YHTEYSTIEDOT SIVULLA 2

Transkriptio

1 vko 11 Puolueeton paikallislehti YHTEYSTIEDOT SIVULLA 2

2 SIVU 2 VKO 11/2010 pääkirjoitus Aatteellisen yrityksen kierrätysvaatteet... SIVU 3 Tuoreessa Työ- ja elinkeinoministeriön raportissa ehdotetaan, että yhteiskunnalliset yritykset olisi sisällytettävä lainsäädäntöön. Yhteiskunnallinen yritys tarkoittaa yritystä, joka toimii liiketoiminnallisin periaattein, mutta sen olemassaolon tavoitteet ovat yhteiskunnallisia. Tällaisia yrityksiä ovat esimerkiksi jotkut kierrätyksen parissa toimivat yritykset ja esimerkiksi työllistymismahdollisuuksia syrjäytyneille tarjoavat yhtiömuotoiset työpajat. Osakeyhtiölakiin on kirjattu ajatus, että yrityksen hallituksen ja toimitusjohtajan keskeisiä tehtäviä on saada pitkällä jänteellä yritys tuottamaan voittoa. Näin se tuottaisi osinkoja yrityksen osakepääomaan sijoittaneille. Tämä näkökohta asettuu hieman toisenlaiseksi yhden henkilön omistamassa firmassa, jonka päätavoite on ollut työllistää kyseinen yrittäjä, joka usein on päätyönsä ohella yrityksensä toimitusjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja. Miten yhteiskunnallinen yritys eroaa yhdenmiehenfirmasta työllistäminen ja elämän sisällön hankkiminen kun on lähes täysin samaistettavissa näiden eriluonteisten yritysten kesken. Suomen Yrittäjät ry on antanut Työ- ja elinkeinoministeriön ehdotukseen kielteisen kannan. Yritysmyönteisyyden kannalta tarkasteltaessa tätä sopii ihmetellä ja miettiä, mikä on tähtäimessä. Yhteiskunnallisten asioiden huomioiminen on sinänsä tärkeää, mutta ne tulisi huomioida kaikille yrityksille tarjottavien kannustimien kautta, Suomen Yrittäjien työmarkkina-asioiden päällikkö Outi Tähtinen sanoo. - Kannustimet voisivat olla esimerkiksi ympäristöystävällisyydestä saatavia etuja tai vaikeasti työllistyvän palkkauksesta maksettava tukea. Näitä jo jossain määrin onkin olemassa, hän toteaa ja tunnustaa, että sellaisten yritysten toimintaa ohjaavat enemmän arvot ja tavoitteet kuin taloudellisen voiton tavoittelu. Ministeriön ehdotuksen mukaisella uudella lailla määriteltäisiin yhteiskunnallinen yritys, sen yhtiömuodot, kannustimet, sekä mahdolliset voitonjaon rajoitukset ja rekisteröinti. Outi Tähtinen kertoo, että yrittäjien keskuudessa nämä kaavailut tuntuvat kummallisilta. Kyse on tasapuolisen kilpailun mahdollisuudesta ja pelisäännöistä. Tässä ollaan luomassa markkinoille toimijoita, jotka eivät toimi markkinoiden yleisten pelisääntöjen mukaan, mikä ei tiedä hyvää kilpailuneutraliteetin kannalta, sanoo Outi Tähtinen. Markkinoiden toimivuuden ja tasapuolisen kilpailun kannalta olennaista on hänen mielestään se, että eri toimijat toimivat samoista lähtökohdista ja samoilla pelisäännöillä. Työ- ja elinkeinoministeriön esittämä yhteiskunnallinen yritysmalli on vastoin näitä periaatteita. Samaa mieltä on Suomen Yrittäjät ry liiton kehittämispäällikkö Janne Pesonen. Yritysten yhteiskuntavastuu toteutuu ensisijaisesti työpaikkoja luomalla, Pesonen huomauttaa. Hänen mukaansa vapailla markkinoilla toimivien yritysten toiminnan on jatkossakin perustuttava tuloksellisuuteen. Ministeriönsä ehdotuksen takana seisoo työministeri Anni Sin- nemäki. Hänen mielestään yhteiskunnallinen yrittäjyys voi synnyttää Suomeen kokonaan uudenlaista toimintaa, joka on taloudellisesti kannattavaa, mutta pyrkii ennen kaikkea edistämään yhteiskunnallisia tavoitteita. Nyt toimivien yritysten kannalta asiaa tarkastellen voisi ehdottaa, että ns. yhteiskunnallisille yrityksille määriteltäisiin uusi yhtiömuoto, jonka toiminnalle luotaisiin omat sääntönsä. Yhteiskunnallisia tukia tai verohelpotuksia saavana yhtiönä sellainen ei saisi kilpailla samoilla markkinoilla, samoilla tuotteilla ja palveluilla kuin ne yritykset, jotka eivät vastaavia tukia tai helpotuksia voi saada. Näin rajanveto olisi huomattavasti helpompaa ja tukien käyttö läpinäkyvämpää kuin muuten. Yhteiskunnallisilla yrityksillä nimittäin voisi olla jotain myönteistä annettavaa myös nykyiseen yleiseen yrityskulttuuriin. Myönteistä palautetta Kallion Seudun toimiston naapurit n Juurikoskenkadulla Juurikko 6:ssa esitellään tämän lehden sivuilla 6 ja 7. TAPANI SAARI OY Hallin lattia kestää paremmin pinnoitettuna Yritysesittelyt jatkuvat tulevissa numeroissa. Mika Moilanen toivotti pari viikkoa sitten Katja Kokkoniemen tervetulleeksi Kallion Seudun leipiin. KAKE-pron pinnoittamalla lattialla. Jussi Kemell ja Kari Kananen esittelevät pinnoitteiden värikarttaa. JAKELU JA ILMESTYMINEN Itella