UTAJÄRVI SOTKAJÄRVI-ALAKYLÄ OSAYLEISKAAVA 2020 YMPÄRISTÖSELVITYS RAPORTTI 1/4 UTAJÄRVI

Transkriptio

1 UTAJÄRVI SOTKAJÄRVI-ALAKYLÄ OSAYLEISKAAVA 2020 YMPÄRISTÖSELVITYS RAPORTTI 1/4 UTAJÄRVI 2000

2 2

3 SISÄLLYSLUETTELO 1.Johdanto Luonnonympäristö Maisema ja kulttuuriympäristö... 7 LIITEKARTAT 1. Luonnonympäristö 2. Maisema- ja kulttuuriympäristö 3

4 1. Johdanto Tähän raporttiin on koottu tiedot Sotkajärvi-Alakylä osayleiskaava-alueen ympäristöstä. Ympäristöselvityksen on laatinut FM, arkkit.yo. Ritva Kuusisto Ympäristötaito Oy:stä. 2. Luonnonympäristö Kallioperä Suunnittelualueen kallioperä on monipuolinen ja kiintoisa; kuuluuhan alue ns. Muhoksen savikivimuodostumaan. Suunnittelualueen itäosa kuuluu laajaan Utajärven konglomeraattimuodostuman alueeseen (GTK: Suomen geologinen kartta, Kallioperäkartta 1: ). Alueen kallioperä koostuu metakonglomeraatista, jossa on välikerroksina metagrauvakkaa, kiilleliusketta ja mustaliusketta (kuva 2). Sotkajärven keskivaiheilla kallioperän kivilaji vaihtuu grauvakaksi, joka on peräisin kahdesta eri muodostumasta. Järven länsipäässä kallioperä koostuu Ylikiimingin grauvakkamuodostumaan kuuluvasta metagauvakka-alueesta, jossa graniitti ja pegmatiitti muodostavat pääkivilajiin juonia ja suonia. Järven keskivaiheille työntyy pohjoisesta Vuoton grauvakkamuodostuman kärki, joka metagrauvakan ohella sisältää kiilleliusketta. Oulujokivarsi Sotkajärven länsipäästä lähelle Pälliä kuuluu Svekofennisten granitoidien alueeseen, jolla kallioperä muodostuu granodioriitista. Maaperä, korkeussuhteet ja maastonmuodosto Suunnittelualueella maasto on hyvin tasaista (kuva 1) ja se on relatiivisilta korkeussuhteiltaan lakeutta (korkeuserot 5-10 m). Pääosa maastosta on korkeustasolla metriä merenpinnan yläpuolella. Yli 80 mmpy tasolle kohoavia kumpareita esiintyy jonkin verran jokivarressa, osa näistä tosin on kanavatyön yhteydessä kaivumaista muodostuneita (kts. kartta Luonnonympäristö 1:10 000). Kuva 1. Oulujokivarren tasaista maastoa Väinölän kohdalta. 4

