Aningaasaqarnikkut. allanngoriartorfimmut. suliassaqartitsinermut. pilersaarut

Transkriptio

1 Aningaasaqarnikkut allanngoriartorfimmut suliassaqartitsinermut pilersaarut Juli 2012 Inuussutissarsiornermut Suliffeqarnermullu Naalakkersuisoqarfik 0

2 Tunuliaqut Nalunaarusiami matumani alaatsinaanneqartoq tassaavoq aningaasaqarnikkut allanngoriartorfimmi innuttaasut ataasiakkaat suliffissarsiornerannik tapersersuiniarluni suliassaqartitsinikkut politikkip nutaap qanoq isikkoqarnissaa. Taamaalilluta ataasiakkaat suliffeqartinniarlugit pitsaanerusunik kajumissaarusiorniarluta assersuutigalugu akileraartarnermik aaqqissuussivimmi allanngortitsinissamik pisariaqartitsineq nalilersunngilarput. Paarlattuanik sammisat taamatut ittut ukiumi kingusinnerusukkut Naalakkersuisut saqqummiutissallugu naatsorsuutigisaani 2025-mut pilersaarummi ilaapput. Suliniummut suleqatigiit tassaasimapput Inuussutissarsiornermut Suliffeqarnermullu Naalakkersuisoqarfik aamma Copenhagen Economics A/S (CE). Aningaasaqarnermut Naalakkersuisoqarfimmit, Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisoqarfimmit, Ilinniagaqarnermut Ilisimatusarnermullu Naalakkersuisoqarfimmit, aamma Kalaallit Nunaanni Aalisarnermik Nakkutilliisoqarfimmit ilaasortaqarfiusumik aqutsisoqatigeeqarsimavoq. Suliap ingerlanerani suliniummut suleqatigiit ilaatigut Kalaallit Nunaanni Naatsorsueqqissaartarfimmit, Kalaallit Nunaanni Aalisarnermik Nakkutilliisoqarfimmit, GA-mit, KNAPK-mit aamma OS Consultingimit isummersorneqarsimavoq, paasissutissiivigineqarsimavoq il.il.

3 Imarisai Siulequt, Naalakkersuisoq Ove Karl Berthelsenimit 5 Eqikkaaneq Fejl! Bogmærke er ikke defineret. 1 Aningaasaqarfik allanngoriartorfimmi Suliffissaaleqineq sumi pinngorpa? Tunisassiornerup sunniuteqarfiulluarnerup tungaanut Suliffeqarneq sumi pinngorpa? Siunissami piginnaasanik piumasarisat 28 2 Suliassaqartitsinermut politikkimut inatsisitigut tunngavigisaq Suliffissaaleqinermut atatillugu inatsisitigut tunngavigisaq Pikkorissarnermi ajunngitsorsiassat kaammattuinerlu Atugarliulernissamut nakkaattoorfissaq Nuttarsinnaassuseq Fejl! Bogmærke er ikke defineret. 3 Suliassaqartitsinermut politikkimik aaqqissuusseqqinneq Suliassaqartitsinermut politikkimut tunngavissat nutaat 39 4 Aningaasaliinissamut pilersaarut Iliuusissatut pilersaarut Fejl! Bogmærke er ikke defineret.

4 Tabelinut takussutissiaq mi najugaqavissut suliffeqarnermit 2010-mi suliffeqarunnaarnerat 11 2 Inuit inuussutissarsiutigalugu piniartutut uppernarsaatillit pisortanit ikiorsiissutisisimasut 14 3 Qaleralinniarnermi kinguppanniarnermilu sulisut isertitallu imi aallartinneqartussatut naatsorsuutigisani aatsitassarsiorluni suliniutini sulisussanik pisariaqartitsinerit 27 5 Nuttarsinnaanermik siuarsaasutut tapiissutit 38 6 Aningaasanut inatsimmi inersimasut nangitsillutik ilinniagaqarnerannut allanillu ilinniarnerannut aningaasat immikkoortitat 45

5 Ilusilianut takussutissiaq 1 Illoqarfinni suliffissaaleqinermik eqqugaasut, Suliffissaaleqisoqariartuaarneq aamma sulisussarsiorluni pilerisaarutit amerlassusii imi apriilimi suliffissaaleqisut ukiumikkut agguataarnerat 13 4 Illoqarfinni suliffissaaleqisuni ukiutigut suiaassutsitigullu agguataarnerit, april mi annertunerpaamik ilinniakkamik naammassisallit 14 6 Innuttaasunit pct.-inngorlugu illoqarfinni suliffissaaleqisut, juni 2012-imi suliffissaaleqisut sulisinnaassuseq aallaavigalugu naleqqussaavigineqarneri 16 8 Suliffeqarfinni Namminersorlutik Oqartussat pigisaanni siulersuisut inuttalersorneri 17 9 Namminersorlutik Oqartussat aktieselskabiutaanni aamma suliffeqarfiit aningaasaqarnikkut aqutaanni arfineq-pingasuni anginerni sulisut Sulisut amerlassusaasa allanngorneri, 2008-mit 2011-mut Suliffissuarnit angerlartitaasut amerlassusaat sivisussutsillu Sinerissamut qanittumi qaleralinniarnermi akuersissutissimasut ukiumikkut agguataarnerat mi pingaarnertut suliffeqarfiit katitigaaneri imi juunimi internetimi atorfinnut pilerisaarutit suussutsinut agguataarlugit inik ukiuliit amerlassusaasa siunissami amerlassusissaat Kalaallit Nunaanni suliffeqarfimmi allannguutit: 2012-imut naleqqiullugu suliffiusut allanngorterneri Ilinniagaqarnernut agguataarlugit pingaarnertut suliarisat,

6 18 Ingerlatsiviup nalaani immikkut sulialinnut suliffiit Ullumikkut suliffissaaleqisut isumaginiarlugit suleriaaseq Suliffimmut aalajangersimasumut alloriarnerit tallimat Ilinniagaqarnermut suliassaqartitsinermullu politikkit immikkoortillugit 43

7 Siulequt Ove Karl Berthelsen, Inuussutissarsiornermut Aatsitassaqarnermullu Naalakkersuisoq Nunarsuarmi sumiiffinni arlalissuarni isertitaqarfigisanik suliffeqarnermillu killup tungaanut sunniuteqartitsisumik nunani tamalaani aningaasaqarnikkut artorsarfiusup qeqqaniippugut. Nunani soorlu Islandimi, Grækenlandimi, EU-mi tamarmiusumi nunarpassuarnilu allani allanngoriartorneq erseqqissumik takussutissiivoq. Nunamissaaq maani nunani tamalaani artorsarfiusoq malugisimavarput. Kalaallit Nunaanni suliffissaaleqineq aamma annertusisimavoq. Suliffissaaleqinerlu ingammik illoqarfinni mikinerusuni nunaqarfinnilu innuttaasut sakkortuumik eqqugarai, eqqugaraalu inuusuttut ilinniagaqarsimanngitsullu. Suliffissaaleqineq sumi pinngortartoq misissorniarsimavarput, siunissamilu sumi nutaanik suliffissaqalissanersoq, aammalu qanoq iliornitsigut maani najugaqartuusut atorfinitsitaanissamik neqeroorfigineqarnissaat isumannaarsinnaaneripput. Suliffissaaleqisut, ukiup ilaani suliffisaaleqisartut, aamma akissarsiakitsut pissakilliulerfissamit aniguisinnissaannut, pisortanit ikiuutisiaqarunnaatinnissaannut, suliffeqarfissamullu u- terteqqinnissaannut periarfissaqartoq Suliassaqartitsinermut pilersaarutip tigummisavit takutippaa. Ukioq kaajallallugu naammaginartumik isertitaqartitsinngitsuni inunnik suliffeqartuartitsisunik atugaqartitsisut, aammalu Kalaallit Nunaanni inerisarnissamut periarfissiinngitsut akiornialernissaannut piffissanngorpoq. Taamaaliunngikkutta siunissami suliffiit avataaneersunit inuttalersorneqalissapput, atugarissaalernerullu nutaap sanioqqutiinnassalluta. Suliassaq imaannaatsuunngilaq imaaliallaannarlu aaqqinneqarsinnaanani. Nunatta aningaasaqarnerata annertuumik allanngoriartorfianiippugut, ukiunullu takkuttussanut tassaavoq aqqusaagassaq piumasaqartitsisoq pisariaqartorli, suli unammillerfissiisussaq. Inuussutissarsiortuvut unammillersinnaassapput akimikkullu naleqqutissallutik, nunani tamalaani niuerfinni unammillerfissat akuuffigisinnaasallugit, aammalu suliffeqarfiit ingerlatsisuulluarlutillu aningaasaqarnermikkut piujuarsinnaassallutik - taamaaliunngikkutta ungasissumut atugartuussuserput isumannaarsinnaanavianngilarput. Sulisorisanut nutaanik piumasaqaatinik nassataqartitsivoq. (OBS, ret i da vers.: Det stiller krav nye krav til arbejdsstyrken.) Taamaattumik suliassaqartitsinermik politikkimik annertuumik aaqqissuusseqqinnissamut Naalakkersuisut suliaqarnialerput. Politikkip nutaap suliffissaaleqisut namminneq siunissaminnut namminersuutigalugu akisussaaffeqalersillugillu periarfississavai, aammalu inuussutissarsiuteqarfiit suliffinnik piujuartitsisunik siunissamullu isumannaakkanik suliffeqarfiusut iluini suliffissarsiornissamut piginnaanngorsarfeqarnissaanik isumaginnissaaq. Periarfissat nutaat suliffissaaleqilersimasuni allannguinissamut piareersimanissamik e- qaassuseqarnissamillu piumasaqartitsivoq, tamannali ilutigalugu suliffeqartualerluni siunissaq qaamanerusoq atugarilissavaat. Taamaattumik Naalakkersuisut suliassaqartitsinermik pilersaarutaat iliuusissamik pilersaarusiornissamut makkuninnga anguniagaqarfeqartumut kaammattuuteqarput: Suliffissaaleqisut tamarmik inunnut ataasiakkaanut ilitsersuinermut siunnersuinermullu attaveqartitaassapput, tassani inuk tamarmiusoq aallaavigineqarlunilu ataavartussamik suliffeqalersitsinissamik anguniagaqarfiulluni. Kikkulluunniit suliffeqaleqqinnissamut ikiorneqaratik qimaannarneqassanngillat.

8 Maannakkut siunissamilu suliffeqarfinni piginnaasaqassutsinik pisariaqartitaannut sulisuusut piginnaaffeqassapput. Siunissami ukiorpassuarni atugartuussuserput attatiinnassagutsigu suliffeqarfinni pisortanit ingerlaannartitsiniaatinik tapiissutitaqanngitsumik ataavartumik, siunissamut isumannaakkamik suliffeqarnissaq iluarsiissutissatuaavoq. Kommunit killeqarfii nunallu immikkoortui akimorlugit nutaanik sulisussarsiorsinnaaneq oqinnerulissaaq. Nuna tamakkerlugu suliffissarsiortarfiup periarfissaqartillugu suliffiit inuttalersugassat tamarmik sulisartunik kalaallinik inuttalersornissaat isumagissavaa imut Suliassaqartitsinermik pilersaarutip nunarput aningaasaqarnermut nammineq napatittuusumut aqqutaasumi pingaarutilimmik alloriarteqqissavaa. Atuarluarisi!

9 Eqikkaaneq Aningaasaqarnerput allanngoriartorfimmiippoq. Inuussutissarsiorfitoqqani suliffiit annertuumik tunisassiorfeqaratillu akissarsiakiffiusunit namminersuutigalugu inuussutissarsiorfiup ilaani allani annertuumik akissarsiaqarfiusunut. Ingammik isorliunerusuni, suliffeqarfiusut pissusissamisoortumik annikitsuni suliffeqartitsineq ukiut arlerlugit alaatsinaaffigineqarluni suliffeqarfinnik ataasiakkaat suliaqarnerisa akissarsiamik nammassinissaanut naammassimanngitsunik pilersitsinernik nassataqarsimavoq. Taamaattumik suliffippassuit toqqaannartumik imaluunniit toqqaannanngitsumik Nunatta karsianit ikiorsiiffigineqartarput. Tamanna inunnut ataasiakkaanut aammalu tamakkiisumik aningaasaqarnermut kingunissaqartitsivoq. Innuttaasunut ataasiakkaanut piffissani aalajangersimasuni (annikitsumik) akissarsiaqarnermik, piffissani allani pisortanit ikiorneqarnermik, toqqissisimananngitsumik siunissaqarnermik, aammalu atugarisat allanngortinnissaannut annikitsuararsuarnik periarfissaqarnermik pilersitsivoq. Aningaasaqarnermut tunngatillugu annikinnerusumik siuarsartitsivoq, aningaasaqarnikkut politikkip attassisinnaassusaa artukkerlugu mi marsimi Akileraartarnermut Atugarissaarnermullu Ataatsimiititaliarsuup isumaliutissiissummini tamatuma ingerlaqqissinnaannginnera aalajangerpaa: Attassiinnarnissaq periarfissaanngilaq. Nuna annertunerusumik atugarissaarfiulissappat suliassaqartitsinermik politikki unammisaqarfigalugu atugarissaanermik politikkimik taarsiivigisariaqarpoq. Tamatuma pilerneranut marlunnik takussutissaqarpoq. Siullertut ukiuni makkunani aalisarneq annertunerusumik pitsanngorsarneqarpoq, ilaatigut sinerissamut qanittumi qaleralinniarnerup iluani aaqqissuusseqqinnernik ikiorsiivigineqartumik. Aalisarnermik inuussuteqartuusunut ukioq kaajallallugu piffissap ilaani pisortanit ikiorserneqaratik pitsaasumik isertitaqarsinnaanissaannut periarfissiissaaq. Aaqqissuussinerit maanna atuuttut, kiisalu kinguppattassani pinngortitap aalajangingaanik ikilisaanerup ukiuni arlalinni aalisarnerup iluani sulisuusuni inuit 700-t tikillugit ikileriartitsinissaa naatsorsuuteqartitsipput, kinguneruttunullu piujuartitsisumik isertitaqarnernik pilersitsilluni. Aappaattut pisortat suliffeqarfiutaasa ukiuni qulini kingullerni ingerlatsilluartitsilernerit ataavartumik naammassiartorsimavaat. Tassaavoq inerisarneq Naalakkersuisut tapersersugaat mi aggustimi saqqummersitami Redegørelse om ejerskabsforhold og udvikling i de helt eller delvist selvstyreejede selskaber ( Tamakkiisumik imaluunniit ilaannakortumik Namminersorlutik Oqartussat suliffeqarfiutaanni piginnittuunermik inerisarnermillu nalunaarusiaq -mi) Namminersorlutik Oqartussat suliffeqarfiutaanni ingerlatsinerup sunniuteqarfiulluarnissamik akissarsiorsinnaassutsimillu annertunermik alaatsinaattoqalernissaq Naalakkersuisut kissaatigigitsik erseqqissarpaat. Ukiut arlerlugit taamatut kissaateqarnerup suliffeqarfiit siulersuisuini inunnik inuussutissarsiornermik suliaqartunik amerlisaasimavoq, siusinnerusukkut tassaasimagaluartut politikerit atorfillillu. Sunniuteqarsaanerup nassatarisimavaa suliffinnik hunnorujunik arlalinnik matusineq, aammalu siunissami sulisut amerlassusaannik killup tungaanut artukkersuisussatut pilersitsisussamik Namminersorlutik Oqartussat suliffeqarfiutaat sunniuteqarsaanissaat naatsorsuutigineqassaaq. Taakku tassaaput aningaasaqarnikkut pisariaqartitamik allanngorsaanermut takussutissiat marluk. Allanngorsaanerup taassuma ingerlannerani suliffissaaleqisut amerliartussasut naatsorsuutigisariaqarput. Allaasinnaanngilaq. Taamaattumik suliffeqarfinnut pinngortussanut suliffissaaleqisut piginnaanngorsarnissaminnik, kingornatigullu atorfiniffigisaannik periarfissiisumik Namminersorlutik Oqartussat suliassaqartitsinermik politikkeqarnissaat qitiulluinnarpoq.

10 Maannakkut suliassaqartitsinermik politikki naammattumik inuit ataasiakkaat suliffinnik inuttaligassanik pinngorartunik nassaarniarnerannut, piginnaanngorsarnerannut atorfininnissaannullu tapersersuisinnaanngitsoq nalilerparput. Suliffissaaleqisoqarneq annertuvoq. Taamaakkaluartoq 2011-mi nunatta avataaneersunut ilinniagaqarsimanngitsunut katillugit 413-inut suliaqarnissamut najugaqarnissamullu akuersissuteqartoqarpoq, taakkunanit 101-it akunnittarfinni neriniartarfinnilu atorfinillutik, 26-t sanaartorfimmi, aammalu 35-t sullissivinni, eqqiluisaarfeqarfinni illumilu ikiortitut sulilerlutik. Assersuut alla tassaavoq aatsitassarsiorfik. Ukiuni mi ikinnerpaamik Aatsitassarsiornermik Ilinniarfimmi 381-t pikkorissarnerni peqataasimapput. Taamaakkaluartoq ilinniarsimanngitsunik immikkut sulisartuusunut inuttaligassanut 15-it missaannut Kuultisiorfik Nalunaq inuttalersuinissaminut ajornartorsiuteqarpoq, taamaattumillu nunap avataaneersunik sulisussarsiortuarlutik. Assersuutit taakku maannakkut suliassaqartitsinermik politikkiusup ajornartorsiuteqarfiuneranik takussutissiipput. Ajornartorsiutillu annertusiartuinnassapput nuna piffissamut akunnattumut ungasissumullu (naatsorsuutigalugu) nunarsuarmit aatsitassarsiortutut suliffeqarfinnit aningaasaliinernik atugaqarfiunialissappat. Aatsitassarsiornermi suliniutinit takkuttussanit annertunerpaamik aningaasaqarnikkut nunarput iluanaaruteqassappat kalaallit aatsitassarsiornermik suliniutini suliaqarlutik ilaanissaat aalajangiisuuvoq. Allaammi pisuni iluanaarfiunerpaat qanittukkut angisuunillu aatsitassarsiornikkut suliniuteqarfilinni iluanaarutissat imminerminnik takkutissanngillat, inuiaqatigiinnilu unammillerfissanik ajornartorsiutinillu namminneq taamaalitsiaannaq aaqqiiviginnissanatik. Piffissami eqqortumi nunagisami sulisuusut pisariaqartitanik piginnaasaqarpata nuttarsinnaappatalu suliniutit taamaallaat piujuartitsisumik aningaasaqarnikkut atugarissaarnermut atugassiisinnaalissapput. Tamanna maannakkut suliassaqartitsinermik politikkiusup kivitsinissaminik nukissaqarfiginngisaanik unammillerfissanik piginnaasaqarnermik, nuttarsinnaanermik aamma suliffigisanut naleqquttuunermik aaqqiisoqarnissaanik tunngavissiissaaq. Taamaattumik suliassaqartitsinermik politikkip nutaap suliffissarsiortut inuussutissarsiuteqarfiup piginnaasaqarfissatut piumasarisaannut piginnaanngorsarnermik tapersersuinissaa qitiulluinnarpoq. Suliffissarsiortut suliffigiligassat tikillugit nuunnissaat, tassalu nuttarsinnaassuseq tapersersussagaa. Aammalu piffissami eqqortumi suliffissarsiortut suliffeqarfiillu pisariaqartitsisut imminnut nassaarissanerat, taamaalilluni piviusumik suliffigisanut naleqquttoqalissalluni. Allatut oqaatigalugu piffissami atugarisami, sumiiffimmi eqqortumi suliassaqartitsinermik politikkip piginnaasaqassutsit eqqortut tapersersussavai. Aningaasaqarfiup allanngoriartornera maanna pivoq, periarfissanillu nutaanik kalaallit akorsisinnaassuseqassapput. Tamanna suliassaqartitsinermik politikkimik nutaamik pisariaqartitsivoq, inuit ataasiakkaat aammalu suliffeqarfiit pisariaqartitaat aallaavigalugit piginnaasat, nuttarsinnaassutsip suliffigisanullu naleqquttuunernut, siunissami suli annertunerulersussanut tunngatillugu unammillerfissanik pakkiisinnaasumik. Kalaallit akuulersinnaaniassappata nutaamik suliassaqartitsinermik politikki pisariaqarpoq. Innersuussutit Innuttaasut suliffissaaleqisut pisortanit ikiorserneqarnermit imaluunniit suliffinnit isertitakiffiusunit atorfinni pitsaanermik akissarsiaqarfiusunut nutaamik suliffeqalernissamut suliassaasut aaqqiivigineqarnissaannut suliassaqartitsinermik politikki nutaaq annertunerusumik erseqqissaassaaq. Pisinnaatitaaffiit arlallit alaatsinaanneqarput, aammali pisussaaffiit, suliffissaaleqisumut, aammali oqartussaaffinnut tamanut suliffissaaleqisumik attaveqartuusunut. Suliassaqartitsinermik politikkimi nutaami tunngavigisat sisamat imatut eqikkarneqarsinnaapput: Suliffissaaleqisumut piumasaqaatit pisinnaatitaaffiillu nutaat Innuttaasoq suliffissaaleqisoq siunissamut nutaamik suliffissarsiornermut atatillugu paasiniaanissamut, siunnersorneqarnissamut ikiorneqarnissamullu pisinnaatitaaffeqalissaaq, aammattaarlu innuttaasut ataasiakkaat suliffissaaleqinerminni suliaqarfigalugu suliffissarsiornissaanut piumasaqaateqartoqassaaq.

11 Kommuninut suliassat nutaat Kommunit suliffissaaleqisunut tamanut paasiniaalluni pikkorissartitsinermik neqerooruteqassapput, siunertaralugu iliuuseqarnissamut pilersaarusiornissaq. Tamatuma saniatigut inuttassarsiorfiup nalaani ikiorsiisinnaasumik suliffissarsiornermi siunnersortimut suliffissaaleqisut tamarmik attaveqarnissaat kommunit isumannaassavaat. Inuussutissarsiorfimmik annertunerusumik suleqateqarneq Inuussutissarsiorfimmik annertunerusumik suleqateqarnerup suliffinni inuttaligassani najugaqavissut sapinngisamik amerlanerpaat atorfinitsinnissaat isumannaassavaa. Suliffinnik nuna tamakkerlugu neqeroorfik nutaaq Nuna tamakkerlugu suliffissarsiorfiup atorfiit inuttaligassat tamaasa neqeroorutigissavai, soorlu assersuutigalugu platsbanken.se-tut aamma jobnet.dk-tut, taamaalillutik nunami tamarmi atorfiit inuttaligassat takuneqarsinnaalissallutik. Immikkoortortamut 2013-ip ingerlaneranut immikkoortitanut aningaasaqarnikkut sinaakkutaasut pioreersut iluini suliassaqartitsinermik politikki nutaaq atugaalersinneqarsinnaavoq, 2018-imilu tamakkiisumik atugaalersitaasimassalluni.

