NovTecEx Uusia malminetsintämenetelmiä herkille pohjoisille alueille

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "NovTecEx Uusia malminetsintämenetelmiä herkille pohjoisille alueille"

Transkriptio

1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen yksikkö Rovaniemi 37/2015 NovTecEx Uusia malminetsintämenetelmiä herkille pohjoisille alueille Loppuraportti Pertti Sarala (toim.), Tuomo Karinen, Ilkka Lahti, Marja Lehtonen, Maarit Middleton, Markku Pirttijärvi, Heikki Salmirinne, Anne Taivalkoski, Johanna Torppa, Jorma Valkama, Vesa Nykänen Green Mining -ohjelma

2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen yksikkö Rovaniemi 37/2015

3 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS NovTecEx - Loppuraportti GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro Tekijät Pertti Sarala (toim.), Tuomo Karinen, Ilkka Lahti, Marja Lehtonen, Maarit Middleton, Markku Pirttijärvi, Heikki Salmirinne, Anne Taivalkoski, Johanna Torppa, Jorma Valkama, Vesa Nykänen Raportin laji Loppuraportti Toimeksiantaja Tekes, GTK, Oulun yliopisto Raportin nimi NovTecEx Uusia malminetsintämenetelmiä herkille pohjoisille alueille: Loppuraportti Tiivistelmä Tässä loppuraportissa kuvataan Tekesin Green Mining -ohjelmaan kuuluvan Uusia malminetsintä-menetelmiä pohjoisille herkille luontoalueille -projektin (NovTecEx - Novel technologies for greenfield exploration) kehittämistyötä ja sen tulokset. Työ jakautui kahdeksaan tehtävään, joissa kaikissa oli tavoitteena uusien menetelmien ja sovelluksien löytäminen malmipotentiaalin ja malminetsinnän tehostamiseen ja luontoystävällisempien toimintamallien löytämiseksi. Tulokset ovat suoraan hyödynnettävissä malminetsintätutkimuksissa herkillä pohjoisilla luontoalueilla. Asiasanat (kohde, menetelmät jne.) Malminetsintä, kehittäminen, geokemia, raskasmineraalit, kannettava XRF, itseohjautuva analyysi, mallintaminen, tiedonlouhinta, objektipohjainen hahmontunnistus, audiomagnetotelluurimenetelmä, geofysiikan lentoaineistot, tulkinta Maantieteellinen alue (maa, lääni, kunta, kylä, esiintymä) Suomi, Lappi, Pelkosenniemi, Savukoski, Enontekiö Karttalehdet Muut tiedot Tekesin Green Mining -ohjelman projektin Novel technologies for greenfield exploration (NovTecEx) loppuraportti. Tekesin projekti 2795/31/2011. Arkistosarjan nimi Kokonaissivumäärä 57 s. Kieli Suomi Arkistotunnus 37/2015 Hinta Julkisuus Julkinen Yksikkö ja vastuualue Pohjois-Suomen yksikkö, VA 501 Allekirjoitus/nimen selvennys Hanketunnus Allekirjoitus/nimen selvennys Pertti Sarala

4 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS NovTecEx - Loppuraportti GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND DOCUMENTATION PAGE Date / Rec. no. Authors Pertti Sarala (ed.), Tuomo Karinen, Ilkka Lahti, Marja Lehtonen, Maarit Middleton, Markku Pirttijärvi, Heikki Salmirinne, Anne Taivalkoski, Johanna Torppa, Jorma Valkama, Vesa Nykänen Type of report Final report Title of report NovTecEx Novel technologies for greenfield exploration: Final report Commissioned by Tekes, GTK, Oulu University Abstract Mineral exploration and mapping within thick glacial overburden, peatlands and different conservation areas is demanding, sensitive and expensive. The best practices for mineral exploration (techniques and concepts) from cost and environmental perspectives have been developed in the project Novel technologies for greenfield exploration funded by Tekes. Essential exploration techniques include the concurrent use of geological, geochemical and geophysical surveys. These techniques allow the location and thorough investigation of the geological processes responsible for mineral deposits and indications of ore-forming processes, or in suitable conditions, the direct identification of mineral deposits. The efficiency and success of exploration require not only high quality data processing and interpretation, but also the consideration of environmental aspects, which are particularly important in sensitive northern, sub-arctic areas. The results and methodological advances arising from this project could particularly serve companies and organizations conducting grass roots mineral exploration in a regional scale. The techniques can also be adopted in target-scale exploration. Keywords Exploration, development, geochemistry, heavy minerals, portable XRF, self organising mapping, modelling, data mining, object-based image analysis, audiomagnetotelluric method, geophysical airborne data, interpretation Geographical area Suomi, Lappi, Pelkosenniemi, Savukoski, Enontekiö Map sheet Other information Final report of the Project Novel technologies for greenfield exploration (NovTecEx) that was funded by the Tekes Green Mining -programme. Tekes project 2795/31/2011. Report serial Total pages 57 p. Unit and section Northern Finland Office, 501 Signature/name Language Finnish Pertti Sarala Archive code 37/2015 Price Project code Signature/name Confidentiality Public

5 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS NovTecEx - Loppuraportti Sisällysluettelo Kuvailulehti Documentation page 1 JOHDANTO 1 2 PROJEKTIN TAVOITTEET 2 3 SISÄLTÖ, MENETELMÄT JA VAIHEET Tutkimusalueiden valinta Tutkimusta tukeva näytteenotto Kehittämis- ja tutkimustoiminnan hypoteesit 4 4 PROJEKTIN TEHTÄVIEN KUVAUS JA KESKEISET TULOKSET Tehtävä 1. Moreenigeokemian näytteenottomenetelmän kehittäminen Tehtävä 2. Moreenin mineraloginen tutkimus Tehtävä 3. Kentällä suoritettavat on-site -analyysimenetelmät Tehtävä 4. Tiedonlouhintamenetelmät ja mallinnus Tehtävä 5. Objektiperustaisen hahmontunnistusmenetelmän kehittäminen Tehtävä 6. AMT-menetelmän kehittäminen malminetsintätyökaluksi Tehtävä 7. TEM-lentomittausten 2D tulkinnan kehittäminen Tehtävä 8. Aerogravimetristen gradienttimittausten tulkintamenetelmien kehittäminen Projektin johto Tutkijavierailut 43 5 TULOSTEN YHTEENVETO 44 6 PROJEKTIN VAIKUTUKSET 45 7 RESURSSIT, ORGANISOINTI 46 8 BUDJETTI JA KUSTANNUSTOTEUTUMA 48 9 DOKUMENTOINTI JULKAISEMINEN JULKAISULUETTELO 51

6 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS NovTecEx - Loppuraportti

7 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS NovTecEx - Loppuraportti 1 1 JOHDANTO Suomi on erittäin potentiaalinen alue uusien malmilöydösten suhteen. Tästä ovat osoituksena lukuisat kaivos- ja malminetsintäprojektit erityisesti Pohjois- ja Itä-Suomessa. Malmipotentiaalin arviointi ja malminetsintä ovat olleet viime vuosina vilkasta, mutta tästä huolimatta on vielä laajoja alueita, joissa perusteellisia tutkimuksia ei ole tehty. Luonnonolosuhteet aiheuttavat haasteita paksujen maapeitteiden, soiden ja rapautuneen kallioperän muodossa. Arktiset ja subarktiset alueet ovat tyypillisesti luonnoltaan haavoittuvia ja suuret alueet Pohjois-Suomessa kuuluvat erilaisten suojeluohjelmien, kuten Natura ohjelman piiriin. Malminetsintä on tällaisilla alueilla vaativaa ja kallista, ja siihen on tämän projektin avulla pyritty löytämään luontoystävällisiä ja kustannustehokkaita ratkaisuja. Keskeisiä malminetsintämenetelmiä ovat geologiset, geokemialliset ja geofysikaaliset tutkimukset. Niiden avulla pystytään tutkimaan ja tunnistamaan malmeja muodostavia geologisia prosesseja ja niistä syntyviä mineralisoitumiin liittyviä viitteitä. Samoja menetelmiä voidaan käyttää malmiesiintymien ja mineralisaatioiden suoraan havainnointiin, mutta tämä edellyttää yleensä suurta näytteenottotiheyttä, runsasta maastotyöskentelyä sekä syväkairausta. Tästä johtuen malminetsintää tehdään useassa eri vaiheessa siten, että näytteenottoa ja mittausta tarkennetaan vaihe kerrallaan. Tämän päätöksentekoprosessin avuksi tarvitaan kvantitatiivisia laskennallisia menetelmiä, joilla voidaan tehostaa ja parantaa kohteiden valintaa. Neuroverkot ja sumeat järjestelmät voivat toimia tässä työkaluna. Jäätiköityneillä alueilla, kuten Pohjois-Euroopassa ja Amerikassa, malminetsinnällisiä tutkimuksia tehdään hyödyntäen maaperää ja siitä otettavia sedimenttinäytteitä. Perinteisiä menetelmiä ovat olleet pintalohkareiden kartoittaminen, moreenigeokemiallinen analysointi sekä raskasmineraalitutkimus. Maaperänäytteitä voidaan kerätä maanpintaosasta, tutkimuskaivannoista tai erilaisilla maakairausmenetelmillä. Geokemiallista näytteenottoa tehdään nykyisin enenevässä määrin iskuporaamalla, jolloin näyte pyritään saamaan moreenikerrosten alaosista ja samalla myös kallion pinnasta. Näytemäärä (n g) riittää kemiallisiin tutkimuksiin, mutta suurempi näyte mahdollistaa myös moreenin mineraalien tutkimisen. Erityisesti raskasmineraalien/indikaattorimineraalien tutkimus on perinteinen, hyväksi havaittu menetelmä mm. kullan ja timanttien etsinnässä. Tässä projektissa maaperänäytteenottoa on pyritty kehittämään ja soveltuvasti testaamaan useamman litran kokoisten moreeninäytteiden ottamiseen moreenipeitteen pohjaosista ja samalla on haettu näytteiden rikastamiseen liittyviä uusia ratkaisuja menetelmän sovelluskohteiden laajentamiseksi muiden malmityyppien tutkimuksessa. Lisäksi isommasta moreeninäytteestä voidaan tutkia moreenin kokonaismineraalikoostumus, mistä voidaan yhdessä kemiallisen koostumuksen avulla päätellä alla olevan kallioperän kivilajivaihtelua ja mineraalipotentiaalia. Perinteinen malminetsintä on ulottunut vain maankuoren pintaosiin metrin syvyydelle. Viimeaikainen tekninen kehitys on tuonut uusia syvemmälle tunkeutuvia geofysikaalisia mittausmenetelmiä kustannustehokkaaseen käyttöön. Maastossa tehtävä AMT-menetelmä on ollut yksi uusista kehittämiskohteista samoin kuin erilaiset lentogeofysiikan mittausdatojen tulkintamenetelmät. Tällaisen suuren datamäärän prosessointi ja mallinnus geologisesti ja malminetsinnällisesti ymmärrettävään muotoon vaatii sekä paljon laskentakapasiteettia että älykkäitä spatiaalisen tiedonlouhinnan työkaluja. Suuren datamäärän laskentatyökalujen rajoitteisiin on haettu ratkaisuja kehittämällä ai-

