YHDISTYKSEN TALOUDENHOITO

Transkriptio

1 Yhdistys tai siihen verrattava yhteisö joutuu lähes kaikessa toiminnassaan kosketuksiin talouteen liittyvien asioiden kanssa. Yhteisöjen taloutta taas ohjaa mm. kirjanpito-, tilintarkastus- ja yhdistyslaki. Näiden lisäksi yhteisön säännöillä tarkennetaan niin toimintamuotoja kuin niihin liittyvää taloudenpitoa. Yhteisön hallitus on taloudenpidon ydin organisaatio, josta yhdistyslain 35 :n mukaan kerrotaan näin: hallituksen on hoidettava lain, sääntöjen sekä yhdistyksen päätösten mukaan huolellisesti yhdistyksen asioita. Lain tulkinnan mukaan huolehtiminen taloudesta ja omaisuuden hoidosta kuuluu hallitukselle yhteisvastuullisesti. Yhdistystoimintaan liittyy myös vastuunkatoa, josta ja yhdistyslain 39 :n sanoo: hallituksen jäsen ja yhdistyksen toimihenkilö on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka hän toimessaan tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttaa yhdistykselle, jäsenelle taikka muulle taholle. Hyvän taloudenhoidon periaatteet Yleistä Kiteytetysti sanottuna kaikessa taloudenpidossa yleisenä toimintaperiaatteena on hyvä hallintotapa, jonka kolme tärkeintä perustetta ovat avoimuus, rehellisyys ja tilivelvollisuus. Eli arkielämässä hallinnon suhteet jäsenistöön tulee perustua avoimuuteen ja rehellisyyteen, josta vastuu kannetaan tilivelvollisuutta noudattaen. Ne ajat ja tavat, jolloin tilinpäätösasiakirjojen esittely perustui vain tuloslaskelman ja taseen ääneen lukuun, ei uusien lakien mukaan enää riitä. Hallituksen on huolehdittava siitä, että yhdistyksen kirjanpito ja siihen liittyvät kaikki asiakirjat ovat lainmukaisia, ja varainhoito on luotettavalla tavalla järjestetty. Hallitus edustaa yhdistystä, ja vastaa yhdessä lakien ja sääntöjen noudattamisesta. Lait koskevat myös ei rekisteröityjä yhteisöjä. Yhdistyksen säännöt ohjaavat tarkemmin yhdistyksen toimintaa, joten hallituksen jäsenen kannattaa pitää ne aina kädenulottuvilla. Varsinkin yhdistyksen kokousten edellä kannatta katsoa tarkoin mitä säänöissä sanotaan käsiteltävistä asioista ja kokouksen koolle kutsumisesta. Samoin hallituksen jäsenen kannatta tarkistaa mitä tehtäviä säännöt asettava hallituksen jäsenen hoidettaviksi. Yhdistystoiminta on vapaaehtoistoimintaa Myös hallituksen jäsenyys on vapaaehtoista, ja siitä voi erota milloin tahansa sen kummemmin syytä kertomatta. Vapaehtoisuus ei poista vastuullisuutta, joten voit tunaroinnista tai vilpillisyydestä joutua vastuuseen myös yhdistystoiminnassa. Yhdistyslain 52 :n mukaan hallituksen Yhdistyksen taloudenpidon tietopaketti YHDISTYKSEN TALOUDENHOITO jäsen, yhdistyksen toimihenkilö ja toiminnantarkastaja on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka hän toimessaan tahallisesti tai huolimattomuudesta aiheuttanut yhdistykselle. Tämän lisäksi hallitus sekä toiminnantarkastajat ovat kirjanpito- ja tilintarkastuslakien käytäntöjen piirissä rikkomusistaan. Hallitus hoitaa talouspäätöksiä ja kirjaa ne kokouspöytäkirjaan Lähes jokaisessa hallituksen kokouksessa käsitellään jollakin tapaa talouteen liittyviä asioita, ja niistä tulee myös tehdä kirjaukset hallituksen pöytäkirjoihin. Valitettavasti yhdistyskäytäntö käsiteltävien asioitten suhteen on hyvin kirjava tai puuttuu kokonaan. Talouspäätösten kirjaamisessa hyvänä apuna on riittävän laajasti luotu talousarvio, josta kerron lopussa enemmän. Esimerkiksi tilin käyttöoikeuden muutos ei onnistu pankissa, jos mukana ei ole otetta hallituksen kokouksen pöytäkirjasta missä oikeuksista on päätetty. Yleisenä nyrkkisääntönä käsiteltävien talousasioitten suhteen voi pitää sitä, että ellei esimerkiksi taloudenhoitaja ole varma siitä pitääkö asia viedä hallitukseen vai ei, niin mieluummin vie kuin jättää viemästä. Myös varmuutta talouspäätöksiin saadaan laatimalla selkeä talousarvio, joka on yhteen sovitettu toiminta- ja tavoitesuunnittelun kanssa. Hyvän tavan mukaan taloudenpito alkaa talousarvion laadinnasta, jonka alkuvoima on koottu edellisen vuoden toimintakertomuksesta. Pakollisia talouspäätöksiä jotka on kirjattava pöytäkirjaan: - talousarvioesityksen käsittely hallituksessa - poikkeamat talousarviosta (isot poikkeamat kannatta viedä yhdistyksen kokouksen päätettäviksi) - tilinpäätöksen käsittely ja allekirjoitus - pankkitilin avaaminen - pankkitilin lopettaminen - tilien käyttöoikeus - jos yhdistyksellä on käteisrahaliikennettä, hallituksen tulee vahvistaa kassassa pidettävien varojen enimmäismäärä - lainan ottaminen (jos laina ei liity selkeästi yhdistyksen kokouksessa hyväksyttyyn talousarvioon, on viisainta tehdä päätös yhdistyksen kokouksessa) - yhdistysten varojen lainaaminen ja sijoittaminen (jos kyse isoista summista suhteessa yhdistyksen talouteen, on viisainta tehdä päätökset yhdistyksen kokouksessa) - käyttöomaisuuden hankinnat vaikka tapahtuisivat hyväksytyn talousarvion puitteissa - poistot yhdistysten saatavista - suoritettujen keräysten ja varainhankintakampanjoiden yhteenvedot

2 jätetyt avustushakemukset ja saadut avustuspäätökset - saadut avustukset ja lahjoitukset - työntekijän palkkaaminen ja työehdot Lisäksi kannatta muistaa, että yhdistyslain 23 :n mukaan kiinteistön luovuttamisesta tai kiinnittämisestä taikka yhdistyksen toiminnan kannalta huomattavan muun omaisuuden luovuttamisesta päätetään aina yhdistyksen kokouksessa. Yhdistyksen säännöissä voidaan kuitenkin määrätä, että hallitus voi päättää yhdistyksen omaisuuden myymisestä, vaihtamisesta ja kiinnittämisestä. Luovutuksella laissa tarkoitetaan kauppaa, vaihtoa tai lahjoitusta. Jos näitä asioita käsitellään yhdistyksen kokouksessa, on niistää mainittava aina myös kokouskutsussa. Toimintakertomus päättää edellisen ja aloittaa uuden tilivuoden Yhdistyksen säännöissä määritellään missä kokouksessa hallituksen laatima toimintakertomus ja tilinpäätös käsitellään. Toimintakertomuksessa