Pisortanit ikiorsiissutinik misissueqqissaarneq

Transkriptio

1 Nalunaarusiaq Pisortanit ikiorsiissutinik misissueqqissaarneq Niels Jørgen Mau Pedersen, Jacob Seier Petersen & Nanna Højgaard Lindeberg

2 666666g6666 Pisortanit ikiorsiissutinik misissueqqissaarneq VIVE aamma allaaserinnittut, 2018 e-isbn: Suliniut:11530 Nutserisut: Kunuunnguaq Fleischer: Qup , Isumaginninnermut Naalakkersuisoqarfik: Atuakkat najoqqutarisat, Jokum Nielsen: Ilanngussaq 1 & 2. VIVE Viden til Velfærd Det Nationale Forsknings- og Analysecenter for Velfærd Herluf Trolles Gade 11, 1052 København K VIVE-p saqqummersitai issuarneqarsinnaapput, suminngaanneernerat erseqqissumik nalunaarneqarpat.

3 Siulequt Isumaginninnermut, Ilaqutariinnermut, Naligiissitaanermut Inatsisinillu Atuutsitsinermut Naalakkersuisoqarfiup 2017 naalersoq VIVE qinnuigaa Kalaallit Nunaanni pisortanit ikiorsiissutit assigiinngitsutigut misissuiffigeqqissaaqqullugit. Nalunaarusiap matuma siunertaraa apeqquteqaatip taassuma akissuteqarfiginissaa. Vibeke Normann Andersen Ilisimatusarnermut aamma misissueqqissaartarnermut pisortaq VIVE Aqutsineq aamma Aqutsisut

4 Imai Eqikkaaneq Misissuinerup siunertaa, ilusaa najoqqutassiorneralu Ilisarititsineq: Kalaallit Nunaanni pisortanit ikiorsiissutit malittarisassat annertussusiliinermullu tunngaviit Pisortanit ikiorsiissutit pillugit inatsisit Kalaallit Nunaanni pisortanit pilersuinermut ikiorsiissutit ilusaat Kalaallit Nunaanni Danmarkimilu pisortanit ikiorsiissutit aamma aningaasanngorlugit ikiorsiissutit annertussusilerneqartarneri pillugit malittarisassatigut ineriartorneq Eqikkaaneq maluginiagassallu Ulluinnarni kommunit pisortanit ikiorsiissutinik annertussusiliisarnerat Pilersuinermut aalajangersimasumillu aningaasartuutinut pisortanit ikiorsiissutit Tassanngaannartumik pissakilliortoqalernerani pisortanit ikiorsiissutinik annertussusiliineq Maluginiagassanik eqikkaaneq... 43' 4 Kingunerisanik naatsorsuinerit, ataqatigiissutsikkut ajornartorsiutit aamma sulilernissamut kaammattuutit Pisortanit ikiorsiissutinik pisartagallit isertitaat atorneqarsinnaasut, meeqqanut tapiissutit ilanngullugit Pisortanit ikiorsiissutit annertussusaannut assersuutit piviusunit tigusat Ilusiliilluni naatsorsuinerit tunngavigalugit ataqatigiissutsikkut ajornartorsiutit Eqikkaaneq maluginiagassallu Pisortanit ikiorsiissutinik pisartagallit, unamminartut neqeroorutillu Pisortanit ikiorsiissutinik pisartagallit kisitsisinngorlugit allaaserinerat Pisortanit ikiorsiissutinik pisartagalinnut unamminartut Pisortanit ikiorsiissutinik pisartagalinnut neqeroorutit Maluginiagassanik eqikkaaneq Kommunini aningaasalersuineq aamma kommunini aningaasaqarneq Aallaqqaasiut Nuussinikkut isertitanut tunngatillugu kommunit aningaasartuutaannut aningaasalersuinissamut aaqqissuussinernik toqqaaniarnermi eqqarsaatigisassat assigiinngitsut Pisortanit ikiorsiissuteqartitsisarneq nuussinikkullu isertitat allat eqqarsaatigisassanut naleqqiullugit Pisortanit ikiorsiissutinik nuussinikkullu isertitanik allanik utertitsisarnermik aaqqissuussinernut ilusiliussinnaasat allat Pisortanit ikiorsiisarnermi akigititat aalajangersimasut atorneqalissagaluarpata kommunini aningaasaqarnermut sunniutaasussat Eqikkaaneq aamma maluginiagassat

5 7 Inaarutaasumik oqaaseqaatit, inassuteqaatit aamma maluginiagassat Kommunit iluini kommunillu akornanni innuttaasut naligiimmik pineqarnissaat Allaffissornikkut periutsit allaffissornikkullu nukissarisat Paasiuminassuseq, kaammattuutit, ataqatigiissutsikkut ajornartorsiutit aamma nammineq akisussaaneq Aaqqissugaanikkut sinaakkutit oqartussaaffiillu imminnut kalluuffiini ajornartorsiutit Ajornartorsiutit pisortanit ikiorsiissutinik pisartagallit misigisartagaat ikiorsiiffiginiarlugit neqeroorutit Kommunini nuussinikkut isertitanik aningaasalersuineq Atuakkat najoqqutarisat Ilanngussaq 1. Misissuinerup ilusilersornera periuserlu Ilanngussaq 2 Meeqqanut tapiissutinik annikillisaanernut malittarisassat

6 Eqikkaaneq Misissuinermut matumunnga aallaaviuvoq suliakkiissut Isumaginninnermut, Ilaqutariinnermut, Naligiissitaanermut Inatsisinillu Atuutsitsinermut Naalakkersuisoqarfimmit suliakkiissutigineqartoq (2017b). Suliakkiissut naapertorlugu pisortanit ikiorsiissutit pillugit peqqussut [ ] iluarsartuuteqqinneqassaaq nutarterneqarlunilu. Siunertamut ullutsinnullu naapertuunnerusumik atorneqarsinnaanngorlugu. Suliakkiissummut tunngaviuvoq, piffissami sivitsortumi susassaqartullu assigiinngitsut tungaannit isornartorsiorneqarsimammat, pisortanit ikiorsiissuteqartarnermik aaqqissuussineq isumaginninnerup, ilinniartitaanerup peqqissutsillu iluanni suliniutinut allanut naammaginartumik sunniuteqartumik ataqatigiikkunnaarsimanerat, ataqatigiittoqannginneratigullu ajornartorsiutit nassatarimmassuk, inuit ilaannut aningaasaqarnikkut imminut akilersinnaanngimmat pisortanit ikiorneqarnermut taarsiullugu nalinginnaasumik suliffissarsiornissaq. Ilutigisaanik pisortanit ikiorsiissutit tassaassapput inunnut ilaqutariinnullu imminnut napatissinnaanngitsunut sunniuteqarluartumik aningaasaqarnikkut isumannaallisaassut. Aammattaaq aaqqissuussineq tigusisussanut sapinngisamik paasiuminartuussaaq toqqissisimanartuullunilu, taamatullu pisortani oqartussaasut tassaasut kommunit sapinngisamik annertunerpaamik pilersitsiffiusumik pissusilersorsinnaassapput aaqqissuus-sinerup siunertaanut naleqqiullugu, ajornanngippallu allaffissornikkut siunertamut naapertuuttumik. Misissueqqissaarneq aqqutigalugu ilaatigut apeqqutit makku akissutissarsineqassapput: Pisortanit ikiorsiissutinik uuttuineq, pisortanit ikiorsiissutini akigititat isiginiarlugit aamma naliliinikkut akigititaliunneqartartut akigititanut aalajangersimasunut sanilliullugit (Ilaatigut) allatut pilersugaanermiit tamakkiisumik imminut pilersugarinermut ikaarsaariarnermi ataqatigiissitsiniarnikkut ajornartorsiutit kaammattuutaasartullu Pisortanit ikiorsiissutinik pisartagalinnut unamminartut aamma neqeroorutit pissarsiarineqarsinnaasut pillugit apeqqutit Kommunit pilersuinermut aningaasartuutaannut naleqqiullugu aningaasartuutaasunik utertitsisarnerup aaqqissugaanera, sullissanut naleqqiullugu kommunit suliniutaasa siuarsarnissaat siunertaralugu, Kisianni ajornartorsiutaasartut allat nalunaarusiami matumani aammattaaq tikinneqarput. VIVE-p apeqqutit akissuteqarfiginiarneranni ajornartorsiutit pillugit ilisimasaqarfiit arlallit ilaatippai. Ajornartorsiuteqarfiit ilaannut tunngatillugu misissueqqissaarnerit mississuinerillu pioreersut saniatigut aammattaaq atorneqarput Kalaallit Nunaanni Danmarkimilu malittarisassanut databasit, naalakkersuisoqarfiit pisortallu nalunaarusiaat il.il., kiisalu Naatsorsueqqissaartarfiup kisitsisaateqarfia immikkut kisitsisinik paasissutissarsiornermut ikiuuppoq, kommuninilu tallimani misissuineq annikinnerusoq ingerlanneqarluni pisortat ikiorsiissutaannik pisartagaqartut pillugit. Tamakku saniatigut minnerunngitsumillu kommunini pingasuni pineqartup iluani ingerlatsivinni sulisut apersorneqarput. Aammattaaq innuttaasunik ataasiakkaanik pisortanit ikiorsiissutinik pisartagalinnik apersuisoqarpoq. Kiisalu killiffik pillugu ataatsimiinnerit, qitiusumi oqartussaasunut attaveqarnerit il.il., annermik Isumaginninnermut Naalakkersuisoqarfimmut Aningaasaqarnermullu Naalakkersuisoqarfimmut, paasissutissanik pissarsiffiupput.

7 Misissuinermi apeqqutit illuatungaatigut imminnut ataqatigiilluarput illuatungaatigulli aamma ilutsimikkut assigiinngitsuullutik. Taamaalilluni kapitali 1 aallaqqaasiutaasoq kapitalit tulliuttut atuarnissaannut ilitsersuutitaqarpoq. Aammattaaq misissueqqissaarnerup tunuliaqutaanik misissuinermullu ilusiliinermik kapitali 1 paasissutissiiffiuvoq. Kapitali 2-ip imarivai Kalaallit Nunaanni pisortat ikiorsiissutaannik annertussusiliinissamut malittarisassat pisortatigoortut allaaserineri. Kapitalimi saqqummiunneqarput oqaatsit pisortat ikiorsiissutaannik misissuinissamut pingaaruteqartut, ilaatigut missiliuussinikkut annertussusiliilluni ikiorsiissutit, allatigut isertitat nalinginik ilanngaassisarneq aamma akileraarusiisannginneq. Kingulleq pineqartoq ikiorsiissutinut allanut naleqqiullugu suliffeqarnermut tunngasutigut ikiorsiineruvoq. Peqqussutip atuuttup malittarisassat siusinnerusukkut atuuttut, 1980-ikkut aallartinnerineersut tunngavigivai, tamannalu tunuliaqutaralugu naapertuuttuuvoq misissoqqissaassallugu malittarisassatigut qanoq nikikkiartortoqarsimanersoq atuutilerneriniit ullumimut. Misissueqqissaarnermi Kalaallit Nunaanni inatsisit allanngoriartorsimanerat Danmarkimi inatsisinut assingusunut ikiorsiisarnermik inatsimmi aamma isumaginninnermi politikki pillugu inatsimmi ersittunut - assersuunneqarput. Kapitalimi aammattaaq naatsumik nassuiarneqarput Kalaallit Nunaanni pisortanit pilersuinikkut tunniunneqartartut naapertuuttut allat, taakkununnga ilanngullugit suliffeerunnermi tapiissutit, piginnaanngorsaqqinneq aamma siusinaartumik pensionit. Kapitali 3-mi suliakkiissummi misissoqqissaagassatut apeqqut siulleq suliarineqarpoq, tassalu ulluinnarni pisortatigut ikiorsiissutit qanoq annertussusilerneqartarnersut. Aningaasat nammineq atorsinnaasat aamma aningaasartuutaasartut aalajangersimasut matussusertarnerannik kiisalu isertitat allat ikiorsiissutinit ilanngaanneqartarnerannik atuisarneq taakkulu qanoq assigiinngitsigisarnerat immikkut maluginiarneqarpoq. Misissueqqissaarnermi erserpoq pisortanit ikiorsiissutit allaffissornikkut ingerlanneqarfiini missiliuilluni ikiorsiisarnermik tunngavik piviusut malillugit amerlanertigut akigititanik aalajangersimasunik atuinermik taarserneqarsimasoq. Taamaalilluni pisortanit ikiorsiissutinik pisartagalinnut aningaasat nammineq atorsinnaasat naatsorsorneqartarput akigititat aalajangersimasut kisermaanut aappaariinnullu atuuttut malillugit, kisianni VIVE-p misissuinerisa takutippaat kisermaanut aappariinnullu akigititat kommunit akornanni nikingassuteqangaatsiartut. Aningaasanut atorsinnaasanut aammattaaq ilaapput meeqqanut tapit aalajangersimasut, meeqqamut ataatsimut inersimasumullu ataatsimut pisortanit ikiorsiissutinik pisartagalimmut tunniunneqartartut. Meeqqanut tapi aalajangersimasuulluuni kr-uvoq. Pisortanit ikiorsiissutit aalajangersimasumik aningaasartuutinik matussusiinermut atorneqartartunut naleqqiullugu sulinermut atatillugu kattuffinnut akiliutaasartut eqqaassanngikkaanni aningaasartuutaasartut ilutsimikkut assigiit kommuninit matussuserneqartarput. Taamaattoq atisassarsiutissanut ikiorsiissutit nikerarsinnaapput, aamma kommunip ataatsip iluani. Misissueqqissaarnerup takutippa, kommuninit apersorneqartunit pingasuusunit marlunni nalinginnaasumik periusaasoq pisortanit ikiorsiissutit tunniunneqarnerini, pisortanit ikiorsiissutinik pisartagaqartunut amerlanerpaanut tunngatillugu kommunip aningaasartuutinik aalajangersimasunik akiliisuusarnera. Imaappoq kommunit ineqarnermut akiliutissat akiligassiissutaasut malillugit akilertaraat. Tupinnanngitsumik tamatumani siunertaavoq aningaasat siunertarineqanngitsumut atorneqannginnissaat, kisiannili tamanna ingerlatsinikkut pisariuvoq, tassuunakkullu akisussaaffik pisortanit ikiorsiissutinik pisartagalinniit kommunimut nuunneqartarluni. Taamaattoq kommunit pineqartut pingasut ilaanni ataatsimi ukiuni kingulliunerusuni taamatut ingerlatsineq innuttaasumut nuunneqartalersimavoq kommunimit isumagineqarani. Kapitali 4-mi qulequtarineqarpoq pisortanit ikiorsiissutinut naleqqiullugu kajumissuseqalersitsinissakkut ajornartorsiutit, tassami ataqatigiissitsiniarnikkut ajornartorsiutinik pilersoqarsinnaavoq, pisortanit ikiorsiissutinit isertitat, inuup inoqutigiillu allatigut isertissinnaasaannut taarsiukkaaggata. 7

8 VIVE-p malittarisassat misissornerisigut, pisortanit ikiorsiissutinik kommunini sulianik suliaqartut peqatigalugit naatsorsuinikkut, kiisalu kisitsinermi/naatsorsuinermi programmeeraq atorlugu, takussutissiorpai naatsorsuutit. Ilaatigut inoqutigiinnut assigiinngitsunut assigiinngitsunik isertitaqartartunut, assigiinngitsunik suliffeqarnikkut inissisimasunut, assigiinngitsunik aningaasartuuteqartartunut il.il. tungatillugu isertitat atorsinnaasat takussutissiorlugit. Misissuinermi qitiutinneqarpoq, assersuutigalugu isertitat tamarmiusut annertusisarnersut inoqutigiit suligaangata, pisortanit ikiorsiissutaannarnik pisartagaqarunnaarlutik. Inoqutigiinni suliffeqannginneq pissutigalugu, isertitassat annaaneqartut ilaasa qanoq annertutigisut pisortanit ikiorsiissutinit isertitallu akuleriisinnerinit allanit matussuserneqartarnerisa annertussusaanik naatsorsuinermi, inoqutigiinni SIK malillugu appasinnerpaanik akissarsialinni sulinikkut isertitat sanilliussiffigineqarput. Kapitalip takutippaa pisortanit ikiorsiissutinik pisartagaqartut ataatsimut pisartagaat aamma isertitat atorneqarsinnaasut annertussusaat annertuumik nikerartut. Nikerarnermut annerusumik pissutaapput inoqutigiinni meeqqat inersimasullu amerlassusaat, nammineq allatigut isertitat aapparisalluunniit isertitai, kiisalu aningaasartuutit aalajangersimasut. Taamaalilluni pisortanit ikiorsiissutit malunnaatilimmik annertuseriartarput meeqqat amerliartornerat ilutigalugu, tamannalu annertutinneqartarpoq meeqqat amerlassusaat apeqqutaatillugit pisartagarineqartunit allanit, soorlu meeqqanut tapinik aamma meeqqerivinniititsinerup akilerneqartannginneranik. Imaappasippoq kisermaanut aappariinnullu meeralinnut pilersuisuusutut periarfissaqarnissaq pisortat ikiorsiissutaannik aaqqissuussinermi annertuumik pingaartinneqartoq, tamannarpiarlu kajumissuseqalersitsinissakkut ataqatigiissutsikkullu ajornartorsiutit pilersarnerannut pingaaruteqarpoq. Ataqatigiissutsikkut ajornartorsiutit saqqummersarput siullertut pisortat ikiorsiissutaannik pisartagalimmut ilinniagaqalernissaq arlalitsigut imminut akilersinnaasanngimmat, taamaattoq taamaallaat maannakkorpiaq isertitarisat kisiisa isiginiarneqartillugit. Aappaattut pineqartoq saqqummersarpoq, ilaanneeriarluni inummut akilersinnaasanngimmat akissaatikiffiusumik sulilernissaq. Tamanna annermik atuuppoq aappariinnut arlalinnik meeralinnut, taakku ilanngaatigisassat ilanngaatigeerlugit isertitaat atorneqarsinnaasut appariarsinnaammata, aappariit arlaat SIK malillugu akissarsiat appasinnerpaat akissarsiaralugit sulilissagaluarpat. Aammattaaq ataqatigiissutsikkut ajornartorsiutit arlalitsigut takussaasarput, piffissap ilaanna suliffiit pineqartillugit. Kapitali 5-imi isiginiarneqarput pisortanit ikiorsiissutinik pisartagaqartut ilisarnaqutaat taakkulu illuatungaatigut neqeroorutinik tapersersuutaasunik pisariaqartitsinerat illuatungaatigullu pisartagalinnut neqeroorutaasartutigut periarfissaat. Kapitali aallarnerlugu pisortanit ikiorsiissutinik pisartagaqartut ilisarnaqutaat assigiinngitsut kisitsisinngorlugit allaaserineqarput, tamatumanilu ilaatigut takutinneqarpoq 2010-miit 2017-imit pisortanit ikiorsiissutinik pisartagallit ikileriarsimasut. Ataatsimut isigalugu 2017-imi piffissap ilaani innuttaasut sulisinnaassuseqartutut ukiullit 15 %-ingajaat pisortanit ikiorserneqarput. Naak pisortanit ikiorserneqartartut ikileriaraluartut, suli amerlasuut pisortanit ikiorsiissutinik pisarput, takkununnga ilanngullugit minnerunngitsumillu inuit nik ukiullit. Apersuinerit apeqqutillu immersuilluni akisassat aqqutigalugit misissueqqissaarnerup qulaajarpai, pisortanit ikiorsiissutinik pisartagalinnut naleqqiullugu ajornartorsiutit ukununnga attuumassuteqartut: ilinniagaqarsimaneq piginnaasallu, inuttut piginnaasat, kinaassuseq pisinnaasaqarluarnerlu, inooqatigiissutsikkut piginnaasat, timikkut tarnikkullu peqqissuseq aamma suliffissarsiorneq. Aammattaaq misissuinermi suussusilerneqarput avatangiiserisanut naleqqiullugu ajornartorsiutit, pisortanit ikiorsiissutinik pisartagalinnut pingaaruteqartut. Tamatumani pineqarput sungiusarluni suliffissaqassuseq, suliffissaqassuseq aamma meeqqeriveqarnikkut neqerooruteqassuseq ineqarnermilu pissutsit. 8

9 Aammattaaq misissueqqissaarnerup qulaajarpaa pisortanit ikiorsiissutinik pisartagalinnut neqerooruteqartarneq. Ersippoq kommunini tamani ilinniaqqinnissamik piginnaanngorsarnissamillu neqerooruteqartoqartartoq. Kisiannili peqqissutsikkut isumaginninnikkullu neqeroorutinut naleqqiullugu periarfissat nikerarnerusut. Kommunini illoqarfinni/nunaqarfinni arlalinni neqeroorutinik pilersitsisoqarnissaanik pisariaqartitsineq pillugu apeqqummut suliffissaqartitsiniarnermi pisortat akissutiminni annermik ersersippaat tarnikkut nappaatinik katsorsaanissamut periarfissanik pisariaqartitsineq aamma ilinniartitaanikkut/suliffissaqartitsinikkut neqeroorutinut peqataanissamut taperserneqarnissamik pisariaqartitsinerit. Suliffissaqartitsiniarnermi pisortat apeqqutinut immersuilluni akisassanut akissutaat tunngavigalugit erserpoq, maanna neqeroorutaasartut nalilerneranni, ilinniagaqalernissamut/suliffeqalernissamut atuisut piareersimanerulernissaannut neqeroorutit tapertaanerat, nalinginnaasumik pitsaasumik nalilerneqartoq. Kiisalu misissueqqissaarnermi qulaajarneqarput sulianik suliaqartarnermi periutsit aamma neqeroorutit pisortanit ikiorsiissutinik pisartagalinnut pingaaruteqarsinnaasut utaqqinerinut piffissaq atorneqartartoq. Tamanna aamma atuuppoq iliuusissatut pilersaarutit suliarineqartarnerinut. Misissueqqissaarnerup takutippaa, kommunini arlalinnik neqerooruteqartoq, pisortanit ikiorsiissutinik pisartagallit ajornartorsiutigisartagaannut naleqqussakkanik. Aammattaaq suliffissaqartitsiniarnermi pisortat nalinginnaasumik nalilerpaat, neqeroorutit atuisut ilinniagaqalernissamut imaluunniit sulilernissamut piareernissaannut tapertaasartut. Taamaattoq misissuinerup aammattaaq takutippaa pisortanit ikiorsiissutinik pisartagallit assigiinngitsunik ajornartorsiuteqartut, ilaatigut apersuinerit ingerlanneqartut tunngavigalugit pasitsaanneqarmat, maanna neqeroorutit atuuttut ajornartorsiutinik naammaginartumik iluaqusiisanngitsut. Matumani pineqarput pisortanit ikiorsiissutinik pisartagallit: Ataatsimooqatigiilluni ingerlatsinernut peqataanissamik ajornartorsiutillit Ulluinnarni inuunermik aamma sulilluni inuunermik artorsaateqartut Ilinniakkatigut aamma/imaluunniit oqaatsitigut piginnaasanik amigaatillit Aammattaaq ersersinneqarsinnaavoq maluginiagassat sisamaat, suliamik suliarinninnerup innuttaasut suliniutinik neqeroorfigineqarnerannut tunngasup pingaarutaa: Suliamik suliarinninnerup neqeroorutillu imminnut ataqatigiinnerat. Misissueqqissaarnerup kapitaliani kingullermi, kapitali 6-imi, kommunini aningaasaqarnermut tunngasut marluk misissorneqarput. Tamatumani siullertut pineqarpoq, suliffissaqartitsiniarnermut sammisumik isertitanut nuussanut kommunit aningaasartuutaannut naleqqiullugu, aningaasalersuinermik aaqqissuussinerup qanoq aaqqissuunneqarsinnaanerata oqallisigineqarnera. Misissueqqissaarneq aallarnerlugu oqallisigineqarpoq, aningaasartuutaasimasunik utertitsisarnermik aaqqissuussinermi - tamannaluunniit pinngitsoorneqarpat - suut eqqarsaatigisariaqarnersut. Tamatumumunnga atatillugu eqqarsaatigisassat pingasut immikkut naapertuupput, aamma takuuk tamanna pillugu immikkut allakkiaq misissueqqissaarnermut atasumik suliarineqartoq. Siullertut pineqarpoq akisussaanerup mianerinissaa, tassani kommunit tamakkiisumik toqqaannartumik imaluunniit sapinngisamik annertunerpaamik aningaasartuutinut naleqqiullugu toqqaannartumik akisussaapput, ilimagisariaqarluni tunniunneqartartut ataasiakkaat qanoq annertutigisumik tamarmiusumik aningaasartuutaanissaat ilisimagaat. Mianerisassaq taanna kommunit piviusumik iliuuseqarnissaminnut periarfissaqartillugit ilimagisariaqartillugulu aningaasaqarnikkut pissutsinut kajumissaatinullu qisuaritarnissaat utertitsisarnermik aaqqissuussinerit aningaasartuutit 9

