Oktoberi 2019 NAP' BRYGGEN. Arctic Circle Assembly

Transkriptio

1 NR. 3 Oktoberi 2019 NAP' BRYGGEN NUTAARSIASSAT NYHEDSBREV Arctic Circle Assembly Kalaallit Nunaata Sinniisoqarfiisa pisortai København: Lida Skifte Lennert, Bruxelles: Mininnguaq Kleist, Washington: Inuuteq Holm Olsen, Reykavik: Jacob Isbosethsen. Uani Islands præsident-ikuat Ólafur Ragnar Grímsson ilagalugu. Asseq Ane Lone Bagger-ip twitter-ianit HIGHLIGHTS Kalaallit Nunaat Savalimmiullu aallartitanik qaaqqusipput q. 4-8 Eqqortussamut aamma Saammaateqatigiinnissamut isumalioqatigiissitat atugaaneri pillugit DIIS-p aaqqissuusinera q Arctic Circle Assembly q Qupp. 1

2 Imarisai q. 3 EU-mi siulittaasuusut nutaat q. 3 Statsministerip Godhavnini nukappiaqqat utoqqatserfigai, kalaallit meeqqat misiliutaallutik aallartinneqarsimasunut aamma utoqqatsernissani neriorsuutigaa q. 4 Kalaallit Nunaat Savalimmiullu aallartitanik qaaqqusipput q. 5 Aallartitat ataatsimoorneranni assit, Hasse Ferrold-ip assilisai q. 8 Augustip 22-ani Savalimmiut Sinniisoqarfiata pisortaat Sigmundur Isfeld-ip naggataarnera atatillugu katerisimaarneq q. 8 UNICEF-imut saqqummiineq q. 9 Folketingimi ilaasortanut ilisimatitsineq q. 9 Ambassade-ini suleqatigiit qaninnerpaat ilinniagaqarnermut atatillugu suliffeqarfinni sulisut naapeqatigiinnerat q. 11 Folketingimi Kangerlussuaq pillugu isumasioqatigiinneq q. 12 Eqqortussamut aamma Saammaateqatigiinnissamut isumalioqatigiissitat kiffaanngissuseqarfiusuni nutaaliani atugaaneri pillugit DIIS-p aaqqissuusinera q. 13 Nordatlantens Brygge-mi nunat issittormiut suleqatigiinnissamut ataatsimeersuarnerat q. 14 Nunat assigiinngitsut Sikunik alapernaarsuisunut katerisimaartitsineq q. 15 Torben M. Andersen-ip Kalaallit Nunaata Sinniisoqarfianut pulaarnera q. 15 Forsvarsakademiet-ip naalagaaffeqatigiinnermut aamma illersornissamut tunngatitamik sillimaniarnikkut politikki pillugu ataatsimeersuartitsinera q. 17 DI-p aaqqissuussaanik Nuuk illoqarfittut ineriartornera pillugu pilersaarusiaq milliard-inik nalilik saqqummiineq q. 19 Atorfinitsitanik pikkorissaaneq aamma Piffissami Aalajangersimasumi Immikkut Toqqakkat Siunertalimmik Suliatortitaasussat (P.A.I.T.S.S.) pikkorissarneqarnerat q. 19 Ilinniagaqartunut saqqummiineq q. 20 Information-ip aaqqissuussinera Vil USA virkelig købe Grønland? (Ilumut USA-p Kalaallit Nunaat pisiariumavaa?) q. 22 Arctic Circle Assembly Nunat avannarliit pillugit ataatsimeersuarneq q. 23 Arctic Circle Assembly-mit assit assigiinngitsut q. 25 Tunua: Aallartitanit tamalaat q. 27 Metroring-i nutaaq! q. 28 Tunua: Sinniisoqarfimmi eqqumiitsuliat nutaat Qupp. 2

3 EU-mi siulittaasuusut nutaat Juulip aallaqqaataani Finland-ip Danmark-imi aallartitaat EU-mi Finland-ip siulittaasunngornissaanut atatillugu qaaqqusipput. Aallartitat sinniisut 70-it missaai peqataapput. Finland-ip aallartitaata oqalugiarnermini suliniutissani suut salliunneqassanersut taakkartorpai. Pingaarnersaraallu Europa imminut attassinnaalluartoq, siunissarlu imminut attassinnaasoq. Siulittaasut uku sisamat salliutisavaat: ataatsimut naleqartitat nukittorsarnissaat kiisalu naalagaaffiit inatsisit tunngavigalugit naalakkersugaanerannut toqqammavik. EU-p unammillersinnaanerata pitsanngorsarnissaa kiisalu innuttaasunik peqataatitsinerunissaa silap pissusianut naammassiniaanermi EU-p nunarsuarmi Stina Soewarta aamma Vesa Vasara siuttutut inissisimanerata nakussassarnissaa innuttaasut isumannaatsuunissaasa annertuumik illersorneqarnissaata qulakkeernissaa Finland-i siulittaasutut siullerpaajullutik salliutassatik samminiakkat pingaarutillit 2019-mit 2024-mut Siunnersuisuni (Rådet) ilanngutissavaat. Statsministerip Godhavnini nukappiaqqat utoqqatserfigai, kalaallit meeqqat misiliutaallutik aallartinneqarsimasunut aamma utoqqatsernissani neriorsuutigaa Oktoberip 13-iani Marienborg-imi Statsministeri assut attortisimaarluni Godhavnini nukappiaqqanut, allallu børnehjemiminnerminni sumiginnarneqarsimasut, Danmark-imi naalakkersuisut sinnerlugit utoqqatserpoq. Godhavnimi nukappiaqqanik taagorneqartut meeraanermini Godhavnimi Tisvildelejemi børnehjemimiissimasut. Utoqqatsereernermini aamma Mette Frederiksen-ip kalaallit meeqqat misiliutaallutik 1951-imi Danmarkimut aallartinneqarsimasunut neriorsuutini Mette Frederiksen meeraanerminilu Godhavnimiissimasoq peqatigalugu oqaatigeqqippaa. Kalaaliaqqat Danmark-imi qallunaatut ilinniariarlutik Kalaallit Nunaannut uteramik kalaallisut oqaloqqusaasimanngillat. Kisianni Kim Kielsen-ip piumasaa malillugu pereersimasut pillugit nassuiaaneq naammassippat utoqqatsernissaq piumaarpoq. Qupp. 3

