NovTecEx Uusia malminetsintämenetelmiä herkille pohjoisille alueille

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "NovTecEx Uusia malminetsintämenetelmiä herkille pohjoisille alueille"

Transkriptio

1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen yksikkö Rovaniemi 37/2015 NovTecEx Uusia malminetsintämenetelmiä herkille pohjoisille alueille Loppuraportti Pertti Sarala (toim.), Tuomo Karinen, Ilkka Lahti, Marja Lehtonen, Maarit Middleton, Markku Pirttijärvi, Heikki Salmirinne, Anne Taivalkoski, Johanna Torppa, Jorma Valkama, Vesa Nykänen Green Mining -ohjelma

2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen yksikkö Rovaniemi 37/2015

3 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS NovTecEx - Loppuraportti GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro Tekijät Pertti Sarala (toim.), Tuomo Karinen, Ilkka Lahti, Marja Lehtonen, Maarit Middleton, Markku Pirttijärvi, Heikki Salmirinne, Anne Taivalkoski, Johanna Torppa, Jorma Valkama, Vesa Nykänen Raportin laji Loppuraportti Toimeksiantaja Tekes, GTK, Oulun yliopisto Raportin nimi NovTecEx Uusia malminetsintämenetelmiä herkille pohjoisille alueille: Loppuraportti Tiivistelmä Tässä loppuraportissa kuvataan Tekesin Green Mining -ohjelmaan kuuluvan Uusia malminetsintä-menetelmiä pohjoisille herkille luontoalueille -projektin (NovTecEx - Novel technologies for greenfield exploration) kehittämistyötä ja sen tulokset. Työ jakautui kahdeksaan tehtävään, joissa kaikissa oli tavoitteena uusien menetelmien ja sovelluksien löytäminen malmipotentiaalin ja malminetsinnän tehostamiseen ja luontoystävällisempien toimintamallien löytämiseksi. Tulokset ovat suoraan hyödynnettävissä malminetsintätutkimuksissa herkillä pohjoisilla luontoalueilla. Asiasanat (kohde, menetelmät jne.) Malminetsintä, kehittäminen, geokemia, raskasmineraalit, kannettava XRF, itseohjautuva analyysi, mallintaminen, tiedonlouhinta, objektipohjainen hahmontunnistus, audiomagnetotelluurimenetelmä, geofysiikan lentoaineistot, tulkinta Maantieteellinen alue (maa, lääni, kunta, kylä, esiintymä) Suomi, Lappi, Pelkosenniemi, Savukoski, Enontekiö Karttalehdet Muut tiedot Tekesin Green Mining -ohjelman projektin Novel technologies for greenfield exploration (NovTecEx) loppuraportti. Tekesin projekti 2795/31/2011. Arkistosarjan nimi Kokonaissivumäärä 57 s. Kieli Suomi Arkistotunnus 37/2015 Hinta Julkisuus Julkinen Yksikkö ja vastuualue Pohjois-Suomen yksikkö, VA 501 Allekirjoitus/nimen selvennys Hanketunnus Allekirjoitus/nimen selvennys Pertti Sarala

4 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS NovTecEx - Loppuraportti GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND DOCUMENTATION PAGE Date / Rec. no. Authors Pertti Sarala (ed.), Tuomo Karinen, Ilkka Lahti, Marja Lehtonen, Maarit Middleton, Markku Pirttijärvi, Heikki Salmirinne, Anne Taivalkoski, Johanna Torppa, Jorma Valkama, Vesa Nykänen Type of report Final report Title of report NovTecEx Novel technologies for greenfield exploration: Final report Commissioned by Tekes, GTK, Oulu University Abstract Mineral exploration and mapping within thick glacial overburden, peatlands and different conservation areas is demanding, sensitive and expensive. The best practices for mineral exploration (techniques and concepts) from cost and environmental perspectives have been developed in the project Novel technologies for greenfield exploration funded by Tekes. Essential exploration techniques include the concurrent use of geological, geochemical and geophysical surveys. These techniques allow the location and thorough investigation of the geological processes responsible for mineral deposits and indications of ore-forming processes, or in suitable conditions, the direct identification of mineral deposits. The efficiency and success of exploration require not only high quality data processing and interpretation, but also the consideration of environmental aspects, which are particularly important in sensitive northern, sub-arctic areas. The results and methodological advances arising from this project could particularly serve companies and organizations conducting grass roots mineral exploration in a regional scale. The techniques can also be adopted in target-scale exploration. Keywords Exploration, development, geochemistry, heavy minerals, portable XRF, self organising mapping, modelling, data mining, object-based image analysis, audiomagnetotelluric method, geophysical airborne data, interpretation Geographical area Suomi, Lappi, Pelkosenniemi, Savukoski, Enontekiö Map sheet Other information Final report of the Project Novel technologies for greenfield exploration (NovTecEx) that was funded by the Tekes Green Mining -programme. Tekes project 2795/31/2011. Report serial Total pages 57 p. Unit and section Northern Finland Office, 501 Signature/name Language Finnish Pertti Sarala Archive code 37/2015 Price Project code Signature/name Confidentiality Public

5 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS NovTecEx - Loppuraportti Sisällysluettelo Kuvailulehti Documentation page 1 JOHDANTO 1 2 PROJEKTIN TAVOITTEET 2 3 SISÄLTÖ, MENETELMÄT JA VAIHEET Tutkimusalueiden valinta Tutkimusta tukeva näytteenotto Kehittämis- ja tutkimustoiminnan hypoteesit 4 4 PROJEKTIN TEHTÄVIEN KUVAUS JA KESKEISET TULOKSET Tehtävä 1. Moreenigeokemian näytteenottomenetelmän kehittäminen Tehtävä 2. Moreenin mineraloginen tutkimus Tehtävä 3. Kentällä suoritettavat on-site -analyysimenetelmät Tehtävä 4. Tiedonlouhintamenetelmät ja mallinnus Tehtävä 5. Objektiperustaisen hahmontunnistusmenetelmän kehittäminen Tehtävä 6. AMT-menetelmän kehittäminen malminetsintätyökaluksi Tehtävä 7. TEM-lentomittausten 2D tulkinnan kehittäminen Tehtävä 8. Aerogravimetristen gradienttimittausten tulkintamenetelmien kehittäminen Projektin johto Tutkijavierailut 43 5 TULOSTEN YHTEENVETO 44 6 PROJEKTIN VAIKUTUKSET 45 7 RESURSSIT, ORGANISOINTI 46 8 BUDJETTI JA KUSTANNUSTOTEUTUMA 48 9 DOKUMENTOINTI JULKAISEMINEN JULKAISULUETTELO 51

6 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS NovTecEx - Loppuraportti

7 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS NovTecEx - Loppuraportti 1 1 JOHDANTO Suomi on erittäin potentiaalinen alue uusien malmilöydösten suhteen. Tästä ovat osoituksena lukuisat kaivos- ja malminetsintäprojektit erityisesti Pohjois- ja Itä-Suomessa. Malmipotentiaalin arviointi ja malminetsintä ovat olleet viime vuosina vilkasta, mutta tästä huolimatta on vielä laajoja alueita, joissa perusteellisia tutkimuksia ei ole tehty. Luonnonolosuhteet aiheuttavat haasteita paksujen maapeitteiden, soiden ja rapautuneen kallioperän muodossa. Arktiset ja subarktiset alueet ovat tyypillisesti luonnoltaan haavoittuvia ja suuret alueet Pohjois-Suomessa kuuluvat erilaisten suojeluohjelmien, kuten Natura ohjelman piiriin. Malminetsintä on tällaisilla alueilla vaativaa ja kallista, ja siihen on tämän projektin avulla pyritty löytämään luontoystävällisiä ja kustannustehokkaita ratkaisuja. Keskeisiä malminetsintämenetelmiä ovat geologiset, geokemialliset ja geofysikaaliset tutkimukset. Niiden avulla pystytään tutkimaan ja tunnistamaan malmeja muodostavia geologisia prosesseja ja niistä syntyviä mineralisoitumiin liittyviä viitteitä. Samoja menetelmiä voidaan käyttää malmiesiintymien ja mineralisaatioiden suoraan havainnointiin, mutta tämä edellyttää yleensä suurta näytteenottotiheyttä, runsasta maastotyöskentelyä sekä syväkairausta. Tästä johtuen malminetsintää tehdään useassa eri vaiheessa siten, että näytteenottoa ja mittausta tarkennetaan vaihe kerrallaan. Tämän päätöksentekoprosessin avuksi tarvitaan kvantitatiivisia laskennallisia menetelmiä, joilla voidaan tehostaa ja parantaa kohteiden valintaa. Neuroverkot ja sumeat järjestelmät voivat toimia tässä työkaluna. Jäätiköityneillä alueilla, kuten Pohjois-Euroopassa ja Amerikassa, malminetsinnällisiä tutkimuksia tehdään hyödyntäen maaperää ja siitä otettavia sedimenttinäytteitä. Perinteisiä menetelmiä ovat olleet pintalohkareiden kartoittaminen, moreenigeokemiallinen analysointi sekä raskasmineraalitutkimus. Maaperänäytteitä voidaan kerätä maanpintaosasta, tutkimuskaivannoista tai erilaisilla maakairausmenetelmillä. Geokemiallista näytteenottoa tehdään nykyisin enenevässä määrin iskuporaamalla, jolloin näyte pyritään saamaan moreenikerrosten alaosista ja samalla myös kallion pinnasta. Näytemäärä (n g) riittää kemiallisiin tutkimuksiin, mutta suurempi näyte mahdollistaa myös moreenin mineraalien tutkimisen. Erityisesti raskasmineraalien/indikaattorimineraalien tutkimus on perinteinen, hyväksi havaittu menetelmä mm. kullan ja timanttien etsinnässä. Tässä projektissa maaperänäytteenottoa on pyritty kehittämään ja soveltuvasti testaamaan useamman litran kokoisten moreeninäytteiden ottamiseen moreenipeitteen pohjaosista ja samalla on haettu näytteiden rikastamiseen liittyviä uusia ratkaisuja menetelmän sovelluskohteiden laajentamiseksi muiden malmityyppien tutkimuksessa. Lisäksi isommasta moreeninäytteestä voidaan tutkia moreenin kokonaismineraalikoostumus, mistä voidaan yhdessä kemiallisen koostumuksen avulla päätellä alla olevan kallioperän kivilajivaihtelua ja mineraalipotentiaalia. Perinteinen malminetsintä on ulottunut vain maankuoren pintaosiin metrin syvyydelle. Viimeaikainen tekninen kehitys on tuonut uusia syvemmälle tunkeutuvia geofysikaalisia mittausmenetelmiä kustannustehokkaaseen käyttöön. Maastossa tehtävä AMT-menetelmä on ollut yksi uusista kehittämiskohteista samoin kuin erilaiset lentogeofysiikan mittausdatojen tulkintamenetelmät. Tällaisen suuren datamäärän prosessointi ja mallinnus geologisesti ja malminetsinnällisesti ymmärrettävään muotoon vaatii sekä paljon laskentakapasiteettia että älykkäitä spatiaalisen tiedonlouhinnan työkaluja. Suuren datamäärän laskentatyökalujen rajoitteisiin on haettu ratkaisuja kehittämällä ai-