12 Kapitali 1 Aningaasaqarfik allanngoriartorfimmi Suliassaqartitsinermik politikkimut nutaamut kapitalimi matumani pisariaqartitsinerit suussusersivavut. Suliffissaaleqinermi ukiuni kingullerni amerleriaat nassuiarparput (1.1), aningaasaqarfiup allanngoriartorfianiinneranik takussutissat taakkartorpavut (1.2), aammalu ullumikkut siunissamilu atorfigiligassatut periarfissat (1.3) aamma piginnaasassanik pisariaqartitat (1.4) suuneri takutinniarlutigit. 1.1 Suliffissaaleqineq sumi pinngorpa? 2009-miilli illoqarfinni suliffissaaleqineq annertusiartuaarsimavoq. Ukiup ilaanut allanngoriaammik sianiginnittumik agguaqatigiissitsinertut (qaammatini 12-ini ingerlaavartutut agguaqatigiissitsinermik taaneqartartutut) 2009-mi februaarmi inunnit nit 2012-imi apriilimi nut amerleriarsimavoq, Figur 1-imi titarneq sangoriartoq silittoq innersuutaavoq. Inuit t amerleriaataapput. Ingerlaavartutut agguaqatigiissitsinerup titarnermi sangoriartumi allanngoriaatitalimmi takutinneqartutut suliffissaaleqisutut kisitsiserpiaat tunuliaqutaralugit naatsorsukkatut annertussusiunera maluginiaruk. Taamaalilluni titarnerup sangoriartup silittup suliffissaaleqinerup inissisimanera allanngoriartorneralu takutippai, tassalu ukiup ilaanut allanngoriaatit peeraanni, pinnagilli qaammammi aalajangersimasumi suliffissaaleqisuni kisitsiserpiaat. Ilanngutissapput nunaqarfinni suliffissaaleqisut amerlassusaat, nalunaarsukkami tassani ilanngunneqarsimanngitsut (Kalaallit Nunaanni Naatsorsueqqissaartarfimmit nalunaarsorneqarneq ajoramik). Kommuninit toqqaannartumik nalunaaruteqartarnertigut nunaqarfinnit suliffissaaleqisut inuit it missaanniinnissaat Inuussutissarsiornermut Suliffeqarnermullu Naalakkersuisoqarfiup nalilerpai.

13 Figur 1 Illoqarfinni suliffissaaleqinermik eqqugaasut, Nalun.: Titarneq silittoq tassaavoq qaammatinut 12-inut kingumut isiginnilluni ingerlaavartutut agguaqatigiissitsineq. Suliffissaaleqinermik eqqugaasut inuit qanoq amerlatigisut qaammatip ataatsip ingerlanerani minnerpaamik ataasiarlutik suliffissarsiortuusutut suliffissarsiuussisarfimmut saaffiginnittarsimanerannik oqaluttuarai. Tassaanngillat siusinnerusukkut Kalaallit Nunaanni Naatsorsueqqissaartarfiup suliffissaaleqinermut oqaatsitut atortarsimasaatut suliffissaaleqisut medio. Tapiliussami suliffissaaleqinermut oqaatsit annertunerusumik nassuiarneqarnerat Boks 1-imiittoq takuuk. Najoqq.: Kalaallit Nunaanni Naatsorsueqqissaartarfiup naatsorsueqqissaarnernut toqqorsivia Suliffissaaleqisuni amerleriaat kingullerpaaq suminngaanneerpa? 2009-mit 2010-mut inuussutissarsiutaasut tamarmik iluini suliffeqarnermit suliffissaaleqinermut, sioqqutsisumik pensionisiaqalernermut, peqqissarnermut assigisaanulluunniit ilanngaateqareertumik nuuttoqarpoq. Taamatut nuuttoqarnera 2009-mi suliffeqarfiusut annertussusaannik tamakkiikannertumik malittarinnippoq. Taamaattumik pisortani suliffeqarfiusuni, kiisalu ileqquusutut inuussutissarsiorfinni soorlu niuerfimmi, iluarsaasarfimmi, aamma aalisarnermi piniarnermilu kisitsisivinngorlugit nuuttut amerlanerpaapput, Tabel 1 inn mi suliffeqarfiit annertussaannut naleqqiullugu ingammik aalisarnerup, sullissivittut inuussutissarsiorfinni, aamma sanaartortoqarfimmi annertuumik nuuttoqarpoq. Paarlattuanik angallassinermik suliffeqarfiusoq sulisutigut annikilleriaammik malugisaqarfiunngilaq. Tamanna suliffeqarfiup 2010-mi ilaatigut uuliasiornermik suliarisanut atatillugu suliaasunik patsiseqarsinnaavoq. Tabel mi najugaqavissut suliffeqarnermit 2010-mi suliffeqarunnaarnerat Ilanng. nuuttut 2009-mi suliaqartunit ilanng. nuuttut pct.-inngorlugit Pisortani allattoqarfiit 149 1,2% Niuerneq aamma iluarsaassiviit 144 2,1% Aalisrneq, nunalerineq piniarnerlu 84 4,2% Sanaartortoqarfik 64 2,5% Tunisassiorneq, pilersuineq aatsitassarsiornerlu 42 2,2% Ilinniartitaaneq, peqqinnissaqarfik allatullu sullissineq Pigisaatit, aningaaseriveqarfiit, sillimmasiisarfiit il.il. 40 4,1% 20 1,2% Assartuiviit 4 0,1% Akunnittarfiit neriniartarfiillu 8 0,7% Nalunaarutigineqanngitsut 4 10,0% Katillugit 559 1,7%

14 Nalun.: Naatsorsuinerit oqaatsillu atukkat nassuiarneri tapiliussami Boks 2-miittut takukkit Najoqq.: Kalaallit Nunaanni Naatsorsueqqissaartarfik (2011) Suliffeqarfimmi siunissamut inerisarneq erseqqissaaviginiarlugu kisitsisit aalajangiisut pissarsiarineqarsinnaapput arlallit, taakkulu siunissami suliffissaaleqiartornermut ataqatigiissitsisinnaapput. Taamatut leading indicator -imut assersuutaavoq Jobindex.dk-mi Kalaallit Nunaannit sulisussarsiorluni pilerisaarutit amerlassusaat. Danmarkimi siunissami suliffissaaleqiartornermut sulisussarsiorluni pilerisaarutit leading indicator -iusimapput pitsaasut. Kalaallit Nunaanni sulisussarsiorluni pilerisaarut amerlanerpaaffigaat 2007-ip naanera, aatsaalli 2009-p aallartinnerani suliffissaaleqiartortoqalerluni, Figur 2 inn. 1 Assigiinngissutsit taakku marluk ukioq ataaseq sinnilaatsiarlugu kinguartoorfeqarlutik malittariinnerannik takussutissiivoq p aallartinneraniilli sulisussarsiorluni pilerisaarut amerlassusaat arriikkarluartumik ilorraap tungaanut saakkiartuaarsimavoq. Sulisussarsiorluni pilerisaarutit inerisarnerata aamma erseqqissarpaa Kalaallit Nunaanni suliffeqarfik artorsiffimmik suli qaangiisimanngitsoq, suliffiit inuttaligassat amerlassusaat artorsiffik sioqqullugu inissisimanerup suli ataaniimmata. Figur 2 Suliffissaaleqisoqariartuaarneq aamma sulisussarsiorluni pilerisaarutit amerlassusii Nalun.: Kingumut qiviarnertut qaammatini 12-ini ingerlaavartumik agguaqatigiissitsineq. Suliffissaaleqinermik eqqugaasut inuit qanoq amerlatigisut qaammatip ataatsip ingerlanerani minnerpaamik ataasiarlutik suliffissarsiortuusutut suliffissarsiuussisarfimmut saaffiginnittarsimanerannik oqaluttuarai. Najoqq.: Kalaallit Nunaanni Naatsorsueqqissaartarfiup naatsorsueqqissaarnernut toqqorsivia aamma Dansk Jobindex. Inuusuttuni suliffissaaleqineq Kommunit tamarmik suliffissaaleqisut ukiumikkut agguataarnerat nalunaarsortanngilaat, misileraallunili tigulaarinerit takutippaat inuusuttut 29-t angullugit ilanngullugillu ukiullit illoqarfinni suliffissaaleqisut 37 pct.-iisa missigigaat, inn. Figur 3. 1 Assersuutigalugu EU-misuulli Kalaallit Nunaanni aningaasaqarnermik nunani tamalaani aningaasaqarnikkut artorsiffiup sunniuteqarfigineranik naatsorsuuteqartoqanngikkaluartoq suliffissaaleqisoqarnera annertusisimavoq. Tamatumunnga ilaatigut patsisaavoq Danmarkimit tapiissutit, aammalu pisortani suliffeqarfigisat annertungaatsiartuusut nalimmassaanermik sunniuteqarnerat. Kalaallit Nunaanni aningaasaqarnermut artorsiffiup pingaaruteqassusia Nationalbanken (2011)-mi aamma Aningaasaqarnermut Isumasioqatigiinni (Økonomisk Råd) (2011)-mi erseqqinnerusumik nassuiaaffigineqarput.

15 Figur imi apriilimi suliffissaaleqisut ukiumikkut agguataarnerat Najoqq.: Kalaallit Nunaanni Naatsorsueqqissaartarfiup naatsorsueqqissaarnernut toqqorsivia Inuusuttut 19-it tikillugit ilanngullugillu ukiullit suliffissaaleqisut amerlassusaat allaat ikinaarneqarsimasinnaapput, inuusuttut 18-it inorlugit ukiullit suliffissaaleqinerminnut atatillugu pisortanit ikiorserneqarsinnaanngimmata, taamaattumillu suliffeqarfimmit sulisussatut piareersimasuunissaminnut pisussaatitaanatillu nalunaartariaqaratik. Illoqarfinni suliffissaaleqisuni procentip inuusuttut 20-t 24-llu akornanni angutinut arnanullu amerlanerpaasoq Figur 4-p takutippaat aammalu ukioqatigiikkuutaani tamani arnanut naleqqiullugu angutit suliffissaaleqisut amerlanerpaasut. Figur 4 Illoqarfinni suliffissaaleqisuni ukiutigut suiaassutsitigullu agguataarnerit, april 2012 Nalun.: 2012-imi apriilimi illoqarfinni suliffissaaleqinermik eqqugaasut amerlassusaat aammalu 2012-imi illoqarfinni innuttaasut procentinngorlugit figurip takutippai. Najoqq.: Kalaallit Nunaanni Naatsorsueqqissaartarfiup naatsorsueqqissaarnernut toqqorsivia Ilinniagaqarsimanngitsut Inuit suliffeqanngitsut 90 procentiisa missaat ilinniagaqarsimanngillat, Figur 5 inn. Kalaallit Nunaat tamaat takussagaanni 72 procentit ilinniagaqarsimanngitsuupput. Taamaalillutik ilinniaqarsimanngitsut suliffissaaleqinermit annertuumit sakkortunerpaamik eqqugaapput. Suliffissaaleqisut sinneri ilinniagarisanut assigiinngitsorpassuarnut agguataarput, taamaattumillu tassaallutik inuit nalinginnarmik suliffimmik taarsiisuupput allatulluunniit inuullutik inooqatigiinnermi peqqissutsimiluunniit ajornartorsiuteqartut.

16 Figur mi annertunerpaamik ilinniakkamik naammassisallit Najoqq.: Kalaallit Nunaanni Naatsorsueqqissaartarfimmit immikkut paasiniakkat, kiisalu ilinniagarisat suussusiinik nammineq nassuiaassutit. Ukiup ilaani aalisartut suliffissaaleqisut Ukiunut 2009-mut, 2010-mut 2011-mullu Kalaallit Nunaanni Naatsorsueqqissaartarfimmit suliarineqartutut paasiniaanerup takutippaa nalunaarsukkatut suliffissaaleqisut inuussutissarsiutigalugu piniartutut uppernarsaateqartut 2009-mi inunnit 174-init 2011-mi inunnut 239-nut amerleriarsimasut, aammalu ukiup ingerlanerani qaammatini tallimani amerlanerniluunniit pisortanit ikiorsiissutisisartut. Tabel 2 Inuit inuussutissarsiutigalugu piniartutut uppernarsaatillit pisortanit ikiorsiissutisisimasut Qaammatit Inuit Qaamm. amerl. katillugit Inuit Qaamm. amerl. katillugit Inuit Qaamm. amerl. Katillugit Katillugit

17 Najoqq.: Kalaallit Nunaanni Naatsorsueqqissaartarfimmit immikkut paasiniakkat. Illoqarfinni mikinerni nunaqarfinnilu inuit Qaasuitsup Kommuniani suliffissaaleqineq amerlassutsitigut procentitigullu annertunerpaavoq, ingammillu nunaqarfinni aamma illoqarfinni mikinerni. Tamanna Inuussutissarsiornermut Suliffeqarnermullu Naalakkersuisoqarfimmut kommunit nalunaarutaasa takutippaat. Eqqugaanerpaat akornanniipput Attu, Niaqornaarsuk, Ikerasaarsuk, Akunnaaq, Qasigiannguit, Qeqertaq, Upernavik Kujalleq, Aappilattoq, Kullorsuaq, Qaanaaq aamma Sermiliqaaq, tamarmik suliffissaaleqisut procentiat 20 pct.-it sinnersimallugu. Taamaattorli ukiup sinneranut naleqqiullugu januaarip qaammataani suliffissaaleqisut procentiat annertunerugajuppoq, sikoqarnera il.il. pissutaalluni, tamannalu aamma avannaanit kujataanut assigiinngissuterpassuarnik pilersitsivoq mi illoqarfinni innuttaasunit suliffissaaleqinerup procentianik Figur 6 takutitsivoq. Figur 6 Innuttaasunit pct.-inngorlugu illoqarfinni suliffissaaleqisut, 2010 Nalun.: Figurimi tassani suliffissaaleqinerup inissisimaffia suliffissaalerinermut procentimut uuttuutaasunut atortakkanut naleqqiullugu nassuiarnerani nalikinaarpallaarneqarpoq, innuttaasuniimmata meeqqat, inuusuttut utoqqaallu, taamaattorli suliffissaaleqinermut procentimi atortakkatut uuttuutaasartuniinnani.. Najoqq.: Kalaallit Nunaanni Naatsorsueqqissaartarfimmit immikkut paasiniakkat Suliffissaaleqisut sulisinnaassuseq aallaavigalugu naleqqussaavigineqarnerat 2011-mi Suliffissaaleqisunut Immikkut Ittumik Iliuuserisap anguniagaasa ilagaat nuna tamakkerlugu suliffissaaleqisut sulisinnaassuseq aallaavigalugu naleqqussaanissap eqqunneqarnissaa, tassani suliffissaaleqisut sulisinnaassusaat naapertorlugit eqimattanut pingasunut agguataarneqarnermikkut: Naleqqussakkat 1: Sulinissamut piareeqqasoq: Innuttaasut suliffeqalernissaminnut piareeqqasut. Naleqqussakkat 2: Iliuuseqarfiginissaanut piareeqqasoq: Innuttaasut suliffimmik nalinginnaasumik suliffeqalernissamut piareersimanngitsut, taamaattorli suliaqartinneqarnermut iliuutsimi, soorlu allanik ilinniagaqartitaanermi peqataasinnaasut. Naleqqussakkat 3: Suliffissamik innersuunneqarsinnaanngikkallartoq: Innuttaasut ima ilungersunartigisunik ajornartorsiutillit suliffimmik nalinginnarmik suliffittaarsinnaanatilluunniit suliaqartinneqarnermut tunngasuutitami iliuutsimi peqatasinnaanatik. Maannakkut siunissamilu ilusiliussaq taanna najoqqutaralugu suliffissaaleqisut kommunit naleqqussartarpaat. Kommunit nalilerpaat suliffissaaleqisuni amerlanerpaat inuit 1622-t tassaasut naleqqussakkani 1-

18 imiittut, ikinnerusut 523-t naleqqussakkani 2-miittut, ikingaatsiartullu inuit 220-t naleqqussakkani 3- miittut, tassani suliffeqarfimmi isumalluutaasinnaasoqarani, Figur 7 inn. Isumaqarput suliffissaaleqisut amerlanerpaat suliffittaarsinnaasut, suliffeqarfimmullu tamakkiisumik isumalluutaasinnaallutik. Figur juni 2012-imi suliffissaaleqisut matchgruppini inissisimaneri Kommune Suliffissaaleqisut amerl. katillugit Suliffissaaleqisut assigiissaakkanut ilaanngitsut Matchgruppe 1: Sulinissamut piareeqqasoq Matchgruppe 2: Iliuuseqarfigin issaanut piareeqqasoq Matchgruppe 3: Suliaqanngikkallartoq Qaasuitsup Qeqqata Sermersooq Kujalleq Nalun.: Matchgruppe 1-imut imlt. 2-mut naleqqiullugu suliffissaaleqisup matchgruppe 3-mut inissinnissaanut isumaliutersuutit arlaqarlutillu oqitsuunngillat. Taamaattumik suliffissaaleqisut ilaat piffissami matumani qaffasippallaalaartumut inissinneqartannguatsiarput. Ajornartorsiummik tamatuminnga aaqqiissutaasinnaasunik kommunit aamma Inuussutissarsiornermut Suliffeqarnermullu Naalakkersuisoqarfik maannakkut nassaarniarput. Najoqq.: Inuussutissarsiornermut Suliffeqarnermullu Naalakkersuisoqarfik 1.2 Tunisassiornerup sunniuteqarfiulluarnerup tungaanut Aningaasaqarfiusoq allanngoriartorpoq. Annikitsumik tunisassiorfiulluni aningaasaqarnermit, arlalissuarnik isertitakiffiusunik suliffeqarfilimmit aningaasaqarnermut sunniuteqarfiulluarnerusup tungaanut, akissarsianik qaffasinnerusunik pilersitsisinnaasumut. Taamatut inerisarneq ilaatigut suliffeqarfinni Namminersorlutik Oqartussat pigisaanni aamma aalisarnermi takussaavoq, taakkunani Namminersorlutik Oqartussat aaqqissuussinertigut innersuussutitigullu aqqutissiuillutik, immikkoortortami matumani saqqummiunniakkatsinnik. Suliffeqarfiit Namminersorlutik Oqartussat pigisaat Aningaasaqarfimmi suliffeqarfiit Namminersorlutik Oqartussat pigisaat pingaaruteqarlutik inissisimapput. 2 Tassaapput suliffiit soorlu Royal Greenland, Tele Greenland, KNI aamma Royal Arctic Line, aktianik 100 pct.-inik Namminersorlutik Oqartussat piginnittuullutik. Tassaavorlu suliffik soorlu Air Greenlanditut ittoq, 2011-mi aktiaatini Namminersorlutik Oqartussat 37,5 pct.-inik piginnittuulluni mi suliffeqarfinni annerpaat tallimat Royal Greenland, KNI, Royal Arctic Line, Air Greenland aamma Tele Greenland 9 mia. kr.-t sinnerlugit kaaviiaartitaqarput. Tamatuma assingaa Kalaallit Nunaanni tunisassiornerup tamarmiusup 42 pct.-ia. 4 Taamaalilluni Namminersorlutik Oqartussat suliffeqarfiutaanni pissusilersuutaasut aningaasaqarnermut assut pingaaruteqarpoq, imaluunniit Namminersorlutik Oqartussat Namminersorlutik Oqartussani aktiaateqarluni ingerlatseqatigiiffinni tamakkiisumik ilaannakortumilluunniit piginneqartuni piginnittuunermut tunngasut taakkunanilu ineriartorneq pillugit nassuiaat -mi oqaasertalerneqartutut: Suliffeqarfinni Namminersorlutik Oqartussanit tamakkiisumik imaluunniit ilaannakortumik piginnittuunermik pissutsinik aamma inerisarnermik oqallinneq tassaavoq nunatsinnut qanoq 2 Naalakkersuisut (2011)-mi atugaattut suliffeqarfiit Namminersorlutik Oqartussat pigisaannut nassuiaat aamma atorparput. 3 Takuuk Naalakkersuisut (2011). 4 Suliffeqarfimmiittumi kaaviiaartitat assigaat naalagaaffiusumi naatsorsuutit inissisimaffianni tunisassiorneq. Suliffeqarfiit tallimat 2010-mi mio.kr.- t kaaviiaratitaraat, naalagaaffiusumili naatsorsuutit takutippaat ukioq taanna tunisassiorneq tamakkiisoq mio. kr.-usoq. (Kalaallit Nunaanni Naatsorsueqqissaartarfiup naatsorsueqqissaarnernut toqqorsivia). Kisitsisit taakku marluk akornanni naleqqiussissut 42 procentiuvoq.

19 ittumik inuiaqatigiinni ilusissaq pillugu aammalu uagut politikeritut inerisarnermut tunngatillugu qanoq inissisimanissatsinnik - tunngaviusumik oqallinneq. - Naalakkersuisunit tigulaarinninneq (2011) Nassuiaat aqqutigalugu Naalakkersuisut suliffeqarfinni Namminersorlutik Oqartussat pigisaanni sunniuteqarluarnerusumik ingerlatsinissamik tapersersuisumik aqqutissiuipput. Takussutissaqarfiit marluk erseqqissarpavut: Siullertut siulersuisuni atorfillit politikerillu ikinnerutillugit inuussutissarsiutigalugu inuussutissarsiuteqarfinneersut amerlanerit. Tamanna iluatsippoq imi siulersuisuni ilaasortat inuussutissarsiuteqarfinneersut 48 procentiunerinit aamma atorfillit politikerillu 52 procentiunerannit 2011-mi inuussutissarsiuteqarfinneersut 90 procentinngorlutillu taamaallaat 10 procentit atorfiliullutillu politikerinut allanngoriaateqarsimapput, Figur 8 inn. Figur 8 Suliffeqarfinni Namminersorlutik Oqartussat pigisaanni siulersuisut inuttalersorneri Najoqq.: Naalakkersuisut (2011) Siulersuisuni inuussutissarsiutitigut pikkorissaanerup malitsigisaanik suliffeqarfinni ingerlatsillualertoqarneranik, imaluunniit ingerlatsillualernerup nalinginnaasumik pisariillisaasoqarneranik inuussutissarsiuteqarnikkullu pikkorissaanermik annertunerusumik alaatsinaalersimasoqarneranik takussutissiinersoq oqaatigiuminaappoq. Ukiunili pingasuni Namminersorlutik Oqartussat suliffeqarfiutaanni annerpaani arfineqpingasuni sulisut 724-nik ikileriarsimapput, 2008-mi init 2011-mi nut, Figur 9 inn. Takussutissiaq 1996-imeertikkaanni ikileriaat suli annertuneruvoq.