8 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS NovTecEx - Loppuraportti 2 neiston käsittelyrutiineja sekä optimoimalla laskentaympäristöjä (prosessointiteho, käytettävät algoritmit, neuroverkot ja sumea logiikka). Suomi tarjoaa globaalissa mittakaavassa erittäin hyvän ympäristön tällaiselle tutkimukselle, koska Suomen malmipotentiaali on tunnetusti hyvä, täällä on paljon aktiivisia alan toimijoita ja Geologian tutkimuskeskuksella (GTK) on globaali verkosto alan asiantuntijoiden kanssa. Projektin toteuttamiseksi luotiin tutkimusorganisaatio, jonka rungon muodostivat GTK:n ja Oulun yliopiston Geotieteiden laitoksen yhteinen tutkimusryhmä. Osaamista vahvistettiin kansainvälisen yhteistyöverkoston avulla, johon kuului tutkijoita mm. CSIRO:lta Australiasta ja Geological Survey of Canadasta, Ottawasta, Kanadasta. NovTecEx-hankkeen budjetti on ollut , josta 60 % on tullut Tekesiltä, 13 % tutkimuspartnereilta ja loput 27 % yritysten rahoituksena. Varsinaisen projektirahoituksen lisäksi GTK on panostanut projektiin välillisesti suorittamalla kahdella valitulla alueella tiedonkeruuta geofysikaalisin lentomittauksin sekä erilaisten kairausmenetelmien käytön ja geokemiallisen näytteenoton puitteissa. Tämä tiedonkeruu on tehty erillään tästä TEKES-projektista GTK:n omalla rahoituksella (tiedonkeruun rahallinen arvo on ollut n ). 2 PROJEKTIN TAVOITTEET Projektin päätavoite on ollut teknisten ja tiedollisten edellytysten luominen uusien tehokkaiden malminetsintämenetelmien ja -konseptien kehittämiseksi pohjoisilla, peitteisillä ja kulutukselle herkillä luontoalueilla. Projektissa on keskitytty moreenigeokemian näytteenottomenetelmien ja näytteen mineralogisen ja kemiallisen analyysin kehittämiseen sekä modernien, hyvän syvyysulottuvuuden omaavien geofysiikan menetelmien tuottamien aineistojen tulkinnan kehittämiseen ja integrointiin muiden aineistojen kanssa. Lisäksi on tehty soveltaa tutkimusta entistä tehokkaampien numeeristen datan käsittely- ja mallinnusmenetelmien sekä hahmontunnistuksen hyödyntämiseen geologisten, malmipotentiaalin kannalta merkittävien rakenteiden tulkinnassa. Projektissa on pyritty kehittämään malminetsintämenetelmiä ja -konsepteja sekä testaamaan erilaisia käytännön ratkaisuja uusien malmipotentiaalisten alueiden ja uusien malmiesiintymien tutkimiseksi aiemmin huonosti tunnetuilta alueilta. Erityinen paino on asetettu sille, että malmipotentiaalin arviointia ja malminetsintää suoritetaan mahdollisimman pienillä ympäristövaikutuksilla. Projektissa oli tavoitteena tutkia näitä menetelmiä kahdessa vaiheessa: 1. alueellinen tutkimus ja 2. kohteellinen tutkimus, mutta aika ja resurssit eivät riittäneet kohteellisiin tarkistuksiin. Tutkimuksia on tehty kahdella projektiin valitulla kohdealueella, Savukoski-Pelkosenniemi ja Enontekiö (kuva 1).

9 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS NovTecEx - Loppuraportti 3 Kuva 1. NovTecEx-hankkeen pääasialliset tutkimusalueet Savukoski-Pelkosenniemi- ja Enontekiön alueilla. 3 SISÄLTÖ, MENETELMÄT JA VAIHEET Projektin sisältö jakautui kolmeen osioon: 1) Tutkimusalueiden valintaan, 2) tutkimusta tukevaan näytteenottoon ja 3) kehittämis- ja tutkimustoimintaan. Tässä on kuvattu lyhyesti projektin eri osaalueet ja niiden sisältö. 3.1 Tutkimusalueiden valinta Tutkimusalueiksi valittiin sellaisia kohteita, joissa oli joko aiempaa soveltuvaa aineistoa olemassa tai jossa oli lähinnä GTK:lla aktiivista tutkimustoimintaa menossa. Alueiksi valikoitui Pelkosenniemi-Savukoski-alue, jossa oli vuonna 2011 tehty lentämällä geofysikaalinen painovoimamittaus ja alue on mielenkiintoinen geologisesti sekä Lätäsenon liuskejakso Käsivarressa, missä GTK:lla on ollut jo useamman vuoden ajan aktiivista mineraalipotentiaalin kartoitustoimintaa. Tutkimusalueiden sijainti näkyy kuvassa Tutkimusta tukeva lentomittaus ja näytteenotto NovTecEx-projektin kehittämis- ja tutkimustoiminnan tueksi GTK:n erillisellä rahoituksella tehtiin geofysiikan lentomittauksia ja maa- ja kallioperänäytteenottoa sekä katettiin näytteiden analyysikustannuksia. Käsivarren tutkimusalueella tehtiin vuonna 2012 geofysiikan sähkömagneettinen TEM-lentomittaus, jolla kartoitettiin alueen sähkönjohtavuusrakenteita. Mittausaineistoa on hyödynnetty tehtävissä 4 ja 7. Sen lisäksi tehtiin Pelkosenniemi-Savukoski alueella erilaisilla kairausmenetelmillä näytteenottoa (86 pistettä), tutkimusmontutusta (71 pistettä) ja iskuporausta (320 pistettä) sekä näiden moreeni- ja rapakallionäytteiden kemialliset analyysit (n. 500 analysoitua näytettä) (kuva 2). Lisäksi uudelleen analysoitiin n. 120 moreeninäytettä, jotka oli kerätty 1970-luvulla

10 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS NovTecEx - Loppuraportti 4 alueen etelä- ja keskiosista. Kerättyjä näytemateriaaleja ja analyysituloksia hyödynnettiin tehtävissä 1, 2, 3 ja 4. Analyysi- ja havaintotiedot on tallennettu GTK:n tietokantoihin. Varsinaiset tulosten geologiset ja geofysikaaliset tutkimustulokset julkaistaan GTK:n omissa raporteissa. Kuva 2. Erilaisilla kairausmenetelmillä ja tutkimuskaivannoilla toteutettu näytteenotto Savukoski- Pelkosenniemi-alueella. 3.3 Kehittämis- ja tutkimustoiminnan hypoteesit Geokemiallisten menetelmien kehittäminen o Moreenigeokemia Näytteenottomenetelmien kehittäminen mahdollistaa suurten pohjamoreeni- ja kallioperänäytteiden yhdenaikaisen ottamisen Näytteenotto voidaan tehdä mahdollisimman vähän jälkiä luontoon jättäen

11 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS NovTecEx - Loppuraportti 5 Näytteenottoa ja siihen liittyvää tiedonkeruuta tehostetaan paikkatietotekniikalla, jota käytetään näytetietojen keruuseen ja reitin optimointiin luontoarvot huomioon ottaen. o Indikaattorimineraalit, automatisoitu mineralogia (SEM+EDS FE-SEM) Moreenin mineralogiaa voidaan käyttää välillisesti kallioperän koostumuksen ja mineralisaatioihin liittyvien muuttumisilmiöiden ja aineksen kulkeutumisen arvioimiseen Indikaattorimineraalien automatisoidulla tunnistaminen mahdollistaa aiemman laajemman kuvan moreenin raskaimman fraktion koostumuksesta Moreenin kokonaismineraloginen tutkimus yhdessä kehittyneiden geokemian menetelmien kanssa mahdollistaa uudenlaisen näytteenkäsittely- ja tutkimuskonseptin kehittämisen malminetsinnän tueksi o Kentällä suoritettava analytiikka (kannettava XRF) Kenttäanalyysit vähentävät näytteenoton ja laboratorioanalyysien määrää Mahdollistaa tulosten nopean saannin suoraan kentältä (ns. on-site) ja näytteenoton reaaliaikaisen ohjauksen Tukee moreeninäytteenoton kehittämistä Datan prosessointi ja mallinnus o SOM- ja 3D-mallinnus mahdollistaa geologisen, geofysikaalisen ja geokemiallisen datan integroinnin; yhteistyö australialaisen CSIRO:n (The Commonwealth Scientific and Industrial Research Organisation) kanssa. Syvälle tunkeutuvat geofysikaaliset mittaustulokset tuottavat aineistoa, jota voidaan käyttää mallinnuksen ja prospektiivisuuskartoituksen ulottamiseen 3Dympäristöön perinteisen datan visualisoinnin ja tulkinnan lisäksi. Mittausmenetelmät tuottavat valtavat määrät digitaalista dataa, jonka kustannustehokas tulkinta edellyttää tehokkaita spatiaalisen tiedonlouhinnan menetelmiä. Rinnakkaisprosessointi on yksi esimerkki laskentaprosessien tehostamisesta. o Objektiperustainen hahmontunnistus Ohjattuja hahmontunnistusmenetelmiä voidaan käyttää esimerkiksi viivamaisten kuvioiden tunnistamiseen digitaalisista korkeusmalleista tai matalalentogeofysiikan datasta. Näin voidaan automaattisesti pyrkiä tunnistamaan esimerkiksi kallioperän hiertovyöhykkeitä, siirroksia tai ylityöntöpintoja, jotka ovat usein hyvin malmikriittisiä alueita. Geofysikaalisten mittaus- ja tulkintamenetelmien kehittäminen

12 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS NovTecEx - Loppuraportti 6 o Audio-Magnetotelluric -menetelmän kehittäminen osana malmipotentiaalin tutkimusta. o Geofysikaalisten lentoaineistojen tulkinta geologisen tutkimuksen tukena Sähkömagneettisten lentomittausaineistojen tulkintaohjelman kehittäminen mahdollistaa aineistojen tehokkaamman analysoinnin. Geofysiikan aineistojen tulkinnan kehittämistä tehdään yhteistyössä Oulun yliopiston kanssa Aerogravimetristen gradienttimittausten tulkintamenetelmiä saadaan tehostettua yhdistämällä lento- ja maanpintamittauksia 4 PROJEKTIN TEHTÄVIEN KUVAUS JA KESKEISET TULOKSET 4.1 Tehtävä 1. Moreenigeokemian näytteenottomenetelmän kehittäminen Suunniteltu työmäärä: 4 htkk Vastuuhenkilö: FT Pertti Sarala Tavoite: -Käytännössä testattu näytteenottomenetelmä ja laitesuositus, jolla saadaan aiempaa suurempi pohjamoreeninäyte sekä näyte kallioperästä. -Tiedonkeruu, navigointi ja reitin suunnittelu/optimointijärjestelmä Johdanto Tehtävässä 1 oli tavoitteena kehittää moreeninäytteenottoa aiempaa edustavampien ja stratigrafisesti kontrolloidumpien moreeni-, rapakallio- ja kallionäytteiden ottamiseksi. Jäätiköityneillä alueilla moreeni on tyypillisin ja pitkään käytetty materiaali maaperän geokemiallisessa tutkimuksessa uusia malmiesiintymiä tai malminetsinnän kannalta potentiaalisia kallioperäalueita etsittäessä. Moreeninäytteenotto olisi hyvä saada toteutettua siten, että näytteet edustaisivat mahdollisimman samankaltaista jäätikön kulutus-, kuljetus- ja kerrostamisprosessia. Kriteerin täyttää yleensä parhaiten pohjamoreenista (=alin moreenipatja) otettu näytemateriaali. Paksujen maapeitteiden ja turpeen tai lajittuneiden ainesten peittämillä alueilla tavoitteen saavuttaminen on kuitenkin usein haastavaa ja näytteenotto vaatii järeämpien näytteenottokoneiden käyttämistä. Moreenipeitteisillä alueilla moreenigeokemia, jossa käytetään seulottua hienoainesfraktiota (<0,06 mm:n fraktio; näytekoko n g) on tyypillisimmin käytetty menetelmä. Kullan ja timanttien etsinnässä on perinteisesti käytetty myös moreenin raskasmineraalifraktiota (ominaispaino >3,3 g/cm3), jossa moreeniaineksesta rikastetaan painovoimaperustaisesti raskain fraktio näyteaineksen mineralogista tutkimusta varten. Tällainen tutkimus vaatii huomattavasti suuremman näytemateriaalimäärän (väh litraa eli yleensä >10 kg) ottamista verrattuna geokemialliseen tutkimukseen.

