariippuvaisuuden avulla. Tällöin koko johtoryhmä muuttuu HPP-positiiviseksi ja alkaa toimia näennäisellä yliteholla, joka saadaan aikaan tehtävien pikaisella jakamisella, niin että kustakin tehtävästä vastaa aina vain yksi jäsen. Joskus HPP etenee vaaralliseksi harkintakadoksi, joka tunnetaan myös nimellä AJDS (Acquired Judgement Deficiency Syndrome). Silloin johtoryhmän jäsenten välinen yhteistyö ja yhteinen harkinta katoavat kokonaan, ja ryhmästä tulee yksittäisten jäsentensä tekemien ehdotusten tahdoton hyväksymisautomaatti. Hyvällä onnella vauhdikas AJDS-ryhmä saattaa siunata paljonkin hyviä päätöksiä ja jopa tuottaa illuusion johtoryhmän yhteistyöstä. Valitettavasti monet tunnetut esimerkit osoittavat, että onnekas, illuusiopohjainen yhteistyö johtaa aina ylimielisyyteen ja vie väistämättömään tuhoon. HPP ja AJDS ovat ilmeisesti parantumattomia, mutta kirjan Ristikangas-Rinne: Johtoryhmästä tähtijoukkue yhteistyöperiaatteiden noudattaminen poistaa kaikki haitalliset oireet ja johtoryhmä pystyy jopa yltämään tähtiin. Novofobia Lamautuminen ennekokemattoman ja ennennäkemättömän edessä Novofobia on vaarallinen pelkotila, jos se esiintyy johtoryhmässä. Kyseessä on luolamiesmäinen uusien ja outojen asioiden pelko. Se ohjaa tekemään turvallisia valintoja. Varminta on tehdä niin kuin aina ennenkin tai rohkeimmillaan niin kuin kilpailija tekee. 301

3 Uskotaan, että kokeiluilla on aina hintansa, jolloin kannattaa pysyä tallatulla polulla ja ajatella kuten ennenkin. Novofobia auttoi esihistorian hitaudessa pysymään hengissä, mutta muuttuvassa nykymaailmassa se aiheuttaa kieltäytymistä uudistuksista ja käynnistää tuhon tien. Novofobian hoito Novofobiassa avainasia on turvallisuus. Hoitokeinona novofobiaan suositellaankin kaikkia ajattelua laajentavia turvallisia lääkkeitä, joten päihteet ja kemikaalit eivät siis tule kysymykseen. Tehokkaita ovat turvallisessa ilmapiirissä siis vailla muuttumisen pakkoa, valinnan ehdottomuutta tai päätöksen välttämättömyyttä esitetyt hyvät kysymykset sekä arvostava ja tutkiva ote systeemissä esiintyviin ilmiöihin. Joryähky Toiminta puuroutuu ja päätöksenteko jopa halvaantuu Joryähky aiheutuu liian matalasta ajattelusta. Useimmat johtoryhmät väittävät haluavansa fokusoida enemmän strategiseen kuin operatiiviseen. Se on katsomista kauas ja suunnittelua, kuinka sinne päästään. Se on ylevä tehtävä, se vaatii suurta viisautta eikä siihen ihan kuka tahansa pystykään. Jollei johtoryhmä huolehdi strategiasta, niin kuka sitten? Yhtiön hallitusko? Käytännössä johtoryhmillä on usein samankaltainen valitus: meillä on kokous joka viikko ja siihen varatut kolme tuntia eivät koskaan riitä, kun operatiivisia asioita on niin paljon! Ne ovat tärkeitä tehtäviä, vaativat viisautta ja jämäkkyyttä. Eikä niihin ihan kuka tahansa pystykään! Jollei niistä operatiivisista asioista johtoryhmä huolehdi, niin kuka sitten? Alaisetko? Joryähky alkaa oireilla, kun johtoryhmä haluaa päättää operatiivisista asioista. Valitettavasti niitä riittää joka viikolle loputtomasti. 302