kerrotaan miten toimintasuunnitelmassa esitetyt asiat ovat toteutuneet. Noudattamalla samaa otsikointia toiminta- ja taloussuunnitelmassa on asiakirjojen vertailtavuus hallituksen ulkopuoliselle lukijalle avoimempaa sekä asiasisältö paremmin hahmotettavissa muodostuneisiin tuloihin tai menoihin. Tilinpäätös Tilinpäätös on laadittava tilikaudelta (yleensä kalenterivuosi) 6 kk kuluessa tilikauden päättymisestä. Kirjanpitolain mukaan pienen yhdistyksen tilinpäätös käsittää tulolaskelman, taseen ja niiden liitteenä ilmoitettavat tiedot. Tuloslaskelmaan ja taseeseen on sisällytettävä myös edellisen tilikauden vertailutiedot. Kirjanpitolain 3 luvun 2 :n mukaan tilinpäätöksen tulee antaa oikeat ja riittävät tiedot kirjanpitovelvollisen tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Tätä varten tarpeelliset lisätiedot on annettava liitetiedoissa. Tällainen tieto voi olla esim. selvitys syntyneestä käyttöomaisuuden myyntivoitosta tai tappiosta. Kirjanpitolaissa tarkoitettu toimintakertomus on liitettävä tilinpäätökseen mikäli päättyneellä ja sitä edeltäneellä tilikaudella ylittyy vähintään kaksi seuraavasta rajoista (kirjanpitolain tarkoittaman pienen kirjanpitovelvollisen rajat): 1. yhdistyksen kokonaistuotot ,00 2. taseen loppusumma ,00 3. palveluksessa keskimäärin 50 henkilöä Hyvä tapa on liittää toimintakertomus aina tilinpäätösasiakirjoihin mukaan. Tuloslaskelma Kirjanpitoasetuksen 3 :ssä määritellään yhdistyksen tuloslaskelman rakenne. Asetuksessa todetaan lisäksi, että kuhinkin tuloslaskelman ryhmään kuuluvat tuotot ja kulut on esitettävä riittävästi eriteltyinä joko tuloslaskelmassa tai sen liitteenä. Tämä sama erittely on hyvä huomioida jo talousarviota tehdessä. Tuloslaskelma yleisesti luodaan kirjanpito-ohjelmalla, ja rakenne muokataan sen tilikarttajärjestelmällä. Käytännön vinkkinä hyvän yhteensopivuuden talousarvion ja tuloslaskelman kanssa saa laatimalla ensin kirjanpitoon tilikartan, joka samalla on myös talousarvion runko. Näin molemmista asiakirjoista tulee samalla kertaa yhteensopivat, ja avoimuuskynnys täyttyy. Vapaasti saatavia kirjanpito-ohjelmia voi hankkia mm. netistä (esim. Tilitin ja Tappio ohjelmat ovat maksuttomia ja täyttävät kirjanpitolain vaatimukset). Tase Tase on laativat kaikille kirjanpitovelvollisille yhteistä kaavaa noudattaen (kirjanpitoasetus, ensimmäinen luku, 6 ). Myös taseen kaava tulostuu kaikista kirjanpito-ohjelmista. Liitetiedot Kirjanpitoasetuksen 2 luvun 11 :n mukaan pienet kirjanpitovelvolliset (rajat esitetty kohdassa Tilinpäätös) voivat esittää lyhennetyt liitetiedot. Lyhennettyinä liitetietoina on esitettävä vähintään seuraavat tiedot: 1. annetut pantit ja velan vakuudeksi annetut kiinnitykset, talletukset, vekseli-, takuu- ja muut vastuut sekä vastuusitoumukset; sekä 2. peruste, jonka mukaista kurssia on käytetty muutettaessa ulkomaanrahan määräiset saamiset sekä velat ja muut sitoumukset Suomen rahaksi, jollei ole käytetty suomen pankin tilinpäätöspäivän kurssia. Kirjanpitolain 3 luvun 2 :n edellyttämän riittävän ja oikean kuvan antamiseksi saattaa olla tarpeen selvittää liitetiedoissa esim. Satunnaisiin tuottoihin ja kuluihin sisältyviä eriä, kertomalla sanallisesti mistä ovat muodostuneet ja miten hallitus on ne päättänyt. Käytännössä liitetiedoksi riittää esim. hallituksen päätös. Erittäin harvoissa tapauksissa paikallisyhdistys joutuu antamaan muita tapahtumaselvityksiä. Tase-erittely toimii myös tilikaava talousarviossa Kirjanpitolain 3 luvun 13 :n mukaan tilinpäätöstä varmentamaan on laadittava tase-erittely. Kirjanpitoasetuksen 5 luvun 1 :n mukaan tase-erittelyssä on purettava taseessa esitetyt yhteissummat auki. Tase-erittely on tilinpäätöksen liite ja sen allekirjoittaa erittelyn laatija (taloudenhoitaja). Yleisesti tase-erittely saadaan suoraan kirjanpitoohjelmasta. Pienen yhdistyksen kannattaa laatia taseerittely niin yksityiskohtaiseksi, että siihen jää mahdollisimman vähän muuta sanallisesti purettavaa asiaa. NÄIN SE SAMALLA TOIMII ERINOMAISENA TALOUSAVION POHJAKAAVIONA, josta esitän taulukkokaavio sivulla 9.

3 - 3 - Kalustoluettelo Jos yhdistys omistaa kalustoa, on tase-erittelyyn liitettävä kalustosta luettelo. Kalustoluettelossa tule ilmetä ainakin esineen nimi hankintahinta ja -vuosi. Lisäksi kalustoluettelossa voidaan ilmoitta esineen myöhemmät vaiheet kenen hallussa/vastuulla esine on sekä arvokkaamman omaisuuden osalta myös sarja- tai valmistusnumero. Kalustoluettelossa kannattaa samalla tehdä poistokirjaukset sekä mahdolliset aktivointierät taseelle (Laki elinkeinotulon verottamisesta koskee myös yhdistyksiä: Jos poistosäännökset, eli yli kolmen vuoden käyttöikäinen ja yli 850,00 kalusto on aktivoitava taseeseen ja siitä voi tehdä vuosittain menojäännöspoistot). Hyvä kalustoluettelo auttaa tämänkin asian hoidossa. Tilinpäätöksen käsittely Tilinpäätöksen katsotaan laadituksi kun se on allekirjoitettu. Tilinpäätöksen allekirjoittaa toimessa oleva päätösvaltainen hallitus. Eli pelkkä taloudenhoitajan allekirjoitus ei riitä. Tili/toiminnantarkastajat tarkastavat yhdistyksen tilit ja hallinnon ja antavat tili/toiminnantarkastuskertomuksen. Tilintarkastajat tekevät lisäksi tasekirjaan tilinpäätösmerkinnän. Yhdistyksen tilinpäätösoikeuden omaava kokous käsittelee tilinpäätöksen ja tili/toiminnantarkastuskertomuksen. Vahvistaa tilinpäätöksen ja päättää vastuuvapauden myöntämisestä vastuuvelvollisille. Kirjanpitomateriaalin säilyttämien Kirjanpitolain mukaan kirjanpitokirjat (päivä- ja pääkirja sekä tuloslaskelman ja tase liitetietoineen) ja käyttöaikaa koskevin merkinnöin varustettu tililuettelo on säilytettävä vähintään 10 vuotta tilikauden päättymisestä. Tositteita on säilytettävä 6 vuotta tilikauden päättymisestä. Hyvä tapa on säilyttää tasekirja ja toimintakertomus ikuisesti, jolloin luot tietolähteen jälkipolville tukia