20 Figur 9 Namminersorlutik Oqartussat aktieselskabiutaanni aamma suliffeqarfiit aningaasaqarnikkut aqutaanni arfineq-pingasuni anginerni sulisut Nalun.: Ilusiliap takutippaa ukiumut nalunaarutini sulisut amerlassusaannik inernerisat suliffeqarfinni makkunani: Royal Greenland A/S, KNI A/S, Royal Arctic Line A/S, Air Greenland A/S, TELE Greenland A/S, Nukissiorfiit, A/S Inissiaatileqatigiit INI aamma Mittarfeqarfiit, taakku 2010-mi Namminersorlutik Oqartussat aktieselskabit pigineqartuni suliffeqarfiillu aningaasaqarnikkut aqutaanni sulisuusuni tamakkiisuni 97 pct.-iupput. Piffissami imi paasissutissiisarfiup ajoquteqarnera pissutigalugu A/S Inissiaatileqatigiit INI aamma Mittarfeqarfinni tulleriissutut ittussatut naatsorsuutigisaqarneq atorneqarsimavoq. Najoqq.: Siulersuisoqarnermut allattoqarfik, Kalaallit Nunaanni Naatsorsueqqissaartarfik (2012a) aamma suliffeqarfiit ukiumoortumik naatsorsuusiaat 2008-miilli ikilisarnernut annertunerpaaffiupput Royal Greenland aamma KNI, Figur 10 inn. Figur 10 Sulisut amerlassusaasa allanngorneri, 2008-mit 2011-mut Najoqq.: Siulersuisoqarnermut allattoqarfik, Kalaallit Nunaanni Naatsorsueqqissaartarfik (2012a) aamma suliffeqarfiit ukiumoortumik naatsorsuusiaat Aappassaattut annikillisaaneq imaluunniit tapiissutinik nuussisarnerit atorunnaarsitsivinneq pillugit kissaateqarneq aqqutigalugu sunniuteqarluarnerusumik ingerlatsinissamik tapersersuisunut Namminersorlutik Oqartussat suliffeqarfiutaannut Naalakkersuisut aqqutissiuussisimapput. Niuerfigisanut aalajangersimasunut akinik appasinnerusunik pilersuisinnaaniarluni niuerfinnut allanut tunisassiornermi aningaasartuutinut naleqqiullugu akinik qaffasinnerusunik piumasaqaateqartoqartarnera tapiissutinik nuussisarnerit isumaqar-

21 put. Tamanna unammillernikkut equngalersitsisinnaavoq, tassalu suliffeqarfik nioqqutaasumut imaluunniit sullissinermut kisermaassisuuppat, aammalu nioqqutinut sullissinernullu aningaasartuutit immikkoortortani unammillerfiusuni suliffeqarfiup immikkoortortanit kisermaassiffigisaanit akilerneqartippagit. Tamanna Namminersorlutik Oqartussat suliffeqarfiutaannut atuukkajuttuuvoq. Taamaattumik akit unammillernermut akilittut nioqqutinut sullississutinullu aningaasartuutit qanittuullutilluunniit ataanniissinnaammata suliffeqarfinnut unammillertuusunut niuerfimmut isernissaq orniginaraniluunniit akilersinnaanngivippoq. Patsisaasoq tassaavoq sinneqartoorutinik pilersitsisinnaannginnerat. Taamaattumik inuussutissarsiutinik siuarsakkanik nutaanik pilersitsinissamut avataanit aningaasaliisartunik aggersaanissamut taamaalillunilu nammineq napatitssumik aningaasaqarnermut politikkikkut anguniagarisatut nalunaarutigisamut naleqqiullugu tapiissutinik nuussisarnerit kigaallassaataalersinnaapput. Allanit neqeroortartoqannginnerup unammillerneq sanngiillisarpaa, tamatumalu akit qaffatsittarlugit. Tamatumalu suli annertunermik neqerooruteqartartuusup suliffeqarfimmik sunniuteqarluanngitsumik ingerlatsisilerlugu. Taamaattumik aningaasaqarnermut inatsit aqqutigalugu assersuutigalugu sullissinissamik isumaqatigiissutitigut pisariaqartitatut tapiissutinik nuussinerit atuutsilernissaat pitsaanerpaasartuussaaq. Taamaaliornikkut politikerinit inunnit toqqarneqartunit tulleriiaarissutit tunuliaqutaralugit ammasuuneq akimullu isiginnissinnaaneq isumannaarneqassaaq. Ilutigalugulu niuerfeqarfiit pissusissamittut tapiiffigineqarnissamik pisariaqartitsisut pillugit erseqqissaaneq pinngussaaq. Aalisarneq Aalisartut tassaapput inuussutissarsiortoqatigiit immikkut navianartorsiorfillit imit 2009-mut suliffeqarfiit inunnit ataasiakkaanit pigineqartunit 283-iusunit matuneqartunit 232-t aalisartoqarfimmit nunalerisoqarfimmiillu Kalaallit Nunaanni Naatsorsueqqissaartarfik naapertorlugu pisuupput. Inuussutissarsiummit manna tikillugu annertuumik ilanngartertoqaraluartoq suli annikitsumik tunisassiortutut aalisartut arlallit suli ingerlatsipput, suliffissamit allamit nassaarnikkut aningaasaqarnikkut iluanaarutaat aalisarfiunerpaamit pissarsiarisaannit aammalu ukiup sinnerani pisortanit ikiorsiissutinik inuussuteqarnermit annertunerunngitsut. Aalisartut piniartullu akornanni ukiup ilaani suliffissaaleqisoqarneq ukiut tamaasa januaarimi annertunerpaaffeqarpoq. Ukiup ilaani suliffissaaleqineq immikkut ajornartorsiutaavoq kikkut tamarmik paggatassiissutinik killeqanngitsumik aalisartarfianni, taamaalilluni sapinngisamik sukkanerpaamik annertunerpaamik aalisarniartoqartarluni pisassarititaasunit tamakkiisunit annertunerpaamik pissarsiniartoqartarfiani, kingornatigullu pisassaqarfiunngitsuni (pisassat apriilimi ammaanneqartarput) pisortanit ikiorsiissutinik pisoqartarluni. Pisassarititat nungukkaangata tamatuma nassatarisaanik suliffissuit ukiumi siusissukkut aamma matuneqartariaqarput, suliffissuarni sulisut suliareqqitassat amigaataaneri pissutigalugit angerlartiinnartariaqartarlutik. Kalaallit Nunaanni Naatsorsueqqissaartarfimmit immikkut paasiniakkap suliarisaata takutippaa inuit angerlaannartitaasarnermik patsiseqartumik suliffeqarfeqarfimmit tapiissutisisut amerliartuaartut, Figur 11 inn.

22 Figur 11 Suliffissuarnit angerlartitaasut amerlassusaat sivisussutsillu Najoqq.: Kalaallit Nunaanni Naatsorsueqqissaartarfimmit immikkut paasiniakkat, juni 2012 Inuussutissarsiorfimmi, Kalaallit Nunaata nunanit allanit isertitaqarnissamut pingaarnertut tunngavigisaanit aalisakkanik suliffissuarni aalisartunut sulisuusunullu pisortanit ikiorsiinissamik pisariaqartitsineq tassaavoq ingerlatsinerlunnermut takussutissaq. Taamaattumik ingammik sinerissap qanittuani qaleralinniarneq aaqqissuusseqqiffigissallugu pissusissamisoorpoq, tassuunakkut inuussutissarsiutip unammillersinnaasup attanneqartuarnissaanut isumannaarisoqassammat. Sinerissap qanittuani aalisarnermik allanngorsaanissamik suliniutit ilaattut 2011-mi qaleralinniarnermut a- qutsinissamik pilersaarut akuerineqarpoq, Aalisarnermut Naalakkersuisoqarfik inn. (2011). Malitsigisaatut Namminersorlutik Oqartussat nalunaarummi 2. februar 2012-imeersumi sinerissap qanittuani qaleralinniarnerup inatsisilersornerani allannguutit arlallit naammassivaat. Aalisarnermi ingerlatsilluarnerpaat akilersinnaanerpaallu pitsaasunik atugassaqartuarnissaat aaqqissuussinerup nutaap isumannaassavai, aalisartulli ingerlatsinerlunnerpaat suliffeqarfiillu akilersinnaannginnerpaat ukiut arlerlugit inuussutissarsiut qimakkiartuaassallugu. Paarlattuanik aalisartunut sulifeqarfinnullu kingoqqiuttunut aningaasarsiarisat qaffakkiartussasut naatsorsuutigineqarput. Allanngorterneq pingaarnertut aalisartunut kingoqqiuttunut ataasiakkaanut iluaqutaassaaq, taamaalisoqarneratigut aningaasarsiat qaffannerinik misigisaqassammata. Taamatuttaaq inuiaqatigiit allanngorternermik iluaquteqassapput, tassalu pisortanit ikiorsiissutinut inuussutissarsiutinullu tapiissutinut aningaasartuutaasut ikilippata, ilutigalugulu akileraartarnermi isertitat qaffallutik. Aalisartunut piniartunullu utoqqaanernut naleqqiullutik aalisartut piniartullu inuusuttut allanngorternermut sungiussiaarnerussagunarput, aammalu inuussutissarsiorfinni siuarsakkani piginnaasassatut pisariaqartitaannik pissarsisinnaalluarnerussallutik 5. Inuusuttut amerlanerit aaqqissuusseqqinnernik tunngaveqartumik aalisartoqarfiup avataani suliffissanik periarfissarsiorpata, imaluunniit aalisartoqarfimmi akuulernissaq ingalassimaniarlugu utoqqaanerit amerlanerit tamaaniiginnassaqqoorput; aaqqissuussisoqartoqaraluartorluunniit. Taamaattorli aamma aalisartoqarfimmiipput ataatsimooqatigiissut amerlasuut, ingerlariaqqinnissamut ikiorneqarsinnaasut, Figur 12 inn. 5 Akileraarnermut Atugarissaarnermullu Ataatsimiititaliarsuup (2011) aalisartunut piniartunullu (FF-imik ikiorsiissutit) 40-t 65-illu akornanni ukiulinnut (pensiuunisiaqalernermut naleqqussakkamik) ukioqassusermik tunngaveqartumik inissisimaffiup aalajangersimasup ataani isertitalinnut akileraarusigassamik ikiorsiissummik eqqussuinissamik periarfissaq nassuiarpaa. Taamatut aaqqississuussinerup naak suliffeqarfimmut suliffeqalernissamut piareersimanngikkaluartut aalisartut piniartullu isertitaqarnissaannik isumannaarinissamik anguniagaqarneq isumagissavaa, ilutigalugulu ikiuut aalisartunut piniartunullu utoqqarnut saaffiginniffeqartitaatillugu.

23 Figur 12 Sinerissamut qanittumi qaleralinniarnermi akuersissutissimasut ukiumikkut agguataarnerat Najoqq.: Kalaallit Nunaanni Aalisarnermik Nakkutilliisoqarfimmit paasissutissaatit Inatsisinngortutut Namminersorlutik Oqartussat nalunaarutaat 2. februar 2012-imeersukkut akuersissutigisami allannguutinik tunngaviusumik pisoqarfiusoq aallaavigalugu aqutsisoqarfittut iliuutsinit nutaanit suliassaqartitsinernik sunniutissanik nalunaarusiamut naatsorsuisoqarsimavoq (aamma tapiliussani Boks 3 innersuutigineqarpoq). 1. Sinerissamut qanittumi qaleralinniarnermi angallatinut 6 m-it sinnerlugit angissusilinnut annertunerpaamik pisassarititalinnik (inunnit ataasiakkaanit pisassat tunineqarsinnaasunik) piffissamik killilersugaanngitsunik akuersissutit atuutsilerneqassapput. Pisassarititat sinneri suli angallateerarsortunut angallatinullu mikinerusunut allanut tamanut aalisarfigisassatut aqutsivigineqassapput. Tassani immikkoortortami pineqartumi tamakkiisumik pisassarititaasut nungunneqarnissaasa tungaannut killeqanngitsumik aalisartoqaqqusaavoq. 2. Angallammut ataasiinnarmut qaleralinnik aalisarnissamut taamaallaat akuersissummik peqartoqassaaq; angallammik annertunerusumik peqateqarluni angallateeqqamit aalisarnissamut akuersissuteqartoqarunnaarneranik isumaqarpoq. 3. Akuersissutit amerlisarnissaat unitsinneqassapput, akuersissummillu nutaamik piniaraanni siornamut atugassiissutaareersoq atorneqarsimaqqaassaaq. Allannguutit tamakku immikkoortukkuttuutaanut anginerusunut isertitaqarfiunerusunullu eqiterussineq tapersersorpaat. Taamaalillutik sulisut pisariaqanngitsut allamik suliffissarsiortussat immikkoortiterneqarput. Naatsorsuutit nalunaarusiami immikkoortumi nassuiarneqarput 6. Inerniliussaq tassaavoq aqutsisoqarnermi iliuutsit nutaat ukiut arlerlugit inunnik 340-t 420-llu akornanniittut suliffissaaleqilersissagaat, suliffigisassamullu allamut nuutsillugit. Kinguppanniarneq Qaleralinniarnermi aaqqissuussinerit saniatigut 2011-mit 2012-imut pinngortitalerinermi siunnersorneqarnerup nassatarisaanik kinguppanniarnermi tamakkiisutut pisassarititat, TAC, 19 pct.-inik ikilisinneqassapput. Taamatut annertoorsuarmik ikilisitsineq kinguppaatit artukkersimaneqarneranik piffissangaatsiamilu taamaaginnassaneranik uumassusilerisut (biologit) naliliinerisa nassataraat, tapiliussani Boks 4 inn. 6 Aalisarnermi aaqqissuussinernit sunniutit pillugit nalunaarusiaq Inuussutissarsiornermut Suliffeqarnermullu Naalakkersuisoqarfimmut saaffiginninnikkut imaluunniit Copenhagen Economicsimut toqqaannartumik saaffiginninnikkut pissarsiarineqarsinnaavoq.

24 Taamaattumik ikilisaaneq sivisunerusumik atuussinnaammat kinguppanniarfimmi isertitat sulisoqarnerlu artukkersimaneqalissapput. Inatsisartut inatsisaat nr. 8, 22. november 2011-meersukkut sinerissamut qanittumi kinguppanniarnermi pisassarititat sinerissamut qanittumut TAC-ertaq 10-mit 15 pct.-imut qaffanneqarpoq, piginnittuunermilu pissutsit allanngortinnissaat siunnersuutigineqarluni. 7 Taamatut aaqqissuusseqqinnerup kilisaatinut ikinnerusunut anginerusunullu, annertuumik ingerlatsinermik iluaqutinik atuilluarsinnaasunut eqiterussinissamik ineriartortuarnissaq tapersersorpaa. Ineriartornerup ataasiakkaanut isertitarisat malunnaatilimmik annertusisissinnaavai, aammattaarli sulisoqarneq annikillisissinnaallugu. Aalisarnermi aaqqissuussinerit sunniutaat Taamaattumik kinguppanniarnermit qimaguttut sinerissap qanittuani aalisarnermit pingajorarterutaat allaat tikillugit naatsorsuutigineqarpata, ilanngullugulu imarsiorluni kinguppanniarfimmi suliffissuarnilu sulisunit 19 pct.-it (assingalugu akuerisaasumik kinguppattassani ikilisaaneq), missiliuutigalugu sulisut inunnik 676-inik ikileriarfeqassaaq, qaleralinnilli aalisartuusutut kingoqqiuttuni isertitat annertusissallutik, Tabel 3 inn. Tabel 3 Qaleralinniarnermi kinguppanniarnermilu sulisut isertitallu Maannakkumut Tunngavittut pissuserititaq Sulisut Sulisumut ataatsimut isertitat Sulisut Sulisumut ataatsimut isertitat Qalerallit imarsiortut sinerissap qanittuani suliffissuit Kinguppaat imarsiortut sinerissap qanittuani suliffissuit Katillugit Nalun.: Aalisarnermi maannakkut isertitat nalunaarsornerannik nassuiaat takussutissiaq A innersuutigineqarpoq. Najoqq.: Copenhagen Economics, OS Consultingimit (2011), Aalisarnermut Naalakkersuisoqarfimmit (2011) aamma Aalisarnermut Ataatsimiititaliarsuarmit (2009) kisitsit tunngavigalugit Tabelimi kisitsisit taamaallaat maannakkut inissisimaffinnut aamma aaqqissuusseqqinnernut sunniutinut agguaqatigiissitamik missiliuutit nalunaarsorpaat. Taamaattorli tunngaviusutut pissuserititami aalisarnermi aaqqissuussinerit sunniutaat pillugu nalunaarusiaq naapertorlugu allannguutinik naammasseriikkanik tunngaveqartuusup malussarissutsimik misissueqqissaarinerup takutippaa tutsuiginakannersumik sinerissap qanittuani qaleralinniarnermit inuit 340-t 420-llu akornanni peerutissasut, aalisartullu kingoqqiuttut i- sertitamikkut marloriaatingajammik isertitaqalissasut. Aaqqiissutaasut nassatarisaannik imarsiorluni qaleralinniarnermut imaluunniit aalisakkanik suliffeqarfissuarmut imaaliallaannartumik sunniuteqartoqassasoq naatsorsuutigineqanngilaq. Maannakkut aalisariutaasut pisassaqarsinnaanermikkut piginnaassusaata annertuallaarneranik naatsorsuutigisanut, kiisalu tassuuna ataasiakkaanut tunisassiarisinnaasatut pisassarititat eqqunneqarnerisa kingornatigut piffissamut ungasissumut taakkunanit qanoq annertutigisut atorneqarsinnaanerannut atatillugit naa- 7 Inatsisissatut siunnersuummit tigulaakkkat: Aalisarneq siuarsarniarlugu Naalakkersuisut siunnersuummi uani siunnersuutigaat aalisarneq unammillerluarsinnaassuseqartoq siuarsarniarlugu sinerissap qanittuani aalisariutit pisariaqartumik nutarternissaannut ajornannginnerusumik aningaasaliisinnaasoqarnissaa.

25 tsorsueriaatsikkut teknikkikkut nalornisoqarfik annertunerpaaq pinngorpoq. Tassunga atatillugu inuussutissarsiutigalugu aalisartut nalunaarsugaanngitsumik namminneq atugassaminnik aalisarnerat, ilaquttanut tunisaqarnerat, kiisalu kalaalimineerniarfinni tunisisarnerat akileraartarfimmut nalunaarutigineqarneq ajortut annertussusaat immikkut nalornissutigineqarpoq. 8 Kinguppanniarnermi missiliuutigalugu inuit 300-t, imarsiorluni aamma sineriammut qanittumi aalisarnermi suliffissuarnilu agguataarneqartut suliffeqarunnaassapput. Ilanngunneqassaaq najugaqarfinni inuiaqatigiinni inuussutissarsiutini allani toqqaannanngitsumik suliffeqarnikkut sunniutit immikkut ittoq. Ingammik nunaqarfinni, aalisarneq inuiaqatigiinni amerlasoorsuarnut qitiusumik isertitaqarfiulluni. Tassani inuussutissarsiummit suliffeerunneq, illoqarfinnullu anginernut nutserneq nunaqarfinni inuussutissarsiutit sinnerinut tunisaqarnissamut periarfissanik ajortittunik kinguneqassaaq, taakkunanissaarlu sulisut malitsigisatut ikileriassallutik. Aalisarneq tassaavoq Kalaallit Nunaanni tunngaviusutut inuussutissarsiutitut taaneqartartoq inuussutissarsiut inuiaqatiginni sunut sulianut allarpassuarnut tunngavissiisoq. Tapiliussami Boks 5-ip inuussutissarsiutinut allanut tunisassiornermut aalisarnerup annertungaatsiartumik pilersuisuuffigisaa nassuiarpaa, ilanngullugulu Kalaallit Nunaanni Naatsorsueqqissaartarfiup suliffeqarfissanik ilassutissanik naatsorsuinera. Tamakku tunngavigalugit kinguppattassat ataavartussamik ikileriarnerisa nassatarisaannik aalisarnermi suliffeqartut toqqaannanngitsumik immikkut ikileriarnerat inunnut 100-t missaannut nalunaarsorneqarsinnaavoq. Qaleralinnik aalisarnermik aaqqissuusseqqinnerup malitsigisaanik imaaliallaannaq immikkut ittumik toqqaannanngitsumik suliffeqarnikkut sunniuteqartoqarnissaa naatsorsuutigineqanngilaq, tamakkiisumik pisassarititaasutut akuersissutigisat, tunisassiorneq aamma isertitat allannguuteqarfiorpianngimmata. Qaleralinnianulli kinguppannianullu suliffeeruttuusunut tunngatillugu immikkut ittumik ilorraap tungaanut toqqaannanngitsumik suliffeqarnikkut sunniuteqartitsisuupput, aamma aalisarnermik inuussutissarsiorfimmi, inuussutissarsiorfinni allanik suliffissarsissagunik. Aalisartunut ataasiakkaanut allamik suliffissarsinissamut aalisarfiusumit peerunneq periarfissaviunera aaqqissuussinernut sunniutinut naleqqiullugu nalornissutaavoq. Aalisarnermik inuussutissarsiummit imminut akilersinnaanngitsumik qimatsinermit suliffimmullu nutaamut ikaarsaariarluni aqqusaagassai iluatsissappata neqerooruterpassuarnik tapersersuivigisariaqarpoq. Ajornartorsiutit tamakku kingusinnerusukkut nassuiarneqassapput. Allanngortitaqarnermilli aqqusaagassat isumagineqanngippata aaqqissuussinerit sunniutai annikillissapput, aalisartullu isertitamikkut artukkersorneqartut nutaamik suliffissarsioratik piffissani sivisunerusuni pisortanit ikiorsiissutisiniassapput. Taamaattumik Tabel 3-mi suliffeqarfinni ikileriarnernut missiliuutit annikippallaamik naliliiffigisaasimasinnaapput inuiaqatigiit sinnerinut annertuunik, toqqaannanngitsunik sunniuteqartoqarpat, imaluunniit annertuallaamik naliliiffigisaallutik allanik qinigassanik suliffissanik periarfissaqassanngippat. Taamaattumik qaleralinniarfimmi kinguppanniarfimmilu allannguutit tamakkiisumik atuutsilernerisa kingorna suliffissaaleqinermut tamakkiisumik missiliussineq tassaasinnaavoq akuttussuseq inunnut inut plus/minus inuit 150-it. Ullumikkut illoqarfinni suliffissaaleqisunit init eqqugaasunit, ilanngullugit nunaqarfinnit suliffissaaleqisut t missaat, aammalu aalisartut suliffeeruttut t taakkunanillu sunniuteqarfiit. Taamaattorli aalisartuni taakkunanit arlallit allanik suliffissanik nassaarnissaat naatsorsuutigineqarpoq, taamaalillunilu suliffissaaleqisuni ajornartorsiutaasoq assingusumik annikillissalluni. Qulaani pineqartut naapertorlugit Namminersorlutik Oqartussat suliffeqarfiutaasa iluanni ingerlatsinermi pitsanngorsaajuarneq siunissamut suliffissaaleqinerup ineriartornera suli annertunerusumik artukkersoqqissinnaavaa. 8 Rasmussen, R. O. (2005) pisat piffissami mi nalunaarsorneqanngitsorpiat nalingi nalunaarsorpai, inunnullu inuussutissarsiutigalugu piniarsinnaatitaanermut uppernarsaatilinnut immikkoortortaq najoqqutassiartaqanngitsoq aalisarnerup nalinganik marloriaat tikillugu kinguneqartitsisinnaasoq.