Oyj:n päiväkannossa kotitalouksiin kerran kuussa alueella,, ja. Mahdolliset virheellisesti toimitetut tai pois jääneet ilmoitukset julkaistaan seuraavassa lehdessä suoriteperusteisesti. Vastuu virheistä rajoittuu enintään kertakorjaukseen force majeure -tapaukset huomioiden. JULKAISIJA JA KUSTANTAJA Kustannus Oy Kallio Käynti- ja laskutusosoite: Juurikoskenkatu 6 LH Y-tunnus Toimitusjohtaja Mika Moilanen laiset Jussi Kemell ja Kari Kananen päättivät parisen vuotta sitten perustaa oman yrityksen aikansa mahdollisuutta tuumailtuaan. Molemmat ovat koulutettuja rakennusalan ammattilaisia, joten mikäpä ryhtyä itsenäisiksi yrittäjiksi. Nyt he ovat ratkaisuunsa tyytyväisiä, vaikka alalla onkin koettu yleinen notkahdus. ILMOITUSAINEISTOT sähköpostina mika.moilanen@maakuntalehdet.fi tai katja.kokkoniemi@maakuntalehdet.fi Mukaan tarvittavat kuvat, logot ja tekstit. Aineisto toimitettava kutakin julkaisuviikkoa edeltävänä perjantaina klo 14 mennessä tai sopimuksen mukaan. Seuraava Kallion Seutu-lehti ilmestyy keskiviikkona Aineisto perjantaihin mennessä. MEDIATIEDOT Mediahinnat etusivu 1,44e/pmm, sisäsivu 1,24e/pmm, takasivu 1,34e/pmm, laskutuskulu 5,-/lasku. Hintoihin lisätään alv 22%. Palstanleveydet: 40 mm, 84 mm, 128 mm, 172 mm, 216 mm, 260 mm. Sivun korkeus 365 mm. Painomenetelmä offset, yhteensopiva ohjelmistoformaatti pdf. Rasteritiheys 40 linjaa/cm, kuvien linjatiheys 1:1 koossa 220 ppi. PAINOPAIKKA Suomalainen Lehtipaino Oy, Kajaani 2010 ILMOITUSMYYNTI JA MARKKINOINTI Mika Moilanen mika.moilanen@maakuntalehdet.fi P Katja Kokkoniemi katja.kokkoniemi@maakuntalehdet.fi P TOIMITUS Oulun Yrittäjäsanomat Oy, Oulu kallionseutu@maakuntalehdet.fi PÄÄTOIMITTAJA Pentti Kiviranta TOIMITTAJAT Katja Kokkoniemi, Mervi Lepojärvi etunimi.sukunimi@maakuntalehdet.fi KAKE-Pro Oy:n toimiala on sen verran erikoistunut, että töitä on riittänyt. Toimintaa on myös useammalla sektorilla lattia- ja seinäpintojen valmistamista, maalaustöitä, aurinko- ja murtosuojakalvojen asentamista. Aluksi teimme kaikkia rakennus- ja remonttitöitä, mutta nyt toimintamme keskittyy betonilattioiden pinnoituksiin, Kari Kananen vahvistaa. Alueella ei ole montakaan pinnoituksiin keskittyneitä yrityksiä, joten katsoimme tilaisuuden sopivaksi erikoistumiselle. Pinnoitus rakentamisen osa-alueena on sitäpaitsi selvästi kasvussa. Lisäksi kiinnostus oppia kokonaan uusi asia ajoi meidät tälle tielle, Jussi Kemell kertoo. Kari Kananen kiittelee, että palaute on ollut hyvää ja asiakkaat tyytyväisiä. Meille tärkeintä on tyytyväinen asiakas. KAKE-pron miehet valitsevat pinnoitteet ja värit yhdessä asiakkaan kanssa. Värit sovitetaan vastaamaan kulloinkin kyseistä käyttötarkoitusta. Selvitämme asiakkaalle kunkin tuotteen soveltuvuuden eri kohteisiin sekä käytämme valinnassa apuna tavaran toimittajan antamia suosituksia ja ohjeita. Vielä vuosikymmen sitten betonilattiaa saatettiin teollisuushalleissa käyttää ilman erityistä pinnoitetta. Miksi siis lattia kannattaa pinnoittaa? Käsittelemätön betonilattia ei kestä pitkään siihen kohdistuvaa mekaanista tai kemiallista rasitusta, Jussi vastaa. Pinnoitukset kannattaa tehdä ennen lattian käyttöön ottoa. Toki vanhojakin lattioita pinnoitetaan, mutta sellaiset kohteet ovat hieman työläämpiä ja tiloissa mahdollisesti tehtävään tuotantoon tulee tietenkin katkeamia. Oikeanlainen pinnoite lattialle valitussa käyttötarkoituksessa ja oikein hoidettuna kestää pitkään, vuosikymmeniä. Kuluneet pinnoitteet voi myös uusia. Mahdolliset pinnoitteen rikkoutumiset kannattaa korjata pikaisesti, jotta säästytään lisävaurioilta. Pinnoitteen valinnan voi jättää meidän huoleksemme. Meidän tarvitsee vain tietää, millaisessa käytössä lattia tulee olemaan. Asiakkaan ei tarvitse tietää mitään pinnoitteista tai ylipäätään lattioista tai rakentamisesta, sitä vartenhan olemme me ammattilaiset. KAKE-pro toimii koko Suomen alueella. Tähän asti olemme keskittyneet noin 200 kilometrin alueeseen sta käsin, ja Oulun talousaluehan mahtuu siihen sisään, Jussi Kemell sanoo. Työ on mielenkiintoista ja haastavaa, mutta todella antoisaa. Onnistuminen ja asiakkaiden positiivinen palaute auttaa jaksamaan raskaanpanakin päivänä. Kallion Seutu -lehden ensimmäinen numero helmikuussa sai kiinnostuneen ja innostuneen vastaanoton. Kallion Seutua tekevät pitkään myynti-, toimitus-, sivuntaitto- ja lehtipainoalalla toimineet ammattilaiset. Kustannus Oy Kallion toimitusjohtaja Mika Moilanen kertookin, että lukijoilta ja asiakkailta tulleessa