yhdistyksen historiaa tulevaisuudessa. Verotus Ennakonpidätys ja sosiaaliturvamaksu Maksamistaan palkoista ja palkkioista yhdistyksen tulee suorittaa ennakonpidätys sekä maksaa sosiaaliturvamaksu. Sosiaaliturvamaksua ei tarvitse maksaa kirjoitus-, käännös-, kuvaus-, todistajain-, tilintarkastajien palkkiosta ei satunnaisesta luento- ja esitelmäpalkkiosta eikä myöskään alkaen työsuhteen ulkopuolisista kokouspalkkioista. HUOM: Kulukorvaus ei ole palkka eikä palkkio, se maksattamisen ehtona on selkeä kuluerittely, mitä kuluja ja millä määrällä korvataan. Stipendi ja tunnustuspalkinnot Tuloverolain 82 :ssä todetaan stipendeistä, palkinnoista ja tunnustuspalkinnoista seuraavaa: Veronalaista tuloa ei ole: 1) stipendi tai muu apuraha, joka on saatu opintoja tai tieteellistä tutkimusta tahi taiteellista toimintaa varten; 2) tieteellisen, taiteellisen tai yleishyödyllisen toiminnan tunnustukseksi saatu palkinto; Lisäksi kyseissä pykälässä todetaan, että stipendit, palkkiot ja tunnustuspalkinnot ovat verollisia siltä osin, kuin niiden yhteismäärä ylittää valtion taitelija-apurahan vuotuisen määrän ,68. Apurahan on oltava myös vastikkeeton ja sitä voi hakea kuka tahansa. Järjestöihin soveltuvia Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksi tämän pykälän soveltamisesta löytyy niukasti. Päätöksessään 1986 II 550 KHO on todennut, että apuhoitajan osallistumista varteen TVK:n kolmen kuukauden kurssille Apuhoitajaliitolta saama stipendi oli verovapaa. Tuloverotus Yhdistyksen verotuksen kannalta keskeinen sana on yleishyödyllisyys, sillä yleishyödylliset yhteisöt maksavat valtiolle veroa ainoastaan elinkeinotulostaan. Yleishyödyllisyys määritellään TVL:n 22 :ssä. Yhteisö on yleishyödyllinen, jos se toimii yksinomaan ja välittömästi yleiseksi hyväksi aatteellisessa, siveellisessä ja yhteiskunnallisessa merkityksessä sen toiminta ei kohdistu vain rajoitettuihin henkilöpiireihin se ei tuota siihen osallisille taloudellista etua osinkona, voitto-osuutena taikka kohtuullista suurempana palkkana tai muuna hyvityksenä. Tuloverolain mukaan yleishyödyllisenä yhteisönä pidetään mm. maatalouskeskusta, maatalous- ja maamiesseuraa, työväenyhdistystä, työmarkkinajärjestöä, nuoriso- tai urheiluseuraa, niihin rinnastettavaa vapaaehtoiseen kansalaistyöhön perustuvaa harrastus- tai vapaa-ajantoimintaa edistävää yhdistystä, puoluerekisteriin merkittyä puoluetta sekä sen jäsen-, paikallis-, rinnakkais-, tai apuyhdistystä tai muuta yhteisöä, jonka varsinaisena tarkoituksena on valtiollisiin asioihin vaikuttaminen, sosiaalisen toiminnan harjoittaminen tai tieteen tai taiteen tekeminen. Tuloverolain 23 :ssä määritellään mikä on yleishyödyllisen yhteisön verollista ja mikä verotonta toimintaa ja se kuuluu näin: Edellä 22 :ssä tarkoitettu yleishyödyllinen yhteisö on verovelvollinen saamastaan elinkeinotulosta. Lisäksi se on verovelvollinen muuhun kuin yleiseen tai yleishyödylliseen tarkoitukseen käytetyn kiinteistön tai kiinteistön osan tuottamasta tulosta kunnalle ja seurakunnalle 124 :n 3 momentissa tarkoitetun tuloveroprosentin mukaan. Yhteiskunnallisesti merkittävää toimintaa harjoittavien yleishyödyllisten yhteisöjen vapauttamisesta tuloverosta säädetään erikseen.

4 - 4 - Yleishyödyllisen yhteisön elinkeinotulona ei pidetä: 1) yhteisön toimintansa rahoittamiseksi järjestämistä arpajaisista, myyjäisistä, urheilukilpailuista, tanssi- ja muista huvitilaisuuksista, tavarankeräyksestä ja muusta niihin verrattavasta toiminnasta eikä edellä mainittujen tilaisuuksien yhteydessä harjoitetusta tarjoilu-, myyntija muusta sellaisesta toiminnasta saatua tuloa; 2) jäsenlehdistä ja muista yhteisön toimintaa välittömästi palvelevista julkaisuista saatua tuloa; 3) adressien, merkkien, korttien, viirien tai muiden sellaisten hyödykkeiden myynnin muodossa suoritetusta varojenkeräyksestä saatua tuloa; 4) sairaaloissa, vajaamielislaitoksissa, rangaistus- tai työlaitoksissa, vanhainkodeissa, invalidihuoltolaitoksissa tai muissa sellaisissa huoltolaitoksissa ja huoltoloissa hoito-, askartelu- tai opetustarkoituksessa valmistettujen tuotteiden myynnistä tai tällaisessa tarkoituksessa suoritetuista palveluksista saatua tuloa; 5) bingopelin pitämisestä saatua tuloa. Kiinteistön tuottamana tulona pidetään myös metsätalouden pääomatuloa. Valtakunnalliset yleishyödylliset yhteisöt voidaan hakemuksesta vapauttaa elinkeinotulon verotuksesta, jos se ei aiheuta vähäistä suurempaa haittaa vastaavaa toimintaa harjoittavalle elinkeinonharjoittajalle. Näissä asioissa kannattaa ottaa verohallinnon neuvontaan yhteyttä ja neuvotella eri tulomuodot kuntoon. Korkotuotot, osingot, luovutusvoitot, sijoitustoiminnan tuotot ja niiden verotus Yleishyödyllisen yhdistyksen saamat korkotuotot ja osingot sekä omaisuuden myynnistä saadut luovutusvoitot samoin kuin sijoitustoiminnan tuotot (esim. asunto- tai liikeosakehuoneiston vuokratuotot) ovat saajalleen verovapaata tuloa. Varallisuusvero Varallisuusverolaki kumottiin alkaen. Siihen asti voimassa olleen varallisuusverolain 5 :n mukaan yleishyödylliset yhteisöt eivät maksa varallisuusveroa. Arvonlisävero Arvolisäverolain 4 :n mukaan yleishyödyllinen yhteisö on velvollinen maksamaan arvolisäveroa vain, jos sen harjoittamaa toimintaa pidetään tuloverolain mukaan elinkeinotulona. Jäsenlehti Arvolisäverolain 56 :n mukaan veroa ei suoriteta vähintään neljä kertaa vuodessa ilmestyvästä sanoma- tai aikakauslehden painoksen myynnistä yleishyödylliselle yhteisölle, joka julkaisee lehteä pääasiassa jäseniään varten ja joka ei harjoita lehden julkaisemista tai myyntiä liiketoiminnan muodossa. Arvonlisäveroa ei sisälly tällaisen lehden paino- eikä myöskään postituslaskuun mikäli postituksesta on huolehtinut painotalo. Esimerkiksi kerran vuodessa painettava lehti ei täytä tätä sääntöä, vaan se kuuluu silloin vähäisen liiketoiminnan