26 Piffissalersuut Aalisartoqarfimmi aaqqissuussinerit sunniutaannut piffissalersuut nalunaarsoruminaappoq. Aalisartut maannakkut atugarisaasa allatullu qinigassaasa saniatigut ataasiakkaat tunisassiarisinnaasatut pisassarisaannut siammasissumik niuerfiusup qanoq ingerlalluartiginissaanik aalajangerneqarput, Aalisarnermi aaqqissuussinerit sunniutaat pillugu nalunaarusiaq innersuussutaavoq. Taamaattumik qaleralinniarnermut aaqqissuusseqqinnerup eqqunneqarneranit aaqqissuusseqqinnerup tamakkiisumik sunniuteqarfiunissaanut allannguilluni piffissamik missiliuutaasinnaasumik assersuutissaqarpugut, taamaalillunilu inuussutissarsiummik aalisartut ingerlatsinerlunnerpaasa amerlanersaasa qaqugu qimatsisimanissaannut: Imarsiorluni kinguppanniarnermi 1991-imi ataasiakkaat kaaviiaartitassaattut pisassarititat eqqunneqarput. Ukiut tallimat qaangiuttut, 1996-imi, angallatit 57 pct.-ii atorunnaarsimapput, Aalisarnermik aaqqissuussinerit sunniutaat pillugu nalunaarusiaq innersuussutaavoq. Paarlattuanik sinerissap qanittuanik kinguppanniarnermi, 1996-imi IOK-mik aaqqissuussinerup atorneqalerfiani 2001-ip tungaanut savituumik ineriartortoqanngilaq. Aalisartorpassuit suliffeqarfinnut piffissat suliffiusussat il.il. paarineqarfissaannut nuuttariaqarneq kultureqassutsikkut aporfiusutut oqaatigineqarpoq kulturi alla, allatullu eqqarsartariaaseq (Ataatsimiititaliaq nakerisarsiunngitsoq (Det uvildige udvalg) (2005)). Taamaattorli aalisarnermik qimatsinissamik aalisartut aningaasaqarnikkut patsisissaqannginnerat assigiinngissutaasimagunarpoq aalajangiisoq. Ilaatigut pisortanit tapiissutisinissamut aaqqissuussinerit arlallit nassatarisaannik, aaqqissuussinermut anguniakkamik akerliliisut: 2004-p tungaanut kiilukkaanut tunisinermit tapiissutit 40 øret; 2003-p tungaanut literikkaamut orsussamut tapiissutit 53 øret; angallatinut nutaanut aningaasaliissutitut tapiissutit, nutarsaanerit iluarsaassinerillu, kiisalu aalisartut namminneq pisassaminnik pisaqareernerminni sinnilimmik piginnaasalinnut pisassarisani teknikkikkut qaffaanerit. Kiisalu aalisarnermik inatsimmi killiliissutit nassatarisaannik aningaasaliinissanut attaveqarnissap amigaataanera ineriartornermik kigaallatsisimasinnaavoq. Aatsaat 2001-imi iluserisamut naleqqussarneq aallartippoq (2001-imi angallatit 70-it missaannit 2005-imi angallatinut nut), pisortanit tapiissuteqarnermi aaqqiissutaasut 2001-imi atorunnaarsinneri ilutigalugit mi aalisariutaatilinnik matusinernut tapiissusiortoqarpoq, aammalu aammalu aalisariutaatilinnut killilikkanik tunisassiornermik akuersissutit atuutsinneqalerput, tassani tunngavigineqarluni angallatinik anginerusunik ingerlalluarnerusunillu pisiaqarnissaat. Aaqqissuussinernut sunniutaasumut piffissalersuutaasumullu ilippanaatilittut pingaarutilittut pissutaasoq kingulleq tassaavoq aalisartut aaqqissuussinernut pisassarisallu ikilisinnerinut sivisussusissatut naatsorsuutigisaat. Aalisartut aningaasaqarnikkut artukkersimatitaasut siunissami kutterimik sanileqarluni angallateeqqamit aalisarsinnaasoqalissasoq naatsorsuutigippatigu, imaluunniit pisassat imaluunniit tunisinermi akit qaffaqqissasut inuussutissarsiummik qimatsinissamik aalajangiussiniarneq kinguartissavaat. Akuersissutit amerlisinnissaasa matuneqarnerat Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisoqarfik naapertorlugu tassaavoq aaqqiissutaagallartussatut isumaliutigisaq, siusinnerusukkullu paarlakaatsitamik inuussutissarsiutigalugu aalisarnermut akuersissutit amerlisinneri ammarneqartarlutillu matuneqartarsimapput, politikkikkut ammaanissamik piumasaqarnerup paarlattuanillu uumassusilerisut matusinissamik piumasaqarnerisa nassatarisaannik. Akuersissutit amerlisinnissaannik tutsuiginartumik matusisoqarnera illua tungaani aalisartut aningaasaqarnikkut artukkersimaneqartut piffissani artukkiiffiusuni inuussutissarsiummit qimatsigallartinnaviissavaat, aappaatigulli inuussutissarsiutip qimannissaa pillugu inaarutaasumik aalajangiussinissamut aalisartunut kajumissaataasinnaavoq, assersuutigalugulu illoqarfinni ataavartussanik allanik suliffissarsiortissinnaallugit.

27 1.3 Suliffeqarneq sumi pinngortarpa? Inuussutissarsiutit annerpaat aamma tassaapput suliffissarsinissamut imaaliallaannaq annertunerpaamik periarfissaqarfiusut. Ilaatigut pisortaqarfimmi, kiisalu niuerfimmi iluarsaassisarfinnilu ipput, aammali assartuisoqarfik, sanaartortoqarfik, akunnittarfiit, neriniartarfiit aamma niuertoqarfinni sullissiviit malittarinnilluarput, Figur 13 inn. Figur mi pingaarnertut suliffeqarfiit katitigaaneri Nalun.: Pisortaqarfimmiipput pisortani (kommunini naalagaaffiusumilu) sullississutaasut, ilanngullugit ilinniartitaaffik, inunnik isumaginnittoqarfik peqqinnissaqarfillu. Imaaliallaannaq pisortaqarfittut immikkoortoqarfik immikkoortitaartinneqarsinnaanngilaq, soorlu ilinniartitaanermut immikkoortoqarfik, peqqinnissamut immikkoortoqarfik aamma pisortani allattoqarfik. Pisortaqarfimmili sulisuusut sunik ilinniagaqarneri takuneqarsinnaapput. 62 procentit taamaallaat meeqqat atuarfiannit ilinniagaqartuupput assingisaanilluunniit (tunngaviusunik nalinginnaasumik ingerlassat), 4 procentit ilinniartitsisutut ilinniagaqarput, 14 procentit inunnik isumaginnittoqarfimmit peqqinnissaqarfimmilluunniit ilinniagaqarput, 6 procentit aqutsisoqarnermut ilinniagaqarsimapput, 7 procentilli missaat sivisunerusumik ilinniagaqarsimallutik. Tamakku saniatigut sinneruttoqatigeeqarpoq. Najoqq.: Kalaallit Nunaanni Naatsorsueqqissaartarfiup naatsorsukkanik toqqorsivia, aamma Kalaallit Nunaanni Naatsorsueqqissaartarfimmit immikkut paasiniakkanik tunngaveqartumik nammineq naatsorsukkat imi juunimi internetimi suliffinni inuttalersuiniarluni pilerisaarutit takutippaat maannakkorpiaq pisortaqarfinni suliffiit pingaarnerutillugit inunnik isumaginniffimmi peqqinnissaqarfinnilu, kiisalu ilinniartitsisutut atorfiit piumaneqarnerusut, Figur 14 inn. Tamatumalu saniatigut nalinginnarmik akunnattumik sivi-sussusilittut ilinniagaqarnermik pisariaqartitsisuni allaffeqarfiit, aningaasaqarnerup pisortatullu suliffiit ilui-ni piumaneqartuusut ilusiliami takuneqarsinnaapput.

28 Figur imi juunimi internetimi atorfinnut pilerisaarutit suussutsinut agguataarlugit Najoqq.: Dansk Jobindex, Kalaallit Nunaanni atorfiit Ungasinnerusoq isigalugu suliffiit nutaat aningaasaqarfimmi sumiiffinni allani pilersinneqarsinnaapput. Aatsitassarsiorfiup iluani inuussutissarsiorfinni siuarsakkani nutaanik suliffeqarfissanut periarfissanut allanngorterneq manna tikillugu arriitsumik ingerlasimavoq. Patsisaasut ilagisinnaavaat suliniutit nunarsuaq tamakkerlugu aningaasaqarnikkut ajornartorsiorfiup sunniutaanit sunniivigineqarsimanerat, ilaatigut Kalaallit Nunaanni aatsitassarsiorfinnik suliaqartuni aningaasaliisartutut suliffeqarfinni aningaasaleerusussutsip annikillisimaneranik isumaqarsimalluni. Taamaattorli suliniutit taakku ilarpassui qanittukkut ujaasisoqarfimmit pilersitsivittut tunisassiorfittullu ingerlassanut suliffeqarfissatigut annertunerusumik pisariaqartitsisunut ikaarsaariarsinnaassapput. Tabel 4-mi takuneqarsinnaavoq aatsitassarsiorfimmi sulisussanik pisariaqartitsinermut Aatsitassarsiornermut Naalakkersuisoqarfiup missiliuutaa, aatsitassarsiorfinni suliniutini piareersimanerpaani ingerlatsinerup nalaani sulisut amerlanerpaaffissaat alaatsinaallugit.

29 Tabel imi aallartinneqartussatut naatsorsuutigisani aatsitassarsiorluni suliniutini sulisussanik pisariaqartitsinerit Nalunaq (Crew Gold Corporation) Citronen Fjord (Ironbark) Isua (London Mining) Killavaat Alannguat (TANBREEZ Mining Greenland) Qeqertarsuatsiaat (True North Gems Inc) Maarmorilik (Angel Mining) 80 (D) 80 (D) 80 (D) Annertunerusunik paasissutissaqanngilaq Paasissutissartaqanngilaq (A) (D) (D) (D) (D) (A) (A) (A) 700 (D) 700 (D) 700 (D) 100 (A) 100 (A) (D) (D) (D) (D) 80 (A) 80 (D) 50 (D) 50 (D) 50 (D) 50 (D) Ikke oplyst (A) 100 (D) 100 (D) 100 (D) 100 (D) Katillugit Nalun.: (A)-p Sanaartorfiup nalaa nalunaarpaa, (D)-p Ingerlatsiviup nalaa nalunaarpaa Najoqq.: Aatsitassarsiornermut Naalakkersuisoqarfik 20. juli Peqqissutsimut tunngasutut piginnaasaqarfiit aamma siunissami piumaneqarnissaat naatsorsuutigineqassapput. Patsisaasoq tassaavoq utoqqaat siunissami amerliartuaassanerat, Figur 15 inn. Kalaallit Nunaanni Naatsorsueqqissaartarfimmit ilusiliap innuttaasut 60-iliillutillu taakku sinnerlugit ukiullit siunissamut amerlassusissaat takutippai. Figur inik ukiuliit amerlassusaasa siunissami amerlassusissaat Najoqq.: Kalaallit Nunaanni Naatsorsueqqissaartarfiup innuttaasut amerlassusissaannik naatsorsuinera Kiisalu takornariaqarfik siunissami nutaanik suliffinnik pilersitsisinnaasutut naatsorsuutigineqarluni inuussutissarsiutitut siuarsakkatut taaneqarsinnaavoq, ataaniittoq inn. Figur 16-ip qulaani isumaliutersuutit tunu-liaqutaralugit Kalaallit Nunaanni suliffeqarfimmi allanngorterfik eqikkarpaa. Suliffissanik nutaanik

30 pilersi-tsinissamut periarfissaqarnerpaaffik aatsitassarsiornermi suliniutit aallartisarnerannit pisuunera ilusiliap erseqqissumik takutippaa. Figur 16 Kalaallit Nunaanni suliffeqarfimmi allannguutit: 2012-imut naleqqiullugu suliffiusut allanngorterneri Aatsitassarsiornermi suliniutaasinnaasut allat Peqqinnissaqarfik, utoqqarnik isumassuineq il.il. Takornariaqarneq Aatsitassarsiornermi suliniutit aallartitat, kiisalu niuernermi, assartuinermi sanaartorfimmilu malitsigisatut suliarisat Aalisartoqarfimmi suliffiit atorunnaartut Nalun.: Siumut naatsorsuutigisat takussutissaataannaavoq siunissamilu piviusutut inerikkiartornermut eqqortutut takussutissiassatut paasineqassanani. Ilusiliamut naatsorsuutigisat makku tunngavigineqarput: imi aalisarnermi sulisut katillugit inunnik 676-inik ikileriarfiussaaq imit 2017-imut takornariaqarfik tassungalu atasutut inuussutissarsiutit (katillugit inuit it) tamakkiisumik 5 pct.-inik annertuseriassaaq. Peqqinnissaqarfimmi isumaginninnermilu sullissivinni sulisoqarneq Kalaallit Nunaanni Naatsorsueqqissaartarfimmit innuttaasut amerleriaatissaannik naatsorsuineranit inuit 64-it sinnerlugit ukiullit amerlassuseqataannik amerlisipput. Aatsitassarsiorfik sanaartornerup nalaani ( ) Tabel 4-mi sulisussatut nalunaarsukkanik 20 pct.-inik aammalu ingerlatsinerup nalaani (2016-) 50 pct.-inik amerleriarfiussaaq. Tamanna sanaartorfiup nalaani 5 pct.-inik ingerlatsinerullu nalaani 2 pct.-inik niuertoqarfimmi, assartuisoqarfimmi aamma sanaartortoqarfimmi sulianik annertusisitsinermut tunngavissiivoq. Najoqq.: Copenhagen Economics 1.4 Siunissami piginnaasanik piumasarisat Siunissami piginnaasat inuussutissarsiorfiup pisariaqartitaanik aallaaveqassapput. Piginnaasanik aamma nunami sumiiffiusuni pisariaqartitsinerit. Nuna nunarsuarmi allaneersunit pimoorussisunik ulikkaarneqassanngippat, inuussutissarsiorfiilli nutaat atugartuussutsimik neqeroorutaanik nammineq atugaqarniassappat suliffeqarfiit inuussutissarsiuteqarfiit piumasaqaataannik naapitsisinnaassapput. Kalaallit Nunaat tassaanngilaq nuna ungasissorsuarmiittoq. Kalaallit Nunaat tassaavoq nuna nunarsuarmut tamarmut suliffeqarfiusoq, taamaalillunilu Kalaallit Nunaanni sulisartuusut nunarsuarmit tamarmit sulisartuusunut aamma unammillertuupput. Namminersuutigalugu suliffeqarfinnut najugaqarfimmeersunit sulisoqarnissaq akikinneruvoq, aatsaalli aalajaatsuullutillu piginnaasaat eqqortuuppata. Nunanit allanit sulisussanik pissarsiorneq suliffeqarfinnut akitsorsaataavoq. Tamannali aaqqiissutissaasinnaavoq pisariaqartoq, najugaqarfimmi sulisussat pissarsiarineqarsinnaanngippata. Taamaattumik najugaqarfimmi sulisunik atugaqarnissaq tunngaviatigut kaammattuutigissallugu ajortuunngilaq. Sinneruttoq tassaavoq Kalaallit Nunaanni sulisartuusuni piginnaassutsit eqqortuunissaat, aammalu sulisussarsiornissap pisariunanilu eqaatsumik pisinnaanissaa. Qaqutiguunngitsukkut namminersuutigisatut suliffeqarfiit piginnaanngorsaanermi aningaasartuutit ilaannik nammatsinissaminnut piareersimasarput. Arlallillu, ingammik suliffeqarfiit angisuut suliffimmik sungiusarfiup imaluunniit ilinniartitsiffiup nalaani, innuttaasunik suliffeqarfimmit ukiualunni avissaaqqasimasut sulilernissaannut tapersersuisinnaasunik isumaginnikkusuttarput. Suliaqarfiusut arlallit sulisut ilinniagaqarsimanngitsuinnangajannik sulisoqartarput, sulisunilli ilinniagaqarsimasunik annertungaatsiartumik sanaartortoqarfik pisortaqarfiillu suliffeqarfiutaat atuisuupput, Figur 17 inn.

31 Figur 17 Ilinniagaqarnernut agguataarlugit pingaarnertut suliarisat, 2010 Nalun.: Ilanngunneqanngillat pisortani suliffiit aamma suliffeqanngitsut. Nalunaarsuut paasissaanngilaq * Ilanngullugu Ilinniartitaaneq, peqqinnissaqarfik aamma isumaginninnermi sullissisarfiit. Nalunaarsuut paasissaanngilaq. Najoqq.: Kalaallit Nunaanni Naatsorsueqqissaartarfimmit immikkut paasiniakkat Aalisarnermik inuussutissarsiutip iluani piginnaasanik pisariaqartitat Aalisarnermi aaqqissuusseqqinnerit suliffissaaleqilersitsiinnanngillat, aammali piginnaasanik nutaanik angallatinut anginerusunut, aammalu tunisassioriaatsinik akilersinnaanerusunik inerikkiartortitsinermut attuumassuteqartunik pisariaqartitsillutik. Siunissami aalisarneq ilaatigut suliffinnik akissarsiaqqortuunik, soorlu angallatit naalagaannik, sulisut imarsiornermi isumannaallisaarnermik pikkorissarsimasunik il.il. amerlanernik pisariaqartitsissaaq. Tunisassiornermissaaq eqqiluisaarnerup iluani pitsaassutsip kivitsiviginissaa pisariaqarpoq, taamaattumillu inuussutissarsiummi sulisut nalinginnaasumik ikiliartoraluartut tamanna puigorneqartariaqanngilaq. Sanaartorfimmi piginnaasanik pisariaqartitat Sanaartortoqarfik tassaavoq Kalaallit Nunaanni immikkoortoqarfiit avataaneersunik sulisussarsiorajunnerusoq, pingaartumik nunat avannarliit sinnerinit. Nunat avannarlermiut Kalaallit Nunaanni tamaani sulisussaqanngippat killeqanngitsumik tikillutik suliffittaarsinnaapput. Taamaattumik sanaartorfimmi sulisut nunat avannarlerneersut amerlassusaat nalunaarsorsimanngillat. Taakku ilarpassui tassaapput ilinniagaqarsimasut immikkullu ilisimasallit, soorlu illut atortussianik ulorianartunik sananeqaatillit iluarsaannerinik isaternerinillu. Taamaattorli suliassat taakku ilaat ilinniagaqarsimanngitsunit, taamaattorli immikkut sulisussatut piginnaanngorsarsimasunit isumagineqarsinnaapput, tassaavorlu suliaqarfik najugaqartuusunik suliffissanik neqerooruteqarsinnaasoq. Suliaqarfik siuarsarpoq, aatsitassarsiornermilli suliniut ataaseq amerlanerilluunniit ujaasinermit sanaartorfiup nalaanut ikaarsaariassappat annertusisamik siuarsarnermik misigisaqarfiusussaq, nassataralugu inunnik eqqortunik piginnaasalinnik annertunerulersumik piumasaqalerneq. Isumassuinerup perorsaanerullu iluani piginnaasanik pisariaqartitat Innuttaasuni ineriartorneq aallaavigalugu ukiuni takkuttussani innuttaasut utoqqaanerusut isumaginissaannut assaat amerlanerit pisariaqartinneqalissapput. Ingammik utoqqaat innarluutillillu isumaginerini ilinniagaqarsimanngitsut atorsinnaapput, Inunnik Isumaginninnermik Ilinniarfiup naatsorsuutigaa. Aammali perorsaasoqarfiup iluani sulisunik amigaateqartoqarpoq, tamaanilu ilinniagaqarsimanngitsut ilinniaqqereernerup piumasaqaatit naapissinnaavaat. Tassani ingammik pikkorissartitsinerit 0-6-inik ukiulinnut tunngatillugu perorsaanermut tunngasuussapput.