4 Kalaallit Nunaat Savalimmiullu aallartitanik qaaqqusipput Ataasinngorneq augustip 19-iani Nunanut Allanut Naalakkersuisoq Ane Lone Bagger kiisalu Savalimmiut Nunanut Allanut Inuussitissarsiornermullu naalakkersuisuat Poul Michelsen danskit aallartitat ataatsimoorlutik qaaqquaat. Aallartitat qaffasissumillu atorfillit 71-i peqataapput, ilaanniipput Danmarkip Nunanut Allanut naalakkersuisoqarfianni departementchef-iat Lars G. Lose. Aallaqqaasiullugu Lida tikilluaqqusivoq, tassani erseqqissarpaa ullormut sammisat, tassaasut naalagaaffeqatigiinnitsinni sooq ataqatigiinnersugut kikkuunersugullu erseqqissarniarlugit. Aamma ataatsimut ineriartorusunnerput malunnartinneqarpoq, aamma Namminersorluni Oqartussaneq pillugu inatsip siunertaasa ilaraat ataatsimut soqutigisagut suleqatigiissutigissagigut. Ataatsimoorluta ersarinneruvugut. Qaaqqusinermut siunertaq tassaavoq Kunngeqarfiup aallartitai Kalaallit Nunaata Savalimmiullu nunani allani politikkikkullu soqutigisat erseqqissassallugit. Tamanna atatillugu danskit Japanimi aallartitaat, Freddy Svane, Kalaallit Nunaat Savalimmiullu suleqatiginerini misilittakkani pillugit saqqummiisipparput. Ilaatigut soorlu suut Naalagaaffeqatigiinnitsinni nakuussutigut suullu ataatsimoorluta pitsanngorsarsinnaavagut? Savalimmiut erinarsoqatigiit Húsakórið aamma kalaallit erinarsoqatigiit Aavaat erinarsuutinik nuanneqisunik aataatsimoorneq aallarnerpaat. Naalakkersuisoq oqalugiarnermini aallartitat danskit Kalaallit Nunaat sinnerlugu nunarsuarmi saqqummiunnerani suleqatigiilluarnermut qujaffigai. Aamma saqqummiuppaa Kalaallit Nunaanninngaanniit kissaatigineqartoq Danmarkip aallartitaqarfianni kalaallinik ilinniarnerminut atatilligu suliffimmiinnisaminik periarfissaqarnissaat, taamaalilluta nunatta nunanut allanut attaveqartitsisunik (diplomater) ineriartortsitsissagatta. Saniatigut aamma saqqummiuppai nunatsinni inuussutissarsiornerup tungaatigut periarfissarpassuit. Tamanna atatillugu eqqaavaa nunanit allanit aningaasaliisussanut attaveqalernissamut aallartitat danskit pingaaruteqarluarmata. Ane Lone Bagger aallartitanut oqalugiarpoq Qupp. 4

5 Danmarkimi nunanut allanut inuussutissarsiornissamullu naalakkersuisoq Poul Mikkelsen oqalugianermini erseqqissarpaa Savalimmiuni aningaasatigut ineriartornerujussuaq. Innuttaasut amerliartuinnarput, suliffissaaleqisut ikiliartorput inuussutissarsiornikkullu ineriartorneq annerulerluni. Pitsaasumik ineriartornerat nunanut allanut attaveqarnerit niueqatigiinnerillu pissutaaqataapput. Tassani Savalimmiut Danskillu nunanut allanut attaveqarnerup tungaatigut suleqatigiinnerat pingaariteqarsimaqaaq. Naggatigut aallartitat takkussimasut nerisassanik sassaallerfigineqarput, soorlu Kalaallit Nunaanninngaanniit raajat Savalimmiuninngaanniillu qeqqussat. Aallartitat ataatsimoorneranni assit, Hasse Ferrold-ip assilisai Freddy Svane aamma Ane Lone Bagger Kenneth Høegh, Ane Lone Bagger aamma Lida Lennert Ane Lone Bagger, Poul Michelsen aamma Lone Wisborg Ane Lone Bagger, Poul Michelsen aamma Kim Jørgensen Ane Lone Bagger aamma Michael Zilmer Ataatsimoornemi naapinneq Qupp. 5

6 Lida Lennert peqataasullu Lida Lennert tikilluaqqusivoq Ane Lone Bagger oqalugiartoq Ane Lone Baggerip oqalugiaataanut tusarnaarluartut Erinarsoqatigiit Aavaat aallartitanut erinarsussallutik piareerput Savalimmiut erinarsoqatigiit Húsakórið aallartitanut erinarsorput Qupp. 6

7 Erinarsoqatigiit Húsakórið erinarsorput Ane Lone Bagger aamma Poul Michelsen Erinarsoqatigiit Aavaat tusarnaartullu. Una asser Kim Falck-Petersen-ip assilisaraa Nerisassat illinnartut sassaalliunneqarput Issittumut Ambassadør-iunikoq Hanne Fugl Eskjær, Poul Michelsen aamma Ane Lone Bagger Qupp. 7

8 Augustip 22-ani Savalimmiut Sinniisoqarfiata pisortaat Sigmundur Isfeld-ip naggataarnera atatillugu katerisimaarneq Sigmundur Isfeld naggataarneranut atatillugu Savalimmiut Sinniisoqarfiani Nordatlantens Brygge-mi init quleriit sisamaanni. Atorfik Savalimmiuni Sinniisoqarfiup pisortaatut ukiut arfineq marluk pissanganartunik pisoqarfiulluartorlu imalik Sigmundur-ip qimattussanngorpaa. Ukiut siulliit sisamat aallartitatut København-imi allaffeqarluni, taavalu ukiut kingulliit pingasut Savalimmiuni allaffeqarluni. Mamartunik sassaalliisoqarpoq imeruersaatit savalimmiormiut immiarai, viinnit saftilu ilanngullugit, taavalu kaagi ikiariissaq kusanarluinnartoq katerisimaarnissamut immikkut sananeqarsimavoq. Qaaqqusat qanittumit ungasissumillu aggertuupput, ikinngutit, ilaquttat, suleqatigisat aamma illorsuup ikinngutai katerisimaarnermi peqataapput. Sigmundur Isfeld aamma Savalimmiuni Sinniisoqarfimmi sulisut alutornatunik quianartunillu oqalugiarput, oqaluttuanik aamma quianartunik pisimasunik Sigmundurip sinniisoqarfimmi pisortatut sivisuumik atorfeqarnerata nalaani. Sigmundur Isfeld massakkut Beijingimi Savalimmiut Sinniisoqarfiani pisortaavoq, ilaquttanilu ilagalugit tassani najugaqarluni. Sigmundur Isfeld oqalugiarlunilu qujavoq Lida Nunatsinnit tunissutinik tunisivoq Nutaarsiassat tulliani saqqummertussami Savalimmiuni Sinniisoqarfiup pisortaa nutaaq Jóannes V. Hansen ilisaritinneqassaaq. UNICEF-imut saqqummiineq Ataasinngornermi aggustip 26-ani Lida aamma Jens UNICEF Danmark-imit aallartitat Kalaallit Nunaanni pissutsit ineriartornerlu pillugit saaqqummiipput. UNICEF Danmark aallartitaasut Kalaallit Nunaannukarnissaminnut piareersaleruttorput, saqqummiinermilu generalsekretæri Karen Hækkerup peqataavoq. Saqqummiineq politikkikkut ingerlatseriaaseq immikkuullarissumik sammineqarpoq, politikkikkut pingaarnersiorlugit anguniakkat suliat ingerlaartut, nunassuarmioqataasunut attaveqarneq aammalu Kallaallit Nunaata Qallunaat Nunaatalu akornanni suleqatigiinneq sammineqarput. UNICEF Danmark siulersut ataatsimeersuaarnerat Kalaallit Nunaanni ingerlanneqarpoq, tassani Kalaallit Nunaanni pilersaarusiornermi pisortaq atorfineqqammersoq Sara Olsvig peqataavoq. UNICEF FN (Naalagaaffiit Peqatigiit) ataaniippoq nunarsuarmilu meeqqat peqatigiiffisa annersaralugu, peqatigiiffiullu ukioq 2010 aallarnerfigalugu Namminersorlutik Oqartussat suleqatigalugu meeqqat pisinnaatitaaffii aamma meeqqat atugarisaat pitsanngorsartinniarlugit ingerlavoq. Suleqatigiinneq Nakuusa ataani ilusilersorneqarpoq. Qupp. 8