5 5

6 Maaperä suunnittelualueella on pohjamoreenia, jonka päälle on paikoitellen kasautunut hiekan ym. hienompien ainesten kerroksia. Kalliopaljastumia on hyvin vähän. Varsinaisia geomorfologisia muodostumia alueelta ei löydy. Sotkajärven ja Utajärveltä Muhokselle vievän tien pohjoispuolella pintamaalaji on pääasiassa turvetta. Heti suunnittelualueen eteläpuolella sijaitsee laaja hiekka -ja hietasedimenttilaakio, joka on peräisin Muhoksen muodostumasta. Tämän muodostuman kaakkoispäässä sijaitsee valtavasti harju- ja dyyniainesta sisältävä Rokuan muodostuma. Vedet Suunnittelualueen merkittävimmät vesistöt ovat Oulujoki ja Sotkajärvi, joka on oikeastaan Oulujoen laaja suvanto. Koska suunnittelualue sijaitsee jokilaaksossa, ei alueelta löydy vedenjakajia. Jokeen ja järveen laskee runsaasti ojia, jotka ovat kuivatusta varten kaivettuja tai luonnonojista kuivatuskäyttöön perattuja. Merkittävimmät ojat ovat Kivioja, Väänäsenoja ja Lääväsuolta lähtevä, Pihlajaniemessä järveen laskeva oja. Ojat ovat usein muuhun kokoonsa nähden suuosiltaan varsin laajoja laskien jokeen jyrkkärantaisessa laaksopainanteessa. Tämä onkin selvästi suunnittelualueelle ominainen piirre. Oulujoen valjastaminen voimatalouskäyttöön on muuttanut voimakkaasti suunnittelualueen vesistöjä. Joki on ohjattu vanhan jokiuoman pohjoispuolelle rakennettuun kanavaan ja veden korkeutta säännöstellään koko Oulujoen vesistön alueella voimatalouden tarpeiden mukaisesti. Entisaikojen tulvista muistuttavat vain vanhat tulvauomat hautausmaan kohdalla ja Roinilan ympäristössä. Joen valjastamisen myötä ovat kadonneet myös kosket; Sotkakoski ja Paskonkoski. Kasvillisuus Suunnittelualueen kasvillisuus on pääosaltaan ihmisen muokkaamaa kulttuurikasvillisuutta (pellot, niityt, pihapiirit) ja metsät ovat talousmetsiä. Metsissä vallitseva puulaji on mänty. Joen ja järven rannoilta tapaa pienialaisesti rehevämpiä rantametsiä, joissa pääpuulajeina esiintyvät myös koivu ja kuusi. Maaston tasaisuudesta ja runsaista sademääristä johtuen alueen metsissä on runsaasti vedenvaivaamia, soistuvia metsiä ja myös varsinaisia soita on runsaasti. Suunnittelualueelta ei ole tavattu hävinneitä, erittäin uhanalaisia tai vaarantuneita kasvilajeja (Pohjois-Pohjanmaan seutukaavaliitto B 59: Oulun seudun uhanalaiset kasvit). Silmälläpidettävistä lajeista on tavattu ahonoidanlukko (Botrychium multifidum) ja vesihilpi (Catabrosa Aquatica) (Oulun yliopiston kasvimuseon uhanalaiskortisto). Luonnonsuojelulailla suojeltuja luontotyyppejä, vesilaissa mainittuja vesiluonnon tyyppejä sekä metsälaissa mainittuja tärkeitä elinympäristöjä ei suunnittelualueelta ole tavattu. Luonnonympäristön vauriot Suunnittelualueen merkittävimmät luonnonympäristön vauriot liittyvät vesistörakentamiseen, joka on muuttanut jokiuomaa (kanava), rantojen maastonmuotoja (kaivumaiden läjitysalueet) ja nostanut vedenpintaa vaikuttaen rantojen kasvillisuuteen. Alueelta löytyy myös kaksi pienempää luonnonympäristön vauriota; nämä ovat maa-ainesten ottopaikkoja joen pohjoispuolella aivan rannan läheisyydessä Pylvään ja Mularin talojen kohdalla. 6

7 3. Maisema ja kulttuuriympäristö Maisemarakenne ja maisematilat Pohjanmaan jokilaaksoissa maiseman perusrunko muodostuu jokilaaksosta ja sitä reunustavista vedenjakajaselänteistä. Suunnittelualue sijaitsee kokonaan jokilaakson alueella. Jokilaakson leimallisin tunnusmerkki ovat jokea reunustavat rantapellot, jotka ovat avointa maisematilaa. Avoimia tiloja suunnittelualueella leimaa hajanaisuus ja rikkonaisuus, laajat yhtenäiset peltoalueet sijaitsevat Roinilan ja Utajärven keskustan välillä (kuva 3). Valtaosa rantapelloista on maiseman kannalta tärkeitä. Maisemakuvaa heikentävät erityisesti keskelle avointa maisemaa sijoittuvat laajahkot, umpeenkasvavat alueet, jotka ovat viljelykäytöstä poistuneita peltoja. Keskelle suljettua maisematilaa sijoittuvilla umpeenkasvavilla alueilla ei ole maiseman kannalta juurikaan merkitystä, enemmänkin niillä on merkitystä kyläkuvan ja kylän imagon kannalta (kts. kartta Maisema ja kulttuuriympäristö 1:10 000). Suunnittelualueen maisemakuvaa leimaa yleisesti tasaisuus ja tästä syystä alueen vähäisillä maastonmuodoilla on sitäkin suurempi maisemallinen merkitys. Maisemakuvaan vaikuttavia muodostoja ovat erityisesti laaksopainanteet, jotka ovat myös ojien virtausuomia sekä jokivarteen sijoittuvista kumpareista erityisesti ne, joihin liittyy kulttuurimaisemaa. Tärkeimmät näistä sijaitsevat joen eteläpuolella Roinilan ja hautausmaan välillä. Kuva 3. Suunnittelualueen laajimmat peltoalueet sijaitsevat Piiralasta Utajärven keskustaan päin. Kuvassa Merilän kartano, kuvassa näkyy hyvin myös asutuksen sijoittuminen jokirannan tasanteelle. 7