32 Takornariaqarnermi sullissinermilu piginnaasanik pisariaqartitat Ullumikkut takornariaqarfik naalagaaffimmi tunisat ataatsimut nalinganni 4 procentit missaannik ilapittuivoq, suliaqarfillu siuarsartuuvoq: Ukiuni kingullerni tallimani (taamaallaat 2009 pinnagu) umiarsuarni takornariartaatini ilaasut amerliartuinnarsimapput, soorlulusooq nunanit allanit timmisartut tikittarfiisigut ilaasut amerliartorlutik. Islandimut tassanngaanniillu timmisartorfinni ilaasut 2007-miilli 75 procenterujussuarnik amerleriarsimapput. Takornariaqarnermut periusissiami nutaami Naalakkersuisut immikkoortoqarfimmut periusissatut anguniakkanik saqqummiussisimapput, taakkulu ukiuni tulliuttuni tallimani 5 procentimik siuarsaanermik nassataqassapput, tassaniissallunissaaq suliaqarfimmi suliffeqarfitsigut 5 procentimik siuarsarneq (Naalakkersuisut (2012)). Siuarsartuarnissaq suliaqarfimmi anguniakkanik tapersersuisunik piginnaanngorsarnerup ineriartortinnissaanut periarfissiornissamik aalajangerneqarpoq. Taamaanngippat suliffiit soorlu aamma ilaannakortumik ullumikkut taamaaliorneratut sulisartunut ilinniarsimanngitsunut nunap avataaneersunut tiguneqassapput. Greenland Tourism naapertorlugu suliffeqarfiit ingammik suliaqartunut annertuunut, attassillualereersimasunut inuussutissarsiornikkullu ingerlatsilluartunut akunnittarfeqarfiit, neriniartarfiit assartuisarfiillu iluini suliaqartunut atasuupput, taakku ukiup ilaani pisartut atugaqarfigalugillu sivitsorsinnaallugit, tunisassiat ataasiakkaat isertitaqarfiunerisa annertusarneri ilutigalugit. Suliffinnit inunnit ataatsinit ingerlassanit aallartisaarunillu angisuujunngitsunit suliffeqarfiit ikittuinnaat pilersinneqassapput takornariaqartitsinermik aningaasartuutit annertuupilussuummata. Taamaattumik takornariaqarfiup iluani suliffigisassat amerlisassappata suliffeqarfinnit attassillualereersimasunik qanimut suleqateqarneq pingaartuuvoq. Takornariaqarfimmi sullissinikkut suliffeqarfiit qaqutiguunngitsukkut aalajangersimasunik ilinniagaqarnissamik piumasaqarfiugajunngillat, inuttulli piginnaaffeqarfinnut annertuunik piumasaqarfiusarlutik. Taamaattumik Greenland Tourismip siunnersuutigaa suliffeqarfinni tigussaasunik suliaqarnernik akulerutsitanik ilinniakkanik nangitsisoqartassasoq. Aatsitassarsiorfimmi piginnaasanik pisariaqartitat Aatsitassarsiornermi inuussutissarsiutitut suliniutit arlallit piareersarneqarput. Tassaapput suliniutit suliffeqarnissamut annertuupilussuarmik ilippanaatillit suliaqarfinnut allanut naleqqiullutik annertunipilussuarnik aallartisarneqassappata. Aammattaarli tassaapput suliniutit suliffeqarfeqarfimmik unammillertitsisut, inuiaqatigiinnullu iluaqutissartaliissappata sukumiisumik piareersarnissamik pisariaqartitaqartut. Aatsitassarsiorfimmut piginnaanngorsarneq allanillu ilinniagaqarnerup piumasaqarfigai innuttaasut ataasiakkaat pikkorissarnerit arlallit pikkorissarfigissagai, aatsitassaqarfimmi suliffimmut piginnaaneqarfeqalersinnaassaguni, atuuffippassuillu aamma tigussaasunik misilittagaqarnissanik pisariaqartitsipput. Taamaalilluni tassaavoq suliaqarfik sulisorisanut annertuunik piumasaqarfiusoq. Aammali suliaqarfiuvoq sulisunik i- linniagaqarsimanngitsunik piginnaanngorsaanermik suliaqarnissamik sungiussisimasoq, qaqutiguunngitsukkut silamiilluni inuussutissarsiutigisanit, soorlu nunalerinermit aalisarnermillu pisoqqaanik, aammalu nammineq sungiusartitsisarfimmigut sulisut eqqortunik piginnaaneqalernissaannik isumaginnittarluni. Taamaattumik suliaqarfiuvoq Kalaallit Nunaanni sulisartuusunut pingaarnermik isigalugu tulluulluartuusoq. Piginnaanerit suut misileraaffiussanerinut tamakkiisumik takusassaqarniarluni inuussutissarsiuteqarfiit sinnerinut naleqqiullugu aatsitassarsiorfik aallaavimmigut allaanerusumik iluseqartuunera paasissallugu pingaaruteqarpoq. Ilaatigut inerikkiartortitsinerit nalaat sivisupput ujaasisoqarnerup aallartinneranit ingerlatsilerniviit aallartinnissaasa tungaannut ukiorpassuit ingerlasinnaapput. Ilaatigut nunarsuarmit tamarmit a- ningaasanik niuerfeqarfimmit aningaasaleerususussutsimit suliaqarfiusoq pisariaqartitsivoq. Kingullertullu suliaqartussanik pisariaqartitsinerit nalaatani ataasiakkaani assigiinngitsupilussuupput, aammalu akuersis-

33 suteqarnernut, tuluttut oqaatsinik piginnaanernut aamma peqqissutsinik misissuinernut tunngatillugu piumasaqaatit sulisorisassanut annertuunik piumasaqarfiupput. Pissutsit tamakku Kalaallit Nunaannit sulisuusut aatsaat annertunerusumik naleqqussaareernerup kingornatigut kissaatigisatut annertussuseqartumik suliaqarfiusumut akulerussinnaanerannik atuutsitsipput, akuliussinnaanermulli aqqut akuersissutisisimasunik IBA-mik isumaqatigiissusiorsinnaanernit tapersersorneqarput, tassani najugaqarfimmit sulisorisanik atorfinitsitsinissamut naleqqiullugu Naalakkersuisut anguniagarisaannik erseqqissumik oqaasertalersorneqarmata. Aatsitassarsiornermi suliniutini ineriartortitsiviit nalaat Aatsitassarsiornermi suliniutit pingaarnernik aqqusaagassartaqarput pingasunik: Ujaasineq, tassanilu inernerisaq ilorraap tungaaniippat aammalu tullissaanut aningaasaqarnermi aningaasaliisoqarsinnaappat sanaartornerup nalaa ukiut arlerlugit sivisussuseqarsinnaasoq, kingornatigullu ingerlatsinerup nalaa pilersarluni. Ujaasinerup nalaa akuersissutisisimasuni toqqaannartumik atorfinitsitaasunik qaffasissunik ilinniagaqarsimasunik (nunanit tamalaaneersunit) ilisarnaquteqarput, aammattaarlu immikkut suliassalittut ilinniarsimanngitsunik ikittuinnarnik. Ilinniagaqarsimanngitsunut sulineq tassaavoq ukiup ilaanut tunngasoq, taamaattumillu atorfininnerit nalaat sivikitsuinnaasarput. Sanaartornerup nalaa piiagarisanut tunisassiorfiliornernut tunngasuupput: Piiaaviit, ammasut imaluunniit nunap iluani qaarusuliat, imaluunniit sinerissap avataani uuliamik qalluisoqarneranut atatillugu tunisassiorfiit. Aatsitassanik tunisassiorfissuarmi sanaartornerup nalaa suliffeqartitsinikkut atugassiuinerpaavoq, immikkut sulialinnut ilinniagaqarsimanngitsunut suliassat pingaarnerutillugit suliffeqarfiutillit, illuliornermut sanaartornermullu immikkoortortap, logistikkip, assartuussinerup sullissinerullu iluiniillutik. Uuliasiorfimmi immikkut sulialinnut suliassat pingaarnerutillugit logistikkimut, tunisassiornermut, pigaartoqarnermut, assartuussinermut, sullissinermut aamma isolatøritut sulinernut il.il. atasuussapput. Aatsitassarsiorfinni aamma uuliamik tunisassiorfinni sulinerit holdinik paarlaassuinertut aaqqissugaasarput, sumiiffigisami tunisassiorfimmi sivisunerusumik campsit/akunnittarfiit najugaqarfigineqartarlutik, angerlarsimaffimmi sunngiffimmit sivisunerusumit paarlakaassorneqartunit, taamaattumillu aqqutit ungasissutigut suliffigisamukaqattaartoqartarpoq. Atorfininnermut piffissarititat suliassat sivisussusaannit aalajangerneqartarput, arlallit ukiup ilaanut tunngasuutitaasassallutik. Ingerlatsinerup nalaa immikkut sulialinnut ilinniagaqarsimanngitsunik assorsuaq pisariaqartitsisoqarfiuvoq. Ingerlatsinerup nalaaniipput suliffiit assigiinngiiaartut iluini suliffeqarnissamik isumaqatigiissutit piffissamut sivisuumut atuuttussat nalinginnaasut, immikkoortortanut niuerfeqarfimmi sullissinernut, logistikkimut cargomullu, tunisassiornermut, aserfallatsaaliuinermut housekeepingimullu agguataarneqarsinnaasut. Aatsitassarsiorfinni uuliasiorfinnilu sulinerit holdinik paarlaassuinertut aaqqissugaasarput, sumiiffigisami campsini sivisunerusumik najugaqartoqarluni, angerlarsimaffimmilu sunngiffimmit sivisunerusumit paarlakaassorneqarlutik, taamaattumillu aqqutit ungasissutigut suliffigisamukaqattaartoqartarluni.

34 Figur 18 Ingerlatsiviup nalaani immikkut sulialinnut suliffiit s UJAASINEQ Asimi suliani assistentit, uumasunik nakkutilliisutut assistentit NIUERFEQARFIMMI SULLISSINERIT LOGISTIK & CARGO Allaffissorneq, pilersuineq, naatsorsuuserineq, Biilinik ingerlatitsisut, umiarsuarmi assistentit, riggerit, terminalassistentit, umiarsualivilerisut, TUNISASSIORNEQ ASERFALLATSAALIUINEQ HOUSEKEEPING Qaarusummi sulisut, roustabouts, maskiinanik ingerlatsisut, qaartiterinermik siulersuisut Tammaarsimaffimmik/maskiinanik/sanaartukkanik aserfallatsaaliuineq, toqqorsivinni pisortat, eqqaavilerineq, montørit, assassugassaqarfiit, ikorfalior- Catering, eqqiluisaarineq, errorsineq, stewardesse Nalun.: Ullumikkut Kalaallit Nunaanni nangitsilluni ilinniakkat neqeroorutaasut pualasuunik allassimapput Najoqq.: Inuussutissarsiornermut Suliffeqarnermullu Naalakkersuisoqarfik Pilersuisooqataasut atuuffii Immikkut sulialinnut ilinniagaqarsimanngitsunut suliffiit ilarujussui pilersuisooqataasuni, akuersissutisisimasunut suliassat ilaannik suliaqartartuni ipput. Pingaarnertut pilersuisup suliat ilaat annertunerit, soorlu cargot assartuinerillu tamarmik neqerooruteqarfigai, taannalu akuersissutisisimasumut toqqaannartumik suleqateqarpoq. Suliffeqarfiit taakku suliaqarfimminni (nunani tamalaani) immikkut ilisimasaliupput, akuersissutisisimasullu tungaanit ilaatigut akuersissuteqarnermut, aningaasaqarnikkut aalajaatsuunissamut aammalu sulisorisanut tutsuiginartunut attaveqarnissamut tunngatillugu piumasaqaaterpassuarnik naapitsisinnaassallutik. Pilersuisooqataasut aappaanni pingajuannilu inissisimasut pingaarnertut pilersuisunut ikiuisarput imaluunnit tunisassiat ilaannik pilersuillutik, soorlu aserfallatsaaliuinermut, cateringimut (nerisassaqartitsinermut) imaluunniit sungiusarnermut/-nangitatut ilinniagaqarnermut atatillugu. Periarfissaqassappat pilersuisut taakku ilaat aatsitassarsiorfiusumut nunap pissusaatigut qanittuusumi issapput, assersuutigalugu 2011-mi Cairnip misileraalluni qillerineranut atatillugu Aasiannisulli. Inerikkiartorfittut nalaatani assigiinngitsuni atorfinitsitaanerup sivisussusaatigut toqqissisimanassusaatigullu assigiinngiiaarnipilussuup nassataraa Kalaallit Nunaannit sulisuusut ingerlatsinerit nalaanni periarfissaqassappallu sanaartornerit nalaanni inuiaqatigiit tungaannit isigigalugu isertitaqarfiunerpaassasoq. Tassani IBA-mik isumaqatigiissutit piumasaqaatit attanneqarnissaannut sakkutsialaapput, aammattaarlu suleqatigeeriaatsinik akuersissutisisimasut sulisuulersussallu iluaqutigisinnaasaannik ineriartortitaqartoqarsinnaalluni. Pilersuisooqataasut immikkoortortami assorsuaq inissisimaffigisamikkut pingaaruteqassusaat suliffeqarfinnik qanorluunniit annertussusilinnik qanimut suleqateqarnissap tamaani najugalinnik sulisunik atuisoqarsinnaassaneranut aammalu qanoq annertutigisumik aalajangiisuuneranik isumaqarpoq.

35 Kapitali 2 Suliassaqartitsinermut politikkimut inatsisitigut tunngavigisaq Kalaallit Nunaanni suliffissaaleqinermut atatillugu sunik piumasaqaateqartoqarlunilu pisussaaffeqarnersoq inatsisitigut tunngavigisap nalunaarpai. Inatsisitigut tunngavigisaq, minnerunngitsumillu kommunini inatsisaasup piviusutut isumagineqarnera suliffissaaleqisumut sunik piumasaqartoqarneranut suliffissaaleqinermullu atatillugu sunik neqeroorfigineqarnerinik aalajangiisuuvoq. Kapitalimi matumani immikkoortortamut inatsisaasut suut atuunnersut, qanorlu ullumikkut aqutsisoqarnikkut pissutsit innersut misissorneqassapput..1 Suliffissaaleqinermut atatillugu inatsisitigut tunngavigisat Suliffissaaleqisunut pisortanit ikiuutit inatsisartut peqqussutaat marluk, kiisalu nalunaarutit ilitsersuutillu a- tasuusut inatsisitigut najoqqutaralugit akiliutigineqartarput: Pisortanit ikiorsiissutit pillugit Inatsisartut peqqussutaat nr. 15, 20. november 2006-imeersoq, aamma Suliffeqanngikkallarnermi ikiorsiissutit pillugit Inatsisartut peqqussutaat nr. 5, 1. juni 2006-imeersoq. Inatsisartut peqqussutaat sorleq atuutilissappat tamanna innuttaasut siusinnerusukkut suliffeqarfimmut attaveqarsimaneranik aalajangerneqartarpoq. Pisortanit ikiorsiissutit pillugit Inatsisartut peqqussutaat nr. 15, 20. november 2006-imeersup siunertaraa i- nunnut pisortanit ikiorserneqarnissamik erniinnaartumik pisariaqartitsinerup nassatarisaanik aningaasaqarnikkut isumannaallisaaviginninnissaq. Suliffeqanngikkallarnermi ikiorsiissutit pillugit Inatsisartut peqqussutaat nr. 5, 1. juni 2006-imeersumut tunngavigitinneqarpoq innuttaasup suliffissaarunnini sioqqullugu minnerpaamik sap. akunnerini 13-ini minnerpaamik nal. akunnerini 182-ini suliffeqarsimanera, aammalu suliffissaaleqilerneq nammineq pisussutiginngikkaa, angerlartitaanermik imaluunniit nappaateqarnermik patsiseqassalluni. Pisortanit ikiorsiissutinik innuttaasup kissaatigisaatut akiliisoqarnissaq tunuliaqutaralugu suliffissaaleqisumik tigussaasumik allanik ilinniagaqartitaanermut piginnaanngorsarnermullu periarfissat atuutilissapput. Suliassaq tunngaviatigut kommuninit isumagineqarpoq, naalagaaffimmillu tapiissutitigut aningaasaliiffigineqarluni, suliaasartorli tassaavoq Namminersorlutik Oqartussat tassanngaannartumik najugaqarfimmi suliffissaaleqinerup ilaannakortumik aningaasaliiffiginnittarnerat, saniatigullu suliffissaaleqinerup akiornissaanut tunngatitanik iliuutsini arlalinni peqataallutik, soorlu 2011-mi Suliffissaaleqisunut Immikkut Ittumik Iliuuserisat aamma imi Suliffissaaleqisunut Iliuusissatut pilersaarut, tamarmik nuna tamakkerlugu iliuuserisaasut, Naalakkersuisunit akuerineqarlutillu annertunerpaamik aningaasaliiffigineqartuusut. Inuusuttut 18-it inorlugit ukiullit immikkut inissisimasuusut Pisortanit ikiorsiissutit pillugit Inatsisartut peqqussutaat nr. 15, 20. november 2006-imeersup inuusuttunut 18-it inorlugit ukiulinnut namminneq pilersuinissamut pisussaaffeqanngitsunut tunngatillugu angajoqqaaminnit pilersorneqarnissaannik tunngaveqartuunera maluginiartariaqarpoq. Suliffeqanngikkallarnermi ikiorsiissutit pillugit Inatsisartut peqqussutaat nr. 5, 1. juni 2006-imeersoq tunuliaqutaralugu akiliutit taamaallaat inunnut 18-ileereersimasunut suliffeqanngikkallarnermi ikiorsiissutigineqarnissaannut tunngavissiivoq. Taamaattumik suliffissaaleqinermut atatillugu inuusuttunut 18-it inorlugit ukiulinnut pisortanit ikiorsiissutinut periarfissaqanngilaq, suliffeqarfimmuttaaq sulisussatut piareersimanissaminnut pisussaaffeqanngillat. Taamaattorli inuusuttut Suliffissarsiuussisarfimmut nalunaarnissaminnut nammineq toqqagaqarsinnaapput.

36 Inuusuttut suliffissaaleqisut aalajangiussamik nalunaarsuisoqannginnera tunuliaqutaralugu maannakkut nunami inuusuttuni suliffissaaleqisoqarnera eqqortumik nalunaarsorneqarsinnaanngilaq. Taamaattorli 2012-imi januaarimi paasissutissat Inuussutissarsiornermut Suliffeqarnermullu Naalakkersuisoqarfimmut nassiussat takutippaat Qaasuitsup Kommuniani inik ukiullit 229-t ilinniagaqarsimanngitsutut suliffissaaleqisutut nalunaarsorsimagai, aammalu Kommuneqarfik Sermersuup inik ukiullit 108-t nalunaarsorsimagai. Taakkunani suliffissaaleqinerpiaq nunamut tamarmut annertunerulaassasoq naatsorsuutigisariaqarpoq. Sulisinnaassusermik oqaatsit atugaasut Pisortanit tapiissutit akiliutigineqartinnagit suliffissaaleqisut ataasiakkaat suliffeqarfeqarfimmut sulisinnaasutut piareersimanissaminut pisussaatitaavoq. Pisortanit ikiorsiissutit pillugit Inatsisartut peqqussutaat nr. 15, 20. november 2006-imeersumi kapitali 3, 8-mi tamanna aalajangiunneqarpoq, allassimammat: Kommunalbestyrelsi pilersuinermut akiligassanullu aalajangersimasunut kiisalu ataasiartumik aningaasartuutinut pisortanit ikiorsiissuteqarsinnaavoq, qinnuteqartup 7-imi piumasaqaatit naammassisimappagit kiisalu 1) Suliffissaqanngikkuni suliffissaminillu naammaginartumik neqeroorfigineqarsimanngikkuni pimoorullugulu suliassarsiortuunngikkuni. Tamanna Pisortanit ikiorsiissutit tunniunneqartarnerat, iliuusissatut pilersaarutit, sulisinnaassuseq il.il. Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 4, 15. marts 2007-imeersumi erseqqissarneqarpoq, kapitali 3, 3, imm. 2-mi allassimammat: Piumasaqaataavoq, qinnuteqaateqartut ( ) suliffissarsiuussisarfimmut nalunaarsimassassut suliffissaqarsinnaanissamut ikiorserneqarsinnaanissaq siunertaralugu. Suliffeqanngikkallarnermi ikiorsiissutit pillugit Inatsisartut peqqussutaat nr. 5, 1. juni 2006-imeersumi, kapitali 3, 7, imm. 3-mi allassimavoq suliffeqanngikkallarnermi ikiorsiissutit akiliutiginissaannut tunngavigineqarmat suliffissaaleqisoq imaluunniit angerlartinneqaannarsimasoq sulisinnaassuseqassasoq suliffeqarnermilu sulisussarsiarineqarsinnaassalluni. Suliffeqanngikkallarnermi ikiorsiissutit pillugit Inatsisartut peqqussutaat nr. 5, 1. juni 2006-imeersumi, kapitali 3, 7 imm. 4-p naqissuserpaa Naalakkersuisut suliffeqanngikkallarnermi ikiorsiissutinik qinnuteqaateqartut sulisussarsiarineqarnissamut pisussaaffii pillugit sukumiinerusunik maleruagassanik aalajangersaassasut aammalu taamatut Pisortanit ikiorsiissutit tunniunneqartarnerat, iliuusissatut pilersaarutit, sulisinnaassuseq il.il. Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 4, 15. marts 2007-imeersumi kapitali 3 periarfissippaa sulisinnaanermut periarfissat imatut suliffissarsiornermi pineqartup nalinginnaasuusut iluani iluaqutiginiarneqarsimassasut aammalu suliffinnut aalajangersimasunut inuttaqanngitsunut qinnuteqassasoq. Taamaalilluni sulisinnaassusermut oqaatsit atorneqartut inatsisini atuuttuusuni erseqqissumik oqaasertalerneqarsimapput, suliffissaaleqisullu suliffeqarfimmi sulisinnaanissaminut qanoq iliuuseqarnissaanut erseqqinnerusumik nassuiaasoqarnissamut periarfissaq taakkunaniilluni. Suliffissarsiuussisarfimmi suliffissaaleqisup nalunaarsorneranut aammalu suliffissaaleqisup suliffinnik innersuussutaasunik akuersinissaanut, imaluunniit kommunip suliffissaaleqisumik innersuussippat piginnaanngorsaalluni pikkorissarnernut peqataaneranut sulisinnaassusermut oqaatsit atorneqartut attaviliutigineqartarnerat nalinginnaasumik ingerlassaasarpoq. Suliffissaaleqisulli assersuutigalugu sulisitsisunik ornigunninnermigut suliaqarluni suliffissarsiornissaanut, qaammammut isumaqatigiissutaasunik amerlassusi-