9 Folketingimi ilaasortanut ilisimatitsineq Pingasunngornermi 28. august Lida Skifte Lennert aamma Jens Heinrich folketingimi ilaasortanut ilisimatitsipput, taakku Folketingip Paasisassarsiorluni 2019-mi Kalaallit Nunaannut angalanissannut peqataassapput. Ilisimatitsinermut siunertaavoq angalanissami peqataasut siuningaaniit paasisimasaqalernissaat. Folketingimi ilaasortat arfineq pingasut, kiisalu Christiansborg-i Folketingimi allatseqarfimmit marluk aammalu Illersornissamut ministereqarfimmit sinniisoq ataaseq ilisimatitsinermi peqataapput. Paasisassarsiorluni angalanissaq pissaaq septembarip qaammataata qeqqani. Peqataasut affaasa missaat siusinnerusukkut Kalaallit Nunaanniinnikuupput. Ilisimatitsinermut aallaviuvoq ullutsinni nunatsinni politittikkut pissutsit pillugit. Aammattaaq Naalakkersuisut pillugit, Namminersornerup aaqqissuussaanera, nunanik allanik suleqateqarneq, nunatsinni pisut kingulliit, mittarfiliortitsinerit, nunatta Danmark-illu akornanni isumaginninnikkut suleqatigiinneq, aalisarneq pillugu ataatsimiititaliarsuaq aammalu namminiilivinnissamut suliniuteqarneq. Ilisimatitsinerup ingerlanerani peqataasut kalaallit oqaasiinik ataasiakkaanik ilinniartinneqarput. Peqataasut arlalinnik apeqquteqartarput, ilaatigut atisat kamippaallu suut nassartariaqarnersut. Ilisimatitsineq taamaalilluni taamatut ilanngussaqarpoq taakku angalanissaannut iluaqutaasinnaasunik. Ambassade-ini suleqatigiit qaninnerpaat ilinniagaqarnermut atatillugu suliffeqarfinni sulisut naapeqatigiinnerat Sisamanngorneq septembarip 12-ani ilinniagaqarnermut atatillugu suliffeqarfinni sulisut Natuk aamma Emil Kalaallit Sinniisoqarfiani Nordatlantens Brygge-miittumi saqqummiipput. Nunani allani Kalaallit Nunaannut annertuumik attuumassutillit, soorlu Nunat avannarliit tallimat, nunat avannaamioqatigiit, EU ataaniittut aamma nunanit assigiinngitsunit aallartitaasut Kalaaallit Nunaani allaffeqartut. Nunanit assigiinngitsunit qaaqqusat tamarmik ilinniagaqarnermut atatillugu suliffeqarfinni sulisoqanngillat, kisianni peqataasut arfineq pingasuupput, taakkulu Finand-imit, Savalimmiunit, Sverige-mit, USA-mit aamma Holland-imit aggersuupput. Kalaallit Nunaata Sinniisoqaarfiata pisortaa Lida naatsumik nassuiaateqarpoq sinniisoqarfiup suliannik tunnassunik. Tamatuma kingorna ilinniagaqarnermut atatillugu suliffeqarfinni sulisut Kalaallit Nunaata oqaluttuarisaanera aammalu massakkut politikkikkut Kalaallit Nunaanni suut sammineqarnersut saqqummiuppaat. Kinguninngua ilasseqatigiinneq ingerlanneqarpoq kalaalimerngit sassaalliutigineqartut, tassaasut umimmaap neqaa, tuttup neqaa aammalu aalisakkat panertut. Qupp. 9

10 Suleqatigiit qaninnerpaat akunnerminni pitsaasumik attaveqaqatigiinnissaat anguniarlugu neriuutiginarpoq naapeqatigiinnerup København-imi ilinniagaqarnermut atatillugu nunani allani suliffeqarfinni sulisut Kalaallit Nunaat pillugu annertunerusumik ilisimasaqarfigilissagaat. Taamatuttaaq neriuutiginarpoq peqataasut siunissami Kalaallit Nunaanni sulilernissaminnnut eqiinganerulissasut. taamatut Emil aamma Natuk aaqqissuussinerupiluatsilluartup naanerani oqarput. Naapeqatigiinnermit assit ataani takukkit: Lida saqqummiisoq Peqataasut ilaat, aajuku USA-mit, Sverige-mit Finland-imiillu ilinniartut Kalaallit Nunaannit sassaalliutit Emil Natuk-llu Kalaallit Nunaat pillugu saqqummiipput, uani aningaasaqarnikkut ineriartornerit pillugit saqqummiipput Qupp. 10

11 Folketingimi Kangerlussuaq pillugu isumasioqatigiinneq Sisamanngornermi septembarip 12-ani Folketing-ip Kalaallit Nunaata tunngasutilimmik ataatsimiitsitaliaa illersornissamut ministeri Trine Bramsen isumasioqatigivaa Kangerlussuup atuutiinnarnissaa pillugu, tassani sakkutooqarnermut ingerlatsiviup Kangerlussuaq atuutiinarnissaa kissaatigimmagu. Isumasioqatigiinneq piviusunngorpoq IA-p folketing-imi ilaasortaata Aaja C. Larsen-ip apeqquteqarnera aallaavigalugu. Apeqqutigineqarpoq una: Illersornissamut ministeri qanoq nalunaaruteqarsinnaava sakkutooqarnermut ingerlatsiviup Nuummi Ilulissanilu mittarfiit nutaat atuutilerpata Kangerlussuup atuutiinnarnissaata kissaataa toqqammavigalugu. Aamma qanoq sakkutooqarnermut ingerlatsiviup siunissami Kangerlussuaq atuutiinnarnissaanut aningaasaliisarneq pillugu aamma kiap aningaasalersornissaa akisussaaffigissaneraa. Illersornissamut ministerip paasissutissiivoq sakkutooqarnermut ingerlatsiviup mittarfeqarnermi isumaqatigiissut naapertorlugu Nuummi Ilulissanilu mittarfiit tallineqarnissaannut tunngatillugu misissuisimasut, tamannalu aallaavigalugu sakkutooqarnermut ingerlatsiviup Kangerlussuup atuutiinnarnissaanut soqutiginnini nalunaarutigalugu. Tamatuma kingorna suleqatigiissitaliaq kalaallinik qallunaanillu ilaasortaqartoq pilersinneqarpoq illersornissamullu ministerip nalunaarutigivaa tunngaviusumik isumaqatigiissut massakkut suliarineqartoq qallunaat naalakkersuisuisut aamma Naalakkersuisut akornnani. Isiginnaarutikkut isumasioqatigiinneq ataani tuugassaq toorlugu takuneqarsinnaavoq: Illersornermut naalakkersuisoq Trine Bramsen aamma Aki-Matilda Høegh-Dam Isumasioqatigiinnermi peqataasut, uani Aaja Chemnitz Larsen apeqquteqarpoq Qupp. 11

