Peltosalmen opintotalon laajennuksen ja peruskorjauksen hankesuunnitelma

Transkriptio

1 Sivu 1/12 Tilaaja: Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä Hanke: Peltosalmen opintotalon laajennuksen ja peruskorjauksen hankesuunnitelma LOPPURAPORTTI Opintotalon peruskorjaus ja laajennus Haahtela Oy Bulevardi 16 B, Helsinki, puhelin , telefax , sähköposti

2 Sivu 2/12 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ PELTOSALMEN TOIMINNOT OPINTOTALON NYKYISET JA TULEVAT TILAT Opetuksen tilat... 5 Henkilökunnan tilat... 6 Keittiö ja ruokailutila VÄESTÖNSUOJA PYSÄKÖINTI TONTTI JA ASEMAKAAVA KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTEET JA TEKNISET TAVOITTEET Kestävän kehityksen tavoitteet... 7 Rakennukset... 8 Piha... 8 Pohjaolosuhteet... 8 Lvia-tekniikka... 8 Sähkötekniikka TOTEUTTAMISAIKATAULU RAKENNUSKUSTANNUKSET Liitteet Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Wop-mittauksen tilaluettelo Opintotalon pohjapiirros Peruskorjauksen tavoitehinta-arvio ja tilaluettelo Laajennuksen tavoitehinta-arvio ja tilaluettelo

3 Sivu 3/12 TIIVISTELMÄ Ylä-Savon koulutuskuntayhtymälle on valmistunut kesäkuussa 2013 Haahtelakehitys Oy:n tekemänä esitys Peltosalmen toimipisteen toimitilastrategiasta. Tämä hankesuunnitelma pohjautuu esitykseen, jossa Peltosalmen opintotaloon tehdään laajennus ja samalla koko rakennus peruskorjataan. Laajennuksen valmistumisen jälkeen Peltosalmen päärakennus (rakennettu vuonna 1977, m2) puretaan. Väistötiloja ei tarvita. Peltosalmella järjestetään luonnonvara-alan koulutusta maatalous- ja maarakennusalalla. Opintotalon tiloja käyttävät kaikki Peltosalmen opiskelijat. Peltosalmen opintotalon laajennukseen esitetään sijoittuvaksi jakelukeittiö, ruokasali sekä työ- ja kokoustiloja. Opintotalon peruskorjattavassa osassa tulee olemaan yleisopetustiloja, laboratorio, auditorio ja kirjasto. Laajennuksen koko on yhteensä 543 netto-m2 ja laajennuksen rakennuskustannukset 1,04 M. Peruskorjauksen laajuus on m2 ja rakennuskustannukset 1,03 M. Hanke yhteensä on 2,1 M. Kustannustaso 8/2014, alv 0 %. Peruskorjauksessa uusitaan sähköt sekä ilmastointi käyttäen vanhaa kanavistoa. Tilat kunnostetaan lattiapinnat pääosin säilyttäen. Vesikatto uusitaan. Mikäli hankepäätös tehdään syys-lokakuussa 2014, ja heti sen jälkeen käynnistyy toteutussuunnittelu, alustavan aikataulun mukaan rakentaminen voi alkaa kesällä Toiminta voi alkaa uusissa / peruskorjatuissa tiloissa vuoden 2016 keväällä -kesällä. Hankesuunnitelmaa ovat ohjanneet Ylä-Savon koulutuskuntayhtymän edustajat Kari Puumalainen Pentti Väisänen Onni Piippo Matti Kauppinen Outi Rautiala Jarmo Walli Kirsi Pulkkinen Vesa Miettinen kuntayhtymän johtaja rehtori kiinteistöpäällikkö talousjohtaja koulutusjohtaja, vararehtori koulutusalajohtaja, luonnonvara-ala koulutusalajohtaja, palvelualat ja atto-opinnot koulutusalajohtaja, tekniikka ja liikenne