10 taakkorpiaat ilaannik atorunnaarsitsisussat, minnerpaaffissaanniitittariaqarput atorunnaarsivillugilluunniit. Tamatumunnga illuatungiliuppoq nalimmassaasarnermi mianerisassat utertitsisarnermik aaqqissuussinernik kommunit akornanni nammatassanik nalimmassaaffittut isiginniffiusut, kommunit namminneq sunniuteqarfigisinnaanngisaat, soorlu innuttaasut inooqatigiissutsikkut katitigaanerat. Kiisalu kaammattuinissamik eqqarsarnissaq ilanngunneqarsinnaavoq. Taama pisoqarsinnaavoq qitiusumi immikkoortup (Namminersorlutik Oqartussat) kommunit aalajangersimasumik pissusilersortarnissaat kissaatigippagu, taamaalillunilu utertitsisarnermik aaqqissuussineq aqqutigalugu immikkut kaammattuuteqartitsisarnissaq kissaatigippagu. Mianerisassat pineqartut saniatigut aamma ingerlatsinermut tunngasut, aningaasalersuinikkut aaqqissuussinerup qanoq suliarineqarsinnaaneranut suliarineqartariaqarneranullu sunniuteqartussaapput. Kapitalimi aningaasalersuinermut utertitsisarnermullu aaqqissuussinerup qanoq tunngavimmigut suliarineqarsinnaanera pillugu ilusiliunneqarsinnaasut tallimat saqqummiunneqarput, tamatumani aaqqissuussinermut ilaatinneqarlutik suliffeerunnermi ikiorsiissutit, pisortanit ikiorsiissutit, piginnaanngorsaaqqiineq aamma siusinaartumik pensionisiat. Allannguutit aalajangiunneqartut kingunerisaannik 2021-miit annermik akisussaanerup mianerinissaa isiginiarneqarpoq. Kapitali 6-imi aamma ilaapput, pisortanit ikiorsiissutinik aningaasat atorsinnaasat kisermaanut aappariinnullu nuna tamakkerlugu atuuttussamik aalajangersimasumik akigititaqalersinnerisa kingunerisassaannik naatsorsuinerit. Naatsorsuinerit tunngavigisanik annertuumik pisariillisaasussamik suliaapput. Taamaalilluni kingunerisassanik naatsorsuineq tassaavoq annertunerusutigut missingiineq, akigititat - ullumikkut kommunit annertunerpaanik akigititaqarfiusut assingi eqquneqaraluarpata aningaasartuutaajumaartut. Akerlianillu akigititat appasinnerpaat toqqarneqassappata sipaarutissanik naatsorsuinerullutik. Kiisalu kapitali 7-ip imarivai aalajangiussinermi tunngavissat naapertuuttut, pisortanit ikiorsiissutit pillugit malittarisassat aaqqissuunnissaannut atatillugu eqqarsaatersuutinut ilaasinnaasut oqallisiginerat, tak. suliakkiissummi siunnerfittut oqaatigineqartoq, tassalu pisortanit ikiorsiissutit pillugit peqqussut iluarsartuuteqqinneqassasoq nutarterneqarlunilu, siunertamut naapertuunnerusunngorlugu ullutsinnullu naleqqunnerusunngorlugu. Ilimagisanut qulaani pineqartunut atatillugu isumassarsiorfiupput, suliakkiissummi akigititat assigiinnissaannik aamma pisortanit ikiorsiissutiniit sulinermut ikaarsaariarnermi kaammattuutaasinnaasut ilusilersorluarnerunissaannik oqaaseqaatit, kiisalu allaffissornikkut ingerlatsinermi aningaasartuutit ikilisinneqarnissaannik aamma ajornanngippat innuttaasup nammineq aningaasaqarnerminut akisussaalernissaanik isummat ilanngunneqarput. Qulaani pineqartut oqimaaqatigiissinnissaannut politikkikkut kissaatit ersarinnerusut ilisimaneqanngimmata, inassuteqaatit eqqarsaatersuutillu saqqummiunneqartut politikkikkut kissaatigisanit allanngortinneqarsinnaapput. Misissueqqissaarneq tunngavigalugu suliap ingerlaqqinnissaanut VIVE makkunannga inassuteqarpoq. Misissueqqissaarneq tunngaviusullu kapitali 7-imi itisilerneqarput: Sumiiffinni ataasiakkaani aningaasat atorneqarsinnaasut aalajangersimakannersumik annertussusilernerisigut kommunit pisortanit ikiorsiissutit aalajangersimasumik akigititaqartittalernissaannut alloriarnikuupput. Inassutigineqarpoq, tamatumunnga nangissutitut Kalaallit Nunaanni assigiiaanik akigititatut ilitsersuutaasunik atuutsitsilernissaq eqqarsaatigineqassasoq, ilaatigut kommunini assigiinngitsuni innuttaasut naligiissitaanissaasa qularnaarnissaat siunertaralugu, ilaatigullu pisortanit ikiorsiissutit allaffissornikkut suliarineranni oqilisaassinissaq siunertaralugu. Tamanna soorunami aamma aningaasaqarnikkut kingunerujumaartunut sanilliunneqassaaq. Taama pisoqassappat akigititat qaffasinnerpaat, appasinnerpaat imaluunniit kommunip ataatsip akigititai toqqarneqassappata, aningaasaqarnikkut kingunerisassat 10

11 annertoorujussuusussaanngitsutut isikkoqarput, tak. tamanna pillugu pingaarnertigut missingiineq. Kisianni naatsorsuinerit taakku qularnanngitsumik nalilersoqqittariaassapput. Inassutigineqarpoq, aningaasat maanna malittarisassat naapertorlugit ukiup affakkaartumik atisassarsiutissatut qinnutigineqarsinnaasut, aningaasanut atorsinnaasanut ilaatinneqalissasut. Taamaaliornikkut siullertut kommunimi ataatsimi innuttaasut naligiimmik pineqarnissaat qularnaarneqassaaq, aappaattullu aningaasanik tunniussinermut atatillugu nukissanik atuisarneq annikillisinneqassaaq, pingajuattullu taamaaliornikkut innuttaasup nammineerluni aningaasanik atorsinnaasanik tulleriiaarisinnaanissaa taakkununngalu nammineerluni oqartussaanissaa annertunerusumik periarfissinneqassaaq. Inassutigineqarpoq eqqarsaatigineqassasoq pisortanit ikiorsiissutit aningaasartaasa naatsorsorneranni allaffissornikkut suleriaatsit pisariillisarnissaat. Tamatumunnga atatillugu periarfissat arlaqarput. Siullertut eqqarsaatigineqarsinnaavoq aningaasanut atorsinnaasanut aningaasartuutinullu aalajangersimasunut arlalinnut akigititat maanna periusaasumit aalajangersimanerusut amerlanerit atornissaat (siuliani allaaserineqartut takukkit). Aappaattut eqqarsaatigineqarsinnaavoq, periarfissat digitaliusut nukissatigut atuinerup annikillisinnissaanut tapertaasinnaanersut. Tamatuma aammattaaq pisortanit ikiorsiissutinik pisartagallit annertunerusumik akisussaaqataanissaat peqataaffigisinnaavaa, naak tassunga atatillugu aammattaaq nalorninarsinnaasut arlaqartut eqqarsaatissaagaluartut. Inassutigineqarpoq eqqarsaatigineqassasoq, pisortanit ikiorsiissutit suliffissaqartitsiniarnermut atatillugu tunniunneqartartuni kisiartaallutik ikiorsiissutit saniatigut isertitaqartoqartinnagu - akileraaruserneqatannginnerat siunertamut naapertuuttuunersoq. Tamatuma aaqqissuusinerup atuisunut paasiuminassusia akornusertarpaa. Inassutigineqarpoq, eqqarsaatigineqassasoq, innuttaasup piffissap ilaani sulisalernissaanut qanoq iliorluni aningaasaqarnikkut annertunerusumik kaammattuisoqarsinnaanersoq. Taamaaliortoqarsinnaavoq kommunit Inatsisartut peqqussutaanni ullut isertitaqarfiusimasut naapertorlugit ilanngaasoqarsinnaaneranik periarfissamik annertunerusumik atuinerisigut, innuttaasup piffissap ilaani sulinermigut isertitaasa tamarmiusut nalinginik ilanngaassinatik. Taamaattoq tamatumani allaffissornikkut kingunerujumaartut aamma nalilersortariaqarput. Inassutigineqarpoq, inuit katissimasut aappariillu pilersoqatigiittussaatitaanerisa iluaqutissartai ajoqutaalu eqqarsaatigisariaqartut. Allannguineq sulilernissamut aningaasaqarnikkut annertunerusumik kaammattuutaalersinnaavoq, kisiannili aamma sanilliuttariaqarluni pilersuisussaatitaanerup allanngorneratigut aningaasartuuteqarnerunissamut. Ataqatigiissutsikkut ajornartorsiutit annermik takussaapput inoqutigiinni arlalinnik meeralinni, tamatumani arlalitsigut akissaatikiffiusuni sulilernissaq kajuminnartanngimmat. Tamatumunnga atavoq pisortanit ikiorsiissutinik pisartagallit inersimasunut tamanut atuuttumik meeqqanut tamanut tapiisoqartarnera qaavatigullu meeqqanut tapinik pisartagaqartoqartarnera. Inassutigineqarpoq, pissutsit pineqartut eqqarsaatigineqassasut, tamatumanilu meeqqanut ilaqutariinnullu politikkikkut innuttaasullu amerlassusaasigut katitigaanerisigullu pissutsit nalunaarusiami matumani sammineqanngitsut ilanngullugit eqqarsaatigisariaqarput. Inassutigineqarpoq, pisortanit ikiorsiissutinik pisartagalinnut suliniutit ataqatigiissarnissaat ingerlatsiviit akornanni annertunerusumik isiginiarneqassasut, innuttaasut naapertuuttunik suliniuteqarfigineqarnissaat suliniuteqartoqalernissaanillu utaqqinerit sivikillisinnissaat siunertaralugit. Pisortanit ikiorsiissutinik pisartagalinnut neqeroorutaasartut pisartagaqartullu ajornartorsiutaasa imminnut naapertuunnerannut tunngatillugu ajornartorsiutit assigiinngitsut misissueqqissaarnermi suussusilerneqarput. Imaappoq siullertut pisortanit ikiorsiissutinik pisartagalinnut, arlaliulluni ingerlatsinernut peqataanissaminnik ajornartorsiutilinnut neqeroorutit. Aappaattut pisortanit ikiorsiissutinik pisartagalinnut, kajumissuseqanngitsunut aamma/imaluunniit inooqatigiissutsikkut mattuteqqasunut. Pingajuattut pisortanit ikiorsiissutinik pisartagalinnut. Ulluinnarni inuunermik sulinermillu artorsartunut. Sisamaattullu pisortanit ikiorsiissutinik pisartagalinnut, ilinniakkamikkut aamma/imaluunniit oqaatsitigut 11

12 piginnaasanik amigaateqartunut neqeroorutit. Inassutigineqarpoq, ajornartorsiutit ineriartitsilluni ingerlatsinerit taaneqartut eqeersimaarfigineqassasut. Immikkut inassutigineqarpoq, orniguttarluni suliniutit annertusarneqassasut, tamatumanilu isumaginninnikkut aamma suliffissaqartitsiniarnikkut suliniutit atorneqassasut, sivisuumik pisortanit ikiorsiissutinik pisartagaqarsimasut sulilernissamut qaninnerutilernissaat siunertaralugu. Kapitalimi pisortanit ikiorsissutinik pisartagalinnut neqeroorutit imarisinnaasaat, ingammik innuttaasunut ataatsimik arlalinnilluunniit sulilernissamut imaluunniit ilinniagaqalernissamut aporfissalinnut sammisut. Aningaasartuutaasimasunik utertitsisarnermik aaqqissuussinernut tunngatillugu ersarissunik, imminut akerleriinnik mianerisassaqartoqarpoq, taamaammat tamatumunnga tunngatillugu erseqqissunik inassuteqaateqarnissaq ajornakusoorpoq. Taamaattoq inassutigineqarpoq, suliffissaqartitsiniarnermut sammivilinnik tunniunneqartartut taagorneqartut tamarmik ataatsimoortumik isiginiarneqassasut, tamatumanilu aamma nalimmassaanikkut kingunerisassat ilanngullugit eqqarsaatigineqassasut. 12

13 1 Misissuinerup siunertaa, ilusaa najoqqutassiorneralu Misissuinissap matuma suliakiissutiginera naapertorlugu (Isumaginninnermut, Ilaqutariinnermut, Naligiissitaanermut Inatsisinillu Atuutsitsinermut Naalakkersuisoqarfik, 2017b), piffissami sivitsortumi susassaqartullu assigiinngitsut tungaannit isornartorsiorneqarsimavoq, pisortanit ikiorsiissuteqartarnermik aaqqissuussineq isumaginninnerup, ilinniartitaanerup peqqissutsillu iluanni suliniutinut allanut naammaginartumik sunniuteqartumik ataqatigiikkunnaarsimanera. Tamatuma saniatigut ilaatigut aamma Akileraartarnermut Atugarissaarnermullu Isumalioqatigiissitaq aamma Kalaallit Nunaanni Aningaasaqarnermut Siunnersuisoqatigiit isornartorsiorpaat, ataqatigiissutsikkut ajornartorsiutit, pisortanit ikiorsiissutinut attuumassuteqartut. Ataqatigiissutsikkut ajornartorsiutit taakku kinguneraat inuit ilaannut imminut akilersinnaanngimmat pisortanit ikiorsiissutinik pisartagaqarunnaarluni nalinginnaasumik suliffissarsiornissaq. Tamakku tunuliaqutaralugit naalakkersuisoqarfimmi aalajangiunneqarpoq pisortanit ikiorsiissuteqartarnermik aaqqissuussineq misissuiffigeqqissaarneqassasoq, immikkoortut immikkut toqqakkat pingaarnerutillugit, aamma misissueqqissaarnerup pisortanit ikiorsiissuteqartarnermik aaqqissuussinerup iluarsatuuteqqinnissaanut tunngaviunissaa siunertaralugu. Pisortanit ikiorsiissuteqartarnermik aaqqissuussineq inunnut ilaqutariinnullu imminnut napatissinnaanngitsunut aningaasaqarnikkut isumannaallisaassutitut sunniuteqarluartutut atorneqassaaq. Inuit eqqugaaqqajaasut sanngiinnerusullu pilersorneqarnissaannik qularnaarinissamut akisussaaffimmik tigusineq inuiaqatigiinnut atugarissaarfiusunut pingaaruteqarluinnartuuvoq. Kisiannili ilutigisaanik aaqqissuussinerup peqataaffigissavaa, pisortanit ikiorsiissutinik pisartagaqartut atugarisamik pitsanngorsarnissaannut akisussaaffimmik tigusinissaat aamma sapinngisaq tamaat piffissami sivikinnerusumi ungasinnerusumilu imminnut pilersugarilernissaat. Tamatuma nassataraa aaqqissuussinerup siunnerfeqarluartuunissaa, aamma aaqqissuussinerup ikiorsiissutit aalajangersimasut ilaanniit allanut ikaarsaarnermi namminerlu isertitaqalernermut ikaarsaariarnissamut kajumissuseqarnermik akornusiinnginnissaa. Aammattaaq aaqqissuussineq sapinngisamik paasiuminartuussaaq pisartagalinnut toqqissisimanartuulluni, taamatullu pisortat tassa kommunit sapinngisamik pilersitsiffiusumik pissusilersussallutik aaqqissuussinerup siunertaanut naleqqiullugu. Misissueqqissaarnerup ajornartorsiuteqarfiit ilaatigut makkununnga tunngasut qulaajassavai: Pisortanit ikiorsiissutinut akigititat aamma missingiinikkut akigititat akigititanut aalajangersimasunut sanilliunneranni apeqqutit (Ilaatigoortumik) allatigullu pilersugaanermiit tamakkiisumik imminut pilersugarilernissamut ikaarsaariarnissamut kajumissaatinut naleqqiullugu ataqatigiissutsikkut ajornartorsiutit Pisortanit ikiorsiissutinik pisartagalittut ajornartorsiutit aamma neqeroorutit periarfissaqartitsisut pillugit apeqqutit Aningaasanik utertoortarnermik aaqqissuussinermik ilusilersuineq kommunimi pilersuinermut aningaasartuutinut naleqqiulllugu, tassuunakkut kommunit sullissanut naleqqiullugu suliniutaat siuarsarneqaqqullugit. Aammattaaq misissueqqissaarnermi ajornartorsiuteqarfiit arlallit allat tikinneqassapput, tamatumunnga ilanngullugit ingerlatsinikkut kingunerisassat. Ajornartorsiutit imminerminnilu unamminartut pineqartut nunani aaqqissuussinernilu pisortanit ikiorsiisarnermik aaqqissuussinernit ilisimaneqarputtaaq, kisianni aaqqiissagaanni Kalaallit Nunaanni pissutsit matumani naapertuuttut ersarissumik nalilersortariaapput. Tamatumunnga atatillugu 13

14 aamma maluginiagassaavoq, pisortanit ikiorsiissutinik pisartagalinnut neqeroorutit pisariaqartut qanoq neqeroorutigineqartartiginersut. Suliakkiissutip akissuteqarfiginiarnerani VIVE-p misissueqqissaarnermut ilusiliussaq, ajornartorsiutit ilisimasaqarfigilernissaannut tunngaviit arlaqartut atorniarlugit aalajangiuppai, naliliinerminnut tunngavigineqartussatut. Ajornartorsiuteqarfiit ilaannut tunngatillugu misissueqqissaarnerit mississuinerillu pioreersut saniatigut aammattaaq atorneqarput Kalaallit Nunaanni Danmarkimilu malittarisassanut databasit, naalakkersuisoqarfiit pisortallu nalunaarusiaat il.il., kiisalu aammattaaq Naatsorsueqqissaartarfiup kisitsisaateqarfia immikkut kisitsisinik paasissutissarsiornermut ikiuuppoq, kommuninilu tallimani misissuineq annikinnerusoq ingerlanneqarluni pisortat ikiorsiissutaannik pisartagaqartut pillugit. Tamakku saniatigut kommunini pingasuni pineqartup iluani ingerlatsivinni sulisut apersorneqarput. Aammattaaq innuttaasunik ataasiakkaanik pisortanit ikiorsiissutinik pisartagalinnik apersuisoqarpoq. Kiisalu killiffik pillugu ataatsimiinnerit, qitiusumi oqartussaasunut attaveqarnerit il.il., annermik Isumaginninnermut Naalakkersuisoqarfimmut Aningaasaqarnermullu Naalakkersuisoqarfimmut, paasissutissanik pissarsiffiupput. Qulequttat sisamat qulaani pineqartut nalunaarusiami kapitalini 3-6 tamani sammineqarput. Soorunami qulequttat imminnut qanimut attuumassuteqarput, taamaakkaluartorli aamma assigiinngitsunik siunnerfeqarlutik, tamarmillu immikkut anguniaqagaqartutut oqaatigineqarsinnaallutik. Kapitalini 3-miit 6-imut missueqqissaarnerit sioqqullugit pisariaqartutut isigineqarpoq Kalaallit Nunaanni pisortanit ikiorsiissutit annertussusilertarnerannut inatsisitigut malittarisassat naatsumik allaaserinissaat, tak. kapitali 2, aamma Kalaallit Nunaanni pisortanit pilersuinikkut tunniunneqartartut allat naatsumik nassuiarnissaat. Aamma malittarisassatigut ineriartorsimaneq naatsumik misissorneqarpoq, taakku 1980-imi atuutilerneranniit ilaatigut Danmarkimi malittarisassanut assingusunut assersuussinikkut. Suliakkiissut naapertorlugu misissoqqissaagassatut apeqqut siulleq kapitali 3-mi sammineqarpoq, tassalu pisortanit ikiorsiissutinik annertussusiliineq ulluinnarni qanoq pisarnersoq annermillu aningaasat atorneqarsinnaasut atugaanerat qanorlu nikerartiginerat, aalajangersimasumik aningaasartuutinik akiliisarneq, allatigut isertitat pisortanit ikiorsiissutinit ilanngaanneqartarneranni periutsit il.il. Kapitali 4-mi ataqatigiissutsikkut ajornartorsiutinik taaneqartartut sammineqarput, taakku pilersinnaapput pisortanit ikiorsiissutinit isertitat inuup imaluunniit inoqutigiit allatigut isertitaannit taarserneqaraangata. Matumani assersuutigalugu isiginiarneqarput inoqutigiit ataatsimut isertitaat qaffariartarnersut, inoqutigiit suligaangata, taamaallaallu pisortanit ikiorsiissutit kisiisa pisartagarinagit. Ataqatigiissutsikkut ajornartorsiutit tigussaasunik assersuusiornikkut takussutissiarineqarput VIVE-p kommunini apersuinermigut paasisaanik aamma kisitsinermi/naatsorsuinermi progarmmeeraq atorlugu, tunngaviit assigiinngitsut soorlu ilaqutariit qanoq ittuunerat, inuussutissarsiornermi inissisimaneq il.il. aallaavigalugit isertitat atorneqarsinnaasut naatsorsorneqarlutik. Kapitali 5-imi isiginiarneqarput pisortanit ikiorsiissutinik pisartagaqartut ilisarnaqutaat taakkulu illuatungaatigut neqeroorutinik tapersersuutaasunik pisariaqartitsinerat illuatungaatigullu pisartagalinnut neqeroorutaasartutigut periarfissat. Kapitali aallarnerlugu pisortanit ikiorsiissutinik pisartagaqartut ilisarnaqutaat assigiinngitsut kisitsinngorlugit allaaserineqarput, tamatuma kingorna saqqummiunneqarput ajornartorsiutit pisortanit ikiorsiissutinik pisartagallit misigisartagaat suunersut. Tulliullugu pisortanit ikiorsiissutinik pisartagalinnut neqeroorutit ingerlatsinerillu ingerlanneqartartut piumaneqartartullu ilaatigut Majoriaqarfinni ilaatigullu allakkut - pisortanit ikiorsiissutinik pisartagallit ilinniagaqalernissaat sulilernissaalluunniit siunertaralugu. 14

15 Misissueqqissaarnermi apeqqutit kingullersaattut kapitali 6-imi kommunini pisortanit ikiorsiissutinut taakkununngalu qanittumik isertitanut nuussanut allanut aningaasartuutinik aningaasalersuineq misissorneqarpoq. Tamatumani siullertut misissueqqissaarneq aallarnerlugu oqallisigineqarpoq, aningaasartuutaasimasunik utertitsisarnermik aaqqissuussinermi - tamannaluunniit pinngitsoorneqarpat - suut eqqarsaatigisariaqarnersut, aammalu tamatumunnga ilusiliunneqarsinnaasut allat saqqummiunneqarlutik. Aammattaaq immikkut erseqqissaavigineqarpoq pisortanit ikiorsiissutini aningaasanut atorneqarsinnaasunut akigititanik assigiinnik atuutsitsilersoqarsinnaaneranut missingersuusiorneq, inoqutigiinnut kisermaanut aappariinnullu naleqqiullugu naatsorsorneqartoq. Kiisalu kapitali 7-ip imarivai iluarsartuusseqqinnissamut atatillugu piumasaqaatit anguniagassallu naapertuuttut oqallisiginerat, suliakkiissummi allassimasut pisortanit ikiorsiissutit pillugit peqqussut [ ] iluarsartuuteqqinneqassaaq nutarterneqarlunilu, siunertamut ullutsinnullu naapertuunnerusumik atorneqarsinnaanngorlugu piviusunngortinnissaanut atugassatut. Piumasaqaasianut isummersorfiuvoq suliakkiissummi oqaaseqaatigineqartut, akigititat assigiit aamma pisortanit ikiorsiissutinik pisartagaqarnermiit sulinermut ikaarsaariarnissamut kaammattuutissat pitsaanerusut pillugit, taakkununngalu ilanngunneqarput, allaffissornikkut aningaasartuutit ikilisinnissaannut aamma innuttaasup nammineq aningaasaqarnerminut akisussaasunngortinnissaata kissaatiginartinneqartup piviusunngortinnissaanut tunngavissat. Mianerisariaqartut assigiinngitsut oqimaaqatigiissarnissaat politikkikkut akisussaaffiuvoq, taamaammallu misissueqqissaarnikkut matumuuna suliassat avataaniilluni. Aammattaaq nalunaarusiamut ilaavoq ilanngussaq ilusiliinermut misissuinermilu periutsinut tunngasoq, aamma nalunaarusiamut immikkut suliarineqarpoq allakkiaq aningaasartuutaasimasunik utertitsisarnermik aaqqissuussinermi mianerisassanut tunngasoq. 15

16 2. Ilisarititsineq: Kalaallit Nunaanni pisortanit ikiorsiissutit malittarisassat annertussusiliinermullu tunngaviit Kapitalimi uani Kalaallit Nunaanni pisortanit ikiorsiissutinut inatsisitigut malittarisassat saqqummiutissavagut. Imm. 2.1-imi pisortanit ikiorsiissutit pillugit malittarisassat atuuttut isiginiarneqarput, tamatumunnga ilanngullugit pisortanit ikiorsiissutit annertussusilernissaannut pisortatigoortumik piumasaqaatit, pisortanit ikiorsiissutinik pisartagaqalernissamut piumasaqaatit il.il. (Taamaattoq pisortatigoortumik malittarisassat ulluinnarni atorneqanngitsoorsinnaasarput, erseqqinnerusumik tak. kapitali 2.). Aammattaaq imm. 2.2-mi nassuiarparput, pilersuinikkut tunniuttakkat allat suut Kalaallit Nunaanni atuunnersut, tamatumunnga ilanngullugit pisortanit ikiorsiissutinik pisartagaqartut ilassutaasumik tunniuttakkat suut pisinnaasarneraat. Misussueqqissaarneq sinaakkuserumallugu naggasiullugu imm. 2.3-mi allaaserivarput inatsisitigut tunngavigisat qanoq allanngoriartorsimanerat, 1980-ikuuni atuutilernerminniit ullumimut. Allanngoriartorsimanerup allaaserinerani Danmarkimi ikiorsiissutinik/aningaasanngorlugit ikiorsiissutinik aaqqissuussinermi allanngoriartorsimaneq sanilliupparput. 2.1 Pisortanit ikiorsiissutit pillugit inatsisit Pisortanit ikiorsiissutit siunertaraat, inunnut Kalaallit Nunaanniittunut allatut iliornikkut imminnut pilersorsinnaanngitsunut tamanut aningaasaqarnikkut isumannaallisaaviginninnissaq, tamatumunnga ilanngullugit inuit imminnut ilaquttaminnillu pilersuisinnaanngitsut (Pisortanit ikiorsiissutit pillugit Inatsisartut peqqussutaat, tak. Inatsisit.gl, 2006). Pisortanit ikiorsiissutit pingaarnertut pingasunngorlugit immikkoortinneqarsinnaapput. Immikkoortut pingaarnerit ilaat ataani Tabel 2.1-imi allaaserineqarput. Tabel 2.1 Inatsisartut peqqussutaanni pisortanit ikiorsiissutit ilusiligaaneri Ilusaa Allaaserinera Annertussusiliineq Pisartagaqarsinnaatitaasut Tassanngaannartumik pisari- Aniguinissamut ikiorsiissutit. Imaappoq Missiliuinikkut Inuit Kalaallit Nunaanniittut aamma inooqatigiissutsikkut aqavissumik pissaaleqilernermi pisorta- pisoq siumut takorlooreerneqarsinnaan- pisunik nalaataqarsimasut (soorlu nappaammik, suliffis- nit ikiorserneqarneq ngitsoq, pineqartorlu taassumalu ilaqutai sarunnermik, inooqateqarnerup kipitinneranik). Saaffigisat kaattussanngussappata, inissaarullutik tassapput inuit pisortanit ikiorsiissutinik allanik il.il. pisartagaqarnissamut piumasaqaatinik piviusunngortitsinngitsut. Pilersuinermut ani- Sivisunerusumik Inuit ataasiakkaat Danskisut innuttaas- ngaasartuutinullu aalajangersimasunut ikiorsiissutit. Uku naapertorlugit tunni- inuuniarnermut aningaasartuutaannik suseqartoq 2, inuit aqqisa allassimaffianni pisortanit ikiorsiissutit unneqartarput: il.il. nalileereernikkut missiliuinikkut. nalunaarsoqqasoq Kalaallit Nunaannilu aalaja- 16