piiriin. Tarkista myös säännöt, mitä oikeuksia se antaa ko. toiminnasta. Vähäinen liiketoiminta Vaikka tavaroiden tai palvelujen myynti tapahtuisi liiketoiminnan muodossa, myyjä ei ole verovelvollinen, ellei myynnin määrä (liikevaihto) ylitä 8.500,00 (ALV 3 ). Kiinteistöpalvelujen omaan käyttöön ottaminen Kiinteistöhallintopalveluista (ALV 31-32) maksetaan arvolisävero jos niistä aiheutuvat palkkakustannukset sosiaalikuluineen ovat ,00 tai suuremmat. Tällaisia palveluja ovat mm. rakennuspalvelut, kiinteistön puhtaanapito ja muu kiinteistöhoito (talkkari) sekä kiinteistön talous- ja hallintopalvelut. Mikäli edellä mainitut kustannukset ovat ,00 tai suuremmat vero lasketaan koko summalle eikä vain ylittävältä osalta. Vapaaehtoinen hakeutuminen Pakollisen arvonlisäverovelvollisuuden lisäksi yhdistys voi hakeutua arvolisäverovelvolliseksi liiketoiminnan muodossa tapatuvasta toiminnasta (AVL 12 ). Vapaaehtoinen hakeutuminen on edullista erikoisesti silloin, kun tavaroita ja palveluja myydään vähennykseen oikeutetuille verovelvollisille. Perintö- ja lahjavero Perintö- ja lahjaverolain 2 :n mukaan yleishyödyllinen yhdistys on verovapaa samastaan perinnöstä tai lahjoituksesta. Arpajaisvero Ilman viranomaisten lupaa yleishyödyllinen yhteisö voi järjestää arpajaiset, jos arpojen yhteenlaskettu myyntihinta on enintään 2.000,00 ja arpojen myynti ja voittojen jako tapahtuu samassa tilaisuudessa. Yhdistyksen juhlissa ja tilaisuuksissa järjestämät arpajaiset eivät siis normaalisti ole luvanvaraisia eivätkä myöskään kuulu arpajaisveron piirin. Muunlaiset arpajaiset sen sijaan ovat luvanvaraisia. Arpajaisvero on 1,5 % tavara-arpajaisten ja arvauskilpailujen tuotosta. Veroa ei kuitenkaan suoriteta, jos veron määrä on alle 50,00 eli arpajaisten tuotot on alle 3.333,34. Arpajaisten tuotolla tarkoitetaan arpojen myynnistä kertyneitä kokonaistuloja. Kiinteistövero Pääsääntöisesti myös ylishyödyllinen yhdistys maksaa omistamastaan kiinteistöstä kiinteistöveroa tuli kuitenkin lakiin muutos, jonka mukaan kunnanvaltuusto voi määrätä yleishyödyllisen yhteisön omistamasta rakennuksesta ja sen maapohjasta alemman prosentin tai vapauttaa ne kokonaan verosta, jos rakennus on yleisessä tai yleishyödyllisessä käytössä. 13 a ( /476) Yleishyödyllisen yhteisön kiinteistöveroprosentti Poiketen siitä, mitä 11 :ssä kiinteistöveroprosentin alarajasta säädetään, kunnanvaltuusto voi määrätä tuloverolain 22 :ssä tarkoitetun yleishyödyllisen yhteisön omistaman rakennuksen ja sen maapohjan kiinteistöveroprosentin edellä säädettyä alhaisemmaksi, jos kiinteistöllä sijaitseva

5 - 5 - rakennus on pääasiallisesti yleisessä tai yleishyödyllisessä käytössä. Tässä pykälässä tarkoitetun kiinteistön kiinteistöveroprosentiksi voidaan määrätä myös 0,00. Varainsiirtovero Varainsiirtoverolaki korvasi vuoden 1997 alusta leimaverolain. Myös yleishyödyllisen yhteisön on maksettava luovutuksensaajana varainsiirtoveroa. Kiinteistöjen varainsiirtovero on 4 % kauppahinnasta tai muusta vastikkeesta. Arvopapereiden siirrossa veroprosentti on 1,6. Veroilmoitus Yhdistysten, joille verottaja lähettää veroilmoituksen, on se täytettävä ja toimitettava verottajalle neljän kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Vastuu ilmoituksen tekemistä on viimekädessä yhdistyksen hallituksella. Ilmoituksen laiminlyönnistä seuraa yleensä aina veronkorotuksen nimikkeellä perittävä satojen eurojen suuruinen rangaistusmaksu. Rangaistusmaksu on maksettava vaikka yhdistyksellä ei muutoin olisi verotettavaa tuloa. Tutustu huolellisesti veroilmoituksen mukana tulleeseen täyttöohjeeseen. Yleinen tai yleishyödyllinen käyttö Siltä osin kuin yleishyödyllinen yhteisö käyttää kiinteistöä yleiseen tai yleishyödylliseen tarkoitukseen, siitä saatu tulo on verovapaata kiinteistötuloa. Yleistä käyttöä on yhteiskunnan tarpeita palveleva käyttö esimerkiksi kouluna, kirkkona, kirjastona, valtion virastona tai sairaalana. Kiinteistö on vuokrattu yleiseen käyttöön ainoastaan silloin, kun vuokralaisena on julkinen taho (esimerkiksi valtio tai kunta). Yleishyödyllistä käyttöä on yhteisön oman yleishyödyllisen toiminnan harjoittaminen kiinteistöllä (esimerkiksi urheiluseuran omistaman urheiluhallikiinteistön käyttäminen seuran perinteiseen urheiluseuratoimintaan) tai kiinteistön vuokraaminen yleishyödylliseen käyttöön (esimerkiksi valtakunnallisen keskusjärjestön omistama ja yleishyödylliselle jäsenyhdistykselleen tämän toimitiloiksi vuokraama kiinteistö). Kulukorvaukset Päivärahat ja kilometrikorvaukset Yhdistys voi maksaa toimihenkilöilleen kilometrikorvauksia ja päivärahoja. Päivärahaoikeus syntyy, jos matka suuntautuu yli 15 kilometrin päähän lähtöpisteestä. Korvausten enimmäismäärät alkaen ovat: kokopäiväraha (matkan kesto yli 10 tuntia) 40,00, osapäiväraha (matkan kesto yli 6 tuntia) 18,00, kilometrikorvaus oman auton käytöstä 0,43 /km, kyydissä olevista matkustajista voi saada korotusta 3 sentin/matkustaja. Jos matka-aika ylittää täyden vuorokauden, noudatetaan lisävuorokauden osalta seuraavia aikarajoja: yli 2 tuntia/osapäiväraha, yli 6 tuntia/kokopäiväraha. Järjestö voi luonnollisesti maksaa myös näistä pienempiä korvauksia. Jos verovelvollinen ei ole työsuhteessa yleishyödylliseen yhteisöön tai ei muuten saa palkkaa/palkkiota tehtävästä, johon matka liittyy, on verottomana maksettaville kulukorvauksille asetettu tuloverolaissa seuraavat enimmäismäärät: 1. päiväraha enintään kahdeltakymmeneltä päivältä kalenterivuodessa; 2. kilometrikorvauksia enintään 2.000,00 euroa kalenterivuodessa. Mikäli henkilö saa tehtävästä palkkana pidettävää korvausta, esim. kokouspalkkion josta pidätetään ja tilitetään vero, päivärahojen saajaan sovelletaan samoja periaatteita kuin palkansaajaan. Eli päivärahojen ja kilometrikorvausten osalta rajoja ei tämän yhdistyksen osalta ole. Muut kulukorvaukset Muina kulukorvauksina voidaan maksaa puhelinkuluja sellaisille yhdistyksen toimihenkilöille, jotka joutuvat hoitamaan yhdistyksen asioita kotipuhelimella/kännykällä. Korvaus suoritetaan joko puhelukohtaisen erittelyn mukaan tai vaihtoehtoisesti päätetty osuus toimihenkilön puhelinlaskusta. Erittelemätön korvaus ei voine kuitenkaan olla suurempi kuin puolet laskusta (lopullisen tulkinnan tekee verottaja). Jos yhdistys maksaa toimihenkilön puhelinkulut (kotipuhelin ja/tai kännykkä) kokonaan on puhelinedun raha-arvo 20,00 euroa/kuukausi/puhelin (vuoden 2010 tiedot). Mainittu raha-arvo lisätään toimihenkilön vuosipalkkioon, josta ennakonpidätys suoritetaan sivutulokortin pidätysprosentin mukaan. Esimerkki: vuosikorvaus 800,00 kännykkä 12 x 20,00= 240,00 /v ennakonpidätyksen alainen palkkio 1.040,00 sivuverokortin mukainen ennakonpidätys. 