palautteessa on kiitetty erityisesti lehden ammattimaista ilmettä, sitoutumattomuutta ja selkeyttä. Tällaista uudentyyppistä mediatuotetta on selvästi kaivattu tällä alueella, Mika Moilanen sanoo. Kustannus Oy Kallion toimisto sijaitsee n ydinkeskustassa, Juurakon yritystalossa, Juurikoskenkatu 6:n toisessa kerroksessa. Tämä on hyvä toimipaikka lehdellemme, Moilanen kiittää. Kallion Seudun toimituspoliittinen linja on yhteiskunnallisissa asioissa rakentava sekä yritys- ja liiketoimintaan kannustavasti suhtautuva. Kallion seutukunnan alueen kunnissa toimivia yrityksiä tullaan esittelemään säännöllisesti. Niiden palveluiden kehittymisestä uutisoidaan, kerrotaan myös yrittäjien ja yritysten arjesta, unohtamatta yritysten asiakkaiden ja kuluttajien toiveita. Yritystoimintaa sisällössään käsittelevälle lehdellemme oli luonnollista jatkaa ensimmäisessä numerossa aloitettua yritysten esittelysarjaa kertomalla nyt tässä numerossa myös oman toimistomme naapureista, Juurakko 6:ssa toimivista yrityksistä, Mika Moilanen toteaa. Toimittaja ssa Toimitusjohtaja Mika Moilasen keskeinen tehtävä Kallion Seudussa on myös suora asiointi yritysten kanssa ilmoitustilan myynnissä ja liikkeiden ilmoitusasioissa palvelemisessa. Moilasen myyntipariksi Kustannus Oy Kallio on kiinnittänyt taloon Katja Kokkoniemen. Hän aloitti työssään maaliskuun alkupuolella. Katja Kokkoniemi osallistuu sekä Kallion Seudun ilmoitusmyyntiin että yhtiön yhteistyökumppanin, Oulun Yrittäjäsanomat Oy:n lehtituotteiden ilmoitustilan myyntiin. Katja Kokkoniemi on samalla Kallion Seudun lukijoiden lähin yhdyshenkilö paikkakunnalla, koska hän osallistuu myös juttujen kirjoittamiseen toimipisteenään Juurikoskenkatu 6. Muut Kallion Seudun toimittajat työskentelevät Oulun Yrittäjäsanomat Oy:n päätoimituksesta käsin. Ilmoitus- ja sivunvalmistuksessa työskentelevät Oulun Yrittäjäsanomat Oy:n työntekijät Lea Baas ja Auli Sukuvaara. Oulun Yrittäjäsanomien toimisto sijaitsee Oulussa. Kustannus Oy Kallion läheinen yhteistyökumppani on myös Suomalainen Lehtipaino Oy Kajaanista, aiemmin Oulaisissa Pyhäjokiseudun Kirjapainona tutuksi tullut painotalo. Yhteistyötä tehdään myös n Viikko -lehden kanssa muun muassa jakelujen suhteen. Kustannus Oy Kallio on omistuspohjaltaan täysin yksityinen yritys. Yritysmyönteinen linjanvalinta Kallion Seutu tuo alueelle uudenlaisen median niin puolueettomuuden kuin yritysmyönteisyydenkin suhteen. Tarkoituksena on kehittää normaalin yleisölehden ohella nimenomaan bisnes to bisnes -markkinointia eli yritykseltä yrityksille kulkevan viestin voimaa, Mika Moilanen kertoo. Kallion Seutu on kiinnostunut sekä yleisöltä että yrityksistä tulevista juttuideoista. Niitä voi esittää päätoimittaja Pentti Kivirannalle, toimittajille Katja Kokkoniemelle ja Mervi Lepojärvelle puhelimitse tai sähköpostitse ja toki myös käymällä toimistossa Juurikoskenkatu 6:ssa ssa. Toimituksen sähköpostiosoite on ja kaikki muutkin yhteystiedot on julkaistu lehden sivulla 2 alareunassa. Laivakankaan kultakaivos varmistuu Myös n seudulle koituu työmahdollisuuksia Raahen Laivakankaan kultakaivoksen avaamisen myötä. Maanantaina työ- ja elinkeinoministeriön tekemä päätös kaivoksen avaamiselle annettavasta tuesta varmistaa hankkeen toteutumisen. Ministeriö myönsi toissa päivänä Nordic Mines Oy:lle 1,3 miljoonaa euroa tukea Laivakankaan kultakaivoksen rakentamiseen. Elinkeinoministeri Mauri Pekkarisen päätöksellä kaivosyhtiö saa yrityksen kehittämisavustusta Laivakankaan kultakaivoksen infrastruktuurin rakentamiseen. Kaivoksen infrastruktuuri koostuu muun muassa kaivostoimintaa palvelevasta tiestöstä, sähkölinjoista, putkistoista ja maanrakennustöistä. Juuri tässä vaiheessa urakoita voivat saada yritykset myös Keski-Pohjanmaan maakunnasta. Ministeri Pekkarinen perustelee päätöstään sillä, että kyseessä on uuden kaivostoiminnan perustamishanke, joka kokonsa ja pitkäkestoisuutensa vuoksi vaikuttaa merkittävästi alueen talouteen ja työllisyyteen. Hanke on tarkoitus saada liikkeelle kuluvan vuoden aikana. Tuotanto kaivoksella alkanee ensi vuoden kuluessa. Laivakankaan kultakaivoshanke työllistää rakennusvaiheessa noin 500 ja tuotantovaiheessa henkilöä. Lisäksi hankkeella on ministeriön mukaan merkittäviä välillisiä taloudellisia vaikutuksia ja työllisyysvaikutuksia. Jo valmistuneiden malmitutkimusten perusteella Laivakankaan kaivoksen toiminta-aika olisi noin seitsemän vuotta, mutta jatkotutkimusten oletetaan jatkavan kaivoksen elinkaarta ainakin 12 vuoteen.