37 likkanik qinnuteqaatinik nassiussisarnissaanut, nunap ilaani allani suliffinnut piareersimanissaanut assigisaanilluunniit uppernarsaatissanik piumasaqartoqarnissaa nalinginnaasumik ingerlassaasanngilaq. Taamaattorli suliffissaaleqisut suliaqarlutik suliffissarsiornissaat pillugu Kommuneqarfik Sermersooq piumasaqaammik eqqusseqqammersimavoq. Pisortanit ikiuutit akiliutigineri sioqqullugit suliffissaaleqisoq qaammatit tamaasa marlunnit pingasunut qinnuteqarfeqarsimanerminik uppernarsaateqarsinnaanera kommunip piumasaqaatigaa. Tassaavoq immikkoortortami ingerlattakkanik sakkortusaaneq, taamaattorli tamanna erseqqissumik inatsisit atuuttut iluanniippoq. Suliffissaaleqisumit annertunerusumik suliaqaatigalugu peqataaqataanissap akisussaaffeqassutsillu pissarsiarinissaa kommunip siunertaraa, maannakkullu sivikitsumik suliffeqareernermikkut arlaleriaqattaarlutik innuttaasunut suliffissaaleqilersartunut piumasaqaatinik sakkortusaanissaminut kommunip periarfissat misissuataarpai. Tassaavoq isummanik allannguineq tapersersussallugu kajungernartoq, suliffissaaleqisummi ataasiakkaat suliffissaaleqinermik ajornartorsiutaasup iluarsiiviginiarnissaanut namminneq iliuuseqarlutik akuulernissaannut kaammattuuteqarmat. Iliuusissatut pilersaarut Suliffimmi piujuartuusumi siunissamullu isumannaakkami innuttaasup suliffissaaleqisup suliffeqarfiusumut uterteqqinnissaanut suliaqarnermi iliuusissatut pilersaarusiorneq assorsuaq pingaaruteqartutut sakkussiaavoq. Immikkoortortamut inatsisaasut erseqqissuupput: Innuttaasup atugarisaanik tamakkiisunik isumaginninniarnermut iliuusissatut pilersaarut ikiorsiissutaassaaq. Tassani atornerlugaqarnermut ajornartorsiutit, inuttut inerisarneq, piginnaanngorsarneq, ilinniagaqarneq, suliaqaqqilerneq, suliffimmik attassiinnarnissaq, peqqissarneq aamma/imaluunniit allamik ilinnigaqarneq, kiisalu inissiaatileqatigiinnut il.il. attaveqarnerit qanoq pissanerinut ilitsersuut ilaassaaq. Pisortanit ikiorsiissutit pillugit Inatsisartut peqqussutaat nr. 15, 20. november 2006-imeersumi kapitali 4, 11-p aalajangersarpaa pisortanit ikiorsiissutisisartut imminut tunngasumik iliuusissatut pilersaarusiuunneqarnissamut pisinnaatitaasoq. Iliuusissatut pilersaarutit tamarmik tunngavimmikkut suliffissaaleqisoq ikiorsiissummut allamut imaluunniit kommunimut allamut nuuppat malittarissavaat. Taamaattorli suliffissaaleqisut piffissami ullunit 14-init sivikinnerusumi pisortanit ikiorserneqarnissamik pisariaqartitsisut taamatut pisinnaatitaaffeqanngillat. Taamaalilluni soorlu aalisakkanik tunisassiorfimmi imaluunniit aalisartutut arlalinnik sivikitsukkuutaanik sulinngiffeqartarluni suliffeqalersarnermik taarseraaffiusunik peqartoqarsinnaavoq tamanna iliuusissamik pilersaarusiornermik kinguneqartitsinani. Inuussutissarsiutitoqaasoq taamaatinneqanngippat inuussutissarsiummi nutaami tamakkiisumik imminik pilersulernissamut iliuusissatut pilersaarusiornisssamut kommune imaluunniit innuttaasoq annertoorsuarmik kajujuummissuteqassagunanngillat. Iliuusissatut pilersaarut sunniuteqassaguni soorunami iliuuseqarfiulertariaqarpoq. Tassunga piumasarineqarpoq aallartitsiniutit iliuusissatut pilersaarummi atulersinniakkat naammassisinnaasariaqarnerat, aammalu aqqutaani aporfiusinnaasut piaartumik piiaarneqassallutik, imaluunniit pisunut nutaanut iliuusissatut pilersaarut naleqqussassalluni. Ullumikkut kommunit innuttaasut suliffissaaleqisut tamarmik iliuusissatut pilersaarusiugaanissaannut annertoorsuarnik unammillerfissaqarput. Ingammik suliffissaaleqisut isorliunerusuni, imaluunniit najugaqarfinni mikinerusuni najugaqartuusut iliuusissatut pilersaarusiorfigineqarajunngillat, ilitsersuisussat piginnaasallit pigineqannginneri aammalu nuna tamakkerlugu inuussutissarsiuteqarfiup pisariaqartitaannik najugaqarfiusumi ilisimasat annikitsuinnaaneri pissutaallutik. Taamaattorli innuttaasut iliuusissatut pilersaarusiorfigineqarnissaminnut pisinnaatitaaffiat inatsisaasuni erseqqissumik oqaasertalersugaavoq, iliuusissatullu pilersaarutip innuttaasup atugarisai tamaasa aallaavigissa-

38 vai, taamaallaallu ilinniagaqarnermut suliffeqarnermullu tunngasuinnaanngitsut. Immikkoortortami aqutsisoqarnikkut iliuuserisartakkat nukittorsassapput, aammalu kapitali 4-mi allassimasutut Piareersarfinni ilitsersuisut ilinniarsimasut siunissami matchgruppe 1-imi 2-milu suliffissaaleqisunut iliuusissatut pilersaarusiornerit tamaasa isumagisassavaat, inunnilli isumaginninnermik siunnersortit matchgruppe 3-mi suliffissaaleqisunut iliuusissatut pilersaarusiortariaqarlutik, taamaalilluni pitsaassuseq isumannaarneqarsinnaaniassammat..2 Pikkorissarnermi ajunngitsorsiassat kaammattuinerlu Suliffeqanngikkallarnermi ikiuutit SIK-mi sulisup ilinniarsimanngitsup minnerpaamik akissarsiassaasa 90 procenteraat. Innuttaasunut ataasiakkaanut ikiuutisiat naatsorsorneri inunnut ataasiakkaanut naatsorsuutinik tuniliaqartumik suliarineqartarput, taamaattorli sapaatip akunnikkaanut annertunerpaamik 2.977,60 kr.-ullutik. Paarlattuanit pisortanit ikiorsiissutit akit aalajangersimasut kiisalu inuit ataasiakkaat pisariaqartitaannik akulerussilluni akiliutigineqartarput, taamaattorli annertunerpaamik SIK-mi sulisup minnerpaamik akissarsiassaasa 65 procentiattut. PKU-mi agguaassassat ataanni nunami sulianik iliniarfinni piginnaanngorsarnermi pikkorissartitsinermut ilinniartitsinermullu, angalanermut najugaqarnermullu aningaasartuutit matuneqartarput, kiisalu peqataanut pikkorissarnermi ajunngitsorsiassiisoqartarluni. Pikkorissarnermi ajunngitsorsiassat pikkorissartunut ataasiakkaanut sapaatip akunnikkaartumik kr.-iupput, kommunimullu akiliutigineqartarlutik. Tamatuma kingorna kommunip pisortanit ikiorsiissummut tapiliummik pikkorissartoq tunisarpaa, taamaalilluni pikkorissarnermi ajunngitsorsiassatut naleqqussisat pikkorissartup aningaasat tigusarlugit. Taamaattumik nunami sulianik ilinniarfinni sammisatigut piginnaanngorsarnermik pikkorissarnernut peqataanissamut innuttaasunut ataasiakkaanut aningaasaqarnikkut annertoorsuarmik kajumissaasoqarpoq. Peqataasoq ilinniagaqarnissaminut piumassuseqaraluarpat aammalu pikkorissarneq iliuusissatut pilersaarummi aaqqissuulluakkami ilaanersoq ilaannginnersorluunniit peqataasoq aningaasat atugassat annertunerit pissarsiaralugillu najugaqarnermut angalanermullu akiliussaavoq. Suliffissaaleqisut pikkorissartinnissaannut kommunit assingusumik aningaasaqarnikkut annertuumik kajumiffissaqarput, pikkorissartitsinermummi ajunngitsorsiassat pikkorissartitsinerup nalaani suliffissaaleqisumut pisortanit kommunip ikiorsiissuteqarfigissanngimmagu. Sulianik ilinniarfinnit akiliiniarnikkut aaqqissuussineq tamanna isornartorsiorneqarpoq, taakkumi kommunit naammattumik pikkorissartitsinerni suliffissaaleqisut sammisat tungaasigut kajumissuseqartut kisiisa i- sumannaarlugit peqataatinnginnerat misigisimavaat. Misissuisarneq ajorpallaarpoq assersuutigalugu taaneqarsinnaavoq 2011-mi ukiami Aatsitassaqarnermut Ilinniarfiup pikkorissartitsinerinut inunnit 22-nit marluinnaat namminneq nalunaarpaat suliffeqalernissaminnut aporfissaqarnerpaaffitsik tassaasoq imigassamik atornerluinertik sammisamikkullu amigaateqarnertik pinnagu. Aatsitassarsiorfimmi atorfininnissaq pitsaasumik peqqissuseqarnissamik piumasaqartitsineranut ataqatigiissillugu isigissagaanni taakku marluk i- migassamik atornerluinerminnut katsorsartinneqareernermik kingorna sammisamik pikkorissartitsinermut peqataatinneqarsimasariaqanngikkaluarput. Pikkorissartitsinermut aningaasartuutit qatangiinnarput. Kommunimut pikkorissartitsinernut misissuisartunut, aammalu suliffissaaleqisumut misissorneqartumut aningaasaqarnikkut iluanaarfiusinnaanera naleqquttuunngilaq. Akiliisitsinermik aaqqiissut nalilersoqqittariaqarpoq, maannakkut aaqqiissutaasoq sulianik ilinniarfinni sammisanik pikkorissartitsinernut eqqortunut inuit eqqortut akuerineqarnissaannut naammaginartumik isumaginnittarnera, aammalu pikkorissartitsineq suliffigiligassamik siuarsaasumik pingaarutilimmik iliuusissatut pilersaarummut ilanngussimanera paasiniarniarnissaa siunertaralugu siunertaralugu.

39 .3 Atugarliulernissamut nakkaattoorfissaq Ukiuni arlertuni ingammik isorliunerusuni suliffissaqartitsineq Nunatta karsianit tapiissuteqarfiunissaminik pisariaqartitsisimavoq. Tassaasunik suliffeqarfinnut imminnut akilersinnaanngitsunut ingerlatsinermut tapiissutitut, nioqqutinut pissusissamisoortumik piumasarineqanngitsunut tunisaqarnermut tapiissutitut, i- maluunniit suliffeqarfinnit matuneqarallartunit sulisut angerlaannartinnerinut atatillugu pisortanit ikiuutit akiliutiginerinut, imaluunniit piniartunut aalisartunullu ukioq kaajallallugu inuunerminni aningaasartuutiminnik akiliinissamut isertitaat mikivallaartunut. Taamaattumik isorliunerusuni innuttaasut arlalissuit inuuniarnermi atugassarisat ikinnerpaaffianni inuupput, akissarsiat ikittuaqqat pisortanillu ikiorsiissutit inuussutigalugit, qaqutiguunngitsorlu pisortanut taarsigassat annertungaatsiartut akiligassarilersarlugit, atugarliulernissamut nakkaattoorfissatut taaneqarsinnaasumi attasseqataasumi: Assersuutigalugu inissiaatileqatigiinnut, Nukissiorfinnut allanullu taarsigassarisat sumiiffimmi allami nutaamik inissiartaarsinnaaneq pakkerpaa, taamaattumillu sumiiffigisami najugaqartuartariaqarpoq, naak tamaani nutaamik suliffittaarnissamut isikkiveqanngikkaluartoq. Taamatut attassiinnartitsisut nassataraat suliffissaaleqisut aamma ukiup ilaani suliffissaaleqisut kissaatigisamittut sulisussanik pisariaqartitsisoqarfimmut pissusissamisoortumik nuussinnaannginnerat. Atorfiit kalaallinik ilinniarsimanngitsunik sulisunik inuttalerneqarsinnaasut paarlattuanik nunap avataanit ilinniarsimanngitsunit inuttalersorneqarput, naallu suliffeqarfissamut piareersimagaluaraluarlutik inuttaasut ilaat ukiorpassuarni ilaatigut pisortanit ikiorsiissuteqarlutik inuusariaqarput. Assersuutigalugu inissiaatileqatigiiffimmut taarsigassaqartunut innuttaasunut pisortaqarfiit naafferaartumik akilersuinissamik isumaqatigiissusiornissamut inatsisaasut iluanni periarfissaqarpoq. Periarfissat tamakku atorneqarnerussariaqaraluarput, innuttaasunullu eqqugaasunut iliuusissatut pilersaarutini ilaasariaqarlutik, taamaalilluni pissusissamisoortumik nuttarsinnaassuseq pinngorteqqissinnaalissammat..4 Nuttarsinnaassuseq mi nalunaarusiap Kalaallit Nunaanni nuttartarneq -up Kalaallit Nunaanni sumiiffimmit ataatsimit allamut nuunnissamut naleqqiullugu innuttaasunut atugassat suut pingaaruteqarneri misissorpai. Inerniliissut tassaavoq innuttaasut tamarmiutillugit isigalugit pingaarnerutillugu nuukkusussuseqartut: nik ukiulli affangajaat ( ) nuunnissaq naatsorsuutigaat, nilli ukiullit 33%-iisa nuunnissartik naatsorsuutigalugu. 40-t sinnerlugit ukiulinni nuunnissamik naatsorsuutillit 20%-it ataassimavaat. Taamaattorli innuttaasut assigiinngiiaat akornanni malunnaatilinnik assigiinngitsoqarpoq. Inuit tunisassiorfinnit isertitallit (piniartut aamma aalisartut) nuunnissaq akaarinnginneruaat. Inuit tunisassiornermit isertitaqartut akornanni, tassalu annerusumik inuussutissarsiutigalugu piniartunit aalisartunilli inuussutissarsiuteqarfinnut allanut naleqqiullugu nuttartarneq nalinginnarmik annikinneruvoq. Ingammik nuuissortartut akulikissusiat annikitsuaraararsuuvoq. Sumiiffimmut attaveqassuseq aammalu najugarisami piniarnikkut aalisarnikkullu periarfissat apersugaasuni nuttartannginnermut nalinginnartut aalajangiisuusutut nalunaarneqarajupput. Innuttaasunut tamarmiusunut suliffeqarneq nuunnissamut patsisaasuni aalajangiisuulluinnarpoq. Apersorneqartut 67 %-iisa nuunnialernermut suliffeqarneq patsisaasutut aalajangiisutut taakkartorpaat.

40 Nalunaarusiap aamma aatsitassarsiorfimmi sulinissamut annertuumik soqutiginnittoqarnera tikkuarpaa. Illoqarfinnut nunaqarfinnullu agguataarinermi nunaqarfinni sulisut 21 %-it missaat sulianik nutaanik soqutiginninnertik takutippaat. Aammalu ukioqatigiinnut tunngatippiarlugu tassaapput inuusuttut alumiiniumik tunisassiorfissuarmut annertunerpaamik soqutiginninnermik takutitsisut, tassalu 23 %-it sinnitsiarlugit, aatsitassarsiornermilli soqutiginninnerpaat tassaapput nik ukiulinni 19%-it. Taakkuli nik ukiulinnit qanimut malittarineqarput, taakkunani 18%-it soqutiginnimmata. Aamma suliffiup najugarisallu akornanni angalaqattaartarnissamut naammaginartumik soqutiginnittoqarpoq: Apersukkani 25 %-it missaasa tamanna atorfinissinnaanertut naammaginartutut taavaat. Nuttarsinnaanermik siuarsaasutut tapiissutit Sulisorisassanut sulisitsisumit atorfigiligassamut angalanermik akiliussaanngitsunut aamma/imaluunniit atorfimmut atatillugu illussamik tunineqanngitsunut qinnuteqartumut ilaquttanullu atorfigiligassamut angalanermik pequtillu nuunnerinut nuttarsinnaanermik siuarsaatitut tapiissutit matussusertarpaat. Angunigaasoq tassaavoq atorfinnut inuttaligassanut sulisussat ingerlateqqinnissaat. Ullumikkut innuttaasup ataavartussamik suliffeqalernissaa tunngaviuvoq. Allanik ilinniagaqarnermi piginnaanngorsarnermilu iliuuserisanut atatillugu aningaasartuutaalersimasunik nuttarsinnaanermik siuarsaatitut tapiissutit matussusiineq ajorput, aammalu assersuutigalugu piffissami killilimmi, ukiup ilaanut tunngasuni atorfiniffinnut utertaqattaartarnermut tunngatillugu mi aningaasaliissutit aalisarnermik tunisassiorfimmi, assassornermut tunngasutut atorfinnut, kiisalu sullissisarfiit iluini atorfininnernut sulisunut nutaanut tutsinneqarnerupput. Aaqqissuussinermik atuisut 2011-mi nunami tamarmi illoqarfinnit nunaqarfinnillu arlalinnit pingaarnerusumik Nuummut, Maniitsumut, Aasiannut, Qasigiannguanut aamma Ilulissanut nuupput, taakkuullutik sulisussanik tigooraanerpaat, inuilli ataasiakkaat Nanortalimmut, Qaqortumut, Narsamut, Kangaatsiamut, Uummannamut, Ikerasammut, Upernavimmut, Kullorsuarmut, Qaanaamut aamma Tasiilamut nuussimapput. Kisitsisilli tamakkerlugit isigissagaanni annikitsuararsuupput. Tabel 5 Nuttarsinnaanermik siuarsaasutut tapiissutit Aningaasanut inatsimmi aningaasartuut (mio. kr.) 3,508 4,114 2,114 1,56 Amerlassutsit Najoqq.: Inuussutissarsiornermut Suliffeqarnermullu Naalakkersuisoqarfik Ukiuni kingullerni aningaasanut immikkoortitanut naleqqiullugu tapiissutit immikkoortortamik pingaarutilissuarmik tapiissuteqarfiusoq annikippallaamik atugaqarfiusimavoq, taamaattumillu aningaasaqarfimmut nutaamut aammalu Kalaallit Nunaanni sulisuusuni suliffissaaleqisut pisariaqartitaannut naleqqussartariaqarluni, taamaalilluni suliffissaaleqisut ikileriarnerpiaannik tapersersuisinnaaniassammat.

41 Kapitali 3 Suliassaqartitsinermut politikkimik aaqqissuusseqqinneq Kapitalimi matumani suliassaqartitsinermut politikkimi tunngavissanik arlalinnik nutaanik ilanngussaqarsinnaanerit misissorneqassapput, taakku inuussutissarsiuteqarfiup pisariaqartitaanik aammalu suliffissami nutaami atorfinitsitaanissamik siunertaqarluni innuttaasut suliffissaaleqisut allanik ilinniagaqarnissamik piginnaanngorsarnissamillu annertunerusumik kaammattugaalernissaannut suliaqartitsinermik iliuutsinik isumaginnissallutik. Aningaasaqarfiup nutaap nassatarissavaa suliffeqarfeqarfiup qanoq ingerlanneqarneranut piumasaqaatit allanngertinnerat. Siusinnerusukkut najugaqarfimmi sulisitsisumut ornigunnikkut suliffissarsiortoqarsinnaasoq siunissami arlallit assersuutigalugu akuersissutinut, peqqissutsimik uppernarsaatinut aamma CVmut uppernarsaatit qarasaasiakkut nassiussortassavaat allaat immaqa tuluttut oqaatsit atorlugit. Najugaqarfigisamilu sulisitsisuunngitsumut. Suliffeqarfeqarfik taama allanngortigippat suliffissaaleqisunut neqeroorutit aammalu taakkununnga tunngatillugu suleriaatsit pissusiviusumut nutaamut atugariligassanngortillugit naleqqussarneqassapput. Taamaanngippat najugaqartunut pinnatik allanut suliffiit inuttalersugaalissapput. 3.1 Suliassaqartitsinermut politikkimut tunngavissat nutaat Tunngavigisassat nutaat suliffeqarfeqarfimmut uteqqinnissaminut suliffissaaleqisup akisussaaffimmi ilaanik tigusaqarnissaanik isumannaarinnissapput, aammali aqqugaasaanut ikiorsiinerussallutik. Piginnaanngorsaaneq inuussutissarsiorfiup pisariaqartitai tunuliaqutaralugit pissaaq, sulisussarsiornerullu nalaa annertuumik inuussutissarsiornermillu ingerlassaqartumik alaatsinaaffeqassaaq. Suliassaqartitsinermut politikkimi nutaami tunngavigisassat sisamat imatut eqimmarneqarsinnaapput: Suliffissaaleqisunut piumasaqaatit pisinnaatitaaffiillu nutaat Siunissami innuttaasoq suliffissaaleqisoq nutaamik suliffissarsiornermut atatillugu paasiniaanermut, siunnersorneqarnermut ikiorneqarnermullu pisinnaatitaaffeqalissaaq, suliffissaaleqinerullu nalaani innuttaasut ataasiakkaat suliaqarfigalugu suliffissarsiornissaanik piumasaqaat ilanngunneqassaaq. Kommuninut suliassat nutaat Inunnut ataasiakkaanut iliuusissatut pilersaarusiornissaq siunertaralugu kommunit suliffissaaleqisunut tamanut paasiniaanermik pikkorissartitsinermik neqerooruteqassapput, suliffissaaleqisullu tamarmik a- torfinnut tunngatillugu siunnersortimut attaveqarnissaat isumannaassavaat. Inuussutissarsiorfimmik annertunerusumik suleqateqarneq Inuussutissarsiorfimmik aalajangersakkamik suleqateqarneq aallartisarneqassaaq, taassuma sapinngisamik najugaqavissunik amerlanerpaanik atorfinitsitsinissaq tapersersussallugu. Atorfinnik nuna tamakkerlugu neqeroortarfik nutaaq Nuna tamakkerlugu pinngitsuugassaanngitsumillu atorfinnik neqerooruteqartarfik nutaaq pilersinneqassaaq, atorfiit inuttaligassat tamarmik neqeroorfigineqartarfiat, soorlu platsbanken.se-tut aamma jobnet.dk-tut ilusilerneqartumik.

