VANTAAN SEURAKUNTIEN STRATEGIA Missio. Visio. Visionääriset. Strategiset tavoitteet. painopisteet - 1 -

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VANTAAN SEURAKUNTIEN STRATEGIA 2011-2016. Missio. Visio. Visionääriset. Strategiset tavoitteet. painopisteet - 1 -"

Transkriptio

1 VANTAAN SEURAKUNTIEN STRATEGIA Missio Visio Strategiset tavoitteet Visionääriset painopisteet - 1 -

2 VANTAAN SEURAKUNTIEN STRATEGIA Yhteinen kirkkovaltuusto on hyväksynyt strategian Strategiaprosessin toteutus 3 2. Vantaan seurakuntien toiminta-ajatus 3 3. Seurakuntien toimintaympäristön analyysi 4 4. Vantaan seurakuntien missio, arvot ja visio Missio Arvot Visio 8 5. Visionääriset painopisteet ja strategiset tavoitteet Vahvistamme jäsenyyden merkitystä Työskentelemme toimintaympäristön haasteiden mukaisesti Käymme vuoropuhelua uskon ja elämän kysymyksistä arkikielellä Tuemme elämänmittaista seurakuntayhteyttä Resurssit, tukipalvelut ja rakenteet Resurssit Tukipalvelut Rakenteet Strategian seurannan järjestäminen 12 Strateginen SWOT 13 Strategiakaavio 20 Ulkoasu: Vantaan seurakuntien viestintäpalvelut/antero Harju Srategiakaavio (takasivu) Timo Saarinen

3 1. Strategiaprosessin toteutus Strategia voidaan määritellä kuvaukseksi siitä, miten seu ra kun tien inhimillisiä ja taloudellisia resursseja käytetään asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Vantaan seurakuntien voimassa oleva strategia vuosiksi on hyväksytty yhteisessä kirkkovaltuustossa helmikuussa Voimassa olevan strategian päivittämiseksi seurakuntaneuvostoilta, työntekijäkokouksilta, johtokunnilta ja yhteisten palveluiden yksi köil tä pyydettiin lausunnot mm. keskeisistä toimintaympäristön muutoksista mennessä. Lausunnot on työstetty yhteen vedoksi, joka on toimitettu tiedoksi seurakunnille tammikuussa 2010 ja yhteenveto on ollut esillä myös seurakuntien intranet-sivuilla. Saadun strategiapalautteen perusteella yhteisen kirkkoneuvoston nimeämä strategiatoimikunta on työstänyt ehdotuksen uudeksi Vantaan seurakuntien strategiaksi vuosiksi Strategiatoimikuntaan ovat kuuluneet seuraavat henkilöt: Matti Lehtonen (puheenjohtaja), Markku Weckman (varapuheenjohtaja), Soile Eriksson, Jukka Hako, Annika Halmèn, Auli Hynninen, Matti Sollamo, Tapio Virkkala sekä yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtaja Kari Pekka Kinnunen, talouspäällikkö Pasi Perander, yhteisen seurakuntatyön johtaja Pontus Salmi sekä yhtymän johtaja Paavo Virtanen asti ja Juha Tuohimäki alkaen. Toimikunnan sihteerinä on toiminut hallintosihteeri Kirsi Viikilä. Strategiatoimikunnan työskentelyn valmistelua varten yhtymän johtaja Juha Tuohimäki kutsui strategian valmistelutyöryhmään päätoimittaja Pauli Juuselan, talouspäällikkö Pasi Peranderin, yhteisen seurakuntatyön johtaja Pontus Salmen, kirkkoherra Janne Silvastin sekä hallintosihteeri Kirsi Viikilän. Loppuvaiheessa valmisteluryhmän työhön osallistui myös rekisteripäällikkö Emilia Launonen. Strategian laatimisen ja toteutumisen keskeinen elementti on se, että siihen osallistuvat laajasti sekä luottamushenkilöt että työntekijät. Vantaan seurakuntien vuosien strategian laatimisen lähtökohtana on ollut laajasta, alkusyksyllä 2009 toteutetusta lausuntokierroksesta saatu palaute. Strategialuonnosta on käsitelty yhteisen kirkkovaltuuston ja kirkkoneuvoston seminaarissa maaliskuussa 2010 sekä yhteisen kirkkoneuvoston seminaarimatkalla Sastamalassa toukokuussa Kirkkoherrat ovat tiedottaneet strategiavalmistelun etenemisestä ja strategialuonnoksen eri elementeistä kevään 2010 aikana seurakuntien työntekijäkokouksissa sekä seurakuntaneuvostojen kokouksissa. Yhteisten palvelujen ajankohtaispalaverissa on myös käsitelty strategialuonnosta toukokuussa Kaikilta työntekijöiltä ja luottamushenkilöiltä on kerätty henkilökohtainen palaute strategialuonnokseen sisältyvistä asioista ja painotuksista internet-kyselyllä elo-syyskuun 2010 aikana. Strategian laatimisprosessista on näin pyritty tekemään mahdollisimman vuorovaikutteinen siten, että strategian viitoittamaan suuntaan eteneminen olisi kaikille mahdollista. Elo-syyskuussa 2010 toteutetun palautekyselyn vastausprosentti oli 66, mitä voi pitää erittäin hyvänä. Palautteen perusteella strategian eri osiin on tehty useita tarkennuksia ja lisäyksiä. Visiota on hieman täsmennetty. Samoin useita visionääristen painopisteiden mukaisia strategisia tavoitteita on tarkennettu palautteen perusteella. Vantaan seurakuntien strategia on pohjana työala- ja toimintokohtaisille strategioille, joiden valmistelu on käynnistynyt tai käynnistymässä yhteisen strategian linjausten pohjalta. Vantaan seurakunnilla on yhteinen diakoniatyön strategia ja koulutyön strategiaa tehdään parhaillaan. Voimassa oleva henkilöstöstrategia on tarkoitus päivittää. Myös uusia viestintä- ja tietohallintostrategioita on alettu laatia. Kiinteistöhallinnon strategia, joka sisältää sekä kiinteistöpalvelujen että maankäytön strategian, on myös valmisteilla. Erillisstrategioiden valmistelua koordinoi strategian valmistelutyöryhmä. 2. Vantaan seurakuntien toiminta-ajatus Vantaan seurakuntien toiminta-ajatus määrittelee sen perustehtävän tai mandaatin, joka kuvaa seurakunnille annettuja velvoitteita, sitä mitä seurakuntien pitää tehdä tai mitä niiden on perinteisesti pitänyt tehdä. Toiminta-ajatus kertoo miksi Vantaan seurakunnat ovat olemassa. Vantaan seurakuntien ja niitä tukevien yhteisten palveluiden (yhteiset seurakunnalliset tehtävät, yhteinen viestintä, yhteinen hallinto) toiminta-ajatus perustuu kirkon perustehtävään, joka pohjautuu Jeesuksen opetuslapsilleen antamaan lähetyskäskyyn (Matt. 28:18-20): Menkää ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni kastamalla heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja opettamalla heitä pitämään kaikki se mitä minä olen käskenyt teidän pitää. Kirkkolaissa (KirkkoL 1:2) on määritelty koko kirkon toiminta-ajatus seuraavasti: Tunnustuksensa mukaisesti kirkko julistaa Jumalan sanaa ja jakaa sakramentteja - 3 -

4 sekä toimii muutenkin kristillisen sanoman levittämiseksi ja lähimmäisenrakkauden toteuttamiseksi. Tämä on myös Vantaan seurakuntien toiminta-ajatus. 3. Seurakuntien toimintaympäristön analyysi Strategian valmistelussa on erityisesti keskitytty toi min ta ympäristön analyysiin. Kirkon toimintaympäristö on ollut vahvassa murroksessa viime vuosikymmenien ja erityisesti koko 2000-luvun ajan. Strategiaprosessin aikana on kaikkea seurakunnan toimintaa ja myös luotuja rakenteita ja työkäytäntöjä tarkasteltu ensisijaisesti seurakuntalaisten ja myös kaikkien vantaalaisten näkökulmasta. Tällöin on ensisijaisesti otettu huomioon ihmisten todelliset ja usein vastakkaiset tarpeet ja seurakuntien toimintaan kohdistetut odotukset. Suuren haasteen seurakuntiemme toiminnalle tuo se, että pääkaupunkiseudun kaupunkien asukkaista noin 60 % ei osallistu seurakuntien tilaisuuksiin edes kerran vuodessa. Seurakuntien toimintaan aktiivisesti kuukausittain osallistujat ovat pieni vähemmistö (alle 10 % jäsenistä). Jos halutaan edes hidastaa nykyistä nopeaa seurakuntien jäsenmäärän laskua ja saada uskosta vieraantuneet ihmiset uudelleen kiinnostumaan kristillisestä uskosta, toimintaa ei voi rakentaa pelkästään pienen ydinryhmän näkemysten mukaan. Kasteiden määrä Vantaalla on vähentynyt viimeisen neljän vuoden aikana yhteensä noin 10 %. Syntyneistä vantaalaisista lapsista kastettiin 69,8 % vuonna 2009 kun vielä vuonna 2006 vastaava osuus oli lähes 78 %. Vihkimisten määrä on ollut laskussa, mutta vuonna 2009 vihkimisten määrä kääntyi nousuun osittain Hääyö-tapahtuman johdosta. Vuonna 2009 kirkko oli mukana 49,2 %:ssa kaikista vantaalaisten avioliittoon vihkimisistä. Kirkkoon kuuluvien, kastettujen ja kirkollisesti vihittyjen prosenttiosuudet Vantaalla vuosina Kirkkoon kuuluvien, kastettujen ja kirkollisesti vihittyjen prosenttiosuudet Vantaalla vuosina Kirkkoon kuuluvat Kastetut Kirkollisesti vihityt Luterilaisen kirkon toimittama hautaan siunaaminen on säilyttänyt edelleen suosionsa, sillä vuonna 2009 noin 96 prosentilla kaikista vainajista Suomessa siunattiin kirkossa. Myös Vantaalla hautausten määrä on jatkuvasti kasvamassa ja vuodesta 2006 vuoteen 2009 hautausten määrä kasvoi jopa 25 %. Enemmistö kirkon jäsenistäkään ei enää tiedosta seurakunnan varsinaista yhteisöllistä olemusta sanan ja sakramenttien ääreen kokoontuvana yhteisönä. Usein ei myöskään enää ymmärretä sitä, että kaikki kastetut ovat kutsuttuja yleisen pappeuden periaatteen mukaisesti toteuttamaan kristillistä palvelutehtävää omalla paikallaan yhteiskunnassa. Keväällä 2003 julkaistiin Kirkon tutkimuskeskuksen tekemä tutkimus Moderni kirkkokansa Suomalaisten uskonnollisuus uudella vuosituhannella. Tutkimuksen mukaan suomalaisten uskonnollisuus on muuttunut sotien jälkeisessä Suomessa siten, että institutionaalinen uskonnollisuus on heikentynyt ja kansanomainen uskonnollisuus on vahvistunut. Usko ja uskonnollisuus eivät siten ole välttämättä sidoksissa tiettyyn instituutioon, kuten kirkkoon. Kansanomainen uskonnollisuus nousee ihmisten omista tarpeista ja elämäntilanteista ja ilmenee monimuotoisena mm. erilaisissa uskonnollisissa liikkeissä tai organisoitumattomana toimintana. Viime vuosikymmeninä on yhteiskunnassamme vahvistunut privatisoituminen ja individualisoituminen. Uskonnosta on tullut yhä enemmän yksityisasia ja sen sisältöä myös muokataan yksilöllisesti. Uskonnollisuuden muutokseen liittyy myös painopisteen siirtyminen uskonnollisuudesta henkisyyteen. Tämä yksilöä korostava privaattikristillisyys haastaa kirkon sanoman ja opetuksen. Yhteiskunnan muuttuminen yhä eriytyneemmäksi ja mosaiikkimaisemmaksi on merkinnyt perinteisten yhteisöjen muuttumista. Uskontososiologi Bryan Wilsonin mukaan modernisaatiokehitys ei sinänsä ole uhka uskonnolle, vaan siihen liittyvä individualismin lisääntyminen. Koska yhteisöllisyys on uskonnon tukipilari, yhteisöllisyyden murentuminen heikentää samalla myös uskonnon asemaa. Yksi ratkaiseva kysymys kirkon jäsenyyteen sitoutumisen näkökulmasta on se, pystyykö kirkko ottamaan huomioon ihmisen yksilöllisyyden menettämättä samalla yhteisöluonnettaan. Suuren haasteen tuo se, että seurakunnan jäseninä (ja toiminnan rahoittajina) on paljon ihmisiä, joiden ideologinen ajattelu voi olla kaukana kirkon perinteisistä dogmeista. Tämä näkyy myös tutkimustuloksissa, joiden mukaan pääkaupunkiseudulla ihmisten kirkkoon kuulumisen syyt olivat vuonna 2006 seuraavat:

5 Pks Koko Suomi heikoin perustein kirkon jäsen 21,3 % 15,60% auttamistyötä korostavat 35,0 % 28,10% kirkollisia toimituksia korostavat 27,3 % 29,20% hengellisiä syitä korostavia 16,4 % 27,20% Olemme lisäksi ajautuneet erityisesti pääkaupunkiseudulla tilanteeseen, jossa uskonnollinen perinne ei siirry enää sukupolvelta toiselle. Tähän otti osuvasti kantaa Helsingin hiippakunnan emerituspiispa Eero Huovinen (Hiippakuntauutiset nro 1/2010). Hänen mielestään maassamme ei ole vielä analysoitu kunnolla sitä kasvatuskäsitysten muutosta, joka tapahtui ja 70-luvuilla. Silloin sukupolvien yli ulottuvat traditioketjut katkesivat. Kirkon tutkimuskeskuksen mukaan vain 31 % pääkaupunkiseudulla asuvista vuotiaista nuorista aikuisista on saanut kotoaan uskonnollisen kasvatuksen. Kaiken kaikkiaan vanhemmat ovat yllättävän arkoja uskonnollisen kasvatuksen antajina ja tätä arkuutta ovat vapaa-ajattelijat pyrkineet myös julkisuudessa tietoisesti vahvistamaan. Kuitenkin kodin antamalla uskontokasvatuksella on tutkimusten mukaan kaikista suurin merkitys mm. sille, että nuori haluaa myös tulevaisuudessa olla seurakunnan jäsen. Vantaan seurakunnissa toteutettiin alkusyksyllä 2009 lausuntokierroksena kirjallinen strategiapalaute, jossa sekä työyhteisöjä että luottamuselimiä pyydettiin antamaan palautetta seuraavista muutostekijöistä: muuttuva toimintaympäristö pääkaupunkiseudun tulevaisuuden suunnitelmat ikärakenne/väestörakenne internet kirkon strategia 2015 uskonnollisuuden merkityksen ja arvojen muuttumisen vaikutus seurakuntien toimintaan ekologinen ajattelu elämäntapamuutokset kulttuuriset ja sosiaaliset muutokset jäsenyyteen liittyvät seikat jäsenyyden säilyttäminen, uusien jäsenten saanti, kirkosta eroaminen toiminnan priorisointi tiukkeneva taloustilanne vaikutus toimintaan, henkilöstöön, rakentamiseen uudet toiminnan rahoituslähteet uudet yhteistyö- ja vuorovaikutustavat, verkostoituminen Saadut palautteet analysoitiin tarkasti ja yhtymän johtaja laati niistä erillisen koosteen, joka on jaettu yksiköille ja seurakunnille ja ollut intranetissa. Palaute on ollut pohjana muun muassa seurakuntien toimintaympäristöä analysoitaessa. Toimintaympäristön muutosten analysoimiseksi ja seurakuntien sisäisten vahvuuksien ja heikkouksien arvioimiseksi laadittiin swot-analyysi. Laaja swot-analyysi on esitetty tämän strategia-asiakirjan liitteessä. Swot-analyysin avulla on tarkasteltu seuraavia kysymyksiä: Millaisessa tilanteessa me nyt Vantaan seurakunnissa olemme (SWOT tekijät)? Mitkä ovat meidän nykyiset sisäiset vahvuutemme ja heikkoutemme mitä olemme työssämme painottaneet; missä olemme hyviä (vahvuudet), missä taas tarvitsisimme selvästi kehittymistä (heikkoudet) millaisessa toimintaympäristössä me Vantaalla ja laajemminkin pääkaupunkiseudulla elämme? Millaisia mahdollisuuksia ja uhkia se tarjoaa meille nyt ja tulevaisuudessa? Mihin suuntaan meidän pitäisi mennä? SWOT tekijöiden kenttien peilaus keskenään ja perustehtävän hahmotus, mitä painopisteitä haluamme asettaa tulevaisuuden suhteen. Swot-analyysiä hyödynnettiin nykyisen strategian valmistelussa niin, että kaikki visionääriset painopisteet ja strategiset tavoitteet johdettiin suoraan siitä. Tällä pyrittiin varmistamaan se, että tulevan strategian pohjana on laaja tutkimustieto ympäristön muutoksista (mahdollisuudet ja uhat) ja monen eri tahon esiin tuoma ymmärrys Vantaan seurakuntien sisäisistä vahvuuksista ja heikkouksista. Vantaan seurakuntien swot-analyysistä nousevat esiin selkeästi seu raa vat teemat: 1. Armon esillä pitäminen ihmisille ymmärrettävällä arkikielellä haastamme (ihmisten elämänkysymyksistä ja kontekstistaan käsin) ihmiskäsityksen, joka mittaa ihmisen arvon yksipuolisesti tehokkuudella ja kuluttamisella painotamme arjen kristillisyyttä ja pyhän kohtaamisen ja hiljentymisen merkitystä ihmisen elämässä - 5 -

6 2. Ihmisten elämäntapojen muutoksen ymmärtäminen moniarvoisuuden kasvu ja elämäntapojen pirstaleisuus seurakuntien toiminta painottuu liiaksi vain tiettyihin ihmisryhmiin tarve kohdennetuille työmuodoille ja viestinnälle 3. Ennakkoluuloton työtapojen analysoiminen teemme ennakkoluulottoman elinkaarianalyysin kaikesta toiminnasta säilytämme ja vahvistamme sitä, mikä toimii tällä hetkellä uskallamme luopua siitä, mikä on jo selvästi iltaruskon toimintaa kehitämme uutta toimintaa toimimattoman tilalle siirrämme painopisteen kokoavasta toiminnasta jalkautuvaan ja verkostoituvaan työtapaan, jotta kohtaisimme myös ne (yli 60 % jäsenistä), jotka eivät osallistu seurakuntien kokoavaan toimintaan edes kerran vuodessa 4. Diakonian ensisijaisuus tiedostamme, että diakonia on pääkaupunkiseudulla keskeisin tekijä kuulua kirkkoon ja se yhdistää kaikkia kirkon jäseniä konservatiivisimmista jäsenistä aina liberaaleimpiin saakka. vahvistamme sitä, että olemme auttamisen ja hyvän tekemisen kanava ihmisille 5. Verkostoituva työote ylläpidämme suhteita seurakuntien kannalta keskeisiin yhteistyökumppaneihin tarkistamme yhteistyön vastavuoroisuutta ja asetamme tarvittaessa uudet tavoitteet ja suunnittelemme uutta. etsimme uusia verkostoja ja yhteistyömahdollisuuksia niistä yhteistyökumppaneista, joiden kanssa voimme toteuttaa strategisia tavoitteittamme 6. Vapaaehtoisuus otamme seurakuntalaiset mukaan kehittämään ja toteuttamaan vapaaehtoistehtäviä työntekijöiden työnkuvassa korostuu tulevaisuudessa itse tekemisen sijasta yhä enemmän vapaaehtoistyön tukeminen, koordinointi sekä varustaminen 7. Järkevä talouden hoito, resurssien tehokas käyttö ja ihmislähtöinen toiminta siirrymme organisaatiolähtöisestä ajattelusta asiakaslähtöisyyteen (seurakuntalaiset ja kaikki vantaalaiset) muistaen kuitenkin, että seurakunta on kaikkien jäsentensä yhteisö. toimimme kaikin tavoin entistä taloudellisemmin. Seurakuntien tulos tehdään siinä, kuinka hyvin pystymme toteuttamaan perustehtäväämme saaduilla veroeuroilla. toimimme kuin yksi seurakunta, jossa yhteiset strategiat ja toiminnan prosessikuvaukset parantavat sekä toiminnan laatua että sen tehokkuutta ja asiakaslähtöisyyttä. investoinnit (mm. rakentaminen) edistävät strategian toteutumista (mm. jalkautumista) 8. Viestintä hyödynnämme uudet viestintäkanavat (sosiaalinen media) muistamme, että kaikki mitä teemme on viestintää vahvistamme viestiä siitä, että kirkko tekee hyvää Swot-analyysin kenttien täydentämisessä on hyödynnetty hyvin laajasti viimeaikaista tutkimustietoa sekä seurakunnista ja yhteisistä palveluista saatuja lausuntoja seurakuntien toimintaympäristön muutoksista. Erityisesti analyysin teossa on hyödynnetty seuraavia lähteitä: Kirkkosegmentointi -tutkimushanke, Kirkon tutkimuskeskuksen 2000-luvun aikana syntyneet ihmisten uskonnollisuutta kuvaavat tutkimukset (esim. Moderni kirkkokansa & Urbaani usko), Kirkon strategia 2015, tulevaisuusselonteko Kirkko 2020, Vantaan kaupungin tilastotoimi sekä useat viime aikaiset yhteiskuntatieteelliset tutkimukset, joissa on kuvattu ihmisten elintavan muutoksia viimeisten vuosikymmenien aikana. Perinteistä swot-analyysiä haluttiin hyödyntää niin, että molemmat ympäristön peruskentät (mahdollisuudet ja uhat) peilattiin Vantaan seurakuntia kuvaavien sisäisten kenttien (vahvuudet ja heikkoudet) kanssa. Näiden perusteella laadittiin vaihtoehtoiset strategiamallit, joita voidaan hyödyntää eri tilanteissa varauduttaessa tulevaisuuden haasteisiin. Vaihtoehtoiset strategiamallit (liitteessä) ovat seuraavat (ks. Honkanen Henry; Muutoksen agentit. Edita 2006): 1. Menestysstrategia (ympäristön mahdollisuudet peilataan meidän sisäisten vahvuuksiemme kanssa). Tässä kuvataan se, miten Vantaan seurakuntien sisäisiä vahvuuksia voidaan käyttää, jotta ympäristössä tarjoutuvat mahdollisuudet voitaisiin parhaiten hyödyntää. Tässä strategiavaihtoehdossa määritellään seurakuntien menestymisstrategia tai kivijalka, johon seurakuntatyömme menestyminen pyritään perustamaan. 2. Kehittämisstrategia (ympäristön mahdollisuudet x sisäiset heikkoudet). Tässä kuvataan se, miten meidän organisaatiomme heikkouksia tulisi kehittää, jotta ympäristössä tarjoutuvat mahdollisuudet avautuisivat meille paremmin. Tässä määritellään - 6 -

7 organisaatiomme ja henkilöstömme kehittämisstrategia. 3. Puolustautumis- tai torjuntastrategia. (ympäristön uhat x sisäiset vahvuudet). Tässä kuvataan se, miten Vantaan seurakuntien sisäisiä vahvuuksia voidaan käyttää ympäristöstä nousevien uhkakuvien torjumisessa. 4. Väistö- ja perääntymisstrategia (ympäristön uhat x sisäiset heikkoudet) Tässä kuvataan se, miten heikkouksia tulisi kehittää, jotta me olisimme varautuneet kohtaamaan ympäristöstä nousevat uhkakuvat. Tässä voidaan myös pohtia sitä, miten varauduttaisiin siihen, jos uhkakuvat toteutuvat kun heikkouksia ei ole kyetty parantamaan. Voimme kutsua tässä syntyviä strategioita esimerkiksi vara-, uudelleensuuntaamis-, vetäytymis- tai keskittymisstrategioiksi. 4. Vantaan seurakuntien missio, arvot ja visio 4.1. Missio Vantaan seurakuntien missio: Armon asialla vaativassa maailmassa Mission avulla kerromme vantaalaisille mikä on perustehtävämme tulevaisuudessa. Missiossa korostuu erityisesti seurakuntalaisen näkökulma. Armo käsittää Jumalan armon meitä ihmisiä kohtaan sekä ihmisten välisen armon. Armo on tärkeintä, mitä voimme tässä vaativassa maailmassa tarjota. Se sisältää kaiken: hyväksymisen, rakkauden ja anteeksiannon sekä uudelleen yrittämisen mahdollisuuden ja toivon. Elämä on Jumalan lahja. Seurakuntien perustehtävä on ilmaistu kirkkolaissa (KL 4:1) Toteuttaakseen kirkon tehtävää seurakunta huolehtii jumalanpalvelusten pitämisestä, kasteen ja ehtoollisen toimittamisesta sekä muista kirkollisista toimituksista, kristillisestä kasvatuksesta ja opetuksesta, sielunhoidosta, diakoniasta ja lähetystyöstä sekä muista kristilliseen sanomaan perustuvista julistus- ja palvelutehtävistä. Olemme osa maailmanlaajuista kirkkoa ja siksi meillä on laajasti vastuu myös lähetystyöstä ja kansainvälisestä diakoniasta. Uskollisuus perustehtävälle ei merkitse valittujen toimintatapojen muuttumattomuutta. Kirkon on pyrittävä kaikissa olosuhteissa parhaalla mahdollisella tavalla huolehtimaan jäsenistöstään Arvot Päivittäisessä työssä arvot ohjaavat toimintaamme. Sitoudumme päivittäisessä työssämme sekä kirkon yhteisesti määriteltyihin arvoihin että voimassa olevassa Vantaan seurakuntien vuosien strategiassa määriteltyihin arvoihin. Kirkon yhteiset arvot on määritelty osana Kirkko strategiapro sessia ja ne ovat seuraavat: Pyhän kunnioitus kunnioitamme pyhää kolmiyhteistä Jumalaa tunnustamme Jeesuksen Kristuksen ainoalaatuisuuden näemme Jumalan kuvan ihmisessä ja ihmisen syntisyyden tunnistamme pyhyyden kaipauksen muissa uskonnoissa Vastuullisuus huolehdimme lähimmäisistämme varjelemme luomakuntaa käytämme kaikkia voimavaroja vastuullisesti tavoittelemme kohtuullisuutta elämäntavoissa Oikeudenmukaisuus taistelemme oikeudenmukaisuuden puolesta puolustamme heikkojen ja syrjäytyneiden oikeuksia ratkaisemme asiat tasapuolisesti ja kaiken tarkastelun kestävästi Totuudellisuus puhumme rohkeasti Jumalasta uskomme ja elämme niin kuin opetamme pidämme kirkon toiminnan avoimena ja hallinnon läpinäkyvänä Vuosiksi laaditussa Vantaan seurakuntien strategiassa määriteltiin Vantaan seurakuntien arvot seuraavasti: Oikeudenmukaisuus tasapuolisuus, tasa-arvoisuus, rehellisyys, avoimuus, suoraselkäisyys Palveluhaluisuus kiinnostus ihmisestä, ammatillisuus, laajaalaisuus, luotettavuus, myötätunto, unohdettujen etsiminen, ihmisten voimavarojen tukeminen, uskottavuus - 7 -