12 Eqqortussamut aamma Saammaateqatigiinnissamut isumalioqatigiissitat kiffaanngissuseqarfiusuni nutaaliani atugaaneri pillugit DIIS-p aaqqissuusinera Marlunngornermi 17. september DIIS-ip ulluni marlunni Eqqortussamut aamma Saammaateqatigiinnissamut isumalioqatigiissitat (S&F) kiffaanngissuseqarfiusuni atugaanerat pillugu isumalioqatigiissitsinera aallartippoq. Aaqqissuussineq tamaat takuniaraani uani takuneqarsinanavoq. Ulloq sioqqullugu ataasinngorneq 16. september Danmarks Radio tv-imi isiginnaagassiami Deadlinemi sammisaq sammineqarpoq. Tassani Canada-mi kommissæri Marie Wilson canadamiut Truth and Reconciliation Commission pillugu misilittagaat pillugit nassuiaavoq. Taassuma kingorna nunatsimmi Saammaateqatigiinnissamut isumalioqatigiissitami ilaasortaasimasoq Jens Heinrich aamma politikeriusimasoq Marianne Jensen saammaateqatigiinnissamut kalaallit isumaat pillugu oqallitsinneqarput. Ulluni marlunni isumasioqatigiissitsinerup ilagaa saqqummiussisoqarluni ataatsimiinnerit aammalu peqataasunit apeqqutit aammattaaq Ilisimatusarfik periarfissinneqarsimavoq allakkatigut apeqquteqqartarnissamut. Isumasioqatigiissitsinermi inuit 80 aamma 100 akornanni peqataapput. Aaqqissuussineq ullormi siulleruit marlunngorlugu avinneqarsimavoq. Siullermi Eqqortussamut aamma Saammaateqatigiinnissamut isumalioqatigiissitat pillugit ilisimatusartut saqqummiussipput. Aappaani Canada-mi, Sverige-mi, Norge-mi aamma nunatsinni saammaateqatigiinnissamut isumasioqatigiinni ilaasortaasimasut saqqummiussipput. Ullup tulliani norskit eqqortussamut aamma saammaateqatigiinnissamut isumalioqatigiissitaat sulisoq sammineqarpoq, aammalu svenskit isumalioqatigiissitassaat. Tamatuma saniatigut pilersinniakkat aalajangersimasut kalaallit isaannit tunngavillit saqqummiunnqarlutik. Matumani pisariinnerusumik allagaatinut atuisinnaanermut siunnersuut saqqummiunneqarluni, kiisalu nunatsinni saammaateqatigiinnissamut sulinermut isummanik ilisimatusaatit pillugit. Naggasiullugu saqqummiussisut aamma peqataasut akornanni oqallisigineqarpoq isumasioqatigiinnerup imaa pillugu aamma siumut isigaluni periarfissat. Ulluni marlunni eqqortussamut saammaateqatigiinnissamullu isumasioqatigiissitsinerup pissutsit amerlasuut paasinarsisippaat. Qulaani taaneqartuni misilittakkat assut pitsaapput suleriaqqinnissami. Aammattaaq takutinneqarluni Kalaallit Nunaat siumut iseqarsimasoq aammalu sammisanut oqaatigiuminaatsut oqaasertarlernissaannut akisussaaneq pisussaaffigiumallugu suliniuteqarsimasoq. Jens Heinrich Kalaallit Nunaanni saammaateqatigiinnissamut tunngasut saqqummiuppai Qupp. 12

13 Nordatlantens Brygge-mi nunat issittormiut suleqatigiinnissamut ataatsimeersuarnerat EU-mi nunat issittuni suleqatigiinnissamut pilersaarusiaat, soorlu NPP, Interreg nord ataatsimeersuarnermi saqqummiunneqarput, tassani sammineqarpoq suleqatigiinnissamut pilersaarusiat qanoq Nunat issittormiunut atorneqarsinnaappat? Ataatsimeersuarnermi ilanngutassiamik tigusaqartoqarpoq Ambassadør Jari Vilén-imit, taanna nunat issittormiut apeqqutaannut EU-kommissioniata siulittaasuanut Junger-imut anngussimavaa, aamma EUkommissionip pisortaqarfianit nunanit allanut EU-p pilersaarusiornermut akisussaasumut Moray Gilandimit anngunneqarsimavoq. EU-mi Nunat issittumi apeqqutaannut tunngasunik immikkut ittumik siunnersortip oqalugiarnermini ersersippaa suleqatigiinneq siammasinnerusoq pisariaqartoq. Suleqatigiinnerup takutissavaa tunaartaralugulu Nunani issittumi pissutsit pisut ingerlanerat tunuliaqutigalugu ingerlanneqartoq. Nunat issittut soorlulusooq pingaarnersaatut inissisimasut nunarsuaq tamakkerlugu oqaluuserisassanut tunngatillugu, nunarsuarmilu silap pissusaata allanngoriartornerata eqqartorneqarnera annertuumik sammineqarpoq. Takussutissani assigiinngitsuni takuneqarsinnaavoq Nunat issittut minnerunngitsumillu USA-p Kalaallit Nunaat pisiarerusunnerata kingorna annertuumik sammineqartoq. Tamanna pinngorsimanerluni kineserit Nunanut issittunut soqutiginninnerata annertusinerata kingorna? Pisariaqarpoq EU qisuariaateqarnissaa qanoq Nunani issittuni naalagaaffiit aalajangissanersut aamma pisariaqarpoq EU arlaatigut iliuuseqartariaqarpoq Nunani issittuni arlaatigut tunniussaqarsinnaanissaminut tunngatillugu. Taamatuttaaq EU kommission-imi pisortat nutaat siumut isigaluni pilersaarusiukkanik sananissaminut kissaatiginarpoq aamma EU-mi ilaasortaasut tusarniaaffiginissaat Nunanut issittunut apeqqutinik tunngasunik aamma qanoq pingaarnertut tulleriissaarisoqarsimanersoq. Eqqarsaataavoq ukiuni aggersuni apeqqutit tamakku sammineqassasut, taamaalilluni siumut isigaluni pilersaarusiukkamik nutaamik pilersitsisoqarsinnaanera ukioq 2021-imi naammassineqarnissaa tunaartarineqarpoq. Ambassadør-i EU-llu Issittut pillugit siunnersorti Jari Vilén Danmark-ip Issittumut ambassadør-iat Thomas Winkler, Monica Paulli Andersen aamma Savalimmiunit suleqataat Qupp. 13