17 Aalajangersimasumik aningaasartuutit uppernarsaasikkat 1 Pilersuineq. ngersimasumik najugalik. Saniatigut inuk pineqartoq inooqatigiissutsikkut pisumik nalaataqarsimassaaq aamma: suliffeqarani (suliffissarsiortuullunilu). Napparsimalluni/ernereernerup kingorna sulinngiffeqarluni imaluunniit sulisinnaassuseqanngitsutut nalilerneqarluni. Immikkut pisoqartillugu pisortanit ikiorsiissutit Ataasiaannartumik tunniuttakkat. Soorlu nuunnermut ilisaanermullu. Missiliuinikkut. Pilersuinermut aalajangersimasumillu aningaasartuutinut piortanit ikiorsiissutinut tunngaviit assigalugit. Nass.: 1) Takussutissiaq 2.1 takuuk itisileriffiusoq. 2) Imlt inuk danskisut innuttaassusilimmut katinnikoq imal. kingullermik katissimasoq imlt. nunat tamat akornanni isumaqatigiissutinut Kal. Nunaanni pisortanit ikiorsiissutinik pisartagaqartitsisinnaatitsisunut ilaasoq. Tunngavik: Akileraartarnermut Atugarissaarnermullu Isumalioqatigiissitaq (2011a), Inatsisit.gl. (2006) aamma Ilaqutariinnermut, Kultureqarnermut, Ilageeqarnermut Naligiissitaanermullu Naalakkersuisoqarfik (2013) Pisortanit ikiorsiissutinik pisartagaqassagaanni piumasaavoq, innuttaasup imminut ilaquttaminullu pilersornissaminut pisariaqartut allatut iliorluni pissarsiarisinnaassanngikkai. Taamaalilluni pisortanit ikiorsiissutit taamaallaat tunniunneqarsinnaapput, ikiorsiinissamut periarfissat allat tamarmik nungussimappata. Tamatuma kinguneraa aapparisinnaasaq aapparminik pilersuisussaatitaammat 1, aamma angajoqqaat meeqqaminnut 18-it inorlugit ukiulinnut pilersuisussaatitaammata. Pilersuinissamut aalajangersimasunillu aningaasartuutinut atugassanik pisortanit ikiorsiissutinik qinnuteqarnermi nalilerneqassaaq qinnuteqartoq pisortatut allatigut ikiorsiissutaannut inissinneqassanersoq, assersuutigalugu suliffeerunnermi tapiissutisisartussatut allatulluunniit naapertuuttumik tapiissutisisartussatut (tak. Imm. 2.2 pilersuinermut tapiissutit allat pillugit itisileriffiusoq). Aammattaaq aallaavittut pilersuinermut aalajangersimasumillu aningaasartuutinut pisortanit ikiorsiissutinik tunineqarnissamut piumasaqaataavoq, tunineqartussap suliffissaaleqisuunissaa, suliffissamik naammaginartumik neqeroorfigineqarsimannginnissaa pimoorullugulu suliffissarsiortuunissaa. Imaappoq suliffissaaleqisoq suliffininnissaminut piareeqqasariaqartoq. Tamatumunnga ilaatinneqanngillat inuit: napparsimasut, sulisinnaajunnaarsimasut il.il. (tak qulaani Tabel 2.1). Kommunip inuup suliffininnissaminut piareeqqassusia nalilissavaa, tamannalu pillugu uppernarsaasiinissaq piumasarissallugu. Assersuutigalugu inuk suliffeqalernissamut piareeqqasutut nalilerneqassaaq, pineqartoq naapertuuttumik periuseqarluni suliffissarsiorpat, suliffissarsiuussisarfimmi suliffissarsiortutut nalunaaqqappat il.il. (Inatsisit.gl, 2006; Akileraartarnermut Atugarissaarnermullu Isumalioqatigiissitaq, 2011a; Ilaqutariinnermut, Kultureqarnermut, Ilageeqarnermut Naligiissitaanermullu Naalakkersuisoqarfik (2013). Takussutissiaq 2.1-imi takutinneqarpoq 2017-imi pilersuisussaatitaaneq aalajangersimasumillu aningaasartuutit pillugit malittarisassat naapertorlugit pisortanit ikiorsiissutinik ikiorneqartut procentinngorneri. Nalunaarsuut kommunikkaarlugu suliaavoq. 1 Qinnuteqartoq katissimappat aappaqarluniluunniit aappariinnerlu ukioq ataaseq qaangerlugu sivisusseqarpat, pisortanit ikiorsiissutit ataatsimoortitsilluni naatsorsorneqassapput. Tamatumani aamma ilanngaatigineqassapput aapparisap isertitai, tassaasinnaasut akissarsiat, ilinniagaqarnersiat, ernereernerup kingorna ullormusiat, suliffeerunnermi tapiissutit imaluunnit pensionit. (Ilaqutariinnermut, Kultureqarnermut, Ilageeqarnermut Naligiissitaanermullu Naalakkersuisoqarfik, 2013) 17

18 Takussutissiaq imi pilersuisussaatitaaneq aalajangersimasumillu aningaasartuutit pillugit malittarisassat naapertorlugit pisortanit ikiorsiissutinik ikiorneqartut procentinngorneri 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% 99% 93% Kommune Kujalleq Kommuneqarfik Sermersooq 58% Qeqqata Kommunia 90% Qaasuitsup Kommunia Nuna tamaat agguaqatigiissitsineq: 87 % Tunngavik: Naatsorsueqqissaartarfik, 2018a. Oqaaseqaat: N = Taamaallaat pisortanit ikiorsiissutinik pisartagallit Akileraartussaatitaasutut nalunaarsoqqasut ilaapput. Pisortanit ikiorsiissutinit pisartagalik ikiorsiissutinik assigiinngitsunik ilusilinnik tunineqaruni (assersuutigalugu tassanngaannartumik pisariaqartitsinermut aamma pilersuinermut aningaasartuutinullu aalajangersimasunut pisortanik ikiorsiissutit), kisitsisini arlaleriarluni takussaassaaq, taamaalilluni pisartagallit ataatsimut katinneranni arlaleriarluni naatsorsuunneqarluni. Qaasuitsup Kommunia ullumikkut, 2018, kommuninut marlunnit avinnikuuvoq. Takussutissaq 2.1-imi ersippoq 2017-imi pisortanit ikiorsiissutinik pisartagallit 87 %-ii pilersuinissaq aningaasartuutillu aalajangersimasut pillugit malittarisassat malillugit ikiorserneqarsimasut. Taamaattoq maluginiartariaqarpoq pisortanit ikiorsiissutit agguaannerat kukkuneqarsinnaammat kommunini kontoliinerliornerit/kontoliisarnermi periutsit pissutigalugit (Isumaginninnermut il.il. Naalakkersuisoqarfik, 2018b). Taamaalilluni VIVE-p Kalaallit Nunaanni kommuninut arlalinnut alakkaanermini maluginiarpaa, pisortanut ikiorsiissutit kontolertarneranni tamatigut ikiorsiissutit immikkoortiterneqartanngitsut. Assersuutigalugu kommunit peqataasut ilaanni, tassanngaannartumik pisariaqartitsilernermi ikiorsiissutit aamma pilersuinermut aningaasartuutinullu aalajangersimasunut ikiorsiissutit kontomi ataatsimi inissinneqartarput Pisortanit ikiorsiissutit annertussusilernerini inatsisitigut malittarisassat pillugit immikkut oqaatigiumasat Tabel 2.1-imi takuneqarsinnaasutut pisortanit ikiorseeriaatsit assigiinngitsut pingasut annertussusilerneqartarput missiliuisarnermik tunngavik aallaavigalugu, tamatumanilu innuttaasup maanna atugarisai aallaaviusarput. Imaappoq inatsisini allassimasut naapertorlugit pisortanit ikiorsiineq tassaavoq pissaaleqilernermi ikiorsiineq, aalajangersimasunik akigitaqanngitsoq. Taamaattoq inatsisini aalajangersarneqarpoq pilersuinermut aningaasartuutinullu aalajangersimasunut pisortanit ikiorsiissutinik annertussusiliinermi tunaartarisassanik. Taamaalilluni inatsisip innersuuppaa, pisortanit ikiorsiissutit annertussusissaat missiliuilluni naatsorsorneqassasoq aalajangersimasumik ani- 2 Soorunami pisortanit ikiorsiissutit assigiinngisinneqartarput, innuttaasunut tunniussilernermi. Tak. kapitali 3. 18

19 ngaasartuutit aamma tigusisussap inuunermini maannamut atugarisai, aalajangersimasumik aningaasartuutigisartagai, najukkami pissutsit, pilersuisutut pisussaaffiit il.il. aallaavigalugit. Boks 2.1- imi tamanna itisilerneqarput Pisortanit ikiorsiissutit pillugit ilitsersuut tunngavigalugu (Ilaqutariinnermut, Kultureqarnermut, Ilageeqarnermut Naligiissitaanermullu Naalakkersuisoqarfik, 2013) missiliuinermut suut tunngaviussanersut. Boks 2.1. Pilersuinermut aalajangersimasumillu aningaasartuutinut pisortanit ikiorsiissutit naatsorsornissaannut tunngaviit Pilersuinermit aningaasartuutinullu aalajangersimasunut pisortanit ikiorsiissutit annertussusissaat aalajangiunneqassaaq, qinnuteqartup makkunuuna atugarisaanik missiliuineq aallaavigalugit: Maannamut inuuniarnermi atugarisat: Pisortanit ikiorsiissutinik ikiorserneqartussap siusinnerusukkut aalajangersimasumik aningaasartuutigisarsimasaasa annertussusaat isiginiarneqassaaq (assersuutigalugu akissarsiat allagartaasigut aningaaserivimmiittuutillu allassimaffii atorlugit) Najukkami pissutsit: Pineqartup inuunermini atugarisai aamma illoqarfimmi nunaqarfimmiluunniit najugaqarfigisaani aningaasartuutaasartut qaffasissusiat isiginiarneqassapput Ilaqutariinnermi pissutsit ataatsimut isigalugit: Imaappoq pisortanit ikiorsiissutit annertussusilerniarneranni qinnuteqartup atugarisai kisimik isiginiarneqassanngillat, aammali qinnuteqartup pilersuisut pisussaaffii aamma aapparisap atugarisai. Tamatumani annermik isiginiarneqassaaq, meeraqartoqarpat taakkua pisariaqartitaasa matussuserneqarnissaat. Ikiorsiinerup qinnuteqartumut naleqqiullugu makku aningaasaliiffigissavai: Pisariaqavissutigut pilersuineq: Imaappoq qinnuteqartup ullut tamaasa pisariaqartitaminik akiliinissaanut aningaasartuutit Ineqanermut naammaginartumik aningaasartuutit: Siunertaanngilaq ilaqutariit inissiami attartukkami imaluunniit inuit piginneqatigiillutik ineqarfianni assingusumilluunniit ilusilimmik attartugaanni pissutsinut naleqqiullugu angivallaami najugaqartut, aningaasartuutaasa tamarmiusut pisortanit ikiorsiissutit aqqutigalugit akilerneqarnissaat 1 Atuinermut aningaasartuutit aamma aalajangersimasumik aningaasartuutit allat: Atuinermut aningaasartuutit assersuutigalugu tassaapput innaallagissamut, imermut kiassarnermullu aningaasartuutit. Alajangersimasumik aningaasartuutit tassaapput nerisassanut, atisassanut, meeqqerivinnut sillimmatinullu aningaasartuutit. Kommunip missiliuisarneq malittarisassiuutinngisaannassavaa. Imaappoq kommuni pisortanit ikiorsiissutit tunniunneqartussat aalajangersimasunik annertussusilerlugit malittarissasioqqusaanngilaq. Nassuiaat: 1) Taamaammat pisortanit ikiorsiissutinik pisussaq piginneqatigiilluni inissiami imaluunniit illumi/inissiami nammineq pigisamini najugalik, pisortanit ikiorsiissutinik aalajangersimasumik aningaasartuutit matussusernissaannut aningaasaliiffigineqartoq, ineqarnerminut akiliutissami matussusernissaannut aningaaserivimmit atorniaqqaartariaqarpoq. Tunngavik: Ilaqutariinnermut, Kultureqarnermut, Ilageeqarnermut Naligiissitaanermullu Naalakkersuisoqarfik (2013) 19

20 2.1.2 Pisortanit ikiorsiissutinut atatillugu akileraarusiisarneq aamma akissarsiutigalugu sulineq Pisortanit ikiorsiissutit akileraaruteqaataasussaanngillat tigusisussaq allatigut isertitaqartinnagu 3. Malittarisassatut pingaarnertut pisortanit ikiorsiissutit, SIK-p Naalakkersuisullu isumaqatigiissutaat naapertorlugu ilinniagaqanngitsup akissarsiaasa minnerpaat 65%-iinik annerpaamik annertussuseqarsinnaapput. Pisortanit ikiorsiissutit akileraaruserneqartanngimmata pissusiviusut malillugit pisortanit ikiorsiissutit assigaat, akissarsiat minnerpaat akileraarserneqareersut 90 %-ii. Immikkut ittunik pisoqartillugu akissarsiat minnerpaaffii 65 %-imik (akileraaruseereernerup kingorna 90 %- imik) sinnerlugit tunniussisoqarsinnaavoq (Akileraartarnermut Atugarissaarnermullu Isumalioqatigiissitaq, 2011b). Aammattaaq pisortanit ikiorsiissutinik pisartagallit inatsisitigut periarfissaqarput pisartagaqarnermik saniatigut akissarsiaqaatigalugu suliffeqarnissaminnut, tamatumali kingunerissavaa akissarsiat annertoqqataannik pisortanit ikiorsiissutit ilanngarneqarnerat. Ilanngaassinermi pisortanit ikiorsiissutinik pisartagallip toqqarsinnaavaa ima ilanngaanneqarnissani (Inatsisit.gl, 2006). [Ullut akissarsianik isertitaqarfiusimasut amerlassusaat] x [pisortanut ikiorsiissutit ullormut akigititaat] Akissarsiat tunniunneqartut nalingat Pisortanit ikiorsiissutit tunniunneqartarneri Pisortanit ikiorsiissutit aallaavittut tigusisussamut toqqaannartumik tunniunneqartarput. Paasineqarpat tigusisussap ikiorsiissutit atornerlukkai imaluunniit aqutarisinnaanngikkai, aalajangiunneqarsinnaavoq ikiorsiissutit aningaasanngornagit tunniunneqarsinnaasut, imaluunniit akiligassiisumut toqqaannartumik akiliutitut, tak. peqqussut aamma ilitsersuut. (Inatsisit.gl, 2006; Akileraartarnermut Atugarissaarnermullu Isumalioqatigiissitaq, 2011a; Ilaqutariinnermut, Kultureqarnermut, Ilageeqarnermut Naligiissitaanermullu Naalakkersuisoqarfik, 2013). Pisortanit ikiorsiissutinik qinnuteqartoq, maannakkorpiaq ajornartorsiutimi pissuseqarfiginissaat pillugu aamma qanoq iliorluni imminnut pilersulersinnaanini pillugu siunnersorneqarnissaminut pisinnaatitaaffeqarpoq. Tamatumunnga nangissutitut qinnuteqartup pisinnaatitaaffigaa imminut tunngasumik iliuusissat pilersaarusiorneqarnissaat. Taamaattoq inuit saaffiginninnerminni taamaallaat pilersuinermut aalajangersimasunillu aningaasartuutinut ikiorserneqarnisaminnik annerpaamik ulluni 14-ini pisariaqartitsisut iliuusissatut pilersaarusiuunneqassanngillat, tak. Inatsisit.gl, Kalaallit Nunnaani pisortanit pilersuinermut ikiorsiissutit ilusaat Pisortanit ikiorsiissutit kisimiitillugit isiginiarneqarsinnaanngillat, kisiannili Kalaallit Nunaanni pisortanit pilersuinermut tapiissutinut arlaqartunut ilaasutut isigineqassallutik. Taamaammat tulliuttumi pisortanit pilersuinermut tapiissutaasartut assigiinngitsut suliffissaqartitsiniarnermut tunngasut naatsumik allaaserineqassapput. Immikkoortumi naggasiullugu allaaserineqassapput ilassutaasumik tapiissutaasartut arlaqartut, Kalaallit Nunaanni pisortanit tapiissutinik pisartagaqartut (tamatumunnga ilanngullugit pisortanit ikiorsiissutinik pisartagaqartut) pisinnaasaat. Takussutissiami 2.2-mi Kalaallit Nunaanni pilersuinermut tapiissutit takussutissiarineqarput. 3 Tunngaviatigut pisortanit ikiorsiissutit tassaapput isumaginninnermi isumannaallisaanikkut tapiissutit akileraaruteqaataasussat. Taamaattoq isertitatigut akileraarutini annikillisaasoqartarpoq. Taamaalilluni pisortanit ikiorsiissutit akileraarutigineqartanngillat, tigusisussaq nalinginnaasumik ilanngaatissat imaluunniit akileraarusiinermi ilanngaatissat qaangerlugit allatigut isertitaqartinnagu. 20

21 Takussutissiaq 2.2 Kal. Nunaanni pilersuinermut tapiissutit takussutissiarinerat, Tapiissutit ilusaat Pilersuinermut tapiissutaagallartut Ataavartumik pilersuinermut tapiissutit Tapiissutaagallartut Suliffinnut attuumaneq Suliartoqquneqarsinnaassaaq Arlaannaalluunniit naamik Suliartoqquneqarsinnaassaaq Suliartoqquneqarsinnaanngilaq Tapiissutit Pisortanit ikiorsiissutit Suliffeerunnermi tapiissutit Piginnaanngorsaaqqiineq Naleqqussakkamik suliffeqarneq Siusinaartumik pensionit Ernereernermi ullormusiat (Annaasamut) taarsiussinerup annertussusaa Annerpaamik SIK malill. Akissarsiat 65 %- ii SIK malill. Akissars. 90 %ii Suliniutit aallartinneqartut apeqqutaapput (tak. Imm ) Pineqartup iluani isumaqatigiissutip 50 %-ia a- ngullugu akissarsianut tapiissutit Pensionisiat annertussusaannut apeqqutaavoq inuup qanoq sulisinnaatigisutut nalilernera Akunnermut akigititaq aalajangersimasoq, assingalu ilinniagaqanngitsup SIK malillugu akissarsiai apppasinnerpaat. Kommunit aningaasalersuutaat 100 % 100 % 50 % 50 % 50 % 1) 10 % Nalunaarsuut: Inuit naleqqussakkamik suliffeqartut Suliartoqquneqarsinnaassaaq -p ataanut inissinneqarsimapput. Pineqartup sulisinnaanera annikillisimagaluartorluunniit pineqartoq sulinermik akissarsisarpoq. Nassuiaat: 1) Aaqqissuussineq nutaaq, 2) Imaappoq kommunit namminneq matussusigassaasa procentinngornera, Namm. Oqartussanit utertoorujutaajunnartut ilanngaatereerlugit. Nam. Oqartussanit annertussusileriikkamik tapiissutit aqqutigalugit nuussat ilaanngillat. Tunngavik: Inatsisit assigiinngitsut, Akileraartarnermut Atugarissaarnermullu Isumalioqatigiissitaq, 2011b., aamma Aningaasaqarnermut Naalakkersuisoqarfimmit paasissutissiissutit. Pisortanit ikiorsiissutit imm. 2.1-imi eqqartorneqarput, taamaammallu immikkoortumi uani allaaserineqaratik Suliffeerunnermi tapiissutit Suliffeerunnermi tapiissutit siunertaraat inuup suliffeqartup nammineq pisuussutiginngisaminik suliffissaarunnermini, angerlartitaanermini napparsimanerminiluunniit annaasaqaataanik taarsiiviginissaa. Aammattaaq suliffeerunnermi tapiissutinik pinissamut piumasaavoq, inuup sapaatip-akunnerini 21

22 kingullerni 13-ini suliffeqarsimanissaa (piffissamilu tassani minnerpaamik akunnerni 182-ini sulisimanissaa), inuit aqqisa allassimaffianni nalunaarsorsimanissaa aamma minnerpaamik 18-inik ukioqarnissaa imaluunniit pilersuisuunissaa. Tamatuma saniatigut suliffissaaleqisoq suliartoqquneqarsinnaassaaq 4, inummullu tunngasumik iliuusissamik pilersaarusiortoqassalluni, pilersaarusiarlu taanna: 1. Suliffissanik periarfissanik imaluunniit piginnaanngorsarnermut, ilinniaqqinneq imaluunniit ilinniagaqarnissamut periarfissanik ilitsersuineq 2. Suliffissamik innersuussineq 3. Kommunimit allartinneqartumut suliffittaarnissaq siunertaralugu suliffimmiinneq 4. Pikkorissaanernut piginnaanngorsaaffiusunut innersuussineq Maluginiarneqarpoq inussutissarsiutigalugu piniartut inuussutissarsiutigalugulu aalisartut suliffeerunnermi tapiissutinik pisinnaanngimmata, namnminersortutut isigineqarmata. Suliffissaarunnermi sapaatip-akunneri 13-it angullugit suliffeerunnermi tapiissutit tunniunneqarsinnaapput, imaluunniit napparsimanermi sapaatip-akunneri 13-it. Katillugit sapaatip-akunnerini 13-ini suliffeerunnermi tapiissutinik pisartagaqartoqarsinnaavoq. Piffissaq suliffeerunnermi tapiissutinik pisartagaqarfiusinnaasoq naappat, suliffissaaleqisoq pisortanit ikiorsiissutinut imaluunnit piginnaanngorsaqqinnermut nuussaaq. Suliffeqarnermut tapiissutit tiimimut aki aalajangersimasoq tunngavigalugu aalajangerneqassapput, tamatumanilu aallaaviussalutik sapaatip-akunnerini 13-ini kingullerni akissarsiaqartup tiimit suliffigisimasai. Tiimimut akip assingaa ilinniagaqanngitsup SIK-p Naalakkersuisullu akornanni isumatigiissut naapertorlugu minnerpaamik tiimimut akissarsiaata 90 %-ia (Inatsisit.gl, 2014). Suliffeqarnermi tapit akileraaruserneqartussaatitaapput Piginnaanngorsaqqinneq Piginnaanngorsaqqinnerup peqataaffigissavaa inuup sulisinnaassusilittut ukioqartup killilimmilli sulisinnaassuseqalersimasup suliinnarnissaanut sulilernissaanulluunniit ikiuinissaq. Piginnaanngorsaqqinnissamut ikiorserneqartassapput inuit peqqissutsimut imaluunniit, inuttut atugarisanut tunngasut pissutigalugit 5, imaaliallaannarlugit sulilernissamut naleqqussarneqarsinnaanngitsut imaluunniit naleqqussaqqinneqarsinnaanngitsut. Piginnanngorsaqqinnermik ingerlatsinerup qulaajassavaa qinnuteqartup tarnikkut timikkullu sulisinnaassusia, sulisinnaanngissuseq qulaajassallugu aamma suliffissaaleqisoq nutaamik sulilernissaanut piginnaanngorsassallugu. Piginnaanngorsaqqinneq aallarnerneqassaaq qulaajaalluni ingerlatsinermik, tamatumunngalu ilaatinneqarsinnaapput suliffimmik misileraaneq aamma/imaluunniit inuussutissarsiutitaarnissamut inerisaanermik qulaajaanermillu sammisaqartitsinerit (tamatumunnga ilanngullugit ilinniartitaaneq, pikkorissarnerit il.il.). 6 Qulaajaanerup kingorna piginnaanngorsaqqinnertaa aallartissaaq, inuup sulileqqinnissaanut ikiorsiissutaasussaq. Piginnaanngorsaqqinnermik ingerlatsineq inuussutissarsiummut sammisuussaaq, tamatumalu kinguneraa, atornerluinermik katsorsaaneq imminermini piginnaanngorsaqqinnertut isigineqarsinnaanngimmat. Piginnaanngorsaqqinnermut assersuutigalugu ilaapput ilinniarneq, sungiusarneqarneq imaluunniit allanik ilinniaqqinneq, makkuusunik: Suliffeqarfimmi piginnaanngorsaqqinneq pisortat imaluunniit namminersortut suliffeqarfiini sungiusarnertigut pikkorissarnertigulluunniit. Ilinniagaqarneq. 4 Napparsimallutik nalunaarsimasunut atuutinngilaq 5 Tamatumunnga ilanngullugit sivisuumik suliffissaaleqineq, inuttut ilaqutariittullu atugarisat inooqatigiissutsikkut oqimaatsut 6 Aatsitassanut, Suliffeqarnermullu Naalakkersuisoqarfik ilisimatitsisimavoq, qulaajaanerit inatsisikkut malillugit pisussaaffiusut aamma teorimut suliaqarnermullu tunngasunik imaqassaaq, piginnaanngorsaqqinnerlu allartitsinnagu tamanut piumasaqaataavoq qulaajaaffigineqarneq naammassineqarsimassasoq. 22