8 Luovuus rohkeus uusiutua ja luopua entisestä, tulevaisuuden luominen, kehittyminen ja itsensä kehittäminen, omien rajojen tunnistaminen, voimavarojen tarkoituksenmukainen käyttö ja kohdentaminen Hengellisyys armollisuus, rohkeus vakaumuksessa, turvallisuus, hyväksyvyys, elämän tarkoituksen pohtiminen, uskossa syveneminen, etsiminen Yhteisöllisyys erilaisuuden hyväksyminen, heikoimmasta välittäminen, rinnalla kulkeminen, yhteys sukupovien välillä, kielellinen ja kulttuurinen yhteys, globaali näkökulma työhön Kaikessa toiminnassamme kiinnitämme huomiota siihen, että käytämme yhteisiä resurssejamme taloudellisesti ja vaikuttavasti Visio Vantaan seurakuntien visio: Ihmisiä kohtaava ja vahvistava sekä työssään uudistuva kirkko Vantaalla Vantaan seurakuntien visio kertoo millainen työyhteisö haluamme olla vuonna Visiossa korostuu erityisesti työyhteisön näkökulma. Tulevaisuudessa seurakuntalaisen kohtaamisen merkitys voimistuu ja yhteistyö seurakuntalaisten kanssa lisääntyy vapaaehtoistyötä vahvistamalla. Seurakuntalaisten kohtaaminen tarkoittaa muun muassa tilaisuuksien tarkempaa kohdentamista erilaisille ihmisryhmille ja sitä, että olemme entistä enemmän läsnä siellä, missä ihmiset muutenkin ovat. Kirkon hyvin hoidettu talous on laadukkaan ja pitkäjänteisen toiminnan edellytys. Hyvin hoidetun talouden avulla voimme auttaa niitä, jotka tarvitsevat apua. Vision ilmaisu kirkko Vantaalla korostaa paikallisuutta voimavarana ja sitä, että olemme osa Kristuksen ruumista Vantaalla. Kirkko toimii Vantaalla kuin yksi seurakunta, mutta seurakuntien määrä on tarkoituksenmukaisuuskysymys. Visio ei ota kantaa siihen, montako seurakuntaa Vantaalla on. Kirkon toiminta on avointa sekä hallinto läpinäkyvää ja toimintaa palvelevaa. Mahdolliseen kuntarakenneuudistukseen suhtaudutaan ennakkoluulottomasti, rohkeasti ja luovasti. Internet-kyselyssä saatua palautetta visiosta: Tässä on sanottu lyhyesti se oleellinen, mikä näyttää olevan uuden strategian perusajatus. Menemme kohtaamaan ihmisiä turuille ja toreille, vahvistamme heidän uskoaan jne. Näiden ajatusten sisäistäminen vaatisi uudistuvaa työkulttuuria ja työyhteisöjen tulisi oppia olemaan oppivia organisaatioita. Perinne siirtyy uusille sukupolville kirkon Pyhien toimitusten, jumalanpalveluselämän ja kasvatustoiminnan kautta. Kiireetön läsnäolo, kaste, konfirmaatio, avioliittoon vihkiminen ja hautaus ovat ainutlaatuisia tapahtumia. Kirkon tulee rohkeasti olla oma itsensä, luottaa siihen, että Ajasta aikaan varjellut Herra oot kirkkoamme. Sanallas meitä ohjannut kaikissa vaiheissamme. Perustehtävässä on pysyttävä ja evankeliumin sanoma säilytettävä. Raamattu on kristillisen uskon ja elämän korkein ohje. Toimia suo avoimesti, luottamuksen arvoisesti. Yhdessä suo suunnitella, kuunnella ja neuvotella. Kiitos, että kirkossasi, johdat meitä sanallasi. (virsi 443). Visiossa sana vahvistava tarkoittaa osaamista, ymmärtämistä ja heikomman puolelle asettumista. Seurakunta ja seurakunnan arvojen mukainen toiminta ovat osa yhä useamman ihmisen arkea. Olemme olemassa sekä heikkoja että myös niitä varten, jotka eivät tunne itseään heikoiksi. Kirkkoon tullaan löytämään vastauksia elämän suuriin kysymyksiin ja sieltä lähdetään palvelemaan Jumalan maailmaa. Kirkon tehtävänä on auttaa ihmisiä turvautumaan heikollakin uskolla Jumalaan. Työssään uudistuminen ei tarkoita sitä, että luopuisimme kirkon perustehtävästä, vaan tarkoitus on kehittää työtä niin, että tavoitamme ihmiset entistä paremmin. Seurakunnat viestivät sanomaansa niissä välineissä, joita seurataan

9 5. Visionääriset painopisteet ja strategiset tavoitteet 5.1. Vahvistamme jäsenyyden merkitystä Visionääriset painopisteet on johdettu visiosta ja niiden tarkoituksena on osoittaa ne toimintaympäristöstä ja seurakunnista nousevat keskeiset tekijät, joihin on tärkeää reagoida tulevaisuudessa. Strategiset tavoitteet puolestaan ovat sellaisia visionäärisistä painopisteistä johdettuja, kaikkia Vantaan seurakuntia koskevia useamman vuoden tavoitteita, joiden tarkoituksena on suunnata ja ohjata käytännön toimintaa. Strategiset tavoitteet ovat lähtökohtina talousarviossa asettaville vuosittaisille tavoitteille, toimenpiteille ja keinoille. Jäsenyyden merkityksen vahvistamiseksi kehitämme aktiivisesti seurakuntalaisten mahdollisuuksia osallistua vapaaehtoistyöhön. Tämä edellyttää seurakuntalaisten näkökulmasta mielekkäiden tehtävien ja toimintamahdollisuuksien luomista ja tunnistamista. Seurakuntalaiset otetaan mukaan kehittämään vapaaehtoistehtäviä. Tavoitteena on, että työntekijöiden työnkuvassa korostuu itse tekemisen sijasta yhä enemmän vapaaehtoistyön tukeminen, koordinointi sekä varustaminen (yhteydenpito, koulutus jne). Keskeistä työssämme on ihmisten osallisuus. Kun kuuluu seurakuntaan, kuuluu yhteisöön. Korostamme työssämme myös palvelua. Mark. 10:44-45:...ja joka tahtoo tulla teidän joukossanne ensimmäiseksi, se olkoon kaikkien orja. Ei Ihmisen Poikakaan tullut palveltavaksi vaan palvelemaan... Helpottaaksemme ihmisten osallistumista ja asiointia kehitämme palveluprosessejamme. Suunnittelemme työmme seurakuntalaisen näkökulmasta. Määrittelemme selkeämmin sen, mikä on kenenkin vastuu ja rooli seurakunnallisissa palveluissa. Palveluprosessien kuvauksilla pyritään siihen, että ihmiset saavat tarvitsemansa palvelut oikeanlaisena, oikeasta paikasta ja oikeaan aikaan. Tuemme arjen kristillisyyttä ja mietimme, miten lähestymme erilaisia ihmisiä heidän elämänkysymyksissään ja autamme heitä uskomaan Jumalaan. Kehitämme ja muodostamme jäsenillemme lisäpalveluja (jäsenetuja) sen pohjalta, minkälaisia tutkimusten mukaisia odotuksia heillä on seurakuntia ja kirkkoa kohtaan. Määrittelemme perustehtävämme toteuttamisen kannalta keskeiset yhteistyökumppanimme ja kehitämme erityisesti näitä kumppanuuksia määrätietoisesti. Kirkon täytyy löytää tiensä sinne, missä koetaan henkistä, sosiaalista tai taloudellista hätää. Tutkimusten mukaan se, että kirkko auttaa hädänalaisia ja tukee syrjäytyneitä on keskeisin syy pääkaupunkiseudulla asuvalle kuulua kirkkoon. Toimimme entistä paremmin ihmisille hyvän tekemisen kanavana (lähimmäisenrakkaus) ja viestimme siitä. Jos kirkko haluaa pysyä uskollisena Jeesuksen opeille, lähimmäisenrakkauden ja Jumala-uskon tulee kulkea käsi kädessä. Jos rakkaus kuihtuu, kirkko muuttuu oikeassa olijoiden klubiksi. Jos usko Jumalaan unohtuu, kirkosta tulee hyväntekeväisyysjärjestö. (Eero Huovinen: Aihetta ajatella. WSOY 2010) 5.2. Työskentelemme toimintaympäristön haasteiden mukaisesti Seurakunnilla on perustehtävä, joka osoittaa mihin meidän tu lee keskittyä. Meidän tulee pysyä uskollisina perustehtävällem me, mutta samaan aikaan työskentelemme toimintaympäristön haasteiden mukaisesti. Seurakuntalaisten odotusten ja tarpeiden tunnistaminen on ollut aina tärkeä osa osaamistamme. Uu si segmentointityökalu auttaa meitä tässä työssä. Voimme koh den taa työtämme entistä enemmän seurakuntalaislähtöisesti ihmisten odotukset ja tarpeet huomioiden. Luomme kontakteja niihin ihmisiin, jotka seuraavat aktiivisesti aikaansa ja joiden näkemyksiä muut kuuntelevat. Heidän avullaan saamme kirkon kannalta merkityksellisiä asioita laajempaan keskusteluun. Annamme seurakunnan toiminnassa tilaa ihmisten erilaisiin elämäntilanteisiin liittyville vertaisryhmille (esim. sururyhmät). Luomme itse aktiivisesti yhteyksiä erilaisiin muodostuviin tai olemassa oleviin vertaisryhmiin (osa nettiyhteisöjä). Vahvistamme kannustavaa ja kehittävää johtajuutta. Rohkaisemme ja kannustamme kaikkia yhteisössämme ennakkoluulottomaan ideointiin. Nostamme henkilöstöjohtamisen keskeiseksi kehittämiskohteeksi

10 Vantaan seurakuntien alueella maahanmuuttajien osuus väestöstä kasvaa jatkuvasti. Kaksi kolmesta maahanmuuttajasta on kristittyjä. Tämä asettaa haasteita siihen, miten seurakunnissamme teemme monikulttuurisuustyötä muun muassa maahanmuuttajien kanssa. Toimintaympäristön haasteiden mukaisesti työskentelemisen lisäksi visionäärisiksi painopisteiksi nousevat jäsenyyden merkityksen vahvistaminen, vuoropuhelun käyminen uskon- ja elämänkysymyksistä arkikielellä sekä elämän mittaisen seurakuntayhteyden tukeminen. Huomioimme ihmisen elämänkaaren eri vaiheet toimintaa kehittäessämme. Tarjoamme toimintaamme ja palvelujamme yhä kohdennetummin ja käännämme kirkon elämään osallistuvien määrän kasvuun. Lisäämme kosketuspintoja erityisesti niihin ihmisryhmiin, joihin meillä on vähän kontakteja. Hyödynnämme ihmisten kohtaamisessa ja palvelemisessa seurakuntien jäsentietojärjestelmän tarjoamia mahdollisuuksia entistä paremmin. Käytämme toimintamme kehittämisessä systemaattisesti ja aktiivisesti hyväksi tuoreinta tutkimustietoa. Huolehdimme siitä, että muutto seurakunnasta toiseen ei katkaise seurakuntayhteyttä. Kiinnitämme erityistä huomiota siihen, että Vantaalle muuttavat otetaan lämpimästi vastaan ja heille tarjotaan väylä seurakuntayhteyteen. Tuemme laajasti kristityn identiteetin muodostumista ja ylläpitämistä. Katsomme, että hyvinkin erilaisella uskonnollisella taustalla ja heikollakin uskolla voi kilvoitella Käymme vuoropuhelua uskon ja elämän kysymyksistä arkikielellä Puhumme ymmärrettävää arkikieltä, kun viestimme uskosta ja kohtaamme ihmisiä. Painotamme toimintaamme sinne missä ihmiset jo ovat: päiväkoteihin, kouluihin, oppilaitoksiin, työpaikoille, kauppakeskuksiin, vapaa-ajanviettopaikkoihin, laitoksiin ja koteihin. Seurakuntien mahdolliset uudet toimitilat sijoitetaan niin, että ne tukevat tällaista jalkautumista. Tuemme seurakuntalaisten hengellistä elämää myös median välityksellä. Toimimme aktiivisesti sosiaalisessa mediassa ja koulutamme keskeisiä toimijoita viestinnän taidoissa. Haastamme ihmiskäsityksen, joka mittaa ihmisen arvon yksipuolisesti tehokkuudella ja kuluttamisella. Painotamme arjen kristillisyyttä ja pyhän kohtaamisen ja hiljentymisen merkitystä ihmisen elämässä. Edistämme ekologista ajattelua, kohtuullista elämäntapaa ja toimimme itse vastuullisesti ympäristöasioissa. Käymme uskontojen välistä vuoropuhelua ja toimimme monikulttuurisuustaustaisten ja kantaväestön keskinäisen ymmärtämyksen parantamiseksi 5.4. Tuemme elämänmittaista seurakuntayhteyttä