13 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS NovTecEx - Loppuraportti 7 Timanttitutkimuksissa, joissa indikaattorimineraalien määrä on tyypillisesti alhainen, näytemäärät ovat tyypillisesti useita kymmeniä kiloja, jopa kg. Näin suurien näytteiden saaminen edellyttää yleensä järeitä näytteenottomenetelmiä, joita ovat esimerkiksi tutkimuskaivannot ja maakairaus. Näistä voi jäädä maastoon huomattavia jälkiä. Tämän tehtävän tarkoituksena oli kehittää pohjamoreeninäytteenottoa ja testata erilaisia näytteenottomenetelmiä mahdollisimman tehokkaan, mutta ympäristövaikutuksiltaan vähäisen menetelmän ja alustaratkaisun löytämiseksi. Tavoitteena oli saada perinteisen, pienen moreenigeokemian näytteen sijaan riittävän iso (vähintään 5 litraa eli n kg) ja edustava näyte, joka mahdollistaa myös raskasmineralogisen ja indikaattorimineraalitutkimuksen. Näytteenottosyvyyden tavoitteeksi asetettiin pohjamoreeni 1-2 m kallionpinnan yläpuolelta, minkä ajateltiin edustavan mahdollisimman samantapaista kerrostumisprosessia ja siten antavan parhaimman homogeenisuuden näytemateriaalille koko näytteenottoalueella. Valitulla näytteenottosyvyydellä pyritään myös välttämään paikallisen kallioperän välitön vaikutus moreeniainekseen, mikä lisää näytemateriaalin alueellista vaikutusta. Samassa yhteydessä oli tavoiteltavaa myös saada näyte kalliosta kallion pinnan saavuttamisen varmistamiseksi ja siten stratigrafisen kontrollin lisäämiseksi. Kairausmenetelmissä näytettä oli tavoiteltavaa saada vähintään 3-4 m pitkä kairasydännäyte. Yhtenä tavoitteena oli myös tutkia ja testata reaaliaikaista reitinoptimointia hyödyntäen maastotietokonetta ja metsäkuviotietoja. Näytteenoton etukäteisellä ja tarvittaessa reaaliaikaisella reitin valinnalla pyrittiin minimoimaan näytepisteille kulkemisesta aiheutuvat maasto- ja ennen kaikkea puustovauriot sekä välttämään erityiset ja suojellut luontokohteet. Myös muut kulkua ja toimintaa vaikeuttavat rakenteet, kuten poroaidat, jyrkät maastonkohdat ja vesistöt voidaan ottaa paremmin huomioon ja sitä kautta esimerkiksi nopeuttamaan näytteenottoa. Toteutus Eri näytteenottomenetelmien testaus toteutettiin kuvassa 2 esitetyllä alueella hyödyntäen olemassa olevaa tieverkostoa. Käytettyjä menetelmiä olivat: tutkimuskaivannot, maa+syväkairausmenetelmät (GM100 ja GM200), paineilmakairaus (RC), iskuporaperustainen murskenäytteenotto ja Sonic drill -menetelmä (taulukko 1). Näytepisteet pyrittiin sijoittamaan koko tutkimusalueelle uuden geologisen tiedon keräämiseksi ja kattavan näytepisteverkon aikaan saamiseksi. Kaikilla menetelmillä pyrittiin saamaan saman periaatteen mukaiset näytteet eli jatkuva moreeninäyte (väh. 5 litraa) 1-2 m kallionpinnasta ylöspäin ja kalliosta vähintään 3-4 m kairasydäntä. Tutkimuskaivannoista moreeninäytteitä otettiin lisäksi eri moreenipatjoista ja 5 litran näytteiden lisäksi myös 12 litran näytteitä vertailun tekemiseksi perinteiseen raskasmineraalitutkimukseen. Taulukkoon 2 on kerätty eri menetelmillä saatavien näytetyyppien tietoja peilaten asetettuun tavoitteeseen. Lähes kaikilla menetelmillä pystyttiin ottamaan tavoitellun kokoinen moreeninäyte ja myös kalliovarmistus, tosin kaikilla menetelmillä saatu näyte ei ollut laadukas tai riittävän edustava ja myös startigrafinen kontrolli ei kaikin osin ollut saavutettavissa. Ongelmia oli myös kallionäytteissä, sillä kaikilla menetelmillä saaduista näytteistä ei voinut tehdä kivilajien ja rakenteiden havainnointia.

14 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS NovTecEx - Loppuraportti 8 Taulukko 1. Testatut näytteenottomenetelmät, kairausmetrit ja näytemäärät. Taulukko 2. Näytetyyppien saanti eri näytteenottomenetelmillä. Tulokset Tehtävässä testatuista näytteenottomenetelmistä parhaiten soveltuivat asetettuun tavoitteeseen nähden perinteinen syväkairausmenetelmä käyttäen maakairausta ja SonicDrilling-menetelmä (taulukko 3). Kustannustehokkuuden puolesta tutkimuskaivantojen käyttö on perusteltu menetelmä ohuiden maapeitteiden (<6 m) ja ympäristöltään pintakäsittelyä kestävillä alueilla. Tulosten perusteella hyvinkin erilaisilla alustaratkaisuilla ja näytteenottomenetelmillä varustettujen kairaus- ja näytteenottoyksiköillä pystyttiin saamaan aiempaa huomattavasti isompia moreeni- ja rapakallionäytteitä sekä edustava kallionäyte perinteisen geokemian näytteen sijaan. Tavoitteena ollut näytekoon kasvattaminen riittävän isoksi (vähintään 5 litraa eli n kg) edustavaa indikaattorimineraalitutkimusta (mm. raskasmineraalien) varten toteutui hyvin. Erilaisilla syväkairausmenetelmillä saatiin lisäksi luotettava näyte terveestä kalliosta tai rapakalliosta kallionpinnan varmistamiseksi ja kivilajimäärityksen tekemiseksi. Tutkimuskaivannoissa kallionpinta pystyttiin varmistamaan, mutta näytettä saatiin vain kallion pintaosasta. Lisäksi tehtävässä kehitettiin näytteenoton tiedonkeruuta ottamalla käyttöön maastotietokone, johon räätälöitiin GTK:n tietojärjestelmän kanssa yhteensopiva tallennuskäyttöliittymä. Yhdessä GPSlaitteen kanssa laitetta voitiin käyttää sekä tiedon tallennukseen kentällä että navigointiin. Näytepisteeltä toiselle liikuttaessa voidaan optimaalinen reitti suunnitella etukäteen tai hakea reaaliaikaisesti huomioiden tutkimusalueen metsäkuviot ja luontoarvot. Tämä reitinoptimointi toteutettiin Savukos-

15 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS NovTecEx - Loppuraportti 9 ken-pelkosenniemen alueella hyödyntäen GIS-ohjelmistoa, kiinteistörajatietoja, Metsähallituksen metsäkuviotietoja ja luontoarvoiltaan merkittäviä kohteita ja/tai suojelualuetietoja sekä yksityismaiden lupatietoja. Myös valmiit reitit ja erilaiset esteet, kuten poroaidat voitiin ottaa huomioon liikkumisessa. Metsäkuviotietoja käytettiin etukäteen luokiteltuna, jolloin voitiin välttää kulun kannalta hankalat kuviot ja sitä kautta minimoida puusto- ja taimikkovauriot. Reitinoptimoinnin toteutus on dokumentoitu erillisessä raportissa (Taivalkoski ja Sarala 2013). Taulukko 3. Näytteenottomenetelmien soveltuvuus maa- ja kallioperänäytteiden ottamiseen. Jatkotoimenpiteet ja suositukset Tehtävässä toteutetut tutkimukset ja menetelmätestaukset antoivat positiivisia tuloksia erilaisten näytteenottomenetelmien soveltuvuudesta isojen pohjamoreeninäytteiden ottamiseen ja kalliovarmistuksen tekemiseen. Kuitenkaan mikään testatuista laiteratkaisuista ei kokonaisuutena täyttänyt tavoitteita tehokkaasta ja ympäristöä erittäin vähän kuorimittavasta näytteenottomenetelmästä. Myös kustannustehokkuudessa on parantamiseen varaa useilla menetelmillä. Saatujen kokemusten perusteella suositeltavin laitteistoratkaisu on mahdollisimman kevytrakenteinen, tela-alustainen, maa- ja syväkairausyksiköllä varustettu syväkairausyksikkö, jossa optiona on korkeataajuuskairausyksikkö jatkuvien näytesarjojen saamiseksi sekä maapeitteestä että kallionpinnasta. Varsinaista kairausyksikköä tukemaan tarvitaan lisäksi niin ikään tela-alustainen huuhteluveden kuljetusyksikkö. Joko perinteisen maakairauksen tai SonicDrill-kairauksen jälkeen syväkairausta voidaan tarvittaessa jatkaa perinteisin menetelmin esim. kalliosta havaitun mineralisoituneen kiven syvempien näytteiden ottamiseksi. Näytteenottoa voidaan tehdä tela-alustaisilla laitteistoilla ympäri vuoden, mutta suositeltavinta on työn toteuttaminen talvikautena maanpinnan ollessa jäässä ja lumen peittämä. Tällöin maastoon jää mahdollisimman vähän jälkiä näytteenottopisteillä ja sinne kuljettaessa. Suositellulla näytteenottokonseptilla vähennetään ympäristövaikutuksia, koska samalla kertaa saadaan sekä maa- että kallioperänäytteet, geokemialliset ja mineralogiset näytteet ja näytteenotto voidaan suorittaa ympäristönäkökohdat huomioiden sopivimpana ajankohtana. Myös porauksesta tulevan soijan määrä on vähäinen, koska huuhteluveden määrä pyritään pitämään minimissä mahdollisimman häiriintymättömän näytteen saamiseksi. Jatkotoimenpidesuosituksena on: Edellä mainitun suositeltavan laitteisto- ja alustaratkaisun kehittäminen ja sovellettu testaus erilaisilla luontotyypeillä (suot, tunturialue jne.) ja maaperämuodostuma-alueilla (erilaiset moreenimuodostumat, harjut jne.), tiestön ulkopuolella.

16 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS NovTecEx - Loppuraportti 10 Sonic drilling -kairauslaitteiston saaminen Suomeen (sovellusmahdollisuuksia paljon muussakin tutkimuksessa kuin malminetsinnässä; esim. pohjarakennetutkimukset, ympäristötutkimukset, pohjavesitutkimukset jne.) Metsäkuvio- ja suojelualuetietoihin pohjautuvan reitinoptimoinnin ja maastotallentimen käyttö tulisi saada normaalikäyttöön puustovahinkojen vähentämiseksi ja näytteenoton tehostamiseksi. 4.2 Tehtävä 2. Moreenin mineraloginen tutkimus Suunniteltu työmäärä: 5 htkk Vastuuhenkilö: FT Jukka Marmo ja FT Marja Lehtonen Tavoite: - Tavoitteena kehittää kustannustehokas raskasmineraalinäytteiden esikäsittelyja analysointikonsepti - Automatisoidun mineraalitunnistuksen hyödyntäminen mineralogisen tutkimuksen tehostamiseksi Johdanto ja tavoite Maaperänäytteen tutkimiseen on jo olemassa luotettavat elektronioptiset tutkimusmenetelmät. Sen sijaan malmipotentiaali- ja -viitearviointiin on kehitettävä kustannustehokas ja luotettava näytteiden käsittely- ja tutkimusmenetelmä. Koska kustannustehokkuus edellyttää nopean kemian analytiikan ja vaativan elektronioptisen tutkimuksen yhdistelmän optimoimista, kehitystyössä operoidaan moreenin raskasmineraalikonsentraateilla (= malmipotentiaali- ja malmiviiteinformaation konsentraatti), jotka on kyettävä valmistamaan niin, ettei näytteen mahdollinen potentiaali- ja viiteinformaatio tuhoudu. Samalla on varmistettava näytteen sisältävän raskasmineraalikonsentraatin edustavuus käsittely- ja tutkimusprosessin kaikissa vaiheissa. Kehitystyö kattaa seuraavat vaiheet: 1. Kentältä otettavan näytteen koko 2. Tutkittavan jakeen valinta (<0,06 mm, mm,?) 3. Raskasmineraalikonsentraatin valmistamista ja tutkimusta haittaavien sekundaarimineraalien (esim. götiitti ja pintasaostumat) primääri-informaation säilyttävän poistomenetelmän kehittäminen 4. Raskasmineraalikonsentraatin käsittely ja näytemäärän mitoittaminen kemian analytiikkaa varten (edustavuuden varmistaminen) 5. Raskasmineraalikonsentraation käsittely elektronioptiseen analytiikkaan ja tutkimukseen 6. Automatisoidun mineraalitunnistuksen käyttö mineralogisen tutkimuksen tehostamiseksi Tutkimuksen tavoitteena oli kehittää nopea ja luotettava malminetsijöitä hyödyttävä näytteenkäsittely- ja tutkimusmenetelmä, jossa kaikkien näytteiden raskasmineraalikonsentraatit analysoidaan kemiallisin menetelmin, joiden tuloksena seuloutuvat malmipotentiaali- ja -viiteindikatiiviset näyt-

