PAIKALLINEN TIETOYHTEISKUNTA JA UUDISTUVAT VERKOTTUNEET YHTEISÖT PIELISEN KARJALAN ALUEKEHITYKSESSÄ (VALUE PROJEKTI)

Transkriptio

1 LOPPURAPORTTI 1 (11) PAIKALLINEN TIETOYHTEISKUNTA JA UUDISTUVAT VERKOTTUNEET YHTEISÖT PIELISEN KARJALAN ALUEKEHITYKSESSÄ (VALUE PROJEKTI) LOPPURAPORTTI

2 LOPPURAPORTTI 2 (11) Projektin toteutuma lyhyesti Päätavoitteet Value -projektin tavoitteena oli parantaa etätyön edellytyksiä ja edistää etätyöpaikkojen syntymistä Pielisen Karjalassa. Pääkeinoiksi oli suunnitteluvaiheessa valittu asumista ja työtä sujuvasti yhdistävän asuin- ja työalueen suunnittelu ja virtuaalinen etätyöympäristö alueellista yhteisöverkkoa hyödyntämällä. Näitä tukeviksi toimenpiteiksi oli suunniteltu asuin- ja työalueen yhteyteen tuleva etätyökeskus sekä etätyömäistä pienyrittäjyyttä tukeva koulutustarjonta. Lisäksi projektin tuli tuottaa tutkimustietoa etätyöstä sekä laatia yleiset toimintamallit kahdesta päätoimenpiteestä. Asuin- ja työalue / Asemapuisto Asuin- ja työalueen suunnittelu käynnistyi keväällä 2009 kun Nurmeksen kaupunki teki projektille suunnittelutoimeksiannon omistukseensa tulleesta rautatieaseman tienoosta. Kohdetta alettiin prosessin aikana kutsua Asemapuistoksi. Toimeksianto oli laatia Asemapuiston alueelle kehittämissuunnitelma, joka toteuttaisi projektin tavoitetta etätyötä edistävästä asuin- ja työalueesta. Kehittämissuunnitelman laati Oulun ja Tampereen yliopistojen sekä Espoon Teknillisen Korkeakoulun opiskelijaryhmä. Työtä avusti laajahko paikallinen työryhmä. Lisäksi järjestettiin yleisötilaisuuksia. Kehittämissuunnitelma valmistui marraskuussa Suunnitelman mukainen kaavoitustyö käynnistyi välittömästi suunnitelman valmistumisen jälkeen. Asemapuiston suunnitelma luo olemassa olevan palvelurakenteen sisään uuden kokonaisuuden, joka tuo alueelle sekä uusia asukkaita että uusia työpaikkoja. Koska työtilat on yhdistetty asumiseen (tilat joko asunnon yhteydessä tai esimerkiksi erillisessä piharakennuksessa) ja koska uusi alue tukeutuu olevaan palvelurakenteeseen ei uudesta alueesta seuraa tavanomaisia lähiörakentamisen ongelmia. Lisäksi kehittämissuunnitelma luo varsin houkuttelevan alueen ajatellen etätyöntekijöiden alueelle rekrytointia. Asemapuiston kehittämisprosessista laadittiin projektissa kaksi tutkimusraporttia, joissa kuvataan tällaisen maankäytön ja palvelujen suunnittelun vaikutuksia ja parhaita käytäntöjä. Kehittämissuunnitelma ja tutkimusraportit yhdessä täyttävät näiltä osin projektille asetetut tavoitteet.