8 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS NovTecEx - Loppuraportti 2 neiston käsittelyrutiineja sekä optimoimalla laskentaympäristöjä (prosessointiteho, käytettävät algoritmit, neuroverkot ja sumea logiikka). Suomi tarjoaa globaalissa mittakaavassa erittäin hyvän ympäristön tällaiselle tutkimukselle, koska Suomen malmipotentiaali on tunnetusti hyvä, täällä on paljon aktiivisia alan toimijoita ja Geologian tutkimuskeskuksella (GTK) on globaali verkosto alan asiantuntijoiden kanssa. Projektin toteuttamiseksi luotiin tutkimusorganisaatio, jonka rungon muodostivat GTK:n ja Oulun yliopiston Geotieteiden laitoksen yhteinen tutkimusryhmä. Osaamista vahvistettiin kansainvälisen yhteistyöverkoston avulla, johon kuului tutkijoita mm. CSIRO:lta Australiasta ja Geological Survey of Canadasta, Ottawasta, Kanadasta. NovTecEx-hankkeen budjetti on ollut , josta 60 % on tullut Tekesiltä, 13 % tutkimuspartnereilta ja loput 27 % yritysten rahoituksena. Varsinaisen projektirahoituksen lisäksi GTK on panostanut projektiin välillisesti suorittamalla kahdella valitulla alueella tiedonkeruuta geofysikaalisin lentomittauksin sekä erilaisten kairausmenetelmien käytön ja geokemiallisen näytteenoton puitteissa. Tämä tiedonkeruu on tehty erillään tästä TEKES-projektista GTK:n omalla rahoituksella (tiedonkeruun rahallinen arvo on ollut n ). 2 PROJEKTIN TAVOITTEET Projektin päätavoite on ollut teknisten ja tiedollisten edellytysten luominen uusien tehokkaiden malminetsintämenetelmien ja -konseptien kehittämiseksi pohjoisilla, peitteisillä ja kulutukselle herkillä luontoalueilla. Projektissa on keskitytty moreenigeokemian näytteenottomenetelmien ja näytteen mineralogisen ja kemiallisen analyysin kehittämiseen sekä modernien, hyvän syvyysulottuvuuden omaavien geofysiikan menetelmien tuottamien aineistojen tulkinnan kehittämiseen ja integrointiin muiden aineistojen kanssa. Lisäksi on tehty soveltaa tutkimusta entistä tehokkaampien numeeristen datan käsittely- ja mallinnusmenetelmien sekä hahmontunnistuksen hyödyntämiseen geologisten, malmipotentiaalin kannalta merkittävien rakenteiden tulkinnassa. Projektissa on pyritty kehittämään malminetsintämenetelmiä ja -konsepteja sekä testaamaan erilaisia käytännön ratkaisuja uusien malmipotentiaalisten alueiden ja uusien malmiesiintymien tutkimiseksi aiemmin huonosti tunnetuilta alueilta. Erityinen paino on asetettu sille, että malmipotentiaalin arviointia ja malminetsintää suoritetaan mahdollisimman pienillä ympäristövaikutuksilla. Projektissa oli tavoitteena tutkia näitä menetelmiä kahdessa vaiheessa: 1. alueellinen tutkimus ja 2. kohteellinen tutkimus, mutta aika ja resurssit eivät riittäneet kohteellisiin tarkistuksiin. Tutkimuksia on tehty kahdella projektiin valitulla kohdealueella, Savukoski-Pelkosenniemi ja Enontekiö (kuva 1).

9 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS NovTecEx - Loppuraportti 3 Kuva 1. NovTecEx-hankkeen pääasialliset tutkimusalueet Savukoski-Pelkosenniemi- ja Enontekiön alueilla. 3 SISÄLTÖ, MENETELMÄT JA VAIHEET Projektin sisältö jakautui kolmeen osioon: 1) Tutkimusalueiden valintaan, 2) tutkimusta tukevaan näytteenottoon ja 3) kehittämis- ja tutkimustoimintaan. Tässä on kuvattu lyhyesti projektin eri osaalueet ja niiden sisältö. 3.1 Tutkimusalueiden valinta Tutkimusalueiksi valittiin sellaisia kohteita, joissa oli joko aiempaa soveltuvaa aineistoa olemassa tai jossa oli lähinnä GTK:lla aktiivista tutkimustoimintaa menossa. Alueiksi valikoitui Pelkosenniemi-Savukoski-alue, jossa oli vuonna 2011 tehty lentämällä geofysikaalinen painovoimamittaus ja alue on mielenkiintoinen geologisesti sekä Lätäsenon liuskejakso Käsivarressa, missä GTK:lla on ollut jo useamman vuoden ajan aktiivista mineraalipotentiaalin kartoitustoimintaa. Tutkimusalueiden sijainti näkyy kuvassa Tutkimusta tukeva lentomittaus ja näytteenotto NovTecEx-projektin kehittämis- ja tutkimustoiminnan tueksi GTK:n erillisellä rahoituksella tehtiin geofysiikan lentomittauksia ja maa- ja kallioperänäytteenottoa sekä katettiin näytteiden analyysikustannuksia. Käsivarren tutkimusalueella tehtiin vuonna 2012 geofysiikan sähkömagneettinen TEM-lentomittaus, jolla kartoitettiin alueen sähkönjohtavuusrakenteita. Mittausaineistoa on hyödynnetty tehtävissä 4 ja 7. Sen lisäksi tehtiin Pelkosenniemi-Savukoski alueella erilaisilla kairausmenetelmillä näytteenottoa (86 pistettä), tutkimusmontutusta (71 pistettä) ja iskuporausta (320 pistettä) sekä näiden moreeni- ja rapakallionäytteiden kemialliset analyysit (n. 500 analysoitua näytettä) (kuva 2). Lisäksi uudelleen analysoitiin n. 120 moreeninäytettä, jotka oli kerätty 1970-luvulla

10 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS NovTecEx - Loppuraportti 4 alueen etelä- ja keskiosista. Kerättyjä näytemateriaaleja ja analyysituloksia hyödynnettiin tehtävissä 1, 2, 3 ja 4. Analyysi- ja havaintotiedot on tallennettu GTK:n tietokantoihin. Varsinaiset tulosten geologiset ja geofysikaaliset tutkimustulokset julkaistaan GTK:n omissa raporteissa. Kuva 2. Erilaisilla kairausmenetelmillä ja tutkimuskaivannoilla toteutettu näytteenotto Savukoski- Pelkosenniemi-alueella. 3.3 Kehittämis- ja tutkimustoiminnan hypoteesit Geokemiallisten menetelmien kehittäminen o Moreenigeokemia Näytteenottomenetelmien kehittäminen mahdollistaa suurten pohjamoreeni- ja kallioperänäytteiden yhdenaikaisen ottamisen Näytteenotto voidaan tehdä mahdollisimman vähän jälkiä luontoon jättäen

11 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS NovTecEx - Loppuraportti 5 Näytteenottoa ja siihen liittyvää tiedonkeruuta tehostetaan paikkatietotekniikalla, jota käytetään näytetietojen keruuseen ja reitin optimointiin luontoarvot huomioon ottaen. o Indikaattorimineraalit, automatisoitu mineralogia (SEM+EDS FE-SEM) Moreenin mineralogiaa voidaan käyttää välillisesti kallioperän koostumuksen ja mineralisaatioihin liittyvien muuttumisilmiöiden ja aineksen kulkeutumisen arvioimiseen Indikaattorimineraalien automatisoidulla tunnistaminen mahdollistaa aiemman laajemman kuvan moreenin raskaimman fraktion koostumuksesta Moreenin kokonaismineraloginen tutkimus yhdessä kehittyneiden geokemian menetelmien kanssa mahdollistaa uudenlaisen näytteenkäsittely- ja tutkimuskonseptin kehittämisen malminetsinnän tueksi o Kentällä suoritettava analytiikka (kannettava XRF) Kenttäanalyysit vähentävät näytteenoton ja laboratorioanalyysien määrää Mahdollistaa tulosten nopean saannin suoraan kentältä (ns. on-site) ja näytteenoton reaaliaikaisen ohjauksen Tukee moreeninäytteenoton kehittämistä Datan prosessointi ja mallinnus o SOM- ja 3D-mallinnus mahdollistaa geologisen, geofysikaalisen ja geokemiallisen datan integroinnin; yhteistyö australialaisen CSIRO:n (The Commonwealth Scientific and Industrial Research Organisation) kanssa. Syvälle tunkeutuvat geofysikaaliset mittaustulokset tuottavat aineistoa, jota voidaan käyttää mallinnuksen ja prospektiivisuuskartoituksen ulottamiseen 3Dympäristöön perinteisen datan visualisoinnin ja tulkinnan lisäksi. Mittausmenetelmät tuottavat valtavat määrät digitaalista dataa, jonka kustannustehokas tulkinta edellyttää tehokkaita spatiaalisen tiedonlouhinnan menetelmiä. Rinnakkaisprosessointi on yksi esimerkki laskentaprosessien tehostamisesta. o Objektiperustainen hahmontunnistus Ohjattuja hahmontunnistusmenetelmiä voidaan käyttää esimerkiksi viivamaisten kuvioiden tunnistamiseen digitaalisista korkeusmalleista tai matalalentogeofysiikan datasta. Näin voidaan automaattisesti pyrkiä tunnistamaan esimerkiksi kallioperän hiertovyöhykkeitä, siirroksia tai ylityöntöpintoja, jotka ovat usein hyvin malmikriittisiä alueita. Geofysikaalisten mittaus- ja tulkintamenetelmien kehittäminen

12 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS NovTecEx - Loppuraportti 6 o Audio-Magnetotelluric -menetelmän kehittäminen osana malmipotentiaalin tutkimusta. o Geofysikaalisten lentoaineistojen tulkinta geologisen tutkimuksen tukena Sähkömagneettisten lentomittausaineistojen tulkintaohjelman kehittäminen mahdollistaa aineistojen tehokkaamman analysoinnin. Geofysiikan aineistojen tulkinnan kehittämistä tehdään yhteistyössä Oulun yliopiston kanssa Aerogravimetristen gradienttimittausten tulkintamenetelmiä saadaan tehostettua yhdistämällä lento- ja maanpintamittauksia 4 PROJEKTIN TEHTÄVIEN KUVAUS JA KESKEISET TULOKSET 4.1 Tehtävä 1. Moreenigeokemian näytteenottomenetelmän kehittäminen Suunniteltu työmäärä: 4 htkk Vastuuhenkilö: FT Pertti Sarala Tavoite: -Käytännössä testattu näytteenottomenetelmä ja laitesuositus, jolla saadaan aiempaa suurempi pohjamoreeninäyte sekä näyte kallioperästä. -Tiedonkeruu, navigointi ja reitin suunnittelu/optimointijärjestelmä Johdanto Tehtävässä 1 oli tavoitteena kehittää moreeninäytteenottoa aiempaa edustavampien ja stratigrafisesti kontrolloidumpien moreeni-, rapakallio- ja kallionäytteiden ottamiseksi. Jäätiköityneillä alueilla moreeni on tyypillisin ja pitkään käytetty materiaali maaperän geokemiallisessa tutkimuksessa uusia malmiesiintymiä tai malminetsinnän kannalta potentiaalisia kallioperäalueita etsittäessä. Moreeninäytteenotto olisi hyvä saada toteutettua siten, että näytteet edustaisivat mahdollisimman samankaltaista jäätikön kulutus-, kuljetus- ja kerrostamisprosessia. Kriteerin täyttää yleensä parhaiten pohjamoreenista (=alin moreenipatja) otettu näytemateriaali. Paksujen maapeitteiden ja turpeen tai lajittuneiden ainesten peittämillä alueilla tavoitteen saavuttaminen on kuitenkin usein haastavaa ja näytteenotto vaatii järeämpien näytteenottokoneiden käyttämistä. Moreenipeitteisillä alueilla moreenigeokemia, jossa käytetään seulottua hienoainesfraktiota (<0,06 mm:n fraktio; näytekoko n g) on tyypillisimmin käytetty menetelmä. Kullan ja timanttien etsinnässä on perinteisesti käytetty myös moreenin raskasmineraalifraktiota (ominaispaino >3,3 g/cm3), jossa moreeniaineksesta rikastetaan painovoimaperustaisesti raskain fraktio näyteaineksen mineralogista tutkimusta varten. Tällainen tutkimus vaatii huomattavasti suuremman näytemateriaalimäärän (väh litraa eli yleensä >10 kg) ottamista verrattuna geokemialliseen tutkimukseen.

