EETU. Elämänlaatu, e-työ, tietoyhteiskunta ja uudistuva työ Pielisen Karjalassa

Transkriptio

1 EETU-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI 1(6) EETU Elämänlaatu, e-työ, tietoyhteiskunta ja uudistuva työ Pielisen Karjalassa

2 EETU-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI 2(6) Projektin kuvaus projektisuunnitelmassa EETU -projektilla luodaan edellytyksiä työelämän ja elinkeinorakenteen uudistumiselle sekä tietointensiivisten ja luovien alojen yrittäjyydelle ja etätyölle Pielisen Karjalassa. Keinovalikoimassa on sekä kovia, elämänlaatua parantavia ja yritystoiminnan perusasioita edistäviä toimia että alueen houkuttelevuuteen liittyviä markkinointitoimenpiteitä. Etätyötä edistetään myös yleisemmin jalostamalla ja jakamalla tietoa sekä työnantajien että työntekijöiden kannalta. Projekti on osittain jatkumoa Paikallinen tietoyhteiskunta ja uudistuvat verkottuneet yhteisöt Pielisen Karjalan aluekehityksessä -nimiselle, päättyvälle projektille ( Value -projektin vaihe II). EETU -projektin sisältö on pitkälti johdettu Value -projektin kokemuksista ja tutkimustuloksista. Kahden toimenpiteen osalta EETU:ssa jatketaan suoraan Value:ssa aloitettujen kohteiden työstämistä. Projektin kohdealue on Lieksan ja Nurmeksen kaupungit sekä Valtimon kunta. Kohderyhmää ovat sekä yritykset että alueen julkishallinnon yksiköt. Etä- ja hajautetun työn sijoittumisen osalta kohdealueena on koko maa. Projektilla paneudutaan kohdealueen pahimpaan ongelmaan, työikäisen väestön vähenemiseen. Parantamalla opiskelun, yrittämisen ja etätyön mahdollisuuksia pyritään vähentämään työikäisten poismuuttoa. Tulomuuttoa puolestaan lisätään korkean elämänlaadun edellytysten kautta. Tutkimusten mukaan juuri elämänlaatu on tärkein kasvukeskuksista syrjemmälle muuton motiivi. Arjen elämänlaatu puolestaan koostuu asumisen laadusta ja hinnasta, palveluiden saatavuudesta ja toimeentulosta. Projektin keskeisiä tavoitteita ja toimenpiteitä ovat tietointensiivisten ja luovien alojen pienyritystoiminnan sekä käsityöläisyyden edistäminen, maaseudun yritystoiminnan tietoyhteiskuntapalvelujen erityispiirteiden pilotointi, etätyön alueelle sijoittumisen edistäminen sekä yleinen etätyötä koskevan tiedon lisääminen ja jakelu. EETU -projektissa käynnistetään Value -projektissa määritelty ja suunniteltu etätyöja pienyrityskeskus Nurmeksessa. Lieksassa tehdään suunnitelmat vastaavasta keskuksesta kuitenkin siten, että painotus on pienyritystoiminnassa ja yrityspalveluissa. Yrittäjyyden ja etätyön edistämisessä hyödynnetään myös Nurmeksen Asemapuiston yritysaluetta. Maaseudun yritystoiminnan tietoyhteiskuntapalvelujen kohde- ja pilotointialue on Valtimo. Käsityöläisyyttä edistetään Lieksan käsityöyritysten verkostoinnilla sekä Nurmeksen Asemapuiston hyödyntämisellä. Etätyötä koskevaa tietoa kootaan verkkosivustona pidettävään, Value -projektissa perustettuun etätyön tietopankkiin.