4 Sivu 4/12 Lisäksi on haastateltu koulutuspäälliköitä ja opettajia. Keittiön osalta tietoja antoi ravitsemispäällikkö Leila Koistinen. Hankesuunnitelman ovat laatineet projektipäälliköt Minna Moisio ja Raili Kuosmanen, työtä on johtanut dosentti Ari Pennanen Haahtela kehitys Oy:stä. 1 PELTOSALMEN TOIMINNOT Vuonna 2013 laaditussa toimitilaselvityksessä tarkasteltiin Peltosalmen tilatarvetta Haahtela Oy:n WOP-menetelmällä. Peltosalmella opiskelee noin 210 nuorta ja aikuisia 2-3 ryhmää päivittäin. Mitatut toiminnot ovat seuraavat: Kohde: YSAO Peltosalmi Toimiala Mitoitin Ryhmäkoko Yksikkö YSAO AIK Maarakennusala* koulutuspäivää YSAO AIK Maatalousala koulutuspäivää YSAO Eläintenhoitaja (perusk ja yo) opisk YSAO Maarakennuskoneenkuljettaja* opisk YSAO Maaseutuyrittäjä opisk Yhteensä 504 (2,7 ryhmää/pv) koulutuspäivää 210 opisk Edellä kuvatun toiminnan tilatarve WOP mittauksen mukaisesti on yhteensä m2. Tilaluettelo on liitteenä 1. Toimitilaselvityksen esityksen mukaisesti Opintotalon nykyisiin tiloihin tehdään lvi-saneeraus ja rakennusta laajennetaan. Laajennukseen tehdään keittiö ja ruokailutilat. Näiden tilojen valmistuttua, vuonna 1977 rakennetusta, päärakennuksesta luovutaan. Aluepiirustus on kuvattu kannessa. 2 OPINTOTALON NYKYISET JA TULEVAT TILAT Opintotalo (rak 12) on rakennettu vuonna 1986 ja laajuus on noin h-m2. Rakennuksen talotekniikka on teknisen ikänsä vuoksi peruskorjaustarpeessa. Julkisivut ovat pääosin puhtaaksi muurattuja ja kunnossa. Julkisivun puuosien

5 Sivu 5/12 sekä ikkunoiden maalipinta on rapistunut. Peltikatto on vuotanut luokan 102 kohdalta. Peruskorjauksessa talotekniikka uusitaan. Vanhat kanavistot säilytetään, mutta iv-kone ja päätelaitteet uusitaan. Patterit putkituksineen säilyy. Lämmönjakolaitteisto säilyy. Sähköistys ja valaisimet uusitaan pääosin. Alakatot uusitaan, pinnat huoltomaalataan ja lattiat säilyvät ennallaan. Vanhan pääsisäänkäyntiaulan vessojen lattiat uusitaan. Tilamuutoksia on yhdellä alueella, noin 50 m2. Julkisivujen puuosat kunnostetaan, ikkunat maalataan ulkoa. Vesikatto uusitaan. Vesikattovarusteet ja räystäsrakenteet uusitaan. Pihassa tehdään vain rakennustöiden vaatimat muutokset. Nykyinen keittiö ja ruokasali sijaitsevat päärakennuksessa, joka on tarkoitus purkaa. Uusi keittiö aputiloineen on sijoitettu laajennukseen. Laajennukseen tulee myös uusi pääsisäänkäynti ja henkilökunnan tiloja. Uusilta tiloilta edellytetään monikäyttöisyyttä, muunneltavuutta ja viihtyisyyttä. Nykyisten tilojen pohjapiirustus on liitteenä 2. Piirustuksessa on esitetty hankesuunnittelun aikana tutkittu rakennuksen laajentamissuunta. Seuraavassa tilojen käyttöä on kuvattu toiminnoittain. 2.1 Opetuksen tilat Peruskorjausalueella olevat luokat säilyvät. Yksi luokka lisää syntyy kun työtiloja ja siivouksen tiloja yhdistetään purkamalla väliseiniä. Muita väliseinäpurkuja ei ole. Luokat varustetaan nykyaikaisella tietotekniikalla (esitysmahdollisuus tykin tai useamman television kautta, langaton ja kiinteä verkkoyhteys). Nykyinen laboratoriotila säilyy. Kalusteet ja laitteet säilyvät. Auditorio säilyy. Auditorion penkit ja muut kalusteet säilyvät nykyisenä. Kirjaston toimintaa kehitetään. Kirjastosta tehdään opiskelijoiden tiedonhakukeskus ja itsenäisen opiskelun ja kohtaamisen paikka. Kirjaston siirto laajennukseen pääsisäänkäynnin yhteyteen on mahdollista toteuttaa, jos kirjaston nykyisiin tiloihin sijoitetaan vastaava määrä laajennuksen tilaohjelman muita tiloja, esim. opettajien työtila.