13 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS NovTecEx - Loppuraportti 7 Timanttitutkimuksissa, joissa indikaattorimineraalien määrä on tyypillisesti alhainen, näytemäärät ovat tyypillisesti useita kymmeniä kiloja, jopa kg. Näin suurien näytteiden saaminen edellyttää yleensä järeitä näytteenottomenetelmiä, joita ovat esimerkiksi tutkimuskaivannot ja maakairaus. Näistä voi jäädä maastoon huomattavia jälkiä. Tämän tehtävän tarkoituksena oli kehittää pohjamoreeninäytteenottoa ja testata erilaisia näytteenottomenetelmiä mahdollisimman tehokkaan, mutta ympäristövaikutuksiltaan vähäisen menetelmän ja alustaratkaisun löytämiseksi. Tavoitteena oli saada perinteisen, pienen moreenigeokemian näytteen sijaan riittävän iso (vähintään 5 litraa eli n kg) ja edustava näyte, joka mahdollistaa myös raskasmineralogisen ja indikaattorimineraalitutkimuksen. Näytteenottosyvyyden tavoitteeksi asetettiin pohjamoreeni 1-2 m kallionpinnan yläpuolelta, minkä ajateltiin edustavan mahdollisimman samantapaista kerrostumisprosessia ja siten antavan parhaimman homogeenisuuden näytemateriaalille koko näytteenottoalueella. Valitulla näytteenottosyvyydellä pyritään myös välttämään paikallisen kallioperän välitön vaikutus moreeniainekseen, mikä lisää näytemateriaalin alueellista vaikutusta. Samassa yhteydessä oli tavoiteltavaa myös saada näyte kalliosta kallion pinnan saavuttamisen varmistamiseksi ja siten stratigrafisen kontrollin lisäämiseksi. Kairausmenetelmissä näytettä oli tavoiteltavaa saada vähintään 3-4 m pitkä kairasydännäyte. Yhtenä tavoitteena oli myös tutkia ja testata reaaliaikaista reitinoptimointia hyödyntäen maastotietokonetta ja metsäkuviotietoja. Näytteenoton etukäteisellä ja tarvittaessa reaaliaikaisella reitin valinnalla pyrittiin minimoimaan näytepisteille kulkemisesta aiheutuvat maasto- ja ennen kaikkea puustovauriot sekä välttämään erityiset ja suojellut luontokohteet. Myös muut kulkua ja toimintaa vaikeuttavat rakenteet, kuten poroaidat, jyrkät maastonkohdat ja vesistöt voidaan ottaa paremmin huomioon ja sitä kautta esimerkiksi nopeuttamaan näytteenottoa. Toteutus Eri näytteenottomenetelmien testaus toteutettiin kuvassa 2 esitetyllä alueella hyödyntäen olemassa olevaa tieverkostoa. Käytettyjä menetelmiä olivat: tutkimuskaivannot, maa+syväkairausmenetelmät (GM100 ja GM200), paineilmakairaus (RC), iskuporaperustainen murskenäytteenotto ja Sonic drill -menetelmä (taulukko 1). Näytepisteet pyrittiin sijoittamaan koko tutkimusalueelle uuden geologisen tiedon keräämiseksi ja kattavan näytepisteverkon aikaan saamiseksi. Kaikilla menetelmillä pyrittiin saamaan saman periaatteen mukaiset näytteet eli jatkuva moreeninäyte (väh. 5 litraa) 1-2 m kallionpinnasta ylöspäin ja kalliosta vähintään 3-4 m kairasydäntä. Tutkimuskaivannoista moreeninäytteitä otettiin lisäksi eri moreenipatjoista ja 5 litran näytteiden lisäksi myös 12 litran näytteitä vertailun tekemiseksi perinteiseen raskasmineraalitutkimukseen. Taulukkoon 2 on kerätty eri menetelmillä saatavien näytetyyppien tietoja peilaten asetettuun tavoitteeseen. Lähes kaikilla menetelmillä pystyttiin ottamaan tavoitellun kokoinen moreeninäyte ja myös kalliovarmistus, tosin kaikilla menetelmillä saatu näyte ei ollut laadukas tai riittävän edustava ja myös startigrafinen kontrolli ei kaikin osin ollut saavutettavissa. Ongelmia oli myös kallionäytteissä, sillä kaikilla menetelmillä saaduista näytteistä ei voinut tehdä kivilajien ja rakenteiden havainnointia.

14 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS NovTecEx - Loppuraportti 8 Taulukko 1. Testatut näytteenottomenetelmät, kairausmetrit ja näytemäärät. Taulukko 2. Näytetyyppien saanti eri näytteenottomenetelmillä. Tulokset Tehtävässä testatuista näytteenottomenetelmistä parhaiten soveltuivat asetettuun tavoitteeseen nähden perinteinen syväkairausmenetelmä käyttäen maakairausta ja SonicDrilling-menetelmä (taulukko 3). Kustannustehokkuuden puolesta tutkimuskaivantojen käyttö on perusteltu menetelmä ohuiden maapeitteiden (<6 m) ja ympäristöltään pintakäsittelyä kestävillä alueilla. Tulosten perusteella hyvinkin erilaisilla alustaratkaisuilla ja näytteenottomenetelmillä varustettujen kairaus- ja näytteenottoyksiköillä pystyttiin saamaan aiempaa huomattavasti isompia moreeni- ja rapakallionäytteitä sekä edustava kallionäyte perinteisen geokemian näytteen sijaan. Tavoitteena ollut näytekoon kasvattaminen riittävän isoksi (vähintään 5 litraa eli n kg) edustavaa indikaattorimineraalitutkimusta (mm. raskasmineraalien) varten toteutui hyvin. Erilaisilla syväkairausmenetelmillä saatiin lisäksi luotettava näyte terveestä kalliosta tai rapakalliosta kallionpinnan varmistamiseksi ja kivilajimäärityksen tekemiseksi. Tutkimuskaivannoissa kallionpinta pystyttiin varmistamaan, mutta näytettä saatiin vain kallion pintaosasta. Lisäksi tehtävässä kehitettiin näytteenoton tiedonkeruuta ottamalla käyttöön maastotietokone, johon räätälöitiin GTK:n tietojärjestelmän kanssa yhteensopiva tallennuskäyttöliittymä. Yhdessä GPSlaitteen kanssa laitetta voitiin käyttää sekä tiedon tallennukseen kentällä että navigointiin. Näytepisteeltä toiselle liikuttaessa voidaan optimaalinen reitti suunnitella etukäteen tai hakea reaaliaikaisesti huomioiden tutkimusalueen metsäkuviot ja luontoarvot. Tämä reitinoptimointi toteutettiin Savukos-

15 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS NovTecEx - Loppuraportti 9 ken-pelkosenniemen alueella hyödyntäen GIS-ohjelmistoa, kiinteistörajatietoja, Metsähallituksen metsäkuviotietoja ja luontoarvoiltaan merkittäviä kohteita ja/tai suojelualuetietoja sekä yksityismaiden lupatietoja. Myös valmiit reitit ja erilaiset esteet, kuten poroaidat voitiin ottaa huomioon liikkumisessa. Metsäkuviotietoja käytettiin etukäteen luokiteltuna, jolloin voitiin välttää kulun kannalta hankalat kuviot ja sitä kautta minimoida puusto- ja taimikkovauriot. Reitinoptimoinnin toteutus on dokumentoitu erillisessä raportissa (Taivalkoski ja Sarala 2013). Taulukko 3. Näytteenottomenetelmien soveltuvuus maa- ja kallioperänäytteiden ottamiseen. Jatkotoimenpiteet ja suositukset Tehtävässä toteutetut tutkimukset ja menetelmätestaukset antoivat positiivisia tuloksia erilaisten näytteenottomenetelmien soveltuvuudesta isojen pohjamoreeninäytteiden ottamiseen ja kalliovarmistuksen tekemiseen. Kuitenkaan mikään testatuista laiteratkaisuista ei kokonaisuutena täyttänyt tavoitteita tehokkaasta ja ympäristöä erittäin vähän kuorimittavasta näytteenottomenetelmästä. Myös kustannustehokkuudessa on parantamiseen varaa useilla menetelmillä. Saatujen kokemusten perusteella suositeltavin laitteistoratkaisu on mahdollisimman kevytrakenteinen, tela-alustainen, maa- ja syväkairausyksiköllä varustettu syväkairausyksikkö, jossa optiona on korkeataajuuskairausyksikkö jatkuvien näytesarjojen saamiseksi sekä maapeitteestä että kallionpinnasta. Varsinaista kairausyksikköä tukemaan tarvitaan lisäksi niin ikään tela-alustainen huuhteluveden kuljetusyksikkö. Joko perinteisen maakairauksen tai SonicDrill-kairauksen jälkeen syväkairausta voidaan tarvittaessa jatkaa perinteisin menetelmin esim. kalliosta havaitun mineralisoituneen kiven syvempien näytteiden ottamiseksi. Näytteenottoa voidaan tehdä tela-alustaisilla laitteistoilla ympäri vuoden, mutta suositeltavinta on työn toteuttaminen talvikautena maanpinnan ollessa jäässä ja lumen peittämä. Tällöin maastoon jää mahdollisimman vähän jälkiä näytteenottopisteillä ja sinne kuljettaessa. Suositellulla näytteenottokonseptilla vähennetään ympäristövaikutuksia, koska samalla kertaa saadaan sekä maa- että kallioperänäytteet, geokemialliset ja mineralogiset näytteet ja näytteenotto voidaan suorittaa ympäristönäkökohdat huomioiden sopivimpana ajankohtana. Myös porauksesta tulevan soijan määrä on vähäinen, koska huuhteluveden määrä pyritään pitämään minimissä mahdollisimman häiriintymättömän näytteen saamiseksi. Jatkotoimenpidesuosituksena on: Edellä mainitun suositeltavan laitteisto- ja alustaratkaisun kehittäminen ja sovellettu testaus erilaisilla luontotyypeillä (suot, tunturialue jne.) ja maaperämuodostuma-alueilla (erilaiset moreenimuodostumat, harjut jne.), tiestön ulkopuolella.

16 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS NovTecEx - Loppuraportti 10 Sonic drilling -kairauslaitteiston saaminen Suomeen (sovellusmahdollisuuksia paljon muussakin tutkimuksessa kuin malminetsinnässä; esim. pohjarakennetutkimukset, ympäristötutkimukset, pohjavesitutkimukset jne.) Metsäkuvio- ja suojelualuetietoihin pohjautuvan reitinoptimoinnin ja maastotallentimen käyttö tulisi saada normaalikäyttöön puustovahinkojen vähentämiseksi ja näytteenoton tehostamiseksi. 4.2 Tehtävä 2. Moreenin mineraloginen tutkimus Suunniteltu työmäärä: 5 htkk Vastuuhenkilö: FT Jukka Marmo ja FT Marja Lehtonen Tavoite: - Tavoitteena kehittää kustannustehokas raskasmineraalinäytteiden esikäsittelyja analysointikonsepti - Automatisoidun mineraalitunnistuksen hyödyntäminen mineralogisen tutkimuksen tehostamiseksi Johdanto ja tavoite Maaperänäytteen tutkimiseen on jo olemassa luotettavat elektronioptiset tutkimusmenetelmät. Sen sijaan malmipotentiaali- ja -viitearviointiin on kehitettävä kustannustehokas ja luotettava näytteiden käsittely- ja tutkimusmenetelmä. Koska kustannustehokkuus edellyttää nopean kemian analytiikan ja vaativan elektronioptisen tutkimuksen yhdistelmän optimoimista, kehitystyössä operoidaan moreenin raskasmineraalikonsentraateilla (= malmipotentiaali- ja malmiviiteinformaation konsentraatti), jotka on kyettävä valmistamaan niin, ettei näytteen mahdollinen potentiaali- ja viiteinformaatio tuhoudu. Samalla on varmistettava näytteen sisältävän raskasmineraalikonsentraatin edustavuus käsittely- ja tutkimusprosessin kaikissa vaiheissa. Kehitystyö kattaa seuraavat vaiheet: 1. Kentältä otettavan näytteen koko 2. Tutkittavan jakeen valinta (<0,06 mm, mm,?) 3. Raskasmineraalikonsentraatin valmistamista ja tutkimusta haittaavien sekundaarimineraalien (esim. götiitti ja pintasaostumat) primääri-informaation säilyttävän poistomenetelmän kehittäminen 4. Raskasmineraalikonsentraatin käsittely ja näytemäärän mitoittaminen kemian analytiikkaa varten (edustavuuden varmistaminen) 5. Raskasmineraalikonsentraation käsittely elektronioptiseen analytiikkaan ja tutkimukseen 6. Automatisoidun mineraalitunnistuksen käyttö mineralogisen tutkimuksen tehostamiseksi Tutkimuksen tavoitteena oli kehittää nopea ja luotettava malminetsijöitä hyödyttävä näytteenkäsittely- ja tutkimusmenetelmä, jossa kaikkien näytteiden raskasmineraalikonsentraatit analysoidaan kemiallisin menetelmin, joiden tuloksena seuloutuvat malmipotentiaali- ja -viiteindikatiiviset näyt-