3 EETU-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI 3(6) Projektin toteutus EETU -projektin tarve perustuu Pielisen Karjalan seutukunnan väestökehitykseen. Alueen työikäinen väestö vähenee. Tämän kehityksen hidastamiseksi EETU -projektilla luotiin edellytyksiä työelämän ja elinkeinorakenteen uudistumiselle sekä tietointensiivisten ja luovien alojen yrittäjyydelle ja etätyölle. Parantamalla opiskelun, yrittämisen ja etätyön mahdollisuuksia pyrittiin vähentämään työikäisten poismuuttoa. Tulomuuttoa puolestaan lisättiin korkean elämänlaadun edellytysten edistämisen kautta. Potentiaalisiin tulomuuttajiin kohdistettiin markkinointitoimia. Konkreettisimpina tavoitteina projektille oli etätyöpaikkojen ja ns. e-yrittäjyyden lisääminen. Projektin luonteesta johtuen kohderyhmät olivat kaksijakoisia. Edellytysten parantaminen oli seudullista työtä yhdessä kuntien ja alueen yritysten kanssa. Tulomuuton toimenpiteiden kohteena taas olivat mahdolliset paluumuuttajat ja erityisesti etätyötä teettävät yritykset. Projektin toimijat ja yhteistyökumppanit rekrytoitiin asiakohtaisesti. Kunnat ja Lieksan Teollisuuskylä Oy olivat itsestään selviä toimijoita etätyö- ja pienyrityskeskusten toimitila-asioissa. Luovien alojen ja käsityöyritysten verkostoitumiseen toimijoiksi rekrytoitiin alueen yrittäjiä. Etätyön teettäjiä haettiin laajalla puhelin- ja sähköpostikampanjalla. Paluu- ja muita tulomuuttajia etsittiin yhdessä Moderni Maaseutukoti Pohjois-Karjalassa -hankkeen kanssa eri tilaisuuksissa ja julkaisuissa sekä kontaktoimalla puhelimitse paluumuutosta kiinnostuneita henkilöitä. Etätyö- ja pienyrityskeskusten (etk) mahdolliset toimitilat kartoitettiin kaikissa kohdekunnissa. Käytännön toteutus keskittyi Lieksaan, jonne projektin vetämänä perustettiin Lieksan yhteispalvelupiste. Lieksan Teollisuuskylä Oy:n omistamista Pokron koulun tiloista tehtiin esitteitä ja virtuaalimalli markkinoinnin tukemiseksi. Valtimolle perustettiin etätyöpiste Kuntalaisten talolle yhdessä Valtimon kunnan kanssa. Nurmeksessa etk-käyttöön suunniteltu tila, Nurmesjärven koulu, ei ollutkaan käytettävissä ja vaihtoehtona selvitettiin asema-alueen entisen asuinrivitalon remontointia etk:ksi. Remontti osoittautui kiinteistön omistajan, Nurmeksen kaupungin kannalta liian kalliiksi ja hankkeesta luovuttiin. Nurmesjärven koululta vapautuneet tilat saatiin projektin markkinoitaviksi aivan viime hetkillä eikä etk:n perustaminen sinne enää ollut mahdollista projektin toteutusaikana.

4 EETU-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI 4(6) Projekti tuotti etätyötä ja tulomuuttoa edistäviä sähköisiä palveluja. Ework ( -sivustolle jatkettiin Value -projektissa aloitetun etätyön tietopankin kokoamista. Sivuston ulkoasu uudistettiin ja toteutettiin eri kieliversiot. Tietopankki on ainoa laatuaan Suomessa. Projektissa tuotettiin Pielisen Karjalan seutuportaali ( joka on seudun näyteikkuna ulospäin. Portaalin tekniikka mahdollistaa automaattiset syötteet useista eri lähteistä varmistaen näin portaalin ajantasaisuuden ja sisällön riittävyyden. Etätyö- ja tulomuuttonäkökulmat painottuvat portaalin sisällössä. Paikallisten käsityöyrittäjien verkostoituminen organisoitiin käytännössä yhteisen verkkokaupan ympärille. Näin syntyi Pielispuoti ( joka on suunniteltu erityisesti monen pienyrityksen yhteiseksi verkkokaupaksi. Se tarjoaa synergiaetuja verkkokaupan markkinoinnissa ja esimerkiksi maksuliikenteen järjestelyissä. Etätyöpaikkojen syntyä edistettiin projektissa edellä olevan lisäksi etsimällä työnantajia laajalla markkinointikampanjalla (kirje, puhelu, sähköposti), teettämällä markkinatutkimus taloushallinnon etäpalveluista (Karelian Taskforce), tekemällä tilitoimistoihin kohdistettu selvitys (Pesti Oy) ja teettämällä selvitys epäopetuksen mahdollisuuksista Pielisen Karjalassa (P-KAMK). Tämän lisäksi projekti järjesti marraskuussa 2011 Kuituva-esiselvityshankkeen tulosten julkistamistilaisuudet Lieksassa ja Nurmeksessa, joiden pohjalta perustettiin Pielisen Tietoverkko-osuuskunta kylien valokuituyhteyksien rakentamiseksi. Pielisen Karjalaa markkinoitiin etätyöalueena lukuisissa tapahtumissa ja muutamilla markkinointimatkoilla. Näitä olivat mm: - Nurmeksen toritapahtuma Lieksan Vaskiviikko 2010, Hämärän kaupan ilta (Lieksa) 2010, Petroskoin liikkuvuusneuvontapiste Moderni Maaseutukoti Pohjois-Karjalassa Roadshow 2010 (Tampere, Oulu, Jyväskylä) - Tallinna Nurmeksen elokuvajuhlat 2011 (EETU-projekti järjesti bussikuljetuksen Lieksasta) - Omamökkimessut Pielisen Karjalan tulevaisuusfoorumi 2011 (EETU-projekti yhtenä järjestäjänä) - Uratori-messut Lieksassa 2012