8 Kulkureitit, asutus ja paikallisesti merkittävä maisema-alue Kulkureittien rungon alueella muodostavat joen etelä- ja pohjoispuoliset maantiet. Eteläpuolelta on löydettävissä myös vanha, mutkitteleva tielinjaus, johon on muodostunut raittimainen osuus lähempänä Utajärven keskustaa. Muuten ei raittiasutusta alueelta tavata, vaan asutus sijoittuu aina jokivarteen, kauemmas tiestä. Maisemallisesti erityisen vaikuttava on jokivarren kumpareille sijoittuva perinteinen kulkureitti hautausmaan ja Sorsan välillä. Kulkureiteiltä avautuu maiseman kokemisen kannalta tärkeitä näkymiä peltoalueille ja jokivarressa sijaitsevaan asutukseen. Reittien varsilta löytyy myös muutamia sellaisia paikkoja, joista olisi mahdollista avata uusia näkymiä ympäröivään maisemaan. Niiden toteuttaminen olisi varsin helppoa -metsän harventaminen riittäisi- ja ne rikastuttaisivat alueen maisemasta saatavaa kuvaa. Suunnittelualueen asutus sijaitsee valtaosaltaan perinteen mukaisesti eli jokivarressa. Osa asutuksesta sijoittuu jokivarren kumpareille useimpien sijoittuessa jokivarren tasanteelle. Avoimen peltoalueen halki, taloihin johtavien teiden varteen on usein istutettu puita ja näin muodostuvat puukujat ja -rivit ovat alueen maisemalle persoonallista leimaa antava piirre. Erityisen vaikuttavia ovat puukujat ja -rivit Roinilan ympäristössä ja pihapiirissä (kuva 4). Huomattavan osan asutuksesta muodostavat perinteiset pihapiirit, joissa on yleensä päärakennuksen ohella useita talousrakennuksia. Sotkajärven lounaisrannalla sijaitseva peltoalue vesistönäkymineen, vanhoine rakennuksineen ja puukujineen muodostaa maisemaltaan ehyen kokonaisuuden, joka edustaa hyvin Utajärvelle tyypillistä rantamaisemaa. Alue onkin merkitty selvitykseen paikallisesti merkittävänä maisemaalueena. Kuva 4. Roinilan koivukuja. 8