17 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS NovTecEx - Loppuraportti 11 teet automatisoituihin, elektronioptisiin mineralogisiin tutkimuksiin. Mineralogisen tutkimuksen avulla voidaan selvittää paljastuneiden indikaatioiden malmigeneettinen arvo (potentiaali) tai käyttää indikaatioita tunnistusmittakaavaiseen tai kohteelliseen malminetsintään. Tässä osiossa yhteistyökumppanina oli Geological Survey of Canada (Ottawa), josta tutkijayhteistyötä tehtiin Dr. Isabelle McMartinin ja M.Sc. Beth McClenaghanin kanssa. Yhteistyö sisälsi tiedonvaihtoa ja tutkijavierailuja sekä Kanadaan että Suomeen ja myös näytteiden vertailututkimusta. Toteutus Tehtävässä kehitettiin uusi näytteiden esikäsittely ja analysointimenetelmä hyödyntäen tunnetusta tutkimuskohteesta Ilomantsista kerättyä näytemateriaalia. Uuteen prosessiin kuului moreeninäytteiden (<1 mm:n fraktion) seulonta ja konsentrointi käyttäen tärypöytää sekä sen jälkeen magnetiittivapaan osakonsentraatin mikroaaltouunitehostettu liotus ennen kemiallista analysointia käyttäen HR-SC-ICPMS-menetelmää. Pitoisuuksien ja tutkimuksen kannalta mielenkiintoiset konsentraatit valittiin tutkittavaksi tarkemmin automatisoidulla mineralogisella tunnistusmenetelmällä (FE-SEM- EDS:llä). Kehitettyä näytteenkäsittely- ja tutkimusproseduuria testattiin ja modifioitiin varsinaisilla Savukosken-Pelkosenniemen alueelta tehtävässä 1 kerätyillä näytteillä sekä kontrolloitiin vertailututkimuksella Kanadassa ODM-laboratoriossa. Tarkempi tutkimusprosessin kuvaus, toteutus ja tulokset on koottu erilliseen raporttiin (Lehtonen ym. 2014; GTK:n arkistoraportti 102/2014) ja tieteelliseen artikkeliin Lehtonen ym. (2015). Tulokset ja johtopäätökset NovTecEx-näytteille suunniteltu näytekäsittely osoittautui tehokkaaksi. Se oli yhdistelmä perinteisistä ja moderneista metodologioista. Hienorakeiset raskasmineraalit saatiin moreenista luotettavasti talteen, ja niiden päämineralogia pystyttiin nopeasti määrittämään LV-SEM-EDS:llä. Tuloksena syntyi raskasmineraalitietokanta Savukosken-Pelkosenniemen näytteenottoalueelle. Yksi projektin haastavimmista osuuksista oli kehittää menetelmä, jolla raskasmineraalikonsentraatit saataisiin kokonaan liuotettua mikroaaltouunitekniikan avulla. Tuloksena kehitetty protokolla on huomattavasti aikaa ja henkilötyötä säästävä perinteisiin liuotusmenetelmiin verrattuna. HR-SC- ICPMS:n analyysivalmiudet mahdollistavat alle ppb-tason hivenalkuainekoostumuksen mittaamisen. FE-SEM-EDS:llä tehdyissä yksityiskohtaisissa mineralogisissa selvityksissä havaittiin jopa alle 1 μm kokoisia yksittäisiä indikaattorimineraalien rakeita tai -sulkeumia. Projektin lopputulokset osoittavat, että modernit tutkimuslaitteet voivat huomattavasti pienentää malminetsintään käytettävien näytteiden alkuperäistä näytekokoa. Tässä tutkimuksessa yleisimmin käytetty näytekoko oli alun alkaen melko pieni (5 l), mutta mineralogiseen määritykseen riittävä. Pieni näytekoko vähentää luonnollisesti näytteenottoon ja -prosessointiin vaadittavaa kapasiteettia, ja edelleen ko. toiminnan vaikutusta ympäristöön. Lisää tutkimustyötä kuitenkin vaadittaisiin optimaalisen näytekoon määrittämiseen erityyppisiin tutkimuksiin, sekä mahdollisten oikoteiden havaitsemiseen näyteprosessointikaaviossa. Jäljelle jäänyt NovTecEx-näyteaineisto tarjoaa tähän erinomaisen tutkimusmateriaalin mahdollisille kehitysprojekteille jatkossa.

18 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS NovTecEx - Loppuraportti Tehtävä 3. Kentällä suoritettavat on-site -analyysimenetelmät Suunniteltu työmäärä: 8 htkk Vastuuhenkilö: FT Pertti Sarala Tavoite: - Kannettavien analyysilaitteiden soveltuvuuden testaus osana geokemiallisen näytteenoton kehittämistä ja tulosten reaaliaikaista hyödyntämistä Johdanto Ns. on-line kenttäanalysaattorit, kuten kannettavat XRF-laitteet, ovat viimeisten vuosien aikana kehittyneet huimasti ja niiden luotettavuus sekä tarkkuus ovat lisääntyneet merkittävästi. Kaivoksilla ja erilaisten prosessien ohjauksessa kannettavat analysaattorit ovat olleet käytössä jo pidempään, mutta malminetsinnässä laitteiden käyttö on ollut vähäisempää. Yleensä laitteita on käytetty kivien ja kallion alkuainepitoisuuksien määrittämiseen, muttei juurikaan maaperänäytteiden mittaamiseen. Tutkittavia ja testattavia asioita ovat olleet esim. luotettava näytteenkäsittely ja mittaamisprosessi kentällä sekä tiedonsiirto laitteista tietokantoihin. Tehtävässä pyrittiin myös arvioimaan mahdollisuutta hyödyntää kannettavan analysaattorin käyttöä reaaliaikaiseen näytteenoton ohjaukseen. Toteutus Projektille hankittiin kannettava XRF-laite (Olympus Delta 6000), jolla mitattiin moreeni- ja kivinäytteitä Savukosken-Pelkosenniemen alueelta kerätystä näytemateriaalista. Mittausproseduuria kehitettiin lähinnä moreeniainekselle sopivaksi ja mittausjärjestelyillä tutkittiin kannettavan analysaattorin toimivuutta moreenin kemiallisen koostumuksen mittaamiseen kenttäolosuhteissa. Menetelmistä ja tuloksista on kerrottu tarkemmin erillisessä raportissa, joka on julkaistu GTK:n arkistoraporttina 120/2014 (Sarala ym. 2014) ja Special Paper artikkelissa Sarala ym. (2015). Tutkimuksessa mitattiin 100 moreeninäytettä kattaen koko Savukoski-Pelkosenniemi tutkimusalueen. Mittauksia tehtiin kolmella eri esikäsittelyllä: a) luonnon kostea n. < 2 mm fraktio, b) kuivattu n. < 2 mm:n fraktio ja c) kuivattu, jauhettu ja briketöity (eli ns. XRF-nappi). Näistä briketit analysoitiin laboratorio-xrf:llä vertailuaineiston saamiseksi. Lisäksi rinnakkaisista näytteistä analysoitiin <0,06 mm:n fraktio perinteisellä kuningasvesiuuttomenetelmällä käyttäen ICP-AES ja -MS - määritysmenetelmiä. Kannettavalla XRF-analysaattorilla mitattaessa käytettiin laitteessa olevia tehdasasetuksilla olevia SOIL- ja MiningPlus-moodeja. Kummallakin moodilla suoritettiin jokaisesta näytteestä kolme mittausta, joiden laitteen laskemaa keskiarvoa käytettiin lopullisena analyysituloksena. Mittausten kontrolloimiseksi tehtiin duplikaattimittauksia näytteen välein ja lisäksi käytettiin vertailunäytteinä aiemmin mitattua XRF-nappia sekä GTK:n sisäistä projektinäytettä. Laadunkontrolloinnin tulokset on esitetty Special Paper -artikkelissa Sarala ym. (2015).

19 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS NovTecEx - Loppuraportti 13 Tulokset Tulosten perusteella eri menetelmin saadut alkuainepitoisuudet näyttäisivät korreloituvan hyvin keskenään ja erityisesti perusmetallien suhteen kannettavan XRF:n tulokset ovat erinomaisia (kuva 3). Tasoeroista huolimatta korkeat ja alhaiset pitoisuudet näyttävät noudattavan samaa trendiä ja indikoivat anomaalisia pitoisuuksia näytemateriaalin käsittelytavasta ja mittausmenetelmästä riippumatta. Sen sijaan pääalkuaineilla on nähtävissä eroja eri näytteenkäsittelytapojen ja mittalaitteiden välillä (kuva 4). Erityisesti kuningasvesiuutosta tehdyt kemialliset analyysit ovat tasoiltaan selkeästi alhaisempia johtuen ko. alkuaineita sisältävien mineraalien heikosta liukenemisesta kuningasveteen (=osittaisuuttomenetelmä, kun XRF on totaalianalyysimenetelmä). Kuva 3. Boxplot-diagrammeja Cu, Cr, Zn and Fe jakautumisesta eri moreeninäytetyypeillä ja mittausmenetelmillä (pxrf, wet = luonnollinen, kostea näyte, käsi-xrf; pxrf, dry = luonnollinen, kuiva näyte, käsi- XRF; Lab XRF, briq = jauhettu ja puristettu näyte, laboratorio XRF; pxrf briq = labra-xrf-puriste, käsi- XRF; AR, ICP-OES = kuningasvesiuutettu <0,06 mm:n fraktio, ICP-OES).

20 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS NovTecEx - Loppuraportti 14 Kuva 4. Boxplot-diagrammeja Al, Ca, K ja Mn jakautumisesta eri moreeninäytetyypeillä ja mittausmenetelmillä (pxrf, wet = luonnollinen, kostea näyte, käsi-xrf; pxrf, dry = luonnollinen, kuiva näyte, käsi-xrf; Lab XRF, briq = jauhettu ja puristettu näyte, laboratorio XRF; pxrf briq = labra-xrf-puriste, käsi-xrf; AR, ICP-OES = kuningasvesiuutettu <0,06 mm:n fraktio, ICP-OES). Vertailun perusteella voidaan kannettavalla XRF:llä saatuja tuloksia pitää hyvinä ja joiltain osin jopa erinomaisina. Erityisesti on huomioitava, että huolimatta näytteenkäsittelytavasta, tulosten perusteella voidaan selkeästi tunnistaa samansuuntaiset trendit ja saada selville anomaalisimmat näytteet, jotka indikoivat mahdollista mineralisoitumista moreeniaineksen lähtöalueella. Positiivista kannettavan XRF-laitteen käytön kannalta on, että menetelmä toimii myös luonnollisille, kosteille ja esikäsittelemättömille moreeninäytteille, mikä alentaa näytteenkäsittelykustannuksia ja tehostaa malminetsintätutkimuksia. Tulosten pohjalta voidaan todeta kannettavan XRF-analysaattorin toimivan: Erinomaisesti perusmetalleille (Co, Cr, Cu, Fe, Mn, Ni, V, Zn) Erinomaisesti/hyvin useimmille pääalkuaineille (Al, Ca, K)

On maamme köyhä ja siksi jää (kirjoitti Runeberg), miksi siis edes etsiä malmeja täältä? Kullan esiintymisestä meillä ja maailmalla

On maamme köyhä ja siksi jää (kirjoitti Runeberg), miksi siis edes etsiä malmeja täältä? Kullan esiintymisestä meillä ja maailmalla On maamme köyhä ja siksi jää (kirjoitti Runeberg), miksi siis edes etsiä malmeja täältä? Kullan esiintymisestä meillä ja maailmalla Tutkimusmenetelmistä GTK:n roolista ja tutkimuksista Lapissa Mikä on

Lisätiedot

Kullaan Levanpellon alueella vuosina 1997-1999 suoritetut kultatutkimukset.