11 6. Resurssit, tukipalvelut ja rakenteet 6.1. Resurssit Mitoitamme taloutemme sen arvion varaan, että seurakuntien jäsenmäärä suunnittelukaudella laskee vain vähän. Tavoitteena on, että jäsenmäärä saadaan kasvuun. Kirkkoonkuulumisprosentin kehityksen arvioimme kuitenkin olevan laskeva. Talouden ja toiminnan suunnittelussa huolehdimme siitä, että vuosikate kattaa poistot. Pidämme kirkollisveroprosentin pääkaupunkiseudun seurakuntayhtymien tasolla. Taloudellista liikkumavaraa antavat maanvuokratulot, joiden arvioidaan suunnittelukaudella nousevan. Investointeja varten laaditaan vuosittain tarkistettava koko vuosikymmenen kattava investointisuunnitelma. Kiinnitämme huomiota seurakunnan palveluista perittäviin maksuihin. Resurssien jaossa eri seurakuntien ja eri tehtävien kesken toimimme oikeudenmukaisesti. Seurakuntien resurssienjaon lähtökohta on jäsenmäärä. Resurssien jakoa kehitetään jatkossa siten, että entistä enemmän otetaan huomioon toiminnalliset tavoitteet ja niiden toteutuminen sekä erilaiset toiminnan kehittämishankkeet. Talousarviossa varaudutaan kohdentamaan resursseja erikseen nimettäviin painopistehankkeisiin. Suunnittelukaudella erityisiä painopisteitä ovat ainakin jäsenyyden vahvistaminen, koulutyö sekä Marja-Vantaan alueen laajenemiseen varautuminen. Henkilöstön kehittämisessä nostamme henkilöstöjohtamisen keskeiseksi kehittämiskohteeksi. Painotamme selkeätä johtamisjärjestelmää ja tavoitteiden asettelua, kehityskeskusteluja, henkisen ja fyysisen työhyvinvoinnin edistämistä, joustavia työaikajärjestelyjä sekä työprosessien tuottavuuteen tähtääviä kehittämiskeinoja. Käytämme hyväksi henkilöstön eläköitymiseen liittyvät mahdollisuudet kirkkoneuvoston talvella 2010 hyväksymän henkilöstön eläköitymissuunnitelman mukaisesti. Henkilöstön yhteinen rekrytointiprosessi ja siirtyminen yhden työnantajan malliin selvitetään vuoden 2010 loppuun mennessä ja valmistelutyötä jatketaan siten, että tavoitteena on vahvistaa toimimista kuin yksi seurakunta. Tässä yhteydessä mahdollisuuksina ovat muun muassa perussäännön tarkistaminen yhteiseksi sovittujen tehtävien osalta, uuden henkilöstön palkkaaminen yhden työnantajan palvelukseen (ei koske ns. valtakirjavirkoja) sekä yhteisten toimintaprosessien kehittäminen. Seurakuntien yhteinen viestintä toteuttaa seurakuntien strategiaa viestinnän keinoin. Seurakuntien ja yhteisten työmuotojen ydinviestit johdetaan seurakuntien yhteisestä strategiasta. Ydinviestien tulee näkyä kaikessa: esimerkiksi tapahtumien suunnittelussa, kohderyhmien valinnassa, kampanjoiden sisällössä, seminaarien aiheissa, haastatteluissa, tiedotteissa, julkaisuissa, henkilökohtaisissa kontakteissa jne. Hyvä maine syntyy hyvästä toiminnasta, hyvistä kokemuksista sekä hyvästä viestinnästä. Meidän on syytä entistä paremmin eri välinein kertoa siitä, mitä hyvää kirkko tekee. Hautaustoimen palvelut tuotetaan asiakaslähtöisesti erityisesti huomioiden surevat omaiset. Hautaustoimen palveluissa seurataan tarkasti kustannustehokkuutta ja kehitetään toiminta- ja palveluprosesseja. Hautaustoimelle on laadittava strategia, jossa huomioidaan tuleva hautausten määrä ja arvioidaan hautatoimen kustannukset pitkälle tulevaisuuteen Tukipalvelut Seurakunnallisen työn tukipalveluja ovat henkilöstöhallintopalvelut, tietohallinto- ja keskusrekisteripalvelut, taloushallintopalvelut, kiinteistöhallinnon palvelut tila- ja maankäyttöpalveluineen sekä laki- ja asiantuntijapalvelut. Tukipalvelujen tuottamisessa korostamme palveluperiaatetta, asiakaslähtöisyyttä sekä yhteistyötä seurakuntien ja yhteisten palvelujen (yhteiset seurakunnalliset tehtävät, yhteinen viestintä ja yhteinen hallinto) yksiköiden välillä. Tukipalvelujen tavoitteena on mahdollistaa seurakuntien korkealaatuinen työ. Henkilöstöhallinnon tukipalveluissa tuemme seurakuntien johtamista tarjoamalla asiantuntemusta henkilöstöjohtamisen, -koulutuksen, kehittämisen ja muun henkilöstöhallinnon eri alueilla sekä kehittämällä yhteistyössä esimiesten ja työntekijöiden kanssa työhyvinvoinnin edistämiseen tähtääviä keinoja. Päivitämme henkilöstöstrategiamme ja valmistelemme henkilökohtaisen palkanosan (HaVa) käyttöönottoa. Tietohallinto (ITC) mahdollistaa seurakuntien ja tukipalveluiden ajanmukaiset tietohallinnon työvälineet. Lyhyellä aikavälillä painottuvat erityisesti Prime-toiminnanohjausjärjestelmän hyödyntäminen, työskentelymahdollisuudet sosiaalisessa mediassa sekä jäsentietojärjestelmän kehittäminen. Keskusrekisteripalvelujen tuottamisessa tavoitteena on asiakkaiden kannalta laadukkaat ja helposti saavutettavat palvelut sekä palvelujen kustannustehokkuus. Keskusrekisterin tehtävänä on kehittää myös yhteistä arkistotointa sekä tilastotointa palvelemaan seurakuntien toimintaa ja johtamista entistä paremmin

12 Taloushallinnon tehtävänä on tuottaa kirjanpidon, laskennan ja raportoinnin avulla ajankohtaista ja käyttökelpoista tietoa seurakuntien taloudesta ja toiminnasta. Taloushallinnon kehittämisessä korostuvat kustannustehokkuus sekä raportoinnin kehittäminen yhä paremmin palvelemaan toiminnan ohjausta ja johtamista. Suunnittelukauden alussa kustannustehokkuutta pyritään parantamaan liittymällä kirkon henkilöstöja taloushallinnon (HeTa) palvelukeskukseen. Kiinteistöpalvelujen tehtävänä on tarjota seurakunnille asianmukaiset tilat toimintaansa varten. Tilojen tarjonnassa kiinteistöpalvelujen tehtävänä suunnittelukaudella painottuu seurakuntien tilatarpeiden yhteensovittaminen. Nykyiset tilat on pidettävä kunnossa, mutta samalla on varauduttava siihen, että osasta tiloja luovutaan. Tilojen käyttöä seurataan käyttöasteella ja kustannuksilla käyttäjää kohden. Seurantajärjestelmä rakennetaan pikaisesti. Kiinteistöistä, joiden käyttöaste pysyy alhaisella tasolla jatkuvasti, luovutaan. Uusia tiloja hankitaan vain vuokraamalla ja paikoista, joissa seura-kunnan toiminta tavoittaa ihmisiä siellä missä he jo ovat. Kiinteistöstrategian tavoitteiksi asetetaan yhteisen kirkkoneuvoston hyväksymät taloustyöryhmän raportissa esitetyt tavoitteet ja linjaukset. Maankäytön strategia tähtää siihen, että seurakuntien omistaman maaomaisuuden vuokratuloilla voidaan lisätä käyttötalouden tuloja suunnittelukaudella Rakenteet Paikallisseurakuntien ja yhteisten palvelujen (yhteiset seurakunnalliset tehtävät, yhteinen viestintä ja yhteinen hallinto) yhteistyötä ja työnjakoa kehitetään määrätietoisesti. Myös pääkaupunkiseudun seurakuntayhtymien yhteistyötä kehitetään aktiivisesti ja siten, että konkreettisia yhteistyön tuloksia on vuosittain näkyvissä aikana ja mm. johtoryhmätyöskentelyä sekä menettelyitä yhteisen kirkkoneuvoston esittelyissä selkeytetään. 7. Strategian seurannan järjestäminen Strategian laatimista ja toteutumisen seurantaa varten yhteinen kirkkoneuvosto asettaa strategiatoimikunnan. Strategiatoimikunnan tehtävänä on järjestää strategian seuranta. Strategian toteutumista seurataan vuosittain talousarvion toteutumisen yhteydessä ja strategian toteutumisen arvion pohjalta tehdään johtopäätöksiä ja mahdollisesti tarkennetaan strategiaa vuosittaisessa yhteisen kirkkovaltuuston ja kirkkoneuvoston seminaarissa maaliskuussa. Valtuustokauden loppupuolella strategian toteutumisesta varaudutaan teettämään ulkopuolisella asiantuntijalla asiantuntija-arvio. Strategian toteutumisen arviointi tai mittaaminen edellyttävät, että on asetettu riittävät arviointikriteerit ja mittarit strategian toteutumiselle. Vision toteutumista arvioidaan mm. jäsenmäärän kehityksellä, talouden kehityksellä (tulot, menot), henkilöstön työtyytyväisyystutkimuksilla sekä toiminnan jäsen- ja asiakaspalautteen kehittymisellä (kyselyt). Strategisten tavoitteiden toteutumiselle asetetaan arviointikriteerit ja mittarit vuosittaisessa talousarviossa. Vantaalla seurakuntarakenne on järjestetty seurakuntayhtymärakenteen mukaisesti. Seitsemän paikallisseurakunnan lisäksi osa toiminnasta on organisoitu yhteisenä. Rajatyöryhmä on tehnyt joitakin pieniä tarkennusehdotuksia nykyisiin seurakuntarajoihin. Seurakuntien rakenteita uudistettaessa on koko kirkossa lähtökohdaksi asetettu se, että toiminta organisoituu pieninä, läheisinä jumalanpalvelusyhteisöinä ja hallinto sekä tukipalvelut organisoidaan isommiksi yksiköiksi kustannustehokkuutta tavoitellen. Seurakuntarakenteiden uudistamisten tuloksia kirkossa seurataan tarkasti. Suunnittelukaudella selvitetään alueseurakuntamallin hyödyt ja haitat Vantaalla. Yhteisiä koko seurakuntakentän leikkaavia työalapohjaisia toimintoja eli prosesseja kehitetään. Johtamisjärjestelmä kuvataan vuoden

13 Strateginen SWOT TÄLLÄ HETKELLÄ, NYT SISÄISET VAHVUUDET 1) Seurakunnilla on selkeä hengellinen ja yhteiskunnallinen tehtävä 2) Henkilöstön koulutuspohja on hyvä ja se on työhönsä pääosin sitoutunutta 3) Verotulojen alhaisesta kehityksestä huolimatta talous on tasapainossa 4) Seurakunnilla on pääosin uudet, hyvät toimitilat 5) Meillä on edelleen vahvoja ja hyvin toimivia työaloja 6) Meillä on vähän lakisääteisiä toimia ja siksi mahdollisuus suunnata toimintaa uudelleen NYT JA TULEVAISUUDESSA YMPÄRISTÖN JA TOIMIALAN KANNALTA YMPÄRISTÖN MAHDOLLISUUDET 1) Kansanomainen uskonnollisuus ja kiinnostus henkisiä asioita kohtaan on tutkimusten mukaan kasvanut, vaikka se nykyisellään kanavoituukin suurelta osin kirkon ulkopuolelle. 2) Vantaa on osa taloudellisesti hyvin kehittyvää kasvualuetta, jonka ikärakenne on keskimääräistä nuorempi. 3) Seurakuntien maine yhteistyökumppanina on pääosin hyvä ja siksi ovet moniin paikkoihin ovat auki, esim. kaupungin virastoihin ja työpaikkoihin. Olemme haluttuja yhteistyökumppaneita. 4) Osalla työaloista on enemmän kysyntää kuin pystymme tarjoamaan, esim. perheneuvonta ja parisuhdetyö, työpaikka- ja oppilaitostyö ja iltapäiväkerhot. 5) Yhteiskunnan arvomaailman koventuessa ja globalisaation aiheuttamien ulkoisten paineiden lisääntyessä, kirkon sielunhoitoa ja diakoniaa tarvitaan tulevaisuudessa yhä enemmän. 6) Moniarvoisessa yhteiskunnassa myös kirkolle tarjoutuu mahdollisuus osallistua keskusteluun, kunhan tätä osataan kunnolla hyödyntää ja olla mukana lukemattomilla eri kanavilla. 7) Tutkimusten mukaan ihmiset luottavat kirkkoon 8) Merkittävä syy kuulua kirkkoon on kirkon diakoninen työ (35 prosenttia seurakuntien jäsenistä pääkaupunkiseudulla kuuluu kirkkoon siksi, että kirkko tekee hyvää)

14 MENESTYMISSTRATEGIA Mitkä sisäistä vahvuuksistamme ovat sellaisia, joiden avulla mahdollisuudet voidaan toteuttaa? Miten sisäiset vahvuudet tulisi suunnata halutun vaikutuksen varmistamiseksi? Mahdollisuus 1 vahvuudet 1,2,6 Kirkon ydinsanoma on kestävä, mutta sen kanssa on päästä dialogiin ihmisten kanssa. Silloin on oleellista kuulla, mitkä ovat ihmisten kysymykset ja millaisia ovat heidän elämäntilanteensa (kontekstuaalisen teologian idea). Tämä vaatii tutkimustietoa, mutta myös arkikokemusta ja uudenlaisia kontaktipaikkoja, kuten nettikeskustelut. Työntekijöiden spirituaaliteetin vahvistamista tuetaan myös hengellisen ohjauksen avulla. Mahdollisuus 2 vahvuudet 3,4,5,6 Vahvistetaan niitä alueita, joilla olemme jo vahvoja eli lapsi- ja nuorisotyötä. Toisaalta etsitään kontakteja myös muuttajiin ja sinkkuihin. Harkitaan, tarvitaanko jossain myös uudenlaista kokoontumistilaa (esimerkiksi Jumbo Park). Alle 40-vuotiaat kohdataan siten, että jalkaudutaan opiskelumaailmaan ja työelämään. Tätä työtä on syytä tehdä pääkaupunkiseudullisena yhteistyönä. Mahdollisuus 3 vahvuudet 2,5,6 Verkostoyhteistyössä kannattaa hyödyttää kaikkein ammattitaitoisinta työvoimaa. Amatöörimäistä työtapaa ei arvosteta, joten koulutus on tärkeää. Meillä on monella alueella luontevia yhteyksiä kaupunkiin ja kolmannen sektorin järjestöihin. Uusia haasteita kannattaa ottaa vastaan hyvin harkiten. Mahdollisuus 4 vahvuudet 1 ja 6 Jokaista uutta tehtävää kannattaa miettiä kahdesta näkökulmasta, mikä on ydinosaamistamme ja missä tarve on suurin. Kun jotakin tehdään, se pitää tehdä kunnolla ja miettiä samalla, mikä on se viesti, jonka haluamme antaa. Samalla meidän on syytä ennakkoluulottomasti tehdä toiminnan elinkaarianalyyseja: mitkä toiminnat eivät enää vedä, mitkä ovat tämän päivän toimintamalleja ja mitkä työtavat ovat selvästi nousemassa ja vastaamassa uuden ajan haasteisiin. Resursseja on kyettävä siirtämään tarkoituksen mukaisella tavalla nykyistä rohkeammin. Mahdollisuus 5 vahvuudet 1,2,3,6 Usko mitataan rakkauden tekoina. Pitää rohkeasti mennä sinne, missä hätä on suurin, mutta samalla huolehtia siitä, että diakonialle ei vyörytetä yhteiskunnalle kuuluvia tehtäviä. Lähtökohtana on oma ammattitaito ja sen täydentäminen sekä myös vapaaehtoistoiminnan kannustaminen. Lisäksi on syytä pitää globaali näkökulma (kv. diakonia ja lähetys) ja tukea luomakunnan yhteyttä (ympäristö). Vain eettisesti korkeatasoinen kirkko on uskottava ja puoleensavetävä. Mahdollisuus 6 vahvuudet 1,2,4,5,6 Kaikkia kanavia - sekä uusia että vanhoja - kannattaa käyttää hyväksi. Oleellista on, että keskusteluun osallistuva henkilöstö tietää, mistä puhuu ja osaa kommunikoida eri tavoin ajattelevien kanssa. Spiritualiteetin vahvistaminen ja viestinnälliset taidot ovat tärkeitä. Mahdollisuus 7 vahvuudet 2 ja 5 Pitää huolehtia siitä, että ihmisten kannalta tärkeät tehtävät hoidetaan hyvin ja ammattitaitoisesti. Erityisesti kriisitilanteissa (yksilö ja yhteisölliset) luetetaan siihen, että kirkko auttaa ja silloin tähän haasteeseen on osattava vastata. Mahdollisuus 8 vahvuudet 2,5,6 Kaikessa seurakunnan toiminnassa tulisi näkyä diakoninen ajattelu. Samalla on pidettävä huolta diakoniatyön resursseista ja palkattava seurakuntiin ammattitaitoista työvoimaa. On vahvistettava ihmisten tietoisuutta kirkon toiminnasta ihmisten hyväksi