4 Joryähkyn hoito Joryähkyn välttämiseksi johtoryhmän on fokusoitava strategiaan. Käytännössä sen on kiivettävä näkötorniin pitämään kokouksensa. Silloin operatiivinen jää alas ja ylhäältä katsotaan vain kauas. Vain ylhäältä näkee, kuinka yritys etenee kohti strategisia tavoitteitaan. Etenemistä ei tarvitse havainnoida näkötornista käsin monta kertaa kuukaudessa. Näin itse kullekin jää kalenteriin aikaa valmentavaan johtajuuteen omien alaisten kanssa, eli strategian operatiiviseen johtamiseen. Joryähkyä ehkäistään parhaiten, kun matalaa ajattelua nostetaan kahdella ydinkysymyksellä: 1. Onko tähän asiaan tartuttava nyt vai tapahtuuko jotakin pahaa/jääkö jotakin hyvää tapahtumatta, jos me emme tartu? Jos näyttää siltä että tartuttava on, niin: 2. Kenelle delegoimme tarttumisen vai onko meidän todellakin itse tartuttava tähän ja jääkö tarttuminen tekemättä, jos me emme itse tartu? Ylimmän johtoryhmän tehtävänä on varmistaa, että yrityksellä on selkeä strategia, jonka nojalla operatiivisia päätöksiä voidaan tehdä muilla tasoilla. Tornissa ei tule tärkeille ihmisille joryähkyä. Joryhuimaus Refleksinomainen tarttuminen operatiivisuuteen Joryhuimaus on kiusallinen johtoryhmätyötä haittaava vaiva, joka aiheutuu esimerkiksi liian nopeasti suoritetusta joryähkyhoidosta näkötorniin nousemalla. Tämä johtoryhmätason syndrooma on helppo selittää maanläheisellä vertauskuvalla. Jos ihminen on tottunut työskentelemään maan pinnalla, nopea siirtyminen korkealle aiheuttaa helposti huimauksen tunteen. Silloin ihminen tarttuu refleksinomaisesti lähimpään tukeen. Johtoryhmän yksittäiselle jäsenelle tämä tarkoittaa: jos olet tottunut työskente- 303

5 lemään operatiivisesti, nopea siirtyminen strategiseen aiheuttaa epävarmuutta, ja niinpä tartut kokouksessa nopeasti oman yksikkösi operatiivisiin asioihin. Tämä hätäapu vie kuitenkin ojasta allikkoon, nimittäin operatiivisuuden seurauksena päädytään helposti taas tuskalliseen joryähkyyn. Joryhuimauksen hoito Joryhuimaus on usein hyvin tarttuvaa, mutta onneksi taudin hoito on yksinkertaista. Joryhuimaus menee nopeasti ohi, kun johtoryhmä yhdessä päästää irti operatiivisuuden kaiteesta ja keskittää huomionsa horisontissa olevaan tavoitteeseen. Imagoharha Säälittävää itsetyytyväisyyttä ja omnipotentteja hallusinaatioita Imagoharhaan sairastuneita löytyy johtoryhmistä lukuisia. Tällaiselle potilaalle johtoryhmän jäsenyydestä on tullut itsetarkoitus. Tauti aiheuttaa varmistelua ja vinouttaa fokuksen ensisijaisesti siihen, että oma paikka johtoryhmässä säilyy mahdollisimman pitkään. Imagoharha saa potilaan tuntemaan tiettyä tyytyväisyyttä, ja ennen pitkää säälittävä itsetyytyväisyys alkaa paistaa naamasta. Imagoharhan hoito Varsinaista hoitokeinoa imagoharhaan ei ole, mutta monet kertovat tyytyväisinä ihmeparantumisesta saatuaan lähtöpassit johtoryhmästä. Ryhmätasolla imagoharhaan liittyy tarttuvaa laatua oleva oman navan liikakasvu. Se heikentää niin sanottua bisnestuntumaa ja hidastaa kriittisesti johtoryhmän asiakasymmärrystä. Vitsauk sen kourissa johtoryhmä voi kokea jopa omnipotentteja hallusinaatioita. Jotkut suosittelevat hoidoksi erilaisia kursseja, mutta todistettavasti ainoa tehokas kurssi on konkurssi. 304