23 Piginnaanngorsaqqinnermik ingerlatsineq sapinngisamik sivikinnerpaassaaq, aallaavittullu ukiut marluk qaangersinnaanagit. Inummut piginnaanngorsaqqittumut aningaasatigut ikiorsiissutinut suliniutit aallartinneqartut suunerat apeqqutaavoq: Qulaajaanerup nalaani tunniunneqartassapput pisortanit pilersorneqarnissamut maannamut tunngaviusut, taakkulu tassaasinnaapput pisortanit ikiorsiissutit Piginnaanngorsaqqinnermik ingerlatsinermi tunniunneqassapput piginnaanngorsaqqinnermi aningaasatigut ikiuutit, akunnermut aalajangersimasumik aki naapertorlugu tunniunneqartartut, tamatumanilu aallaaviussapput tiimit piginnaanngorsaqqittup ingerlatsinermut peqataaffigisai (annerpaamik tiimit 40-t). Piginnaanngorsaqqinnermi aningaasatigut ikiuutit tassaapput SIK-p Naalakkersuisullu akornanni isumaqatigiissut naapertorlugu akunnermusiat minnerpaaffiisa 70 %-ii. Suliffeqarfimmi piginnaanngorsaqqinnerup nalaani piginnaanngorsaqqittoq isumaqatigiissutit naapertorlugit akissarsiaqartinneqassaaq. Suliffeqarfik taartisiaqartinneqassaaq aningaasarsianut tapiissutitigut, akissarsianut aningaasartuutigisimasat 80 %ii tikillugit annertussuseqartunik. Tamakku saniatigut ataasiarluni aningaasartuutinut pisariaqartunut immikkut tapiiffigineqarnissaq qinnutigineqarsinnaavoq. (Inuussutissarsiutinut, Suliffeqarnermut Inuussutissarsiutinillu Ilinniartitaanermut Naalakkersuisoqarfik (Ukiua ilisimaneqanngilaq); Inatsisit.gl, 2017) Naleqqussakkamik suliffeqarneq Naleqqussakkamik suliffeqarnerup siunertaraa siusinaartumik pensionisiaqalersarnerup killilernissaa, innuttaasut ataavartussamik killilimmik sulisinnaassuseqartut suliffissaannik innuttaasup pisariaqartitaanut naleqqussakkamik neqeroorfiginerisigut. Naleqqussakkamik suliffissaq aatsaat neqeroorutigineqarsinnaavoq, piginnaanngorsaqqinnermik ingerlatsisoqarnerani paasineqarpat inuk pineqartoq nalinginnaasunik atugassaqartitaalluni sulilersinnaanngitsoq. Taamaattoq inuk piginnaanngorsaqqanngikkaluarluni naleqqussakkamik suliffeqarnissaanik neqeroorfigineqarsinnaavoq, sulinermi nalinginnaasunik atugassaqartitaareerluni tassanngaannartumik sulisinnaassutsimi ilaa annaasimappagu. Naleqqussakkamik suliffimmi atorfinitsitsinermi atorfeqarfigisami isumaqatigiissutaasut naapertorlugit akissarsiat 50 %-ii angullugit akissarsianut tapiisoqassaaq. Akissarsianut tapit ukiut tallimat tikillugit tunniunneqartarput, inuillu akissarsiamikkut tapisiaqartinneqartut aallaavittut sulisinnaassusertik ukiut pingasukkaarlugit nalilertittassavaat, pineqartoq 40-nik ukioqalereersimanngikkuni, imaluunniit sulisinnaassuseq inaarutaasumik aalajangerneqarsimanngippat. (Inuussutissarsiutinut, Suliffeqarnermut Inuussutissarsiutinillu Ilinniartitaanermut Naalakkersuisoqarfik (Ukiua ilisimaneqanngilaq); Inatsisit.gl, 2017; Akileraartarnermut Atugarissaarnermullu Isumalioqatigiissitaq, 2011a) Siusinaartumik pensionisiat Siusinaartumik pensionisiaqartitsinerup siunertaraa inuit ataavartumik sulisinnaajunaarsimasut piginnaanngorsaqqinnerlu aqqutigalugu aaqqissuussinerilluunniit allat aqqutigalugit suliffinnut naleqqussarsinnaajunnaarsimasut pilersorneqarnissaasa qularnaarnissaat. Siusinaartumik pensio- 23

24 nisiaqalersinnaapput inuit sulisinnaassusikillisimasut timikkut, tarnikkut imaluunniit inuttut atugarisatigut pissuteqartumik. Pisartagaqalernissamut piumasaqaataavoq qulaajaalluni ingerlatseqqaartoqarnissaa. Pensionisiassat annertussusaannut apeqqutaavoq, inuup qanoq annertutigisumik sulisinnaassuseqartutut nalilerneqarnera. Aammattaaq siusinaartumik pensionisiat aappariunnakkap isertitai, allatigullu isertitat annertussusaat naapertorlugit aaqqiivigineqassapput (akissarsiatut isertitat, tjenestemanditut pensionisiat, ernianit isertitat il.il.). Aammattaaq siusinaartumik pensionisialik pensioninut tapiissutinik tunineqarsinnaavoq (Akileraartarnermut Atugarissaarnermullu Isumalioqatigiissitaq, 2011a; Inatsisit.gl, 2015; Inatsisit.gl, 2016) Erninermut il.il. atatillugu ullormusiat. Erninermut il.il. atatillugu ullormusiat siunertaraat angajoqqaat naartunermut, erninermut meeravissiartaarnermullu atatillugu sulinngiffeqarsinnaatitaanerat qulakkiissallugu, aamma angajoqqaat suliffeqarnermut ilinniartitaanermulluunniit attuumassuteqartut naartunermut, erninermut meeravissiartaarnermullu atatillugu ullormusiaqarsinnaatitaanerat qulakkiissallugu. Anaanaasut ernineq sioqqullugu sapaatip akunnerini 2-ni kingornagullu sapaatip-akunnerini 15-ini ullormusiaqarsinnaatitaapput. Ataataasut erninermut atatillugu sapaatip-akunnerini pingasuni ullormusiaqarsinnaatitaapput. Tamatuma saniatigut angajoqqaat sapaatip-akunnerini 17-ini sulinngiffeqarsinnaatitaapput. Ullormusiat tunniunneqartarput nalunaaquttap akunneranut aki aalajangersimasoq ilinniagaqanngitsumut SIK malillugu akissarsiaritinneqartartup minnerpaaffiata nalinga. Sapaatip-akunneranut annerpaamik akunnerit 40-t ullormusiaqarfiusinnaapput. Tiimit amerlassusaat naatsorsorneqassaaq sulinermi sapaatip-akunnerisa 13-it kingulliit ingerlaneranni akissarsiat aallaavigalugit. Inuit pisortanit ikiorsiissutinik imaluunniit siusinaartumik pensionisianik pisartagaqartut erninermut atatillugu ullormusiaqarsinnaatitaanngillat Ilassutitut tapiissutit tamatumunnga ilanngullugu taakku pisortanit ikiorsiissutinut ataqatigiinneri Pisortaniit nuussinikkut isertitat ilusaasa allaaserineqartut saniatigut ilassutitut tapiissutit arlaqartut periarfissaapput. Tamatumani pineqarput ineqarnermut tapiissutit, meeqqanut tapiissutit, meeqqerivinnut akiliutissanik appartitsineq aamma meeqqanut akilersuutit (Akileraartarnermut Atugarissaarnermullu Isumalioqatigiissitaq, 2011a): Ineqarnermut tapiissutit siunertaraat attartortut sapinngisamik annertunerpaamik aningaasaqarnikkut naligiisinneqarnissaat. Ineqarnermut tapiissutisinissamut apeqqutaapput isertitat meeqqallu amerlassusaat. Meeqqanut tapit aqqutigalugit ilaqutariit meerartallit isertitakinnerusullu isiginiarneqarput. Taamaalilluni aningaasat annertussusaannut inoqutigiit isertitaat apeqqutaapput. Meeqqanut tapit 2018-imi annertunerpaaffigaat meeqqamut ataatsimut qaammammut 706,40 kr. (Sullissivik, 2018). 0-imi allaaserineqarpoq meeqqanut tapit annikillisikkiartuaarneqartarnerannut periuseq. Meeqqerivinnut akiliutissanik appartitsinermi ilaqutariit isertitakinnerusut isiginiarneqarput. Taamaaliornikkut ilaqutariit meeqqerivinniittuuteqarnermi akiligassat 0 %-iisa 58 %-iisalu akornanniittut akilertarpaat, tamatumani ilaqutariit isertitaat apeqqutaallutik. Saniatigut qatanngutigiinnut akikillisaasoqartarpoq. 24

25 Meeqqanut akilersuutit tassaapput meeqqamut najugaqatiginngisaminut pilersuisussaatitaasup, meeqqap pilersugarinissaanut akilertagassai. Angajoqqaat aappaat meeqqamik najugaqatilik qinnuteqarsinnaavoq meeqqamut akilersuutit annertussusissaannik aalajangiisoqaqqullugu. Tamanna Rigsombudsmandi aqqutigalugu pisarpoq, Danmarkimi malittarisassat malillugit. Ulluinnarni imaappoq meeqqamut akilersuutissat aalajangiunneqartarlutik tassaatillugit isertitat apeqqutaatinnagit nalinginnaasumik akilersuutinik taaneqartartut. Nalinginnaasumik akilersuutit qaammammut kr-upput (Kalaallit Nunaanni Rigsombudsmandi, 2018). Pilersuinermut aalajangersimasumillu aningaasartuutinut pisortanit ikiorsiissutinik pisartagalinnut (pisortanit ikiorsiissutit saniatigut allanik isertitaqartanngitsunit) aammattaaq atuuppoq, taakku aallaavittut qaffasinnerusumik ineqarnermut tapisisarmata, assersuutigalugu suliffeerunnermi tapiissutinik pisartagalinnut sanilliullugit. Tamatumunnga pissutaavoq pisortanit ikiorsiissutit innuttaasup maannakkorpiaq isertitaanut ilaatillugit naatsorsuisoqartanngimmat, suliffeeerunnermili tapiissutit ilanngunneqartarlutik (Aningaasaqarnermut akileraartarnermullu Naalakkersuisoqarfik, 2018b). Ineqarnermut akiliutip ilaa, ineqarnermut tapiissutinik matussuserneqartanngitsoq, pisortanit ikiorsiissutitigut akilerneqartarpoq, tak. boks 2.1. Pisortanit ikiorsiissutinik pisartagallit meeqqanut tapit qaffasinnerpaat pisartagarinissaannik qularnaarunneqarput tamatumani aammattaaq pissutigalugu pisortanit ikiorsiissutit innuttaasut maannakkorpiaq isertitaasa naatsorsornerinut ilaatinneqartanngimmata (tak. qulaani immikkoortukkaarilluni inissitsiterinermi imm. 2), tassami meeqqanut tapit innuttaasut maannakkorpiaq isertitaat naapertorlugit annertussusilerneqartarput. Kiisalu pisortanit ikiorsiissutinik pisartagalik meeqqerivinnut akiliutissat 100 %-imik apparneqarnissaanik qularnaariffigineqartarpoq. 2.3 Kalaallit Nunaanni Danmarkimilu pisortanit ikiorsiissutit aamma aningaasanngorlugit ikiorsiissutit annertussusilerneqartarneri pillugit malittarisassatigut ineriartorneq 7 Immikkoortumi uani Kalaallit Nunaanni Danmarkimilu pisortanit ikiorsiissutit aamma aningaasanngorlugit ikiorsiissutit annertussusilerneqartarneri pillugit malittarisassatigut ineriartorneq allaaserissavarput. Ineriartornermut sanilliunneqarput Danmarkimi aningaasanngorlugit ikiorsiissutit pillugit inatsisitigut ineriartorsimaneq (imm.2.3.1), taanna aaqqissuussineruvoq Kalaallit Nunaanni aaqqissuussinermut eqqaanarluinnartoq, kisiannili assigiinngissuteqarfiusumik. Taamaalilluni assersuussinerup siunertaraa Kalaallit Nunaanni pisortanit ikiorsiissutit pillugit inatsisit pissusiisa nalilersornissaat. Aammattaaq allaaserivarput ikiorsiissutinik annertussusiliinermi missiliuilluni tunngaveqartarnermiit Danmarkimi aningaasanngorlugit ikiorsiissarnermi inatsisinik tunngaveqarnermut ikaarsaariarmeq (2.3.2). Immikkoortup taassuma ilaata matuma siunertaraa takutissallugit, Danmarkimi missiliulluni tunngaveqartarnerup atorunnarsikkiartorneranut eqqarsaatersuutit suut tunngaviusimanersut Malittarisassanik assersuussineq 1970-ikkut qiteqqunneranni/naalerneranni aamma 1980-ikkut aallartinneranni ineriartorneq isiginiarneqarpoq, taamani Danmarkimi Kalaallit Nunaannilu malittarisassat annertuumik assigiiffeqarpasimmata. 7 Immikkoortumi tassani ilaatigut tunngaviupput Kalaallit Nunanni Danmarkimilu inatsisinut databasit. Aammattaaq Isumaginninnermut Inatsisinilu Atuutsitsinermut Naalakkersuisoqarfimmi pisortaq Kirsten Olesen paasissutissiineranut qutsavigaarput, kisianni soorunami VIVE-p taakku pillugit nassuiaaneranut akisussaasuunngilaq. 25

26 Kalaallit Nunaanni pisortanit ikiorsiissutinut tunngatillugu Danmarkimilu aningaasanngorlugit ikiorsiissutinut tunngatillugu makku pillugit malittarisassat isiginiarneqarput: A. Pilersuinermut aningaasartuutinullu aalajangersimasunut ikiorsiissutit B. Immikkut siunertanut/ataasiaannarluni aningaasartuutinut ikiorsiissutit (tak. Tabel 2.1). Misissuinermi immikkut toqqarlugit misissugassat qitiusut sammineqarput, piffissami pineqartumi ineriartorsimanermik takutitsisussat. Taamaalilluni piffissami tassani allannguutit sukumiisumik sammineqarput. 2.3-mi takutinneqarpoq assersuussinerup ingerlanera, tassani aallaavittut siullermik Danmarkimi Kalaallit Nunaannilu malittarisassat assersuunneqarput (takussutissiami qarsuusaq 1 ). Tulliullugu Danmarkimi ikiorsiissarnermi/aningaasanngorlugit ikiorsiisarnermi malittarisassat ineriartornerat allaaserineqarpoq (takussutissiami qarsuusaq 2 ). Kiisalu Kalaallit Nunaanni pisortanit ikiorsiissutit pillugit peqqussummi ineriartorneq allaaserineqarluni (takussutissiami qarsuusaq 3 ). Takussutissiaq 2.2 Pisortanit ikiorsiissutit aamma aningaasanngorlugit ikiorsiissutit annertussusilerneqartarnerisa ineriartornerat Tunngaviit: Bistandsloven 1976 aamma 1987, aktivloven 2017, peqqussutit 1982 aamma Danmarkimi ikiorsiisarnermut inatsisip (bistandsloven) 1976-imeersup aamma Inatsisartut peqqussutaata 1982-imeersup imminnut sanilliunnerat Pilersuinermut aamma aalajangersimasumik aningaasartuutinut ikiorsiissutit Danmarkimi ikiorsiisarnermut inatsit 1976-imeersoq (bistandslov, lov 333 af 10/6-1974) Danmarkimi 1970-ikkunni isumaginninnerup iluarsartuuteqqinnerani qitiulluinnarpoq (Plovsing, 1994, q. 56). Inatsit taanna malillugu tunniunneqartartut missiliuineq aamma maannamut siunissamilu inuuniarnermi 26

27 atugarisat annertuumik tunngavigalugit annertussusilerneqartarput. Pilersuinermut aalajangersimasumillu aningaasartuutinut tunniunneqartartut (ikiorsiigallarnermik taaneqartartoq aallaavigalugu) inatsimmit issuaanerup ataaniittup erseqqissarsinnaavai. 8 Pilersuineq pillugu: Pisortat ima ikiorsiissapput, pineqartup ilaqutaasalu maannamut inuuniarnerminni atugarisaasa annertuumik ajorseriarnissaat pinaveersaarneqartussanngorlugu. (ikiorsiisarneq pillugu inatsimmi 1976-imeersumi (bistandsloven) 37, immk.1, 1976) Aamma aalajangersimasumik aningaasartuutit pillugit: Aammattaaq ikiorsiissutit annertussusilerneranni isiginiarneqassapput aalajangersimasumik aningaasartuutit maannamut inuuniarnermi atugarisanut naleqqiullugit naammaginartutut nalilerneqartut, aamma isiginiarneqassapput siunissami inuuniarnermi atugarisaajumaartut, ilaqutariit pineqartut atugarisassa allanngornerisa nassatarisinnaasaat. ( 37, imm. 2, Bistandsloven, 1976) Piffissami tassani Kalaallit Nunaanni malittarisassat annertuumik assingussuteqarput, naak oqaatsit atorneqartut assigiinngissuteqalaartaraluartut. 9 Uani atorneqarpoq Inatsisartut peqqussutaat imeersoq (nr. 10, 1/ imeersoq), databasiniittuni pisoqaanerpaaq. Taakkunaniipputtaaq pilersuinermut aamma aningaasartuutinut aalajangersimasunut ikiorsiinerit pillugit malittarisassat, a- taatsimut isigalugu taaneqartut Pisariaqartitsineq naapertorlugu annertusisamik ikiorsiissutit. Annertussusiliinissaq pillugu oqaasertaliussat qitiusut ukuupput, pilersuineq aalajangersimasumillu aningaasartuutit pillugit aalajangersakkamiittut: Immikkoortoq 1 [pisariaqartitsisunut annertusisamik ikiorsiissutit] naapertorlugu ikiorsiissutit naliliineqaqqaarluni annertussusilerneqartassapput inuuniarnermut kiisalu aalajangersimasumik akilertakkanut ingasaginanngitsunik matusissutissatut. Ikiorsiissutit annertussusilersornerini ilanngullugit naatsorsuutigineqassapput [ ] inuup pineqartup ilaqutaasalu piffissaq kingulleq tikillugu inuuniarnermikkut qanoq atugaqarsimanerat imaluunniit qanoq atugaqarumaarnerat taamatullu aamma najukkami pissutsit. (1982-imi Inatsisartut peqqussutaanni 15, imm.2 -miit issuagaq). Takuneqarsinnaavoq oqaasertaliussat annertuumik assigiiffeqartut, naak danskit ikiorsiisarneq pillugu inatsisaanni (bistandsloven) maannamut inuuniarnikkut atugarisat annertuumik annikilleriannginnissaannut pisussaaffiliineq annertunerorpasikkaluartoq, peqqussutip aalajangersagartaanni taamaallaat pineqarpoq inuuniarnikkut atugarisat ilanngullugit naatsorsuutigineqassasut. Inatsisini tamani sallerpaatillugu ersersinneqarpoq, naliliisoqassasoq aalajangersimasumillu nalilersuisoqassalluni. Kalaallit Nunaanni aammattaaq najukkami pissutsit innersuunneqarput, ilimagisariaqarluni nammineq pisat inoqutigiinnut pingaaruteqarsinnaanerat tamatumani eqqarsaatigineqarsimasoq. Siunertanut immikkut ittunut/ataasiaannarluni ikiorsiinerit Danmarkimi ikiorsiisarnermut inatsisip (bistandsloven) ataasiaannarluni ikiorsiissutit pillugit oqaasertai imaapput: 8 Kalaallit Nunaanni aamma danskit inatsisaanni qanoq annertutigisunik aningaasanik tunniussisoqarsinnaanersoq malittarisassaqarpoq. Malittarisassalli uani ilanngunneqanngillat 9 Kalaallit Nunaat 1979-imi namminersornerulerpoq ingerlaannarlu inatsisilornerit ilaat tapiissutitaallu akisussaaffigilerlugit, tamatumunnga ilanngullugu pisortanit ikiorsiissutit pillugit isumaginninnermi inatsisiliorneq. 27

28 [ ] immikkut [ ] ataasiaannarluni aningaasartuutinut naammaginartumik tunngavilersukkanut ikiorsiisoqarsinnaavoq, pineqartup nammineerluni aningaasartuutinik taakkunannga akiliinerata kingunerissappagu, pineqartup ilaqutaasalu aningaasaqarnikkut siunissami imminnut napatinnissaminnut periarfissaasa annertuumik annikillinerat. (uanngaa: 40, Bistandsloven, 1976) Kalaallit Nunaanni peqqussummi 1982-imeersumi ima oqaasertaliisoqarpoq: [ ] immikkut imaluunniit inuuniarnermut ikiorsiissutinut ilassutitut ataasiaannakkanik ikiorsiisoqarsinnaavoq: Taakku aningaasartuutit akuersaarneqarsinnaasumik uppernarsaaserneqarsimasussat tamakkiisumik ilaannakortumilluunniit akilerneqarnissaannut ikiorsiissutaasussaapput: Taamatut ikiorsiisoqartassaaq aningaasartuutissat taakku inuup pineqartup piffissami pineqartumi aningaasatigut ingerlaneranut annertuumik nanertuutaasussaalersimappata imaluunniit taamatut ikiorsiinikkut inuk pineqartoq siunissami imminut napatinniarnissaminut periarfissaqarluarnerulersinneqarsinnaappat. (uannga: 16, Inatsisartut peqqussutaat, 1982) Takuneqarsinnaasutut oqaasertaliussat marluk sammivimmikkut assigiipput. Tamatumanissaaq missiliuineq erseqqissumillu naliliinissaq tunngaviupput Danmarkimi malittarisassat ineriartornerat Ikiorsiisarnermi inatsisip (bistandsloven) 1987-imi allanngortinneqarnera aamma isumaginninnermi peqataaffiusumik politikki pillugu inatsit (aktivloven) maanna atuuttoq Danmarkimi ikiorsiisarnermi/aningaasanngorlugit ikiorsiisarnermi (bistand/kontanthjælp) aaqqissuussinerit allanngoriartorneri assersuunneqarsinnaapput inatsisit 1976-meersut, 1987-imeersut aamma 2017-imeersut assersuunnerisigut. Malugeqquneqarpoq Danmarkimi inatsisitigut tunngaviit piffissami pineqartumi arlaleriarlutik allanngortinneqarnikuummata. Assersuussiffissatut toqqakkat toqqarneqarput inatsisitigut tunngaviit allanngoriartornerinik takutitsisuummata. Pilersuinermut aalajangersimasumillu aningaasartuutinut ikiorsiissutit 1987-imi Danmarkimi ikiorsiisarnermut inatsisip allanngortinnerani, aningaasanngorlugit ikiorsiinermi missiliuisarnermik tunngavik annertuutigut taarserneqarpoq inatsisitigut tunngavimmik. Tamatumani ilaatigut tunngaviuvoq aalajangersimasumik annertussusiliilluni aningaasanngorlugit ikiorsiisarnermik misileraaneq (Plovsing, 1994, q. 73), tak. imm Inatsisitigut tunngavik inatsisiliornermi ersippoq. Tamatumani aalajangersakkat naapertuuttut immikkoortuisa ilaat issuarlugit imaalerlutik: Aningaasanngorlugit ikiorsiissutinut ilaapput tunngaviusumik ikiorsiissutit, ineqarnermut tapit aamma meeqqanut tapit. ( 37, imm.1, Bistandsloven, 1987) Tunngaviusumik kisermaanut ikiorsiissutit qaammammut kr-upput, aappariinnullu taakkua marloriaatigalugit. Inuusuttunut 23-t inorlugit ukiulinnut [ ]. (uannga: 37, imm. 2, Bistandsloven, 1987) Ineqarnermut tapiissutit ineqarnermut akiliutinut imaluunniit terminikkaarlugit illumut akiliutinut matussutissatut tunniunneqassapput. Aammattaaq ineqarnermut tapiissutit matussissavaat ukununnga aningaasartuutit: imermut, kiassarnermut, gassimut, innaallagissamut,. Tunngatillugu aningaasartuutit [ ]. Ineqarnermut tapiissutit ilaqutariit angis- 28