3 LOPPURAPORTTI 3 (11) Yhteisöverkko / virtuaalinen etätyöympäristö Virtuaalinen etätyöympäristö päädyttiin tekemään laajempipohjaiseksi kuin alkuperäinen ajatus paikallisen yhteisöverkon hyödyntämisestä edellytti. Syy tähän oli selvä, paikallisen verkon palvelut eivät olisi tyydyttäneet tarpeita. Työympäristöstä tehtiin virtuaalinen etätyökeskus, jonka palvelut tukevat monipuolisesti nimenomaisesti etätyötä. Samoja palveluja voidaan kuitenkin hyödyntää myös muussa toiminnassa. Palveluiden paino on kommunikoinnissa ja tiedon / dokumentaation jakamisessa. Kuhunkin toimintoon on eri teknisiä vaihtoehtoja yritysten erilaisten tarpeiden mukaisesti. Erikoisuutena on SecondLife -virtuaalimaailmaan rakennettu etätyökeskus, jota käytettiin myös fyysisen etätyökeskuksen suunnittelun virtuaalimallina. Etätyötietouden tuottaminen (koulutus) Alkuperäisenä tavoitteena olleen kurssimuotoisen etätyökoulutuksen järjestäminen osoittautui vaikeaksi mm. siksi, että aikuiskoulutusorganisaatioiden etätyöosaaminen on hyvin rajallista. Toisaalta oppilaitokset edellyttävät aina ryhmiä ja etätyöosaamista pitää pystyä tuottamaan yksittäisellekin työntekijälle tai yhden yrityksen johdolle. Projektissa päädyttiin muuttamaan toimintamalli toiseksi. Perustettiin ework.fi -sivusto johon alettiin kerätä laajasti etätyötietoutta. Sivustolla on lisäksi hyödynnettävissä Value- projektissa pidettyjen seminaarien, yleisötilaisuuksien ja webinaarien nauhoitukset. Erityisesti jälkimmäiset ovat etätyön kannalta hyödyllisiä. Niissä alustivat Suomen parhaat etätyön asiantuntijat. Projektissa laadittiin myös etätyöntekijän verkkokurssi. Sille ei projektin aikana löytynyt koulutusorganisaatioista ottajaa ja järjestäjää, mutta projektin varsinaisen toiminnan päätyttyä on ilmaantunut yksityinen koulutusyritys, joka sitä todennäköisesti lähtee hyödyntämään. Alkuperäinen tavoite aloittaa etätyökeskuksen toiminta Nurmeksessa osoittautui optimistiseksi siksi, että sopivaa kiinteistöä ei löytynyt ennen kuin aivan projektin viimeisinä toimintapäivinä. Projektisuunnitelmaa muutettiin tästä syystä syksyllä 2009 ja toiminnan käynnistämisen sijaan tavoitteeksi asetettiin toiminnallisen suunnitelman tekeminen. Tämä toteutettiin projektissa käyttäen edellä mainittua virtuaalista etätyökeskusta mallintamaan etätyökeskuksen sisältöä ja toimijoita.

4 LOPPURAPORTTI 4 (11) Projekti Projektin toteutusaika oli Varsinaisena henkilöstönä oli projektipäällikkö ja osa-aikainen hankesihteeri. Lisäksi projektissa työskenteli ostopalveluna kokoaikainen tutkija (Joensuun / Itä-Suomen yliopisto, Spatia). Projektin budjetti oli Projektin päärahoitus tuli EAKR -ohjelmasta P-K:n maakuntaliiton välityksellä. Projektia hallinnoi Pielisen-Karjalan Kehittämiskeskus Oy. Osarahoittajana oli P-K:n Ammattiopisto Nurmes.

5 LOPPURAPORTTI 5 (11) 1. Projektin lähtökohta Pielisen Karjalassa on tehty muutamia etätyön kokeiluja, joiden perusteella on nähtävissä toisaalta huomattava etätyön potentiaali ja toisaalta etätyön yleistymistä estäviä tekijöitä. Seudun asukkaiden tietoyhteiskuntavalmiudet ovat keskimääräistä maaseutua paremmat luvun alkupuolen Oppiva Ylä-Karjala ja Oppiva Vaara- Karjala -projektien myötä. Etätyökeskusmaista toimintaa pilotoitiin mm. NetCenterja ITNet -hankkeissa Nurmeksessa. Value -projektissa suunniteltiin uudenlainen etätyö- ja pienyrityskeskus sekä fyysisenä että virtuaalisena tilana. Molempien käyttöön kehitettiin tarvittavat tukipalvelut. Yleisimmät esteet etätyölle organisaatioissa ovat oikean tiedon puute ja etätyön johtamisen osaamattomuus. Näistä seuraa perusteettomia epäluuloja. Etätyöhön liittyviä sopimuskäytäntöjä ja työehtoja ei tunneta. Johtamisen menetelmät ovat etätyössä erilaiset kuin keskitetyillä työpaikoilla. Value -projektissa koottiin ja dokumentoitiin suomalainen etätyötietous yhteen paikkaan. Aiheesta järjestettiin myös koulutusta. Projektissa laadittiin malli organisaation etätyöohjeistoksi. Etätyöpaikat ovat merkittävä mahdollisuus korjata Pielisen Karjalan huonoa väestökehitystä ja samalla mahdollisuus monipuolistaa alueen elinkeinorakennetta. Tulomuuton edellytyksenä kuitenkin on seudun vetovoimaisuus ja etätyön vaatiman infrastruktuurin hyvä taso. Projektissa laadittiin esimerkki etätyön sijoittumista edistävästä yhdyskuntasuunnitelmasta ja edistettiin alueen laajakaistayhteyksien rakentumista.