35 % 364,00 nettopalkkio 436,00 Jos yhdistyksen toimihenkilö joutuu käyttämään nettiyhteyttä yhdistyksen asioitten hoitamiseen (esim. taloudenhoitaja hoitaessaan yhdistyksen makuja), voidaan kiinteästä nettiyhteydestä myös maksaa korvausta. Verottajalta saadun suullisen ohjeen mukaisesti korvaukseen suuruus määräytyy yhdistyksen asioiden käyttöosuuden mukaan. Tarkan käyttöosuuden selvittämien lienee käytännössä mahdotonta, joten esim prosentin osuuden korvaamisen kiinteästä kuukausimaksusta olettaisi verottajankin hyväksyvän. Muut korvaukset, kuten esimerkiksi korvaus työhuoneen käytöstä, johtavat aina veroseuraamuksiin. Sijoitustoiminta Yhdistyksen sijoitustoimintanaan ryhdyttäessä on tarkistettava yhteisön säännöt, sanotaanko niissä mitä varojen sijoittamisesta. Yleisesti säännöissä todetaan, että hallituksen on sijoitettava yhdistyksen varat yhdistykselle edullisesti ja turvaavasti. Edullisuus tarkoittaa mahdollisimman hyvää tuottoa, ja turvaavuus pientä riskin ottoa. Tämä määritelmä on toisiaan poissulkeva; jos lähdetään turvaavuuslähtökohdasta tuotot jäävät yleensä pieniksi ja jos taas korostetaan edullisuutta eli mahdollisimman hyvää tuottoa otetaan samalla myös isompi riski menettää varallisuutta.

6 - 6 - Jos tehtävät sijoitukset ovat perinteisiä pankkitalletuksia tai sijoitusten määrä on pieni suhteessa yhdistyksen talouteen (sijoitusarvo alle 10% koko pääomasta) hallitus voi operoida varsin itsenäisesti. Jos sen sijaan lähdetään hakemaan isompia tuottoja ja tekemän suurempia sijoituksia kannatta sijoitusperiaatteet vahvistaa yhdistyksen kokouksessa. Sijoitustoiminnan yleiset periaatteet voidaan sisällyttää myös talousohjesääntöön (katso luku talousohjesääntö). Yhdistysten sijoituskohteita voivat olla esimerkiksi 1. Pankkien tarjoamat määräaikaistilit. 2. Omien toimitilojen tai ulosvuokrattavien tilojen hankinta. 3. Lyhyen ja pitkän koron rahastot, osakerahastot, yhdistelmärahastot sekä suora sijoittaminen yritysten osakkeisiin. Mietittäessä yhdistyksen sijoitustoimintaa on harkittava millä tavalla ja kuinka nopeasti varat on sijoituksista irrotettavissa toimintaan. Osakerahastoihin ja suoriin osakesijoituksiin kannatta käyttää vain sellaisia varoja, jotka voidaan pitää sidottuina sijoituskohteeseen vähintään kolme vuotta. Talousohjesääntö/ vastuualuejako Yleistä Yhdistyslaista ja yhdistyksen säännöistä löytyy perusteet taloushallinnon tehtäväjaosta ja vastuista. Pienessä yhdistyksessä varmasti näillä eväillä pärjätään ilman erillistä talousohjesääntöä. Isommissa yhdistyksissä tämä kuitenkin harvoin riittää ja silloin tarvitaan yksityiskohtaisempia ohjeita. Yhdistys voi laatia itselleen talousohjesäännön, jossa määritellään eri hallintoelinten ja toimihenkilöiden tehtävät, vastuut ja kontrollipisteet yhdistyksen taloudenhoidossa. Toimiva talousohjesääntö on tällöin oiva apuvälinen päivittäisten rutiinien pyörityksessä ja myös valittaessa hallintoon uusia toimijoita. Esimerkiksi uutta taloudenhoitajaa valittaessa ehdokas voi ennen lopullisen suosumuksensa antamista tutustua taloudenhoitajalle talousohjesäännössä määriteltyihin tehtäviin, ettei tietämättään tule suostuneeksi tehtävään minkä ennen pitkää huomaa itselleen liian haasteelliseksi. Jos ohjesäännön tekemiseen ilmenee tarvetta, kannattaa se laatia asiantuntijaa kuullen. Tili- ja toiminnantarkistus Yleistä Uusi tilintarkastuslaki tuli voimaan ja korvasi vanhan alkaen voimassa olleen lain. Uuden lain mukaan tilintarkastuksen voi suorittaa ainoastaan auktorisoitu HTM tai KHT tarkastaja. Lain vahvistuksen yhteydessä eduskunta rajasi yhdistyksen uuden tilitarkastuslain ulkopuolelle. Lisäksi eduskunta edellytti päätöksessään, että hallitus aloittaa välittömästi yhteistyössä järjestöjen kanssa yhdistysten talouden ja hallinnon tarkastusta koskevien säännösten valmistelun niin, että yhdistyksissä tarkastus voidaan suorittaa sekä yhdistyksen sisäisiä että ulkopuolisia tarpeita varten tarkoituksenmukaisella tavalla. Muutokset yhdistyslakiin vahvistettiin eduskunnassa keväällä 2010 ja muutokset astuvat voimaan Toiminnantarkastuksen osalta uusia säädöksi sovelletaan vasta lain voimaan tullessa tai sen jälkeen alkavan tilikauden tarkastukseen. Milloin yhdistykseen on valittava auktorisoitu tilintarkastaja? Yhdistykseen on valittava joko HTM tai KHT tarkastaja jos vähintään kaksi seuraavista raja-arvosta täyttyy: - taseen loppusumma yli ,00 euroa - kokonaistuotot yli ,00 euroa - palveluksessa keskimäärin enemmän kuin kolme henkilöä Mikäli kyseiset rajat eivät ylity, voidaan yhdistykseen valita toiminnantarkastajat. Toiminnantarkastaja Yhdistyslain 38 a Toiminnantarkastus Yhdistyksellä on oltava toiminnantarkastaja, jos yhdistyksellä ei ole tilintarkastajaa. Jos valitaan vain yksi toiminnantarkastaja, on lisäksi valittava varatoiminnantarkastaja, johon sovelletaan, mitä toiminnantarkastajasta säädetään. Toiminnantarkastajan on oltava luonnollinen henkilö. Toiminnantarkastajalla on oltava sellainen taloudellisten ja oikeudellisten