3 SIVU 4 VKO 11/2010 VKO 11/2010 SIVU 5 Ruisleipää leivotaan Haapajärvellä nyt maaliskuun jälkimmäisellä puoliskolla oikein urakalla. Haapajärven yläasteen opetuskeittiössä järjestettävän leivontakurssin opettajana toimii Marjatta Tiitto. Kurssin kunniaksi Kallion Seutu julkaisee ruisleivästä kertovan jutun ja taikinajuurireseptin, joka sopii myös kotioloihin. Ruisleivän merkitystä meille suomalaisille on hankala kuvailla. Parhaiten siinä onnistuvat ne ulkosuomalaiset tai pidempään ulkomailla matkanneet, jotka kertovat kokeneensa suoranaisia vieroitusoireita joutuessaan elämään ilman ruisleipää. Moni ulkosuomalainen uhraa myös paljon aikaansa löytääkseen jostakin myymälän, josta saa ruisjauhoa. Otimme yhteyttä myös muihin ulkosuomalaisiin perheisiin saadaksemme taikinajuurta, kertoo eräs Texasissa muutaman vuoden komennuksella ollut, nyttemmin jo Suomeen palannut perhe. Suomalaisen ruisleivän historia on pitkä ja ruisleipää leivottiinkin ennen vanhaan jokapäiväiseksi perusruoaksi. Oikeaoppista hapattamalla nostettua ruisleipää varten ruis jauhettiin kuorineen ja tilanteen mukaan taikinaan lisättiin niin pettua kuin akanoitakin. Leipään perustuvaa ruokavaliota täydennettiin sen mukaan, mitä kulloinkin satuttiin saaliiksi saamaan tai mitä luontoäiti pelloistaan tarjosi. Muiden ruoka-aineiden säilyvyys oli toisinaan ongelma, sen sijaan ruisleipä säilyi pitkään hyvänä leivinliinan uumenissa. Länsi-Suomessa ja Kainuussa reikäleiväksi leivottua ruisleipää säilytettiin vartaissa ja sitä tarjottiin kuivattuna, sen sijaan Itä- Suomessa leipää leivottiin viikottain. Vastapaistettu ruisleipä kannattaa kääriä leivinliinaan, jotta sen kuoresta tulee pehmeä. Jäähtyneen leivän voi joko pakastaa tai säilyttää leipälaatikossa. Ruisleipätaitoja palautetaan mieliin Haapajärvellä Jokaisella omansa Jokaisessa talossa oli kotileivän leipomisen aikaan oma taikinajuurensa, joka oli saattanut kulkea suvussa jo pitkään, jopa sukupolvien ajan. Kunkin talon leipä poikkesi toisen talon leivästä ja esimerkiksi omassa nuoruudessani oli hyvin tavallista, että lapset vaihtelivat kouluun tuomiaan leipiä keskenään. Toisen talon leipä kun maistui aina erilaiselta ja monesti omassa suussa paremmalta kuin oma leipä, muistelee ruisleivän leivontakursseja vetävä Marjatta Tiitto Haapajärveltä. Ruisleivän tekotaito siirtyi ennen perintönä äidiltä tyttärelle, tänä päivänä leipomusperinnettä pyritään elvyttämään uudelleen. Keski-Pohjanmaa etenkin on vahvaa ja vanhaa leipomisseutua. Rieskan ja perunalimpun lisäksi juuri ruisleipä on ollut täällä arvossaan. Täällä yhdistyivät sekä itäinen että rannnikon leipomisperinne ja ruokakulttuuri, Tiitto kertoo. Risoton ja pastan sijaan soisikin perinteisten ruokien ja leipomusten yleistyvän uudelleen, kehomme kun pystyy hyödyntämään perinneruokien ravintoarvot nykyajan kotkotuksia paremmin, hän lisää. Onneksi nyt niin muodikas kotoilu-harrastus on lisännyt myös kotileivontaa. Hitaasti imeytyvää Ruisleipää kiitellään sen kuitupitoisuudesta, joka vaikuttaa mm verensokeriin sekä kilojen kertymiseen. Ruis on kaikkein kuitupitoisin ja ravintorikkain vilja, sen sisältämä hiilihydraatti on hitaasti imeytyvää, jolloin verensokeri pysyy pitkään tasaisena. Kuidut myös hidastavat mahalaukun tyhjenemistä ja vaikuttavat siten suotuisasti myös suoliston toimintaan. Ne, joille ruis ei syystä tai toisesta sovi, voivat soveltaa perinteistä ruisleipäreseptiä lisäämällä taikinaan esimerkiksi hiivaleipäjauhoja. Muilla viljoilla voidaan myös säädellä ruisleivän makua ja rakennetta. Ei leivässä mitään ehdotonta ja oikeaa valmistustapaa ole, jokainen leipomus on aina leipojansa näköinen, Tiitto korostaa. Juuren voi myös tehdä Ruisleipätaikina syntyy hapattamalla juuren avulla. Jos juurta ei satu itsellä olemaan, Tiitto kehottaa lainaamaan juurta tuttavilta tai turvautumaan kaupan pakastealtaaseen. Hyvinvarustetuista ruokakaupoista juurta kyllä löytyy. Juuren voi ylipäätään aina pakastaa ja ottaa käyttöön tarvittaessa, mikäli ei satu omistamaan perinteisen kaltaista taikinatiinua, hän kertoo. Juuren voi myös itse tehdä. Monet valitsevat juuren valmistukseen itseään miellyttävän leivän, jotta oma leipä muistuttaisi suosikkia mahdollisimman pajon. Pääasia, ettei leipää ole nostatettu hiivalla. Juuren voi siten valmistaa vaikka hapankorpuista, Tiitto kertoo. Taikinajuuri 3-4 viipaletta hyvää ruisleipää 1 litra vettä n. litra ruisjauhoja Poista ruisleivästä kuori. Sekoita murennettu leipä lämpimään veteen ja ruisjauhoihin ja anna seistä lämpimässä paikassa välillä sekoittaen. Mitä kauemmin annat juuren käydä, sitä happamampaa leivästä tulee. LYHYESTI Koski yrittää eduskuntaan n kunnanjohtaja Markku Koski on lupautunut ehdokkaaksi seuraavissa eduskuntavaaleissa. Koski on ollut aiemmin edustajana kolme kautta eli sekä Koski on vastannut ehdokaspyyntöön Keskustalle myöntävästi maaliskuun alussa. Keskustan n paikallisyhdistys asetti Kosken ehdokkaaksi puolueen Pohjois-Pohjanmaan piirin jäsenäänestykseen. Ojamäki eläkkeelle ssäkin aiemmin kunnanjohtajana toiminut nykyinen n kaupunginjohtaja Asko Ojamäki jää eläkkeelle syyskuun lopussa. Kaupunginhallitus myönsi hänelle eron helmikuisessa kokouksessan. Asko Ojamäki on nyt 