17 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS NovTecEx - Loppuraportti 11 teet automatisoituihin, elektronioptisiin mineralogisiin tutkimuksiin. Mineralogisen tutkimuksen avulla voidaan selvittää paljastuneiden indikaatioiden malmigeneettinen arvo (potentiaali) tai käyttää indikaatioita tunnistusmittakaavaiseen tai kohteelliseen malminetsintään. Tässä osiossa yhteistyökumppanina oli Geological Survey of Canada (Ottawa), josta tutkijayhteistyötä tehtiin Dr. Isabelle McMartinin ja M.Sc. Beth McClenaghanin kanssa. Yhteistyö sisälsi tiedonvaihtoa ja tutkijavierailuja sekä Kanadaan että Suomeen ja myös näytteiden vertailututkimusta. Toteutus Tehtävässä kehitettiin uusi näytteiden esikäsittely ja analysointimenetelmä hyödyntäen tunnetusta tutkimuskohteesta Ilomantsista kerättyä näytemateriaalia. Uuteen prosessiin kuului moreeninäytteiden (<1 mm:n fraktion) seulonta ja konsentrointi käyttäen tärypöytää sekä sen jälkeen magnetiittivapaan osakonsentraatin mikroaaltouunitehostettu liotus ennen kemiallista analysointia käyttäen HR-SC-ICPMS-menetelmää. Pitoisuuksien ja tutkimuksen kannalta mielenkiintoiset konsentraatit valittiin tutkittavaksi tarkemmin automatisoidulla mineralogisella tunnistusmenetelmällä (FE-SEM- EDS:llä). Kehitettyä näytteenkäsittely- ja tutkimusproseduuria testattiin ja modifioitiin varsinaisilla Savukosken-Pelkosenniemen alueelta tehtävässä 1 kerätyillä näytteillä sekä kontrolloitiin vertailututkimuksella Kanadassa ODM-laboratoriossa. Tarkempi tutkimusprosessin kuvaus, toteutus ja tulokset on koottu erilliseen raporttiin (Lehtonen ym. 2014; GTK:n arkistoraportti 102/2014) ja tieteelliseen artikkeliin Lehtonen ym. (2015). Tulokset ja johtopäätökset NovTecEx-näytteille suunniteltu näytekäsittely osoittautui tehokkaaksi. Se oli yhdistelmä perinteisistä ja moderneista metodologioista. Hienorakeiset raskasmineraalit saatiin moreenista luotettavasti talteen, ja niiden päämineralogia pystyttiin nopeasti määrittämään LV-SEM-EDS:llä. Tuloksena syntyi raskasmineraalitietokanta Savukosken-Pelkosenniemen näytteenottoalueelle. Yksi projektin haastavimmista osuuksista oli kehittää menetelmä, jolla raskasmineraalikonsentraatit saataisiin kokonaan liuotettua mikroaaltouunitekniikan avulla. Tuloksena kehitetty protokolla on huomattavasti aikaa ja henkilötyötä säästävä perinteisiin liuotusmenetelmiin verrattuna. HR-SC- ICPMS:n analyysivalmiudet mahdollistavat alle ppb-tason hivenalkuainekoostumuksen mittaamisen. FE-SEM-EDS:llä tehdyissä yksityiskohtaisissa mineralogisissa selvityksissä havaittiin jopa alle 1 μm kokoisia yksittäisiä indikaattorimineraalien rakeita tai -sulkeumia. Projektin lopputulokset osoittavat, että modernit tutkimuslaitteet voivat huomattavasti pienentää malminetsintään käytettävien näytteiden alkuperäistä näytekokoa. Tässä tutkimuksessa yleisimmin käytetty näytekoko oli alun alkaen melko pieni (5 l), mutta mineralogiseen määritykseen riittävä. Pieni näytekoko vähentää luonnollisesti näytteenottoon ja -prosessointiin vaadittavaa kapasiteettia, ja edelleen ko. toiminnan vaikutusta ympäristöön. Lisää tutkimustyötä kuitenkin vaadittaisiin optimaalisen näytekoon määrittämiseen erityyppisiin tutkimuksiin, sekä mahdollisten oikoteiden havaitsemiseen näyteprosessointikaaviossa. Jäljelle jäänyt NovTecEx-näyteaineisto tarjoaa tähän erinomaisen tutkimusmateriaalin mahdollisille kehitysprojekteille jatkossa.

18 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS NovTecEx - Loppuraportti Tehtävä 3. Kentällä suoritettavat on-site -analyysimenetelmät Suunniteltu työmäärä: 8 htkk Vastuuhenkilö: FT Pertti Sarala Tavoite: - Kannettavien analyysilaitteiden soveltuvuuden testaus osana geokemiallisen näytteenoton kehittämistä ja tulosten reaaliaikaista hyödyntämistä Johdanto Ns. on-line kenttäanalysaattorit, kuten kannettavat XRF-laitteet, ovat viimeisten vuosien aikana kehittyneet huimasti ja niiden luotettavuus sekä tarkkuus ovat lisääntyneet merkittävästi. Kaivoksilla ja erilaisten prosessien ohjauksessa kannettavat analysaattorit ovat olleet käytössä jo pidempään, mutta malminetsinnässä laitteiden käyttö on ollut vähäisempää. Yleensä laitteita on käytetty kivien ja kallion alkuainepitoisuuksien määrittämiseen, muttei juurikaan maaperänäytteiden mittaamiseen. Tutkittavia ja testattavia asioita ovat olleet esim. luotettava näytteenkäsittely ja mittaamisprosessi kentällä sekä tiedonsiirto laitteista tietokantoihin. Tehtävässä pyrittiin myös arvioimaan mahdollisuutta hyödyntää kannettavan analysaattorin käyttöä reaaliaikaiseen näytteenoton ohjaukseen. Toteutus Projektille hankittiin kannettava XRF-laite (Olympus Delta 6000), jolla mitattiin moreeni- ja kivinäytteitä Savukosken-Pelkosenniemen alueelta kerätystä näytemateriaalista. Mittausproseduuria kehitettiin lähinnä moreeniainekselle sopivaksi ja mittausjärjestelyillä tutkittiin kannettavan analysaattorin toimivuutta moreenin kemiallisen koostumuksen mittaamiseen kenttäolosuhteissa. Menetelmistä ja tuloksista on kerrottu tarkemmin erillisessä raportissa, joka on julkaistu GTK:n arkistoraporttina 120/2014 (Sarala ym. 2014) ja Special Paper artikkelissa Sarala ym. (2015). Tutkimuksessa mitattiin 100 moreeninäytettä kattaen koko Savukoski-Pelkosenniemi tutkimusalueen. Mittauksia tehtiin kolmella eri esikäsittelyllä: a) luonnon kostea n. < 2 mm fraktio, b) kuivattu n. < 2 mm:n fraktio ja c) kuivattu, jauhettu ja briketöity (eli ns. XRF-nappi). Näistä briketit analysoitiin laboratorio-xrf:llä vertailuaineiston saamiseksi. Lisäksi rinnakkaisista näytteistä analysoitiin <0,06 mm:n fraktio perinteisellä kuningasvesiuuttomenetelmällä käyttäen ICP-AES ja -MS - määritysmenetelmiä. Kannettavalla XRF-analysaattorilla mitattaessa käytettiin laitteessa olevia tehdasasetuksilla olevia SOIL- ja MiningPlus-moodeja. Kummallakin moodilla suoritettiin jokaisesta näytteestä kolme mittausta, joiden laitteen laskemaa keskiarvoa käytettiin lopullisena analyysituloksena. Mittausten kontrolloimiseksi tehtiin duplikaattimittauksia näytteen välein ja lisäksi käytettiin vertailunäytteinä aiemmin mitattua XRF-nappia sekä GTK:n sisäistä projektinäytettä. Laadunkontrolloinnin tulokset on esitetty Special Paper -artikkelissa Sarala ym. (2015).

19 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS NovTecEx - Loppuraportti 13 Tulokset Tulosten perusteella eri menetelmin saadut alkuainepitoisuudet näyttäisivät korreloituvan hyvin keskenään ja erityisesti perusmetallien suhteen kannettavan XRF:n tulokset ovat erinomaisia (kuva 3). Tasoeroista huolimatta korkeat ja alhaiset pitoisuudet näyttävät noudattavan samaa trendiä ja indikoivat anomaalisia pitoisuuksia näytemateriaalin käsittelytavasta ja mittausmenetelmästä riippumatta. Sen sijaan pääalkuaineilla on nähtävissä eroja eri näytteenkäsittelytapojen ja mittalaitteiden välillä (kuva 4). Erityisesti kuningasvesiuutosta tehdyt kemialliset analyysit ovat tasoiltaan selkeästi alhaisempia johtuen ko. alkuaineita sisältävien mineraalien heikosta liukenemisesta kuningasveteen (=osittaisuuttomenetelmä, kun XRF on totaalianalyysimenetelmä). Kuva 3. Boxplot-diagrammeja Cu, Cr, Zn and Fe jakautumisesta eri moreeninäytetyypeillä ja mittausmenetelmillä (pxrf, wet = luonnollinen, kostea näyte, käsi-xrf; pxrf, dry = luonnollinen, kuiva näyte, käsi- XRF; Lab XRF, briq = jauhettu ja puristettu näyte, laboratorio XRF; pxrf briq = labra-xrf-puriste, käsi- XRF; AR, ICP-OES = kuningasvesiuutettu <0,06 mm:n fraktio, ICP-OES).

20 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS NovTecEx - Loppuraportti 14 Kuva 4. Boxplot-diagrammeja Al, Ca, K ja Mn jakautumisesta eri moreeninäytetyypeillä ja mittausmenetelmillä (pxrf, wet = luonnollinen, kostea näyte, käsi-xrf; pxrf, dry = luonnollinen, kuiva näyte, käsi-xrf; Lab XRF, briq = jauhettu ja puristettu näyte, laboratorio XRF; pxrf briq = labra-xrf-puriste, käsi-xrf; AR, ICP-OES = kuningasvesiuutettu <0,06 mm:n fraktio, ICP-OES). Vertailun perusteella voidaan kannettavalla XRF:llä saatuja tuloksia pitää hyvinä ja joiltain osin jopa erinomaisina. Erityisesti on huomioitava, että huolimatta näytteenkäsittelytavasta, tulosten perusteella voidaan selkeästi tunnistaa samansuuntaiset trendit ja saada selville anomaalisimmat näytteet, jotka indikoivat mahdollista mineralisoitumista moreeniaineksen lähtöalueella. Positiivista kannettavan XRF-laitteen käytön kannalta on, että menetelmä toimii myös luonnollisille, kosteille ja esikäsittelemättömille moreeninäytteille, mikä alentaa näytteenkäsittelykustannuksia ja tehostaa malminetsintätutkimuksia. Tulosten pohjalta voidaan todeta kannettavan XRF-analysaattorin toimivan: Erinomaisesti perusmetalleille (Co, Cr, Cu, Fe, Mn, Ni, V, Zn) Erinomaisesti/hyvin useimmille pääalkuaineille (Al, Ca, K)

Kannettavan XRF-analysaattorin käyttö moreenigeokemiallisessa tutkimuksessa Pertti Sarala, Anne Taivalkoski ja Jorma Valkama

Kannettavan XRF-analysaattorin käyttö moreenigeokemiallisessa tutkimuksessa Pertti Sarala, Anne Taivalkoski ja Jorma Valkama Pohjois-Suomen yksikkö Rovaniemi 120/2014 Kannettavan XRF-analysaattorin käyttö moreenigeokemiallisessa tutkimuksessa Pertti Sarala, Anne Taivalkoski ja Jorma Valkama Sisällysluettelo Kuvailulehti 1 JOHDANTO

Lisätiedot

On maamme köyhä ja siksi jää (kirjoitti Runeberg), miksi siis edes etsiä malmeja täältä? Kullan esiintymisestä meillä ja maailmalla

On maamme köyhä ja siksi jää (kirjoitti Runeberg), miksi siis edes etsiä malmeja täältä? Kullan esiintymisestä meillä ja maailmalla On maamme köyhä ja siksi jää (kirjoitti Runeberg), miksi siis edes etsiä malmeja täältä? Kullan esiintymisestä meillä ja maailmalla Tutkimusmenetelmistä GTK:n roolista ja tutkimuksista Lapissa Mikä on

Lisätiedot

Kaivostoiminnan kehittäminen ja ympäristö

Kaivostoiminnan kehittäminen ja ympäristö Kaivostoiminnan kehittäminen ja ympäristö Pohjois-Suomessa Risto Pietilä Geologian tutkimuskeskus GTK:n toiminta-alueet ja profiilit GTK on alueellinen toimija, jolla on vahva yhteys alueiden suunnitteluun

Lisätiedot

Kullaan Levanpellon alueella vuosina 1997-1999 suoritetut kultatutkimukset.