14 EU-mi pilersaarutit illoqarfikkartuni nunap ilaanullu iluaqutaasarput, taamaattumik ukioq 2021 kingorna nutaanik piffissani aalajangersimasuni pilersaarusiuunnarnissaq kissaatiginarpoq. Kisianni EU-kommissioni politikkikkut pingaarnertut pisariillisaanissaminut anguniagaqarpoq. Tamannalu pingaaruteqarpoq pilersaarut ataasiinnannguaq suleqatigiinnissamut pilersaarutini EU-p avataani aamma atuuttuusinnaassallutik. Oqallinneq Ataatsimeersuarnermi peqataasut 100-t sinnerpai, tassani Namminersorlutik Oqartussanit marluk peqaataapput aammalu Nunanut allanut naalakkersuisoqarfiup Nunat issittormiut aallartitaat peqataavoq. Nunat assigiinngitsut Sikunik alapernaarsuisunut katerisimaartitsineq Lida DMI-p pisortaa Marianne Thyrring aamma Dansk Rederiforening peqatigalugit icebreaker reception -mut qaaqqusisuupput, nunat assigiinngitsut sukunik alapernaarsuisartut suleqatigiissitaliaata København-imi ataatsimiinnera iluatsillugu. DMI-p siunnersuutigisimavaa Kalaallit Nunaat ataatsimiinnermi sinniisoqartariaqartoq aammalu aammaanermut atatillugu ilasseqatigiissitsinermi qaaqquseqataasiaqartoq. Ineqarnermut Attaveqaqatigiinnermullu Naalakkersuisoqarfik sinnerlugit Naalakkersuisut sinnerlugit Lida oqalugiartoq sinniisoqarfimmi pisortaq Lida ilasseqatigiissitsinermi oqaaseqarpoq, tassani tikilluaqqusinermini naalakkersuisup Karl Frederik Danielsen-ip inuulluaqqussutaa oqaatigalugu. Oqaaseqarnermini Lida-p erseqqissaaffigaa Kalaallit Nunaanni sikunik alapernaarsuisunut tunngasumik pitsaasumik pingaarutilimmillu suleqatigiinneq, suleqatigiinneq tamanna DMI-p aamma Namminersorlutik Oqartussat akornanni. Suleqatigiinnerup qulakkeerpaa nunatta eqqaani imaatigut sumiissusersiorsinnaanerup isumannaannerulersimanera. Suli suleqatigiinnerup aamma sikut pillugit ilisimasat pitsaanerulersinnerisigut qulakkeerneqassaaq inuiaqatigiinnut aammalu issittumi najukkatsinni ingerlataqartunut pitsaasunik kinguneqarnissaa. Nunat assigiinngitsut sikunik alapernaarsuisut suleqatigiissitaliaanni ataatsimiinnerni naalakkersuisoqarfimmi sulisoq peqataavoq. Sikunik alapernaarsuisut tassaapput nunarsuup avannaani kujataanilu nunani issittuni 14-neersut sikunik alapernaarsuisoqarfillit ataatsimoorlutik suleqatigiiffiat.tamanna ukiut 20 matuma siorna Danmark-imi pilersinneqarsimavoq. Suleqatigiinneq pingaarnerusutut isigineqalersimavoq silap pissusiata sukkasuumik allanngoriartornera pissutigalugu, tamanna isumaqarpoq sikumi pissutsit nutaa taamalu annerunerusumik ajutoornissamut aarlerinartoqarnerulersimanera. Qupp. 14

15 Torben M. Andersen-ip Kalaallit Nunaata Sinniisoqarfianut pulaarnera Ulloq 26. september Torben M Andersen Kalaallit Nunaanni Aningaasaqarnermut Siunnersuisooqatigiinni siulittaasoq Sinniisoqarfimmi pulaarpoq aamma saqqummiussilluni Kalaallit Nunaanni Aningaasaqarmut Siunnersuisooqatigiit nalunaarusiaat saqqummersoq septembarimilu siusinnerusukkut saqqummiunneqareersoq saqqummiussiffigalugu. Aningaaqarnermut Siunnersuisooqatigiit Naalakkersuisunit pilersinneqarnikuuvoq sammisarissallugulu nunatsimmi aningaaqarnerup ineriartorneq. Siunnersuisooqatigiit anguniagaraat inassuteqartarnissaq taamaasilluni Kalaallit Nunaata qulakkeerniassammagu imminut atasinnaasumik aningaasaqarnikkut ineriartornissaq. Siunnersuisooqatigiit arfineq pingasunik ilaasortaqarpoq siulittaasumillu ataatsimik, Torben M Andersen. Andersenip naatsimik nassuiarpaa Aningaasaqarnikkut Siunnersuisooqatigiit ukiumoortumik nalunaarusiaa. Kapitali siullermi saqqummiunneqarpoq ullutsinni aningaasaqarnikkut pissutsit. Kapitalit aappaanni oqaluuserineqarpoq ullutsinni aningaasaqarnikkut pissutsit. Kapitalit pingajuat tassaavoq sammisaneq allaaserinninneq, tassani immikkut sammineqarput aningaasaqarnerup pingaartumik immikkoortortaa mi sammineqarpoq peqqissutsimut suliffeqarfik. Andersen-ip oqaluttuaraa aningaasaqarnermi immikkoortut assigiinngitsut ilaatigut aalisarnikkut inuussutissarsiuut, pisortat ingerlataasa annertussusia, peqqissutsimut suliffeqarfik aammalu ukiuni tulliuttuni inuit sulisorisani ineriartorneq. Saqqummiussaq assut soqutiginarpoq aammalu apeqqutinik assigiinngeqisunik saqqummiussiviulluni, taakku Andersen-ip sapinngisani naapertorlugu akisarpai. Lida Torben-ilu, assimilu talerperlermi peqataasut ilagalugit Forsvarsakademiet-ip naalagaaffeqatigiinnermut aamma illersornissamut tunngatitamik sillimaniarnikkut politikki pillugu ataatsimeersuartitsinera Sinniisoqarfimmi pisortaq Lida forsvarsakademi-mit (FAK) qaaqquneqarsimavoq issittumi sillimaniarnerup ineriartornera sammillugu ataatsimeersuarnissamut peqataaqqullugu. Angalaneq pivoq illersornissaqarfiup timmisartuanik Hercules-imik, Roskilde-mut Nuummut toqqaannarlugu. Timmisartorneq immikkut misigisaqarfiuvoq toqqaannartumik Nuummukarneq, timmisartorneq akunnerit arfineq marlunnik sivisussuseqarluni. Ataatsimeersuarneq pivoq Ilisimatusarfimmi. Qupp. 15

16 Forsvarsakademiip aaqqissuussaani ataatsimeersuarnermi danske oqartussaasuini kunneqarfiup sillimaniarnikkut politikkimut akisussaaffillit aamma ilisimatusartut assigiinngitsut peqataapput. Kalaallit Nunaannit peqataapput nunanut allanut tunngasunut naalakkersuisoqarfiup saniatigut namminersorluni oqartussanit sinniisut arlallit, kiisalu Ilisimatusarfiup pisortai. Ammaalluni oqaaseqarnerni Naalakkersuisup Ane Lone Bagger-ip erseqqissarpaa..pingaaruteqarnera kalaallit inuussuttut suleqataatinneqarnissaat nunatta illersorneranut suliassanut. Taassuma paasisimavaa danskinut sakkutuunut amerlasuunut ajornakusoorsinnaasartoq inuttullu piumaffiginninnernik malitseqartartoq Kalaallit Nunaannut nuunnermut atatillugu, illuatungaatigulli nunami tassani najugaqarnermut sulinermullu kalaallinut nalinginnaalluinnartuusoq. Ilisimatusarfiup pisortaa tikilluaqqusilluni oqaaseqarnermini ilaatigut oqarpoq Sillimanissamut politikki qangatut paasinnittaaseq malillugu tassaavoq paassat aqerlullu aamma russit aqqartartui tunup sineriaani, kisianni sillimanissamut politikki allatut isummersoraanni ilanngunneqassapput silap pissusia, pinngortitami isumalluutit attaveqaqaatillu, tassaasut kalaallinut atatillugu pingaaruteqarluinnartumik inissisimaffeqartuusut. Inuiaqatigiinni polikkikkut sammisaqartunik kalaallillu inuiaqatigiivinik illersornissamut peqataatitsinissaq Arktisk Kommando-mit assut aammalu Atlantikup Avannaata illuttut inissisimaffiinit tamanit politikerinit arlaqartuni kissaatavoq. Herkules, Lauge Koch aamma helikopter-i annanniut Qupp. 16