6 LOPPURAPORTTI 6 (11) 2. Tavoitteet Value -projektin alkuperäiset tavoitteet olivat (kopio projektisuunnitelmasta): 2.1 Työpaikkojen ja pienyrittäjyyden lisäys Uusien yrittäjä- ja etätyöpaikkojen myötä alueen työpaikkojen ja työllisten määrä kasvaa. Yrittäjäkoulutukset ja etätyötyyppisen yrittämisen edellytysten luominen lisäävät alueen henkilöyrittäjyyttä. Seurausvaikutuksena on lisäksi tulomuuttajien määrän lisääntyminen. 2.2 Seudun elinkeinorakenteen monipuolistuminen Projektin toimenpitein seudulle syntyy työpaikkoja ja pienyrittäjyyttä pääasiassa aloille, joissa alueella on nyt vähän päätoimisia työpaikkoja. 2.3 Maaseutumaisten pientaajamien dynaamisen yhteisön malli Projektin tutkimustoiminta tuottaa tietoa niistä tekijöistä, jotka johtavat elinvoimaiseen, ekologiseen, innovatiiviseen ja tuottavaan yhdyskuntaan syrjäisen, harvaan asutun alueen taajamissa. 2.4 Alueellinen tietoyhteiskuntamalli Projektissa tuotetaan yhteisöllisyyttä ja verkostoitumista tukevan paikallisen tietoyhteiskunnan julkisten ja kaupallisten palvelujen malli, jossa perusrakenteena käytetään alueellista yhteisöverkkoa. (kopio päättyy) Tavoitteet tarkentuivat ja osin niiden painotukset muuttuivat projektin aikana. Yhdyskuntasuunnittelun ja Nurmeksen etätyökeskuksen kohteiden aikataulusyistä työpaikkapainotus väheni, alueellinen tietoyhteiskuntamalli tiivistyi ja osin laajeni etätyön virtuaaliseksi työympäristöksi ja yleisten edellytysten, kuten tietoliikennerakenteiden parantaminen korostuivat.

7 LOPPURAPORTTI 7 (11) 3. Toiminta ja tulokset Valuessa käynnistettiin useita kehittämisprosesseja ja luotiin niille perustaa. Lyhyestä toteutusajasta johtuen nämä säikeet jäivät pääosin avoimiksi aloituksiksi, joiden lopullinen vaikuttavuus riippuu projektin jälkeisistä jatkotoimista. Projektissa koottiin etätyön ja tietoalojen yrittäjyyden tietopohjaa ja pääosin tämä myös analysoitiin tutkimusraporteiksi. Value -projekti kävi keskustelua suuren yleisön kanssa sekä vuorovaikutteisilla foorumeilla että aktiivisen tiedottamisen avulla. Projektin eri toimenpiteille yhteinen tavoite, etätyön edellytysten parantaminen Pielisen Karjalassa, toteutui kohtuullisen hyvin. Tavoitteen lopullinen toteutuminen on pitkäjänteistä työtä, jossa jatketaan Valuessa käynnistettyjä kehitysprosesseja. Osittain työ jatkuu Valuen jatkoprojektissa, Pikesin hallinnoimassa EETU:ssa ja osaa toimista jatkavat seudun kunnat. 3.1 Etätyötietoutta Yksittäisistä tavoitteista etätyötietouden kerääminen ja levittäminen saavutettiin hyvin. Kehittämistoimiin liittyi suoraan tiedotustilaisuuksia ja seminaareja. Projektista tiedotettiin mediassa ja projektissa julkaistiin kolme tutkimusraporttia. Projektissa järjestetyt seminaarit: Pielisen yhteisö- ja aluekehitysfoorumin Pielisen yhdyskuntasuunnittelun workshop Etyö Nyt Etätyön uusi aika, kolme webinaaria 26.1., 2.2. ja Projektin päätösseminaari Yhdyskuntasuunnitteluosiossa järjestettiin 5 avointa yleisötilaisuutta. Kaikki seminaarit ja yleisötilaisuudet lähetettiin myös verkkoon ja nauhoitettiin. Nauhoitukset ovat katsottavissa -sivustolla.