63- vuotias. Hän ehtii olla syksyyn mennessä n kaupunginjohtajana tasan kuusi vuotta. Ojamäki toimii virassaan vielä syyskuussa kesälomien jälkeen. Hänellä on aiempiakin pitämättömiä lomia, jotka hän viettää kesällä. Ojamäki työskenteli ennen an tuloa myös Oulaisten kaupunginjohtajana. Eteläistä yhteistyötä n kaupunginjohtaja Asko Ojamäki pitää tervetulleena Oulaisten ja Haapaveden kanssa sovittua yhteistyöasiakirjaa, jonka avulla kolme kaupunkia haluavat yhdessä muiden kuntien kanssa edistää Oulun eteläisen alueen kehittämistä ja yhteistyötä. Ojamäki kutsuu kaikkia alueen kuntia mukaan kolmen kaupungin aloittamaan eteläisen alueen yhteistyöhön. Oulun eteläiseen alueeseen kuuluu kolme seutukuntaa, -Haapajärven, Siikalatvan ja n seutukunnat. Yhteensä niissä on 14 kuntaa Mitali Kataiselle laiselle 13-vuotiaalle Outi Kataiselle on myönnetty hengenpelastusmitali hänen pelastettua viisi sisarustaan palavasta talosta. Presidentti Tarja Halosen myöntämä mitali luovutettiin Kataiselle viikko sitten. lainen Katainen oli palon sattuessa vasta 12- vuotias. Hän osasi toimia rauhallisesti ja pelasti 1 6 -vuotiaat sisaruksensa tulelta. Kelirikkoinen kevät tulossa Vaikka kevään kelirikosta ei odoteta ennätysvaikeaa, raskaat kuljetukset kannattaa mahdollisuuksien mukaan hoitaa ennen kelirikkokauden alkua, kertoo Liikennevirasto, joka hoitaa vuodenvaihteesta lähtien tiehallinnon tehtäviä hallintouuudistuksen jälkeen. Pahiten kelirikon arvioidaan haittaavan kuljetuksia Vaasa - Tampere - Jyväskylä - Kuopio - Joensuu -akselilla, jossa soratiet ovat yleisesti muuta maata kelirikkoalttiimpia ja kuljetustarve suuri. Tämän kevään kelirikkoennusteen mukaan pohjoisimmassa Suomessa tilanne on tavanomaista kevättä vaikeampi. Liikenneviraston mukaan kelirikkoisia teitä korjataan tänä vuonna runsaasti. Sorateiden ohella kelirikko vaivaa vähäliikenteisiä päällystettyjä teitä. Osalle kelirikkoista tiestöä joudutaan asettamaan painorajoituksia. Teiden vaurioitumista vähennetään rajoittamalla raskasta liikennettä. Näin myös turvataan kulkukelpoiset tiet välttämättömille kuljetuksille, kuten hälytysajoneuvoille, reittiliikenteen linja-autoille ja maidon sekä teuraseläinten kuljetuksille. Eniten haittaa kelirikosta on raskaille kuljetuksille, jotka onkin hyvä pyrkiä hoitamaan jo ennen kauden alkua. Painorajoituksia on keväisin annettu noin kilometrille tiestöä, vuosi sitten 1350 kilometrille. Sääolot vaikuttavat kelirikkoon Kevään säistä riippuen kelirikosta voi tänä keväänä pahimmillaan tulla melko vaikea, varsinkin maan pohjoisosissa. Vaikka kevät olisi suotuisa, painorajoituksia joudutaan asettamaan sadoille tiekilometreille. Valtakunnallista ennustetta tarkennetaan alueellisilla tiedotteilla. Liikenneviraston kelirikkoennuste on laadittu syksyn ja alkutalven sääolosuhteiden perusteella. Maa routaantui pohjoisinta Suomea lukuun ottamatta erityisen nopeasti. Se ennakoi tavanomaista helpompaa kelirikkotilannetta. Tien rakenne oli kuitenkin monin paikoin hyvin kostea ennen routaantumista Marras-joulukuussa jouduttiinkin yli sadalle kilometrille kosteuden pehmentämää tietä asettamaan painorajoituksia. Koska kosteus ei ole talven aikana poistunut, aivan helppoa kelirikkotilannetta tuskin on odotettavissa. Kelirikon vaikeus pystytään ennustamaan lähinnä vain suuntaaantavasti. Yöpakkaset sekä aurinkoiset ja tuuliset päivät helpottavat kelirikkoa huomattavasti, mutta runsaat kevätsateet ja nopea roudan sulaminen puolestaan vaikeuttavat tilannetta. Painorajoituksia voidaan joutua asettamaan ennustettua enemmän, etenkin jos raskaita ajoneuvoja kulkee poikkeuksellisen paljon. Torjuntaan panostettu Kelirikko- ja painorajoitusuhkaa torjutaan vuosiksi myönnetyllä 137 miljoonan euron rahoituksella, jonka tarkoitus on turvata puuhuolto Rahoituksesta 80 miljoonaa euroa kohdistuu sorateihin. Tänä vuonna korjataan noin 300 kilometriä kelirikosta kärsiviä tienkohtia noin 1400 kilometrillä tieverkkoa ja lisäksi 30 siltaa, yhteensä 30 miljoonan euron edestä. Liikennevirastosta kerrotaan, että rahoituksen tarkoituksena on vahvistaa vähäliikenteistä tieverkkoa, jotta puutavarakuljetuksia haittaavia painorajoituksia tarvittaisiin aiempaa vähemmän. Korjauskohteet ovat valinneet ELY-keskukset neuvoteltuaan ensin metsäsektorin edustajien kanssa. Vaikka korjaukset tehdäänkin puukuljetusten näkökulmasta, ne hyödyttävät kaikkia soratiestöllä liikkuvia. Liikenneviraston mukaan myös muita kelirikkokorjauksia tehdään hieman yli kuudella miljoonalla eurolla. Koska sorateitä on paljon ja niillä ilmenee varsinkin kelirikkoaikaan kantavuusongelmia, on korjauksienkin tarve suuri. Auktorisoitu Taloushallintoliiton jäsen Helsingin Juniorijouset esiintyvät n I Urkuviikoilla. ssa Urkuviikko n kirkkoon asennettujen uusien urkujen kunniaksi seurakunta järjestää ensi viikolla n ensimmäisen Urkuviikon. Urkuviikko maanantaina klo 10 avoimilla ovilla kirkossa, jolloin uusiin urkuihin voi tutustua. Konserttien sarja kestää ensi viikolla torstaista sunnuntaihin. Torstaina pidetään kirkossa urkukonsertti, jossa soittaa unkarilainen urkutaitelija János Gyülvészi. Hän toimii tällä hetkellä Lohtajan kanttorina. Perjantaina on vuorossa Toiveiden urkuilta. Urkutaitelija Ismo Hintsala soittaa ennakkoon lähetettyjä toiveita. Sununtaina päivällä n Urkuviikon päättää kirkossa konsertti, jonka vieraana ovat Helsingin Juniorijouset johtajainaan Gésa ja Gsaba Silváy. Urkurina on Mikko Niinikoski. Tiliksi net Oy