Kullaan Levanpellon alueella vuosina 1997-1999 suoritetut kultatutkimukset. GEOLOGIAN TUTKIMCJSKESKUS Tekij at Rosenberg Petri KUVAILULEHTI Päivämäärä 13.1.2000 Raportin laji Ml 911 14312000/ 711 0 tutkimusraportti 1 Raportin nimi Toimeksiantaja Geologian tutkimuskeskus Kullaan

Lisätiedot

Geologian tutkimuskeskus M06/3821/-97/1/10 Inari, Angeli. Antero Karvinen Rovaniemi

Geologian tutkimuskeskus M06/3821/-97/1/10 Inari, Angeli. Antero Karvinen Rovaniemi Geologian tutkimuskeskus Inari, Angeli Rovaniemi 17.12.1997 Kaoliinitutkimukset Inarin kunnassa Angelin ympäristössä Jalkavaara 1 ja 2 nimisillä valtausalueilla kaivosrekisterinumero 5622/1 ja 2 Tutkimukset

Lisätiedot

Petri Rosenberg 17.3.2000

Petri Rosenberg 17.3.2000 RAPORTTITIEDOSTO N:O 4405 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen aluetoimisto Kallioperä ja raaka-aineet M19/2123/2000/ 2 /10 LEMPÄÄLÄ Kalliojärvi Petri Rosenberg 17.3.2000 KULTATUTKIMUKSET LEMPÄÄLÄN KALLIOJÄRVEN

Lisätiedot

PAIMION KORVENALAN ALUEELLA VUOSINA 1996-1998 SUORITETUT KULTATUTKIMUKSET.

PAIMION KORVENALAN ALUEELLA VUOSINA 1996-1998 SUORITETUT KULTATUTKIMUKSET. RAPORTTITIEDOSTO N:O 4403 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen aluetoimisto Kallioperä ja raaka-aineet M19/2021/2000/1/10 PAIMIO Korvenala Petri Rosenberg 20.1.2000 PAIMION KORVENALAN ALUEELLA VUOSINA

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Raportti 61/2012 Rovaniemi 26.6.2012

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Raportti 61/2012 Rovaniemi 26.6.2012 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Raportti 61/2012 Rovaniemi Selvitys Sodankylän ympäristön maankäyttöä ja kaivostoimintaa tukevasta maaperätiedonkeruusta ja toimintamallista - maaperätiedonkeruu

Lisätiedot

On-site-analysointimenetelmät

On-site-analysointimenetelmät Kuvat P. Sarala On-site-analysointimenetelmät Pertti Sarala Tutkimusprofessori, FT, dosentti, EurGeol Geologian tutkimuskeskus GTK / Kaivannaisalan tiedekunta, Oulun yliopisto Kenttäanalysointimenetelmät

Lisätiedot

Geologian tutkimuskeskus Q 19/2041/2006/1 20.11.2006 Espoo JÄTEKASOJEN PAINUMAHAVAINTOJA ÄMMÄSSUON JÄTTEENKÄSITTELYKESKUKSESSA 1999-2006.

Geologian tutkimuskeskus Q 19/2041/2006/1 20.11.2006 Espoo JÄTEKASOJEN PAINUMAHAVAINTOJA ÄMMÄSSUON JÄTTEENKÄSITTELYKESKUKSESSA 1999-2006. Geologian tutkimuskeskus Q 19/2041/2006/1 20.11.2006 Espoo JÄTEKASOJEN PAINUMAHAVAINTOJA ÄMMÄSSUON JÄTTEENKÄSITTELYKESKUKSESSA 1999-2006 Seppo Elo - 2 - GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tekijät Seppo Elo KUVAILULEHTI

Lisätiedot

Keski-Suomen mineraalipotentiaali - hankkeen kairaukset Hankasalmen Janholanjoella 2014 Ahven Marjaana, Aimo Ruotsalainen

Keski-Suomen mineraalipotentiaali - hankkeen kairaukset Hankasalmen Janholanjoella 2014 Ahven Marjaana, Aimo Ruotsalainen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Yksikkö Kuopio 63/2014 Keski-Suomen mineraalipotentiaali - hankkeen kairaukset Hankasalmen Janholanjoella 2014 Ahven Marjaana, Aimo Ruotsalainen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGIAN

Lisätiedot

Maankamaran kartoitus lentogeofysikaalisin menetelmin

Maankamaran kartoitus lentogeofysikaalisin menetelmin Maankamaran kartoitus lentogeofysikaalisin menetelmin Kaukokartoituspäivät 9.11.2007 Hanna Leväniemi, Taija Huotari, Ilkka Suppala Sisältö Aerogeofysikaaliset mittaukset yleisesti GTK:n lentomittaukset

Lisätiedot

RAPORTTI 2 (5) 060/3234 O~/JJE, UMV/1987. J Eeronheimo, U Vihreäpuu/LAP 17.3.1987 SISALLYSLUETTELO

RAPORTTI 2 (5) 060/3234 O~/JJE, UMV/1987. J Eeronheimo, U Vihreäpuu/LAP 17.3.1987 SISALLYSLUETTELO J Eeronheimo, U Vihreäpuu/LAP 17.3.1987 RAPORTTI 2 (5) 060/3234 O~/JJE, UMV/1987 SISALLYSLUETTELO LIITELUETTELO Lähtötiedot Naytteenotto ja kustannukset Näytteiden käsittely Tulokset kohteittain 4.1 Heinikkolehto

Lisätiedot

Kultatutkimukset Alajärven Peurakalliolla vuosina 2008-2014 Heidi Laxström, Olavi Kontoniemi

Kultatutkimukset Alajärven Peurakalliolla vuosina 2008-2014 Heidi Laxström, Olavi Kontoniemi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Länsi-Suomen Yksikkö Kokkola 2/2015 Kultatutkimukset Alajärven Peurakalliolla vuosina 2008-2014 Heidi Laxström, Olavi Kontoniemi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

NTKIMJSKOHTEEN SlJAINTI AKAIWEN, SAHAKOSKI KARTAN MITTAKAAVA 1 :

NTKIMJSKOHTEEN SlJAINTI AKAIWEN, SAHAKOSKI KARTAN MITTAKAAVA 1 : NTKIMJSKOHTEEN SlJAINTI AKAIWEN, SAHAKOSKI KARTAN MITTAKAAVA 1 : 400 000 OUTOKUMPU Oy Malminets inta MOREENITUTKIMUS AHLAINEN, SAHAKOSKI Tutkimuskohteen sijainti Tutkimuksen tarkoitus Tyon suoritus ja

Lisätiedot

Slingram- ja magneettisten mittausten lisäksi valtausalueella on tehty VLF-Rmittaukset

Slingram- ja magneettisten mittausten lisäksi valtausalueella on tehty VLF-Rmittaukset GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M06/4611/-91/1/10 Kuusamo Iso-Rehvi Erkki Vanhanen TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMOSSA VALTAUSALUEELLA ISO-REHVI 1, KAIV. REK. N:O 4442 MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

GEOLOGAN TUTKIMUSKESKUS giiy-93/2/1 0 KI U Jarmo Nikande r 6.10.199 3

GEOLOGAN TUTKIMUSKESKUS giiy-93/2/1 0 KI U Jarmo Nikande r 6.10.199 3 GEOLOGAN TUTKIMUSKESKUS giiy-93/2/1 0 KI U Jarmo Nikande r 6.10.199 3 SINKKI- JA KULTAMALMITUTKIMUKSISTA KIURUVEDEN HANHISUOLLA, JOUTOKANKAALLA JA KULTAVUORELLA, KTL 3323 03, SEKÄ PYLHY- LÄNAHOLLA, KTL

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3231/-84/x /10 Juva Rantala Hannu Makkonen

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3231/-84/x /10 Juva Rantala Hannu Makkonen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3231/-84/x /10 Juva Rantala Hannu Makkonen 7.11.1984 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JUVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA RANTALA 1, KAIV.REK. N :O 3401 SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA TUTKIMUSTEN

Lisätiedot

Maastotallennin ja metsäkuviotietoihin pohjautuva reitinoptimointi moreeninäytteenotossa Anne Taivalkoski ja Pertti Sarala

Maastotallennin ja metsäkuviotietoihin pohjautuva reitinoptimointi moreeninäytteenotossa Anne Taivalkoski ja Pertti Sarala GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen yksikkö Rovaniemi 170/2013 Maastotallennin ja metsäkuviotietoihin pohjautuva reitinoptimointi moreeninäytteenotossa Anne Taivalkoski ja Pertti Sarala GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

Talvivaaran kipsisakka-altaan vuodon pohjavesivaikutusten selvitys

Talvivaaran kipsisakka-altaan vuodon pohjavesivaikutusten selvitys Talvivaaran kipsisakka-altaan vuodon pohjavesivaikutusten selvitys (antti.pasanen@gtk.fi) Anu Eskelinen, Anniina Kittilä, Jouni Lerssi, Heikki Forss, Taija Huotari-Halkosaari, Pekka Forsman, Marja Liisa

Lisätiedot

Jarmo Lahtinen 30.4.2001 Julkinen. OKME/Outokumpu 1 kpl

Jarmo Lahtinen 30.4.2001 Julkinen. OKME/Outokumpu 1 kpl 1 (7) Jakelu Kauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl OKME/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus Koveron arkeeisella vihreäkivivyöhykkeellä valtauksilla Mönni 1 5, Kovero 1 2 ja Kuusilampi vuosina 1998 1999

Lisätiedot

30( GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3233/-91/1/10 Rantasalmi Putkela Olavi Kontoniemi

30( GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3233/-91/1/10 Rantasalmi Putkela Olavi Kontoniemi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3233/-91/1/10 Rantasalmi Putkela Olavi Kontoniemi 01.11.1991 30( TUTKIMUSTYOSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA PUT- (ELA 1, KAIV.REK.NRO 4229/1, SUORITETUISTA MALMITUTKINUKSISTA

Lisätiedot

Kompleksilukujen käyttö sähkömagneettisia kaavoja johdettaessa Matti Oksama

Kompleksilukujen käyttö sähkömagneettisia kaavoja johdettaessa Matti Oksama ESY Q16.2/2006/5 16.11.2006 Espoo Kompleksilukujen käyttö sähkömagneettisia kaavoja johdettaessa Matti Oksama GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI 16.11.2006 Tekijät Matti Oksama Raportin laji Tutkimusraportti

Lisätiedot

Pohjajarven vuosilustoisten sedimenttien paleomagneettinen tutkimus: Paleosekulaarivaihtelu Suomessa viimeisten 3200 vuoden aikana

Pohjajarven vuosilustoisten sedimenttien paleomagneettinen tutkimus: Paleosekulaarivaihtelu Suomessa viimeisten 3200 vuoden aikana Raportti Q29.119612 Timo J. Saarinen Geofysiikan osasto Gtk Pohjajarven vuosilustoisten sedimenttien paleomagneettinen tutkimus: Paleosekulaarivaihtelu Suomessa viimeisten 3200 vuoden aikana Paleomagnetic

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

EAKR VALINTAESITYS Hankkeen perustiedot Kysymys Vastaus Toimintalinja: Erityistavoite : Maantieteellinen kohdealue

EAKR VALINTAESITYS Hankkeen perustiedot Kysymys Vastaus Toimintalinja: Erityistavoite : Maantieteellinen kohdealue EAKR VALINTAESITYS Hankkeen perustiedot Kysymys Vastaus Hankkeen diaarinumero 2631/31/15 Hakemuksen saapumispvm 17.9.2015 Hakijan virallinen nimi Geologian tutkimuskeskus Hankkeen julkinen nimi Mineral

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Raaka-ainetoimiala M06/2533/-99/1/10 HAUKIPUDAS Isolahti 1. Esko Korkiakoski 21.12.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Raaka-ainetoimiala M06/2533/-99/1/10 HAUKIPUDAS Isolahti 1. Esko Korkiakoski 21.12. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Raaka-ainetoimiala M06/2533/-99/1/10 HAUKIPUDAS Isolahti 1 Esko Korkiakoski 21.12.1999 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS HAUKIPUTAAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA ISOLAHTI

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Kuopion yksikkö M19/3241/-03/1/10 SUONENJOKI Kärpänlampi, Saarinen Koskee 3241,

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Kuopion yksikkö M19/3241/-03/1/10 SUONENJOKI Kärpänlampi, Saarinen Koskee 3241, 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Kuopion yksikkö M19/3241/-03/1/10 SUONENJOKI Kärpänlampi, Saarinen Koskee 3241, 3242 30.12.2003 Mäkinen Jari Raportti Suonenjoen kunnassa kohteissa Kärpänlampi ja Saarinen suoritetuista

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Rovaniemen yksikkö M06/3611/2004/1/10 ROVANIEMEN MAALAISKUNTA Ulkujärvi Isomaa Jorma

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Rovaniemen yksikkö M06/3611/2004/1/10 ROVANIEMEN MAALAISKUNTA Ulkujärvi Isomaa Jorma GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Rovaniemen yksikkö M06/3611/2004/1/10 ROVANIEMEN MAALAISKUNTA Ulkujärvi Isomaa Jorma 08.01.2004 TUTKIMUSTYÖSELOSTE ROVANIEMEN MAALAISKUNNASSA VALTAUSALUEILLA ULKUJÄRVI 1. JA ULKUJÄRVI

Lisätiedot

Maaperäkartoitus metsätalouden vesiensuunnittelun tueksi Timo Huttunen, GTK Timo Makkonen, Tapio

Maaperäkartoitus metsätalouden vesiensuunnittelun tueksi Timo Huttunen, GTK Timo Makkonen, Tapio Maaperäkartoitus metsätalouden vesiensuunnittelun tueksi Timo Huttunen, GTK Timo Makkonen, Tapio 1 Tausta Metsätaloustoimenpiteiden vesiensuojelun kannalta kiintoaineshuuhtouman torjunta on avainasemassa.