asioiden tuntemus kuin yhdistyksen toimintaan nähden on tarpeen tehtävän hoitamiseksi. Toiminnantarkastajana ei voi olla vajaavaltainen taikka se, joka on konkurssissa tai jonka toimintakelpoisuutta on rajoitettu. Toiminnantarkastajan on oltava riippumaton tarkastusta suorittaessaan. Jos toiminnantarkastajaa ei ole valittu tämän lain tai sääntöjen mukaisesti, aluehallintovirasto määrää ilmoituksesta toiminnantarkastajan noudattaen soveltuvin osin, mitä tilintarkastuslain 9 :n 3 ja 4 momentissa säädetään. Toiminnantarkastajan on tarkastettava yhdistyksen talous ja hallinto yhdistyksen toiminnan edellyttämässä laajuudessa sekä annettava tarkastuksestaan kirjallinen toiminnantarkastuskertomus tilinpäätöksestä päättävälle yhdistyksen tai valtuutettujen kokoukselle. Jos tarkastuksessa on ilmennyt, että yhdistykselle on aiheutunut vahinkoa tai tätä lakia tai sääntöjä on rikottu. on siitä mainittava tarkastuskertomuksessa. Yhdistyksen hallituksen velvollisuuteen avustaa toiminnantarkastajaa sekä toiminnantarkastajan läsnäoloon kokouksessa ja salassapitovelvollisuuteen sovelletaan, mitä tilintarkastuslain 18, 19 ja 26 :ssä tilintarkastajan osalta säädetään. Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen Tämä laki tuli voimaan 1 päivänä syyskuuta Tämän lain tilintarkastusta ja/tai toiminnantarkastusta koskevia säännöksiä sovelletaan tämän lain voimaan tullessa tai sen jälkeen alkavan tilikauden tilintarkastukseen. Jos yhdistyksellä ei ole lain perusteella velvollisuutta valita tilintarkastuslaissa tarkoitettua tilintarkastajaa, sään-

7 - 7 - töihin ennen tämän lain voimaantuloa otettujen tilintarkastajaa ja tilintarkastusta koskevien määräysten perusteella yhdistyksen on valittava toiminnantarkastaja tai tilintarkastuslaissa tarkoitettu tilintarkastaja ja tilintarkastusta koskevien sääntöjen määräysten katsotaan koskevan tilintarkastusta ja toiminnantarkastusta. Vastaavasti toiminnantarkastajan voi valita toiseksi tarkastajaksi yhdistys, joka on velvollinen valitsemaan tilintarkastajan ja jonka sääntöihin on otettu ennen tämän lain voimaantuloa määräys useammasta tilintarkastajasta. Toiminnantarkastuksen sisällöstä sanotaan hallituksen lakiesityksen perusteluissa muun muassa seuraavaa: Käytännössä yhdistyksen toiminnantarkastajan tehtävänä on ensi sijassa arvioida yhdistyksen hallinnon järjestämistä, kirjanpidon ja tilinpäätöksen yleistä asianmukaisuutta, johdon saamien etuuksien ja lähipiiritoimien asianmukaisuutta sekä jäsenten yhdenvertaisen kohtelun toteutumista. Toiminnantarkastus suoritetaan yhdistyksen toimintaan nähden riittävässä laajuudessa ja se koskee lähtökohtaisesti kirjanpidon ja tilinpäätöksen osalta seuraavia seikkoja: - kirjanpidosta ilmenevät tulot, menot ja rahoituserät kuuluvat yhdistykselle ja voidaan olettaa, että ne on merkitty kattavasti kirjanpitoon, tuotot, kulut, varat, oma pääoma, velat ja yhdistyksen antamat vakuudet ilmenevät olennaisilta osin tilinpäätöksestä, jaksotuksen ja kohdentamisen osalta olennaisimmat tuotto- ja kuluerät on jaksotettu ja kohdennettu olennaisilta osin oikein tilinpäätöksessä. Yhdistyksen toimintakertomuksen osalta tarkastuksen tavoitteena on selvittää, onko toimintakertomuksessa annettu ainakin kirjanpitolain edellyttämät tiedot ja että tiedot vastaavat olennaisilta osin tarkastushavaintoja. Myös hallinnon tarkastus suoritetaan yhdistyksen toimintaan nähden riittävässä laajuudessa. Tarkoituksena on selvittää, onko hallinto yleisesti ottaen asianmukaisesti järjestetty. Tarkastus koskee lähtökohtaisesti seuraavia seikkoja: - onko yhdistyksen hallinto, kuten toiminnan ohjaus ja seuranta, maksuvalmiuden seuranta, maksujen perintä, laskujen hyväksyminen ja maksatus, kirjanpito, varainhoito ja varojen panttaus, vakuutusten ja lakisääteisten tai sopimusperusteisten velvoitteiden hoito, yhdistyksen informaatiojärjestelmät sekä jäsenluettelon pitäminen, järjestetty hyväksyttävällä tavalla, ovatko yhdistyksen johdon palkkiot ja muut etuudet yhdistyksen kokouksen hyväksymien periaatteiden mukaisia sekä sopimukset ja yhdistyksen muut toimet lähipiirin kanssa tavanomaisin ehdoin tehtyjä, sekä kohdellaanko jäseniä yhdenvertaisesti yhdistyksen toiminnassa. Jos yhdistyksessä on toteutettu poikkeuksellisia toimia, edellyttää se yleensä normaalia yksityiskohtaisempaa tarkastusta. Tulevaisuudessa hyvä toiminnantarkastustapa voi ilmetä esimerkiksi järjestöjen antamista suosituksista, yhdistyksen kokouksen päätöksistä ja oikeuskäytännöstä. Käytännössä myös hyvä tilintarkastustapa voi soveltuvin osin vaikuttaa toiminnantarkastustavan kehitykseen esimerkiksi siltä osin kuin tilintarkastustapa selventää yleisempiä ulkoisen tarkastuksen periaatteita tai tilintarkastustapa otetaan huomioon myös toiminnantarkastusta koskevissa suosituksissa. Tarkoitus on, että toiminnantarkastus on lähtökohtaisesti vuositarkastusta, jollei yhdistyksen kokous päätä tai ei muuten ole erityistä syytä tilikauden aikaisiin tarkastustoimenpiteisiin. Toiminnantarkastuskertomuksen sisällöstä hallituksen perusteluissa sanotaan lisäksi: Toiminnantarkastajan on annettava tarkastuksestaan kirjallinen toiminnantarkastuskertomus sille kokoukselle, joka päättää tilinpäätöksen vahvistamisesta. Tarkastuskertomuksessa on mainittava, mitä tilinpäätöstä se koskee. Jos yhdistyksessä on useita toiminnantarkastajia, he voivat antaa yhteisen kertomuksen. Kertomuksessa on oltava lausunto siitä, sisältääkö tilinpäätös olennaisilta osin yhdistyksen tuotot, kulut, varat, oman pääoman, velat ja yhdistyksen antamat vakuudet. Kirjanpidon ja tilinpäätöksen yhteyttä koskevan lausunnon antaminen on yhdistyksen jäsenten kannalta tarpeen, koska he eivät yleensä voi muilla keinoilla varmistua siitä, että tilinpäätös perustuu kirjanpitoon. Vaatimus on lievempi kuin voimassa olevassa lain vaatimus, jonka mukana