29 susiannik allatigullu atugarisaannik ataatsimoortumik nalileereernerup kingorna annertuallaartutut nalilerneqarpata, inissiamillu nammaginartumik akikinnerusumillu inissarsisoqarsinnaappat, tassunga aningaasartuutissat ineqarnermut tapiissutit annertussusilernissaannut tunngaviussapput. [ ] (uannga: 37, imm. 3, Bistandsloven, 1987) Meeqqanut tapit tassaapput qaammammut meeqqanut 18-it inorlugit ukiulinnut tamanut tapiissutissat, meeqqanik akilersuinermi nalinginnaasumik meeqqamut akiliutaasartut 5/3-ii. Meeqqamut angajullermut [ ] [uannga: 37, imm. 4, Bistandsloven, 1987) Taamaalilluni missiliuilluni tapiissutaasartut maanna aalajangersimasumik tapiissutinngortinneqarput, aningaasartassai inatsimmi imminermi allanneqarlutik. Taamaattoq oqaatigineqassaaq ikiorsiisarnermi inatsisinit siuliinit aalajangersimasumik aningaasartuutit ineqarnermut tapiissutini ilaatigut ingerlateqqinneqarmata, pisut ilaanni ilaqutariit aningaasaqarnerat missiliorneqarsinnaalluni. Danmarkimi inatsit maanna atuuttoq (aktivloven) 2017-imeersoq misissoraanni, akigititat aalajangersimasut atoqqinneqarnerat takuneqassaaq (uani kingusinnerusukkut akit qaffakkiartorneranut naleqqussaanerit ilaatinneqanngillat): Inunnut 30-nik ukioqalereersimasunut aningaasanngorlugit ikiorsiissutit qaammammut 1) kr-upput inunnut meeqqanik pilersuisussaatitaasunut, aamma 2) kr-ullutik inunnut allanut. [ ] (uannga: 25, imm. 2, Lov om aktiv socialpolitik, 2017) Aammattaaq immikkut tapiissutinik taaneqartartut tunniunneqarsinnaapput: Inuit 11-mi piumasaqaatinik piviusunngortitsisut aamma ineqarnermut aningaasartuuteqartut imaluunniit pilersuisuusut, immikkut ittumik imaluunniit ikiorsiissutit naapertorlugit tunniunneqarnerinut atatillugu immikkut ittumik tapiiffigineqarsinnaapput. (uannga: 34, imm. 1, Lov om aktiv socialpolitik, 2017) Kommunip tapiissuteqannginerani misissoqqaarneqassaaq inissamik naammaginartumik, akikinnerusumik pissarsisoqarsinnaanersoq. (uannga: 34, imm. 2, Lov om aktiv socialpolitik, 2017) Taamaalilluni matumani meeqqanut tapit aningaasanngorlugit ikiorsiissutit akigititaqannut ilanngunneqarput. Aammattaaq maannakkut immikkoortumik ineqarnermut tapiisoqassaarpoq, taamaattorli immikkut tapiissutit pillugit aalajangersakkami kingusinnerusumi ( 34) taaneqarput ilaatigut qaffasissunik ineqarnermut aningaasartuuteqarnermi tapiisoqarsinnaaneranut periarfissaq, tassuunakkullu akikinnerusumik inissarsisoqarsinnaanera pillugu missiliuisoqarnissaa eqqarsaatersuutinut ilaalersinnaalluni. Immikkut siunertanut/ataasiaannarluni aningaasartuutinut ikiorsiissutit Tamatumunnga tunngatillugu 1987-imi ikiorsiisarnermik inatsisip (bistandsloven) oqaasertaasa, ikiorsiisarnermik inatsimmi siullermi oqaasertaasut assigilluinangajappaat: Inummut atugarisamigut allannguutinik nalaataqartumut, immikkut ittumik [ ] ikiorsiisoqarsinnaavoq aningaasartuutissat naammaginartumik tunngavilersukkat matussusernissaannut, pineqartup nammineq aningaasartuutissanik taakkunannga akiliinissaata kingunerissappagu, pineqartup ilaqutaasalu siunissami nammineersinnaanissamut periarfissaasa pingaarutilitsigut ajornakusoorsinerat. (uannga: 40, Bistandsloven, 1987) 29

30 Inatsimmi maanna atuuttumi (aktivloven) 2017-imersumi oqaasertaliineq aamma assinnguvoq. Naak sukaterisoqalaaraluartoq, taamaalillunilu suli missiliuineq atorneqartassaaq: Kommuni ataasiarluni aningaasartuutinut naammaginartumik tunngavilersukkanut ikiorsiisinnaavoq, inummut atugarisamigut pingaaruteqartutigut allanngortoqarneranik nalaataqartumut, tamatumani pineqartup nammineq aningaasartuutissanik taakkunannga akiliinissaata kingunerissappagu, pineqartup ilaqutaasalu siunissami nammineersinnaanissamut periarfissaasa pingaarutilitsigut ajornakusoorsinerat. Nalinginnaasumik taamaallat ikiorsiisoqarsinnaavoq, aningaasartuutissat pilersimappata, pisariaqartitsinerit siumut takorloorneqareersinnaanngitsut pissutigalugit. Taamaattoq kommuni ]. (uannga: 81, Lov om aktiv socialpolitik, 2017) Kalaallit Nunaanni malittarisassat pisortanit ikiorsiissutit pillugit inatsisit allanngoriartornerat Kalaallit Nunaanni pisortanit ikiorsiissutit pillugit inatsisitigut tunngavigisani allannguutit allaaserineqarsinnaapput peqqussut 1982-imeersoq 2006-imeersumut assersuullugu. Danmarkimi aaqqissuussinerup akerlianik pilersuineq aamma aalajangersimasumik aningaasartuutit annertussusilertarnerat annertuumik maani allannguuteqanngillat. 10 Pilersuinermut aalajangersimasumillu aningaasartuutinut ikiorsiissutit Taamaalilluni ikiorsiissutit annertussusilertarnerat isiginiarneqarpat, aalajangersakkat qitiusut ukuupput: Pilersuinermut akiligassanullu aalajangersimasunut pisortanit ikiorsiissutisiat annertussusaat missiliuussinikkut aalajangerneqartarpoq qinnuteqartup maannamut inuuniarnikkut atugarisimasai, pilersuisutut pisussaaffii, katissimallugu aapparisap, nalunaarsorneqarsimasumik aapparisap imaluunniit naligisatut inooqatigisap isertitai, akiligassat aalajangersimasut najukkamilu pissutsit tunngavigalugit. (uannga: 13, imm. 1, Inatsisartut peqqussutaat, 2006) Taamaallaat pisartagaqartumut taassumalu ilaqutaanut pisariaqavissutigut pilersornissaannut ikiorsiissutinik tunniussisoqarsinnaavoq aammalu ineqarnermut akiliummut, atuinermut aningaasartuutinut aningaasartuutinullu aalajangersimasunut allanut matussutissanik naleqquttunik. (uannga: 13, imm. 2, Inatsisit.gl, 2006) Peqqussutip 1982-imeersup (tak. Imm ) oqaasertai assersuukkaanni takuneqarsinnaavoq assigiingajattut, naak peqqussummi 2006-imeersumi oqaasertaasut takinerugaluartut tassanilu allaaserineqarluni ilaqutariinnut suut ilisarnaqutaanersut. Taamaalilluni missiliuisarnermik tunngavik attatiinnarneqarpoq, sulilu aamma ilaatigut aningaasartuutit naammaginartut nalilersorneqartussaallutik. Missiliuisarnermik tunngavik Kalaallit Nunaanni oqallisaanikuuvoq. Taamaalilluni Isumaginninnermik Iluarsaaqqinnissamut Ataatsimiititaliarsuup 1997-imeersup missiliuilluni tunngaveqartarneq eqqaavaa, maluginiarsimallugulu pilersuinermut ikiorsiissutit kommunimiit kommunimut aamma nunaqarfimmiit nunaqarfimmut nikerarnerat isornartorsiorneqarsimasoq (Isumaginninnermik Iluarsaaqqinnissamut Ataatsimiititaliarsuaq, 1997, q. 22f.). Aammattaaq missiliuilluni tunngaveqartarneq peqqussummut oqaaseqaatini annertuumik sammineqarpoq, assersuutigalugu tak. peqqussutissatut siunnersuummut nalinginnaasumik oqaaseqaatini allassimasut (oqaaseqaatit 4. august 2006-imeersut, 10 Kisiannili allatigut allannguisoqarpoq. Ilaatigut nutaatut eqqunneqarpoq pisortanit ikiorsiissutinik pisartagallip iliuusissanik pilersaarusiuunneqarnissaanut periarfissaq. 30

31 q. 2): Ataasiakkaat pisariaqartitsinerat inuunermilu inissisimanerat naapertorlugu ataasiakkaanut pisortat ikiorsiissutaasa aaqqissuunneqarnissaannut periarfissaq ingerlateqqinneqassasoq siunnersuutigineqarpoq, taamaalilluni qinnuteqartut ataasiakkaat pilersuisutut pisussaaffii najukkamilu pissutsinut tunngasut nalilersorneqarneri aallaavigalugit pisortanit ikiorsiissutit missiliuussinikkut annertussusilerneqartassallutik. Soorlu kingusinerusukkut kapitali 2-mi takuneqarsinnaasoq pissusiviusut malillugit annerusumik minnerusumilluunniit akit aalajangersimasut malinneqarput, kisianni inatsisini oqaasertaasut misissorneranni missiliuisarnermik tunngavik suli erseqqippoq. Siunertanut immikkut ittunut/ataasiaannarluni ikiorsiissutit Peqqussummi 2006-imeersumi oqaasertaapput: Kommunalbestyrelsi ataasiartumik aningaasartuutinut naammaginartumik nassuiaaserneqarsimasunut ikiorsiissuteqarsinnaavoq, qinnuteqartup [ ] naammassisimappagit aammalu nammineerluni aningaasartuutini matuniassagunigit imminut ilaquttamilu siunissami napatinniarnerinut aalajangiisumik ajornartorsiulersussaappat. Nalinginnaasumik aatsaat ikiorsiisoqarsinnaavoq aningaasartuutissaq siumoortumik naatsorsuutigineqarsinnaanngitsumik pisariaqartinneqalersimappat. Taamaattoq kommunalbestyrelsi [ ]. (uannga: 20, Inatsisartut peqqussutaat, 2006) Aammattaaq tamatumani peqqussummut 1982-imeersumut annertuumik assingusuqarpoq (tak. Imm.t ) taamaattorli sukaterisoqarluni Malittarisassanik sanilliussineq pillugu eqikkaaneq Pilersuinermut aalajangersimasumillu aningaasartuutinut tapiissutit annertussusilernissaannut Kalaallit Nunaanni Danmarkimilu malittarisassat qulaani assersuunneranni paasinarsivoq, aallaqqaammut Kalaallit Nunaanni Danmarkimilu malittarisassat assigiissimaqisut. Taamaattoq danskit malittarisassaat kingusinnerusukkut arlalitsigut allanngortinneqarput, tamatumuunalu missiliuilluni tunngaveqartarnermiit inatsitigut tunngaveqartarnermut ikaarsaariaqartoqarluni. Taamaattorli danskit malittarisassaat malillugit suli missiliuinikkut naliliisoqarsinnaavoq. Kalaallit Nunaanni malittarisassani erseqqissumik toqqarneqarnikuuvoq missiliuilluni tunngaveqartarnerup inatsisini allanngortinnginnissaa. Kisianni kommunit ingerlatsiviini ulluinnarni pisortanit ikiorsiissutinik pisartagalinnut tapiissutissat naatsorsorneranni ilaatigut aalajangersimasumik akigititaqartitsisarneq atorneqarpoq, tak. kapitali 3. Ataasiaannarluni aningaasartuutinut ikiorsiissutit pillugit malittarisassat Danmarkimi Kalaallit Nunaannilu suli imminnut qanipput, tassami malittarisassani tamani missiliuisarneq naapertuuffiatigut atorneqarpoq Danmarkimi aningaasanngorlugit ikiorsiisarnermik misileraaneq 1984/1985- imeersoq ikkunni aningaasanngorlugit ikiorsiisarnermik misileraanermik taaneqartoq ingerlanneqarpoq, taannalu Danmarkimi missiliuilluni tunngaveqartarnermiit inatsisit malillugit tunngaveqarnermut allannguinermut tunuliaqutaavoq, taamaammallu matumunnga atatillugu immikkut soqutiginaateqarluni. Misileraanermut ilaapput kommunit 14-it, kommunit mikinerit angisuullu Danmarkimi tamarmi siammaassimasut. Misissuinerup qiterivaa aningaasanngorlugit ikiorsiissutit tunniunneqartarnerisa sun- 31

32 niutaasa misilerarnissaat, tamatumani misilerarneqarlutik tunngaviusumik tapit aalajangersimasumik naatsorsukkat, ineqarnermut tapit inuttaanut naleqqussakkat immaqalu meeqqanut tapit, imaappoq kingusinnerusukkut 1987-imi malittarisassaliat assingi (qulaani allaaserineqartut). Misileraaneq 1985-imi nalilerneqarpoq, tamatumani isiginiarneqarluni nukissatigut sillimmatit atorneqarsinnaasut amerlinersut aamma isumaginninnikkut suliat pitsanngorsarnissaat periarfissinneqarnersoq (Koch & Rørbech, 1985; Plovsing, 1994). Naak naliliinerup inaarutaasumik sunniutaasut allaaserisinnaanngikkaluarai, tunngavissaqartumik paasisatut inerniliunneqarpoq, allaffissornikkut oqilisaasoqartoq, tassuunakkullu nukissatigut sillimmatit amerleriartut ilaatigut isumaginninnikkut sulianut allanut atorneqarsinnaasunik. Suliamik suliaqartut amerlanersaat isumaqarput, malittarisassat paasiuminarnerulersimasut siusinnerusumullu naleqqiullugu nalorninartut ikileriartut, ikiorsiissutissallu annertussusilernissaat pilertornerusumik pisinnaalersoq. Aammattaaq sulianik suliaqartartut amerlaqisut isumaqarput nakkutilliilluni suliat annikillisimasut, paasissutissallu ikinnerit piniartariaqarlutik. Aammattaaq naliliinermi ersippoq, nukissatigut sillimmatit atunngisat malitseqartitsilluni sulianut atorneqartartut, soorlu innuttaasunik oqaloqatiginnillunilu ilitsersuinernut, ingerlatsivimmi susassaqarfinnik allanik avataanilu suleqatigisartakkanik suleqateqarnermut il.il. 2.4 Eqikkaaneq maluginiagassallu Misissueqqissaarnermut tulliuttumut aallaqqaasiutitut kapitalimi uani, pisortanit ikiorsiisarnermik aaqqissuussineq pillugu pisortatigoortumik malittarisassani immikkoortut pingaarnerit nassuiassavagut, tamatumunngalu ilanngullugu immikkut sammissallugu ikiorsiissutit malittarisassat malillugit qanoq annertussusilerneqartarnersut pisartagalinnut ataasiakkaanut naleqqiullugu. Aammattaaq misissorneqarput ilanngaassisarnermut malittarisassat, akissarsiaqaatigalugu sulinermit isertitat ilanngaanneqartarnerannut tunngasut aamma akileraartussaatitaanermut tunngasut. Tulliullugu Kalaallit Nunaanni pilersuinermut tapit takussutissiarineqassapput: suliffeerunnermi ikiorsiissutit, piginnaanngorsaqqinneq, naleqqussakkamik suliffeqarneq, siusinaartumik pensionit aamma erninermut atatillugu ullormusiat. Aamma pisortanit ikiorsiissutinut atatillugu ilassutaasumik ikiorsiissutit eqqaaneqarput. Aammattaaq Kalaallit Nunaanni Danmarkimilu pineqartup iluani pissutsinik assersuussisoqarpoq. Aallartiffiuvoq 1970-ikkut naalernerat 1980-ikkullu aallartinnerat, taamani malittarisassat assigiiffeqaqaat ikkunni kingusinnerukkut Danmarkimi malittarisassani ikiorsiissutit ilaannik pingaarutilinnik annertussusiliinermi, inatsisinik tunngaveqarneq missiliuinermik tunngaveqarnermut taarsiullugu eqqunneqarpoq, ilaatigut aningaasanngorlugit ikiorsiisarnernik misileraalluni ingerlatsinerit tunngavigalugit. Inatsisinik tunngaveqarneq aamma Danmarkimi malittarisassani atuuttuni uteqqinneqarpoq. Naak aamma Kalaallit Nunaanni malittarisassat allanngortinneqarnikuugaluartut, annertussusiliinermi missiliuisarnerup attatiinnarnissaa toqqarneqarnikuuvoq. Maluginiagassat 1980-ikkut aallartinneranniit Danmarkimi Kalaallit Nunaannilu malittarisassanik taakkualu allanngoriartorsimanerannik assersuussinermi maluginiagassaavoq, Danmarkimi aningaasanngorlugit ikiorsiisarnermik aaqqissuussineq missiliuilluni annertussusiliisarnermiit, inatsisitigut tunngaveqarluni aalajangersimasunik akigititaqartitsiluni aaqqissuussinermut allaanngortinneqarsimaniartoq, Kalaallit Nunaanni pisortanit ikiorsiissutinik annertussusiliisarneq suli tunngavimmigut 32

33 missiliuinermik tunngaveqarluni pisartoq. Danmarkimi malittarisassat allanngortinnerinut ilaatigut tunngaviuvoq missiliuilluni tunngaveqarnerup allaffissornikkut oqimaannera, Kalaallit Nunaannilu missiliuilluni annertussusiliisarnerup attatiinnarneqarneranut pissutaasinnaalluni inuuniarnermut aningaasartuutit sumiiffinni ataatsiakkaani nikerartarnerisa sillimaffiginissaasa kissaatigineqarnerat. Pilersuinikkut ikiorsiissutinut allanut pisortanit ikiorsiissutit sanilliunneranni maluginiagassaavoq, assersuussinissamut aporfiusinnaammat, pisortanit ikiorsiissutit allanik isertitaqartoqartinnagu akileraaruserneqartannginnerat, akerlianillu suliffeerunnermi ikiorsiissutit, siusinaartumik pensionisiat piginnaanngorsaqqinnermilu ikiorsiissutit akileraaruserneqartarlutik. 33

34 3. Ulluinnarni kommunit pisortanit ikiorsiissutinik annertussusiliisarnerat Kapitalimi uani kommunit pisortanit ikiorsiissutinik annertussusiliisarnikkut tunniussisarnikkullu ulluinnarni ingerlatsinerat erseqqinnerusumik misissorparput. Taamaalilluni kapitalimi pineqarput, pisortatigoortumik malittarisassat - imm. 2.1-imi allaaserineqartut - ulluinnarni qanoq piviusunngortinneqartarnersut, suliamik suliaqartup innuttaasullu imminnut naapinneranni. Kapitalimi annermik isiginiarneqassapput pilersuinermut aamma aalajangersimasumik aningaasartuutinut pisortanit ikiorsiissutit, tassanngaannartumik pissakilliulernermi pisortanit ikiorsiissutit annikitsuinnarmik sammineqassallutik. Immikkut pisoqartillugu kommunit pisortanit ikiorsiissutinik ingerlatsinerat kapitalimi uani allaaserineqartunut ilaassanngilaq. Pilersuinermut aalajangersimasumillu aningaasartuutinut pisortanit ikiorsiissutit immikkut isiginiarneqarnerannut pissutaavoq, ikiorsiissuti pineqartut pisortanit ikiorseeriaatsinit tamanit annertunersaammata. Immikkoortumi tunngavigineqarput kommunini pingasuni suliffissarsiuussisarfinni sulianik suliaqartunik pisortanillu apersuinerit. Saniatigut VIVE-p kommuninut alakkaaneranit paasissutissat skemaneersut pappialaneersullu ilaatinneqarput. Kapitalimi tunngavigisat ilanngussaq 1-imi periutsinut tunngasumi erseqqinnerusumik allaaserineqarput. 3.1 Pilersuinermut aalajangersimasumillu aningaasartuutinut pisortanit ikiorsiissutit Pilersuinermut aalajangersimasumillu aningaasartuutinut pisortanit ikiorsiissutit inatsisit malillugit pisortanit ikiorsiissutit allat assigalugit missiliuinikkut annertussusilerneqassapput, tigusisussap pisariaqartitai aallaavigalugit (pisortatigoortumik malittarisassat allaaserineri takukkit kapitali 2-mi, imm imi). VIVE-p kommuninut alakkaanerani paasinarsivoq, pilersuinermut aalajangersimasumillu aningaasartuutinut pisortanit ikiorsiissutit annertussusilertarnerat marlunnik immikkoortortaqartoq: Pilersornissamut aningaasat atorneqarsinnaasut Aalajangersimasumik aningaasartuutit matussusernissaannut aningaasaliussat. Taamaalilluni VIVE-p kommuninut alakkaanerani paasisat Akileraartarnermut Atugarissaarnermullu Isumalioqatigiissitap (2011b) aamma Aningaasaqarnermut Naalakkersuisoqarfiup (2016) pilersuinermut aalajangersimasumillu aningaasartuutinut pisortanit ikiorsiissutit pillugit allaaserisaannut naapertuupput. Apersuinerit uppernarsarpaat, suliamik suliaqartut aalajangersimasumik aningaasartuutinut ikiorsiissutissat aalajangiunneranni missiliuineq tunngavigisaraat, imatut paasillugu ikiorsiissutit immikkoortuannik tamatumannga annertussusiliinermut apeqqutaasut qinnuteqartup ineqarnermut, kiassarnermut il.il. aningaasartuutigisartagai uppernarsaasikkat. Aningaasanut atorneqarsinnaasunut naleqqiullugu annertussusiliineq malittarisassiugaavoq, tassami tunniunneqartussat naatsorsorneqartarput akigititat ulluinnarni aalajangersimasutut taaneqarsinnaasut. Taamaattoq akigititat annertussusaat nikerarput, qinnuteqartup ilaqutariittut atugarisai kommunilu najugaqarfia apequutaallutik. 34

35 3.1.1 Aningaasat atorneqarsinnaasut annertussusaat Tabel 3.1-imi takutinneqarput akigititat kommunit pilersuinermut atorneqarsinnaasut annertussusissaannik aalajangiiniarnerminni atortagaat. Kommunini peqataasuni sulisut VIVE-mut erseqqissarpaat, aningaasat atorsinnaasat, pisortanit ikiorsiissutinik pisussamut tunniunneqartartut, taamaallaat akigititat takutinneqartut naapertorlugit naatsorsorneqartartut. Imaappoq pisortanit ikiorsiissutinik pisartagalik akigititaqnit annertunerusunik tunineqarsinnaanngitsoq. Taamaattoq kommunit peqataasut ilaanni sulisup nassuiarpaa, ilaannikkooriarluni tassanngaannartumik amigaateqartoqalernerani, ilaqutariit nerisassarsiutissaqanngippata, nangersiutissaqanngippata il.il. aningaasanik annikinnerusumik tunniussisoqartartoq. Tabel 3.1 Pilersuinermut aalajangersimasumillu aningaasartuutinut pisortanit ikiorsiinermi aningaasanut atorneqarsinnaasunut sapaatip-akunneranut akigititat (qaammammut u- ngaluutit iluanniipput), 2018 Kommune Kujalleq (KU) Kommuneqarfik Sermersooq (SE) Qeqqata Kommunia (QE) Qaasuitsup Kommunia (QA)1 Inersimasumut kisermaamut 1-mut pisortanit ikiorsiissutit Inersimasunut aappariinnut pisortanit ikiorsiissutit Pisortanit ikiors. Aqqutigalugit meeqqanut tapit (kr. angajoqqaamut 1-mut ikiorneqartumut) 340 kr. sap.ak.-nut (1.472 kr. qaamm.) 530 kr. sap.ak.-nut (2.295 kr. qaamm.) 231 kr. sap.ak.-nut (1.000 kr. qaamm.) 387,5 kr. sap.ak.-nut (1.678 kr. qaamm.) 654,5 kr. sap.ak.-nut (2.834 kr. qaamm.) 231 kr. sap.ak.-nut (1.000 kr. qaamm.) 388 kr. sap.ak.-nut (1.680 kr. qaamm.) 655kr. kr. sap.ak.-nut. (2.836 kr. qaamm.) 231 kr. sap.ak.-nut (1.000 kr. qaamm.) 400 kr. sap.ak.-nut (1.732 kr. qaamm.) 600 kr. sap.ak.-nut (2.598 kr. qaamm.) 231 kr. sap.ak.-nut (1.000 kr. qaamm.) Nass.: 1) Qaasuitsup Kommunia (QA) ullumi kommuninut 2-nut avinnikuuvoq. Misissuinerup nalaani taamaallaat Qaasuitsup Kom. paasissutissarsiffiuvoq. Tunng.: Winformatik aamma kommuninit paasissutissat (2018). Tabel 3.1-imi takuneqarsinnaavoq kommunini akigititat pingasunngorlugit immikkoortinneqarsimasut: Kisermaanut akigititat Aappariinnut akigititat Meeqqanut akigititat tapiliunneqartartut. Akigititat ilutsimikkut assigiinngitsut pingasut isiginiarneqarsinnaapput, aningaasat tunniunneqartut tigusisussap ataatsimoortumik ilaqutariittut atugarisaanut tamanut naleqqussarneqartussaanerannik inatsisit anguniagaanut sanilliullugit (tak. Pisortanit ikiorsiissutit pillugit Inatsisartut peqqussutaanni 13, Inatsisit.gl, 2006 aamma Kapitali 2, imm imi tabeli). Tamanna siullertut takuneqarsinnaavoq aappariinnut pisortanit ikiorsiissutinik pisartagalinnut akigititat kisermaanut pisortanit ikiorsiissutinik pisartagalinnut akigititaqniit taamaallaat 1,5-eriaatip 1,7-eriaatsillu akornanni annertuneruneratigut. Akigititat annertussusilerneranni ilaqutariittut atugarisat ilanngullugit isiginiarneqanngitsuuppata, aapparinnut akigititat kisermaanut akigititaniit marloriaammik annertunerunissaat ilimagisariaqaraluarpoq. Aappaattut takuneqarsinnaavoq pisortanit ikiorsiissutinik pisartagalik meeraqaruni akigititanut tapiissummik pisartagaqassammat. Taamaalilluni angajoqqaanut tamanut meeraq ataaseq kr-mik taperneqartarpoq. Taamaalilluni ilaqutariit ataatsimik meerallit qaammammut meeqqamut tapitut kr tigusassavaat, angajoqqaat tamarmik pisortanit ikiorsiissutinik pisartagaqarpata. Meeqqamut tapi 35