15 TÄLLÄ HETKELLÄ, NYT SISÄISET HEIKKOUDET Kykyä muutokseen jarruttavat seuraavat tekijät 1) Tutkimusten mukaan kirkon henkilöstö on pysyvyyteen ja turvallisuuteen taipuvaista ja valmius muutoksiin on vähäistä (80 prosenttia kirkon henkilöstöstä on arvopohjaltaan hyvin erilaista kuin suurin osa nuorista aikuisista) 2) Seitsemän paikallisseurakunnan mallissa on vaikea saavuttaa nopeasti yhteistä tahtotilaa, jolla pystyttäisiin vastaamaan toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin 3) Suurin osa työstä suuntautuu kokoavaan toimintaan, ei ulospäin. Jalkautuvan työn osuus on liian vähäinen. 4) Resursseista merkittävä osa käytetään pienen aktiiviseurakuntalaisten ydinjoukon palvelemiseen. Tämä koskee erityisesti aikuisväestön parissa tehtävää työtä. 5) Työn suunnittelu, tavoitteenasettelu ja mittaaminen on puutteellista 6) Seurakuntien investointiohjelma on talouden kantokykyyn nähden liian raskas 7) Henkilöstön keski-ikä on korkea ja työpaine jakautuu monessa toimipisteessä epätasaisesti NYT JA TULEVAISUUDESSA YMPÄRISTÖN JA TOIMIALAN KANNALTA YMPÄRISTÖN MAHDOLLISUUDET 1) Kansanomainen uskonnollisuus ja kiinnostus henkisiä asioita kohtaan on tutkimusten mukaan kasvanut, vaikka se nykyisellään kanavoituukin suurelta osin kirkon ulkopuolelle 2) Vantaa on osa taloudellisesti hyvin kehittyvää kasvualuetta, jonka ikärakenne on keskimääräistä nuorempi 3) Seurakuntien maine yhteistyökumppanina on pääosin hyvä ja siksi ovet moniin paikkoihin ovat auki, esim. kaupungin virastoihin ja työpaikkoihin. Olemme haluttuja yhteistyökumppaneita. 4) Osalla työaloista on enemmän kysyntää kuin pystymme tarjoamaan, esim. perheneuvonta ja parisuhdetyö, työpaikka- ja oppilaitostyö ja iltapäiväkerhot 5) Yhteiskunnan arvomaailman koventuessa ja globalisaation aiheuttamien ulkoisten paineiden lisääntyessä, kirkon sielunhoitoa ja diakoniaa tarvitaan tulevaisuudessa yhä enemmän 6) Moniarvoisessa yhteiskunnassa myös kirkolle tarjoutuu mahdollisuus osallistua keskusteluun, kunhan tätä osataan kunnolla hyödyntää ja olla mukana lukemattomilla eri kanavilla 7) Tutkimusten mukaan ihmiset luottavat kirkkoon 8) Merkittävä syy kuulua kirkkoon on kirkon diakoninen työ. (35 prosenttia seurakuntien jäsenistä pääkaupunkiseudulla kuuluu kirkkoon siksi, että kirkko tekee hyvää)

16 KEHITTÄMISSTRATEGIA Mitkä heikkouksista ovat sellaisia, jotka saattavat estää mahdollisuuksien hyödyntämisen? Miten toimintaa tulisi kehittää ja heikkoja kohtia vahvistaa? Mahdollisuus 1. 1, 2, 3, 4, 5 Henkiset ja myös hengelliset asiat kiinnostavat ihmisiä, mutta instituutio tuntuu vieraalta. Kysyntään vastaaminen vaatii rohkeutta kokeilla uusia toimintatapoja sekä kykyä ilmaista asiat vuorovaikutteisesti ja ihmisten ymmärtämällä kielellä. Se, mitä tehdään, on suunniteltava hyvin ja toteutettava näkyvästi. Tämä vaatii resursseja, mutta ennen kaikkea uudenlaista ajattelua, mikä pitää ottaa rekrytoinnissa huomioon. Mahdollisuus 2. 2, 4, 5, 6 Vantaalle muuttaa koko ajan uutta väkeä ja myös Vantaan sisällä muutetaan vilkkaasti. Eri alueilla on erilaiset tarpeet, mutta niihin vastaaminen vie liikaa aikaa, koska nykyinen organisaatio on hidas reagoimaan. Resursseja pitää pystyä nopeasti ja joustavasti siirtämään sinne, missä eniten tarvitaan. Raskas investointiohjelma vie rahaa toiminnalta ja sitoo taloutta tiloihin, joita ei kenties tulevaisuudessa enää tarvita. Talouden tiukentuessa suunnittelu ja prosessien hallinta on entistä vaativampaa. Mahdollisuus 3. 3, 4, 5, 6 Verkostoyhteistyölle on tarvetta ja tilaa. Työntekijöiden ajasta liian suuri osa kuluu aktiiviseurakuntalaisten palvelemiseen, tätä työtä pitäisi ohjata vapaaehtoisille. On kuitenkin syytä huolellisesti miettiä, mihin lähdetään mukaan: missä voimme parhaiten palvella vantaalaisia ja missä meillä on omaa osaamista? Vaarana on innokkaiden työntekijöiden uupuminen, mikä lisää esimiesten vastuuta työn suunnittelusta. Mahdollisuus 4. 2, 3, 4 Seurakunnilla ei ole riittävästi resursseja vastata kysyntään niillä alueilla, missä kirkon työlle on selvästi tilausta ja mahdollisuus uusiin, positiivisiin kontakteihin. Näillä työmuodoille pitäisi suunnata nykyistä enemmän resursseja, mutta esimerkiksi iltapäiväkerhoissa voitaisiin lisätä myös yhteistyötä järjestöjen kanssa. Osa toiminnasta voidaan tehdä paikallistasolla, kuitenkin yhdessä suunnitellen. Mahdollisuus 5. 1, 2, 3, 5 Ihmisten hätä lisääntyy ja tulee esille uusissa paikoissa, kuten internetissä. Myös Vantaalla voi käydä niin, että jokin suuri yritys yhtäkkiä lopettaakin toimintansa. Luotetaanko siihen, että hädän tullen tie kirkolle löytyy? Tarvitaan myös uusia, aktiivisia toimintatapoja ja kannan ottamista yhteiskunnan epäkohtiin. Taloudellista auttaminen vaikeutuu, jos seurakuntien resurssit sidotaan muualle. Mahdollisuus 6. 1, 3, 4, 6, 7 Moniarvoisessa yhteiskunnassa tarvitaan monipuolisia viestinnällisiä taitoja ja kykyjä. Onko niitä? Jos ei näy julkisuudessa, ei ole olemassa. Ja toisaalta jos näkyy väärällä tavalla, siitä vedetään meidän kannalta vahingolliset johtopäätökset. Jos viestinnästä tingitään tällaisessa tilanteessa, kadotamme mahdollisuuden tuoda keskusteluun omat arvomme. Mahdollisuus 7. 2, 3, 4, 6 Ihmiset luottavat kirkkoon. Jos luottamus halutaan säilyttää pitää näkyä ja toimia tavalla, joka on ihmisten silmissä positiivista. Kirkkoon, joka näyttää pienen sisäpiirin toiminnalta, ei kauaa luoteta. Mahdollisuus 8. 2, 4, 5, 6 Mahdollisuus voi kääntyä heikkoudeksi, jos syntyy vaikutelma, että kirkko on varakas ja ei ole varaa auttaa. Mahdollisuus 8. 2, 4, 5, 6 Mahdollisuus voi kääntyä heikkoudeksi, jos syntyy vaikutelma, että kirkko on varakas ja ei ole varaa auttaa

17 TÄLLÄ HETKELLÄ, NYT NYT JA TULEVAISUUDESSA SISÄISET VAHVUUDET YMPÄRISTÖN JA TOIMIALAN KANNALTA YMPÄRISTÖN UHAT 1) Seurakunnilla on selkeä hengellinen ja yhteiskunnallinen tehtävä Vain 20 prosenttia nuorista aikuisista on sitoutuneita 1) Kirkon jäsenmäärä laskee ja yhteiskunta maallistuu. 2) Henkilöstön koulutuspohja on hyvä ja se on työhönsä jäseniä. Tämän takia myös pitkäjänteinen taloussuunnittelu on vaikeaa. pääosin sitoutunutta 3) Verotulojen alhaisesta kehityksestä huolimatta talous on tasapainossa 2) Monenkirjavat uskonnolliset toimijat pilaavat kirkon maineen. Ihmisten uskonnollinen tietämys on vähentynyt ja julkisuudessa meille vieras uskonnollisuus menee 4) Seurakunnilla on pääosin uudet, hyvät toimitilat usein kirkon piikkiin 5) Meillä on edelleen vahvoja ja hyvin toimivia työaloja 3) Hyvinvointiyhteiskunnan purkaminen lisää ihmisten (seurakuntalaispalveluja) pahoinvointia. Seurakunnille sysätään vastuuta asioista, 6) Meillä on vähän lakisääteisiä toimia ja siksi mahdollisuus suunnata toimintaa uudelleen 4) Ihmisten ja alueiden jakaminen A- ja B-luokkaan ja jotka ovat pitkään kuuluneet yhteiskunnalle. siitä seuraavat sosiaaliset ongelmat, lisääntyvä rikollisuus ja yleinen turvattomuus 5) Muuttoliike ja ihmisten lisääntynyt liikkuvuus katkoo perinteisiä yhteyksiä seurakuntaan 6) Ydinperheen mureneminen jatkuu, lasten pahoinvointi kasvaa. 7) Ultrayksilöllisyys ja narsistinen kulttuuri valtaa alaa, kanssaihmisistä ollaan entistä piittaamattomampia. PUOLUSTAUTUMIS- TAI TORJUNTASTRATEGIA Mitkä vahvuuksista ovat sellaisia, joita voidaan käyttää uhkakuvien toteutuessa? Miten näiden vahvuuksien toimivuutta voidaan varmistaa? Uhkakuva 1 vahvuudet 2 (koulutuspohja hyvä), 1 (selkeä tehtävä), 6 (vähän lakisääteisiä), 3 (talous) VARMISTUS: Meillä on vielä hyvä taloustilanne ja siksi on mahdollistaa satsata koulutukseen. Erityisen tärkeää on saada dialogia aikaan ympäröivän maailman kanssa ja tehdä arjen teologiaa. Lakisääteisten toimintojen vähyys antaa mahdollisuuden muuttaa toimintaa, jos vain henkilöstö ja luottamushenkilöt ovat siihen valmiita. Uhkakuva 2 vahvuus 1 (selkeä tehtävä) VARMISTUS: Kirkon selkeä tehtävä: Jumala on luonut kaikki (kaikilla on yhtäläinen ihmisarvo) ja Kristus on sovittanut kaikki. Armo on kirkon ainutlaatuinen brandi. Dialogisuutta tulee vahvistaa, mutta samalla vahvistetaan työntekijöiden identiteettiä ja tuetaan henkilöstön hengellisen elämän syventymistä. UHKAKUVAT 3 ja 4 vahvuudet 5 (vahvat työalat), 6 (vähän lakisääteisiä toimia), 3 (hyvä talous) VARMISTUS: Käytetään työalojen asiantuntemusta ja mietitään, miten yhteiskunnan muutoksiin vastataan joustavasti myös rakenteiden muuttamalla. Hyvää taloutta on käytettävä vähäosaisten hyväksi. UHKAKUVA 5 vahvuudet 6 (vähän lakisääteisiä toimintoja) VARMISTUS: aktiivinen dialogi ja näkyvyyden lisääminen. Liitytään ihmisen elämän tilanteeseen, esim. onnea uuteen kotiin kirje seurakuntaan muuttaneelle. UHKAKUVA 6 vahvuudet 5 (vahvoja toimintoja), 2 (henkilöstön hyvä koulutuspohja), 6 (vähän lakisääteisiä toimia) VARMISTUS: 1) ennaltaehkäisevä työ, 2) kriisityö ja 3) meidän tehtävä on tukea monenlaisia perhemalleja. Heikommassa asemassa olevat ovat ensisijaisia palveluiden saajia. UHKAKUVA 7 vahvuus 1 (selkeä tehtävä) VARMISTUS: Omien arvojen esillä pitäminen sekä sanoin että teoin. Kirkon edustamien yleisten eettisten arvojen noudattamisen kautta maailmasta tulee parempi paikka

18 TÄLLÄ HETKELLÄ, NYT SISÄISET HEIKKOUDET Kykyä muutokseen jarruttavat seuraavat tekijät 1) Tutkimusten mukaan kirkon henkilöstö on pysyvyyteen ja turvallisuuteen taipuvaista ja valmius muutoksiin on vähäistä (80 prosenttia kirkon henkilöstöstä on arvopohjaltaan hyvin erilaista kuin suurin osa nuorista aikuisista) 2) Seitsemän paikallisseurakunnan mallissa on vaikea saavuttaa nopeasti yhteistä tahtotilaa, jolla pystyttäisiin vastaamaan toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin 3) Suurin osa työstä suuntautuu kokoavaan toimintaan, ei ulospäin. Jalkautuvan työn osuus on liian vähäinen. 4) Resursseista merkittävä osa käytetään pienen aktiiviseurakuntalaisten ydinjoukon palvelemiseen. Tämä koskee erityisesti aikuisväestön parissa tehtävää työtä. 5) Työn suunnittelu, tavoitteenasettelu ja mittaaminen on puutteellista 6) Seurakuntien investointiohjelma on talouden kantokykyyn nähden liian raskas 7) Henkilöstön keski-ikä on korkea ja työpaine jakautuu monessa toimipisteessä epätasaisesti NYT JA TULEVAISUUDESSA YMPÄRISTÖN JA TOIMIALAN KANNALTA YMPÄRISTÖN UHAT 1) Kirkon jäsenmäärä laskee ja yhteiskunta maallistuu. Vain 20 prosenttia nuorista aikuisista on sitoutuneita jäseniä. Tämän takia myös pitkäjänteinen taloussuunnittelu on vaikeaa. 2) Monenkirjavat uskonnolliset toimijat pilaavat kirkon maineen. Ihmisten uskonnollinen tietämys on vähentynyt ja julkisuudessa meille vieras uskonnollisuus menee usein kirkon piikkiin 3) Hyvinvointiyhteiskunnan purkaminen lisää ihmisten pahoinvointia. Seurakunnille sysätään vastuuta asioista, jotka ovat pitkään kuuluneet yhteiskunnalle. 4) Ihmisten ja alueiden jakaminen A- ja B-luokkaan ja siitä seuraavat sosiaaliset ongelmat, lisääntyvä rikollisuus ja yleinen turvattomuus 5) Muuttoliike ja ihmisten lisääntynyt liikkuvuus katkoo perinteisiä yhteyksiä seurakuntaan 6) Ydinperheen mureneminen jatkuu, lasten pahoinvointi kasvaa. 7) Ultrayksilöllisyys ja narsistinen kulttuuri valtaa alaa, kanssaihmisistä ollaan entistä piittaamattomampia