6 Sivu 6/ Henkilökunnan tilat Henkilökunnan tiloja on myös Peltosalmen muissa rakennuksissa. Opintotalon laajennukseen suunnitellaan opettajille työtilaa 70 m2. Työtila on pieni maisematoimisto. Henkilökohtainen työhuone suunnitellaan koulutuspäällikkö koulutusvastaava toimistosihteeri Tietohallinnon käytössä oleva työtila jää nykyiselle paikalleen. 2.3 Keittiö ja ruokailutila Keittiö on jakelukeittiö ja ruoka tuodaan Asevelikadun toimipisteen keittiöstä. Lounasmäärä on keskimäärin 150 annosta. Lisäksi noin 50 henkilöä käy aamupalalla ja noin 60 henkilöä päivällisellä. Iltapalaksi opiskelijat kokoavat oman eväspussin päivälliseltä. Peltosalmen nykyisen päärakennuksen, Ravintola Apilan nykyisistä keittiölaitteista on tarkoitus siirtää uuteen keittiöön: Korikuljetinastianpesukone Metos WD 151E ja siihen liittyvät oheislaitteet (hankintavuosi 2011), o Astianpesukoneen kulkusuuntaa ei voi vaihtaa, mikä on otettava huomioon keittiösuunnittelussa. Yhdistelmäuuni Metos CombiMaster (hankintavuosi 2011) Säiliö kahvinkeitin Metos (hankintavuosi 2011) Jäähdytyskaappi Dieta DC 520 R/R (hankintavuosi 2014) Ruokailusalissa on jakelulinjasto ja noin 75 asiakaspaikkaa. Ruokailu on mitoitettu tapahtuvaksi kahdessa osassa. Astiapalautus tapahtuu suoraan keittiöön palautusluukun kautta. Ruokailutilan yhteyteen on ajateltu sijoitettavan kokoushuone, joka voi toimia esim. henkilökunnan virkistystilana sekä ruokailun lisätilana ruuhka-aikana. Ruokailutilan käyttö myös muuhun toimintaan, kuten opetus, kokoontuminen ja opiskelijoiden iltakäyttö, on huomioitava suunnittelussa.

7 Sivu 7/12 3 VÄESTÖNSUOJA Peltosalmen alueella Ysao:n rakennuksissa ei ole väestönsuojaa. Vuonna 2010 rakennetun maarakennushallin (761 h-m2) rakennusluvan yhteydessä ei edellytetty väestönsuojan rakentamista. Toimitilastrategian mukaan Opintotalon peruskorjauksen ja laajennuksen valmistumisen jälkeen päärakennus puretaan. Päärakennuksessa on h-m2, joten tilojen kokonaislaajuus pienenee noin 980 m2. Henkilömäärä alueella ei olennaisesti muutu. 4 PYSÄKÖINTI Olemassa olevat pysäköintialueet säilyvät. 5 TONTTI JA ASEMAKAAVA Rakennuspaikan tontti on Ylä-Savon koulutuskuntayhtymän omistuksessa. Alueelle saa rakentaa. 6 KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTEET JA TEKNISET TAVOITTEET 6.1 Kestävän kehityksen tavoitteet Rakennukset suunnitellaan kestävän kehityksen periaattein ympäristö- ja elinkaarinäkökohdat huomioon ottaen. Rakennuksen tavoitekäyttöikä on rungon ja sokkelien osalta 100 vuotta, julkisivujen ja piharakenteiden osalta 50 vuotta. LVI-laitteiden elinkaaritavoite on 25 vuotta ja rakennusautomaatiolaitteiden 15 vuotta. Ympäristövaikutusten kannalta oleellisimmat tavoitteet tulee asettaa lämpöenergiankulutukselle ja sähköenergiankulutukselle. Tavoitearvot täsmennetään jatkosuunnittelussa. Peruskorjausosalle ei ole tarkoitus tehdä eristeiden lisäystä, joten tavoitearvot voivat olla erilaiset uudisosassa kuin peruskorjausosassa. Tärkeimpien rakenteiden, rakennusosien ja teknisten järjestelmien valinnat suoritetaan ratkaisujen koko elinkaaren aikaisten kustannusten perusteella. Tarvikkeiden, materiaalien ja värien valinta tapahtuu valmistajien vakiotuotteista. To-