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTE KAUHAJOEN ALUEEN MALMITUT- KIMUKSISTA, KOSKIEN VALTAUSALUETTA VÄHÄMÄKI 1, KAIVOSREKISTERI NRO 3873/1

TUTKIMUSTYÖSELOSTE KAUHAJOEN ALUEEN MALMITUT- KIMUKSISTA, KOSKIEN VALTAUSALUETTA VÄHÄMÄKI 1, KAIVOSREKISTERI NRO 3873/1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/1234/-94/1/10 Kauhajoki Niilo Kärkkäinen 15.6.1994 RAPORTTITIEDOSTO N:O 3480 TUTKIMUSTYÖSELOSTE KAUHAJOEN ALUEEN MALMITUT- KIMUKSISTA, KOSKIEN VALTAUSALUETTA VÄHÄMÄKI 1, KAIVOSREKISTERI

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ROVANIEMEN MAALAISKUNNASSA VALTAUSALUEILLA ROSVOHOTU 1-2 KAIV.REK.NRO 4465 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ROVANIEMEN MAALAISKUNNASSA VALTAUSALUEILLA ROSVOHOTU 1-2 KAIV.REK.NRO 4465 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M 06/2633/-91/1/10 Rovaniemen maalaiskunta Rosvohotu Seppo Rossi 29.11.1991 1 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ROVANIEMEN MAALAISKUNNASSA VALTAUSALUEILLA ROSVOHOTU

Lisätiedot

Kiviaineksen määrä Kokkovaaran tilan itäosassa Kontiolahdessa. Akseli Torppa Geologian Tutkimuskeskus (GTK)

Kiviaineksen määrä Kokkovaaran tilan itäosassa Kontiolahdessa. Akseli Torppa Geologian Tutkimuskeskus (GTK) GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Itä-Suomen yksikkö Kuopio M173K2015 Kiviaineksen määrä Kokkovaaran tilan itäosassa Kontiolahdessa Akseli Torppa Geologian Tutkimuskeskus (GTK) Kokkovaran tilan pintamalli. Korkeusulottuvuutta

Lisätiedot

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoittamisen ekologinen riskinarviointi metsäekosysteemissä

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoittamisen ekologinen riskinarviointi metsäekosysteemissä Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoittamisen ekologinen riskinarviointi metsäekosysteemissä Kuopion yliopisto, Ympäristötieteen laitos Päivi Roivainen KYT-seminaari 26.9.2008 KY, Ympäristötieteen laitos

Lisätiedot

RAPORTTI KITTILÄN PETÄJÄSELÄSSÄ TEHDYISTÄ KULTATUTKIMUKSISTA VUOSINA 1986-87

RAPORTTI KITTILÄN PETÄJÄSELÄSSÄ TEHDYISTÄ KULTATUTKIMUKSISTA VUOSINA 1986-87 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M19/3721/-93/1/10 KITTILÄ PETÄJÄSELKÄ Veikko Keinänen 4.5.1993 RAPORTTI KITTILÄN PETÄJÄSELÄSSÄ TEHDYISTÄ KULTATUTKIMUKSISTA VUOSINA 1986-87 Johdanto

Lisätiedot

KEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE

KEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE PENTTI PAUKKONEN VALUHIEKAN HAITTA-AINETUTKIMUS KEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE Työ nro 82102448 23.10.2002 VALUHIEKAN HAITTA-AINETUTKIMUS Kehävalu Oy 1 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 2 2. TUTKIMUSKOHDE 2 2.1

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PIRILÄ 2 ja 3, KAIV. REK. N:O 3682/1-2, SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PIRILÄ 2 ja 3, KAIV. REK. N:O 3682/1-2, SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3233/-87 /1/10 RANTASALMI Pirilä II Hannu Makkonen 27.1.1987 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PIRILÄ 2 ja 3, KAIV. REK. N:O 3682/1-2, SUORITETUISTA

Lisätiedot

-'*. 419/3533/21 /? Geologinen tutkimuslaitos

-'*. 419/3533/21 /? Geologinen tutkimuslaitos r -'*. 419/3533/21 /? Geologinen tutkimuslaitos., Seppo ~ i o Geofysiikan osasto Otaniemi TAIVALKOSKEN SAARIJÄRVEN SAVIKIVIESIINTYMÄN GRAVIMETRINEN TUTKIMUS Tämä raportti liittyy työhön, jota geologisen

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 M 06/1823/-87/1/10 Enontekiö Kilpisjärvi Ilkka Härkönen

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 M 06/1823/-87/1/10 Enontekiö Kilpisjärvi Ilkka Härkönen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 M 06/1823/-87/1/10 Enontekiö Kilpisjärvi Ilkka Härkönen 15.12.1987 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KILPISJÄRVI 1-3,KAIV. REK. N:O 3398/1-3 SUORITETUISTA

Lisätiedot

Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl

Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus 1 (5) Jarmo Lahtinen 25.1.2008 Jakelu Kauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus Kuhmon Hautalehdon valtausalueella Hautalehto 3 (kaiv.

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3233/-92/1/10. Olavi Kontoniemi 04.06.1992

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3233/-92/1/10. Olavi Kontoniemi 04.06.1992 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3233/-92/1/10 Rantasalmi Osikk o Olavi Kontoniemi 04.06.1992 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA OSIKKO, 1, KAIV.REK.NRO 4048/1, OSIKKO 2, KAIV.REK.NRO

Lisätiedot

Maatutkaluotauksen soveltuvuudesta maan lohkareisuuden määrittämiseen Pekka Hänninen, Pekka Huhta, Juha Majaniemi ja Osmo Äikää

Maatutkaluotauksen soveltuvuudesta maan lohkareisuuden määrittämiseen Pekka Hänninen, Pekka Huhta, Juha Majaniemi ja Osmo Äikää Etelä-Suomen yksikkö P 31.4/2009/12 02.03.2009 Espoo Maatutkaluotauksen soveltuvuudesta maan lohkareisuuden määrittämiseen Pekka Hänninen, Pekka Huhta, Juha Majaniemi ja Osmo Äikää GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

Johdanto 1. Tutkimustulokset 3. Tutkimusaineiston tallentaminen 3

Johdanto 1. Tutkimustulokset 3. Tutkimusaineiston tallentaminen 3 SISÄLLYSLUETTELO: Johdanto 1 Suoritetut tutkimukset 1 Vanhan aineiston uudelleenarviointi 1 Kairaukset 1 Geofysikaaliset tutkimukset 2 Petrofysikaaliset mittaukset 2 Maanpintamittaukset 2 Laboratoriotutkimukset

Lisätiedot

PAINOVOIMAMITTAUKSET JA KALLIONPINNAN SYVYYSTULKINNAT

PAINOVOIMAMITTAUKSET JA KALLIONPINNAN SYVYYSTULKINNAT 1 (24) PAINOVOIMAMITTAUKSET JA KALLIONPINNAN SYVYYSTULKINNAT Tuire Valjus Menetelmän perusteista Painovoimamittausten avulla voidaan tutkia tiheydeltään ympäristöstä poikkeavien muodostumien paksuutta

Lisätiedot

HYDROTERMISEN. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Työraportti VAIKUTUS KIVIEN PETROFYSIKAALISIIN OMINAISUUKSIIN KUUSAMON~ Y ~ S S A

HYDROTERMISEN. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Työraportti VAIKUTUS KIVIEN PETROFYSIKAALISIIN OMINAISUUKSIIN KUUSAMON~ Y ~ S S A Q 19/46] 3/1998/1 KUUSAMO Pertti Turunen 4.6.1998 ARKISTOKAPPALE GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Työraportti HYDROTERMISEN MUUTTUMISEN VAIKUTUS KIVIEN PETROFYSIKAALISIIN OMINAISUUKSIIN

Lisätiedot

Raportti Pukinselän kultatutkimuksista Tervolassa vuosina 2003-2007 Antero Karvinen, Jorma Isomaa ja Eero Sandgren

Raportti Pukinselän kultatutkimuksista Tervolassa vuosina 2003-2007 Antero Karvinen, Jorma Isomaa ja Eero Sandgren Pohjois-Suomen yksikkö M19/2633/2007/10/63 21.12.2007 Rovaniemi Raportti Pukinselän kultatutkimuksista Tervolassa vuosina 2003-2007 Antero Karvinen, Jorma Isomaa ja Eero Sandgren GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

Limingan Tupoksen savikivikairaus ja suoritettavat jatkotutkimukset

Limingan Tupoksen savikivikairaus ja suoritettavat jatkotutkimukset M 17/Lka-60/1 Liminka 11.1.1960 Limingan Tupoksen savikivikairaus ja suoritettavat jatkotutkimukset Pyhäkosken voimalaitostutkimuksia suoritettaessa löydetty savikivi on Suomen kallioperässä täysin ympäristöstään

Lisätiedot

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta Projektin loppuseminaari 18.11.2016 Lapin yliopisto Risto Mäkikyrö Haemme visionäärejä Tekesin strategia Toimintatapa- ja sisältöpainotukset ovat Luonnonvarat ja

Lisätiedot

URJALAN KYLMÄKOSKEN ALUEEN TIHENNETTY MOREENIGEOKEMIALLINEN NÄYTTEENOTTO NIKKELIMALMINETSINNÄSSÄ 1997

URJALAN KYLMÄKOSKEN ALUEEN TIHENNETTY MOREENIGEOKEMIALLINEN NÄYTTEENOTTO NIKKELIMALMINETSINNÄSSÄ 1997 RAPORTTITIEDOSTO N:O 4689 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Espoon yksikkö M19/2114/2002/1/10 URJALA KYLMÄKOSKI Espoossa 30.8.2002 Markku Tiainen URJALAN KYLMÄKOSKEN ALUEEN TIHENNETTY MOREENIGEOKEMIALLINEN NÄYTTEENOTTO

Lisätiedot

GEOLOGIA. Evon luonto-opas

GEOLOGIA. Evon luonto-opas Evon luonto-oppaan tekemiseen on saatu EU:n Life Luonto -rahoitustukea GEOLOGIA Korkokuva Evon Natura 2000 -alueen pohjois-, itä- ja länsireunoilla maasto kohoaa aina 180 m meren pinnan yläpuolelle asti.