19 VÄISTÖ- TAI PERÄÄNTYMISSTRATEGIA Mitkä heikkouksista voivat osoittautua kohtalokkaiksi, jos uhkakuvat toteutuvat? Jos uhkakuvat toteutuvat, mitä tällaisessa tilanteessa voidaan tehdä? Mitä voidaan tehdä heti? Uhka 1 heikkoudet 1 (henkilöstön pysyvyys), 3 (resurssit kokoavaan toimintaan), 4 (toiminta kohtaa pienen joukon), 2 (parokiaalisuus). MITÄ VOI TEHDÄ (1-10 v.): vahvistetaan oppilaitos- ja työpaikkatyötä, lisätään rakenteellista joustavuutta, yhteiset strategiat eri työaloille, nuorien luottamushenkilöiden saaminen, nurkkakuntaisuuden selkeä torjuminen, ulkopuolista ravistelua (kouluttajat, kyselyt yms.). MITÄ HETI (alle vuosi): analysoidaan tilanne kunnolla, kannustetaan henkilöstöä ulospäin suuntautuvaan toimintaan (muualla kuin seurakuntien tiloissa) ja rohkaistaan uusien ideoiden käyttöönottoa (esim. chatti -keskustelut) Uhka 2 heikkoudet 3 (kokoava toiminta), 4 (ydinpiiriajattelu) MITÄ VOI TEHDÄ (1-10 v.): Vahvistetaan aktiivisten maallikoiden tervettä uskonnollisuutta ja kannustetaan heitä omalla paikallaan dialogisuuteen. Työntekijöiden voimavaroja suunnataan enemmän tämän mahdollistamiseen koulutuksen avulla. Viestinnällisen ajattelun vahvistaminen. MITÄ HETI (alle vuosi): asiasta rohkeasti puhuminen. Jos pidämme 2 %:n konservatiivien oikeuksista kiinni, niin menetämme lyhyessä ajassa 20 % jäsenistä (erityisesti nuoret naiset). Vahvistaa vuorovaikutteista viestintää. Uhkat 3 ja 4 heikkoudet 4 (pieni ydinpiiri), 6 (investointiohjelma raskas), 5 (suunnittelun (tavoitteen asettelu) puutteet) MITÄ VOI TEHDÄ: selkeän strategian laadintaa ja taloudellisten resurssien suuntaaminen oikein. MITÄ HETI (alle vuosi): pitäisi hahmottaa, ketkä erityisesti muutoksista kärsivät ja rohkeus asettua heidän taakse. Erotellaan verkostotyössä ydintehtävät oheis- ja sivutehtävistä ja keskitytään olennaiseen. Uhka 5 heikkoudet 2 (jäykkä rakenne), 3 (kokoavaan toimintaan lähinnä keskittyminen), 4 (resurssit suunnataan ydinjoukkoon), 6 (raskas investointiohjelma syö voimavarat uudelta toiminnalta), 7 (muuttajat nuoria ja työntekijät vanhoja) MITÄ VOI TEHDÄ: Yhteisömallisen rakenteen kehittäminen, jalkautuva työ työpaikoilla, laitoksiin yms. Moniin eri rakenteisiin suuntautuminen. Arjen teologian tekeminen. Yhteydenotto seurakunnasta (maallikoiden hyödyntäminen) seurakuntaan muuttajille. Oma kauneimmat joululaulut tilaisuus muuttaneille seurakunnissa. Tutustumisretket. MITÄ HETI (alle vuosi): Oma kauneimmat joululaulut tilaisuus muuttaneille seurakunnissa. Tutustumisretket. Tutkitaan muuttoliikettä. Erillisen työryhmän perustaminen (kehittää konkreettinen strategia). VAATII JATKOTYÖSKENTELYÄ Uhka 6 ja 7 heikkoudet 1 (pysyvyyteen taipuva henkilöstö ei näe muutosta), 3 (kokoava toimintaan keskittyminen), 5 (työn suunnittelu puutteellista) ja 7 (henkilöstön keski-ikä korkea) MITÄ VOI TEHDÄ: Erilaisten perhemallien tukeminen (rakkauden tukeminen), puhutaan heikomman puolesta (lapset), omien arvojen esilläpito (turvallisuus, välittäminen ja vastuu) emme tarkoita konservatiivisia arvoja. lapsidiakoniaan satsaaminen. Päihdetyön hahmottaminen. Verkostotyö. myös hyvinvoivan ja narsistisen ihmisen kohtaaminen hoidetaan (henkisen köyhyyden hahmottaminen ja siihen vastaaminen) dialogisen kielen ja työtavan löytäminen (kunnioittava lähestyminen samalta tasolta, ei ylhäältä käsin), mm. toimituskeskustelujen hyödyntäminen yhteisen työnäyn etsiminen eri työalojen välillä MITÄ HETI (alle vuosi): vantaalaisen todellisuuden reaaliaikainen päivitys, sopivien rakenteiden löytäminen diakonian, perhetyön ja erityisnuorisotyön välillä (sekä seurakuntien sisällä ja niiden välillä). HUOM! Hyvät toimitilat eivät ole ensisijaisia ihmisten kohtaamisessa tulevaisuuden kannalta. Kuitenkin on hyvä kiinnittää huomiota tilojen sakraaliin luonteeseen. (Koskee myös nykyisiä tiloja)

20 Missio Armon asialla vaativassa maailmassa Strategiakaavio Visio Ihmisiä kohtaava ja vahvistava sekä työssään uudistuva kirkko Vantaalla Visionääriset painopisteet tuemme elämän mittaista seurakunta yhteyttä Käymme vuoropuhelua uskon ja elämän kysymyksistä arkikielellä työskentelemme toimintaympäristön haasteiden mukaisesti Vahvistamme jäsenyyden merkitystä strategiset tavoitteet otamme suunnittelussa huomioon aiemmat kontaktit kirkkoon toimimme siellä missä ihmiset ovat tuemme hengellistä tarjoamme vapaaehtoisille lisää toimintamahdollisuuksia toimimme niin että järjestämme erilaista elämää median välityksellä analysoimme seurakuntalaisten odotukset ja tarpeet toimintaa eri elämäntilanteissa oleville suunnittelemme työmme seurakuntalaisen näkökulmasta tuemme kristityn tarjoamme muutettaessa seurakuntayhteys säilyy identiteettiä: heikkokin usko riittää emme mittaa ihmisarvoa kuluttamisella ja tehokkuudella, vaan korostamme hiljentymisen merkitystä kokoamme vertaisyhteisöjä, esim. sururyhmiä jäsenyys etuja etsimme aktiivisesti hyödynnämme tutkittua tietoa kehittämistyössä kehitämme henkilöstöjohtamista luomme yhteyksiä uusia yhteistyökumppaneita otamme huomioon monikulttuurisuuden edelläkävijöihin osoitamme toiminnallamme, että kirkko on hyvän tekemisen kanava Vantaan seurakunnat Församlingarna i Vanda

Meidän kirkko Osallisuuden yhteisö

Meidän kirkko Osallisuuden yhteisö Meidän kirkko Osallisuuden yhteisö Suomen evankelis-luterilaisen kirkon strategia vuoteen 2015 Kirkon strategia 2015 -työryhmän esitys kirkkohallitukselle KIRKON PERUSTEHTÄVÄ (MISSIO) Kirkon tehtävä on

Lisätiedot

VAASAN SEURAKUNTAYHTYMÄN TOIMINTASTRATEGIA VUOTEEN 2020

VAASAN SEURAKUNTAYHTYMÄN TOIMINTASTRATEGIA VUOTEEN 2020 Sivu 1 / 6 VAASAN SEURAKUNTAYHTYMÄN TOIMINTASTRATEGIA VUOTEEN 2020 1 JOHDANTO Liite 2/34 Yht. kv. 29.9.2015 Vaasan seurakuntayhtymän yhteinen kirkkoneuvosto on päättänyt käynnistää suunnittelutyön strategiasuunnitelman

Lisätiedot

Vaasan seurakuntayhtymän strategia 2016 2020

Vaasan seurakuntayhtymän strategia 2016 2020 Vaasan seurakuntayhtymän strategia 2016 2020 Hautausmaat ja hautaustoimi Talous Henkilöstö Kiinteistöt Sairaalasielunhoito Perheneuvonta Visio Seurakuntayhtymän visiona on olla ihmiskasvoinen uskon yhteisö,

Lisätiedot

Vantaan seurakuntien strategia 2020 Rohkeasti armon asialla

Vantaan seurakuntien strategia 2020 Rohkeasti armon asialla Vantaan seurakuntien strategia 2020 Rohkeasti armon asialla Strategia on suunnitelma, jolla yhteiset tavoitteet ja päämäärät saavutetaan. Strategiassa määritellään seurakuntien tehtävä, arvot, visio ja

Lisätiedot

LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA. Seurakunnan strategia

LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA. Seurakunnan strategia LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA Seurakunnan strategia TOIMINTA-AJATUS Liperin seurakunta kohtaa ihmisen, huolehtii jumalanpalveluselämästä, sakramenteista ja muista kirkollisista toimituksista,

Lisätiedot

A. TOIMINTAYMPÄRISTÖANALYYSI...2 B. HOLLOLAN SEURAKUNNAN ARVOT..4 C. HOLLOLAN SEURAKUNNAN TOIMINTA-AJATUS JA KESKEISET STRATEGISET LINJAUKSET...

A. TOIMINTAYMPÄRISTÖANALYYSI...2 B. HOLLOLAN SEURAKUNNAN ARVOT..4 C. HOLLOLAN SEURAKUNNAN TOIMINTA-AJATUS JA KESKEISET STRATEGISET LINJAUKSET... Yhdessä Pyhässä ja arjessa Hollolan seurakunnan strategia 2015 1 SISÄLLYSLUETTELO A. TOIMINTAYMPÄRISTÖANALYYSI...2 1. Kaksi kuntaa 1.1. Hollolan kunta 1.2. Hämeenkosken kunta 2. Hollolan seurakunta 2.1.

Lisätiedot

Seurakuntaan Kirkkovaltuusto Kirkkoneuvosto Menot 5 781 780

Seurakuntaan Kirkkovaltuusto Kirkkoneuvosto Menot 5 781 780 Mihin verorahat käytetään? Vuosi 2011 Seurakunnan hallinto Jumalanpalvelukset ja kirkkomusiikki 190 298 Muut seurakuntatilaisuudet 63 615 Investoinnit (kurssikeskus yms.) 293 395 Hautaan siunaaminen 117

Lisätiedot

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky Näky Kuva: SXC/S. Braswell Kansanlähetys Yhteystiedot Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys (SEKL) on vuonna 1967 perustettu Suomen evankelisluterilaisen kirkon lähetysjärjestö, jonka tarkoituksena

Lisätiedot

KOHTAAMISEN YHTEISÖ Puijon seurakunnan toiminnan suunta vuoteen 2020

KOHTAAMISEN YHTEISÖ Puijon seurakunnan toiminnan suunta vuoteen 2020 KOHTAAMISEN YHTEISÖ Puijon seurakunnan toiminnan suunta vuoteen 2020 MISSIO Kirkon ja seurakunnan tehtävä perustuu Jeesuksen antamiin lähetys- ja kastekäskyyn sekä rakkauden kaksoiskäskyyn. VISIO Puijon

Lisätiedot

ANNETAAN LAPSILLE LAPSUUS

ANNETAAN LAPSILLE LAPSUUS ANNETAAN LAPSILLE LAPSUUS Kuullaan lapsen ääni Varhaiskasvatuksen kehittämissuunnitelma 2014 VAKE-työryhmä: Anne-Maria Ahlstedt Kirsi Marila Kirsi Risto Iiris Tornack Kuvat: kannessa ja sivuilla 3, 4,

Lisätiedot

KIRKKO HELSINGISSÄ - strategia vuoteen 2020

KIRKKO HELSINGISSÄ - strategia vuoteen 2020 KIRKKO HELSINGISSÄ - strategia vuoteen 2020 2 Arvot Liitymme Suomen evankelis-luterilaisen kirkon arvoihin, joita ovat pyhän kunnioitus, vastuullisuus, oikeudenmukaisuus ja totuudellisuus. Toiminta-ajatus

Lisätiedot

PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA. Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän

PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA. Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän PERUSTEHTÄVÄ / MISSIO Seurakunta kutsuu ihmisiä armollisen ja kolmiyhteisen Jumalan yhteyteen, julistaa evankeliumia ja rohkaisee

Lisätiedot

Rahan henki. Turun arkkihiippakunnan luottamushenkilöiden koulutuspäivä Henna Ahtinen Talouspäällikkö Paimion seurakunta

Rahan henki. Turun arkkihiippakunnan luottamushenkilöiden koulutuspäivä Henna Ahtinen Talouspäällikkö Paimion seurakunta Rahan henki Turun arkkihiippakunnan luottamushenkilöiden koulutuspäivä 14.11.2015 Henna Ahtinen Talouspäällikkö Paimion seurakunta Kirkon tehtävä Tunnustuksensa mukaisesti kirkko julistaa Jumalan sanaa

Lisätiedot

KOTISEURAKUNTA. - yhteinen tehtävämme. Kontiolahden seurakunnan strategia KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA

KOTISEURAKUNTA. - yhteinen tehtävämme. Kontiolahden seurakunnan strategia KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA KOTI - yhteinen tehtävämme Kontiolahden seurakunnan strategia 2017-2020 ARVOMME Usko Yhteys Jumalaan on kristityn elämän kestävä perusta Jo 500 vuotta jatkunut luterilainen reformaatio on muokannut kirkkoamme

Lisätiedot

KOTISEURAKUNTANI - kiinteistöstrategia. Kontiolahden seurakunnan kiinteistöstrategia

KOTISEURAKUNTANI - kiinteistöstrategia. Kontiolahden seurakunnan kiinteistöstrategia KOTISEURAKUNTANI - kiinteistöstrategia Kontiolahden seurakunnan kiinteistöstrategia 2017-2020 ARVOMME Usko Yhteys armolliseen Jumalaan on kristityn elämän perusta. Messu hengellisen elämän keskiönä Vapaaehtoisten

Lisätiedot

59 Toimintakulttuurin muutoksen ehdotusten valmistelu. Yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtaja Juha Rintamäki

59 Toimintakulttuurin muutoksen ehdotusten valmistelu. Yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtaja Juha Rintamäki 635/2015 59 Toimintakulttuurin muutoksen ehdotusten valmistelu Päätösehdotus Yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtaja Juha Rintamäki Yhteinen kirkkoneuvosto päättää merkitä tiedoksi toimintakulttuurin muutoksen

Lisätiedot

Tavoitesuunnittelun toteutuksen periaatteita

Tavoitesuunnittelun toteutuksen periaatteita Tavoitesuunnittelun toteutuksen periaatteita Koska tavoitesuunnittelu on oppimisprosessi, sitä tarkennetaan suunnittelun edetessä saatujen kokemusten ja palautteiden perusteella Tavoitesuunnittelulla luodaan

Lisätiedot

SEURAKUNTA aarre kaupungissa

SEURAKUNTA aarre kaupungissa Kirkkovaltuusto 16.12.2014, 13, liite 1 Kirkkovaltuusto 27.01.2015, 12, liite 1 SEURAKUNTA aarre kaupungissa Outokummun evankelis-luterilaisen seurakunnan strategia vuoteen 2020 Hyväksytty kirkkovaltuustossa

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

MAL-verkoston koulutus 12.-13.10. Ryhmätyöt

MAL-verkoston koulutus 12.-13.10. Ryhmätyöt MAL-verkoston koulutus 12.-13.10. Ryhmätyöt Työpajatyöskentely MAL-suunnittelun ulottuvuuksien kriittinen arviointi MAL strategisena tavoitteenasetteluna Mikä on MAL-suunnittelun asema osana strategisen

Lisätiedot

Seurakunnan strategia ja kuinka sitä ajetaan

Seurakunnan strategia ja kuinka sitä ajetaan Seurakunnan strategia ja kuinka sitä ajetaan Miksi, mitä, miten - kuka, miten, milloin Luottamushenkilöiden neuvottelupäivä Jyväskylä 23.9.2017 Hiippakuntasihteeri Jukka Helin Millainen on unelmaseurakuntani?

Lisätiedot

SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016

SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016 SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä, Yhteinen kirkkoneuvosto 28.11.2013 1 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.2 1. SAAVUTETTAVA SEURAKUNTA.2 2. FYYSINEN SAAVUTETTAVUUS ELI ESTEETÖN

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

13.05.2014. Mikkelin hiippakunnan tuomiokapitulin strategia 2015-2020

13.05.2014. Mikkelin hiippakunnan tuomiokapitulin strategia 2015-2020 Mikkelin hiippakunnan tuomiokapitulin strategia 2015-2020 Tuomiokapitulin tehtävänmäärittelyn lähtökohtia Mitä varten tuomiokapituli / me olemme olemassa? Mikä on tuomiokapitulin / meidän perustehtävä?

Lisätiedot

Mikä solu on? Ylistaron Helluntaiseurakunta

Mikä solu on? Ylistaron Helluntaiseurakunta Mikä solu on? Ylistaron Helluntaiseurakunta!1 LUENTO 1 MIKÄ SOLU ON?!2 Näky Tavoite, jota kohti ponnistelemme Toiminnan tulos Kaikille yhteinen Kuka näkymme määrittelee? Pastori tai vanhimmat? Jokainen

Lisätiedot

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO 7.11 USKONTO Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

Puhumme rohkeasti Jumalasta

Puhumme rohkeasti Jumalasta Puhumme rohkeasti Jumalasta Kirkkonummen suomalaisen seurakunnan Viestintäohjelma 2015 2 Sisällys Johdanto 3 Arvot 4 Tiedotustyön perustehtävä 5 Tiedotustyön toiminta-ajatus 5 Painopistealueet matkalla

Lisätiedot

Akaan seurakunnan strategia

Akaan seurakunnan strategia Akaan seurakunnan strategia 2017-2021 ARVOT Pyhä: Kunnioitamme kolmiyhteistä Jumalaa, näemme Jumalan kuvan ihmisessä Vastuullisuus: Huolehdimme lähimmäisistämme ja varjelemme luomakuntaa Oikeudenmukaisuus:

Lisätiedot

Suomen Changemakerin säännöt

Suomen Changemakerin säännöt Suomen Changemakerin säännöt Hyväksytty jäsenkokouksessa 6.10.2012 1 Tavoitteet ja yleiset toimintaperiaatteet A) Tavoite Suomen Changemaker on nuorten vaikuttamisverkosto, jonka tavoitteena on globaali

Lisätiedot

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017 Raisio KASVUN PAIKKA TULEVIEN VUOSIEN HENKILÖSTÖHALLINNOLLISIA HAASTEITA Niukat taloudelliset resurssit Henkilöstön eläköityminen Henkilöstön saatavuus ja

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA

KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.5. 1 JOHDANTO Henkilöstöohjelmalla tuetaan Kokkolan kaupunkistrategian toteuttamista. Henkilöstöohjelmalla tuodaan näkyväksi kaupunkistrategian

Lisätiedot

KUTSUMUS TAUSTATIETOA KUTSUMUKSESTA

KUTSUMUS TAUSTATIETOA KUTSUMUKSESTA Andreas-raamatturyhmämateriaali I/03 Kansan Raamattuseuran nuorisotyö Kaisaniemenkatu 8, III krs 00170 HELSINKI nuorisotyö@karas-sana.fi 09/681 55 830 KUTSUMUS Tämän materiaalin sisältö tarkastelee kutsumusta

Lisätiedot

IHMISET, STRATEGIA JA SEURAKUNTA. ESPOON HIIPPAKUNNAN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Kirkkonummi Kai Peltonen

IHMISET, STRATEGIA JA SEURAKUNTA. ESPOON HIIPPAKUNNAN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Kirkkonummi Kai Peltonen ESPOON HIIPPAKUNNAN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Kirkkonummi 2.4.2016 Kai Peltonen Miksi olet ryhtynyt seurakunnan luottamushenkilöksi? MIKÄ ON? Augsburgin tunnustus (1530): artikla V: Jotta saisimme

Lisätiedot

95 Toimintakulttuurin muutosehdotusten lähettäminen palautteen antoa varten Helsingin seurakuntayhtymän seurakuntiin ja yksiköihin

95 Toimintakulttuurin muutosehdotusten lähettäminen palautteen antoa varten Helsingin seurakuntayhtymän seurakuntiin ja yksiköihin 635/2015 95 Toimintakulttuurin muutosehdotusten lähettäminen palautteen antoa varten Helsingin seurakuntayhtymän seurakuntiin ja yksiköihin Päätösehdotus Yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtaja Juha Rintamäki

Lisätiedot

Diakonian ja yhteiskuntavastuun asiantuntijaryhmän tapaaminen

Diakonian ja yhteiskuntavastuun asiantuntijaryhmän tapaaminen Diakonian ja yhteiskuntavastuun asiantuntijaryhmän tapaaminen Aika : Tiistai 15.12. klo 17-19:30 Paikka: Seurakuntien talon Suurella Sydämellä klubilla, Näsilinnankatu 26. Kokoontumisen tarkoituksena oli

Lisätiedot

Tarkastustoimen viestintäsuunnitelma

Tarkastustoimen viestintäsuunnitelma Tarkastustoimen viestintäsuunnitelma Helsingin kaupungin tarkastuslautakunnan ja -viraston sisäisen ja ulkoisen viestinnän linjaukset. Suunnitelma on otettu käyttöön tarkastusjohtajan päätöksellä 28.12.2015

Lisätiedot

Tulevaisuussuunnitelma 2015. Muhoksen seurakunta

Tulevaisuussuunnitelma 2015. Muhoksen seurakunta Tulevaisuussuunnitelma 2015 Muhoksen seurakunta Alkusanat Kunnissa käynnissä olevat palvelurakenneuudistukset ovat taustana myös seurakuntien hallinnon ja rakenteiden laajamittaiseen muutokseen. Kuitenkin

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 Kemijärven Yrittäjät ry VISIO Kemijärven Yrittäjät ry tavoittelee vahvaa tulevaisuutta hoitamalla rakentavalla yhteistyöllä yrittäjyyden asiat kuntoon. Kemijärven Yrittäjät ry

Lisätiedot

Taitaja 2016 Taitajat framilla - seminaari

Taitaja 2016 Taitajat framilla - seminaari Taitaja 2016 Taitajat framilla - seminaari Ammatillisen koulutuksen muutoksen johtaminen Muutoksesta mahdollisuus 1 19.2.2015 Reija Lepola Reija Lepola, Kuntayhtymän johtaja, rehtori Seinäjoen koulutuskuntayhtymä

Lisätiedot

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön

Lisätiedot

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus 10ov Oikeaa työssäoppimista 4ov Teoriaopiskelua työelämässä 6 ov 1. Työprosessin hallinta tarvitseville lapsille

Lisätiedot

Tulevaisuussuunnitelma 2020

Tulevaisuussuunnitelma 2020 Tulevaisuussuunnitelma 2020 Muhoksen seurakunta Alkusanat Kirkkohallitus asetti 25.10.2005 työryhmän tekemään ehdotuksia seurakuntien yhteistoiminnan edistämiseksi. Seurakuntarakennetyöryhmän raportin

Lisätiedot

Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret

Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret Finlands FN-Ungdom UN Youth of Finland Strategia 2016-2018 Suomen YK-nuoret ry on poliittisesti sitoutumaton valtakunnallinen nuorisojärjestö, jonka tehtävänä on tiedottaa

Lisätiedot

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET

Lisätiedot

Vaalan kuntastrategia 2030

Vaalan kuntastrategia 2030 Vaalan kuntastrategia 2030 Mikä on kuntastrategia? Kuntastrategiassa kunnanvaltuusto päättää kunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista. Strategisen suunnittelun tarkoituksena on etsiä

Lisätiedot

Kaste ja avioliittoon vihkiminen suomalaisten keskuudessa ja mitä kuuluu tamperelaisnuorille 10 vuotta rippikoulun jälkeen?

Kaste ja avioliittoon vihkiminen suomalaisten keskuudessa ja mitä kuuluu tamperelaisnuorille 10 vuotta rippikoulun jälkeen? Kaste ja avioliittoon vihkiminen suomalaisten keskuudessa ja mitä kuuluu tamperelaisnuorille 10 vuotta rippikoulun jälkeen? Dos. Kati Niemelä Kirkon tutkimuskeskus Tampereen rovastikuntakokous 15.2.2012

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

KRISTILLINEN KASVATUS

KRISTILLINEN KASVATUS KRISTILLINEN KASVATUS Ammattitaitovaatimukset Osaamisen arviointi osaa tukea lapsen hengellistä kasvua syventää kokonaisvaltaisen osaamista ottaen huomioon lapselle ominaiset tavat toimia luo turvallisen

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2013-2016. mikuntautajärviikäihmistenval 20.9.2013

TOIMINTASUUNNITELMA 2013-2016. mikuntautajärviikäihmistenval 20.9.2013 Utajärvivalmistelut oimkuntautajärviva lmistelutoiminkuntautajärviikä ihmistenvalmistelutoimikuntau tajärvivalmistelutoi TOIMINTASUUNNITELMA 2013-2016 mikuntautajärvival 20.9.2013 mistelutoimikuntautajärviikäih

Lisätiedot

Armoon pohjaten maailmassa aikaansaaden

Armoon pohjaten maailmassa aikaansaaden Lundin hiippakunnan visio Armoon pohjaten maailmassa aikaansaaden Oppimaan innostaen ja toivon ympärille kokoontuen... kaste perustana kohtaamaan elämän ja maailman haasteet Armoon pohjaten, maailmassa

Lisätiedot

Hyvän tahdon Viitasaari. Kirkkovaltuuston pj. Maria Kaisa Aula Kirkollisen johtamisen forum 28.1.2016 Vantaa

Hyvän tahdon Viitasaari. Kirkkovaltuuston pj. Maria Kaisa Aula Kirkollisen johtamisen forum 28.1.2016 Vantaa Hyvän tahdon Viitasaari Kirkkovaltuuston pj. Maria Kaisa Aula Kirkollisen johtamisen forum 28.1.2016 Vantaa Taustaa Kunnan, seurakunnan ja paikallislehden johdon havahtuivat keväällä 2015 keskusteluun

Lisätiedot

Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston pj Kuhmon tuleva kaupunginjohtaja

Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston pj Kuhmon tuleva kaupunginjohtaja HALLINNON MUUTTUVA ROOLI JA UUDET TOIMINTATAVAT TULEVAISUUDEN KUNTA INNOSTAA TOIMIMAAN Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston pj Kuhmon tuleva kaupunginjohtaja www.vaala.fi

Lisätiedot

Mihin hyvään sinä uskot?

Mihin hyvään sinä uskot? Mihin hyvään sinä uskot? Ehdokkaaksi tarvitaan juuri sinua! Ehdokkaiksi tarvitaan kaikenikäisiä ja eri tavoin ajattelevia seurakuntalaisia. Ehdokkaaksi voi asettua konfirmoitu kirkon jäsen, joka täyttää

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA PÄIVÄKOTI MAJAKKA VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA Majakan päiväkoti on pieni kodinomainen päiväkoti Nurmijärven kirkonkylässä, Punamullantie 12. Päiväkodissamme on kaksi ryhmää: Simpukat ja Meritähdet. Henkilökunta:

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN ARVOT Lapuan kaupunkikonsernin noudattamat arvot, joihin jokainen konsernissa työskentelevä henkilö sitoutuu. Oikeudenmukaisuus ja Tasapuolisuus Ihmisarvo on korvaamaton.