8 LOPPURAPORTTI 8 (11) Projekti oli esillä paikallisradiossa (YLE) 2 kertaa ja yhden kerran Itä-Suomen tvuutisissa. Projektin toimenpiteistä ja tuotoksista julkaistiin yhteensä 61 lehtiartikkelia tai uutista. Lehtiartikkeleista 11 julkaistiin maakunnallisissa lehdissä loput Pielisen Karjalan paikallislehdissä. Projektin tuottamat julkaisut: - Uusiutuva Vanha Kauppa Nurmeksen Asemapuiston suunnittelun lähtökohtia (painettu ja sähköinen) - Pikkukaupungin uusiutumiskykyä etsimässä Nurmeksen Vanhan Kauppalan ja Asemapuiston tulevaisuuden aineksia (painettu ja sähköinen) - Paikalliset yhteisöverkot ja virtuaaliympäristöt Pielisen Karjalan aluekehityksessä (sähköinen) - Value -projektin arviointiraportti (sähköinen) Projektin sisäiseen ja viiteryhmätiedotukseen oli käytössä intranet -järjestelmä. Laajakaistarakenteiden kartoittamiseksi tehtiin verkkokysely tarpeista ja toiveista. Vastauksia saatiin lähes 900. Samassa yhteydessä kartoitettiin alueen etätyön potentiaalia sekä etätyön mahdollisia esteitä. Kyselyn yhteenveto on liitteenä. Projektissa tuotettiin lisäksi organisaation etätyön malliohje, joka helpottaa etätyön hallittua käyttöön ottamista.

9 LOPPURAPORTTI 9 (11) 3.2 Virtuaalinen työympäristö Yhteisöverkkojen hyödyntäminen oli yksi päätavoitteista. Sen toteutumana projektissa tuotettiin virtuaalinen etätyökeskus, jonka palveluja voidaan käyttää etätyön alustana. Tuotettujen palvelujen avulla voidaan luoda virtuaalinen etätyötila, jossa voidaan hallita materiaaleja ja hoitaa kommunikaatio. Virtuaalista työtilaa alkoi projektin aikana hyödyntää Pikes Oy. Tältä osin toteutus jäi suppeaksi. Virtuaalinen etätyökeskus koostuu useista verkkopohjaisista palveluista: - pielinen -niminen SecondLife -virtuaaliympäristö - vaihtoehtoinen virtuaaliympäristö (OpenSimulator) - kolme intranet-/extranet -alustaa (FirstClass, TikiWiki ja Citadel) - verkkoneuvottelu-/ videoneuvotteluympäristöt (OpenMeetings ja DimDim) - verkkokauppa-alusta (Magento) Nämä palvelut yhdessä mahdollistavat etätyöntekijän virtuaalisen työtilan, jonka avulla kommunikointi organisaation muiden osien ja asiakkaiden kanssa helpottuu. Samaa työtilaa voidaan käyttää myös keskitetyillä työpaikoilla. Palvelut mahdollistavat myös kokonaan virtuaalisen työyhteisön, jossa kaikki toimijat ovat etä työntekijöitä. Joustava, reaaliaikainen virtuaalitila alentaa etätyöhän siirtymisen ja siirtämisen kynnystä. 3.3 Asuminen & työ Yhdyskuntasuunnitteluosion tavoitteena oli pilotoida yhdyskuntamallia, joka edistäisi etätyötä ja vapaiden ammattien yrittäjyyttä sekä elinkeinorakenteen monipuolistumista. Tämä toteutettiin tekemällä tavoitetta tukeva kehittämissuunnitelma osaan Nurmeksen keskustaajamaa. Suunnittelutyön aikana alue nimettiin Asemapuistoksi. Osiossa tuotettiin suunnitelma asumista ja työtä yhdistävästä yritys- ja asuinalueesta, joka tukeutuu olemassa olevaan palvelurakenteeseen ja jossa on otettu huomioon erityisesti etätyön tarpeita. Nurmeksen kaupunki on jo alkanut soveltaa suunnitelmaa käytäntöön. Siihen perustuva Asemapuiston kaavoitussuunnitelma on tehty ja ensimmäisen osan kaavaluonnos on valmistunut. Asemapuistoa tullaan markkinoimaan Pielisen Karjalan etätyön kärkiresurssina.