17 Ullut pingasut ingerlaneranni sammisanik saqqummiiffigineqarpugut oqallitsinneqarlutalu ilaatigut Issittoq nunarsuup allanngoriartornerata nalaani, Danmarkimut Naalagaaffeqatigiinnermullu siunissami periarfissat, Issittumi sakkutooqarneq, Arktisk Kommando sammillugu kiisalu kikkut tamarmik peqataaffigisinnaasaannik aaqqissuisoqarluni. Kiisalu sakkutuut angallataannik Lauge Koch-imut ilaalluta angalaartinneqarpugut, tassani uatsinnut takutinneqarpoq Search and Rescue-mi issittumi pisinnaasat. København-imi sinniisoqarfimmi pisortatut assut pissarsiffiuvoq aaqqissuussinermut tassunga peqataanera, tamatumani ingerlaavartumik Naalagaaffiup Namminersorlutillu Oqartussat akornanni annertusiartuinnartumik qanimut suleqatigiittoqarpoq, ersarinnerusumillu Namminersorlutik Oqartussanik peqataatitsisoqarpoq politikkikkut taamattaarlu Kunngeqarfiup Issittortaani, Kalaallit Nunaanni suliassanik naammassisarialinnik aaqqiiniarnermi. Namminersorlutik Oqartussat pisinnaasaannik inissisimaffiinillu paasisitsiniaanermut aamma Naalagaaffimmi oqartussanut ilisimatusartunullu suleqateqarnermut peqataanissaq Roskilde-mit Nuummut uterlugulu angalanermi oqaloqatigiinnernut uanga pisussaaffigisimavara. DI-p aaqqissuussaanik Nuuk illoqarfittut ineriartornera pillugu pilersaarusiaq milliard-inik nalilik saqqummiineq Oktobarip 2-ni nal Dansk Industri aaqqissuussivoq illoqarfiup ineriartornera Nuumi pillugu, tassani immikkut ittumik siunnersorti Jens aamma ilinniarnermut atatillugu suliffeqarfimmi ikiorti Natuk peqataapput. Aaqqissuussinerup ingerlanera imaappoq: Nuuk illoqarfittut ineriartornera Sermersooq Kommuneani kommunip direktøria, Lars Møller Nuummi mittarfiup ineriartornera KAL Airport-imi siulersuisut siulittaasuat Johannes Egholm Hansen Nuuk City Development, pilersaarutip sumut killinnera Siorarsiorfimmi pisortaq Jens B. Frederiksen Niuerfiup periarfissai nutaat Air Greenland-imi pisortaq, Jacob Nitter Nuummi umiarsualivik nutaaliaq Sikuki-mi pisortaq John Rasmussen Nunat issittut illoqarfiisa pingaarnersaani aningaasaliineq Usisaat-imi pisortaq Arnannguaq Gerstrøm Naggasiineq Lars Møller-imit Aaqqissuussinermi pingaarnertut pilersaarutit annertuut assigiinngitsut sumut killinnersut sammineqarpoq aamma siunissami suut naatsorsuutigineqarsinnaanersut sammineqarluni. Nuuk sukkasuupilussuarmik ineriartorpoq aamma pilersaarutit piviusunngortitassa soorlu mittarfik nutaaq umiarsualivillu nutaaq nunarsuarmut ammaassisussanngorput. Qupp. 17

18 Lars Møller mittarfiup tallineqarnissaanut atatillugu nalunaarutigaa akunnittarfiit marluk nunami sanaartorfissamik qinnuteqarsimasut. Johannes Egholm Hansen tassunga atatillugu oqaatigaa takornariaqarnikkut annertuumik sunniuteqassasoq, takornarissat amerlanerulernissaat oqaatigaa, kisianni mallugeqquaa tassunga atatillugu tamanna pisortat tungaanninngaanniit suliassaq kisimi kivinneqarsinnaanngimmat, aaqqissuussinermilu peqataasut qinnuigalugit suliniarnissamut aallartereeqqullugit. DI-mi aaqqissuussinermut peqataasut Tassungalu aamma ilanngullugu oqaatigaa mittarfik nutaaq Nuummi sisorartarfimmi majuartaammut sunniuteqarnavianngitsoq. Jens B. Frederiksen Siorarsiorfimmut atatillugu pilersaarutit arlallit saqqummiuppai, tassani aamma nutaanik atuarfinnik aamma meeqqanut paaqqinnittarfinnik sanaartortoqarnissaa alliliisoqarnissaalu, inuutissarsiornikkut ingerlatsisut sanaartorfissaannik nutaanik pilersitsineq, inissat, Siorarsiorfimmut nunap iluatigut sulluliaq tamakku tamarmik siunissami aaqqissuunneqartussaapput periarfissat pisariaqartitallu naapertorlugit. Jacob Nitter-ip mittarfiit nutaat atuutilernerisigut oqaatigaa timmisartut milernermi atortorissaarutaat taaguuteqartoq Instrument Landing System (ILS) atuutilissasoq, kisianni taanna atortorissaarut game changer-iussammat nalunaarutigalugu, tassami silarlukkajunnerusumi Nuummut timmisartut mittarnissaat naatsorsuutigineqarmat. John Rasmussen-ip naqissuserlugu nalunaarutigaa Nuummi umiarsualiviup nutaap pingaaruteqartutut isigaa mittarfiit tallineqarnissaanut atatillugu, Siorarsiorfiup pilersinneqarnissaanut aamma inissianik sanaartornissamut tunngatillugu. Arnannguaq Gerstrøm-ip saqqummiuppaa qanoq Usisaat annertutigisumik ineriartornersoq, tassungalu atatillugu aningaasaliisimallutik 100 mio. kr. annertutigisunik suliffeqarfiup allineranut aammalu pilersaarutit ilaatigut makkuupput: umiatsiat talittarfii nutaat pilersinnissaannut, umiatsianut hotel-i, umiatsianut sullivik, umiartortut café orsersortarfilik aamma pisinniarfittalik. Tamakku saniatigut aamma nutaanik Nammineq pigisanik toqqorsivik/inissiisarfik inuinnarnut suliffeqarfinnullu pilersitsisoqassaaq. Aqqissuussineq ataatsimut isigalugu iluatsilluarpoq aamma Nuummi periarfissat nutaat assigiinngitsut periarfissallu suunersut saqqummersinneqarmata. Qupp. 18