36 1.000 kr-usoq, inatsisini taaneqanngitsoq, taannaajuassaaq, ilaqutariinni meeqqat qassiunerat apeqqutaatinnagu. Tabelimi aammattaaq ersippoq akigititat kommunit akornanni nikeralaartut. Tamanna takussutissiaq 3.1-imi grafitut takutinneqarpoq, tassani kommunit ataasiakkaat akigititai kommunimut qaffasinnerpaanik akigititaqartitsisumut naleqqiullugit procentinngorlugit takutinneqarput. Takussutissiaq 3.1 Pisortanik ikiorsiissutinut akigititat kommunip qaffasinnerpaamik akigititaqartitsisup akigititaanut naleqqiullugit %-inngornerat Qaffasinerpaamut naleqq. % 100,0 95,0 90,0 85,0 80,0 75,0 70,0 65,0 60,0 55,0 50,0 kisermaaq aappariit Kujalleq 85,0 80,9 Sermersooq 96,9 99,9 Qeqqata 97,0 100,0 Qaasuitsup 100,0 91,6 Nass.: Tak. Tabel 3.1. Tunng.: Tabel 3.1. Tabel 3.1-imi aamma Takussutissiaq 3.1-imi ersippoq pisortanit ikiorsiissutinik pisartagalik kisermaaq kommunimi appasinnerpaamik akigititaqlimmi qaammammut kr-nik pisartagaqartoq (Qaasuitsup 11 ). Tamatumani assigiinngissut 15 %-ip missaaniippoq. Oqaatigineqareersutut peqqutaasinnaasoq tassaavoq, pisortanit ikiorsiinermi inatsisit malillugit najukkami pissutsit isiginiarneqartussaanerat. Aappaatigulli kommunini marlunni aningaasartuutaasartutigut pissutsit tunuliaqutaasinnaasut, assigiinngissutsimullu patsisaasinnaasut, imaaliallaannaq tikkuaruminaapput, aamma akigititanut ilisarnaqutaasut kommunini assersuunneranni kisermaanut aappariinnullu annertuumik nikerarput. Taamaammat assigiinngissutsinut immaqa pissutaanerupput pissutsit ileqqorisanut tunnganerusut, taamaalillutillu periutsit qanoq allanngoriartorsimanerinut ersiutaanerullutik. Meeqqanut tapit kommunit akornanni nikingassuteqanngillat, tamani kr-iullutik. Taamaalilluni akigititaqartitsineq ataatsimut isigalugu makku pillugit eqqarsaatersorsimanerup kingunererpasippaa: Tigusisussap ilaqutariittut atugarisai ataatsimut isigalugit Immaqa najukkami pissutsit, naak akigititat nikinganerisa tamanna ilimanarsisinngikkaluaraat 11 Qaasuitsup Kommunia (QA) ullumikkut kommuninut marlunnut avinneqarnikuuvoq. Misissuinerup nalaani akigititanik paasissutissat taamaallaat Qaasuitsup Kommunianeersut pigineqarput. 36

37 Pissutsit allat oqaluttuarisaanermut attuumassuteqartut, periutsinut il.il. Akerlianik pisortanit ikiorsiissutit annertussusilerneranni tassunga tunngasutigut missiliuinivik atorneqarsimarpasinngilaq Aningaasartuutit, aalajangersimasumik aningaasartuutinut pisortanit ikiorsiissutinit matussuserneqartartut Pisortanit ikiorsiissutit pillugit Inatsisartut peqqussutaat (Inatsisit.gl, 2006) naapertorlugu, ineqarnermut aningaasartuutinut, atuinermi aningaasartuutinut aalajangersimasumillu aningaasartuutinut allanut naapertuuttunut ikiorsiisoqarsinnaavoq. Pisortanit ikiorsiissutit pillugit ilitsersuummi erseqqissarneqarpoq atuinermut aningaasartuutit tassaasut, atuineq malillugu akilerneqartartut soorlu innaallagiaq, imeq aamma kiassarneq, aalajangersimasumillu aningaasartuutinut ilaallutik aningaasartuutit pisariaqartut, tamatumunnga ilanngullugit nerisassanut, atisassanut, meeqqerivimmut sillimmatinullu aningaasartuutit. Taamaattoq pisuni aalajangersimasuni kommunalbestyrelsip aalajangertassavaa, aningaasartuutit suut ilaatinneqartassanersut (Ilaqutariinnermut, Kultureqarnermut, Ilageeqarnermut Naligiissitaanermullu Naalakkersuisoqarfik, 2013). Tabel 3.2-mi takutinneqarpoq, kommunini tikinneqartuni inuit apersorneqartut naapertorlugit, aningaasartuutit suut - pisortanit ikiorsiissutinut atatillugu - aalajangersimasumik aningaasartuutinut ilaatinneqartarnersut. Aningaasartuutit ilusaasa ilaat erseqqinnerusumik nassuiagassaammata, a- taani erseqqissaavigineqarput. Tabel 3.2 Aningaasartuutit ilusaat pisortanit ikiorsiinermut atatillugu akilerneqartartut imlt. akilerneqarneq ajortut Aningaasartuutit Akilertarput Akilertanngillat Ineqarnermut akiliutit Innaall., imeq, kiassarneq Eqqagassalerineq, paaviaaneq (nammineq illullit) Illumut attartukkat erniaannut tapiissutit 1 X X X X Kattuffimmut akiliutit 2 (X) (X) Telefon Atisat isarussallu 3 Nerisassat 4 X X X Meeqqerivik Meeqqamut akilersuutit 5 X X Pigisanut ikuallattoornissamullu sillimmatit Nass.: 1) Erniaannaat akilerneqartarput. Illusinermi attartukkat taarserniarlugit naafferaaneq pisortanit ikiorsiissutinit aningaasalersorneqarsinnaanngilaq. 2) kommuninit tikinneqartunit 3-nit 2-t kattuffinnut ilaasortaanermut akiliutit akilertanngilaat, kommunilli ataatsip akilertarlugit. 3) Pilersuinermut aningaasartuutinullu aalajangersimasunut pisortanit ikiorsiissutinik pisartagallit piffissap ilaa atisanut aningaasartuutaannik (ukiup affakkaartumik) aamma isarussanut aningaasartuutaannik akiliunneqartarput. 4) Nerisasassat aningaasanik atorneqarsinnaasunik akilerneqartarput. 5) Meeqqanut akilersuutit matussusernissaannut ikiorsiissutit attartukkatut tunniunneqartarput. Tunng.: Kommuninik apersuinerit. Ineqarnermut akiliutit Pisortanit ikiorsiissutit pillugit Inatsisartut peqqussutaat peqqussummullu ilitsersuut naapertorlugit, kommunit taamaallaat ineqarnermut aningaasartuutit naammaginartut akilertassavaat (Inatsisit.gl, 2006; Ilaqutariinnermut, Kultureqarnermut, Ilageeqarnermut Naligiissitaanermullu Naalakkersuisoqarfik, 2013). X 37

38 VIVE-p kommuninut ornigunnerani paasinarsivoq, kommunit aningaasartuutit naammaginartut kisiisa matussusertarnissaat qitiutikkaat. Aningaasartuutit naammaginartuunerat aalajangiiffiginiarlugu, kommunit init amerlassusiat aallaavigisarpaat. Taamaalilluni ineqarnermut aningaasartuutit taamaallaat akilerneqartarput, init najugaqartut amerlassusaat ataatsimik ilallugu amerlassuseringaagassuk. Tamanna assersuutigalugu isumaqarpoq, inoqutigiit marlunnik inuttallit, taamaallaat ineqarnermut akiliutaat matussuserneqarsinnaasut ineqarfigisaat pingasunik initaqarpat. 12 Taamaalilluni kommunini periusaasoq ilitsersuummut naapertuuppoq, tassani allaqqammat: Ineqarfiup naammaginartup angisussaa tassaavoq, ilaqutariit amerlassusaat ataatsimik ilallugu initalik. Qinnuteqartoq qinnuigineqassaaq ineqarnermut tapiissutinik qinnuteqaqqullugu taakkunannga pisartagaqariinngikkuni. Atisat isarussallu Atisanut isarussanullu aningaasartuutit, aalajangersimasumik aningaasartuutinut imaluunniit pilersuinermut tunniunneqartartunut ilaanngillat. Pilersuinermut aalajangersimasumillu aningaasartuutinut pisortanit ikiorsiissutinik pisartagalik ukiup affakkaartumik atisassarsiutissanik qinnuteqarsinnaavoq. Kommunini orninneqartuni marlunni qinnuteqartup pisiarerusutani immikkuualuttukkaarlugit missingersuusiussavai. Missingersuutit naammaginartutut isigineqarpata (imaappoq pineqartut tassaappata atisat akikitsut), aningaasat tunniunneqassapput imaluunniit rekvisitioniliortoqarluni. Kommunit pingajuanni innuttaasut ukiup affakkaartumik kr-nik atisassarsiutissanik tunineqartarput. Kommunit tikinneqartut aammattaaq malugeqquaat, pisortanit ikiorsiissutinik pisartagaqartut ilaasa ilisimasanngikkaat ukiup affakkaartumik atisarsisinnaatitaanertik. Tamatuma kingunerisarpaa, pisortanit ikiorsiissutinik pisartagallit ilaasa ukiup affakkaartumik atisassanut aningaasartuutit matussuserneqarnissaannut periarfissartik atortanngimmassuk. Meeraqaraanni meeqqat atisassaannut aningaasartuutit pisortanit meeqqanut tapiissutit aqqutigalugit matussuserneqassapput (erseqqinnerusumik tak, imm , kapitali 2-p a- taani). Pisortanit ikiorsiissutinik pisartagallit aammattaaq isarussanut aningaasartuutit naammaginartut matussusertissinnaavaat. Nerisassat Nerisassanut aningaasartuutit komunini tikinneqartuni aalajangersimasumik aningaasartuutitut isigineqanngillat. Akerlianik nerisassat aningaasanit atorneqarsinnaasunit matussuserneqassapput (tak. Imm ). Pissutsit allat Aammattaaq kommunit tikinneqartut ilaanni eqqaaneqarpoq, kommuni inissiap attartortakkap siulequtalernissaanut attartortitsisartoq. Tamatuma saniatigut kr-nik pequtissarsinissamut ikiorsiisoqartarpoq, pisortanit ikiorsiissutinik pisartagalik inimik attartortakkamik nammineq pisatsersussallugu akissaqartinngisaminik pissarsissappat. Kommunimi tikinneqartumi allami attartortitsisarneq atorneqanngilaq. 12 Taamaattoq kommunit ininut akuerisaasunit amerlanernik initalinnut aningaasartuutit matussusertarpaat, qinnuteqartup uppernarsarsinnaappagu inissiamik initakinnerusumik qinnuteqarsimaninini. 38

39 3.1.3 Inoqutigiit katitigaanerisa aningaasartuutinut aalajangersimasunut pisortanit ikiorsiisoqarnissaanut pingaarutaat Kommuninut tikeraarnerit takutippaat, aningaasartuutinut aalajangersimasunut pisortanit ikiorsiisarnerup annertussusissaannut inoqutigiit katitigaanerat pingaaruteqartoq. Pisortanit ikiorsiissutinik pisartagalik attartorluni najugaqartuuguni taanna najugaqartutut tapiiffigineqassaaq. Tapiissutit assigaat ineqarnermut akiliut attartorluni najugaqartup akiligassaa. Attartorluni najugaqartunut tapiissutit annertussusissaasa naatsorsorneqartarnerat kommunini tikeraarneqartuni nikerarpoq. Kommunini marluni formeli una malillugu naatsorsorneqartarpoq: Najugaqartumut tapiissutit = [Ineqarnermut akiliutit tamarmiusut] * 1/(N+1) Tassani N = najugaqartut minnerpaamik 18-inik ukiullit amerlassusaat. Naatsorsuineq ima assersuusiorneqarsinnaavcoq: Aappariit marlunnik inisimasoqarpata (imaluunniit 18-it qaangerlugit ukiulinnik najugaqartitaminnik meeraqarpata), inisimasut tamarmik ineqarnermut akiliutip tallimararterutaat akilissavaat. Sisamararterutaanani tallimararterutaaneranut pissutaavoq, inissiamik attartortutut atsiornikup akiligassaa formeli una malillugu naatsorsorneqartarmat: (1+1)/(N+1), najugaqartulli allat tamarmik una malillugu akiliisarlutik: 1/(N+1). Imaappoq aappariit ineqarnermut akiliutip tallimararterutit pingasut akilertarpaat, inisimasullu tamarmik immikkut tallimararterutaat akilertarlugu. Atuinermut aningaasartuutit (innaallagissamut, imermut kiassarnermullu) najugaqatigiit akornanni agguaanneqassapput. Imaappoq assersuummi uani najugaqatigiit sisamaasut tamarmik immikkut atuinerup sisamararterutaat akilissavaat. Kommunit pingajuanni najugaqartumut tapiissutit formeli una malillugu naatsorneqartarput: Najugaqartumut tapiissutit = [Ineqarnermut akiliutit tamarmiusut] * 1/N Tassani N = najugaqartut minnerpaamik 18-inik ukiullit amerlassusaat. Aappariit marlunnik inisimasoqarpata (imaluunniit 18-it qaangerlugit ukiulinnik najugaqartitaminnik meeraqarpata), inisimasut tamarmik ineqarnermut akiliutip sisamararterutaat akilissavaat. Aappariillu namminneq ineqarnermut akiliutip sisamararterutaat marluk akilissallugu. Kommunimi tassani atuinermut aningaasartuutit (innaallagissamut, imermut kiassarnermullu) najugaqatigiit akornanni agguaanneqassapput. Imaappoq assersuummi uani najugaqatigiit sisamaasut tamarmik immikkut atuinerup sisamararterutaat akilissavaat Naligiissitaanissamik tunngaviup aqutarinera Ingerlatsinermi inatsisitigut tunngaviit kinguneraat inatsisit aqutarineqassammata naligiissitaanissamik tunngavik naapertorlugu. Imaappoq innuttaasut ingerlatsinikkut assigiimmik pineqassasut, oqartussaqarfiup ataatsip iluani kikkulluunniit innuttaasumut naleqqiullugu inatsimmik ingerlatsisuugaluarpata. Taamaalilluni inatsisip oqaasertaligaanera naapertorlugu kommunit akornanni assigiinngisitsisoqarnissaa ajornanngilaq. Kommunip iluani naligiissitaanissamik tunngavik suliamik suliaqartunit ingerlatarineqarpasippoq, aalajangersimasumik aningaasartuutinut ikiorsiissutissat aamma aningaasat atorsinnaasat naatsorsorneranni kommunini pineqartuni aalajangersimasumik periuseqartarnikkut. Taamaattoq kommuninik apersuinerit ersersippaat, ukiup affakkaartumik atisassarsiutissanut ikiorsiisarnermi nikerartoqarsinnaasoq, innuttaasut tamanna pillugu ilisimatinneqartarnerannut naleqqiullugu, tak. Imm

40 3.1.5 Suliartoqquneqarsinnaanissamut pisussaaffik Pisortanit ikiorsiissutit pillugit Inatsisartut peqqussutaat (Inatsisit.gl, 2006) naapertorlugu pisortanit ikiorsiissutinik pisartagalik suliartoqquneqarsinnaasariaqarpoq. Kommunini tikeraarneqartuni pingasuni suliartoqquneqarsinnaanissamut pisussaaffik atuutsinneqarpoq, pisartagallit naleqqissiuffinni 1-imi 2-milu inissisimasut ullut 14-ikkaarlugit Majoriamut naqitsiartortarnerisigut. Kommunit tikinneqartut ilaanni ataatsimi innuttaasut naleqqiussiffimmi 1-imi 2- milu inissisimasut suliartoqqquneqarsinnaanerminnik piviusunngortitsinngitsut pineqaatissinneqartarput, tunniunneqartartut sapaatip-akunnerini sisamani affaannanngortinnerisigut. 13 Taamaalilluni kommunit suliartoqquneqarsinnaassusermut nassuiaat periarfissaqartitserpianngitsoq atorpaat, tassami taamaallaat suliffissaaleqisut naqitsiartorsimanerat kisimi isiginiarneqartarpoq. Tassunga tunngatillugu oqaatigineqassaaq pisortanit ikiorsiissutit pillugit ilitsersuummi kommuninut aalajangigassanngortinneqarmat pisortanit ikiorsiissutinik pisartagallit suliartoqquneqarsinnaassusiisa naliliiffiginissaat, aamma suliartoqquneqarsinnaanerup nammineq peqataaffigisamik suliffissarsiortoqarnera aallaavigalugu nalilerneqarnissaa siunnersuutigineqarmat (Ilaqutariinnermut, Kultureqarnermut, Ilageeqarnermut Naligiissitaanermullu Naalakkersuisoqarfik, 2013) Nammineq aapparisallu isertitaannik ilanngaanneqartarneq Tigusisussap isertitai Pisortanit ikiorsiissutit pillugit Inatsisartut peqqussutaat naapertorlugu (Inatsisit.gl, 2006) pisortanit ikiorsiissutinik pisartagallit pisartagaqaatigalutik akissarsiaqaatigalugu sulinissaminnut periarfissaqarput. Pisortanit ikiorsiissutinik pisartagallip toqqarsinnaavaa akissarsiatigut isertitami ima ilanngaatigineqarnissaat: 1. [Ullut akissarsiaqarluni isertitaqarfiusimasut amerlassusaat] x [pisortanit ikiorsiissutit ullormut akigititaat] 2. Akissarsiat tunniunneqartut annertoqqataat. Taamaattoq kommuniniik apersuinermi erserpoq, kommunit periarfissaq 2 taamaallaat atortaraat. Imaappoq kommunit akissarsianit isertitat tamaasa pisortanit ikiorsiissutisiassanit ilanngaatigisaraat. Tamanna ajornartorsiutaalersinnaavoq piffissap ilaani sulisarnissamut kajumissuseqalersitsinissamut naleqqiullugu, tassami periuseq 2-p nassatarisarpaa, pisortanit ikiorsiissutinik pisartagallit pissusiviusut malillugit akissarsiatigut isertitamik 100 %-iannik akileraaruserneqartussaammata. Akileraartarnermut Atugarissaarnermullu Isumalioqatigiissitaq naapertorlugu periarfissaq nr. 1 ([Ullut akissarsiaqarluni isertiaqarfiusimasut amerlassusaat] x [pisortanit ikiorsiissutit ullormut akigititaat]) eqqunneqarpoq pisortanit ikiorsiissutinik pisartagallit akissarsiaqaatigalugu sulilernissamut kajumissuseqalersinnissaat pissutigerpiarlugu (Akileraartarnermut Atugarissaarnermullu Isumalioqatigiissitaq, 2011a). Taamaattoq eqqaaneqassaaq, inuit ullut 14-ikkaarlugit 80 tiimit ataallugit sulisartut, pisortanit ikiorsiissutinik ilaasutinik ikiorserneqarsinnaammata. 13 Naleqqiussiffiit atorlugit aaqqissuussineq kapitali 4-mi boks 4.1-imi erseqqinnerusumik nassuiarneqarpoq. Tassani aamma eqqaaneqarpoq naleqqiussiffinnut ataasiakkaanut immikkoortiterisarnerup allaffissornikkut nalorninartut nassatarisinnaasai. 40

41 Aapparisap akissarsiatigut isertitai Isertitarisanik ilanngaassisarnermut tunngatillugu pissutsit isiginiagassat allat ilagaat, pisortanit ikiorsiissutit missiliuinikkut annertussusilerneqassammata aapparisinnaasap katissimasap, nalunaarsukkamik aapparisap assingusumilluunniit inooqatigisap isertitai aallaavigalugit (Inatsisit.gl, 2006). Kommunini tikeraarneqartuni marlunni aapparisap isertitai pisortanit ikiorsiissutinit 100 %-imik ilanngaanneqartarput. Tamatumani pisortanit ikiorsiissutit annertussusilerniarneranni siullermik naatsorsorneqartarpoq, ilaqutariinnut ikiorsiissutit qanoq annertutigissanersut, aappariit tamarmik pisortanit ikiorserneqassappata. Tulliullugu misissorneqassaaq, pisortanit ikiorsiissutit qanoq annertutigisut inoqutigiit ataatsimoorlutik akissarsiatigut isertitaannit matussuserneqarsinnaanersut. Tamatumalu kingorna pisortanit ikiorsiissutit akissarsiatigut annertoqqataannik ilanngarneqassapput. Inuit apersorneqartut naapertorlugit, aapparisinnaasap isertitaasa nalingannik ilanngaassisarnerup kingunerisarpaa, aappaasut ilaasa suliunnaartarnerat, tassami ilaqutariit isertitaat tamarmiusut taakkuujuartarput, aappaasup suliinnarnissani imaluunniit pisortanit ikiorsiissutinik pisartagaqarnissani toqqaraluarpaguluunniit. Aappaasup isertitaasa nalingannik ilanngaassisarnermut assersuut kingusinnerusukkut kapitali 4-mi takutinneqarpoq. Kommunit tikeraarneqartut pingajuanni aappariit katissimasut najugaqatigiittullu immikkoortinneqartarput. Katissimappata periuseq qulaani taaneqartoq malinneqassaaq. Najugaqatigiittuuppatali aalajangersimasumik aningaasartuutit marlunngorlugit avinneqassapput, tassanilu pisortanit ikiorsiissutinik pisartagaqartoq aalajangersimasumik aningaasartuutit affaannut akiliutissaminut ikiorserneqassaaq, aappaasullu aningaasartuutit affaat akilissallugit. Taamaalilluni inooqatigiittut katissimasullu assigiinngisinneqarput. Pisortanit ikiorsiissutit pillugit ilitsersuut naapertorlugu, katissimasut aappariillu immikkoortinneqassanngillat, aappaasup isertitaasa nalingisa ilanngaanneqarneranni. Taamaattoq aapparisap isertitai aatsaat ilanngullugit naatsorsorneqassapput aappariinneq ukiumik ataatsimik sivisussuseqarsimappat (Ilaqutariinnermut, Kultureqarnermut, Ilageeqarnermut Naligiissitaanermullu Naalakkersuisoqarfik, 2013) Pisortanit nuussinikkut allanik isertitat Sulisut apersorneqartut ilaannit tikkuarneqarpoq, innuttaasut eqqunngitsumik ilaanneeriarlutik pisortanit nuussanik ataatsikkut isertitaqarsinnaasut. Taamaalilluni assersuutigineqarpoq inuk pisortanit ikiorsiissutinik pisartagaqaatigaluni suliffeerunnermi ikiorsiissutinik imaluunniit erninermut atatillugu ullormusianik pisartagaqartoq. Ajornartorsiut ilaatigut pilersinnaavoq, elektroniskimik atortorissaarutini nakkutilliinermut atortoqanngimmat, innuttaasup ataatsikkut pisortanit nuussinikkut isertitaqarnissaanik pinngitsoortitsisinnaasunik. Sulisut apersorneqartut allat misigisanngilaat nakkutilliinermut atortut amigaataanerat ajornartorsiutaasoq. VIVE ajornartorsiutip qanoq annertutiginerata nalilernissaanut periarfissaqanngilaq Pisortanit ikiorsiissutinik pisartagallit nalilinnik pigisaqarnerat Pisortanit ikiorsiissutit pillugit Inatsisartut peqqussutaanni 19 naapertorlugu (ataasiakkaat eqqassanngikkaanni) tapiissuteqartoqarsinnaanngilaq [ ] qinnuteqartoq imaluunniit katissimallugu aapparisaq imaluunniit naligalugu inooqatigisaq [ ] pisuussuteqarpata aningaasatigut pisariaqartitanut matussutaasinnaasunik [ ] (Inatsisit.gl, 2006). 41

42 Kommunini tikeraarneqartuni innuttaasut nalilinnik pigisaat ( pisuussutaat ) isiginiarneqartarput, innuttaasup (aappaasalu) qaammat kingulleq aningaaserivimmiittuutaasa allagartaasa misissornerisigut. Tamanna tunuliaqutaralugu aalajangiunneqartarpoq innuttaasoq pisortanit ikiorsiissutinik pisinnaatitaanersoq Nammineq pisat Pisortanit ikiorsiissutit pillugit Inatsisartut peqqussutaanni 13 naapertorlugu pilersuinermut aalajangersimasumillu aningaasartuutinut pisortanit ikiorsiissutit annertussusissaat aalajangerneqartassapput qinnuteqartup maannamut inuuniarnikkut atugarisimasai, pilersuisutut pisussaaffii, katissimallugu aapparisap, nalunaarsorneqarsimasumik aapparisap imaluunniit naligisatut inooqatigisap isertitai, akiligassat aalajangersimasut najukkamilu pissutsit tunngavigalugit (Inatsisit.gl, 2006). Tassunga tunngatillugu kommunini sulisut apersorneranni imaappasippoq, nammineq pisatigut periarfissat, pisortanit ikiorsiissutit annertussusilernissaat sunnertanngikkaat. Nammineq pisanit aningaasaqarnermut tunngatillugu apeqqut pillugu apersorneqartut ilaata oqaatigaa, pisortanit ikiorsiissutinik pisartagallit amerlanertigut tassaasartut inuit nukissaalatsisut, pisortanit ikiorsiissutit aalisarnikkut assigisaannilluunniit tapertaqartinnissaannut sinneqartunik nukissaqanngitsut. Akerlianilli aamma apersorneqartut allat oqaatigaat, pisortanit ikiorsiissutinik pisartagallit ilaat pisortanut nalunaarutigineqanngitsumik suliaqartartut assersuutigalugu umiatsiaminnik angallassillutik Pilersuinermut aalajangersimasumillu aningaasartuutinut pisortanit ikiorsiissutit tunniunneqartarnerat Pisortanit ikiorsiissutit pillugit Inatsisartut peqqussutaanni 17-imi aalajangersarneqarpoq, aallaavittut pisortanit ikiorsiissutit tamarmiusut aningaasanngorlugit tunniunneqarsinnaasut, tamatumalu kingorna tigusisussap nammineerluni aalajangersimasumik aningaasartuutissani akilissagai. Aatsaat immikkut ittunik pisoqartillugu pisortanit ikiorsiissutit tunniuneqassapput toqqaannartumik akiligassanik akiliussinertut (Inatsisit.gl, 2006). Ilitsersuut aamma taamatut sammiveqarluni oqasertalersugaavoq, tak imm Kommunini misissorneqartuni tamani pilersuinermut aningaasat atorneqarsinnaasut pisortanit ikiorsiissutinik tigusisussanut toqqaannartumik tunniunneqartarput. Tunniussineq pisarpoq ullut 14- ikkaarlugit imaluunniit qammammoortumik. Akerlianilli aalajangersimasumik aningaasartuutinut pisortanit ikiorsiissutit tunniunneqartarnerat kommunini tikeraarneqartuni nikerarput. Kommunini tikeraarneqartuni marlunni kommunip tigusisussat amerlanerpaat sinnerlugit aalajangersimasumik aningaasartuutit akilertarpai. Ersarinnerusumik kommunit missingerpaat, ineqarnermut akiliutit tigusisussat 90 %-iinut atatillugu akilertarlugit. Kommunit periuserisaminnut pissutaatippaat, tigusisussat ineqarnermut akiliutissartik il.il. akilertanngimmassuk, aningaasat innuttaasumut toqqaannartumik tunniunneqartillugit. Kommunit pingajuanni siusinnerusukkut taamatut periuseqartoqarsimagaluarpoq, tamannali ukiut kingulliunerusut ingerlaneranni allanngortinneqarnikuuvoq. Maanna aalajangersimasumik aningaasartuutinut ikiorsiissutit amerlanertigut innuttaasunut toqqaannartumik tunniunneqartarput. Innuttaasullu nammineq akiligassat akilertarlugit. Ataatsimut isigalugu nalilertariaqarpoq, periutsit eqqarsaatigalugit inatsisit anguniagaannut akerliummat kommuninit pingasuusunit marluk, pisortanit ikiorsiissutinik pisartagallit amerlanersaasa aalajangersimasumik aningaasartuutaasa amerlanersaannik akiliussisarnerat. Tassunga 42