10 LOPPURAPORTTI 10 (11) Kehittämissuunnitelmatyö perustui Nurmeksen kaupungin toimeksiantoon, jossa tehtävänä oli laatia Asemapuiston alueelle kehittämissuunnitelma, joka toteuttaisi projektin tavoitetta etätyötä edistävästä asuin- ja työalueesta. Kehittämissuunnitelman laati Oulun ja Tampereen yliopistojen sekä Espoon Teknillisen Korkeakoulun opiskelijaryhmä. Työtä avusti laajahko paikallinen työryhmä. Lisäksi järjestettiin viisi avointa yleisötilaisuutta, jotka myös lähetettiin verkkoon. Kehittämissuunnitelma valmistui marraskuussa Asemapuiston suunnitelma luo olemassa olevan palvelurakenteen sisään uuden kokonaisuuden, joka tuo alueelle sekä uusia asukkaita että uusia työpaikkoja. Suunnitelma pitää sisällään yhteensä noin 70 asunto-työtila -paria sekä tarvittavia yhteistiloja. Myös Nurmeksen etätyökeskus lähtenee rakentumaan alueelle. Asemapuiston kehittämisprosessista laadittiin projektissa kaksi tutkimusraporttia, joissa kuvataan tällaisen maankäytön ja palvelujen suunnittelun vaikutuksia ja parhaita käytäntöjä. Kehittämissuunnitelma ja tutkimusraportit yhdessä täyttävät näiltä osin projektille asetetun tavoitteen selvittää yhdyskuntasuunnittelun mahdollisuudet vaikuttaa kohdealueen elinkeinorakenteeseen, tässä tapauksessa erityisesti etätyön edistämiseen. Projektin lopputulema on, että tällainen suunnitteluprosessi on hyvin vaikuttava ja tulosta tuottava. Kuinka suuri osa suunnitelmasta toteutuu ja missä ajassa riippuu pääosin Nurmeksen kaupungin jatkotoimenpiteistä. Osallistuva suunnittelumenetelmä, jota tässä käytettiin, edesauttoi kuitenkin kaupungin päättäjien ja toimijoiden sitoutumista hankkeeseen. Tämä ja jo suunnittelutyön aikana osoitettu mielenkiinto aluetta kohtaan lupailee onnistumista. 3.4 Tutkimusosio Projektiin ostettiin yhden tutkijan työpanos ja siihen liittyvät tukipalvelut Joensuun yliopiston (Itä-Suomen Yliopiston) kuntatutkimusyksikkö Spatialta. Tutkimusryhmän panos projektin kriittisenä tarkastelijana, toisaalta ideoijana ja tutkimustiedon tuottajana oli merkittävä. Projektin tutkimusosio tuotti seuraavat tutkimusraportit: - Uusiutuva Vanha Kauppa Nurmeksen Asemapuiston suunnittelun lähtökohtia (painettu ja sähköinen) - Pikkukaupungin uusiutumiskykyä etsimässä Nurmeksen Vanhan Kauppalan ja Asemapuiston tulevaisuuden aineksia (painettu ja sähköinen) - Paikalliset yhteisöverkot ja virtuaaliympäristöt Pielisen Karjalan aluekehityksessä (sähköinen) - Value -projektin arviointiraportti (sähköinen)

11 LOPPURAPORTTI 11 (11) 4. Vaikutukset ja toiminnan jatkuvuus Projektin toimenpiteillä on luotu edellytyksiä etätyöpaikoille jatkossa. Tämä näkyy mm. siinä, että Pielisen Karjalan elinkeinostrategiaan kirjattiin 80 uuden etätyöpaikan tavoite. Taustana on mm. Valuessa suunnitellut ja osin käynnistetyt etätyökeskukset sekä Nurmeksen Asemapuiston alue. Projektin tuloksista sekä Asemapuiston kehittämissuunnitelmaa että virtuaalisen etätyökeskuksen palveluita on jo hyödynnetty. Jo projektin aikana tulivat hyötykäyttöön projektissa tehdyt laajakaistaverkon suunnitelmat. Pikesin hallinnoima EETU -projekti jatkaa osaa Value -projektissa kehitettyjä ja aloitettuja verkkopalveluja (ework.fi, virtuaalinen etätyökeskus, pielinen.net) saakka, jonka jälkeen toiminta siirtyy joko tulevia etätyökeskuksia hallinnoiville tahoille tai Pikesille. EETU -projekti jatkaa myös etätyökeskusten suunnittelua ja Nurmeksen Asemapuiston toimijoiden rekrytointia. Value -projektin tuottamat materiaalit ovat yritysten, oppilaitosten ja koulutusyritysten käytettävissä ework.fi- ja pielinen.net- sivustojen kautta. Projektin vaikuttavuudesta tehtiin sidosryhmille verkkokysely. Pyydetyistä 77 vastauksia saatiin 27. Pääosa vastauksista tuli Nurmeksesta (18). Yritysten ja yhteistyökumppaneiden vastauksia tuli myös 18 kpl, muut olivat hallinnoijan ja rahoittajan edustajilta. Projektin vaikuttavuus arvioitiin yleisesti kohtalaiseksi. Jossain määrin odotettiin konkreettisempia tuloksia, ts. uusia työpaikkoja. Yleisarvosanaksi annettiin 4, asteikolla 1-5. Liitteet Laajakaistakyselyn yhteenveto Vaikuttavuuskyselyn yhteenveto