9 Merkittävät kohteet ja muinaisjäännökset Kulttuuri- ja paikallishistoriallisesti merkittävät kohteet rikastuttavat ympäristöämme ja tuovat siihen ajallista ulottuvuutta kertoessaan entisaikojen elämästä. Alueella sijaitsee kaksi kulttuurihistoriallisesti merkittävää kohdetta, jotka ovat maakunnallisesti arvokkaita: Ojala ja Sotkakosken möljä (Pohjois-Pohjanmaan seutukaavaliito: Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet, osa I). Ojala on vanha talouskeskus, jonka vanha asuinrakennus on peräisin luvulta. Talon ranta on toiminut koskivenesatamana (kuvat 5 ja 6). Jokiliikenteeseen liittyy myös Sotkakosken möljä, joka on n. 150 metriä pitkä kiveys, jota pitkin veneitä vedettiin vastavirtaan kosken kohdalla. Kohteen arvoa lisää se, että muualla Oulujoen varrella sijainneet möljät ovat jääneet vedenpinnan alle joen rakentamisen seurauksena (kuvat 7 ja 8). Ympäristöselvitystyön yhteydessä alueelta on löydetty myös kaksi paikallishistorian kannalta merkittävää kohdetta: Roinila ja Sotkan aseman rakennukset. Roinila on vanha maatilan talouskeskus, jossa on talousrakennusten ja uuden asuinrakennuksen ohella perinteinen maaseudun asuinrakennus. Tilan yhteydessä toimi aiemmin vanhainkoti, jonka rakennus on rakennettu heti sotien jälkeen. Nykyään vanhainkodin rakennuksessa toimii nuorten työpaja (kuvat 9 ja 10). Sotkan asemarakennukset ovat osa rautatielaitoksen historiaa. Henkilöjunat pysähtyivät ennen myös Sotkan asemalla, jonne rakennettiin asemarakennukset muuallakin käytössä olleiden tyyppipiirustusten mukaisesti. Varsinaista asemarakennusta ei ole enää jäljellä, mutta alueelta löytyvät vielä asemapäällikön talo ja yksi asuinrakennus (kuvat 11-13). Muita alueella sijainneita historiallisia kohteita, joita ei kuitenkaan ole merkitty karttaan tarkkojen tietojen puuttuessa, ovat Hiidenlinnan (Korkeasaaren) ja Holappaojan Venäjän vallan aikaiset varuskuntapaikat. Vanhinta historiaa suunnittelualueella edustavat kiinteät muinaisjäännökset, joita on löydetty kolmesta paikasta: Pyhänniskasta, Roinilasta ja Sorsasaaresta (Pohjois-Pohjanmaan liitto: Pohjois-Pohjanmaan kiinteät muinaisjäännökset, osa I). Pyhänniskan kivikautinen asuinpaikka sijaitsee joen eteläpuolella, Paskonkosken kohdalle sijoittuvalla kankaalla. Alueelta on löydetty Säräisniemi 1 -ryhmän keramiikkaa (ajoitettu samanaikaiseksi varhaiskampakeramiikan kanssa eli n ekr) ja muita asuinpaikkalöytöjä, lähinnä kvartsia. Roinilan kivikautinen asuinpaikka sijoittuu edelläkuvatun paikallishistorian kannalta arvokkaan kohteen läheisyyteen lisäten näin vielä sen arvoa. Alueelta on löydetty Säräisniemi 1 -ryhmän keramiikan palasia, kiviesineiden katkelmia ja kvartsi-iskoksia. Paikalla on havaittu myös lieden jäänteet. Sorsasaaren keskiaikainen (?) ja kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Sorsasaaren pohjoisosassa. Saaren korkeimmalta kohdalta on löydetty kvartsiesineitä ja -iskoksia. Mantereelta, saaren eteläpuolella sijaitsevilta pelloilta on löytynyt kiviesineitä, jotka tosin voivat olla peräisin saarelta. Lisäksi Sorsasaarelta on tavattu keskiaikaisia esineitä sekä mahdollisia asumuksenjäänteitä. Kiinteiden muinaisjäännösten ohella on selvityskarttaan merkitty kaksi paikallishistorian kannalta merkittävää muinaisjäännöstä, jotka ovat tervahautoja. Suullisen tiedon mukaan terva on laskettu haudoista suoraan ojaan soudetuissa veneissä olleisiin tynnyreihin, mikä kertoo viisaasta luonnonolosuhteiden hyväksiläytöstä. Tuohon aikaan ojissa on todennäköisesti ollut vettä nykyistä runsaammin ja ne ovat soveltuneet vesiliikenteeseen nykyistä paremmin. Maamerkki Maamerkit toimivat alueen tuntomerkkeinä ja suunnistamista helpottavina kiintopisteinä. Sotkajärvellä maamerkkinä toimii Korkiakankaalla sijaitseva säähavaintotutka, joka näkyy erittäin hyvin eteläpuolen maantielle. 9

10 Kuva 5. Ojalan pihapiiriä. Kuva 6. Ojalan ranta, entinen koskivenesatama. 10

11 Kuvat 7 ja 8. Sotkakosken möljä ja sen kiveen istutettu kiinnitysrengas. 11

12 Kuva 9. Roinilan tilan pihapiiriä, vanha päärakennus näkyy hieman oikeassa reunassa. Kuva 10. Vanhainkoti, joka on nykyään Nuorten työpajan käytössä. 12

13 Kuva 11. Sotkan asemarakennukset on rakennettu erään Valtion rautateiden tyyppipiirustusten mukaisesti. Samoilla piirustuksilla rakennettuja rakennuksia löytyy lähinnä Neuvostoliitolle luovutetun Karjalan asemilta. 13

14 Kuvat 13 ja 14. Sotkan aseman hyvin säilyneitä rakennuksia: Ylempi asemapäällikön talo, alempi asuinrakennus. 14

15 Maisemavauriot Suunnittelualueen maisemavaurioksi on merkitty vesistörakentamisen seurauksena kuivunut ja pensoittunut jokiuoma hieman hautausmaalta alavirtaan päin. Säännöstelyn maisemaa pilaava vaikutus on tällä paikalla ollut huomattava, sillä hautausmaa sijoittui aikoinaan hyvin luonnonkauniille paikalle, korkealle kumpareelle Sotkakosken rannalle. Jonkin verran tilannetta toki parantaa pato, jonka avulla jokiuomassa hautausmaan kohdalla on saatu pysymään vesi (kuvat 14 ja 15). Kuvat 14 ja 15. Oulujoki Sotkajärven hautausmaan kohdalla ja hieman sen alapuolella. 15