Kullaan Levanpellon alueella vuosina 1997-1999 suoritetut kultatutkimukset. GEOLOGIAN TUTKIMCJSKESKUS Tekij at Rosenberg Petri KUVAILULEHTI Päivämäärä 13.1.2000 Raportin laji Ml 911 14312000/ 711 0 tutkimusraportti 1 Raportin nimi Toimeksiantaja Geologian tutkimuskeskus Kullaan

Lisätiedot

IP-luotaus Someron Satulinmäen kulta-aiheella

IP-luotaus Someron Satulinmäen kulta-aiheella Etelä-Suomen yksikkö 12.12.2006 Q18.4/2006/1 Espoo IP-luotaus Someron Satulinmäen kulta-aiheella Heikki Vanhala (Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupa nro 13/MYY/06) 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/4522/-89/1/10 Kuusamo Ollinsuo Heikki Pankka 17.8.1989 1 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

Petri Rosenberg 17.3.2000

Petri Rosenberg 17.3.2000 RAPORTTITIEDOSTO N:O 4405 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen aluetoimisto Kallioperä ja raaka-aineet M19/2123/2000/ 2 /10 LEMPÄÄLÄ Kalliojärvi Petri Rosenberg 17.3.2000 KULTATUTKIMUKSET LEMPÄÄLÄN KALLIOJÄRVEN

Lisätiedot

PAIMION KORVENALAN ALUEELLA VUOSINA 1996-1998 SUORITETUT KULTATUTKIMUKSET.

PAIMION KORVENALAN ALUEELLA VUOSINA 1996-1998 SUORITETUT KULTATUTKIMUKSET. RAPORTTITIEDOSTO N:O 4403 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen aluetoimisto Kallioperä ja raaka-aineet M19/2021/2000/1/10 PAIMIO Korvenala Petri Rosenberg 20.1.2000 PAIMION KORVENALAN ALUEELLA VUOSINA

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA 1983-84 sekä 1988

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA 1983-84 sekä 1988 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2741/-89/1/60 Kittilä Vuomanmukka Kari Pääkkönen 26.9.1989 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Raportti 61/2012 Rovaniemi 26.6.2012

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Raportti 61/2012 Rovaniemi 26.6.2012 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Raportti 61/2012 Rovaniemi Selvitys Sodankylän ympäristön maankäyttöä ja kaivostoimintaa tukevasta maaperätiedonkeruusta ja toimintamallista - maaperätiedonkeruu

Lisätiedot

RAPAKALLIOTUTKIMUKSET PELKOSENNIEMEN SUVANNOSSA 1998

RAPAKALLIOTUTKIMUKSET PELKOSENNIEMEN SUVANNOSSA 1998 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M19/3642/-99/1/82 PELKOSENNIEMI Suvanto Panu Lintinen 27.9.1999 RAPAKALLIOTUTKIMUKSET PELKOSENNIEMEN SUVANNOSSA 1998 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M06/3241/1-98/2/10 LEPPÄVIRTA Heimonvuori 1, 2,3. Jari Mäkinen, Heikki Forss 15.12.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M06/3241/1-98/2/10 LEPPÄVIRTA Heimonvuori 1, 2,3. Jari Mäkinen, Heikki Forss 15.12. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M06/3241/1-98/2/10 LEPPÄVIRTA Heimonvuori 1, 2,3 Jari Mäkinen, Heikki Forss 15.12.1998 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS LEPPÄVIRRAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA HEIMONVUORI

Lisätiedot

Keski-Suomen mineraalipotentiaali - hankkeen kairaukset Hankasalmen Janholanjoella 2014 Ahven Marjaana, Aimo Ruotsalainen

Keski-Suomen mineraalipotentiaali - hankkeen kairaukset Hankasalmen Janholanjoella 2014 Ahven Marjaana, Aimo Ruotsalainen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Yksikkö Kuopio 63/2014 Keski-Suomen mineraalipotentiaali - hankkeen kairaukset Hankasalmen Janholanjoella 2014 Ahven Marjaana, Aimo Ruotsalainen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGIAN

Lisätiedot

Geologian tutkimuskeskus Pohjois-Suomen aluetoimisto M19/4611/99/1/82 KUUSAMO Kokanlampi Risto Vartiainen 31.8.1999

Geologian tutkimuskeskus Pohjois-Suomen aluetoimisto M19/4611/99/1/82 KUUSAMO Kokanlampi Risto Vartiainen 31.8.1999 Geologian tutkimuskeskus Pohjois-Suomen aluetoimisto M19/4611/99/1/82 KUUSAMO Kokanlampi Risto Vartiainen 31.8.1999 KAOLIINITUTKIMUKSET KUUSAMON KOKANLAMMELLA 1997-1998 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI

Lisätiedot

Kultataskun löytyminen Kiistalassa keväällä 1986 johti Suurikuusikon esiintymän jäljille Jorma Valkama

Kultataskun löytyminen Kiistalassa keväällä 1986 johti Suurikuusikon esiintymän jäljille Jorma Valkama Pohjois-Suomen yksikkö M19/2743/2006/1/10 19.10.2006 Rovaniemi Kultataskun löytyminen Kiistalassa keväällä 1986 johti Suurikuusikon esiintymän jäljille Jorma Valkama GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI

Lisätiedot

KULTATUTKIMUKSET SUODENNIEMEN PAISKALLION ALUEELLA VUOSINA 1997-1999.

KULTATUTKIMUKSET SUODENNIEMEN PAISKALLION ALUEELLA VUOSINA 1997-1999. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen aluetoimisto Kallioperä ja raaka-aineet M19/2121/2000/ 1 /10 SUODENNIEMI Paiskallio RAPORTTITIEDOSTO N:O 4404 Petri Rosenberg 18.2.2000 KULTATUTKIMUKSET SUODENNIEMEN

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUOLAJÄRVI 1, 2 JA 3, KAIVOSREKISTERI NROT 3082/1, 3331/1 ja 2 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUOLAJÄRVI 1, 2 JA 3, KAIVOSREKISTERI NROT 3082/1, 3331/1 ja 2 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3712/-85/1/10 Kittilä Tepsa Antero Karvinen 29.11.1985 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUOLAJÄRVI 1, 2 JA 3, KAIVOSREKISTERI NROT 3082/1, 3331/1 ja 2

Lisätiedot

Maankamaran kartoitus lentogeofysikaalisin menetelmin

Maankamaran kartoitus lentogeofysikaalisin menetelmin Maankamaran kartoitus lentogeofysikaalisin menetelmin Kaukokartoituspäivät 9.11.2007 Hanna Leväniemi, Taija Huotari, Ilkka Suppala Sisältö Aerogeofysikaaliset mittaukset yleisesti GTK:n lentomittaukset

Lisätiedot

Happamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla

Happamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Länsi-Suomen yksikkö Kokkola Happamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla Anton Boman ja Jaakko Auri GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

Kultatutkimukset Alajärven Peurakalliolla vuosina 2008-2014 Heidi Laxström, Olavi Kontoniemi

Kultatutkimukset Alajärven Peurakalliolla vuosina 2008-2014 Heidi Laxström, Olavi Kontoniemi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Länsi-Suomen Yksikkö Kokkola 2/2015 Kultatutkimukset Alajärven Peurakalliolla vuosina 2008-2014 Heidi Laxström, Olavi Kontoniemi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

ASROCKS -hankkeen kysely sidosryhmille

ASROCKS -hankkeen kysely sidosryhmille GTK / Etelä-Suomen yksikkö LIFE10 ENV/FI/000062 ASROCKS 30.10.2012 Espoo ASROCKS -hankkeen kysely sidosryhmille Paavo Härmä ja Jouko Vuokko With the contribution of the LIFE financial instrument of the

Lisätiedot

Geologian tutkimuskeskus Q 19/2041/2006/1 20.11.2006 Espoo JÄTEKASOJEN PAINUMAHAVAINTOJA ÄMMÄSSUON JÄTTEENKÄSITTELYKESKUKSESSA 1999-2006.

Geologian tutkimuskeskus Q 19/2041/2006/1 20.11.2006 Espoo JÄTEKASOJEN PAINUMAHAVAINTOJA ÄMMÄSSUON JÄTTEENKÄSITTELYKESKUKSESSA 1999-2006. Geologian tutkimuskeskus Q 19/2041/2006/1 20.11.2006 Espoo JÄTEKASOJEN PAINUMAHAVAINTOJA ÄMMÄSSUON JÄTTEENKÄSITTELYKESKUKSESSA 1999-2006 Seppo Elo - 2 - GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tekijät Seppo Elo KUVAILULEHTI

Lisätiedot

RAPORTTI 2 (5) 060/3234 O~/JJE, UMV/1987. J Eeronheimo, U Vihreäpuu/LAP 17.3.1987 SISALLYSLUETTELO

RAPORTTI 2 (5) 060/3234 O~/JJE, UMV/1987. J Eeronheimo, U Vihreäpuu/LAP 17.3.1987 SISALLYSLUETTELO J Eeronheimo, U Vihreäpuu/LAP 17.3.1987 RAPORTTI 2 (5) 060/3234 O~/JJE, UMV/1987 SISALLYSLUETTELO LIITELUETTELO Lähtötiedot Naytteenotto ja kustannukset Näytteiden käsittely Tulokset kohteittain 4.1 Heinikkolehto

Lisätiedot

Maastotallennin ja metsäkuviotietoihin pohjautuva reitinoptimointi moreeninäytteenotossa Anne Taivalkoski ja Pertti Sarala

Maastotallennin ja metsäkuviotietoihin pohjautuva reitinoptimointi moreeninäytteenotossa Anne Taivalkoski ja Pertti Sarala GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen yksikkö Rovaniemi 170/2013 Maastotallennin ja metsäkuviotietoihin pohjautuva reitinoptimointi moreeninäytteenotossa Anne Taivalkoski ja Pertti Sarala GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA TUOHI- LAHTI 1, KAIV.REK.NRO 4183/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA TUOHI- LAHTI 1, KAIV.REK.NRO 4183/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3232/-93/1/10 - Joroinen Tuohilahti Olavi Kontoniemi 30.11.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA TUOHI- LAHTI 1, KAIV.REK.NRO 4183/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

Jarmo Lahtinen 30.4.2001 Julkinen. OKME/Outokumpu 1 kpl

Jarmo Lahtinen 30.4.2001 Julkinen. OKME/Outokumpu 1 kpl 1 (7) Jakelu Kauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl OKME/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus Koveron arkeeisella vihreäkivivyöhykkeellä valtauksilla Mönni 1 5, Kovero 1 2 ja Kuusilampi vuosina 1998 1999

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M06/4611/-93/1/10 Kuusamo Sarkanniemi Heikki Pankka 29.12.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532

Lisätiedot

GEOLOGAN TUTKIMUSKESKUS giiy-93/2/1 0 KI U Jarmo Nikande r 6.10.199 3

GEOLOGAN TUTKIMUSKESKUS giiy-93/2/1 0 KI U Jarmo Nikande r 6.10.199 3 GEOLOGAN TUTKIMUSKESKUS giiy-93/2/1 0 KI U Jarmo Nikande r 6.10.199 3 SINKKI- JA KULTAMALMITUTKIMUKSISTA KIURUVEDEN HANHISUOLLA, JOUTOKANKAALLA JA KULTAVUORELLA, KTL 3323 03, SEKÄ PYLHY- LÄNAHOLLA, KTL

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Raaka-ainetoimiala M06/2533/-99/1/10 HAUKIPUDAS Isolahti 1. Esko Korkiakoski 21.12.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Raaka-ainetoimiala M06/2533/-99/1/10 HAUKIPUDAS Isolahti 1. Esko Korkiakoski 21.12. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Raaka-ainetoimiala M06/2533/-99/1/10 HAUKIPUDAS Isolahti 1 Esko Korkiakoski 21.12.1999 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS HAUKIPUTAAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA ISOLAHTI

Lisätiedot

Hakemus malminetsintälupaa varten

Hakemus malminetsintälupaa varten Hakemus malminetsintälupaa varten TUKES/Kaivosasiat 15.12.2011 PL66 Ilomantsi 00521 HELSINKI Endomines Oy hakee kaivoslain 621/2011 mukaista malminetsintälupaa Ilomantsin Sivakkovaarassa karttalehdellä

Lisätiedot

Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl

Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus 1 (5) Jakelu Kauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus Suomussalmen Sääskeläissuon Likosuon alueella valtauksilla Sääskeläissuo 1 2 (kaiv.