5 EETU-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI 5(6) Tiedotus, julkaisut Tuotokset Projektin tiedotus nojasi sähköisiin ympäristöihin. Perussivusto on ework ( jota tukivat projektin oma sivusto ( Pielisen Karjalan seutuportaali ( Pikes ( ja alueen kuntien sivustot. Projekti esiintyi myös mediassa, mm. Farmi -lehdessä, Maaseudun Tulevaisuudessa, Karjalan Maa -lehdessä, Lieksan Lehdessä, Mökkiläinen-lehdessä, Ylä-Karjalassa sekä Pikes uutiset ja Telecenters and digital mobility (Ranska) -julkaisuissa. Projektista informoitiin kuntaministeriä, Kuntaliittoa ja SITRAa (Helsinki 2012). Projekti julkaisi "Etäällä voi olla lähellä" -raportin etäopettajuudesta ja järjesti Etäopetus liiketoimintana -webinaarin toukokuussa Projektin omalla sivustolla tavoitettiin projektin sidosryhmät, ework -sivusto toimi etätyötietouden lisääjänä sekä paikallisesti että ulospäin markkinoiden samalla Pielisen Karjalan etätyöosaamista. Pielinen.net on tulomuuttoon orientoitunut sivusto. EETU -projektin varsinaisista tavoitteista ja tuotoksista toteutuivat parhaiten etätyön tieto- ja koulutuspalvelujen kehittäminen sekä käsityöyrittäjien verkostoituminen. Ework -sivusto on nyt varsin kattava tietopankki etätyöstä Suomessa. Pielispuoti -verkkokauppa toimii ja ottaa vastaan uusia yrittäjiä. Huonoiten toteutui määrällinen etätyöpaikkojen tavoite (30). EETU -projektissa käytännön ongelmaksi muodostuivat etätyö- ja pienyrityskeskusten toimitilat. Valmiita tiloja ei ollut ja kiinteistöjen omistajat edellyttivät kattavia sitoumuksia vuokralaisista ennen tilojensa kunnostamista etkkäyttöön. Tämä vaikeutti etätyöpaikkojen markkinointia tuntuvasti. Kentälle tulisi löytää toimijoita, joilla olisi kykyä tarjota toimivia tilaratkaisuja omaehtoisesti. Nopeiden ja luotettavien tietoliikenneyhteyksien puute vaivaa edelleen Pielisen Karjalaa. Vain yhteen kartoitetuista toimitiloista on olemassa tai saatavilla valokuituyhteys.

6 EETU-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI 6(6) Etätyöpaikkoihin vaaditun ja Pielisen Karjalassa tarjolla olevan työvoiman kohtaaminen osoittautui odotettua ongelmallisemmaksi. Pääosa tarjotuista työpaikoista oli tietoteknistä työtä, jonka osaajia ei Pielisen Karjalassa juurikaan ole vapaana. Myös puhelinmyyntityötä tarjottiin runsaasti, mutta sillä on ainakin Pielisen Karjalassa niin huono maine, että tekijöitä ei löytynyt. Työnantajien asenteet etätyöhön ovat edelleen hyvin varauksellisia, suurelta osin oikean tiedon puuttuessa. Tekniikka ja muut etätyön välineet ovat olemassa, samoin on kehitetty etätyön johtamisen menetelmiä ja mm. työsopimusmalleja. Työntekijäpuolella etätyöhön on halukkuutta. Maalle muuttopotentiaali on etelän suurissa keskuksissa mittava. Tulevassa projektitoiminnassa pitäisi keskittyä esteiden poistoon sekä tarpeen ja potentiaalin kohtaamiseen. Projekti on kokonaisuudessaan lisännyt tietoisuutta etätyön monista ja monentasoisista muodoista. Se on auttanut Pielisen Karjalan toimijoita verkostoitumaan keskenään, kansallisesti ja myös kansainvälisesti. Projektissa tehtiin joitain innovatiivisia avauksia, mm. alueellinen verkkokauppa, etäopetuksen laajentaminen alueellisesti organisoiduksi ja virtuaaliympäristöjen käyttö etätyössä. Näistä on kaikista joko valmis toteutus tai jatkokehittelyä meneillään. EETU -projektissa pyrittiin käsittelemään etätyöpaikkojen luomista alueellisena kokonaisuutena, johon liittyvät varsinaiset edellytykset kuten toimitilat ja tietoliikenne, mutta myös asuminen ja palvelut. Työvoimaa tarkasteltiin sekä olemassa olevan potentiaalin kannalta, että tulomuuton näkökulmasta, myös koulutustarpeet huomioon ottaen.