19 Atorfinitsitanik pikkorissaaneq aamma Piffissami Aalajangersimasumi Immikkut Toqqakkat Siunertalimmik Suliatortitaasussat (P.A.I.T.S.S.) pikkorissarneqarnerat Sisamanngorneq oktobarip 4-ani aamma tallimanngorneq oktobarip 5-ani Kalaallit Nunaata Sinniisoqarfiani atorfinitsitanik pikkorissaasoqarpoq pilersaarutit naapertorlugit. Tamatumuuna pikkorissaaneq immikkuullarissutut aaqqissuunneqarpoq, tassami P.A.I.T.S.S. pikkorissarnermi sisamangornermi peqataagamik. Ullup siuliani P.A.I.T.S.S. Kalaallit Nunaanni inunnut isumaginninnermut inatsit il. il. pikkorissarnermi sammineqarput. P.A.I.T.S.S. aallartussat aqqaneq marluupput, taakkuussut piffissami aggersumi Kalaallit Nunaanni siunertalimmik suliaqartussat Namminersorlutik Oqartussat aamma Qallunaat Nunaata naalakkersuisut isumaqatigiissutaat toqqammavigalugu. Qallunaat Nunaata naalakkersuisui aningaasannik 5,3 mio. kr. siunertamut tassunga aningaasaliipput. P.A.I.T.S.S. meeqqanut aamma inunnik isumaginninnermi tunngassuteqartunik immikkut suliaqartuupput, siullermillu Tasiilami Nuummilu sulitussallutik. Pikkorissaanerup ingerlanerani atorfinitsitanik pikkorissartut taamatuttaarlu P.A.I.T.S.S. sulilernissaannut piareersarneqarlutik paasissutissanillu tuniorarneqarput. Atorfinitsitanik pikkorissaaneq ataavartumik atorfinittunut ingerlanneqarpoq, taamatuttaarlu P.A.I.T.S.S. juullip tungaanuugallartoq suliaartortussanut pikkorissaaneq ingerlanneqarpoq. Sisamanngornermi pikkorissaanermi annertunerusumik sammineqarput inuiaqatigiinni massakkut tunuliaqutat aammalu Kalaallit Nunaanni inunnik isumaginninnermi tunngassuteqartut unammillernatut. Tallimanngornermi P.A.I.T.S.S. Kalaallit Nunaannut allarput suliartorlutik, ataavartumillu atorfinittussat pikkorissarneq pilersaarutaasoq nagippaat. Inuit katillugit 24-t pikkorissarneq paasisaqarfiulluartoq naammassivaat taamaalillutik Kalaallit Nunaannut sulilernissaminnut piareerput. Ilinniagaqartunut saqqummiineq Kalaallit Nunaata Sinniisoqarfia marlunngornermi septembarip 10-ni, ataasinngornermi septembarip 16- iani aamma marlunngornermi oktobarip 8-ni ilinniagaqartunik pulaartoqarpoq. Ilinniagaqartut Kalaallit Nunaata assigiinngitsutigut isiginninneq atorlugu oqaluttuunneqarput, soorlu kallallit inuiaqatgiit, kultuuri ataamma kalaallit oqaluttuarisaanerat, taamatuttaarlu massakkut politikkikkut ingerlatsineq pillugu saqqummiisoqarapoq. Ilinniartut DIS-imiit, Københavns Universitet-imiit aamma Frederiksberg-ip ilinniarnertuunngorfianit klasseq ataaseq peqataapput. DIS tassaavoq nunanit allanit ilinniagartut peqatigiiffiat, tassani USAminngaannersut amerlanerusut Københavns Universitet aqqutigalugu universititsimi ilinniarnerminnut atatillugu semesteri ataaseq Qallunaat Nunaanni ilinniarnertik aallarnisartarpaat. Qupp. 19

20 Ilinniartut Københavns Universitet-imeersut Greenland at the crossroads-imik sammisallit naalagaaffiit pissusiinik ilisimatusarneq pillugu saqummiiffigineqarput, taavalu Frederiksberg-ip ilinniarnertuunngorfianeersut nunasiaqartuuneq sioqqullugu kalaallit inuiaqatigiit pillugit saqqummiiffigineqarput. Kalaallit Nunaat pillugu, Naalagaaffeqatigiinneq aamma Kalaallit Nunaanni pissutsit pillugit saqqummiisoqarnissaanut tunngatillugu Kalaallit Nunaata Sinniisoqarfia saaffiginnissutinik tigusaqartarnera annertusiartorpoq. Tassani takussutissaavoq Kalaallit Nunaata annertunerusumik soqutigineqarnera aamma Kalaallit Nunaata Danmark-illu akunnerminni attassuteqarnerat. Information-ip aaqqissuussinera Vil USA virkelig købe Grønland? (Ilumut USA-p Kalaallit Nunaat pisiariumavaa?) Oktober-ip 10-at Nal. 08:30-09:30 Dagbladet Information sulisumi nerisarfianni Kalaallit Nunaat pillugu aaqqissuussipput. Tassani immikkut ilisimasallit peqataapput; Issittoq pillugu ilisimasalik Martin Breum aamma Information-ip USA-mit tusagassiortua Martin Burcharth. Taakku marluk akornanni oqaloqatigiinneq Information-ip nunanut allanut tunngasunut aaqqissuisua Emil Rottbøll-imit aqunneqarpoq. Inuit missaanniittut peqataapput. Tusarnaariat tassaanerupput gymnasiami atuartut aamma soraarnerussutisiallit amerlasuut. Martin Breum minuttini qulini saqqummiussivoq, kingorna Burcharth saqqummiussamut oqaaseqartarpoq isummaminillu saqqummiussisarluni. Tamatuma kingorna najuuttut apeqquteqartarput. Breum-p taavaa, Kalaallit Nunaanni isumasiuinermi kingullermi amerlanerussuteqartut namminiilivinnissamut isumaqataasut, aatsaalli atugarissaarneq ajornerulersinneqanngippat. Breum isumaqarpoq, Danmark aamma Kalaallit Nunaat nutaamik Naalagaaffeqatigiinneq atatiinnarniarlugu ineriartortittariaqaraat. Qupp. 20

21 Statsministerip Frederiksen-ip kalaallit namminiilivinnissaannut ammanerusumik isummertariaaseqarnera danskit tungaannit nutaaliorneruvoq, naak suli ersarinngikkaluartoq, tamanna tigussaanerusumik qanoq kinguneqassanersoq. Burcharth-p nangilluni oqaluttuaraa, sooq USA annertunerusumik Kalaallit Nunaannik soqutiginnilersimanera. Tamatumunnga pissutaavoq Issittoq USA-p illersorniarneranut pingaaruteqarnera aamma nunarsuup immikkoortua tamanna akeqqat qanoq iliuuseqarnissaat pinaveersimatinniarlugu atorneqarmat. Washington-ip aamma Moskva-p akornanni missilinut timmisartunullu qaartartorsuutinut aqqut naannerpaaq Issittoq qulaallugu inissisimavoq. Tamatuma saniatigut Kalaallit Nunaat pingaaruteqarpoq GIUK-gap-imik (Kalaallit Nunaat, Island aamma Tuluit Nunaat) taaneqartartup imartaasa nakkutigineqarnerannut tunngatillugu. Amerikamiut Kalaallit Nunaat isigaat NATO-mi nunatut pingaarutilittut. Amerikap kissaatigiuarpaa radareqarfinnik aammalu sakkutooqarnikkut atugassanik pilersitsinissanut periarfissaqartuarnissani, taamaasilluni qanoq iliuuseqarnissamut pinaveersimatitsisoqarniassammat aammalu navianarsinnaasunut illersorsinnaaniassagamik. USA-p Rusland aamma Kina ima isigai, pissaanilissuartut akeqqersimaartutut kissaatiginagulu nunat taakku Kalaallit Nunaanni sakkutooqarnikkut inissisimaffeqalernisaat imaluunniit Issittumi sumiiffinni allani. USA-p taamaattumik nunat taakku Kalaallit Nunaannut pinnginnissaat pinaveersimatinniarpaa. Breum-ip nangilluni oqaluttuaraa, USA amerlasuutigut Kalaallit Nunaannik attuumassuteqarfeqar-toq. Amerikamiut ilisimatusartut ukiumut Kalaallit Nunaannut tikittartut 500 missaanniipput. Tamatuma saniatigut USA akuerineqarsimavoq Kalaallit Nunaat tamakkerlugu assilisaqartaarnissaa, taamaalilluni amerikamiut sakkutuut timmisartortartut ullutsinnut tulluarnerusunik Kalaallit Nunaata assinganik peqarniassammata. (Danmark/Kalaallit Nunaalli aamma nunap assinginut taakkununnga atuisinaassapput). Aammattaq Breum oqarpoq, kalaallit politikkikkut aalajangiisartuini pingaarutillit akornanni amerlasuut USA-p nunallu allat Kalaallit Nunaanniinnerat, siooranartoqarsinnaasutut isumaqarfiginngimmassuk, kisiannili Kalaallit Nunaata assersuutigalugu niuernikkut imaluunniit ilisimasanik paarlaateqatigiinnissamut periarfissiisutut isumaqarfigalugu. Paasiumasaqarusulluni arlalitsigut aperisoqartarpoq, ingammik Danmarkip Kalaallit Nunaanni ilisimatusarluni suliniutai sammineqarput. Matumani Breum aamma Burcharth-ip nalilerpaat, Danmark aallutaqarnerusinnaagaluarluni, tamakkiisuunngitsumik ingerlaqartoq. Taakku erseqqissarpaat pingaarnerusumik nunap sananeqaataanik aamma imaani teknologi atorlugit ilisimatusarnerit kingulliutinneqarsimaneri. Qupp. 21