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ROVANIEMEN MAALAISKUNNASSA VALTAUSALUEILLA ROSVOHOTU 1-2 KAIV.REK.NRO 4465 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ROVANIEMEN MAALAISKUNNASSA VALTAUSALUEILLA ROSVOHOTU 1-2 KAIV.REK.NRO 4465 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M 06/2633/-91/1/10 Rovaniemen maalaiskunta Rosvohotu Seppo Rossi 29.11.1991 1 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ROVANIEMEN MAALAISKUNNASSA VALTAUSALUEILLA ROSVOHOTU

Lisätiedot

Tutkimustyöselostus Kuhmo Siivikkovaara (8055/3), Niemenkylä (8055/4)

Tutkimustyöselostus Kuhmo Siivikkovaara (8055/3), Niemenkylä (8055/4) 15.10.2014 ALTONA MINING LTD/KUHMO METALS OY Kuhmo Siivikkovaara (8055/3), Niemenkylä (8055/4) Sanna Juurela KUHMO METALS OY (Y-tunnus 1925450-2) Kaivostie 9, FIN-83700 Polvijärvi, FINLAND Tel. +358 10

Lisätiedot

Kosstone project Vuolukivi Kainuussa ja raja-alueen Karjalassa Tutkimustulosten arviointi

Kosstone project Vuolukivi Kainuussa ja raja-alueen Karjalassa Tutkimustulosten arviointi TEHDYT TUTKIMUKSET / GTK Neljä maastotutkimusretkeä 24-25.05.04 Tutustuminen tutkimusalueeseen 10-11.06.04 Ensimmäisen maastokartoituksen ja geofysiikan mittausten tulosten arviointi. Suunnittelua seuraavaa

Lisätiedot

JÄTEHUOLLON ERIKOISTYÖ

JÄTEHUOLLON ERIKOISTYÖ Jari-Jussi Syrjä 1200715 JÄTEHUOLLON ERIKOISTYÖ Typpioksiduulin mittaus GASMET-monikaasuanalysaattorilla Tekniikka ja Liikenne 2013 1. Johdanto Erikoistyön tavoitteena selvittää Vaasan ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Arseeniriskin hallinta kiviainesliiketoiminnassa. Pirjo Kuula TTY/Maa- ja pohjarakenteet

Arseeniriskin hallinta kiviainesliiketoiminnassa. Pirjo Kuula TTY/Maa- ja pohjarakenteet Arseeniriskin hallinta kiviainesliiketoiminnassa Pirjo Kuula TTY/Maa- ja pohjarakenteet Sisältö Faktat Arseenin esiintyminen kallioperässä ja pohjavedessä Mitä pitää mitata ja milloin? Arseenipitoisuuden

Lisätiedot

Luontainen arseeni ja kiviainestuotanto Pirkanmaalla ja Hämeessä

Luontainen arseeni ja kiviainestuotanto Pirkanmaalla ja Hämeessä Luontainen arseeni ja kiviainestuotanto Pirkanmaalla ja Hämeessä ohjeistusta kiviainesten kestävään käyttöön Asrocks-hanke v. 2011-2014. LIFE10ENV/FI/000062 ASROCKS. With the contribution of the LIFE financial

Lisätiedot

PEHMEIKKÖJEN PAKSUUSTULKINNAT JA OMINAISVASTUSMITTAUKSET

PEHMEIKKÖJEN PAKSUUSTULKINNAT JA OMINAISVASTUSMITTAUKSET 1 (8) PEHMEIKKÖJEN PAKSUUSTULKINNAT JA OMINAISVASTUSMITTAUKSET Säävuori Maaperän rakennettavuuden kannalta oleellisia tekijöitä ovat mm maaperän kantavuus, maanpinnan kaltevuus sekä kantavan pohjan syvyys

Lisätiedot

M 19/1823/-75/1/10 Enontekiö, Kilpisjärvi Olavi Auranen 1975-10-30. Selostus malmitutkimuksista Enontekiön Kilpisjärvellä v. 1974

M 19/1823/-75/1/10 Enontekiö, Kilpisjärvi Olavi Auranen 1975-10-30. Selostus malmitutkimuksista Enontekiön Kilpisjärvellä v. 1974 M 19/1823/-75/1/10 Enontekiö, Kilpisjärvi Olavi Auranen 1975-10-30 Selostus malmitutkimuksista Enontekiön Kilpisjärvellä v. 1974 Syksyllä 1973 lähetti rajajääkäri Urho Kalevi Mäkinen geologisen tutkimuslaitoksen

Lisätiedot

Kiviaineksen määrä Kokkovaaran tilan itäosassa Kontiolahdessa. Akseli Torppa Geologian Tutkimuskeskus (GTK)

Kiviaineksen määrä Kokkovaaran tilan itäosassa Kontiolahdessa. Akseli Torppa Geologian Tutkimuskeskus (GTK) GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Itä-Suomen yksikkö Kuopio M173K2015 Kiviaineksen määrä Kokkovaaran tilan itäosassa Kontiolahdessa Akseli Torppa Geologian Tutkimuskeskus (GTK) Kokkovaran tilan pintamalli. Korkeusulottuvuutta

Lisätiedot

Viipurin pamaus! Suomalaisen supertulivuoren anatomiaa

Viipurin pamaus! Suomalaisen supertulivuoren anatomiaa Viipurin pamaus! Suomalaisen supertulivuoren anatomiaa Iänmäärityksiä ja isotooppigeokemiaa Aku Heinonen, FT Geotieteiden ja maantieteen laitos Helsingin yliopisto Suomalaisen Tiedeakatemian Nuorten tutkijoiden

Lisätiedot

Pohjajarven vuosilustoisten sedimenttien paleomagneettinen tutkimus: Paleosekulaarivaihtelu Suomessa viimeisten 3200 vuoden aikana

Pohjajarven vuosilustoisten sedimenttien paleomagneettinen tutkimus: Paleosekulaarivaihtelu Suomessa viimeisten 3200 vuoden aikana Raportti Q29.119612 Timo J. Saarinen Geofysiikan osasto Gtk Pohjajarven vuosilustoisten sedimenttien paleomagneettinen tutkimus: Paleosekulaarivaihtelu Suomessa viimeisten 3200 vuoden aikana Paleomagnetic

Lisätiedot

URJALAN KYLMÄKOSKEN ALUEEN TIHENNETTY MOREENIGEOKEMIALLINEN NÄYTTEENOTTO NIKKELIMALMINETSINNÄSSÄ 1997

URJALAN KYLMÄKOSKEN ALUEEN TIHENNETTY MOREENIGEOKEMIALLINEN NÄYTTEENOTTO NIKKELIMALMINETSINNÄSSÄ 1997 RAPORTTITIEDOSTO N:O 4689 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Espoon yksikkö M19/2114/2002/1/10 URJALA KYLMÄKOSKI Espoossa 30.8.2002 Markku Tiainen URJALAN KYLMÄKOSKEN ALUEEN TIHENNETTY MOREENIGEOKEMIALLINEN NÄYTTEENOTTO

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3233/-92/1/10. Olavi Kontoniemi 04.06.1992

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3233/-92/1/10. Olavi Kontoniemi 04.06.1992 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3233/-92/1/10 Rantasalmi Osikk o Olavi Kontoniemi 04.06.1992 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA OSIKKO, 1, KAIV.REK.NRO 4048/1, OSIKKO 2, KAIV.REK.NRO

Lisätiedot

25.6.2015. Mynämäen kaivon geoenergiatutkimukset 2010-2014

25.6.2015. Mynämäen kaivon geoenergiatutkimukset 2010-2014 25.6.2015 Mynämäen kaivon geoenergiatutkimukset 20102014 Geologian tutkimuskeskus 1 TUTKIMUSALUE Tutkimusalue sijaitsee Kivistönmäen teollisuusalueella Mynämäellä 8tien vieressä. Kohteen osoite on Kivistöntie

Lisätiedot

RAPORTTI KITTILÄN PETÄJÄSELÄSSÄ TEHDYISTÄ KULTATUTKIMUKSISTA VUOSINA 1986-87

RAPORTTI KITTILÄN PETÄJÄSELÄSSÄ TEHDYISTÄ KULTATUTKIMUKSISTA VUOSINA 1986-87 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M19/3721/-93/1/10 KITTILÄ PETÄJÄSELKÄ Veikko Keinänen 4.5.1993 RAPORTTI KITTILÄN PETÄJÄSELÄSSÄ TEHDYISTÄ KULTATUTKIMUKSISTA VUOSINA 1986-87 Johdanto

Lisätiedot

Geologisten 3D-mallien tallentaminen 3Dmallinnusohjelmien

Geologisten 3D-mallien tallentaminen 3Dmallinnusohjelmien GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS ESY Espoo 70/2014 Geologisten 3D-mallien tallentaminen 3Dmallinnusohjelmien projekteina Laine, Eevaliisa GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologisten 3D-mallien tallentaminen 15.11.2012

Lisätiedot

Raportti Pukinselän kultatutkimuksista Tervolassa vuosina 2003-2007 Antero Karvinen, Jorma Isomaa ja Eero Sandgren

Raportti Pukinselän kultatutkimuksista Tervolassa vuosina 2003-2007 Antero Karvinen, Jorma Isomaa ja Eero Sandgren Pohjois-Suomen yksikkö M19/2633/2007/10/63 21.12.2007 Rovaniemi Raportti Pukinselän kultatutkimuksista Tervolassa vuosina 2003-2007 Antero Karvinen, Jorma Isomaa ja Eero Sandgren GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

KUULUTUS. Kuulutus 1 (1) Lupatunnus: 18.12.2013 ML2011:0020

KUULUTUS. Kuulutus 1 (1) Lupatunnus: 18.12.2013 ML2011:0020 Kuulutus 18.12.2013 1 (1) Lupatunnus ML2011:0020 KUULUTUS Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) kuuluttaa kaivoslain (10.6.2011/621) 40 :n nojalla Malminetsintälupahakemuksen Hakija: Lupatunnus: Alueen

Lisätiedot

LAS- ja ilmakuva-aineistojen käsittely ArcGIS:ssä

LAS- ja ilmakuva-aineistojen käsittely ArcGIS:ssä Esri Finland LAS- ja ilmakuva-aineistojen käsittely ArcGIS:ssä November 2012 Janne Saarikko Agenda Lidar-aineistot ja ArcGIS 10.1 - Miten LAS-aineistoa voidaan hyödyntää? - Aineistojen hallinta LAS Dataset

Lisätiedot

Maatutkaluotauksen soveltuvuudesta maan lohkareisuuden määrittämiseen Pekka Hänninen, Pekka Huhta, Juha Majaniemi ja Osmo Äikää

Maatutkaluotauksen soveltuvuudesta maan lohkareisuuden määrittämiseen Pekka Hänninen, Pekka Huhta, Juha Majaniemi ja Osmo Äikää Etelä-Suomen yksikkö P 31.4/2009/12 02.03.2009 Espoo Maatutkaluotauksen soveltuvuudesta maan lohkareisuuden määrittämiseen Pekka Hänninen, Pekka Huhta, Juha Majaniemi ja Osmo Äikää GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

Vedenlaadun seurannat murroksessa. Työkaluja laadukkaaseen mittaustulokseen

Vedenlaadun seurannat murroksessa. Työkaluja laadukkaaseen mittaustulokseen Vedenlaadun seurannat murroksessa Työkaluja laadukkaaseen mittaustulokseen FINAS-päivä 27.1.2015 Teemu Näykki FT, kemisti, tiiminvetäjä Taustaa Mittaustulos ei ole koskaan täysin oikein Lukuisia tärkeitä

Lisätiedot

KEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE

KEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE PENTTI PAUKKONEN VALUHIEKAN HAITTA-AINETUTKIMUS KEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE Työ nro 82102448 23.10.2002 VALUHIEKAN HAITTA-AINETUTKIMUS Kehävalu Oy 1 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 2 2. TUTKIMUSKOHDE 2 2.1

Lisätiedot

Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl

Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus 1 (5) Jarmo Lahtinen 25.1.2008 Jakelu Kauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus Kuhmon Hautalehdon valtausalueella Hautalehto 3 (kaiv.