4 SIVU 6 VKO 11/2010 VKO 11/2010 SIVU 7 JUURAKKO 6 Canoraman yritysnäyttely katutasossa Kadulla kulkeville erottuu Juurakko 6 -yritystalosta ulospäin ehkä parhaiten ensimmäisessä kerroksessa toimiva Canorama. Vaikka toimitilamme ovatkin katutasossa, tuotevalikoimassamme on hyvin vähän tarjottavaa tavalliselle kuluttajalle. Toimistotarvikkeiden ja Canontoimistoratkaisuiden ja -palveluiden asiakkaita ovat yritykset, koko Kala- ja Pyhäjokilaakson alueella, kertoo Petri Aksila Canorama Oy:stä. Canoraman toimipiste muutti Juurakkoon naapuritalosta viitisen vuotta sitten. Nämä tilat lainen Tilitieto on ollut edelläkävijä jo pari vuosikymmentä sähköisen asioinnin suhteen. Tilitoimisto Tilitiedolla on ollut tarjolla asiakkailleen sähköinen tiliotekirjanpito Tito jo 1980-luvun lopulta lähtien. Nyt sähköinen asiointi yleistyy tilitoimistojen toiminnassa kovaa vauhtia valtakunnallisesti ja on tilitoimistoyrittäjä Aune Nevalan mukaan arkipäivää aivan lähiaikoina. Sähköisessä asioinnissa tilitoimiston asiakasyritys voi sopivat erittäin hyvin toimistolaitteiden esittely- ja näyttelytarkoitukseen. Myynti ja huolto palvelevat asiakkaita heidän omissa toimistoissaan, mutta on hyvä että meillä on tällainen myymälä-näyttelytila, jossa asiakkaat voivat paremmin vertailla eri malleja ja kokonaisuuksia keskenään, Petri Aksila jatkaa. Canoraman asiakkaista 98 prosenttia on yrityksiä. Täysin yksityisyrittäjien omistamalla Canorama Oy:llä on Suomessa kuusi toimintapistettä, joissa on yhteensä 40 työntekijää. ssa työntekijöitä on vakituisesti neljä. Canorama kuuluu lisäksi Canon Business Center -markkinointiketjuun. Petri Aksila muistuttaa, että toimittaa esimerkiksi osto- ja myyntireskontran laskutiedot, tiliotteet, tilitapahtumat ja viitesiirrot sähköisesti omilta tietokoneiltaan ja pankkiohjelmista suoraan tilitoimistoon. Myös kassatapahtumat voidaan siirtää suoraan tilitoimistoon verkossa. Sähköinen e-laskutus vaa ankielenä Juurakko 6:n kyltin vieressä loistaa talon toisena maamerkkinä suuri Canon-valomainos kertomassa toimistoratkaisuja myyvän Canorama-yrityksen sijainnista. Canorama on suomalainen yksityinen yritys, joka edustaa Canonin toimistolaitteita, kertoo Petri Aksila. Canoraman toiminta ei ole vain laitteiden myyntiä. Itse asiassa myyntiartikkelimme ovat erilaiset toimistoratkaisut. Toimimme hyvin asiakaslähtöisesti ja pyrimme etsimään kullekin asiakkaalle juuri hänelle parhaiten sopivan Lähitulevaisuus tuo sähköisen kirjanpidon Ratkaiseva muutos alalla koskee laskutuksen siirtymistä sähköiseksi, joten tilitoimistoon toimitettava paperien määrä jää minimaaliseksi. Nekin voidaan lähettää skannattuina sähköisesti, kertoo ekonomi, KLT Aune Nevala Tilitieto Oy:stä. Samalla tilitoimiston asiakas saa mahdollisuuden internetitse toimivassa suljetussa verkossa omilla käyttäjätunnuksillaan ja salasanoillaan seurata yrityksensä talouden kehitystä lähes reaaliaikaisesti. Tuloslaskelmat ja taseet ovat aina tallella järjestelmässä, ja asiakas voi itse ajaa ja tulostaa kirjaustiedoista haluamiaan tunnus- ja vertailulukuja, Nevala jatkaa. Suurissa yhtiöissä laskujen hyväksyntäkierrätys lyhenee jopa usealla päivällä, ja taas säästyy aikaa ja rahaa. Vastaavasti pieni yritys voi sähköisen kokonaisratkaisun, joka voi sisältää sekä laitteita, ohjelmistoja, asennusta, huoltoa, sähköistä arkistointia, tietoturvaratkaisuja ja muita palveluita. Asiakkaat osaavat arvostaa myös paikallista huoltoamme, josta saa avun tarvittaessa pikaisesti. asioinnin avulla pienentää huomattavasti kirjanpidon valmisteleviin tehtäviin muuten kuluvaa työpanosta. Palvelu on asiakkaan käytössä 24 tuntia vuorokaudessa ja seitsemän päivää viikossa. Ohjelmien keskusteltava keskenään Aune Nevala painottaa, että ennen kuin yrityksissä taas laman mentyä ohi ryhdytään laajentamaan, kannattaa erityisesti miettiä atk-ratkaisuja. Hänen mielestään kannattaa valita järjestelmät, jotka ovat yhteenso- Aune Nevala Tilitiedosta uskoo siihen, että nyt on sähköisen asioinnin kasvun aika, ja siitä seuraa paljon säästöjä varsinkin pienille yrityksille. Tilitiedon palvelupiste sijaitsee Juurakko 6:ssa Juurikoskenkadulla. pivia sähköiselle asioinnille ja jotka pystyvät keskustelemaan mahdollisimman laajasti muiden järjestelmien kanssa. Sama koskee kuntasektoria, erityisesti pieniä kuntia. Kun nyt kunnissa on jopa sisäisesti useita yhteensopimattomia järjestelmiä, jotka eivät keskustele myöskään muiden julkisten viranomaisten järjestelmien kanssa, kannattaa kunnissa harkita vakavasti tilinpidon ulkoistamista. Tilitiedon asiakasyrityksistä viidellä on jo pitkään ollut käytössä sähköinen asiointi koko laajuudessaan. Yritysten itsensä mukaan kokemukset ovat olleet hyvin myönteisiä. Hallinto ja talouden seuranta on helpottunut, työtä on säästynyt, paperisota on jäänyt pois, kertoo tilitoimisto Tilitiedon yrittäjä-omistaja Aune Nevala. Sähköisen asioinnin idea sinänsä ei ole uusi. KHT-tilintarkastaja Pauli Vahtera hahmotteli ja esitti jo vuonna 1961 yleistä