Lisätiedot

Toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntäminen Suomessa 2013

Toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntäminen Suomessa 2013 Toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntäminen Suomessa 2013 Loppukäyttäjätutkimus, alle 500 henkilön organisaatiot Osa 1/3: Pilvipalvelujen hyödyntäminen toiminnanohjausjärjestelmissä Leena Mäntysaari, Mika

Lisätiedot

Muokattu pääosin esityksestä Presentation in the Norwegian Geotechnical Society meeting, Oslo , Pauli Saksa, Geosto Oy

Muokattu pääosin esityksestä Presentation in the Norwegian Geotechnical Society meeting, Oslo , Pauli Saksa, Geosto Oy Muokattu pääosin esityksestä Presentation in the Norwegian Geotechnical Society meeting, Oslo 15-16.10.2013, Pauli Saksa, Geosto Oy 09.06.2014 Suomen Geoteknillinen Yhdistys Finnish Geotechnical Society

Lisätiedot

Meltauksen geokemiallisten aineistojen tarkastelua Pasi Lehmuspelto, Riitta Pohjola ja Anne Peltoniemi-Taivalkoski

Meltauksen geokemiallisten aineistojen tarkastelua Pasi Lehmuspelto, Riitta Pohjola ja Anne Peltoniemi-Taivalkoski Pohjois-Suomi S49/2009/38 4.6.2009 Rovaniemi Meltauksen geokemiallisten aineistojen tarkastelua Pasi Lehmuspelto, Riitta Pohjola ja Anne Peltoniemi-Taivalkoski GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä

Lisätiedot

Kuva 1. Kairauskohteiden - 3 -

Kuva 1. Kairauskohteiden - 3 - Kuva 1. Kairauskohteiden - 3 - 4 Vuoden 1981 aikana mitattiin sähköisesti ja magneettisesti 33 km 2 alue karttalehdellä 3432.12, lisäksi tihennettiin sähköistä ja magneettista mittausta Haapaselän ja Vehmasmäen

Lisätiedot

RIMPIKOIVIKON ZN-PB AIHEEN GEOKEMIALLISET TUTKIMUKSET JA POKA-KAIRAUS OULAISISSA

RIMPIKOIVIKON ZN-PB AIHEEN GEOKEMIALLISET TUTKIMUKSET JA POKA-KAIRAUS OULAISISSA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/2433/93/2/10 OULAINEN Rimpikoivikko Esko Iisalo 30.4.1993 RIMPIKOIVIKON ZN-PB AIHEEN GEOKEMIALLISET TUTKIMUKSET JA POKA-KAIRAUS OULAISISSA SISÄLLYSLUETTELO TUTKIMUSALUEEN SIJAINTI

Lisätiedot

Rovaniemen Kuluskairan iskupora-aineisto - laaduntarkastusraportti Anne Taivalkoski

Rovaniemen Kuluskairan iskupora-aineisto - laaduntarkastusraportti Anne Taivalkoski Pohjois-Suomen yksikkö Rovaniemi 86/2014 Rovaniemen Kuluskairan iskupora-aineisto - laaduntarkastusraportti Anne Taivalkoski GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI / Dnro Tekijät Anne Taivalkoski Raportin

Lisätiedot

Pellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY

Pellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY Pellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY Esityksen sisältö Ekopellettien ja puupellettien vertailua polttotekniikan kannalta Koetuloksia ekopellettien poltosta

Lisätiedot

Aulis Häkli, professori. KULLAN ESIINTYMISESTÄ JA RIKASTETTAVUUDESTA RAARRK LAIVAKANKAAN KULTW'iINERALISAATIOSSA. Malminetsinta

Aulis Häkli, professori. KULLAN ESIINTYMISESTÄ JA RIKASTETTAVUUDESTA RAARRK LAIVAKANKAAN KULTW'iINERALISAATIOSSA. Malminetsinta KULLAN ESIINTYMISESTÄ JA RIKASTETTAVUUDESTA RAARRK LAIVAKANKAAN KULTW'iINERALISAATIOSSA Tutkimuksen tiiaaja: Tutkimuksen tekija: E ~auharn:ki/ktr Esko Hänninen O U T O K U M P U Oy Malminetsinta Aulis

Lisätiedot

BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala

BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala Proxion 19.10.2015 Proxion BIM historiikkia Kehitystyö lähtenyt rakentamisen tarpeista Työkoneautomaatio alkoi yleistymään 2000 luvulla

Lisätiedot

OUTOKUMPU OY KAIVOSLAIN 19 5:N MUKAINEN TUTKIMUSTYÖSELOSTUS 0 K MALMINETSINTA. Haapajärvi, Kopsa. "Kopsa" Mittakaava 1 : 100 000

OUTOKUMPU OY KAIVOSLAIN 19 5:N MUKAINEN TUTKIMUSTYÖSELOSTUS 0 K MALMINETSINTA. Haapajärvi, Kopsa. Kopsa Mittakaava 1 : 100 000 9 OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA KAIVOSLAIN 19 5:N MUKAINEN TUTKIMUSTYÖSELOSTUS Haapajärvi, Kopsa "Kopsa" 2344 07 Mittakaava 1 : 100 000 0 OUTOKUMPU OY 0 + MALMINETSINTE Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Paikkatiedon hyödyntämismahdollisuudet pienvesien tilan ja kunnostustarpeen arvioinnissa

Paikkatiedon hyödyntämismahdollisuudet pienvesien tilan ja kunnostustarpeen arvioinnissa Paikkatiedon hyödyntämismahdollisuudet pienvesien tilan ja kunnostustarpeen arvioinnissa Teemu Ulvi, SYKE Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli 22.9.2015 Sisältö Purojen tila arviointimenetelmien tarve

Lisätiedot

KOHMALAN OSAYLEISKAAVA, NOKIA MAAPERÄN ARSEENIN TAUSTAPITOISUUSTUTKIMUS

KOHMALAN OSAYLEISKAAVA, NOKIA MAAPERÄN ARSEENIN TAUSTAPITOISUUSTUTKIMUS Vastaanottaja Nokian kaupunki, Asko Riihimäki Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti Päivämäärä 23.12.2013 KOHMALAN OSAYLEISKAAVA, NOKIA MAAPERÄN ARSEENIN TAUSTAPITOISUUSTUTKIMUS KOHMALAN OSAYLEISKAAVA-ALUE

Lisätiedot

Liikehavaintojen estimointi langattomissa lähiverkoissa. Diplomityöseminaari Jukka Ahola

Liikehavaintojen estimointi langattomissa lähiverkoissa. Diplomityöseminaari Jukka Ahola Liikehavaintojen estimointi langattomissa lähiverkoissa Diplomityöseminaari Jukka Ahola ESITYKSEN SISÄLTÖ Työn tausta Tavoitteen asettelu Johdanto Liikehavaintojen jakaminen langattomassa mesh-verkossa

Lisätiedot

Senfit online-kosteusanturin soveltuvuus energiaraaka-aineen mittaukseen

Senfit online-kosteusanturin soveltuvuus energiaraaka-aineen mittaukseen Senfit online-kosteusanturin soveltuvuus energiaraaka-aineen mittaukseen Markku Korhonen, Vesa Fisk Senfit Oy Perttu Laakkonen UPM-Kymmene Oyj Timo Melkas Metsäteho Oy Tutkimuksen tavoite ja toteutus Tutkimuksen

Lisätiedot

Lapin maaperän luontainen puhtaus ja siihen vaikuttavat tekijät Pertti Sarala Erikoistutkija, FT Geologian tutkimuskeskus

Lapin maaperän luontainen puhtaus ja siihen vaikuttavat tekijät Pertti Sarala Erikoistutkija, FT Geologian tutkimuskeskus Kuva P. Sarala Lapin maaperän luontainen puhtaus ja siihen vaikuttavat tekijät Pertti Sarala Erikoistutkija, FT Geologian tutkimuskeskus 1 Geologinen lähestyminen pohjoiseen puhtauteen Sisältö Kallioperä

Lisätiedot

Mitä on tutkimus ja tutkijan työ? Luonnonvarakeskus

Mitä on tutkimus ja tutkijan työ? Luonnonvarakeskus Mitä on tutkimus ja tutkijan työ? Tutkiminen on jokapäiväinen asia Tutkit usein itse - esimerkiksi: Verkko ei toimi. Et kuitenkaan ajattele, että netti on noiduttu vaan että vika on tekninen. Vaihtoehtoisia

Lisätiedot

MALLIT VESIJÄRJESTELMIEN TUTKIMUKSESSA

MALLIT VESIJÄRJESTELMIEN TUTKIMUKSESSA MALLIT VESIJÄRJESTELMIEN TUTKIMUKSESSA Hannu Poutiainen, FT PUHDAS VESI JA YMPÄRISTÖ TUTKIMUSAVAUKSIA MAMKISSA Mikpoli 8.12.2016 Mitä mallit ovat? Malli on arvioitu kuvaus todellisuudesta joka on rakennettu

Lisätiedot

Neuroverkkojen soveltaminen vakuutusdatojen luokitteluun

Neuroverkkojen soveltaminen vakuutusdatojen luokitteluun Neuroverkkojen soveltaminen vakuutusdatojen luokitteluun Sami Hokuni 12 Syyskuuta, 2012 1/ 54 Sami Hokuni Neuroverkkojen soveltaminen vakuutusdatojen luokitteluun Turun Yliopisto. Gradu tehty 2012 kevään

Lisätiedot

Arseenin vaikutus kiviaineksen ottamiseen

Arseenin vaikutus kiviaineksen ottamiseen Arseenin vaikutus kiviaineksen ottamiseen Pirjo Kuula TTY/Maa- ja pohjarakenteet LIFE10 ENV/FI/062 ASROCKS Esityksen sisältö Luontainen arseeni maa- ja kallioperässä ASROCKS hanke Arseenin liukeneminen

Lisätiedot

Ympäristölupahakemuksen täydennys

Ympäristölupahakemuksen täydennys Ympäristölupahakemuksen täydennys Täydennyspyyntö 28.9.2012 19.10.2012 Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaarantie 66 88120 Tuhkakylä Finland 2012-10-19 2 / 6 Ympäristölupahakemuksen täydennys Pohjois-Suomen

Lisätiedot

HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360

HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360 Vastaanottaja Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti ID 1 387 178 Päivämäärä 13.8.2015 HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360 PAIKOITUSALUEEN MAAPERÄN HAITTA-AINETUTKIMUS

Lisätiedot

Datan analysointi ja visualisointi Teollisen internetin työpaja

Datan analysointi ja visualisointi Teollisen internetin työpaja Datan analysointi ja visualisointi Teollisen internetin työpaja Jouni Tervonen, Oulun yliopisto, Oulun Eteläisen instituutti 14.3.2016 Johdanto Tavoite yhdessä määritellä miten data-analytiikkaa voi auttaa

Lisätiedot

Janne Göös Toimitusjohtaja

Janne Göös Toimitusjohtaja Kehotärinän altistuksen hallittavuuden parantaminen: vaihe 2 kehotärinän osaamisen ja koulutuksen hyödyntäminen tärinän vähentämisessä - LOPPURAPORTTI Projektin nimi: Kehotärinän hallittavuuden parantaminen

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

UAV alustaisten menetelmien asiakastarpeet malminetsinnässä ja kaivostoiminnassa

UAV alustaisten menetelmien asiakastarpeet malminetsinnässä ja kaivostoiminnassa UAV alustaisten menetelmien asiakastarpeet malminetsinnässä ja kaivostoiminnassa Jukka Konnunaho ja Tuomo Karinen Geologian tutkimuskeskus, Rovaniemi Esityksen asialista Asiakastarvekartoitus ja sen tulokset

Lisätiedot

TURUN JÄTTEENPOLT- TOLAITOS SAVUKAASUJEN RASKASMETALLI- JA DIOKSIINIMITTAUKSET 2013

TURUN JÄTTEENPOLT- TOLAITOS SAVUKAASUJEN RASKASMETALLI- JA DIOKSIINIMITTAUKSET 2013 Vastaanottaja Jätteenpolttolaitos TE Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 18.12.2013 Viite 1510005392-001A TURUN JÄTTEENPOLT- TOLAITOS SAVUKAASUJEN RASKASMETALLI- JA DIOKSIINIMITTAUKSET 2013 TURUN JÄTTEENPOLTTOLAITOS

Lisätiedot

Sampomuunnos, kallistuneen lähettimen vaikutuksen poistaminen Matti Oksama

Sampomuunnos, kallistuneen lähettimen vaikutuksen poistaminen Matti Oksama ESY Q16.2/2006/4 28.11.2006 Espoo Sampomuunnos, kallistuneen lähettimen vaikutuksen poistaminen Matti Oksama GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI 28.11.2006 Tekijät Matti Oksama Raportin laji Tutkimusraportti