8 Sivu 8/12 teutuksessa otetaan mahdollisimman hyvin huomioon ekorakentamisen periaatteet ja rakennusosien kierrätettävyys. 6.2 Rakennukset Suunnittelussa kiinnitetään erityisesti huomiota terveisiin rakenteisiin rakennusmääräyskokoelman kohdan C2 mukaan. Rakennuksen lämpö- ja kosteustekninen suunnitteluluokka on RF2. Rakennustöiden puhtausluokka on pääosin luokkaa P2 ja materiaali- ja komponenttivaatimus pääosin luokkaa M1. Rakennuksen paloluokka on P1. Rakennuksessa ei ole hissiä. 6.3 Piha Pihan rakentamisessa on erityisesti huomioitava rakennuksen peruskuivatus sekä sade- ja kattovesien poisto. 6.4 Pohjaolosuhteet Rakennukset perustetaan pääosin maanvaraiselle laatalle. Rakennussuunnittelun alkaessa tehdään pohjatutkimus. 6.5 Lvia-tekniikka Peruskorjausalueella on tarkoitus käyttää olemassa olevia kanavia ja tämä on ollut lähtökohtana tavoitehintalaskelmassa. Kanavien soveltuvuutta ja nykyisen iv-koneen osien hyödyntämismahdollisuuksia on arvioitava tarkemmin jatkosuunnittelussa. Yleistä LVIA-suunnittelun tavoitteena tulee olla rakentamis- ja ylläpitokustannuksiltaan edullinen, käyttäjää tyydyttävä ja teknistaloudellisesti hyvä kokonaisratkaisu, jossa on huomioitu kestävän kehityksen periaatteet mm. joustavuuden, muun-

9 Sivu 9/12 neltavuuden ja kokonaistalouden kannalta. Suunnittelun lopputuloksena tulee olla laitos, joka 25 vuoden elinkaaritarkastelussa osoittautuu kokonaistaloudeltaan edullisimmaksi. Suunnitteluratkaisujen tulee olla sellaisia, jotka takaavat käyttäjälle puhtaan ja terveellisen sisäilmaston kaikissa käyttötilanteissa. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää kosteuden hallintaa, puhtaiden materiaalien käyttöä, puhdasta rakentamista yleensä ja etenkin ilmanvaihtolaitoksen osalta sekä riittävää, erilaisiin käyttötilanteisiin mukautuvaa ilmanvaihtoa. LVIAS-järjestelmien tunnuksissa noudatetaan kuntayhtymän käyttämää tunnusmerkintäjärjestelmää. Lämmitys ja jäähdytys Tilat lämmitetään yleensä vesikiertoisella patterilämmitysjärjestelmällä / lattialämmityksellä. Erikoisen paljon lämpökuormaa tuottavat tilat varustetaan jäähdytyksellä. Näitä tiloja ovat yksi atk-luokka, keittiö, ruokasali ja henkilökunnan työtilat. Jäähdytettävät tilat pyritään keskittämään uudisrakennukseen. Vesijohdot ja viemärit Peltosalmen alueen rakennuksilla on oma vesi- ja viemäriverkosto. Mahdollisesti lähivuosina alueelle on tulossa Iisalmen kaupungin verkosto. On huolehdittava myös ulkopuolisten katto- ja sadevesien suunnittelusta sekä järjestelmän toimivuudesta eri vuodenaikoina. Sekä kylmän että lämpimän veden määrät mitataan ja liitetään valvontajärjestelmään. Ilmanvaihto Rakennuksiin tulee lämmön talteenotolla varustettu koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto ja myös ns. likaiset tilat varustetaan lämmön talteenotolla. Peruskorjausalueella on laboratorio, jossa oleva vetokaappi säilyy ja sen ilmanvaihto uudistetaan. Rakennukset suunnitellaan terveelliseksi ja viihtyisäksi sisäilmaluokitus huomioon ottaen. Rakennuksien sisäilmaluokka on pääosin S3.