Lisätiedot

Pysyvän kaivannaisjätteen luokittelu-hanke

Pysyvän kaivannaisjätteen luokittelu-hanke Pysyvän kaivannaisjätteen luokittelu-hanke Maa-ainespäivä, SYKE 4.5.2011 1 Tausta Hankkeen taustana on pysyvän kaivannaisjätteen määrittely kaivannaisjätedirektiivin (2006/21/EY), komission päätöksen (2009/359/EY)

Lisätiedot

Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi

Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi Etelä-Suomen yksikkö C/KA 33/09/01 3.7.2009 Espoo Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi Geologian tutkimuskeskus Etelä-Suomen yksikkö Sisällysluettelo Kuvailulehti 1 JOHDANTO

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen mittaaminen ohjelmistokehityksen tukena

Kokonaisvaltainen mittaaminen ohjelmistokehityksen tukena Kokonaisvaltainen mittaaminen ohjelmistokehityksen tukena Mittaaminen ja ohjelmistotuotanto seminaari 18.04.01 Matias Vierimaa 1 Miksi mitataan? Ohjelmistokehitystä ja lopputuotteen laatua on vaikea arvioida

Lisätiedot

Arseenin vaikutus kiviaineksen ottamiseen

Arseenin vaikutus kiviaineksen ottamiseen Arseenin vaikutus kiviaineksen ottamiseen Pirjo Kuula TTY/Maa- ja pohjarakenteet LIFE10 ENV/FI/062 ASROCKS Esityksen sisältö Luontainen arseeni maa- ja kallioperässä ASROCKS hanke Arseenin liukeneminen

Lisätiedot

Kuva 1. Kairauskohteiden - 3 -

Kuva 1. Kairauskohteiden - 3 - Kuva 1. Kairauskohteiden - 3 - 4 Vuoden 1981 aikana mitattiin sähköisesti ja magneettisesti 33 km 2 alue karttalehdellä 3432.12, lisäksi tihennettiin sähköistä ja magneettista mittausta Haapaselän ja Vehmasmäen

Lisätiedot

Valokuva: Aalto-yliopistokiinteistöt Otaniemen geoenergiapotentiaali

Valokuva: Aalto-yliopistokiinteistöt Otaniemen geoenergiapotentiaali Valokuva: Aalto-yliopistokiinteistöt Otaniemen geoenergiapotentiaali Energianhallinta Aallon kampuksilla tilaisuus Helsinki 25.3.2015 Nina Leppäharju, Geologian tutkimuskeskus (GTK) Esityksen sisältö 1.

Lisätiedot

Suomen geoenergiavarannot. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi

Suomen geoenergiavarannot. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi Suomen geoenergiavarannot Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi 1 Mitä geoenergia on? Geoenergialla tarkoitetaan yleisellä tasolla kaikkea maaja kallioperästä sekä vesistöistä saatavaa

Lisätiedot

Sodankylän Mutsoivan luonnonkiviesiintymän geofysikaaliset tutkimukset 2005-2006 Erkki Lanne

Sodankylän Mutsoivan luonnonkiviesiintymän geofysikaaliset tutkimukset 2005-2006 Erkki Lanne Pohjois-Suomen yksikkö Q19/3731/2007/20/10 20.2.2007 Rovaniemi Sodankylän Mutsoivan luonnonkiviesiintymän geofysikaaliset tutkimukset 2005-2006 Erkki Lanne GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä

Lisätiedot

Kaasut ja biogeokemian prosessit kallioperässä (KABIO)

Kaasut ja biogeokemian prosessit kallioperässä (KABIO) Kaasut ja biogeokemian prosessit kallioperässä (KABIO) Ilmo Kukkonen & Lasse Ahonen Geologian tutkimuskeskus, Espoo KYT2010 Seminaari 26.9.2008 Helsinki 1 Kaasut ja biogeokemian prosessit kallioperässä

Lisätiedot

Limingan Tupoksen savikivikairaus ja suoritettavat jatkotutkimukset

Limingan Tupoksen savikivikairaus ja suoritettavat jatkotutkimukset M 17/Lka-60/1 Liminka 11.1.1960 Limingan Tupoksen savikivikairaus ja suoritettavat jatkotutkimukset Pyhäkosken voimalaitostutkimuksia suoritettaessa löydetty savikivi on Suomen kallioperässä täysin ympäristöstään

Lisätiedot

Espoon yksikkö Viitajärvi Toholammi M06/2342/2007/10/70 26.10.20067

Espoon yksikkö Viitajärvi Toholammi M06/2342/2007/10/70 26.10.20067 Espoon yksikkö Viitajärvi Toholammi M06/2342/2007/10/70 26.10.20067 Tutkimustyöselostus malmitutkimuksista Kannuksen, Lohtajan ja Toholammin kuntien alueella sijaitsevalla Viitajärven valtauksella, kaivosrekisteri

Lisätiedot

Ympäristön aktiivinen kaukokartoitus laserkeilaimella: tutkittua ja tulevaisuutta

Ympäristön aktiivinen kaukokartoitus laserkeilaimella: tutkittua ja tulevaisuutta Ympäristön aktiivinen kaukokartoitus laserkeilaimella: tutkittua ja tulevaisuutta Sanna Kaasalainen Kaukokartoituksen ja Fotogrammetrian Osasto Ilmastonmuutos ja ääriarvot 13.9.2012 Ympäristön Aktiivinen

Lisätiedot

Tutkimustyöselostus Kittilän Tiukuvaarassa suoritetuista kultatutkimuksista vuosina 2005-2010

Tutkimustyöselostus Kittilän Tiukuvaarassa suoritetuista kultatutkimuksista vuosina 2005-2010 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen yksikkö Rovaniemi 3.5.2012 37/2011 Tutkimustyöselostus Kittilän Tiukuvaarassa suoritetuista kultatutkimuksista vuosina 2005-2010 Veikko Keinänen, Ilkka Lahti, Tuomo

Lisätiedot

2 tutkittu alue n. 3 km

2 tutkittu alue n. 3 km Outokumpu Oy Malminetsintä Radiometrinen haravointi Korsnäs Heikki Wennervirta 10.1 e-14e201962 Työn tarkoitus Työstä sovittiin käyntini yhteydessa Korsnäsin kaivoksella 17.10,-19,10.1961 liitteenä olevan

Lisätiedot

MALMITUTKIMUKSET KEITELEEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PELTOMÄKI 1. (kaiv. rek N:o 3574/1), RÄSYSUO 1 (kaiv. rek. N:o 3574/2) JA

MALMITUTKIMUKSET KEITELEEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PELTOMÄKI 1. (kaiv. rek N:o 3574/1), RÄSYSUO 1 (kaiv. rek. N:o 3574/2) JA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3312/-87/1/10 KEITELE Kangasjärvi Jarmo Nikander 8.12.1287 MALMITUTKIMUKSET KEITELEEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PELTOMÄKI 1 (kaiv. rek N:o 3574/1), RÄSYSUO 1 (kaiv. rek. N:o

Lisätiedot

-3- JOHDANTO Saarijärven kunnassa sijaitseva valtaus PIKKULA 1 (kuva 2), kaiv.rek. n:o 3271/1, KTM n:o453/460/81, tehty 7.l0.

-3- JOHDANTO Saarijärven kunnassa sijaitseva valtaus PIKKULA 1 (kuva 2), kaiv.rek. n:o 3271/1, KTM n:o453/460/81, tehty 7.l0. -3- JOHDANTO Saarijärven kunnassa sijaitseva valtaus PIKKULA 1 (kuva 2), kaiv.rek. n:o 3271/1, KTM n:o453/460/81, tehty 7.l0.-8l,peruttiin 10.12.1984 Valtausalueelta etsittiin lohkareviuhkan lohkareiden

Lisätiedot

saatu inuodostumasta indikaatiota. Maavastusmittauksen käyttö pohjavesi- ja kalliopinnan syvyysmaarityksiin perustuu eri maalajien

saatu inuodostumasta indikaatiota. Maavastusmittauksen käyttö pohjavesi- ja kalliopinnan syvyysmaarityksiin perustuu eri maalajien Kesällä 1976 löydettiin geologisen kartoituksen yhteyclessa blerijarven kirkonkylän lähistöltä pieni metaperidotiitti rnuo~ostuma, josta saatfin montuttanalla.nc'iyte. Näyte oli siinä maärin lu-- paava,

Lisätiedot

KOHMALAN OSAYLEISKAAVA, NOKIA MAAPERÄN ARSEENIN TAUSTAPITOISUUSTUTKIMUS

KOHMALAN OSAYLEISKAAVA, NOKIA MAAPERÄN ARSEENIN TAUSTAPITOISUUSTUTKIMUS Vastaanottaja Nokian kaupunki, Asko Riihimäki Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti Päivämäärä 23.12.2013 KOHMALAN OSAYLEISKAAVA, NOKIA MAAPERÄN ARSEENIN TAUSTAPITOISUUSTUTKIMUS KOHMALAN OSAYLEISKAAVA-ALUE

Lisätiedot

GTK. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto. M06/4412/2001/2/10 Louhiniemi. Markku Tenhola ja Matti Niskanen

GTK. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto. M06/4412/2001/2/10 Louhiniemi. Markku Tenhola ja Matti Niskanen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M06/4412/2001/2/10 Louhiniemi Markku Tenhola ja Matti Niskanen TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUHMON KAUPUNGISSA VALTAUSALUEELLA LOUHINIEMI 1 (Kaivosrekisteri No

Lisätiedot

Espoon kaupungin pintamaan taustapitoisuudet Jaana Jarva

Espoon kaupungin pintamaan taustapitoisuudet Jaana Jarva Etelä-Suomen Yksikkö 1/2012 9.1.2012 n kaupungin pintamaan taustapitoisuudet Jaana Jarva Pintamaan taustapitoisuus GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro 9.1.2012 Tekijät Jaana Jarva Raportin

Lisätiedot

Sampomuunnos, kallistuneen lähettimen vaikutuksen poistaminen Matti Oksama

Sampomuunnos, kallistuneen lähettimen vaikutuksen poistaminen Matti Oksama ESY Q16.2/2006/4 28.11.2006 Espoo Sampomuunnos, kallistuneen lähettimen vaikutuksen poistaminen Matti Oksama GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI 28.11.2006 Tekijät Matti Oksama Raportin laji Tutkimusraportti

Lisätiedot

ICP-OES JA ICP-MS TEKNIIKAT PIENTEN METALLIPITOISUUKSIEN MÄÄRITYKSESSÄ. Matti Niemelä, Oulun yliopisto, kemian laitos

ICP-OES JA ICP-MS TEKNIIKAT PIENTEN METALLIPITOISUUKSIEN MÄÄRITYKSESSÄ. Matti Niemelä, Oulun yliopisto, kemian laitos ICP-OES JA ICP-MS TEKNIIKAT PIENTEN METALLIPITOISUUKSIEN MÄÄRITYKSESSÄ Matti Niemelä, Oulun yliopisto, kemian laitos Oulun yliopisto - Kemian laitos Laitoksen tiedealat Epäorgaaninen kemia Fysikaalinen

Lisätiedot

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä

Lisätiedot

OUTOKUMPU OY KAIVOSLAIN 19 5:N MUKAINEN TUTKIMUSTYÖSELOSTUS 0 K MALMINETSINTA. Haapajärvi, Kopsa. "Kopsa" Mittakaava 1 : 100 000

OUTOKUMPU OY KAIVOSLAIN 19 5:N MUKAINEN TUTKIMUSTYÖSELOSTUS 0 K MALMINETSINTA. Haapajärvi, Kopsa. Kopsa Mittakaava 1 : 100 000 9 OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA KAIVOSLAIN 19 5:N MUKAINEN TUTKIMUSTYÖSELOSTUS Haapajärvi, Kopsa "Kopsa" 2344 07 Mittakaava 1 : 100 000 0 OUTOKUMPU OY 0 + MALMINETSINTE Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Raportti Sivu 1 (7) K1301600 2BQWOKQ8N98 Vahanen Oy Projekti TT 1099 Kyösti Nieminen Tilausnumero Sisäänkirjattu 2013-11-13 Linnoitustie 5 Raportoitu 2013-11-21 02600 ESPOO Materiaalin analysointi Asiakkaan

Lisätiedot

GEOLOGIA. Evon luonto-opas

GEOLOGIA. Evon luonto-opas Evon luonto-oppaan tekemiseen on saatu EU:n Life Luonto -rahoitustukea GEOLOGIA Korkokuva Evon Natura 2000 -alueen pohjois-, itä- ja länsireunoilla maasto kohoaa aina 180 m meren pinnan yläpuolelle asti.