42 Suleriaatsit ullumi siunissamilu Ataani maannakkut suleriaasaasut (Figur 19) siunissamilu suleriaasiulersussat (Figur 20), tassalu suliffissaaleqisut suliffeqalerseqqinniarlugit sulinermi atugaasut misissorneqarput. Suliffissaaleqisunik maannakkut isumaginnittarneq sisamanut agguataagaavoq: Figur 19 Ullumikkut suliffissaaleqisut isumaginiarlugit suleriaaseq 1: Nalunaarsuineq 2. Ilitsersuineq 3. Piginnaanngorsarneq 4. Suliffissarsiorneq SULIFFISSARSIUUSSISARFIK PIAREERSARFIK SULIANIK ILINNIARFIK INNUTTAASOQ 1. Suliffissarsiuussisarfimmi nalunaarsuineq, naleqqussaaneq, aamma iliuusissatut pilersaarusiorneq ilanngunneqarsinnaalluni. Suliffissarsiuussisarfiup imaluunniit nunaqarfimmi/sullissivittut allaffiup innuttaasoq suliffissaaleqisutut nalunaarsorpaa, matchgruppinullu inissillugu. 2. Piareersarfimmi ilinniagaqarnissamik ilitsersuineq aamma iliuusissatut pilersaarusiorneq ilanngunneqarsinnaalluni. Iliuusissatut pilersaarusiorneq, imaluunniit suliarereersimasanik katersuineq aamma ilitsersuinermik oqaloqatiginninnerit Piareersarfinni pingaarnertut ingerlanneqartartuupput, taamaattorli kommunit ilaanni Suliffissarsiuussisarfimmi, inunnik isumaginninnermut imaluunniit nunaqarfimmi/sullissivittut allaffimmi, taakkunanili qaqutigoorluinnarpoq ilinniagaqarsimasunik ilitsersuisartut atorfinitsissimanerat. 3. Sulianik ilinniarfinni sammisatigut piginnaanngorsarneq. Sulianik ilinniarfiit sammisanut tunngasunik pikkorissartitsinerit ingerlattarpaat, taakkulu ataatsimoorlutik immikkut ilinniagaqarsimanermik ilinniagarisanngortitaasinnaapput. 4. Suliffissarsiorneq. Innuttaasup piginnaanngorsareernermi kingornatigut suliffissarsiornissani nammineq akisussaaffigaa, ullumikkullu tassunga ikiorsiinermik neqerooruteqartoqarneq ajorpoq. Ajornartorsiutit Suliffissaaleqisut ilinniagaqarsimanngitsut siunissami suliffissaqarnikkut periarfissaminnut atatillugu ajornartorsiutaasut imaannaanngitsut eqqarsaatigalugit maannakkut tunngaviusut suliffissaaleqisumut sukumiisumik inunnut ataasiakkaanut tunngasumik paasiniaanissamut annertuunik periarfissanik neqerooruteqarpasinngillat. Iliuusissatut pilersaarusiorneq sioqqullugu paasisaqarnissamik amigaateqarneq tamanna tassaavoq ajornartorsiutaasoq pingaarutilik. Suliffissaaleqisormi suliffitsigut aqqut nutaaq toqqaannassanngilaa, tassalu i- nuussutissarsiorfinni nutaani ilisimaneqangaanngitsulli iluini. Aammali pisortanut inuttut taarsigassat akilersorsinnaanissaat, nuttartoqarneranut atatillugu nutaamik inissiartaarnissaq meeqqanillu paaqqinnittarnissaq isumagineqassapput, piginnaanngorsarluni pikkorissarnerit toqqartorneqassapput, aningasaqarnikkut tamakku nassatarisaanik kingunissanut il.il. tamakkiisumik isiginniffissat pilersinniarneqassapput. Toqqagassanik toqqaasoqanngippat imaluunniit kukkusunik toqqaasoqarpat suliamik ingerlatsinerlunnermut piffissap atornerlunnera kingunerisinnaavaa, ilanngullugit pikkorissartitsinernut atorneqarsinnaanngi-

43 tsunut pikkorissartitsinernilu ajunngitsorsiassanut pisortanit aningaasat atulussinnarneri, sivisuumillu suliffissaaleqisoqassalluni. Naatsumik oqaatigalugu allamik ilinniagaqarneq suli aallartivissorani katanneqarsinnaavoq. Allamik ilinniagaqarfiup iluatsilluartup soorunami siunertaraa suliffissaaleqisup nutaamik suliffeqalersinnissaanut aqqutissiuussinissaq. Ilusiliussami maannakkut atugaasumi aqqusaagassap naggataa innuttaasup nammineq akisussaaffeqarfigaa. Aqqusaagassarli inuiaqatigiinni pisariuvoq angerlarsimaffimmit ungasissumi suliffiit nutaat pinngoraangata, ilisimatitsissutinut attaveqarneq annikitsuuppat, aammalu inuussutissarsiorfiit nutaat assersuutigalugu qallunaatut tuluttullu qarasaasiakkut CV-mik nassiussaqarnissamik piumasaqaateqarpata. Aqqusaakkami tassani ajornartorsiutaasut ullumikkut ikiorsiivigineqanngillat, suliffinnullu pioreersunut inuttassarsiuineq ajalusoorajuttarpoq. Nunap avataani ilinniagaqarsimanngitsunut innuttaasut suli amerliartuinnartut sulisussarsiariniartarnerisigut erseqqissumik takuneqarsinnaavoq, ilutigalugu najugaqavissuni ilinniagaqarsimanngitsut suliffissaaleqinerat qaffakkiartuaartoq: Taamaalilluni 2011-mi Nunat Avannarliit avataanni nunanit innuttaasut katillugit 413-it suliffeqarnissaannut najugaqarnissaannullu akuersissuteqarfiupput: 101-it akunnittarfinni neriniartarfinnilu atorfinillutik, 26-t sanaartortoqarfimmi, aamma 35-t sullissinerup, eqqiluisaarinerup angerlarsimaffimmilu ikiuinerup iluini. Tassaapput atorfinitsitsinerit suliaqartuusup sulisitsisullu imminnut nassaarisinnaasimagunik najugaqavissut suliffissaaleqisut suliamik isumaginniffigisinnaasaattut naatsorsuuteqartoqarsinnaagaluarluni. Nunanit Avannarlernit innuttaasut aamma sulisussarsiarineqartarput, taakkuli tassaanerpaapput ilinniagaqarsimasut qaffasissumillu ilinniagaqarsimasut, taakkulu imaaliallaannartumik kalaallinit suliffissaaleqisunit taarserneqarsinnaanngillat. Suliffimmut aalajangersimasumut alloriarnerit tallimat Suliffissaaleqisunut maannakkut neqeroorutaasut aningaasaqarfiup nutaap nassatarisaanik allannguutinik isumaginninnissamut naleqqiullugu pingaarutilinnik ajornartorsiuteqarfeqarput. Tamakku malitsigisaannik iluarsisariaqarput. Taamatut nutarsaaneq, maannakkut siunissamilu inuussutissarsiorfiup piumasaqaataanik alaatsinaaffeqartoq, kiisalu suliffissaaleqisup neqeroorutinik naapittagaanik iluarsaassineq suliffissaaleqisut piaartumik suliffeqaleqqinnissaannut periarfissamik pitsanngorsaassapput. Suliassaqartitsinermik politikki nutaaq siunissamut isumannaakkanik suliffinnullu tapiissuteqarfiunngitsuni atorfinissinnaatitsisunik suliaqarfittut allanik ilinniagaqarnermik piginnaanngorsarnermillu isumaginnissaaq. Taamaattumik suliffissaaleqisup susinnaaneranik sorusunneranillu paasiniaaneq, aammalu suliffissaaleqisup atorfimmi nutaami atorfinitsitaanissaanut suliffissarsiorfik siunissami annertunerpaamik alaatsinaanneqassapput. Suliffissaaleqisut aqqusaagassani taakkunani marlunni kommunit suliaqarnerini ikiorserniarlugit Allat suliallit, imaluunniit suliffeqarnermut siunnersortitut taanissaannik toqqakkavut namminersortut sulisussarsiarineqassapput. Ukiuni kingulliunerusuni nunami tamarmi suliffissaaleqisunik sullissinermi siunnersortit atorneqartuartarsimapput, inernerisallu pitsaasuupput. Siunnersortit tassaagajupput qaffasissumik ilinniarsimasut annertuumik inuussutissarsiuteqarfimmi misilittagaqartut, 2011-milu Suliffissaaleqisunut immikkut ittumik Iliuuseqarnermi suliffeqarnermut siunnersortit suliaannik naliliinerup takutippaa paasiniaalluni pikkorissarnerni peqataareernermikkut suliffissaaleqisut 29 %-ii suliffeqaqqilersut, 23 %-illu ilinniagaqarnermut ilanngussimasut. Danmarkimi assingusumik iliuuserisanut naleqqiullugu kisitsit taakku pitsaanerupput. Taamaattumik suliassaqartitsinermut politikki nutaaq Suliffimmut aalajangersimasumut alloriarnerit tallimat -ni atuutsinneqalerpoq:

44 Suliffissaaleqisup maannakkorpiaq susaqarsinnaaneranik, piginnaanertigut piviusutigullu alaatsinaataqarluni nalunaarsuineq. Paasiniaalluni pikkorissartitsinerit, aningaasaqarfimmi nutaami pisinnaatitaaffiit, pisussaaffiit periarfissallu pillugit ilisimasanik paasisitsiniaanermik siunertaqartut. Inuk tamarmiusoq aallaavigalugu iliuusissatut pilersaarusiorneq. Inuussutissarsiuteqarfiup pisariaqartitaanut naleqqussakkanik sammisatigut piginnaanngorsarneq. Kiisalu suliffissarsiornermut ikiuineq, suliffissaaleqisup suliffissarsiornerminut atatillugu aporfissaasinnaasut tigussaasut qaangersinnaaniassammagit. Figur 20 Suliffimmut aalajangersimasumut alloriarnerit tallimat 1. Nalunaarsuineq 2. Paasisaqarneq 3. Ilitsersuineq 4. Piginnaanngorsarneq 5. Suliffissarsiorneq SULIFFISSARSIUUSSISARFIK SULIFFEQARNERMUT SIUNNERSORTI PIAREERSARFIK SULIANIK ILINNIARFIK SULIFFEQARNERMUT SIUNNERSORTI 1. Nalunaarsuineq. Suliassaqartitsinermik iliuusissaq suli Suliffissarsiuussisarfiup imaluunniit nunaqarfiup/sullissivittut allaffiup suliffissaaleqisumik nalunaarsornerani ippoq, taamatullu aningaasartuuteqarfiunani. Alaatsinaaffigisaq annerpaaq innuttaasup suliffeqarfimmut piareersimassusaanik (Suliffissaaleqisut sulisinnaassuseq aallaavigalugu naleqqussaavigineqarneri), piginnaasatigut piviusutigullu piginnaassusaasinnaasunik inuussutissarsiuteqarfimmilu misilittakkanik sukumiisumik nalunaarsuinermut inissinneqassaaq. Naligisanut inissiineq piviusutullu piginnaasat naleqqussakkat 1-imut 2-mullu aammalu alloriarfiup aappaanut: Paasisaqarnermut suliffissaaleqisunik innersuussinissamut tunngavissiipput. Siunissami naleqqussakkat 3-mi suliffissaaleqisut alloriarfissaq 2-mut innersuussaatinnagit immikkut ittumik artorsaataasutut ajornartorsiutaannik nalunaarsuinissamut aaqqiiviginninnissamullu kommunip inunnik isumaginninnermik siunnersuisartunit ikiorneqarnissaannut neqeroorfigineqassapput. 2. Qulaajaaneq. Suliffissaaleqisut sulisinnaassuseq aallaavigalugu naleqqussaavineqarsimasut 1-imi 2-milu suliffissaaleqisut tamarmik siunissami namminneq siunissaminnut kissaatigisaannik nalunaarsuinis-saq, suliffissaasinnaasunik aamma inuussutissarsiorfinni nutaani piginnaasassanik piumasaqaatinik paasisitsiniaaneq, sulinermi ileqqunik ilinniartitsineq, nutarsakkatut suliffissarsiornermi, CV-p oqaasertalersorneranik, assersuutigalugu nuttarsinnaassutsip siuarsarneranut ikiuutinik il.il. tapiissuteqarfissatut periarfissanik paasisitsiniaaneq alaatsinaaffigalugit paasisaqarniutitut pikkorissartitsinernut pisinnaatitaaffeqalissapput. Suliffeqarnermut siunnersortinit ( Allat suliallit ) namminersortut ikiortigalugit paasiniaaneq ingerlanneqassaaq, taakkulu aningaasaqarnermut inatsimmi aningaasat immikkoortitat aqqutigalugit aningaasaliiffigineqassapput, takuuk kapitali 5. *(OBS kapitel 5?) 3. Iliuusissatut pilersaarut. Siunissami matchgruppe 1-imut 2-mullu iliuusissatut pilersaarusiornerit taamaallaat Piareersarfimmi suliarineqassapput, taakkunani ilitsersuisartut ilinniarsimasut atorfeqarmata. Nunami tamarmi suliffissaaleqisut assigiiaartumik isumagineqarnissaat isumannaarniarlugu immikkoortortaq aningaasalersorneqassaaq, takuuk kapitali 5. Iliuusissatut pilersaarut suliffissaaleqisut paasiniaaffittut pikkorissarsimaneranit inernerisat tunuliaqutaralugit suliarineqassaaq. Inatsisini piumasarineqartutut iliuusissatut pilersaarutit inuk tamakkiisoq aallaavigissavaat, aammalu ilanngunneqarlutik aningaasaqarnikkut, inooqatigiinnikkut peqqissutsikkullu atugaasut. Suliffissaaleqisoq inuunermini sulisartutut misilittagaqarpat piviusumik piginnaasaqarnermik naliliineq ilanngunneqarsinnaavoq. 4. Piukkunnarsaaneq. Sammisatigut pikkorissartitsinernik sulianik ilinniarfiit ingerlataqartuassapput, aammalu immikkut suliaqartarnernik ilinniakkat ingerlataralugit. Taamaanneratut piukkunnarsaaneq aningaasartuuteqarfiunngilaq, aningaasanilli atukkanik nuussiviusariaqarluni. Ataani aningaasaliisarnermut tunngasut takukkit. Pikkorissarnerit inuussutissarsiorfiit pisariaqartitaannut naleqqussagaassapput, inger-

45 latsinerlu inuussutissarsiorfiit pisariaqartitaannut naleqqiullugit sapinngisamik annertunerpaamik eqaassuseqartillugit ingerlanneqassalluni. Pikkorissarnerit aamma suliffinni sungiusartarnernik paarlakaatsinneqarsinnaassapput, tamannalu suliffissarsiornissamik oqilisaaqataasinnaavoq. Suliffissaaleqisut inooqatigiinnermi peqqissutsikkullu ajornartorsiuteqarnertik pissutigalugu sammisatigut piginnaanngorsarnermi peqataasinnaanngitsut sammisatigut piginnaanngorsarnerup aallartisarnera sioqqullugu unammillerfinnut taakkununnga ikiorneqarnissamik neqeroorfigineqassapput. 5. Suliffissarsiorneq. Tunngavigisaq taanna takornartaavoq: Siunissami allanik ilinniagaqareernermi/piukkunnarsarnermi kingornatigut innuttaasoq suliarisatut suliffissarsiornermut tunngatillugu suliffeqarnermut siunnersortimit ilitsersorneqarluni ingerlataqarnissamut peqataanissamut pisinnaatitaaffeqalissaaq. Suliffeqarnermut siunersortit aningaasaqarnermut inatsimmi aningaasat immikkoortitatigut aningaasaliiffigineqarput, kingusinnerusukkut aningaasaliineq pillugu kapitali takuuk. Taamaalilluni suliffeqarnermut siunnersortit inuussutissarsiuteqarfik pillugu ilisimasaat aamma suleqateqarnerat, suliffissarsiuussisarfimmik atugaqarnerat il.il. suliffissaaleqisut suliffiillu akornanni naleqqussaaniarneq oqilisarsinnaavaat. Pisariaqartitsinermik aqunneqartumik piginnaanngorsaanerup nutaamik aaqqissugaanera Ullumikkut piginnaanngorsarnermut allanillu ilinniagaqarnermut aningaasat atugassat kontonut arlalinnut agguataarlutillu naalakkersuisoqarfinni marlunniipput, Inuussutissarsiornermut Suliffeqarnermullu Naalakkersuisoqarfik aamma Ilinniagaqarnermut Ilisimatusarnermullu Naalakkersuisoqarfik. Najugaqavissut sapinngisamik amerlanerpaat aningaasaqarfimmi nutaami inuussutissarsiorfimmi atorfinitsinniarlugit nangitatut ilinniagaqarnernut, piginnaanngorsarnermut allanillu ilinniarnermut aningaasat aqunneqarnerat I- nuussutissarsiornermut Suliffeqarnermullu Naalakkersuisoqarfimmut katersorneqartariaqarput, sulianillu ilinniarfinnut attaveqarnerit inerikkiartortittariaqarlutik sulisitsisup sulisartullu pisariaqartitaannut naleqqussakkanik aaqqiissutissanik piaartunik, eqaassuseqartunik kajungernartunillu suliaqarnissamut periarfissiiniarluni. Figur 21 Ilinniagaqarnermut suliassaqartitsinermullu politikkit immikkoortillugit ILINNIAGAQARNERMUT POLITIKKI Ilinniagaqarnermut Ilisimatusarnermullu Naalakkersuisoqarfik Sivisuumik ilinniagassat, tamakkiisumik ilanngussaqarluni najoqqutassat, inuiaqatigiinnilu pingaarnerutitat, aaqqiissutit assigiissaakkat nunani tamalaani atugaasut. SULIASSAQARTITSINERMUT POLITIKKI Inuussutissarsiornermut Suliffeqarnermullu Naalakkersuisoqarfik Suliffiit piviusut pioreersut tunaartaralugit pisariaqartitsinermik aqunneqartumik piginnaanngorsarfiit sivikinnerusut qanimullu inuussutissarsiorfimmik suleqateqarluni. Ukioqatigiikkuutaat: Inuusuttut 25-t inorlugit ukiullit amerlanerpaavi Ukioqatigiikkuutaat: Peqataasuni amerlanerpaat inik ukiullit Najoqq.: Inuussutissarsiornermut Suliffeqarnermullu Naalakkersuisoqarfik

46 Kapitali 4 Aningaasaliinissamut pilersaarut Ullumikkut suliffissaaleqisunik sammisatigut piginnaanngorsaanermut allanillu ilinniartitaanermut aningaasaliissutaasut annerpaartaat Projekt Kompetenceudvikling for Ufaglærte (PKU) ( Ilinniagaqarsimanngitsunut Piginnaanngorsaanermik Suliniut ) aqqutigalugu pisarpoq, taannalu Piareersarfinni, nunami sumiiffinni 18-ini inissisimasuni ilinniagaqartitsinermut pilersaarutip ilagaa, aammalu aningaasaliisoqarluni peqqissarnermut peqqussutikkut, aamma 2011-mi 2012-imilu akuerisaasutut suliffissaaleqinermut immikkut ittumik iliuuseqarnissamut tapiliutitut aningaasaliinertigut, kiisalu piginnaanngorsaanerup ilaa annikinnerusoq Ilinniagaqarnermut Ilisimatusarnermullu Naalakkersuisoqarfiup ataani AMA-mut aningaasanit aningaasaliiffigineqarpoq mi Projekt Kompetenceudvikling for Ufaglærte (PKU) ( Ilinniagaqarsimanngitsunut Piginnaanngorsaanermik Suliniut )-mi peqataasut 936-upput. Pikkorissartitsinerit modulinik 3-5-inik sananeqaateqarajupput, qaqutiguunngitsukkut sap. akunnerinik 1-2-nik sivisussuseqartartunik. PKU-mi agguaassassanut saaffigisani pingaarnerpaapput ilinniagaqarsimanngitsut suliffissaaleqisuusut, imaluunniit inuussutissarsiorfinni aarleqquteqarfiusuni sulisuusut, kiisalu inuit siunissami siuarsarfissatut naatsorsuutigineqartuni immikkoortortani piginnaanngorsarnissaminik pisariaqartitsisut. PKU-mi pikkorissarnernit sunniutaasut sukumiisumik nalilersornerat 2012-ip naanerani saqqummiunneqarumaarpoq. Suliffiusut/suliffeqarfeqarfiup iluani ilitsersuinerit aammalu piginnaanngorsarneq Piareersarfinniipput, aammalu kommunit aamma Namminersorlutik Oqartussat 50/50-imik tunngaveqartumik aningaasaliiffigisaallutik, Aningaasanut inatsit aqqutigalugu ukiumoortumik kommuninut ingerlatsinissamut tapiissuteqartoqartarmat mi Namminersorlutik Oqartussat tapiissutaat 35 mio. kr.-uvoq, peqataasullu 652-iupput. Piareersarfinni piginnaanngorsarneq assorsuaq nuannarineqartutut neqeroorutaavoq. Nunami sumiiffinni amerlanerpaani utaqqisut allattorsimaffiat ulikkaaqqapput, piginnaanermikkullu naleqqunnerpaat isertinneqartarput. Saaffigisat pingaarnerpaat tassaapput inersimasut, ilinniagaqartullu 81 procentii 18-it sinnerlugit ukioqarput. Piginnaanngorsaaqqinnermut peqqussutip siusinaartumik pensionisiallit, sulinermit ajoqusersimasut aamma immikkut ittunik pisariaqartitsillutik suliffissaaleqisut suliffeqarfeqarfimmut uterteqqinnissaat siunertaraa. Tamanna inunnut ataasiakkaanut iliuusissatut pilersaarusiornikkut pisarpoq, ingerlassassanut assersuutigalugu suliamik sungiusarnermik ilinniagaqarnermillu imaqarsinnaasumik. Ingerlassani taakkunani aningaasarsiat sulisitsisut aamma Namminersorlutik Oqartussanit kattussamik aningaasaliiffigineqarput. Saniatigut ullumikkut AMA-mi agguaassassani piginnaanngorsarnermut aningaasat immikkoortinneqarsimapput. AMA-mi agguaassassanut tunngasuutitaq tassaavoq pingaarnertut najoqqutassatut pikkorissarnernut suliffeqarfeqarfimmi ilinniagaqarsimanngitsunut aamma ilinniagaqarsimasunut, ilanngullugit suliffissaaleqisunut saaffigisaqartunut tapiissuteqartoqartassasoq. (Aningaasanut inatsimmi qupp. 347). Taamaalilluni agguaassassat siunertaat Inuussutissarsiornermut Suliffeqarnermullu Naalakkersuisoqarfimmi piginnaanngorsaanermik allanillu ilinniagaqartitsinermik suliamut ilanngulluarneqarsinnaavoq. RUS-imut immikkoortillugit aningaasaliissutit den regionale udviklingsstrategi (nunap immikkoortuini ineriartortitsinissamut periusissiaq) Namminersorlutik Oqartussaneersut maannakkut 10 mio. kr.-nik annertussuseqarput. Aningaasaliissutit ilaat suliffeqarfeqarfimmi iliuuserisassanut nuunneqarumaarput. Saniatigut 2011-mi Suliffissaaleqisunut immikkut ittumik Iliuusissanut Aningaasanut inatsimmi 10,6 mio. kr.-t, aammalu 2012-imi 27 mio. kr.-t immikkoortinneqarsimapput. Tapiissutit taakku tapiliutitut tapiissutaapput, Aningaasanut inatsimmilu aalajangersimasumik inissinneqarsimasuunatik.