siirtymistä muun muassa sähköiseen kirjanpitoon ja nosti esiin monia muitakin tärkeitä atk:n sisällöllisiä asioita. Kauan on mennyt, ennen kuin Vahteran ajatus on ottanut kunnolla tulta. Jos Vahteran ideoita olisi kuunneltu aiemmin, olisi Suomessakin ehkä otettu huomioon se, että eri viranomaistahojen ja julkisen hallinnon tietojärjestelmien kuuluu olla toistensa kanssa yhteensopivia, Nevala huomauttaa. Tietoa koko yhteisölle Sähköisessä asioinnissa ja kirjanpidossa on luonnollisesti muistettava suhtautua ammattimaisesti myös tietosuojaan ja tietojen jatkuvaan varmuuskopiointiin. Sähköinen asiointi on mahdollista sekä tavallisten yritysten että asunto-osakeyhtiöiden kirjanpidossa. Yrityksissä voidaan antaa käyttäjätunnukset ja salasanat myös muille kuin toimitusjohtajalle, jolloin esimerkiksi koko hallitus voi seurata kehitystä huom a t t a v a s t i h e l p o m m i n ja nopeammin. Oikeudet voidaan antaa myös tilintarkastajalle, jolloin hän voi tarkastaa kirjauksia ja tilannetta jo kesken tilivuoden. Tämä on erityisen kätevää, Aune Nevala muistuttaa. Suuri toimisto Vuonna 1976 perustetussa Tilitieto Oy:ssä on nyt kahdeksan työntekijää. Toiminnan laajuudesta kertoo myös, että oma liikevaihtomme on noin 0,7 miljoonaa euroa vuodessa ja asiakasyritystemme liikevaihto yhteensä noin 75 miljoonaa euroa vuodessa, ja laskemme keskimäärin 720 palkkaa kuukaudessa, luettelee ssa Juurakon yritystalossa toimivan Tilitiedon asiakaspalvelusta vastaava Aune Nevala. On aika tarkistaa vakuutukset Ifin yrityspalvelun uusi osoite ssa on Juurakko 6. Yrityksistä on hyvä tulla tänne Juurakkoon asioimaan. Sijainti on keskeinen, ja kadulla on runsaasti ilmaista parkkitilaa, toteaa Pekka Rahkola If Vahinkovakuutustyhtiöstä. Yrityspalvelulla on Juurikoskenkatu 6:n toisessa kerroksessa käytössään väljä toimistotila, ja kerroksen kokonaisuus on Rahkolan mielestä hyvin toimiva. Pekka Rahkola kertoo, että If Vahinkovakuutusyhtiö Oy on osa If-konsernia, joka on Suomen ja muiden Pohjoismaiden sekä Baltian johtava vahinkovakuuttaja. Suomalaisen Sampo Oyj:n omistama If Vahinkovakuutus Oy on osa menestyvää Sampo-konsernia. Rahkola kertoo tutkimuksista, joiden mukaan Ifillä on vakuutusalan tyytyväisimmät asiakkaat, vankka alan asiantuntemus ja hyvä kannattavuus. Ifin yrityspalvelut hoidetaan n seutukunnan alueella n toimistossa, jossa yhteyspäällikkö Pekka Rahkla työskentelee, sekä Kokkolan konttorista, jossa on pienyrtysalueen myyntipäällikön Jaakko Pätiälän asemapaikka. Vakuutukset kannattaa päivittää Vakuutusalan työtä ei tehdä vain toimistossa, vaan käymme vakuutusasiakkaiden luona sekä pyynnöstä myös tutustumassa muiinkin yrityksiin eli tekemässä uusia tarjouksia. Päivitämme asiakkaan vakuutustarpeet vähintään kerran vuodessa, jolloin selvitämme, onko vakuutusturvat ajan tasalla. Räätälöimme vakuutusturvat asiakkaan tarpeiden mukaisiksi. Tässä huomioimme taantuman tai muun markkinatilanteen muutoksen aiheuttamat muutostarpeet. Näin pyrimme pitämään asiakastyytyväisyyden korkealla tasolla, Pekka Rahkola selvittää. Tarjoamme asiakkaillemme vahinkovakuutusratkaisujen avulla turvallisuutta ja vakautta yritystoimintaan ja arkeen, Jaakko Pätiälä lisää. Valtakunnallisen taloustilanteen vuoksi monissa yrityksissä on juuri nyt hyvää aikaa tutkia ja vertailla myös vakuutusasioita. Yrittäjiä kiinnostaa luonnollisesti, saako vakuutukset järjestettyä edullisemmin, turvatasosta tinkimättä. Keskustelemme mielellämme näistä asioista, Jaakko Pätiälä jatkaa. Pyrkimyksemme on tarjota asiakkaille vahinkovakuutusratkaisujen avulla turvallisuutta ja vakautta yritystoimintaan ja arkeen. Valtakunnallisen taloustilanteen vuoksi monissa yrityksissä on juuri nyt hyvää aikaa tutkia ja vertailla myös vakuutusasioita. Yrittäjiä kiinnostaa luonnollisesti, saako vakuutukset järjestettyä edullisemmin. Keskustelemme mielellämme näistä asioista, Jaakko Pätiälä sanoo. yhtiön vastuunjakoa. Osakkaan on vastaisuudessa muun muassa ilmoitettava omista remonteistaan taloyhtiölle etukäteen, Reijo Saviluoto kertoo. Tällä pyritään varmistamaan, että remontit tehdään asiallisesti eivätkä ne alenna kiinteistön arvoa myöhemmin, esimeriksi huonosta laadusta johtuvien vesivaurioiden vuoksi. Siksi kosteissa tiloissa tehtävistä remonteista on ilmoitettava yhtiölle pienetkin korjaukset. Yhtiöllä on oikeus tarvittaessa valvoa remonttia. Tosin esimerkiksi vesihanojen korjaus rikkoontumistapauksessa kuuluu uudenkin lain mukaan asuntoyhtiön vastuulle ja kustannettavaksi. Muutoksia tulee myös päätöksentekoon. Esimerkiksi ve- Kuntokartoitus tehtävä kesäksi Tili- ja isännöintitoimisto simittarit voidaan päättää asentaa koko taloyhtiöön ensi hei- Tiliksinet Oy:n toimitusjohtaja, ISA-isännöitsijä näkuusta lähtien enemmistöpäätöksellä, eikä tarvita mää- Reijo Saviluoto muistuttaa, että taloyhtiöissä räenemmistöä, Reijo Saviluoto toteaa. on hyvä viimeistään nyt varautua kesä-heinäkuun vaihteessa asuntoosakeyhtiölaissa voimaan tuleviin uudistuksiin. Isännöintitoimistoissa tapahtuu paljon tänä vuonna. Uudistettu asunto-osakeyhtiölaki aiheuttaa alalla vipinää. Mutta erityisesti asunto-osakeyhtiöiden hallituksissa tulee nyt tehdä huomattavasti enemmän valmisteluja seuraavaa yhtiökokousta