maallikkotilintarkastajankin on lausuttava siitä, onko tilinpäätös tehty voimassa olevien säännösten mukaisesti ja antaako se kirjanpitolaissa tarkoitetulla tavalla oikeat ja riittävät tiedot yhdistyksen toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Ehdotusta vastaava säännös sisältyy asunto-osakeyhtiölakiehdotukseen. Lisäksi tarkastuskertomuksessa on huomautettava, jos tarkastuksessa on ilmennyt, että hallituksen jäsen tai toimihenkilö on syyllistynyt tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhdistystä kohtaan taikka johtoon kuuluva tai toimihenkilö on rikkonut yhdistyslakia tai sääntöjä. Vaatimus vastaa pääosin voimassa olevassa laissa maallikkotilintarkastajan tilintarkastuskertomuksen osalta säädettyä. Ehdotusta vastaava säännös sisältyy asunto-osakeyhtiölakiehdotukseen. Yhdistys voi lisäksi säännöissään tai päätöksellään määrätä tarkastuslausunnon sisällöstä tarkemmin. Toiminnantarkastaja voi antaa kertomuksessaan myös sellaisia muita tehtäväänsä liittyviä tarpeellisia tietoja, joista ei ole haittaa yhdistykselle. Toiminnantarkastajan harkintaa rajoittaa salassapitovelvollisuus (5 momentti). Jotta toiminnantarkastajalla olisi mahdollisuus suorittaa tehtävänsä asianmukaisesti, on välttämätöntä, että hallituksella on 5 momentin perusteella velvollisuus avustaa toiminnantarkastajaa ja että toiminnantarkastajalla on oikeus olla läsnä kokouksissa, joissa käsitellään hänen tehtäviinsä liittyviä asioita. Tärkeää merkitystä on myös toiminnantarkastajan velvollisuudella pitää salassa saamansa tiedot. Momentissa viitattaisiin näiltä osin siihen, mitä tilintarkastuslain 18, 19 ja 26 :ssä tilin-

8 - 8 - tarkastajan osalta säädetään. Tilintarkastuslain 19 :n 2 momentin nojalla tilintarkastajalla on paitsi oikeus myös velvollisuus olla kokouksessa läsnä, jos käsiteltävät asiat ovat sellaisia, että hänen läsnäolonsa on tarpeen. Koska toiminnantarkastus ei ole ammattimaista ja toiminnantarkastajan kelpoisuusvaatimukset ovat tilintarkastajaa selkeästi matalammat, olisi toiminnantarkastajalla vain poikkeuksellisissa tilanteissa velvollisuus osallistua kokouksiin. Sääntöjä ei tarvitse mutta Toiminnantarkastusta koskevien säännösten soveltamiseksi yhdistyksen ei tarvitse tehdä sääntömuutoksia vaan toiminnantarkastajaan sovelletaan sääntöjen tilintarkastusta koskevia määräyksiä. Tilintarkastuslain 9 ( /1534) Aluehallintoviraston velvollisuus määrätä tilintarkastaja Aluehallintoviraston on ilmoituksesta määrättävä yhteisölle tai säätiölle kelpoisuusehdot täyttävä tilintarkastaja, jos: 1) tilintarkastajaa ei ole valittu tämän lain tai muun lain mukaisesti; 2) tilintarkastajalla ei ole 3 :ssä tarkoitettua kelpoisuutta tai tilintarkastaja ei ole 24 tai 25 :ssä tarkoitetulla tavalla riippumaton; taikka 3) yhtiöjärjestykseen, sääntöihin tai yhtiösopimukseen otettua tilintarkastajien lukumäärää tai kelpoisuutta koskevaa määräystä on rikottu. Aluehallintoviraston on pyydettävä Keskuskauppakamarin tilintarkastuslautakunnalta lausunto 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetussa riippumattomuutta koskevassa asiassa ennen sen ratkaisemista. Ilmoituksen saa edellä tässä pykälässä tarkoitetuissa tapauksissa tehdä kuka tahansa. Hallitus, siihen verrattava toimielin tai yhtiömies on velvollinen tekemään ilmoituksen, jollei se, jolle tilintarkastajan valitseminen kuuluu, viivytyksettä valitse kelpoisuusehdot täyttävää tilintarkastajaa. Ilmoitusvelvollisuus ei kuitenkaan koske kommandiittiyhtiön äänetöntä yhtiömiestä. Ennen kuin tässä pykälässä tarkoitettu määräys annetaan, on kuultava yhteisön tai säätiön hallitusta, siihen verrattavaa toimielintä tai yhtiömiehiä. Määräys voidaan panna täytäntöön lainvoimaa vailla olevana. Määräys on voimassa siihen asti, kunnes yhteisölle tai säätiölle on säädetyssä järjestyksessä valittu tilintarkastaja aluehallintoviraston määräämän tilintarkastajan tilalle. Määräystä ei voida antaa sen jälkeen, kun kyseistä tilikautta koskeva tilinpäätös on vahvistettu ja sitä koskeva päätös on saanut lainvoiman. Tilintarkastuslain 18 Yhteisön ja säätiön toimielinten velvollisuus avustaa tilintarkastajaa Yhtiömiesten tai hallituksen ja toimitusjohtajan taikka vastaavien toimielinten on varattava tilintarkastajalle tilaisuus toimittaa tarkastus siinä laajuudessa kuin tämä katsoo sen tarpeelliseksi sekä annettava sellaista selvitystä ja apua, jota tilintarkastaja pyytää. Tytäryrityksen yhtiömiehellä, hallituksella ja toimitusjohtajalla tai vastaavalla toimielimellä on sama velvollisuus emoyrityksen tilintarkastajaa kohtaan. Tilintarkastuslain 19 Tilintarkastajan läsnäolo yhteisön tai säätiön kokouksessa. Tilintarkastajalla on oikeus olla läsnä ja käyttää puhevaltaa yhteisön tai säätiön toimielimen kokouksessa, jossa käsitellään hänen tehtäviinsä liittyviä asioita. Tilintarkastajan on oltava kokouksessa läsnä, jos käsiteltävät asiat ovat sellaisia, että hänen läsnäolonsa on tarpeen. Tilintarkastajan on yhtiökokouksen tai vastaavan toimielimen pyynnöstä annettava tarkempia tietoja seikoista, jotka voivat vaikuttaa kokouksessa käsiteltävän asian arviointiin. Tietoja ei kuitenkaan saa antaa, jos niiden antaminen aiheuttaisi yhteisölle olennaista haittaa. Tilintarkastuslain 26 Tilintarkastajan salassapitovelvollisuus Tilintarkastaja tai hänen apulaisensa ei saa ilmaista ulkopuoliselle tässä laissa tarkoitettua tehtävää suorittaessaan tietoonsa saamaa seikkaa, ellei 2 momentissa toisin säädetä. Salassapitovelvollisuus ei koske seikkaa: 1) josta tilintarkastajan on ilmoitettava tai lausuttava lain nojalla; 2) jonka ilmaisemiseen se, jonka hyväksi salassapitovelvollisuus on säädetty, antaa suostumuksensa; 3) jonka viranomainen, tuomioistuin, tässä laissa tarkoitettu valvontaelin tai muu henkilö on lain perusteella oikeutettu saamaan tietoonsa; tai 4) joka on tullut yleiseen tietoon.