Lisätiedot

Suunnittelu. llä suunnittelulla pääp

Suunnittelu. llä suunnittelulla pääp Suunnittelu Vain hyväll llä suunnittelulla pääp äästään vapaaehtoistoiminnassakin tuloksiin. Suunnittelun perustana on tilanteen analysointi. Analyysin jälkeen j tehdää ään n suunnitelma (strategia). Suunnitelma

Lisätiedot

Lähetysnäkymme 2014-2018. Lähetystyö raikkaassa Pyhän Hengen johdatuksessa

Lähetysnäkymme 2014-2018. Lähetystyö raikkaassa Pyhän Hengen johdatuksessa Lähetysnäkymme 2014-2018 Lähetystyö raikkaassa Pyhän Hengen johdatuksessa POHJOIS-KARJALAN HELLUNTAISEURAKUNTIEN LÄHETYSNÄKY 2014-2018 Seurakunnan lähetystyön näky ja tehtävä Näky: Sytyttää ja levittää

Lisätiedot

Strategiatyö Viitasaaren seurakunnassa

Strategiatyö Viitasaaren seurakunnassa Strategiatyö Viitasaaren seurakunnassa Lapuan hiippakunnan luottamushenkiöiden neuvottelupäivä 23.9.2017 Jyväskylä Kirkkovaltuuston pj. Maria Kaisa Aula Viitasaaren seurakunnan strategiatyö Meidän kirkko

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA TUKIPALVELUIDEN JOHTOSÄÄNTÖ. Hyväksytty kirkkovaltuustossa 14.12.2015, 10

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA TUKIPALVELUIDEN JOHTOSÄÄNTÖ. Hyväksytty kirkkovaltuustossa 14.12.2015, 10 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA TUKIPALVELUIDEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kirkkovaltuustossa 14.12.2015, 10 1 LUKU TUKIPALVELUIDEN TOIMINTA-AJATUS, RAKENNE JA TEHTÄVÄT 1 Toiminta-ajatus Jyväskylän seurakunnan tukipalveluiden

Lisätiedot

TOIVON TIEKARTTA SUOMEN LÄHETYSSEURAN STRATEGIA

TOIVON TIEKARTTA SUOMEN LÄHETYSSEURAN STRATEGIA TOIVON TIEKARTTA SUOMEN LÄHETYSSEURAN STRATEGIA 2017-2022 Suomen Lähetysseura on perustettu vuonna 1859 ja se on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ja sen seurakuntien lähetysjärjestö. Lähetysseuran

Lisätiedot

Onko kirkko kiinnostunut hyvinvoinnista tai hyvästä elämästä? Jouni Sirviö Kokkolan suomalainen seurakunta

Onko kirkko kiinnostunut hyvinvoinnista tai hyvästä elämästä? Jouni Sirviö Kokkolan suomalainen seurakunta Onko kirkko kiinnostunut hyvinvoinnista tai hyvästä elämästä? Jouni Sirviö Kokkolan suomalainen seurakunta I) Hyvinvointityön paikka kirkon elämässä - teologinen näkökulma II) Paikallisseurakunnan toiminta

Lisätiedot

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Suomen väestöllinen huoltosuhde vuosina 1970-2040 Lähde: valtiovarainministeriö Osaamista katoaa valtava määrä Työvoima 2,5

Lisätiedot

NÄYTÄMME SUUNTAA KOHTI JUMALAA, KOHTI IHMISTÄ

NÄYTÄMME SUUNTAA KOHTI JUMALAA, KOHTI IHMISTÄ NÄYTÄMME SUUNTAA KOHTI JUMALAA, KOHTI IHMISTÄ NYKYTILANNE (SWOT) Vahvuutemme Pitkä kristillinen perinne, osaava henkilöstö, viranomais- ja järjestöyhteistyö, kaupunkiseurakunnan resurssit, monipuolisuus

Lisätiedot

projektipäällikkö Terhi Jormakka

projektipäällikkö Terhi Jormakka projektipäällikkö Terhi Jormakka Kirkkolain ja järjestyksen sekä kirkon vaalijärjestyksen muutosten valmistelu Piispainkokouksen lausunto Lainsäädännön kirkolliskokouskäsittelyt kevät ja syksy 2014 Lainsäädäntö

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Uudistamme rohkeasti. Toimimme vastuullisesti. Vaikutamme verkostoissa

Uudistamme rohkeasti. Toimimme vastuullisesti. Vaikutamme verkostoissa Uudistamme rohkeasti Uudistaminen on sitä, että reagoimme muuttuvaan toimintaympäristöön aiempaa herkemmin. Kehitämme ammattitaitoamme, kokeilemme rohkeasti uusia toimintatapoja ja opimme yhdessä luottaen

Lisätiedot

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.

Lisätiedot

Ajankohtaista RAY:n avustustoiminnassa

Ajankohtaista RAY:n avustustoiminnassa Ajankohtaista RAY:n avustustoiminnassa Omaistoiminnan neuvottelukuntien kehittämispäivät Vantaa, 30.10.2014 Sini Toikka 24.10.2014 1 MEIDÄN KAIKKIEN RAY Avustustoiminnan linjaukset vuosille 2016-2019 2

Lisätiedot

Tulevaisuusasiakirja

Tulevaisuusasiakirja Tulevaisuusasiakirja 2017 2021 - - 1 Leppävaaran seurakunnan tulevaisuusasiakirja 2017 2021 Espoon seurakuntien toiminta-ajatus, arvot ja visio Toiminta-ajatus: Espoon seurakuntien toiminnan perustana

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

VANTAAN SEURAKUNTIEN STRATEGIA Rohkeasti armon asialla

VANTAAN SEURAKUNTIEN STRATEGIA Rohkeasti armon asialla VANTAAN SEURAKUNTIEN STRATEGIA 2020 Rohkeasti armon asialla Yhteinen kirkkoneuvosto 7.12.2016 Yhteinen kirkkovaltuusto 24.1. 2017 1 VANTAAN SEURAKUNTIEN STRATEGIA 2020... 1 VANTAAN SEURAKUNTIEN STRATEGIA

Lisätiedot

Timo Tavast Hiippakuntadekaani Porin seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto

Timo Tavast Hiippakuntadekaani Porin seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto Timo Tavast Hiippakuntadekaani Porin seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto 7.11.2012 Kirkko- ja seurakuntakäsitys, jossa sekä salatulla että näkyvällä on paikkansa Kaksinaisuus kirkon / seurakunnan

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA HONKAJOKI / VALT.SEMINAARIT ,

KUNTASTRATEGIA HONKAJOKI / VALT.SEMINAARIT , KUNTASTRATEGIA HONKAJOKI 2017-2025 / VALT.SEMINAARIT 24.8.17, 5.9.17 MISSIO (MIKÄ ON KUNNAN TEHTÄVÄ? MIKSI OLEMME TÄÄLLÄ?) Kuntalaki 410/2015 Kuntalain mukaan kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia ja

Lisätiedot

Museotyö muutoksessa!

Museotyö muutoksessa! Museotyö muutoksessa! Kohti vaikuttavampaa museotoimintaa Carina Jaatinen, Museovirasto Tampere 27.5.2015 Virittelyä ja herättelyä! Mitä on tulevaisuuden museotoiminta? Miksi sitä tehdään? Ketä se palvelee?

Lisätiedot

TOIMIVA YHDISTYS. Yhdistystoiminnan päivittäminen

TOIMIVA YHDISTYS. Yhdistystoiminnan päivittäminen TOIMIVA YHDISTYS Yhdistystoiminnan päivittäminen Päijät-Hämeen Sosiaaliturvayhdistys ry:n hallinnoimassa ja Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamassa hankkeessa vuosina 2012-2015 mahdollistettiin yhdistystoiminnan

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdestrategiatyö Pohjanmaa-hankkeessa

Mielenterveys- ja päihdestrategiatyö Pohjanmaa-hankkeessa Mielenterveys- ja päihdestrategiatyö Pohjanmaa-hankkeessa Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 16.-17.11.2009 Minna Laitila, projektipäällikkö (Välittäjä 2009 -hanke) Tiia Järvinen, projektityöntekijä (Pohjanmaa-hanke

Lisätiedot

KUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS

KUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS KUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS Kuntayhtymän tehtävänä on järjestää jäsenkuntien puolesta niiden tarvitsemia päihdehuollon palveluja Tehtävänsä toteuttamiseksi kuntayhtymä ylläpitää Mainiemen kuntoutumiskeskusta

Lisätiedot

Joensuun ev.-lut. seurakuntien kasvatustoiminnan strategia 2006-2015

Joensuun ev.-lut. seurakuntien kasvatustoiminnan strategia 2006-2015 Versio 31.1.2006 Joensuun ev.-lut. seurakuntien kasvatustoiminnan strategia 2006-2015 Joensuun ev.-lut. seurakunnat ja niiden kasvatustoiminnan muodot Joensuun ev.-lut. seurakuntayhtymään kuuluvat Joensuun,

Lisätiedot

YHTEISEN SEURAKUNTATYÖN PALVELUIDEN JOHTOSÄÄNTÖ

YHTEISEN SEURAKUNTATYÖN PALVELUIDEN JOHTOSÄÄNTÖ YHTEISEN SEURAKUNTATYÖN PALVELUIDEN JOHTOSÄÄNTÖ Käsittelyt Yhteinen kirkkoneuvosto 5.10.2016 Yhteinen kirkkovaltuusto 29.11.2016 Yhteisen seurakuntatyön palveluiden johtosääntö 1 Vantaan seurakuntayhtymän

Lisätiedot

Kirkonpalvelijat ry:n OPINTO- JA KOULUTUSPÄIVÄT Mikkelissä 29.06.2011. Keijo Toivanen

Kirkonpalvelijat ry:n OPINTO- JA KOULUTUSPÄIVÄT Mikkelissä 29.06.2011. Keijo Toivanen Kirkonpalvelijat ry:n OPINTO- JA KOULUTUSPÄIVÄT Mikkelissä 29.06.2011 Keijo Toivanen 2 KIRKONPALVELIJA HÄMMENNYSTEN KESKELLÄ Arvoristiriidat Erilaisuuden sietäminen 3 1. Jäsenmäärien kehitys( pako kirkosta

Lisätiedot

JANAKKALAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 2/2016 Kirkkoneuvosto 16.2.2016. Ilmarinen Liisa varapuheenjohtaja Lehtonen Riitta jäsen

JANAKKALAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 2/2016 Kirkkoneuvosto 16.2.2016. Ilmarinen Liisa varapuheenjohtaja Lehtonen Riitta jäsen JANAKKALAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 2/2016 Aika 16.2.2016 klo 17.45 18.15 Paikka Turengin seurakuntakeskus Läsnä Riikonen Pekka puheenjohtaja Ahvenjärvi Seppo jäsen Elo Joonas jäsen Ilmarinen Liisa varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

1) hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen talous- ja toimintasuunnitelmaksi 2015 2017 seuraavin tarkistuksin:

1) hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen talous- ja toimintasuunnitelmaksi 2015 2017 seuraavin tarkistuksin: 417/2014 42 Talous- ja toimintasuunnitelma 2015-2017 Päätösehdotus Seurakuntaneuvosto päättää (1) hyväksyy talous- ja toimintasuunnitelman 2015 17 kokouksessa esitetyin tarkistuksin; (2) talousarvion vuodelle

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Usko. Elämä. Yhteys.

Usko. Elämä. Yhteys. Usko. Elämä. Yhteys. Aina kun kokoonnumme yhteen seurakuntana, haluamme, että usko, elämä ja yhteys näkyvät keskellämme. Me uskomme Jumalan yliluonnolliseen voimaan. Jumalalle ei ole mikään mahdotonta!

Lisätiedot

Uskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa. Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK

Uskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa. Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK Uskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK Miten uskontodialogi liittyy päiväkotiin? Varhaiskasvatusta ja esiopetusta ohjaavissa asiakirjoissa

Lisätiedot

Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki

Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki Kirjastonjohtajat 23.9.2010 Ydinkysymykset Mitä varten organisaatio on olemassa? (missio) Millaista tulevaisuutta tavoittelemme? (visio) Kuinka saavutamme

Lisätiedot

Taivassalo 2020 Paremppa arkki!

Taivassalo 2020 Paremppa arkki! Taivassalo 2020 Paremppa arkki! Taivassalon kunnan arvot, visio ja strategia Taivassalon kunta Kv strategiaseminaarit 6.5.2013, 24.9.2013 Kh 4.11.2013 Kv 11.11.2013 - Mut sellaista piti varsinaisesti sanoa,

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Osaava henkilöstö asiakaslähtöinen, tuloksekas toiminta ja vaikuttava palvelu. Henkilöstöstrategia vuosille

Osaava henkilöstö asiakaslähtöinen, tuloksekas toiminta ja vaikuttava palvelu. Henkilöstöstrategia vuosille Osaava henkilöstö asiakaslähtöinen, tuloksekas toiminta ja vaikuttava palvelu Henkilöstöstrategia vuosille 2016 2018 1 2 Sisältö 1. Henkilöstöstrategiamme tarkoitus... 4 2. Henkilöstöstrategiamme päämäärä,

Lisätiedot

Lean Leadership -valmennusohjelma

Lean Leadership -valmennusohjelma Lean Leadership -valmennusohjelma Näkökulmia johtajuuteen Tule kehittämään ja kehittymään! Valmennuksen tavoitteet Arjen kehittäminen: yksinkertaisilla kehitystoimenpiteillä merkittäviä parannuksia Henkilöstö

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

LIEKSAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTTUU LIEKSAN KAUPUNGIN TOIMINTA AJATUS. Sujuvan elämän seutukaupunki - luonnollisesti Lieksa

LIEKSAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTTUU LIEKSAN KAUPUNGIN TOIMINTA AJATUS. Sujuvan elämän seutukaupunki - luonnollisesti Lieksa strategia 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTTUU LIEKSAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 Globaalitalous ja kestävä kehitys Lieksa ei ole irrallaan globaalin talouden vaikutuksesta. Uusiutuvien energialähteiden, ylikansallisten

Lisätiedot