43 atatillugu oqaatigineqassaaq apersorneqartut arlallit tikkuarmassuk, pisortanit ikiorsiissutinit aningaasat atorneqarsinnaasut annikeqisut, perlernaveeqqutitullu taagaanni pitsaanerusoq. Apersorneqartut ilaata tamanna tunngavigalugu nalilerpaa, pisortanit ikiorsiissutinut akigititat appaseqisut pissutaaqataasinnaasut, pisortanit ikiorsiissutinik pisartagallit ineqarnerminnut il.il.akiligassanik akiliinngitsoortarnerinut, ikiorsiissutinik aningaasanngorlugit tunineqarnerminni. 3.2 Tassanngaannartumik pissakilliortoqalernerani pisortanit ikiorsiissutinik annertussusiliineq Pisortanit ikiorsiissutit pillugit ilitsersuut naapertorlugu tassanngaannartumik pissakilliortoqalersillugu pisortanit ikiorsiissutit, taamaallaat tassanngaannartumik pisoqarnera aaqqiiviginiarlugu atorneqartassapput. Taamaammat ikiorsiinermi isiginiarneqassapput maannakkorpiaq pisariaqartitat - siunissami pisariaqartinneqarumaartut pinnatik (Ilaqutariinnermut, Kultureqarnermut, Ilageeqarnermut Naligiissitaanermullu Naalakkersuisoqarfik, 2013). Tassanngaannartumik pissakilliortoqalersillugu pisortanit ikiorsiissutinik ulluinnarni annertussusiliineq pisarpoq, ikiorserneqarnissamik pisariaqartitsinerup annertussusaanik missiliuinikkut. Kommunini tikeraarneqartuni suliamik suliaqartut ilaat naapertorlugu missiliuineq pisarpoq qaammatini kingullerni pingasuni qinnuteqartup aningaaserivimmiittuutaasa allassimaffiat naapertorlugu. Taamaalilluni aningaaserivimmiittuutit allassimaffiat atorneqarpoq, qinnuteqartup tassanngaannartumik pissakilliortoqalersillugu pisortanit ikiorsiissutinik tapiiffigineqarnissaminik qinnuteqaataata naapertuuttuunera nalilerniarlugu. Apersorneqartut oqaatigaat, annermik meeqqat atugarisaat isiginiarneqartartut, qinnuteqartup tassanngaannaq pissakilliulernermi ikiorsiissutit naapertorlugit ikiorserneqarnissaa nalilerniarneqaraangat. Taamaalilluni isiginiarneqartarpoq meeraqartoqartillugu meeraq nerisassaqarnersoq. Nalilerneqarpat angajoqqaat aningaasaqarnikkut akisussaassuseqanngitsumik pissusilersorsimasut, ikiorsiissutit meeqqamut tunniunneqassapput. Ikiorsiissutit tunniunneqartarput aningaasanngorlugit imaluunniit rekvisitionitut, taamaallaat nerisassanut nanginulluunniit atorneqarsinnaasutut. Rekvisitionit atorneqartarput suliamik suliaqartup nalilerpagu, aningaasat siunertamut naapertuutinngitsumut atorneqaratarsinnaasut. Tassanngaannartumik pissakilliortoqalersillugu pisortanit ikiorsiissutinik tunineqartup aningaasanik sumut atuisimanera paasiniarlugu malitseqartitsisoqarneq ajorpoq. Ataatsimut isigalugu kommuninut alakkaanerit takutippaat tassanngaannartumik pissakilliortoqalersillugu pisortanit ikiorsiissutit annermik tassanngaannartumik pisoqartillugu atorneqartartut. Taamaalilluni tamatuma takutippaa malittarisassat siunertaq naapertorlugu maleruarneqartartut. 3.3 Maluginiagassanik eqikkaaneq Kapitalimi misissorneqarpoq, pisortanit ikiorsiissutit pillugit inatsisit - kapitali 1-imi nassuiarneqartut - ulluinnarni qanoq piviusunngortinneqartarnersut, tamatumunnga annermik ilanngullugu ikiorsiissutit qanoq annertussusilerneqartarnersut. Misissuinermi pingaarnertut tunngaviupput kommunini tallimaasunit pingasuni apersuinerit, tassungalu atatillugu maluginiartariaqarpoq, paasissutissat pissarsiarineqartut taakkualu nassuiarnerat nalorninartoqarsinnaammata, naak apersuinerit siumut piareersagaagaluartut, kommunimilu aaqqissugaanerup iluani sumiffinnit assigiinngitsuneersuugaluartut. Taamaattoqarnera mianeralugu ilaatigut oqaatigineqassaaq: 43

44 Aningaasanut atorneqarsinnaasunut tunngatillugu, pisortanit ikiorsiissutit annertussusilernissaannut inatsisip missiliuisoqarnissaanik piumasaqaatai aappariinnut, kisermaanut meeqqanullu (meeqqanut tapit) akigititanik aalajangersimasunik taarserneqarsimarpasipput. Meeqqanut tapiissutit qaammammut aalajangersimalluinnarput meeqqamut ataatsimut inersimasumut ataatsimut pisortanit ikiorsiissutinik pisartagalimmut kr-ullutik, kisiannili aappariinnut aningaasat atorneqarsinnaasut nikerarput, kisermaanut kr-niit kr-nut, aappariinnullu kr.-niit kr-nut. Aamma suut aalajangersimasumik aningaasartuutaasartutut isigineqarnerat aalajangersimakannerpoq, kisiannili kommunit akornanni nikerarluni, kattuffinnut akiliutit matussuserneqartarnerat aamma atisassarsiutissat matussuserneqartarnerannut tunngatillugu. Pisortanit ikiorsiissutinit isertitat allat ilanngaanneqartarput. Ilanngaassineq pisarpoq isertitat ilanngaannissaannut ilusiliussaq atorlugu. Suliartoqquneqarsinnaanerup atuutsinnera annermik pisarpoq ullut 14-ikkaarlugit Majoriamut naqitsiartortarneq aqqutigalugu, taamaallaallu innuttaasunut naleqqiussiffik 1-imiittunut 2-miittunullu atuulluni. Katissimallugit aapparisat aapparisallu akornanni isertitanik ilanngaassisoqartarpoq, kisianni aamma matumani kommunit akornanni periutsit nikerarput. Aalajangersimasumik aningaasartuutinut uppernarsaaserneqarsimasunut pisortanit ikiorsiissutit tunniunneqartarnerat annertuumik pisarpoq akiligassiissutinik akiliussinertut - aningaasannguilluni tunniussinertut pinnani. Maluginiagassat Maluginiagassaavoq inatsisit oqaasertaat ilaatigut tak. Ilitsersuut - aamma siunniussat arlalitsigut nikingassuteqartutut isikkoqarmata. Tamatumani pineqarput pisortanit ikiorsiissutit annertussusilerneranni akigititat aalajangersimasut atorneqarnerat, ilaatigut meeqqanut tapiissutini, naak tamanna peqqussummi eqqaaneqanngikkaluartoq. Aamma maluginiagassaavoq, aningaasanut atorsinnaasanut naleqqiullugu akigititat aalajangersimasut atorneqaraluartut, kommunit akornanni nikerartoqarmat, meeqqanut tapiissutit eqqassanngikkaanni, kommunillu akornanni nikingassutit qanoq aaqqissugaanerat imaaliallaannaq nassuiarneq ajornarmat. Aammattaaq maluginiagassaavoq, aalajangersimasumik aningaasartuutinut matussutissatut aningaasaliussat akiligassiissutit toqqaannartumik akilernissaannut annertuumik atorneqartarmata, ikiorserneqartup nammineq aqutarisassaatut inuttaanut tunniunneqaratik. Soorunami siunertaavoq aningaasat siunertamut naapertuutitsinngitsunut atorneqannginnissaat, kisiannili tamanna allaffissornikkut pisariuvoq, akiliinissamullu akisussaaffik pisortanit ikiorsiissutinik pisartagalimmiit kommunimut nuunneqartarluni. Taamaattoq kommuninit pingasuusunit ataatsimi aqutsineq ukiuni kingulliunerusuni innuttaasumut nuunneqarsimavoq kommunimiikkunnaarluni. 44

45 4. Kingunerisanik naatsorsuinerit, ataqatigiissutsikkut ajornartorsiutit aamma sulilernissamut kaammattuutit Kapitalimi uani saqqummiutissavarput, isertitat ataatsimoortut aamma atorneqarsinnaasut ilaqutariinnut assigiinngitsunut pisortanit ikiorsiissutinik pisartagalinnut qanoq isikkoqarnersut. Ilaatigut siunertaavoq kingunerisassat ilaasa naatsorsorneri aqqutigalugit ilaqutariinnut assigiinngitsunik ilusilinnut isertitatigut nikingassutsit takutinnissaat, ilaatigullu ataqatigiissutsikkut ajornartorsiutit ilaasa ersersinnissaat, taakku pilersarput pisortanit ikiorsiissuteqartitsisarnerup, akissarsiaqartitsisarnerup, suliffeerunnermi tapisiaqartitsisarnerup aamma ilinniagaqarnersiuteqartitsisarnerup akornanni. Tamakku siunertaralugit immikkoortoq 4.1-mi siulliullugit saqqummiutissavagut ilaqutariinnut assigiinngitsunut tunngatillugu isertitat atorneqarsinnaasut, malittarisassat aamma akigititat annertussusaasa ilisimaneri aallaavigalugit naatsorsukkat, nuussinikkullu isertitanik ilassutaasunik ilaneqartut. Tulliullugu immikkoortoq 4.2-mi saqqummiutissavagut assersuutit ersarinnerusut, kommunini VIVEp tikeraagaani aningaasanik innuttaasut pisortanit ikiorsiissutitut pisimasaannik takutitsisut. Kiisalu immikkoortoq 4.3-mi saqqummiutissavagut ilaqutariinnut assigiinngitsunut tunngatillugu kingunerisaasunik naatsorsuinerit ilusiliussaq atorlugu naatsorsorneqartut. Kingunerisaasut naatsorsornerini taakkunani inuit pisortanit ikiorsiissutinik pisartagallit isertitaat sanilliunneqarput akissarsiaqarluni isertitalinnut, suliffeerunnermi pisartagalinnut aamma ilinniagaqarnersiutilinnut. Taamaalilluni kingunerisaasunik naatsorsuinerit ersersissavaat ataqatigiissutsikkut ajornartorsiutit ilaat, pisortanit ikiorsiissuteqartitsisarnerup, akissarsiaqartitsisarnerup, suliffeerunnermi tapisiaqartitsisarnerup aamma ilinniagaqarnersiuteqartitsisarnerup akornanni pilersartut. 4.1 Pisortanit ikiorsiissutinik pisartagallit isertitaat atorneqarsinnaasut, meeqqanut tapiissutit ilanngullugit Pisortanit ikiorsiissutinik pisartagallit isertitaannut atorneqarsinnaasunut kommunip pilersuinermut aningaasat atorneqarsinnaasut aalajangiunneranni akigititat atortagaat kisimik apeqqutaanngillat. Tamatumunnga pissutaavoq ilassutitut aningaasaliisoqarsinnaammat pisortanit ikiorsiissutinik pisartagallit ilaasa pisinnaasaannik (tak. Kapitali 2-mi imm , ilassutitut tunniunneqartartut allaaserineqarfigisaat). Tabel 4.1-imi ilaqutariinni assigiinngitsuni pisortanit ikiorsiissutinik pisartagallit isertitatut atorsinnaasaat assersuusiorneqarput. Naatsorsuinermi assersuutini aallaaviupput Kommuneqarfik Sermersuumi akigititat. Immikkoortumi uani ilaqutariit assigiinngitsut isertitaasa atorneqarsinnaasut saqqummiunnissaat qitiutinneqarmat, aalajangersimasumik aningaasartuutit tamaasa ilanngutinngilagut aamma ilanngutinngilagut pisortanit ikiorsiissutit ilaat aningaasartuutit taakku matussusernissaannut atorneqartartut. Tabelimi ersippoq aningaasat pisortanit ikiorsiissutinik pisartagalinnut tunniunneqartartut, inoqutigiinni meeqqat qanoq amerlatiginerannik annertuumik sunnigaasartut. Assersuutigalugu kisermaaq marlunnik meeralik kisermaamut meeraqanngitsumut naleqqiullugu, sisamariaammik annertunerusunik atorneqarsinnaasunik isertitaqartarpoq. Tamatumunnga pissutaavoq kisermaaq marlunnik meeralik pisortanit ikiorsiissutit aqqutigalugit meeqqanut tapinik (børnetillæg) marlunnik pisarmat, meeqqanut tapinik (børnetilskud) marlunnik pisarluni (tak. Imm ) kiisalu meeqqanut akilersuutinik marlunnik pisarluni. 45

46 Tabel 4.1 Ilaqutariinni assigiinngitsuni pisortanit ikiorsiissutinik pisartagallit isertitaannut atorneqarsinnaasunut assersuutit (2018-imi qaammammut kr-it) (Kommuneqarfik Sermersuumi akigititat) Kisermaaq Aappariit/inooqatigiit Kisermaaq 2-nik meeralik Aappariit 2-nik meerallit Inoqutigiit inersimasortaannut pisortanit ikiorsiissutit Pisortanit ikiorsiissutitigut meeqqanut tapit Meeqqanut tapit Meeqqamut akilersuutit Ilaqutariit atorsinnaasatut isertitaat katillugit Nass.: Nammineq naatsorsukkat. Assersuutini aallaaviuvoq inoqutigiinni inersimasut tamarmik pisortanit ikiorsiissutinik pisartagaqartut. Tunng.: Tabel 3.1. Oqaatigineqassaaq meeqqanut akilersuutit aamma meeqqanut tapit pisortanit ikiorsiissutinut attuumassuteqanngimmata. Imaappoq aningaasat taakku pisortanit ikiorsiissutinik pisartagaqanngitsunut tunniunneqarsinnaapput (taamaattoq meeqqanut tapit isertitat aallaavigalugit annertussusiligaasarput). 4.2 Pisortanit ikiorsiissutit annertussusaannut assersuutit piviusunit tigusat -mi assersuusiorneqarput innuttaasut pisortanit ikiorsiissutinik pisartagallit isertittagaasa katitigaaneri. Matumani pineqarput assersuutit piviusut, VIVE-p kommuninut angalanermini katersorsimasai. Imaappoq ineqarnermut aningaasartuutit aamma aapparisamit pilersuinermut tunngaviujunnartut tassaasut aningaasartuutit/isertitat piviusut, VIVE-p kommuninut tikeraarnerani saqqummiunneqartut. Taamaattoq kisitsisit annikinnerusumik naqqiiviginissaat toqqarparput. Siullertut akigititat tamaasa Kommuneqarfik Sermersuumi akigititat malillugit naatsorsorpagut (tak. Tabel 3.1, kapitali 3-mi), kommunimit sorlermeernerat apeqqutaatinnagu. Taamaaliorpugut assersuussisoqarsinnaanissaa qularnaarniarlugu, aamma assersuutit ilisarineqannginnissaat siunertaralugu. Taamaalilluni assersuutinut ilaapput Kommuneqarfik Semersuuginnaanngitsumit aammali kommuninit allanit isertitanut assersuutit, naak kommunimit tassannga akigititat kisimik atorneqaraluartut. Aappaattut assersuutit allat aallaavigalugit assersuutit marluk nammineq pilersippagut ( Kisermaaq 1-imik meeralik aamma Aappariit 1-imik meerallit ). Taamaaliorpugut kommuninut tikeraarnitsinnut atatillugu ilaqutariit taama ilusillit nalinginnaasullu - naammattuunnginnatsigit. Tabel 3.3 Ilaqutariinnit assigiinngitsunit pisortanit ikiorsiissutinik isertitalinnit assersuutit tigussaasut (kr. qaamm.) (Kommuneqarfik Sermersuumit akigititat) Kisermaaq meeraqanngitsoq Aappariit meeraqanngitsut Kisermaaq 1-imik meeralik Aappariit 1-imik meerallit Aappariit 3-nik meerallit Aappariit 6-inik meerallit 2 Aappariit 1-imik meerallit Inisimasoq Inigisap qanoq ittuunera Namminerisaq Namminerisaq Namminerisaq Namminerisaq Namminerisaq Namminerisaq Isertitat 46

47 Kisermaaq meeraqanngitsoq Aappariit meeraqanngitsut Kisermaaq 1-imik meeralik Aappariit 1-imik meerallit Aappariit 3-nik meerallit Aappariit 6-inik meerallit 2 Aappariit 1-imik meerallit Akissarsiatigut isertitat Pisortanit ikiorsiissutit Aningaasat atorsinnaasat Aalajangersimasumik aningaasartuutinut Ilassutit Meeqqanut tapit Pisortanit ikiorsiissutit katillugit Isertitat katill Aningaasartuutit Ineqarnermut (ineqarnermut tapisereernermi) innaallagiaq, imeq kiassarnerlu ilanngullugit Aalajangersimasumik aningaasartuutit allat Aningaasartuutit katill Isertitat atorneqarsinnaasut Nass.: 1) Assersuutigalugu ilaapput meeqqerivinnut akigititaq aamma kattuffimmut ilaasortaanermut akiliutit. 2) Meeqqat pingasut aappariit meeraraat, pingasut immikkut meeraralugit. 3) Ineqarnermut akiliut missiliugaq, ilaqutariit meerartaqanngitsut angissusaannut naapertuuttoq, 500 kr-nik ilasaq 4) Ilassutinik ikiorsissutit kisinneranni aningaasat aningaasat atorsinnaasat imaluunniit meeqqanut tapiunersut suussusilerneqarsimanngillat Tunng.: VIVE-p Kalaallit Nunaanni kommuninut tikeraarnera. Aammattaaq eqqumaffigineqassaaq tabelimi ilassutitut tapiissutit ilangunneqarsimanngimmata, ilaqutariit assigiinngitsut pisinnaatitaaffigisinnaasaat (assersuutigalugu meeqqanut tapisiat (børneydelse) aamma meeqqanut akilersuutit). Tamatumunnga pissutaavoq tabelimi ilaqutariit isertitaannut pisortanit tapiissutit sunniuteqarnerat kisiat takutikkusukkatsigu. Tabel 4.2-mi siullertut takuneqarsinnaavoq, pisortanit ikiorsiissutitut tunniunneqartartut tamarmiusut makkunannga sunnerneqartartut: 1. Inoqutigiinni meeqqat amerlassusaat 2. Inoqutigiinni inersimasut amerlassusaat 3. Isertitat (nammineq imaluunniit aapparisap) 4. Aalajangersimasumik aningaasartuutit tamarmiusut. Matumani annermik qulaani pineqartut kingulliit marluk (isertitat aamma aalajangersimasumik aningaasartuutit) ilaqutariit ilutsimikkut assigiikkaluartut assigiinngitsorujussuarnik pisortanit ikiorsiissutinik pisartagaqarsinnaanerinut pissutaasarput. Aappaattuut tabelimi takuneqarsinnaavoq, pisortanit ikiorsiissutit tunniunneqartartut tamarmiusut ilaqutariit pisartagaat (aamma atorneqarsinnaasut) annertuumik nikerartut. Nikingassutit annermik 47

48 ersaripput aappariit angerlarsimasunik meerallit aamma meerartaqanngitsut akornanni. Taamaalillutik aappariit pisortanik ikiorsiissutinik pisartagaqartut arfinilinnik meerallit (ammukartoq 6), pisortanit ikiorsiissutisiarisartagaat aappariit meerartaqanngitsut (ammukartoq 2) pisortanit ikiorsiissutisiarisartagaannit 2,7-eriaammik annertunerupput. Kiisalu tabelimi ammukartumi kingullermi takuneqarsinnaavoq, aappariit isertitaat pisortanit ikiorsiissutinit 100 %-imik ilanngaanneqartartut. Tamatuma kinguneraa piviusut malillugit aappaasup sulinissaa imminut akilersinnaanngimmat, tassami ilaqutariit taakku atorsinnaasamittut isertitaasa assigaat ilaqutariit assingusut ammukartoq 4-miittut isertitaat, tassani inersimasut tamarmik pisortanit ikiorsiissutinik pisartagaqarput. Isertitat nalingannik ilanngaassisarnerup aammattaaq kinguneraa, ilaqutariit ammukartoq 5-imiittut ilaqutariinniit ammukartoq 7-imiittunit tallimaariaammik annertunerusumik pisortanit ikiorsiissutinik pisartagaqarnerat. 4.3 Ilusiliilluni naatsorsuinerit tunngavigalugit ataqatigiissutsikkut ajornartorsiutit Tulliuttumi saqqummiunneqarput ilusiliamik tunngaveqarluni pissutsinik assigiinngitsunik naatsorsuinerit. 14 Siunertaavoq ataqatigiissutsikkut ajornartorsiutit takutinnissaat, pisortanit ikiorsiissutinik pisartagallit sulilernissamut imaluunniit ilinniagaqalernissamut aningaasaqarnikkut kajumissaatigisinnaasaat ersersikkumallugit. Erseqqissarneqassaaq immikkoortumi uani ataqatigiissutsikkut ajornartorsiutit tamarmik ersersinneqanngimmata. Tamatumani pissutsit amerlavallaat pisortanit ikiorsiissutinik pisartagallit aningaasaqarnikkut atugarisaannut sunniuteqartarput. Immikkoortumi isiginiarneqarput pisortanit ikiorsiissutinik pisartagallip sulilernissamut ilinniagaqalernissamulluunniit aningaasaqarnikkut kajumissuseqalersinnissaanut ilaqutariittut atugarisaasut sunniutaat. Akerlianik isiginiarneqanngillat aalajangersimasumik aningaasartuutit aningaasaqarnikkut kajumissaataasinnaasunut qanoq sunniuteqartarnerat. Immikkoortumi uani ilaqutariit ima ilusillit isiginiarneqarput: 1. Kisermaaq meeraqanngitsoq 2. Kisermaaq 1-imik meeralik 3. Kisermaaq 3-nik meeralik 4. Aappariit meeraqanngitsut 5. Aappariit 1-imik meerallit 6. Aappariit 3-nik meerallit. Pissutsinik assigiinngitsunik naatsorsuinermi makkua tunngavigineqarput: Kommuneqarfik Sermersuumi kisermaanut/aappariinnut pisortanit ikiorsiinermut akigititat SIK malillugu akissarsiallit namminersortuni sulisut akissarsiaat appasinnerpaaq (2017-mi, tiimimut 88,50 kr.-utinneqarluni) Suliffeerunnermi tapisianik pisartut SIK malillugu pisortani sulinermi akissarsiat minnerpaaffiisa 90 %-iat pisartagarissagaat (91,70 * 0,9 = 82,50 kr. tiimimut) Ineqarnermut akiliut qaammammut kr. Aalajangersimasumik aningaasartuutit allat kr. qaammammut 14 Ilusiliussaq pineqartoq nalunaarummi matumani allaaserineqanngilaq, kisiannili Isumaginninnermut Inatsisinillu Atuutsitsinermut Naalakkersuisoqarfimmut nassiunneqarluni. 48