Lisätiedot

Aulis Häkli, professori. KULLAN ESIINTYMISESTÄ JA RIKASTETTAVUUDESTA RAARRK LAIVAKANKAAN KULTW'iINERALISAATIOSSA. Malminetsinta

Aulis Häkli, professori. KULLAN ESIINTYMISESTÄ JA RIKASTETTAVUUDESTA RAARRK LAIVAKANKAAN KULTW'iINERALISAATIOSSA. Malminetsinta KULLAN ESIINTYMISESTÄ JA RIKASTETTAVUUDESTA RAARRK LAIVAKANKAAN KULTW'iINERALISAATIOSSA Tutkimuksen tiiaaja: Tutkimuksen tekija: E ~auharn:ki/ktr Esko Hänninen O U T O K U M P U Oy Malminetsinta Aulis

Lisätiedot

Paikkatiedon hyödyntämismahdollisuudet pienvesien tilan ja kunnostustarpeen arvioinnissa

Paikkatiedon hyödyntämismahdollisuudet pienvesien tilan ja kunnostustarpeen arvioinnissa Paikkatiedon hyödyntämismahdollisuudet pienvesien tilan ja kunnostustarpeen arvioinnissa Teemu Ulvi, SYKE Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli 22.9.2015 Sisältö Purojen tila arviointimenetelmien tarve

Lisätiedot

Maanmittauslaitoksen uusi valtakunnallinen korkeusmalli laserkeilaamalla

Maanmittauslaitoksen uusi valtakunnallinen korkeusmalli laserkeilaamalla Maanmittauslaitoksen uusi valtakunnallinen korkeusmalli laserkeilaamalla MML:n korkeusmalliprosessin taustalla: Yhteiskunnallinen tarve tarkemmalle korkeustiedolle Tulvadirektiivi, Meludirektiivi Lentokenttäkartat,

Lisätiedot

PEGMATIITTIEN MALMIPOTENTIAALISTA SUOMESSA

PEGMATIITTIEN MALMIPOTENTIAALISTA SUOMESSA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 101-03/1/85 Reijo Alviola 17.11.2003 PEGMATIITTIEN MALMIPOTENTIAALISTA SUOMESSA RE-PEGMATIITTIALUEET Suomesta tunnetaan yli 50 Rare Element (RE)-pegmatiittialuetta (karttaliite).

Lisätiedot

kaivostoiminnan Ritva Heikkinen Tekes Matkailun, ympäristön ja kaivostoiminnan Yhteensovittaminen Koillis-Suomessa Rukatunturi Copyright Tekes

kaivostoiminnan Ritva Heikkinen Tekes Matkailun, ympäristön ja kaivostoiminnan Yhteensovittaminen Koillis-Suomessa Rukatunturi Copyright Tekes Green Mining-ohjelma kaivostoiminnan ympäristöteknologian kehittämisessä Ritva Heikkinen Tekes Matkailun, ympäristön ja kaivostoiminnan Yhteensovittaminen Koillis-Suomessa 24.2.20122 2012 Rukatunturi Green

Lisätiedot

PANK-2206. Menetelmä soveltuu ainoastaan kairasydännäytteille, joiden halkaisija on 32-62 mm.

PANK-2206. Menetelmä soveltuu ainoastaan kairasydännäytteille, joiden halkaisija on 32-62 mm. PANK-2206 KIVIAINES, PISTEKUORMITUSINDEKSI sivu 1/6 PANK Kiviainekset, lujuus- ja muoto-ominaisuudet PISTEKUORMITUSINDEKSI PANK-2206 PÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA 1. MENETELMÄN TARKOITUS Hyväksytty: Korvaa

Lisätiedot

GeoChem. Havainnot uraanin käyttäytymisestä kiteisissä kivissä 2006-2010 Mira Markovaara-Koivisto Teknillinen korkeakoulu, Geoympäristötekniikka

GeoChem. Havainnot uraanin käyttäytymisestä kiteisissä kivissä 2006-2010 Mira Markovaara-Koivisto Teknillinen korkeakoulu, Geoympäristötekniikka GeoChem Havainnot uraanin käyttäytymisestä kiteisissä kivissä 2006-2010 Mira Markovaara-Koivisto Teknillinen korkeakoulu, Geoympäristötekniikka 15.2.2008 KYT2010 seminaari - Kalliokulkeutuminen Helsingin

Lisätiedot

Optimoinnin mahdollisuudet tilaus- ja toimitusketjujen hallinnassa. Helsinki, 9.4.2013 Olli Bräysy

Optimoinnin mahdollisuudet tilaus- ja toimitusketjujen hallinnassa. Helsinki, 9.4.2013 Olli Bräysy Optimoinnin mahdollisuudet tilaus- ja toimitusketjujen hallinnassa Helsinki, 9.4.2013 Olli Bräysy Optimointi käsitteenä Optimoinnilla viitataan parhaimman mahdollisen ratkaisun etsimiseen annettujen kriteerien

Lisätiedot

Geoenergian (maa- ja kalliolämpö) hyödyntäminen rakennusten ja yhdyskuntien energiahuollossa sekä huomioiminen kaavoituksessa

Geoenergian (maa- ja kalliolämpö) hyödyntäminen rakennusten ja yhdyskuntien energiahuollossa sekä huomioiminen kaavoituksessa Geoenergian (maa- ja kalliolämpö) hyödyntäminen rakennusten ja yhdyskuntien energiahuollossa sekä huomioiminen kaavoituksessa Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi Kuntamarkkinat

Lisätiedot

Sovelletun fysiikan laitoksen tutkimus- ja yritysyhteistyö osana yhteiskäyttölaboratoriota

Sovelletun fysiikan laitoksen tutkimus- ja yritysyhteistyö osana yhteiskäyttölaboratoriota Vesitutkimuksen koulutus- ja tutkimusympäristön esittely, 22.3.2011 Sovelletun fysiikan laitoksen tutkimus- ja yritysyhteistyö osana yhteiskäyttölaboratoriota Prof. Marko Vauhkonen Sovelletun fysiikan

Lisätiedot

Lohisarriot sijaitsee Lapin läänin Sodankylän

Lohisarriot sijaitsee Lapin läänin Sodankylän Lohisarrioiden ketunmultamaan hopeat EELIS PULKKINEN Lohisarriot sijaitsee Lapin läänin Sodankylän kunnassa 80 km kirkonkylästä pohjoiseen, valtatien nro 4:n länsipuolella, Porttipahdan tekoaltaasta pohjoiseen

Lisätiedot

Mittaaminen projektipäällikön ja prosessinkehittäjän työkaluna

Mittaaminen projektipäällikön ja prosessinkehittäjän työkaluna Mittaaminen projektipäällikön ja prosessinkehittäjän työkaluna Finesse-seminaari 22.03.00 Matias Vierimaa 1 Mittauksen lähtökohdat Mittauksen tulee palvella sekä organisaatiota että projekteja Organisaatiotasolla

Lisätiedot

TURUN JÄTTEENPOLT- TOLAITOS SAVUKAASUJEN RASKASMETALLI- JA DIOKSIINIMITTAUKSET 2013

TURUN JÄTTEENPOLT- TOLAITOS SAVUKAASUJEN RASKASMETALLI- JA DIOKSIINIMITTAUKSET 2013 Vastaanottaja Jätteenpolttolaitos TE Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 18.12.2013 Viite 1510005392-001A TURUN JÄTTEENPOLT- TOLAITOS SAVUKAASUJEN RASKASMETALLI- JA DIOKSIINIMITTAUKSET 2013 TURUN JÄTTEENPOLTTOLAITOS

Lisätiedot

3D-IP -tulkinnan testaus Taija Huotari

3D-IP -tulkinnan testaus Taija Huotari Etelä-Suomen yksikkö Q16.1/200/6 Espoo 3D-IP -tulkinnan testaus Taija Huotari GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro Tekijät Taija Huotari Raportin laji arkistoraportti Toimeksiantaja

Lisätiedot

HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360

HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360 Vastaanottaja Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti ID 1 387 178 Päivämäärä 13.8.2015 HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360 PAIKOITUSALUEEN MAAPERÄN HAITTA-AINETUTKIMUS

Lisätiedot

Sulfidisavien tutkiminen

Sulfidisavien tutkiminen Sulfidisavien tutkiminen Ympäristö- ja pohjatutkimusteemapäivä 9.10.2014 Mikael Eklund Geologian tutkimuskeskus 9.10.2014 1 Peruskäsitteitä Sulfidisedimentti (Potentiaalinen hapan sulfaattimaa) Maaperässä

Lisätiedot

GTK GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Väli-Suomen aluetoimisto Kari Pääkkönen, aluejohtaja 28.12.2001 Dnro K 142/43/01

GTK GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Väli-Suomen aluetoimisto Kari Pääkkönen, aluejohtaja 28.12.2001 Dnro K 142/43/01 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGISKA FORSKNINGSCENTRALEN GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND Väli-Suomen aluetoimisto Kari Pääkkönen, aluejohtaja 28.12.2001 Dnro K 142/43/01 Kauppa- ja teollisuusministeriö Ylitarkastaja

Lisätiedot

Janne Göös Toimitusjohtaja

Janne Göös Toimitusjohtaja Kehotärinän altistuksen hallittavuuden parantaminen: vaihe 2 kehotärinän osaamisen ja koulutuksen hyödyntäminen tärinän vähentämisessä - LOPPURAPORTTI Projektin nimi: Kehotärinän hallittavuuden parantaminen

Lisätiedot

Tutkimustoiminnan tiedonkeruu ammattikorkeakouluilta Kota-amkota-seminaari 13. -14.11.2007

Tutkimustoiminnan tiedonkeruu ammattikorkeakouluilta Kota-amkota-seminaari 13. -14.11.2007 Tutkimustoiminnan tiedonkeruu ammattikorkeakouluilta Kota-amkota-seminaari 13. -14.11.2007 Tilastoinnin perusperiaatteet: Tutkimuksella ja kehittämisellä tarkoitetaan yleisesti systemaattista toimintaa

Lisätiedot

PYHÄJOEN PARHALAHDEN TUULIPUISTO- HANKEALUEEN SULFAATTIMAAESISELVITYS

PYHÄJOEN PARHALAHDEN TUULIPUISTO- HANKEALUEEN SULFAATTIMAAESISELVITYS Geologian tutkimuskeskus Länsi-Suomen yksikkö Kokkola 21.3.2013 PYHÄJOEN PARHALAHDEN TUULIPUISTO- HANKEALUEEN SULFAATTIMAAESISELVITYS Jaakko Auri GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI 21.03.2013 / M29L2013

Lisätiedot