9 - 9 - TALOUSARVION KAAVIOMALLI 2016 Talouden ennakkosuunnittelusta ei lainsäädännössä eikä yhdistyslaissakaan ole annettu soranaista määritelmää, mutta viittauksellinen tulkinta Kirjanpitolain 6 ; Liiketapahtumat on merkittävä kirjanpitoon siten, että kirjausten yhteys tositteesta peruskirjanpitoon ja pääkirjanpitoon sekä pääkirjanpidosta 3 luvun 1 :ssä tarkoitettuun tuloslaskelmaan ja taseeseen on vaikeuksitta todettavissa. Kun tämän säännön toteuttaa jo pääosaltaan talousarviosta alkaen, ei luo ns. pimeää pistettä mihinkään kirjanpitoasiaan. Tästä syystä talousarvion laatiminen yhdenmukaiseksi tase-erittelyn tilijaon kanssa on erittäin tärkeä avoimuuden luoja. Toisaalta talousarvio pitää saada yhteen sovitettua toiminta- tai tavoitesuunnitelman kanssa. Tämä prosessi saadaan tehdyksi luomalla tiliselitteet yhden mukaiseksi toimintakertomuksen tapahtumanimiöiden kanssa, esim. otsikoimalla toimintakertomus tiliselitteiden mukaan niiltä osin kun ne koskevat taloudenpitoa. Näin toimien täytetään hyvän hallinnon periaate sekä avoimuus. Taulukkokaavio talousarviosta Tiliselite ja/ tai tilitunnus Tulot Menot Budjetointi 2015 ARV 2014 TULOS 1. Tulojen tai menojen kohde, voi myös ilmoittaa kirjanpitotilin esim. omana sarak- kredit 2. keena 3. debet 4. Budjetointi on osa suunnittelua, jolla kuvataan toimintasuunnitelman kohteen tarvittavat talousresurssit, miten kohde on tulevaisuudessa tehtävissä ja/tai investoitavissa. kuluvan 5. Eli tilikohteeseen voi sisältyä sekä tuloja ja menoja, vuoden joita tasapainotetaan budjetoimalla yhteisön arvio muita varoja tai sillä haetaan yhteisölle varoja muihin kohteisiin. (avoimuusperiaate) 6. Edellisen vuoden tulos 1. tiliselite Tiliselite on lyhyt kuvaus mitä tälle kirjanpinotilille on viety. Avoimuutta voi täydentää esim. tekemällä ensimmäiseksi sarakkeeksi ns. tilitunnussarakkeen jossa on samat tilitunnukset kuin kirjanpito-ohjelmassa. Lisäksi selityksessä kannattaa pohtia, miten sen saa yhteen sovitettua toimintakertomuksen kanssa. 2. Tulo (kredit) Kirjanpidossa on eriteltävä tulot ja menot. Talousarviossa taas voi olla tapahtumakohteita joihin liittyy sekä tuloja että menoja. Tästä syystä taulukkomalli on osoittautunut toimivammaksi malliksi tuloa hyvä talousarvio. 3. Menot (debet) Monet on tulojen vastakohta. Talousarviossa menojen jakaminen on yleisesti se vaikein kysymys, joka tulisi pohtia huolellisesti läpi yhdessä tutkien yhteisön sääntöjä. Sillä on olemassa ns. pakollisia menoja ja satunnaisesti tulevia menoja. Jo tämän jaottelun havaitseminen auttaa luomaan perusrungon taloudenpidolle, joka samalla myös luo kirjanpitoon ns. pitkäjänteisyyden, joka olisi suotavaa hyvälle kirjanpidolle. Kirjanpidon jakaminen on paras tehdä kirjanpito-ohjelman tilikartalla. Jos yhteisön varat ovat vähäiset, eikä siten ole varaa ostaa ohjelmia, on netistä saatavana myös maksuttomia ohjelmia, joista tunnetuimpia ovat Tilitin ja Tappio kirjanpito-ohjelmat. Myös monella valtakunnallisella keskusorganisaatiolla on omia ohjelmia käytössä, joten tutustu niihin. Niistä on suuri apu taloudenhoidossa. 4. Budjetointi Budjetointi on taloudenpidon ydin osa, etenkin talousarvion sisällössä se on tärkein tietolähde jolla kerrotaan kiteytetysti sanottuna se, mistä se euro on tullut ja mihin se on mennyt. Taulukkokaaviossa tämä osa toimii hyvin riippumatta onko kyseessä tuloja vai menoja kertova osa vai näitä molempia. Esimerkiksi yleisötapahtuma johon on pääsymaksu sekä siinä myydään vaikkapa kahvia ja virvokkeita. Arvioidaan aluksi, kuinka paljon tilaisuuteen voisi tulla yleisöä. Asetetaan arvioksi 100 henkilöä. Lippujen hinnaksi lasketaan sitten se erä mikä syntyy kun tulovirrasta vähennetään muut tapahtumatuotto sekä mahdollinen muu rahoitus. Jos oletamme, että kuluja kaikista osista syntyy yhteensä Kahvila tuottaa muita tuloa 300, ja sovimme käyttää yhteisöavustusta 300, pitää pääsylipulle asetettava hinnaksi 7. Katso alta taulukko.

10 Malli vuodelle 2016 Tiliselite Tulot Menot Budjetointi 2015 ARV 2014 TULOS Kesäjuhla 1300, ,00 0,00 0,00 0,00 Kesäjuhlan pääsyliput 100 henk./lip.hankinta 700,00 12,50 687,50 700,00 680,00 Kahvilamyynti/ tarvikehankintakulut 300,00 100,00 200,00 180,00 315,50 Ohjelmakulut 950,00-950, ,00-935,00 Tilavuokrat 120,00-120,00-180,00-150,00 Ilmoituskulut 117,50-117,50-100,00-115,00 Kunnan yhteisöavustuskäyttö 300,00 400,00 204,50 Tapahtuman tulot ja menot yhteensä: 1300, ,00 0,00 0,00 0,00 5. Kuluvan vuoden talousarvio Taloudenhoitoon saadaan pitkäjänteisyyttä seurannalla, joista kuluvan vuoden talousarvio ja edellisen vuoden tulos antavat selkeän viitepohjan luoda tulevaa taloutta. 2-4 vuotta käytettynä taulukkokaavio antaa helpon perustan luoda pysyville tapahtumaerille toimintakykyinen talousarvio. 6. Edellisen vuoden tulos Edellisen vuoden tulos on realistinen tieto, jonka saat suoraan tuloslaskelman erittelystä jos teet ne suoraan yhteensopiviksi keskenään. Säilyttämällä 2-5 vuoden tulokset, näet nopeasti kunkin tiliöintiin liittyvän toiminnan kehityskulun josta taas saat ennustetietoa tuleville vuosille. Lopuksi Yhdistystoimintaan kuuluu lähes kaikissa asioissa taloudellista toimintaa ja vastuun kantoa. Mitä huolellisemmin ja määrätietoisemmin paneudumme taloudenpitoa koskevien asiakirjojen- ja ohjelmien laadintaan, sitä kevyempi on vastuu kantaa. Myös muu toiminnan suunnittelu on helpompaa toteuttaa kun tiedostamme sen luomat kulut. Kuten jo alussa totesin, yhdistyksen yleisenä toimintatapana on hyvä hallintotapa, jonka kolme tärkeintä perustetta ovat avoimuus, rehellisyys ja tilivelvollisuus. Kaikki tämä on saavutettavissa yhteistoimin ja sääntöjä ja lakeja kunnioittaen hallitustyöskentelyssä sekä eri luottamustehtävien hoidossa. Ottaessamme huolehdittavaksi vastuutehtävän, vaikka se onkin vapaaehtoinen tehtävä, on vastuu siitä aina kannettava. Ellet koe sitä voivasti tehdä, on rehellisyyden nimissä kantasi tuotava esille vastuulliselle hallinnolle. Sinun ei tarvitse sitä sen kummemmin perustella, kunhan vain ilmaiset tahtosi. Taloudenhoitoa koskevat asiat ovat aina samanlaisia vastuiltaan, oli kyseessä rekisteröity tai ei rekisteröity yhteisö. Tutustu ensin yhteisösi sääntöihin ja hanki lisää tietoa kirjanpitoa koskevista asioista kysellen alan asiantuutijoilta tai alan kirjallisuudesta. Onnea ja menestystä tehtäviisi! Näitä tietoja olen koottu monesta lähteestä, ja tämä tiivistelmä on kaikkien vapaassa käytössä. Aineiston kokooja