6 Salaseurahalvaus Katseet kääntyvät sisäänpäin ja yhteisö kärsii tiedonnälästä Salaseurahalvaus on hyvin tyypillinen johtoryhmätauti. Tauti ei juurikaan tunnu ryhmän sisällä, mutta se mykistää kaiken kommunikaation ryhmästä ulospäin. Johtoryhmästä tulee kyvytön katsomaan ryhmästään ulospäin ja viestimään tekemistään päätöksistä. Ryhmän jäsenten katseet suuntautuvat sisäänpäin, ja he huolehtivat siitä, että jokaisella on itsellään tarvittava tieto käsiteltävistä asioista ja päätöksistä. Salaseurahalvauksen seurauksena suut sulkeutuvat, kun johtoryhmäläiset astuvat kokouksistaan ulos. Taudin taustalla voi olla ryhmän jäsenten lapsenomainen minäkeskeisyys ja vääristynyt käsitys työyhteisössä vallitsevasta tiedonnälästä. Salaseurahalvauksen hoito Salaseurahalvausta voi hoitaa kepillä tai porkkanalla. Ikävä ja myös riskejä aiheuttava hoito on oman nälkätietoisuuden kehittäminen pitkällä tietopaastolla. Mukavampi tapa on tiukka johtoryhmäpäätös edes jostakin jaettavasta tiedosta ja sitten katseiden määrätietoinen kääntäminen ulospäin siihen, kuinka myönteisiä reaktioita jo pelkistä tiedon murusista aiheutuu. Sen jälkeen jaettavan tiedon annoskokoa kasvatetaan vähitellen, kunnes kommunikaatiosta tulee luonnollinen osa terveen johtoryhmän toimintaa. Kokoussyndrooma Yksintekemistä, turhautumista ja innottomuutta Kokoussyndrooman riski on hyvin merkittävä jokaisella johtoryhmällä. Taudilla on kaksi äärimuotoa. Yleisemmässä muodossa johtoryhmä kokoontuu niin usein, että johtoryhmän jäsenen huomio on kaiken aikaa tulevaan kokoukseen valmistautumisessa. 305

7 Se on enimmäkseen oman esityksen suunnittelua ja viilaamista. Kun kokous on päättynyt, pitää alkaa valmistautua jo seuraavaan kokoukseen. Kokoussyndrooma ei suinkaan lisää yhteisöllisyyttä, koska oma, perinpohjainen valmistautuminen on aina hoidettava yksin ja tämä puolestaan vaimentaa yhteisen keskustelun mahdollisuudet. Toinen kokoussyndrooman muoto tunnetaan myös nimellä hyperagendasyndrooma, ja se ilmenee liian harvakseltaan pidettävinä kokouksina. Kokousten agenda on aina pitkä kuin nälkävuosi, eikä punaisesta langasta ole tietoakaan. Usein päätökset on jo tehty ennakkoon ja kokous toimii vain kumileimasimena. Kokoussyndroomasta kärsivän johtoryhmän jäsenten tekemisen mieli häviää ja into hiipuu. Pahimpana uhkana on ankara turhautuminen ja vastustamaton poishyppäämisen halu. Kokoussyndrooman hoito Hoitokeinoksi suositellaan loitsuhoitoa: kerätään terveisiä tolkullisilta ihmisiltä ja näitä terveisiä toistellaan säännöllisesti johtoryhmän kokouksessa, kunnes kokoussyndrooma häviää. Tyypillinen loitsu voi olla seuraava: Isi/äiti, miksi sä leikit kokousta, jos siinä ei saa puhua sun kavereiden kanssa? Loitsuhoito ei valitettavasti kuitenkaan tehoa kokous-zombeihin, joilta kokoussyndrooma on syönyt sielun. Vaihtoehtohoito kokoussyndroomaan on radikaali kokousrakenteiden uudistaminen ja energian puhaltaminen kokoustilanteisiin. Energian esiin kaivamisen prosessi edellyttää riskinottoa. On kiinnostuttava jäsenten innostuksen lähteistä ja erilaisista energiapesäkkeistä. Kun energia saadaan vapautettua systeemiin, paraneminen voi alkaa. 306