varten kuin aiemmin. Muutokset alkavat siitä, että kutsu yhtiökokoukseen on nyt toimitettava osakkaille kaksi viikkoa ennen kokousta, vaikka yhtiöjärjestyksen mukaan viikko riittäisi. Kokouksen voi kutsua koolle enintään kahta kuukautta ennen päivämäärää. Keskeinen uusi lakisääteinen vaatimus on Reijo Saviluodon mukaan velvollisuus teettää tai tehdä asuntoyhtiössä talon kuntoarvio eli PTS. Asunto-osakeyhtiön hallituksen on ensi kesästä lähtien esitettävä joka vuosi yhtiökokouksessa kirjallinen selvitys siitä, millaisia korjaustarpeita talossa on odotettavissa seuraavan viiden vuoden aikana. Näin asukkaat voivat varautua niihin ja päättää ajoissa esimerkiksi vastikkeeseen tarvittavasta korotuksesta. Koko yhtiön korjaustarpeet vaikuttavat myös kunkin osakehuoneiston myyntihintaan, joten myös asuntokaupassa PTS nousee tärkeään asemaan. Kuntoarvion voivat tehdä rakennusalan koulutetut asiantuntijat tai isännöitsijä, hallituksen jäsen tai osakas, jos heillä on riittävä rakennusalan koulutus. Vastuunjako selvemmäksi Uudistuneessa laissa on myös tarkennettu osakkaan ja Juurakko 6 on hyvä toimipaikka myös yritysasiakkaillemme, iloitsevat Jaakko Pätiälä (takana) ja Pekka Rahkola Ifistä. Kannustaa säästämään Tämä onkin tärkeää, sillä uusi laki kannustaa muun muassa turhan vedenkulutuksen vähentämiseen. Jos yhtiössä laskutetaan vedestä asukkaiden lukumäärän mukaan, yhtiölle on ilmoitettava asukasmäärä totuudenmukaisesti ja muutokset tarkasti. Toinen vaihtoehto on vedenkulutuksen laskuttaminen asuntokohtaisesti todellisen kulutuksen mukaan. Tutkimusten mukaan vesimittarien käyttö laskutuksen perusteena vähentää vedenkulutusta peräti lähes kolmanneksen, mikä on jo suuri säästö asukkaille. Vesimittarien asennuttaminen vähentää varmaan myös kitkaa asukkaiden kesken, sillä vesilaskutus on yksi yleisimmistä riidanaiheista yhtiökokouksissa, Reijo Saviluoto muistuttaa. Tiliksinet Oy:ssä on töissä kymmenen henkeä. Toimistomme on ISA-auktorisoitu isännöintiyhteisö, jioten isännöintitoimintaa valvotaan auditoinnein kolmen voden välein, yhtiön toimitusjohtaja Reijo Saviluoto kertoo. Tiliksinet toimii Juurikoskenkatu 6:n toisessa kerroksessa. Tiliksinet Oy on tili- ja isännöintitoimisto. Tiliksinetin tilitoimistopuoli palvelee isännöintiasiakkaiden lisäksi myös kaikenkokoisia yrityksiä, kertoo Reijo Saviluoto. ssa hyvä vuokra-asuntotilanne Tänä syksynä Oy:n toimitusjohtajana aloittava Ari Kärkinen (oik.) luovutti avaimia n Ammattiopiston Anssi Räisäselle. Räisänen tuli hakemaan avaimia vuokrayhtiön asuntoihin koulutusjakson ajaksi majoittuville vaihto-opiskelijoille. Vuokra-asuntojen kysyntä on pystytty ssa tyydyttämään aivan hyvin, kertoo n Vuokraasunnot Oy:n tuleva toimitusjohtaja Ari Kärkinen. Mutta on kehittyvä kaupunki, ja jos opiskelijamäärät lisääntyvät kuten on ennustettu, tarvitsemme lisää vuokraasuntokantaa jo lähiaikoina. Tähän olemme varautuneet, hän jatkaa. Joudumme myös remontoimaan vuokra-asuntokantaamme laajasti lähimmän kymmenen vuoden kuluessa. Huomattava osa rakennuksistamme on otettu käyttöön jo 1970-luvulla, Kärkinen lisää. Hänen mukaansa lähitulevaisuuden haasteita yhtiössä on myös uuden energiaratkaisun tekeminen. Energiasäästöjä on toki jo tähän mennessä haettu erilaisin investoinnein. Oy:n toimitusjohtaja vaihtuu ensi syksynä, kun pitkäaikainen toimitusjohtaja Reijo Kariniemi jää eläkkeelle. Myös Kariniemen mukaan vuokra-asuntojen tarjontaa on tällä hetkellä ssa riittävästi, kun lasketaan yhteen vuokrayhtiön asuntokanta ja yksityisten vuokramarkkinoille tuomat asunnot. Monenlaisia asuntotyyppejä Oy rakentaa itse, ostaa ja peruskorjaa asuntoja, joita vuokraavat muun muassa opiskelijat. Asuntokantamme on pääasiassa niin sanottuja arava-asuntoja, eli niissä on osaksi mukana yhteiskunnallista rahoitusta. Arava-rahoituksen ansiosta voimme tarjota ssa edullisia vuokra-asuntoja. Asuntoja on yhteensä 660, joista 128 on varsinaisia opiskelija-asuntoja. Opiskelija-asuntokannassa on yksiöitä, kaksioita ja soluasuntoja. Lisäksi noin 20 asuntoa on varattu dementiayksikön toimintaan. Ei rahoiteta veronmaksuista Oy on kokonaan n kaupungin omistama yhtiö. Monilla ylivieskalaisilla tuntuu olevan sellainen väärinkäsitys, että yhtiö toimisi jotenkin veroeuroilla eli saisi n kaupungilta avustuksia. Näin ei suinkaan ole, vaan Oy:n tulee saada kaikki menonsa maksettua itse kokoamistaan tuloista. Kaupunki on vain taannut yhtiön lainoja, mutta lainat on maksettu ja maksetaan yhtiön omilla rahoilla pankeille takaisin, painottaa yhtiön toimitusjohtaja Reijo Kariniemi. Oy:ssä toimii tilanteesta riippuen 6 7 työntekijää. Yhtiön toimisto sijaitsee Juurakossa Juurikoskenkatu 6:ssa, jonka sijaintia sekä vanha että uusi toimitusjohtaja pitävät hyvänä. Täällä on vuokralaisten helppo asioida. AUKEAMAN JUTUT JA KUVAT:

5 SIVU 8 VKO 11/2010 Kaikki maata renkaat Kaikki renkaat ja vanteet maatalouden tarpeisiin US! U UUT KUOR KUORMA-AUTON RENKAAT RENGASALAN ERIKOISLIIKE YLIVIESKASSA Joutsentie 11, p Mikko , Matti KESÄRENKAITA joka lähtöön Kantavaa laatua monipuoliseen rakentamiseen PRT-Lami liimapuu maatalous- ja tuotantorakennusten kattorakenteisiin Myynti ja tekninen neuvonta: Leiviskäntie 2, Pyhäntä puh , fax PRT-Lami liimapuu