47 Sulisorisanik piginnaanngorsaaniarnermik suliffissaaleqinerullu annikilliniarneranik isumaginninnissamik siunertaqartunik iliuusissanut Aningaasanut inatsimmi ukiumoortumik katillugit 113,7 mio. kr.-t immikkoortinneqarsimapput. Inuussutissarsiornermut Suliffeqarnermullu Naalakkersuisoqarfimmit naatsorsuinerugallartut takutippaat aningaasat taakku allatut agguataarnerisigut Suliassaqartitsinermut pilersaarummi matumani iliuusissanik aningaasaliisinnaasut. Pisortanit aningaasaliissutit saniatigut namminersortutut inuussutissarsiuteqarfimmit tapiissutaasut aqqutigalugit immikkut ittumik iliuutsinik ingammillu piginnaanngorsaanernik aningaasaliinissamut periarfissaqarpoq, IBA-millu isumaqatigiissutit innuttaasunik allanik ilinniagaqartitsinermik suliaqarnermi periusissaqarfiunerusumik anguniagaqarfiunerusumillu atornissaannut periarfissaqarluni. Aningaasaliinermik ilutsip nutaap, sulisitsisumik sulisuusumillu ajunngitsorsiassaqartitsisoq atorneqalersinnagu inuussutissarsiorfimmik sulianillu ilinniarfinnik sukumiisumik ilanngussaqartoqartariaqarpoq. Tabel 6 Aningaasanut inatsimmi inersimasut nangitsillutik ilinniagaqarnerannut allanillu ilinniarnerannut aningaasat immikkoortitat BO 2013 BO 2014 Piareersarfiit konto ,8 mio. 35,8 mio. PKU konto ,6 mio. 24,6 mio. AMA konto ,3 mio. 29,3 mio. Peqqissarneq konto mio. 14 mio. RUS, regional udviklingsstrategi konto mio. 10 mio. Katillugit 113,7 mio. 113,7 mio. Nalun.: RUS-imi aningaasaliissutit ilaat isumaqatiginninniarnerni suliffeqarfeqarfimmi iliuusissanut immikkoortinneqarnissaat siunnersuutigineqarput Najoqq.: Namminersorlutik Oqartussat, aningaasanut inatsit 4.1 Iliuusissatut pilersaarut Nunamut tamarmut suliassaqartitsinermik pilersaarummi nutaami qulaani pineqartut atuutsinneqalernissaannik 1. december 2012-imit Inuussutissarsiornermut Suliffeqarnermullu Naalakkersuisoqarfik aallarnisaassaaq. Iliuutsinik piviusunik, suleriaatsinik il.il. ineriartortitsineq kommuninik, suliffeqarfeqarfimmi illua tungerisanik, sulianik ilinniarfinnik il.il. suleqateqarluni pissaaq, taamaalillutik illua tungerisat pingaarutillit tamarmik suliassaqartitsinermik pilersaarutip qanoq pissusiviusuni ingerlanneqarsinnaanissaannut sunniuteqarsinnaassallutik. Tassani aamma pineqarsinnaavoq immikkoortortanik ataasiakkaanik malitsigisitatut misissueqqissaarinissat imaluunniit misissuinissat, assersuutigalugu suliffeqarfeqarfiup, ilinniagaqarfiup inunnillu isumaginninnermi politikkiusut akornanni attuumaffeqarfiit qulaajarniarlugit. Suliassaqartitsinermik pilersaarutip siammarlugu atuutsilernissaa ukiut it nikinnerini piariissasoq naatsorsuutigineqarpoq. Suliap matuma ingerlanneqarnerani 2012-imi apriilimi Naalakkersuisunit aamma Aningaasaqarnermut A- taatsimiititaliamit tapiliutitut aningaasaliinissamik akuersissutigineqartumik aningaasalersugaalluni imi suliffissaaleqisunut iliuusissatut pilersaarut atuutsinneqalerpoq, tunngavigisamigullu suliassaqartitsinermik politikkimi nutaami ajornartorsiutinik nassuiarneqartunik isumaginnittuuvoq.

48 Atuakkat najoqqutarisat APK (1997): Bestyrelsens beretning til APKs 6. ordinære generalforsamling 20. marts 1997 ( 20. marts 1997-imi APK-p arfinilissaannik ileqquusumik ataatsimeersuarneranut siulersuisut nalunaarusiaat ) Anon (2006): Omsættelse kvoter og andre metoder til regulering af rejefiskeriet. Rapport fra Det uvildige udvalg nedsat af hjemmestyret. ( Kinguppanniarnermi pisassat allanngortinneri allatullu iluarsaannissaanissamut periusissat. Ataatsimiititaliaq nakerisarsiunngitsumit Namminersornerullutik Oqartussanit pilerinneqartumit nalunaarusiaq. ) Inuussutissarsiornermut Suliffeqarnermullu Naalakkersuisoqarfik (2012): Arbejdsmarkedsredegørelse 2011 ( Suliffeqarfeqarnermut nalunaarusiaq 2011 ) Inuussutissarsiornermut Suliffeqarnermullu Naalakkersuisoqarfik (2012): Evaluering af Ekstraordinær indsats for ledige 2011 ( 2011-mi Suliffissaaleqisunut immikkut ittumik Iliuuserisamik naliliineq ) Aalisarnermut Naalakkersuisoqarfik (2011): Metoder til regulering af det kystnære fiskeri efter hellefisk ( Sineriammut qanittumi qaleralinniarnermut iluarsaassinissamut periusissat ) Aalisarnermut Ataatsimiititaliarsuaq (2009): Fiskerikommissionens betænkning ( Aalisarnermut Ataatsimiititaliarsuup isumaliutissiissutaa ) Gillett (2008): Global study of shrimp fisheries Kalaallit Nunaanni Aalisarnermik Nakkutilliisoqarfik (2010): GFLK Årsrapport 2010 GFLK-p Ukiumoortumik nalunaarusiaa 2010) Kalaallit Nunaanni Naatsorsueqqissaartarfik (2010): Beskæftigelsen 2009 ( 2009-mi Sulisoqarneq ) Kalaallit Nunaanni Naatsorsueqqissaartarfik (2011): Beskæftigelsen ( mi Sulisoqarneq ) Kalaallit Nunaanni Naatsorsueqqissaartarfik (2012a): Erhvervsstrukturen ( mi Inuussutissarsiornerup ilusaa ) Kalaallit Nunaanni Naatsorsueqqissaartarfik (2012b): Input-output tabel for

49 2005 ( 2005-imut Input-output tabeli ) Kolte (2011): Det grønlandske arbejdsmarked januar 2011 ( 2011-mi januaarimi Kalaallit Nunaanni suliffeqarfeqarfik ) OS Consulting (2011a): Hellefisk rapport Prognose for økonomien i erhvervet i 2011 ( Qaleralinnik nalunaarusiaq 2011-mi inuussutissarsiorfimmi a- ningaasaqarnermut missiliuut ) OS Consulting (2011b): Reje rapport Prognose for økonomien i erhvervet i 2011 ( Kinguppannut nalunaarusiaq 2011-mi inuussutissarsiorfimmi aningaasaqarnermut missiliuut ) Naalakkersuisut (2011): Tilpasning af arbejdstyrken til nye væksterhverv ( Inuussutissarsiorfinni siuarsakkani nutaani sulisorisanik naleqqussaaneq ) Naalakkersuisut (2011): Redegørelse om ejerskabsforhold og udvikling i de helt eller delvist selvstyreejede aktieselskaber ( Namminersorlutik Oqartussani aktiaateqarluni ingerlatseqatigiiffinni tamakkiisumik ilaannakortumilluunniit pigineqartuni piginnittuunermut tunngasut taakkunanilu ineriartorneq pillugu nassuiaat ) Naalakkersuisut (2012): National turismestrategi ( imi Naalagaaffigisami takornariaqarnermut periusissiaq ) Nationalbanken (2012): Aktuelle tendenser i den grønlandske økonomi, Kvartalsoversigt, 1. kvartal, del 1 ( Kalaallit Nunaanni aningaasaqarfimmi maannakkut ingerlariarfiusut, Kvartalimut takussutissiaq, kvartali siulleq, imm. 1 NORDREGIO (2010): Mobilitet i Grønland ( Kalaallit Nunaanni nuttartarneq ) Offshore Center Danmark (2010): Værdikædeanalyse af offshore olie- og gassektor i Danmark ( Danmarkimi sinerissap avataani uuliasiorlunilu gassisiorfimmik naleqassutsinik ataqatigiiaanik misissueqqissaarineq ) Rasmussen, R. O. (2005): Analyse af fangererhvervet i Grønland ( Kalaallit Nunaanni piniartutut inuussutissarsiorfimmik misissueqqissaarineq ) Aatsitassaqarnermut Naalakkersuisoqarfik (2008): Tilpasning af arbejdsstyrken til nye væksterhverv ( Inuussutissarsiorfinni siuarsakkani nutaani sulisorisanik naleqqussaaneq ) Det uvildige udvalg ( Ataatsimiititaliaq nakerisarsiunngitsoq ) ( (2005): Omsættelige kvoter og andre metoder til regulering af rejefiskeriet ( Kinguppanniarnermi pisassat allanngortinneri allatullu iluarsaannissamut periusissat ) Vestergaard et al. (2010): Cost-Benefit Analysis of the Greenland Offshore

50 Shrimp Fishery

51 Tapiliussaq A Allagarisamut boksit

52 Boks 1 Suliffissaaleqisutut oqaatsit naatsorsueriaatsimillu periuseq pillugit Kommunini Suliffissarsiuussisarfiit qaammatit tamaasa inuit suliffeqarfeqarfimmi sulisinnaasutut piareeqqasut amerlassusii nalunaarsortarpaat. Taakkunannga Kalaallit Nunaanni Naatsorsueqqissaartarfiup nunami illoqarfinni suliffissaaleqinermik eqqugaasut amerlassusaat naatsorsortarpai. Naatsorsuineq arlalinnik patsiseqartunik suliffissaaleqisut amerlassusiviinik tutsuiginartuunngilaq. Siullertut nalunaarsuinermi nunaqarfinni suliffissaaleqisut ilaanngillat. Kommuninit toqqaannartumik nalunaarutitigut Inuussutissarsiornermut Suliffeqarnermullu Naalakkersuisoqarfiup nunaqarfinni suliffissaaleqinermik eqqugaasut amerlassusaat nakkutigivai, taakkulu ukiuni kingulliunerusuni inuit ilassutaasut a- merliartuaaratik it missaanniissimapput. Aappaattut suliffissaaleqinermik eqqugaasut sivisuumik suliffissaaleqisimanermut takussutissaanngilaq. Suliffissaaleqisut ilaat suliffissaaleqisutut nalunaarneqarnermik kingunitsianngua suliffissamik innersuussivigineqartarput, taamaalillutillu sapaatip akunnera imaluunniit qaammat naallugu suliffissaaleqisaratik. Taamaattumik najugaqarfimmi assigiinngissutsinit suliassaqartitsinermillu aallartitsissutinit suliffissaaleqinermik eqqugaasut amerlassusaat sunniivigineqartuusarput. Taamaattumik piffissap ingerlanerani ukiumit ukiumut imaluunniit qaammammit qaammammut assersuussilluni ineriartornermut kisitsit najoqqutassaannartut atorneqarsinnaavoq. Pingajuattut piffissap ingerlaneranut assersuussineq aamma assorsuaq nalorninartorsiffissaqarpoq, nalunaarutit amigaatigineqartut naqqissuiffigineqarneq ajormata mi suliffissaaleqinerup annertusiartuaarnerata ilaa aamma nalunaarsuisarnermi periutsimi allannguutinik patsiseqarsinnaavoq. Ukioqatigiinni utoqqaanerpaanut killeqarfiusoq 2008-mi 63-inik ukioqarnermit 2009-mi 64-inik ukioqarnermut allanngortinneqarpoq (taamaattorli 64-inik ukioqatigiinni taamaallaat suliffissaaleqisut qulit missaanniipput) mi kommunit ataatsimoortinneqalerput, suleriaasissallu nutaat Qaasuitsup Kommuniani suliffissaaleqisut amerlassusaannik nalunaarsukkat annertuseriarput, tamatumuunakkut pisortanit ikiorsiissutisisartut ilanngullugit naatsorsuiffigineqarmata. Taamaattorli mit 2012-imut suliffissaaleqinermik nalunaarsuinermi allannguuteqartoqarsimannginnera, suliffissaaleqinerlu piffissami tassani sakkortuupilussuarmik qaffariarsimasoq maluginiartariaqarpoq. Kalaallit Nunaanni Naatsorsueqqissaartarfiup manna tikillugu suliffissaaleqisutut paasinnittarsimaneranit suliffissaaleqinermik eqqugaasut amerlassusaat assigiinngissuteqarpoq: maannakkut nalunaarsorneqartarunnaartunit suliffissaaleqisut mediot amerlassusaannit. Qaammatip ataatsip ingerlanerani inuit suliffissarsiortuusutut suliffissarsiuussisarfimmut saaffiginnittut suliffissaaleqinermik eqqugaasutut nalunaarsorneqarput, taamaallaalli qaammammi pineqartumi ulluni siullerni 15-ini aamma ulluni kingullerni 15-ini inuit suliffissarsiuussisarfimmut saaffiginneqattaartut, piffissamilu siullermi suliffissamik innersuussivigineqanngitsut suliffissaaleqisutut mediotut nalunaarsugaa-sarput mi suliffissaaleqisut mediot agguaqatigiissillugit iupput, suliffissaaleqinermilli eqqugaasut agguaqatigiissillugit amerlassusaat llutik.

53 Najoqq.: Kalaallit Nunaanni Naatsorsueqqissaartarfik aamma Inuussutissarsiornermut Suliffeqarnermullu Naalakkersuisoqarfik

54 Boks 2 Tabel 1-imi naatsorsukkanik nassuiaat Tabel 1-imi inuit 2009-mit 2010-mut suliffissaaruttut suliaasa agguataarnerisa takutippaat, ilanngaatigalugit 2009-mi suliffeqannginnermit suliaqarfimmi pineqartumi 2010-mi suliffeqalersut. Suliffeqanngitsuni ilaapput suliffissaaleqisut, kiisalu inuit suliffeqarfeqarfimmi sulilernissamut piareersimanngitsut (inuit ilinniarnermik ingerlatsisut, peqqissartut, sioqqutsisumik pensionisiallit il.il.). Assersuutigalugu 2009-mi pisortani allaffeqarfimik pingaarnertut suliffeqarfigalugu inuit it nalunaarsorneqarsimapput. Pingaarnertut suliffeqarfik tassaavoq inuup qaammatini amerlanerpaanik suliffeqarfigisimasaa (inuk suliaqarfinni marlunnit imaluunniit amerlanerni qaammatini amerlaqatigiinni sulisimappat suliaqarfik qaffasinnerpaamik akissarsiaqarfiusoq toqqarneqassaaq). Inunnit iusunit 718-it 2010-mi pingaarnertut suliffeqarfigisaattut suliffeqanngitsuusutut nalunaarsorneqarput. Tamanna ilutigalugu 2009-mit 2010-mut inoqarpoq 569-inik suliffeqanngitsuunermit pisortani allaffeqarfimmi suliffeqalersunik. Taamaattumik pisortani allaffeqarfiup suliffeqanngitsuunerullu akornanni ilanngaateqareerluni suliffissaaleqivissuusut tassaapput = inuit 149-t, assigalugu 2009-mi pisortat allaffeqarfianni sulisuusunit init 1,2 procenti. Naatsorsuinermut assersuutit: 2009-mi suliffeqarnermit 2010-mi suliffeqanngilernerit Pisortani allaffeqarfik Aalisarneq, nunalerineq aamma piniarneq Suliffeqarneq 2009-mi Tamakkiisutut suliffeeruttut Tamakkiisut ut suliffeqalers ut Ilanngaassu tit 2009-mi suliffeqartunit ilanngaatit pct.- inngorlugit ,2% ,2% Taamatut uuttortaalluni sulifeqarnermit ilanngaassuteqareerluni suliffeeruttut tamakkiisut (ilanngullugit inuit najugaqavissuunngitsut) inuit 615-iupput, piffissami tassani illoqarfinni suliffissaaleqisut inunnik 400- nik amerleriaateqartut, Figur 1 inn. Nalunaarsuinerni assigiinngissummut patsisaasoq pingaarnerpaaq tassaavoq piffissami tassani nunaqarfinni suliffissaaleqilersimassasut, taakku Figur 1-imi ilanngullugit naatsorsorneqanngimmata. Assigiinngissummut patsisaasinnaasoq aamma tassaasinnaavoq inuit suliffeqarnermit suliffeqarfeqarfimmi sulilernissamut piareersimajunnaartut (soorlu peqqissartut, sioqqutsisumik pensioneqalersut il.il.). Taakku tabelimut ilanngullugit naatsorsugaapput, Figur 1-imili naatsorsugaanatik. Ilutigalugu suliaqarfiit akimorlugit nikingassuteqartoqartarpoq. Suliaqarfinnit tamakkiisumik suliffeeruttut tabelimi nalunaarsorsimasumut naleqqiullugu annerusinnaavoq imaluunniit minnerusinnaavoq. Assersuutigalugu 2009-mit 2010-mut pisortani allaffeqarfimmi sulisoqarnera tamakkiisumik isigalugu inunnik 168-inik ikileriaateqarpoq mi 2010-milu inuit it suliffeqanngitsuusutut nalunaarsugaasimapput. Najoqq.: Kalaallit Nunaanni Naatsorsueqqissaartarfik (2011)

55 Boks 3 Aalisarnermi naleqqussaanerit inatsisinilu allannguutit Pinngortitaleriffimmit pinngortitat inuunerannik siunnersorneqarneq aallaavigalugu aammalu Aalisarnermik Siunnersuisoqatigiinnik ilaatigut KNAPK-imit, GA-mit aamma NUSUKA-millu sinniisunik ilaasortaqartunit tusarniaareernikkut Naalakkersuisut ukiumoortumik akuerisatut pisassat amerlassusissaat, TAC-i, aalajangertarpaa. Aalisarsinnaassuseq akuersissutit ikiorsiullugit naleqqussarneqartarpoq. Imarsiorluni aalisarnermi akuersissuteqarnissamik pisussaaffeqarpoq, tassalu kinguppaat, qalerallit, saattussat, saarulliit, suluppaakkat, nataarnat, ammassat aamma imminnguit aalisraneranni, aammalu sineriammut qanittumi kinguppaat, qalerallit, saattussat, saarulliit, kapisillit, nipisat aamma uiluiit aalisarneranni. Akuersissutit pingasut immikkoortinneqartarput; akuersissutit piffissamik killeqarfillit, annertunerpaaffissatut akuerisamik pisassartaqartut imaluunniit pisassartaqarfiunngitsut, aamma piffissamik killeqanngitsumik akuersissutit annertunerpaaffissatut akuerisamik pisassartaqartut. Kingulleq kinguppanniarnermi atorneqarpoq. Aalisariutillit ataasiakkaat imaluunniit inuit angallataateqarfiup pisassarisaata aalajangersimasumik ilaanut akuersissummik peqarput. TAC-ip aalajangernerata kingorna akuersissutit ataasiakkaat qanoq annertutigisumik ukiumoortumik pisassaqarfiginerannik Naalakkersuisut nalunaartarput. Ataasiakkaanut pisassarititat taakku nioqqutigineqarsinnaapput, aammalu aalisariutillit inuillu akornanni siamasissumik nioqqutigineqarsinnaallutik. Taamaattorli imarsiorluni kinguppanniarnermi aalisariutillit imaluunniit inuit ataasiakkaat kinguppattassani tamakkiisuni annertunerpaamik pingajorarterummik pigisaqarsinnaatitaapput. Sinerissamut qanittumi kinguppanniarnermi Inatsisartut inatsisaat nr. 8, 22. november 2011-meersukkut sineriammut qanittumi kinguppattassani tamakkiisuni pisassanit annertunerpaaffissaq 10-mit 15 pct.-imut qaffanneqarpoq. Annertunerpaaffissatut akuerisatut pisassaqarfiit piffissamik killeqarfillit imarsiorluni aalisarnermi qaleralinniarnermi, saarullinniarnermi, nataarnarniarnermi, ammassanniarnermi aamma imminnguarniarnermi atorneqarput, sineriammullu qanittumi uiluinnik aalisarnermi atorneqarlutik mut aammalu 2012-imut sineriammut qanittumi qaleralinniarnermi saattuarniarnermilu annertunerpaaffissatut pisassartaqarfiunngitsunik piffissamik killilikkamik akuersissutit atorneqarput, tassunga taaguutigineqarluni paggatassiissutinik aalisarneq, Kalaallit Nunaanni aalisariutaasunut tamanut pisassarititat ataatsimoorunneqarlutik. Namminersorlutik Oqartussat nalunaarutaat 2. februar imeersukkut Qeqertarsuup Tunuani, Uummannami, Upernavimmilu aqutsisoqarfiusut iluini sineriammut qanittumi qaleralinniarnerup naleqqussarnerani allannguutit makku atuutsilerneqarput (Kalaallit Nunaata sinnerani TAC-imik aalajangersaasoqanngilaq tamaani suli paggatassiissutaasunik angallateerarsortut, qimussertut angallatillu aalisarneq ingerlappaat): 1. Annertunerpaaffissatut pisassaqarfiusunik piffissamik killeqanngitsumik akuersissutit (ataasiakkaanut nioqqutigineqarsinnaasutut pisassarisat) angallatinut 6 m-it sinnerlugit angissusilinnut (kutterinut) sineriammut qanittumi qaleralinniarnermut atuutsilerneqarput mi (20%-inik), 2010 (30%-inik) aamma 2011-mi (50%-inik) agguaqatigiissillugu ukiumoortumik tunisareriikkat kingornatigut pisassani pissarisat pisassiissutigineqartarput, aammalu sineriammut qanittumi imarsiorlunilu kinguppanniarluni aalisarnerup agguataarnerasulli assingutitarpiangajattumik tunngaveqarluni kutterinut angallateeqqanullu TAC-i agguataarneqarpoq (sineriammut qanittumi/imarsiorluni agguataarineq 57/43 pct.-iulluni). Angallateerarsorluni pisassarisat paggatassiissutaasutut aqunneqartuassapput. 2. Angallammik annertuumik peqateqarluni angallateeqqamit aalisarnissamut akuersissuteqartoqarsinnaanngilaq. 3. Siornarnisami akuersissummik atueqqaarsimasoqassaaq akuersissummik nutaamik pissarsiaqarniaraanni.

56 Aqutsisoqarfiusuni qaleralinniarnermi aamma kinguppanniarnermi atuutsitatut naleqqussaanerit 2012-imi februaarimi naleqqussaaneq nutaaq Najoqq.: Copenhagen Economics, Kalaallit Nunaanni Naatsorsueqqissaartarfimmit Ukiumoortumik kisitsisitigut paasissutissat 2011, inatsisit.gl

57 Boks 4 Kinguppattassat Pinngortitaleriffimmit misissuinerit 2011-mi Kitaani kinguppaat ikiliartortuarnerannik takutitsipput. Taamaattumik 2012-imi Kitaani annertunerpaamik kinguppattassanut siunnersuineq tonsiuvoq, siorna siunnersuinermut naleqqiullugu 25 pct.-imik annikilleriaataalluni. Ukiorpassuit ingerlaneranni kinguppaat ikiliartuaarnerat biologit tikkuartuutigisimavaat. Siunnersuinermut sakkortusisamut pingaarnertut patsisaasut tassaapput: uumassusillit annertussusaat 2005-imiilli ikiliartorneri aalisarnermut pisussanngortumut kinguppaat mikisuit pisariualerneri pisassaasut siammarsimassusaasa annikillinerat Saarulleeqqat malunnaatilimmik amerleriarneri, kinguppaataasunik killormut sunniuteqarfiusut Tunumi 2012-imut kinguppattassanut siunnersuineq tonsiuvoq, siornatulli siunnersuinertut illuni. Kalaallit Nunaanni angallatinut kinguppattassat tamakkiisut Najoq.: Kalaallit Nunaanni Naatsorsueqqissaartarfiup naatsorsukkanut toqqorsivia aamma 2011-imut Ukiumoortumik kisitsisitigut paasissutissat, Aalisarnermut Ataatsimiititaliarsuarmit GHL-imik ilusiliaq (2009)