Lisätiedot

Leoparditäpläisten vuolukivien ja serpentiniittien tutkimukset Valtimon kunnassa Suurisuolla vuonna 2008 Mauri Niemelä

Leoparditäpläisten vuolukivien ja serpentiniittien tutkimukset Valtimon kunnassa Suurisuolla vuonna 2008 Mauri Niemelä Itä-Suomen yksikkö M19/4322/2010/28 31.5.2010 Kuopio Leoparditäpläisten vuolukivien ja serpentiniittien tutkimukset Valtimon kunnassa Suurisuolla vuonna 2008 Mauri Niemelä Sisällysluettelo Kuvailulehti

Lisätiedot

Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola

Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma Jaakko Astola Julkisen tutkimusrahoituksen toimijat Suomessa 16.11.09 2 Suomen Akatemian organisaatio 16.11.09 3 Suomen Akatemia lyhyesti Tehtävät Myöntää määrärahoja

Lisätiedot

kosteikkojen suunnitteluun suunnitteluohjeita (mitoitus tehty vähän samaan tapaan Ojitus on muuttanut turpeen ominaisuuksia (hapettunut)

kosteikkojen suunnitteluun suunnitteluohjeita (mitoitus tehty vähän samaan tapaan Ojitus on muuttanut turpeen ominaisuuksia (hapettunut) Suunnittelu- ja mitoitusohjeita ojitettujen kosteikkojen suunnitteluun Björn Klöve (Oulun yliopisto) Taustaa Ojitetuillet ill kosteikoille ill ei ole olemassa mitoitus- ja suunnitteluohjeita (mitoitus

Lisätiedot

Säteilymittaustietojen hallinta turvajärjestelyissä

Säteilymittaustietojen hallinta turvajärjestelyissä Säteilymittaustietojen hallinta turvajärjestelyissä Säteilyturvakeskus Turvateknologia Tarja Ilander tarja.ilander@stuk.fi 4.11.2009 3-4.11.2009 Organisaatio Luvut kuvaavat henkilöstön määrää vuoden 2008

Lisätiedot

MALMITUTKIMUKSET KEITELEEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PELTOMÄKI 1. (kaiv. rek N:o 3574/1), RÄSYSUO 1 (kaiv. rek. N:o 3574/2) JA

MALMITUTKIMUKSET KEITELEEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PELTOMÄKI 1. (kaiv. rek N:o 3574/1), RÄSYSUO 1 (kaiv. rek. N:o 3574/2) JA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3312/-87/1/10 KEITELE Kangasjärvi Jarmo Nikander 8.12.1287 MALMITUTKIMUKSET KEITELEEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PELTOMÄKI 1 (kaiv. rek N:o 3574/1), RÄSYSUO 1 (kaiv. rek. N:o

Lisätiedot

Ala-Siilin kairaukset Pieksämäellä 2014 Perttu Mikkola, Sami Niemi, Aimo Ruotsalainen

Ala-Siilin kairaukset Pieksämäellä 2014 Perttu Mikkola, Sami Niemi, Aimo Ruotsalainen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Itä-Suomen yksikkö Kuopio Arkistoraportti 85/2014 Ala-Siilin kairaukset Pieksämäellä 2014 Perttu Mikkola, Sami Niemi, Aimo Ruotsalainen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

Serpentiinin ja serpentiniitin hyotykayttonakymia

Serpentiinin ja serpentiniitin hyotykayttonakymia ARKISTOKAFPALE.Q h :IS/PL ILZ-SuoinEi! yksikk6 M 10.1/2006/3 Kuopio Serpentiinin ja serpentiniitin hyotykayttonakymia Soile Aatos, Peter Sorjonen-Ward, Asko Kontinen & Tapio Kuivasaari QEOLOQIAN TVrKlMUSKESKUS

Lisätiedot

NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI. EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9.

NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI. EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9. NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9.2016 Näytön arvioinnista Monissa yksittäisissä tieteellisissä tutkimuksissa

Lisätiedot

Korkean resoluution ja suuren kuva-alueen SAR

Korkean resoluution ja suuren kuva-alueen SAR Korkean resoluution ja suuren kuva-alueen SAR MATINE tutkimusseminaari 17.11.2016 Risto Vehmas, Juha Jylhä, Minna Väilä, Ari Visa Tampereen teknillinen yliopisto Signaalinkäsittelyn laitos Hankkeelle myönnetty

Lisätiedot

Laserkeilausaineiston hyödyntäminen maaperägeologiassa

Laserkeilausaineiston hyödyntäminen maaperägeologiassa Laserkeilausaineiston hyödyntäminen maaperägeologiassa Jukka-Pekka Palmu ja Jukka Ojalainen Jukka-Pekka Palmu 25.9. 2010, kuvat: Copyright Jukka-Pekka Palmu, Geologian tutkimuskeskus 1 Maaperäkartoitus

Lisätiedot

GeoChem. Havainnot uraanin käyttäytymisestä kiteisissä kivissä turvallisuusperustelun tukena. KYT2010 tutkimusseminaari

GeoChem. Havainnot uraanin käyttäytymisestä kiteisissä kivissä turvallisuusperustelun tukena. KYT2010 tutkimusseminaari Havainnot uraanin käyttäytymisestä kiteisissä kivissä turvallisuusperustelun tukena GeoChem KYT2010 tutkimusseminaari 26.9.2008 Mira Markovaara-Koivisto Esityksen sisältö Tutkimusryhmä Tutkimuksen perusasetelma

Lisätiedot

Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen (POSKI) Pirkanmaalla

Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen (POSKI) Pirkanmaalla Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen (POSKI) Pirkanmaalla Yhteenveto hankkeesta Maakuntahallitus 14.9.2015 Pohjavesien suojelun ja MAAKUNTAKAAVA kiviaineshuollon yhteensovittaminen

Lisätiedot

REITTI- JA SIJAINTIALLOKAATIO-ONGELMIEN RATKAISEMINEN GEOINFORMATIIKAN MENETELMIN: ESIMERKKEINÄ MAASTOINVENTOINTIREITIT JA SAIRAALAPALVELUT

REITTI- JA SIJAINTIALLOKAATIO-ONGELMIEN RATKAISEMINEN GEOINFORMATIIKAN MENETELMIN: ESIMERKKEINÄ MAASTOINVENTOINTIREITIT JA SAIRAALAPALVELUT REITTI- JA SIJAINTIALLOKAATIO-ONGELMIEN RATKAISEMINEN GEOINFORMATIIKAN MENETELMIN: ESIMERKKEINÄ MAASTOINVENTOINTIREITIT JA SAIRAALAPALVELUT Harri Antikainen Oulun yliopisto Maantieteen laitos GEOINFORMATIIKAN

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Tutkimustyöselostus Suomussalmi Huutoniemi 1-4 (8476/1-4)

Tutkimustyöselostus Suomussalmi Huutoniemi 1-4 (8476/1-4) 15.10.2014 ALTONA MINING LTD/KUHMO METALS OY Suomussalmi Huutoniemi 1-4 (8476/1-4) Sanna Juurela KUHMO METALS OY (Y-tunnus 1925450-2) Kaivostie 9, FIN-83700 Polvijärvi, FINLAND Tel. +358 10 271 0090 SISÄLTÖ

Lisätiedot

Analyysiraporttien kirjoittaminen SYN:n bibliometriikkaseminaari 2, Julkaisutoiminnan arviointi. Tampereen teknillinen yliopisto

Analyysiraporttien kirjoittaminen SYN:n bibliometriikkaseminaari 2, Julkaisutoiminnan arviointi. Tampereen teknillinen yliopisto Analyysiraporttien kirjoittaminen SYN:n bibliometriikkaseminaari 2, Julkaisutoiminnan arviointi Leena Huiku Tampereen teknillinen yliopisto 12.3.2013 TTY:n tutkimuksen arviointi TUT RAE 2010-2011 2 5 paneelia,

Lisätiedot

-3- JOHDANTO Saarijärven kunnassa sijaitseva valtaus PIKKULA 1 (kuva 2), kaiv.rek. n:o 3271/1, KTM n:o453/460/81, tehty 7.l0.

-3- JOHDANTO Saarijärven kunnassa sijaitseva valtaus PIKKULA 1 (kuva 2), kaiv.rek. n:o 3271/1, KTM n:o453/460/81, tehty 7.l0. -3- JOHDANTO Saarijärven kunnassa sijaitseva valtaus PIKKULA 1 (kuva 2), kaiv.rek. n:o 3271/1, KTM n:o453/460/81, tehty 7.l0.-8l,peruttiin 10.12.1984 Valtausalueelta etsittiin lohkareviuhkan lohkareiden

Lisätiedot

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen Fenomenografia Hypermedian jatko-opintoseminaari 12.12.2008 Päivi Mikkonen Mitä on fenomenografia? Historiaa Saksalainen filosofi Ulrich Sonnemann oli ensimmäinen joka käytti sanaa fenomenografia vuonna

Lisätiedot

JAKSOLLINEN JÄRJESTELMÄ

JAKSOLLINEN JÄRJESTELMÄ JASOLLINEN JÄRJESTELMÄ Oppitunnin tavoite: Oppitunnin tavoitteena on opettaa jaksollinen järjestelmä sekä sen historiaa alkuainepelin avulla. Tunnin tavoitteena on, että oppilaat oppivat tieteellisen tutkimuksen

Lisätiedot

Näytteenottosuunnitelma (CEN/TS ja 14779)

Näytteenottosuunnitelma (CEN/TS ja 14779) Näytteenottosuunnitelma (CEN/TS 14778 ja 14779) Jotta näytteenotto voidaan tehdä laadukkaasti, tulee laatia näytteenottosuunnitelma. Sen tarkoituksena on helpottaa ja selkeyttää laaduntarkkailua sekä varmistaa

Lisätiedot

Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus.

Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus. Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus. 2012 Envitop Oy Riihitie 5, 90240 Oulu Tel: 08375046 etunimi.sukunimi@envitop.com www.envitop.com 2/5 KUUSAKOSKI OY Janne Huovinen Oulu 1 Tausta Valtioneuvoston

Lisätiedot

GeoChem. Havainnot uraanin käyttäytymisestä kiteisissä kivissä 2006-2010 Mira Markovaara-Koivisto Teknillinen korkeakoulu, Geoympäristötekniikka

GeoChem. Havainnot uraanin käyttäytymisestä kiteisissä kivissä 2006-2010 Mira Markovaara-Koivisto Teknillinen korkeakoulu, Geoympäristötekniikka GeoChem Havainnot uraanin käyttäytymisestä kiteisissä kivissä 2006-2010 Mira Markovaara-Koivisto Teknillinen korkeakoulu, Geoympäristötekniikka 15.2.2008 KYT2010 seminaari - Kalliokulkeutuminen Helsingin

Lisätiedot

Sulfidisavien tutkiminen

Sulfidisavien tutkiminen Sulfidisavien tutkiminen Ympäristö- ja pohjatutkimusteemapäivä 9.10.2014 Mikael Eklund Geologian tutkimuskeskus 9.10.2014 1 Peruskäsitteitä Sulfidisedimentti (Potentiaalinen hapan sulfaattimaa) Maaperässä

Lisätiedot

YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI

YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI Ympäristömelu Raportti PR3231 Y01 Sivu 1 (11) Plaana Oy Jorma Hämäläinen Turku 16.8.2014 YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI Mittaus 14.6.2014 Raportin vakuudeksi Jani Kankare Toimitusjohtaja, FM HELSINKI Porvoonkatu

Lisätiedot

Loppuraportti. Virtuaali-Frami, CAVE-ohjelmisto. Harri Mähönen projektiassistentti Seinäjoen ammattikorkeakoulu. Versio

Loppuraportti. Virtuaali-Frami, CAVE-ohjelmisto. Harri Mähönen projektiassistentti Seinäjoen ammattikorkeakoulu. Versio 1 Loppuraportti Virtuaali-Frami, CAVE-ohjelmisto Harri Mähönen projektiassistentti Seinäjoen ammattikorkeakoulu Versio 1.0 15.1.2006 2 Sisällys Tiivistelmä... 3 1 Johdanto... 4 1.1 Dokumentin tarkoitus...

Lisätiedot