22 Arctic Circle Assembly Nunat avannarliit pillugit ataatsimeersuarneq Nunat Avannarliit pillugit ataatsimeersuaarneq ukiumoortoq Reykjavik-imi pivoq ulluni oktobarip 10.-niit 13.-iat ilanngullugu. Nunat Avannarliit pillugit ataatsimeersuaarneq assigisaanik aaqqissuussanit annerpaavoq, peqataasut t nunat assigiinngitsunit 60-t unit ataatsimeersuaqataapput. Peqataapput nunani naalagaaffinni siuttut, naalakkersuisut, inatsisartut, atorfilittat, ilisimatuut, suliffeqarfiutillit aamma assigiinngitsorpassuit. Assimi takussaapput Kalaallit Nunaanniit peqataasut ilaai, Ane Lone Bagger peqatigalugu Ukioq manna Kalaallit Nunaanniit annertuumik peqataasoqarluni ingerlanneqarpoq naalakkersuisut siulittaasuat Kim Kielsen siuttoralugu. Kim Kielsen ammaanersiornermi peqataavoq, tassanilu oqalugiarluni. Oqalugiarnermini erseqissarpaa Kalaallit Nunaat tuniniagaanngimmat, kisianni suleqatigiinnissamut ammalluni oqaatigaa aamma oqaatigaa Arktisk Råd-imi Nunat issittormiut ataatsimiitsitaliaanni ilaasortaatitaqarsinnaaneq nalunaarutigalugu. Kim Kielsen saniatigut Nunanut Allanut Naalakkersuisoq Ane Lone Bagger peqataavoq aamma Kalaallit Nunaanni suliffeqarfiit pisortai, ilisimatuut, ilinniartut, atorfilittat aamma peqatigiiffiit/suliniaqatigiiffiit aallartitat peqataapput. Kalaallit Nunaata Sinniisoqarfiisa sisamaasut pisortai (København, Washington, Bruxelles aamma Reykjavik) katerisimaarnermi peqataapput, tassani pisortat immikkut suliatik saqqummiuppaat. Apeqqarissaarnermi annertuumik sammineqarpoq siunissami qanittumi Kina-mi Kalaallit Nunaata Sinniisoqarfianik ammaasoqassanersoq. Præsident Grimson ataatsimeersuarnermi aqutsisup arlaleriarluni naqissuserlugu oqaatigivaa aatsaavissuaq Kalaallit Nunaata Sinniisoqarfii sisamaasut tamarmiullutik oqaluttuarisaanermi apeqqarissaarfigineqarsinnaanerat piviusunngormat, taamaasilluni oqaatigineqarsinnaalluni Kalaallit Nunaat nunarsuaq tamakkerlugu saqqummerfigigaa. Iluatungaaniit aamma qiviassagaani annertuumik inuit pillugit sammineqarput, tassani ICC aqqutigalugu assigiinngitsunik aaqqissuussaminik saqqummiisoqarpoq, ataatsimeersuarnerup unillatsiartarneranni saqqummiisoqartarpoq. Qupp. 22

23 Nipilersornerup tungaatigut tusarnaartitsisoqarpoq, soorlu Small Time Giants, Nanook aamma Simon Lynge. Ilisimasat naapertorlugit katillugit inuit 50 sinnerlugit Kalaallit Nunaanniit peqataapput, qisuariarnerit Arctic Circle-mit nalunaarutigineqartut aallaavigalugit ukioq manna Nunat Avannarliit katerisimaarneranni Kalaallilt Nunaat annertuumik sammineqarpoq. Ullut pingasut katerisimaarneq angusaqarfiulluartoq naammassivoq, taavalu peqataasut 2000-it Nunat issittut aamma Kalaallit Nunaata ineriartornera annertuumik ilisimasaqarfiginerulerlugu angerlamut ingerlaartussanngorput. Arctic Circle Assembly-mit assit assigiinngitsut Asseq qulleq saamerleq: Simon Lynge torlorsortullu Asseq qulleq talerperleq: Inuit Night takutitsineq Asseq saamimmut: USA-p Kalaallit Nunaatalu ilisimatusarnikkut suleqatigiinnerit pillugit oqallinneq, Rebecca Lynge oqallitsitsisuuvoq Aleqa Hammond oqalugiartoq H.K.H Prinsesse Victoria Sverige-mit aamma oqalugiartut ilaanniippoq Qupp. 23

24 Arctic Circle Assembly-mit assit assigiinngitsut Eva Hansen, Jeppe Kofoed aamma Ane Lone Bagger Karlin Itchoak, Simon Lynge, Kristina, Lida Lennert aamma Aleqa Hammond Inuuteq Holm Olsen oqallittuni peqataasoq Kim Kielsen oqalugiarpoq Oqallinnerup kingorna asseq. Sinniisoqarfinni pisortat Lida Lennert, Inuuteq Holm Olsen, Jacob Isbosethsen aamma Mininnguaq Kleist. Uani Naalakkersuisoq Ane Lone Bagger ilagalugu. Qupp. 24

25 Tunua: Aallartitanit tamalaat Ane Lone Bagger Danmark-illu nunanut allanut naalakkersuisuat Jeppe Kofoed Lida Island-illu aallartitaat nutaaq Helga Hauksdóttir Lida Danmark-ip Issittumut ambassadøriat nutaaq Thomas Winkler naapippaa Qupp. 25

26 Tunua: Aallartitanit tamalaat Lida Schweitz-illu aallartitaat Florence Esmaralda Tinguely Lida Tyskland-illu aallartitaat Detlev Rünger Lida Kroatien-illu aallartitaat Tina Krce Lida Filippinermiullu aallartitaat Leo M. Herrera Lida Korea-llu aallartitaat Park Sang-Jin Lida Holland-illu aallartitaat Robert Zaagman Qupp. 26

27 Tunua: Tamalaat fra korpset Kiammiut sikutortut: Aasaq manna kiassioqigatta Jakob Rohmann Hard aamma Emil Chemnitz-ip inuuissiorneranni sikutorpugut. Metroring-i nutaaq! Metroring-i nutaaq ammarpoq, maannalu Københavnimi angalaneq ajornannginnerulerluni. Assimi takuneqarsinnaavoq suut aqqutigisinnaanersut. Qupp. 27

28 Tunua: Sinniisoqarfimmi eqqumiitsuliat nutaat Iiggiti-p eqqumiitsuliai pingasut Gukki Nuka Møller-ip eqqumiitsuliai pingasut Inuk Silis-Høegh-ip eqqumiitsuliaa Nuka Godtfredsen-ip eqqumiitsuliai marluk KNI-ip nalliuttorsiorneranut atatillugu placati Qupp. 28