10 Sivu 10/12 Ilmanvaihtojärjestelmät suunnitellaan, asennetaan ja käyttöönotetaan puhtausluokan P1 mukaisesti. Rakennusautomaatio Järjestelmät liitetään kiinteistön omaan valvomoon. Tilojen valaistusta, ilmanvaihtoa ja lämpöoloja (jäähdytys) ohjataan erikseen sovittavilta osin läsnäolo- ja hiilidioksidianturien avulla. 6.6 Sähkötekniikka Olemassa olevien sähkökeskusten, kaapelointien, turvajärjestelmien tms. uusimistarpeen laajuudesta ei ole tietoa. Tavoitehintalaskelmassa lähtökohtana on ollut valaistuksen uusiminen ja vähäisiä muutoksia sähkökeskuksiin ja kaapelointiin. Tarkentuu jatkosuunnittelun aikana. Rakennukset liitetään sähkölaitoksen pienjänniteverkkoon ja puhelinoperaattorin puhelinverkkoon. Sähkönjakelu Sähkönjakelu toteutetaan 5-johdinjärjestelmä mukaisena. Vahva- ja heikkovirtakaapeloinnille varataan omat hyllynsä ja kourunsa tai osansa yhteisestä hyllystä ja kourusta. Telejärjestelmät Tietoliikenneyhteyksiä puhelin, atk varten asennetaan yleiskaapelointi, lisäksi tulee langaton verkko. Hallinnon ja opetuksen verkot ovat erilliset. Käyttäjäjärjestelmät: Yleiskaapelointi (puhelin, atk), yhteisantenni, keskusradio, aikakello, ovisoitto. Turvajärjestelmät: Merkki- ja turvavalaistus, paloilmoitinjärjestelmä, rikosilmoitusjärjestelmä, kulunvalvontajärjestelmä, kiinteistön hälytyskeskus, kameravalvonta, alueen yleishälytyksen järjestelmä (ääni). Telejärjestelmien suunnittelussa on huomioitava helppo muunneltavuus ja lisäkaapelointimahdollisuus

11 Sivu 11/12 Valaistus Valaistus toteutetaan pääasiassa loiste- tai pienoisloisteputkivalaisimilla. Valaistusjärjestelmillä tulee pyrkiä käyttötarkoitukseen soveltuvaan ja energiatehokkaaseen ratkaisuun. Tutkitaan mahdollisuudet led-valaistuksen soveltamiseen. Tilojen valaistuksen ja akustisten ominaisuuksien suunnittelussa otetaan huomioon normaalien viihtyisyys- ja terveellisyysseikkojen lisäksi AV-järjestelmien vaatimukset. Ulosjohtavat käytävät ja porrashuoneet varustetaan turva- ja merkkivalaistuksella Varustelu Rakennukset varustetaan nykyaikaisilla av-järjestelmillä.

12 Sivu 12/12 7 TOTEUTTAMISAIKATAULU Mikäli hankepäätös tehdään syksyllä 2014 ja opintotalon suunnittelu käynnistetään heti sen jälkeen, rakentaminen voi käynnistyä kesällä 2015 ja tällöin tilat ovat valmiit käyttöön keväällä - kesällä RAKENNUSKUSTANNUKSET Rakennuksen peruskorjauksesta ja uudisrakennuksena toteutettavasta laajennuksesta on laadittu erilliset tavoitehintalaskelmat Haahtela Taku ohjelmistolla. Laskelmat on laadittu 1/2014 kustannustasossa (Iisalmi 1/2014, Haahtelaindeksi 72,0). Laajennuksen rakennuskustannukset ovat 1,04 M ja peruskorjauksen 1,03 M, alv 0 %. Keittiön kojeiden ja laitteiden hankintabudjetiksi on arvioitu Peruskorjauksen hinta sisältää vesikaton uusimisen kustannuksia Tavoitehintalaskelmat ovat liitteissä 3 ja 4. Rakennushankkeen investointikustannukset ovat yhteensä 2,1 M, alv 0%. Kustannukset sisältävät normaalit rakentamisen, suunnittelun ja rakennuttamisen kustannukset. Tonttikustannukset, rakennusaikainen rahoitus, väistötilojen kustannukset tai toiminnan koneet ja laitteet eivät sisälly arvioituihin kustannuksiin.