49 2018-imi akileraartarnermut malittarisassat Kommuneqarfik Sermersuumi akileraarnermut procenti ilanngaatissallu Meeqqerivinnut akit Kommuneqarfik Sermersuumi 2018-imi atuuttut Ineqarnermut tapiissutit una aqqutigalugu naatsorsorneqarput: Malugeqquneqarpoq matumani ilimagisat assigiissakkat pineqarmata. Assersuutigalugu ineqarnermut akiliutit ilinniartunut kollegiani najugalinnut annikinnerussapput, soorlu tassaallutik 850 kr. qaammammut. Aammattaaq malugineqarpoq tamakkkiisumik sulinermut qaffasinnerpaamik akigititat atorneqarsimammata, aamma ukiumut naatsorsuinerit aallaavigineqarsimapput qaammmatit ataasiakkaat tatinnginnerini. Suliffeerunnermi tapiissutit pineqartillugit immikkut malugineqassaaq, taanna inuk tamakkiisumik sulinngippat akunnerit ikinnerit naatsorsorneqassammata, aamma suliffeerunnermi tapiissutit ukiup ataatsip ingerlanerani annerpaamik sapaatip akunnerini 2 x 13-ini tunniunneqarsinnaammata. Meeqqanut tapit naatsorsornerat ilanngussaq 2-mi erseqqinnerusumik allaaserineqarpoq Kisermaanut kingunerisassat naatsorsorneri Tabel 4.3-mi, 4.4-mi aamma Tabel 3.6-mi takutinneqarput, kisermaat assigiinngitsunik isertitallit assigiinngitsunillu ilaqutariissutsikkut atugaqartut (ilaqutariinni meeqqat amerlassusaat) aningaasaqarnikkut atugarisaat. Tabelini tamani titarnerni allerni takutinneqarput ilanngaatissat ilanngaatigereerlugit taarsiussat annertussusaat, imaappoq nuussinikkut isertitat aalajangersimasut (pisortanit ikiorsiissutit, suliffeerunnermi tapiissutit imlt. ilinniagaqarnersiat) akissarsianit isertitanut naleqqiunnerat (imaappoq: [Nuussinikkut isertitat]/[sik malillugu isertitat]). Tabel 4.3-mi Ilanngaatissat ilanngaatigereerlugit taarsiussat annertussusaatigut ersippoq, kisermaat pisortanit ikiorsiissutinik pisartagallit meeraqanngitsut atugarissaarnerussasut isertitatigut tunngaviit allat pingasuusut arlaannut nuuttuugunik. Imaappoq maannakkorpiaq isertitat atorneqarsinnaasut uuttuutigigaanni, pisortanit ikiorsiissutinik pisartagalimmut imminut akilersinnaasoq pisortanit ikiorsiisutinik pisartakkanut taarsiullugu ilinniagaqalernissaq, suliffeerunnermi tapisiaqarnissaq 15 imaluunniit sulilernissaq. 15 Taamaattoq inuup nammineq aalajangersinnaanngilaa suliffeerunnermi tapisiaqarniarnerluni imaluunniit naamik. Suliffeerunnermi aatsaat tapisiaqartoqarsinnaavoq pisartagaqalernissamut katersisimagaanni. 49

50 Tabel 3.4 Kingunerisassanik naatsorsuineq: Kisermaat meeraqanngitsut Missingersuutit SIK malill. inuk 1 Pisortanit ikiorsiissutit 1 Suliffissaarunnermi tapisiat 1 Ilinniagaqarnersiat 1 Inersimasoq 1, meeqqat 0 Inersimasoq 1, meeqqat 0 Inersimasoq 1, meeqqat 0 Inersimasoq 1, meeqqat 0 Ukiumut isertitat Akissarsiatut isertitat kr. 0 kr. 0 kr. 0 kr. Suliffeerunn. tapit 0 kr. 0 kr kr. 0 kr. Ilinniarnermi ikiorsiissutit 0 kr. 0 kr. 0 kr kr. Pisort. Ikiorsiis. a- ningaasat atorsinnaasat meeq. tapit ilanng. 0 kr kr. 0 kr. 0 kr. Maanna isertitat kr. 0 kr kr kr. Akileraareernermi qaam. isertitat Akileraarutit kr. 0 kr kr. 0 kr. Akileraareernermi qaam. isertitat kr kr kr kr. Isertitat allat Meeqq. akilersuutit 0 kr. 0 kr. 0 kr. 0 kr. Ineqarn. tapiissutit 795 kr kr kr kr. Meeqqanut tapit 0 kr. 0 kr. 0 kr. 0 kr. Pisortanit ikiorsiissutit (ineqarnermut akiliut) 0 kr. 250 kr. 0 kr. 0 kr. Pisortanit ikiorsiissutit (aalajangersimasumik aningaasartuutit) 0 kr kr. 0 kr. 0 kr. Pisortanit ikiorsiissutit (atissarsiutissat il.il.) 0 kr. 250 kr. 0 kr. 0 kr. Ilassutaasumik pisortanit ikiorsiissutaasinnaasut 0 kr. 0 kr. 0 kr. 0 kr. Isertitat katill. (qaam.) kr kr kr kr. Aningaasartuutit Kiassarneq/innaall./imeq/aalajanger. aningaasartuutit kr kr kr kr. Ineqarnermut akiliut kr kr kr kr. Meeraaqqerivimmut nammineq akiliutit 0 kr. 0 kr. 0 kr. 0 kr. Meeqqerivimmut nammineq akiliutit 0 kr. 0 kr. 0 kr. 0 kr. Aningaasartuutit katill kr kr kr kr. Isertitat atorsinnaasat kr kr kr kr. Ilanngaat. ilanngaatigereerlugit taarsiussat annertussus. (aningaa. atorsin.) 41 % 96 % Tunng.: VIVE-p naatsorsugai. 52 % 50

51 Tabel 3.5-mi takutinneqarput kisermaamut ataatsimik meeralimmut isertitatigut tunngavigisat. Tabelimi takuneqarsinnaavoq ilanngaatissat ilanngaatigereerlugit taarsiussat annertussusaat nuussinikkut isertitanut pingasuusunut tamanut tunngatillugu qaffariartoq, ilaqutariit maanna tassaammata meeraq ataaseq inersimasorlu ataaseq. Immikkut oqaatigineqarsinnaavoq ilanngaatissat ilanngaatigereerlugit taarsiussat annertussusaat maanna pisortanit ikiorsiissutinik pisartagaqartumut pitsaanerulaarmat ilinniagaqarnersiuteqartumut naleqqiullugu. Tabel 3.5 Kingunerisassanik naatsorsuineq: Kisermaaq ataatsimik meeralik SIK malill. inuk 1 Pisortanit ikiorsiissutit 1 Suliffissaarunnermi tapisiat 1 Ilinniagaqarnersiat 1 Inersimasoq 1, meeraq 1 Inersimasoq 1, meeraq 1 Inersimasoq 1, meeraq 1 Inersimasoq 1, meeraq 1 Ukiumut isertitat Akissarsiatigut isertitat kr. 0 kr. 0 kr. 0 kr. Suliffeerunnermi tapiissutit 0 kr. 0 kr kr. 0 kr. Ilinniarnermi ikiorsiissutit 0 kr. 0 kr. 0 kr kr. Pisortanit ikiorsiissutit aningaasat atorsinnaasat meeqqanut tapit ilanng. 0 kr kr. 0 kr. 0 kr. Maanna isertitat kr. 0 kr kr kr. Akileraareernermi qaammammut isertitat Akileraarutit kr. 0 kr kr kr. Akileraareernermi qaammammut isertitat kr kr kr kr. Isertitat allat Meeqqanut akilersuutit kr kr kr kr. Ineqarnermut tapiissutit kr kr kr kr. Meeqqanut tapit 578 kr. 706 kr. 615 kr. 706 kr. Pisortanit ikiorsiissutit (ineqarnermut akiliut) 0 kr. 100 kr. 0 kr. 0 kr. Pisortanit ikiorsiissutit (aalajangersimasumik aningaasartuutit) 0 kr kr. 0 kr. 0 kr. Pisortanit ikiorsiissutit (atisassars. assigisaalu) 0 kr. 250 kr. 0 kr. 0 kr. Ilassutaasumik pisortanit ikiorsiissutaasinnaasut 0 kr. 0 kr. 0 kr. 0 kr. Isertitat katill. (qaammammut) kr kr kr kr. Aningaasartuutit 51

52 SIK malill. inuk 1 Pisortanit ikiorsiissutit 1 Suliffissaarunnermi tapisiat 1 Ilinniagaqarnersiat 1 Kiassarneq/innaall./imeq/aalajanger. aningaasartuutit kr kr kr kr. Ineqarnermut akiliut kr kr kr kr. Meeraaqqerivimmut nammineq akiliutit 0 kr. 0 kr. 0 kr. 0 kr. Meeqqerivimmut nammineq akiliutit -332 kr. 0 kr kr. 0 kr. Aningaasartuutit katill kr kr kr kr. Isertitat atorsinnaasat kr kr kr kr. Ilanngaatissat ilanngaatigereerlugit taarsiussat annertussusaat (aningaasat atorsinnaasat) 56 % 95 % 55 % Nassuiaat: Naatsorsuutigineqarpoq meeraq meeqqerivimmiittartoq. Tunng.: VIVE-p naatsorsugai. Tabel 3.6-imi isertitatigut tuungavik naatsorsorneqarpoq kisermaamut pingasunik meeralimmut. Meeqqat amerlassusaasa nassataraat, pisortanit ikiorsiissutinik pisartagalimmut ilanngaatissat ilanngaatigereerlugit taarsiussat annertussusaat maanna 88 %-imut qaffariarmats. Taamaattoq pisortanit ikiorsiissutinik pisartagalik sulisuuguni isertitat atorsinnaasai kr missaanni qaffariassagaluarput. Akerlianilli pisartagaqartup ilinniagaqarnissani toqqassaguniuk, kingunerissavaa isertitaasa qaammammat kr-ngajannik appariarneri. Tabel 3.6 Kingunerisassanik naatsorsuineq: Kisermaaq pingasunik meeralik SIK malill. inuk 1 Pisortanit ikiorsiissutit 1 Suliffissaarunnermi tapisiat 1 Ilinniagaqarnersiat 1 Inersimasoq 1, meeqqat 3 Inersimasoq 1, meeqqat 3 Inersimasoq 1, meeqqat 3 Inersimasoq 1, meeqqat 3 Ukiumut isertitat Akissarsiatigut isertitat kr. 0 kr. 0 kr. 0 kr. Suliffeerunnermi tapiissutit 0 kr. 0 kr kr. 0 kr. Ilinniarnermi ikiorsiissutit 0 kr. 0 kr. 0 kr kr. Pisortanit ikiorsiissutit aningaasat atorsinnaasat meeqqanut tapit ilanng. 0 kr kr. 0 kr. 0 kr. Maanna isertitat kr. 0 kr kr kr. Akileraareernermi qaammammut isertitat Akileraarutit kr. 0 kr kr kr. Akileraareernermi qaammammut isertitat kr kr kr kr. Isertitat allat 52

53 SIK malill. inuk 1 Pisortanit ikiorsiissutit 1 Suliffissaarunnermi tapisiat 1 Ilinniagaqarnersiat 1 Meeqqanut akilersuutit kr kr kr kr. Ineqarnermut tapiissutit kr kr kr kr. Meeqqanut tapit kr kr kr kr. Pisortanit ikiorsiissutit (ineqarnermut akiliut) 0 kr. 100 kr. 0 kr. 0 kr. Pisortanit ikiorsiissutit (aalajangersimasumik aningaasartuutit) 0 kr kr. 0 kr. 0 kr. Pisortanit ikiorsiissutit (atisassarsiutissat assigisaalu) 0 kr. 250 kr. 0 kr. 0 kr. Ilassutaasumik pisortanit ikiorsiissutaasinnaasut 0 kr. 0 kr. 0 kr. 0 kr. Isertitat katill. (qaammammut) kr kr kr kr. Aningaasartuutit Kiassarneq/innaall./imeq/aalajanger. aningaasartuutit kr kr kr kr. Ineqarnermut akiliut kr kr kr kr. Meeraaqqerivimmut nammineq akiliutit -380 kr. 0 kr kr. 0 kr. Meeqqerivimmut nammineq akiliutit -332 kr. 0 kr kr. 0 kr. Aningaasartuutit katill kr kr kr kr. Isertitat atorsinnaasat kr kr kr kr. Ilanngaatissat ilanngaatigereerlugit taarsiussat annertussusaat (aningaasat atorsinnaasat) 88 % 96 % 77 % Nassuiaat: Naatsorsuutigineqarpoq meeqqat marluk meeqqerivimmiitttartut, meerarlu ataaseq meeraaqqerivimmiittarluni. Tunng.: VIVE-p naatsorsugai Kingunerisassanik naatsorsuinerit aappariinnut Tabel 4.6-imi, Tabel 3.7-imi aamma Tabel 3.8-mi takutinneqarput aappariit aningaasaqarnikkut atugarisaat isertitatigut tunngavimmik aamma ilaqutariit meerartaasa amerlassusaannik qanoq sunnerneqartarnersoq. Tabeimut ilaapput ilaqutariinni aappariit assigiimmik isertitaqarfigisaasa saniatigut ilaqutariinni aappaa SIK malillugu isertitaqartoq aappaalu pisortanit ikiorsiissutinik pisartagaqartoq. Tabel 4.6-imi takutinneqarput inersimasut marluk meerartaqanngitsut, pisortanit ikiorsiissutinik pisartagallit, isertitatigut tunngaviit sinnerisa pingasut arlaannut nuuttuugunik atugarissaarnerulissagaluartut. Taamaalilluni tamanna kisermaanut pisortanit ikiorsiissutinik pisartagalinnut meeraqanngitsunut assingulluinnarpoq (tak. Tabel 4.3). Imaappoq aappariinnut pisortanit ikiorsiissutinik pisartagalinnut imminut akilersinnaanerusoq, tamarmik pisortanit ikiorsiissutinik pisartagaqarunnaarlutik ilinniagaqalissagunik, suliffeerunnermi tapiissutinik pisartagaqalissagunik imaluunniit sulilissagunik. Tabel 4.6 Kingunerisassanik naatsorsuineq: Aappariit meeraqanngitsut 53

54 SIK malill. Inuit 2 pisortanit ikiorsiissutit 2 Suliffeerunnermi tapiissutit 2 Ilinniagaqarnersiat 2 SIK malill. 1 pisortanit ikiors. 1 Inersimasut 2, meeqqat 0 Inersimasut 2, meeqqat 0 Inersimasut 2, meeqqat 0 Inersimasut 2, meeqqat 0 Inersimasut 2, meeqqat 0 Ukiumut isertitat Akissarsiatigut isertitat kr. 0 kr. 0 kr. 0 kr kr. Suliffeerunnermi tapiissutit 0 kr. 0 kr kr. 0 kr. 0 kr. Ilinniarnermi ikiorsiissutit 0 kr. 0 kr. 0 kr kr. 0 kr. Pisortanit ikiorsiissutit aningaasat atorsinnaasat meeqqanut tapit ilanng. 0 kr kr. 0 kr. 0 kr. 0 kr. Maanna isertitat kr. 0 kr kr kr kr. Akileraareernermi qaammammut isertitat Akileraarutit kr. 0 kr kr. 0 kr kr. Akileraareernermi qaammammut isertitat kr kr kr kr kr. Isertitat allat Meeqqanut akilersuutit 0 kr. 0 kr. 0 kr. 0 kr. 0 kr. Ineqarnermut tapiissutit 0 kr kr. 0 kr kr. 795 kr. Meeqqanut tapit 0 kr. 0 kr. 0 kr. 0 kr. 0 kr. Pisortanit ikiorsiissutit (ineqarnermut akiliut) 0 kr. 250 kr. 0 kr. 0 kr. 0 kr. Pisortanit ikiorsiissutit (aalajangersimasumik aningaasartuutit) 0 kr kr. 0 kr. 0 kr. 0 kr. Pisortanit ikiorsiissutit (atisassarsiutissat assigisaalu) 0 kr. 500 kr. 0 kr. 0 kr. 0 kr. Ilassutaasumik pisortanit ikiorsiissutaasinnaasut 0 kr. 0 kr. 0 kr. 0 kr. 0 kr. Isertitat katill. (qaammammut) kr kr kr kr kr. Aningaasartuutit Kiassarneq/innaall./imeq/aalajanger. aningaasartuutit kr kr kr kr kr. Ineqarnermut akiliut kr kr kr kr kr. 54

55 SIK malill. Inuit 2 pisortanit ikiorsiissutit 2 Suliffeerunnermi tapiissutit 2 Ilinniagaqarnersiat 2 SIK malill. 1 pisortanit ikiors. 1 Meeraaqqerivimmut nammineq akiliutit 0 kr. 0 kr. 0 kr. 0 kr. 0 kr. Meeqqerivimmut nammineq akiliutit 0 kr. 0 kr. 0 kr. 0 kr. 0 kr. Aningaasartuutit katill kr kr kr kr kr. Isertitat atorsinnaasat kr kr kr kr kr. Ilanngaatissat ilanngaatigereerlugit taarsiussat annertussusaat (aningaasat atorsinnaasat) 22 % 92 % 41 % 43 % Tunng.: VIVE-p naatsorsugai. Tabel imi takutinneqarput aappariinnut ataatsimik meeralinnut isertitatigut tunngaviit. Tabelimi ersippoq, nuussinikkut isertitanut pingasuusunut tamanut atatillugu, ilanngaatissat ilanngaatigereerlugit taarsiussat annertussusaat qaffariarsimasoq, tabeilimi tassani ilaqutariit tassaammata inersimasut marluk meerarlu ataaseq. Taamaattoq maluginiagassaavoq, aapparisap isertitai (namminerlu isertitat ilaatigoortut) pisortanit ikiorsiissutinit 100%-imik ilanngaanneqarmata. Tamatuma nassataraa, pisut ilaanni sulinissaq imminut akilersinnaassanngimmat (assersuutitut tak. 4.4). Tabel 3.7 Kingunerisassanik naatsorsuineq: Aappariit ataatsimik meerallit SIK malill. Inuit 2 Pisortanit ikiorsiissutit 2 Suliffeerunnermi tapiissutit 2 Ilinniagaqarnersiat 2 SIK malill. 1 pisortanit ikiors. 1 Inersimasut 2, meeraq 1 Inersimasut 2, meeraq 1 Inersimasut 2, meeraq 1 Inersimasut 2, meeraq 1 Inersimasut 2, meeraq 1 Ukiumut isertitat Akissarsiatigut isertitat kr. 0 kr. 0 kr. 0 kr kr. Suliffeerunnermi tapiissutit 0 kr. 0 kr kr. 0 kr. 0 kr. Ilinniarnermi ikiorsiissutit 0 kr. 0 kr. 0 kr kr. 0 kr. Pisortanit ikiorsiissutit aningaasat atorsinnaasat meeqqanut tapit ilanng. 0 kr kr. 0 kr. 0 kr. 0 kr. Maanna isertitat kr. 0 kr kr kr kr. Akileraareernermi qaammammut isertitat Akileraarutit kr. 0 kr kr kr kr. Akileraareernermi qaammammut isertitat kr kr kr kr kr. 55

56 SIK malill. Inuit 2 Pisortanit ikiorsiissutit 2 Suliffeerunnermi tapiissutit 2 Ilinniagaqarnersiat 2 SIK malill. 1 pisortanit ikiors. 1 Isertitat allat Meeqqanut akilersuutit 0 kr. 0 kr. 0 kr. 0 kr. 0 kr. Ineqarnermut tapiissutit 875 kr kr kr kr kr. Meeqqanut tapit 71 kr. 706 kr. 144 kr. 706 kr. 578 kr. Pisortanit ikiorsiissutit (ineqarnermut akiliut) 0 kr. 100 kr. 0 kr. 0 kr. 0 kr. Pisortanit ikiorsiissutit (aalajangersimasumik aningaasartuutit) 0 kr kr. 0 kr. 0 kr. 0 kr. Pisortanit ikiorsiissutit (atisassarsiutissat assigisaalu) 0 kr. 500 kr. 0 kr. 0 kr. 0 kr. Ilassutaasumik pisortanit ikiorsiissutaasinnaasut 0 kr. 0 kr. 0 kr. 0 kr. 0 kr. Isertitat katill. (qaammammut) kr kr kr kr kr. Aningaasartuutit Kiassarneq/innaall./imeq/aalajanger. aningaasartuutit kr kr kr kr kr. Ineqarnermut akiliut kr kr kr kr kr. Meeraaqqerivimmut nammineq akiliutit 0 kr. 0 kr. 0 kr. 0 kr. 0 kr. Meeqqerivimmut nammineq akiliutit -664 kr. 0 kr kr. 0 kr kr. Aningaasartuutit katill kr kr kr kr kr. Isertitat atorsinnaasat kr kr kr kr kr. Ilanngaatissat ilanngaatigereerlugit taarsiussat annertussusaat (aningaasat atorsinnaasat) 40 % 95 % 54 % 60 % Nass.: Naatsorsuutigineqarpoq meeraq meeqqerivimmiittartoq. Sermersuumi meeqqerivinnut akit atorneqarput. Tunng.: VIVE-p naatsorsugai Kiisalu Tabel 3.8-mi takutinneqarput aappariinnut pingasunik meeralinnut isertitatigut tunngaviit assigiinngitsut tallimat. Tabelimi ersippoq, aappariinni pisortanit ikiorsiissutinik pisartagaqartuni ilanngaatissat ilanngaatigereerlugit taarsiussat annertussusaat aappariinnit akissarsiaqarlutillu pisortanit ikiorsiissutinik pisartagaqartunit annertunerummata. Taamaalilluni ilaqutariit taakku ilusaata kinguneraa, pisortanit ikiorsiissutinik pisartagallit marluk aappaata sulilernissaanut kajumissaate- 56

57 qannginnerat. Assinganik tabelip takutippaa ilanngaatissat ilanngaatigereerlugit taarsiussat annertussusaat ilaqutariinnut inersimasut tamarmik pisortanit ikiorsiissutinik pisartagaqartunut anginerusoq, ilaqutariinnut inersimasut tamarmik ilinniagaqarnersiuteqarfigisaannut sanilliullugu. Taamaattoq ilanngaatissat ilanngaatigereerlugit taarsiussat annertussusaat suli angineruvoq, inersimasut tamarmik sulippata imaluunniit suliffeerunnermi tapiissutinik pisartagaqarpata. Tabel 3.8 Kingunerisassanik naatsorsuineq: Aappariit 3-nik meerallit SIK malill. Inuit 2 Pisortanit ikiorsiissutit 2 Suliffeerunnermi tapiissutit 2 Ilinniagaqarnersiat 2 SIK malill. 1 pisortanit ikiors. 1 Inersimasut 2, meeqqat 3 Inersimasut 2, meeqqat 3 Inersimasut 2, meeqqat 3 Inersimasut 2, meeqqat 3 Inersimasut 2, meeqqat 3 Ukiumut isertitat Akissarsiatigut isertitat kr. 0 kr. 0 kr. 0 kr kr. Suliffeerunnermi tapiissutit 0 kr. 0 kr kr. 0 kr. 0 kr. Ilinniarnermi ikiorsiissutit 0 kr. 0 kr. 0 kr kr. 0 kr. Pisortanit ikiorsiissutit aningaasat atorsinnaasat meeqqanut tapit ilanng. 0 kr kr. 0 kr. 0 kr. 0 kr. Maanna isertitat kr. 0 kr kr kr kr. Akileraareernermi qaammammut isertitat Akileraarutit kr. 0 kr kr kr kr. Akileraareernermi qaammammut isertitat kr kr kr kr kr. Isertitat allat Meeqqanut akilersuutit 0 kr. 0 kr. 0 kr. 0 kr. 0 kr. Ineqarnermut tapiissutit 875 kr kr kr kr kr. Meeqqanut tapit 651 kr kr. 868 kr kr kr. Pisortanit ikiorsiissutit (ineqarnermut akiliut) 0 kr. 100 kr. 0 kr. 0 kr. 0 kr. Pisortanit ikiorsiissutit (aalajangersimasumik aningaasartuutit) 0 kr kr. 0 kr. 0 kr. 0 kr. Pisortanit ikiorsiissutit (atisassarsiutissat assigisaalu) 0 kr. 500 kr. 0 kr. 0 kr. 0 kr. Ilassutaasumik pisortanit ikiorsiissutaasinnaasut 0 kr. 0 kr. 0 kr. 0 kr. 897 kr. Isertitat katill. (qaammammut) kr kr kr kr kr. 57

58 SIK malill. Inuit 2 Pisortanit ikiorsiissutit 2 Suliffeerunnermi tapiissutit 2 Ilinniagaqarnersiat 2 SIK malill. 1 pisortanit ikiors. 1 Aningaasartuutit Kiassarneq/innaall./imeq/aalajanger. aningaasartuutit kr kr kr kr kr. Ineqarnermut akiliut kr kr kr kr kr. Meeraaqqerivimmut nammineq akiliutit -759 kr. 0 kr kr kr kr. Meeqqerivimmut nammineq akiliutit -664 kr. 0 kr kr kr kr. Aningaasartuutit katill kr kr kr kr kr. Isertitat atorsinnaasat kr kr kr kr kr. Ilanngaatissat ilanngaatigereerlugit taarsiussat annertussusaat (aningaasat atorsinnaasat) 77 % 95 % 71 % 73 % Nass.: Naatsorsuutigineqarpoq meeqqat marluk meeqqerivimmiittartut ataaserlu meeraaqqerivimmiittarluni. Tunng.: VIVE-p naatsorsugai. 4.4 Eqikkaaneq maluginiagassallu Kapitalimi uani isiginiarneqarput pisortanit ikiorsiissutinik pisartagalinnut assigiinngitsunut isertitat atorneqarsinnaasut annertussusaat, pingasunik isiginneriaaseqarluni takutinneqartut. Siullertut isiginiarneqarpoq isertitat atorneqarsinnaasut meeqqanut tapiliuttakkat assigiinngitsut ilanngullugit ilaqutariinnut assigiinngitsunut qanoq nikerartiginerat. Aappaattut isertitat atorneqarsinnaasut naatsorsorneqarput, ilaqutariit VIVE-p kommuninut tikeraarnerani suliamik suliaqartunit saqqummiunneqartut aallaavigalugit. Kiisalu pingajuattut ilusiliussaq aallaavigalugu pissutsinik assigiinngitsunik naatsorsuinerit takutinneqarput, ilaatigut isertitat atorneqarsinnaasut naatsorsorneqarlutik aalajangersimasumik aningaasartuutit missiliukkat meeqqerivinnut ineqarnermullu atorneqartartut ilaatillugit. Ilaqutariillu ilutsimikkut assigiinngitsut isertitallu assigiinngitsut nikerarneri ilaatillugit, imappoq SIK malillugu isertitat, pisortanit ikiorsiissutit, suliffeerunnermi tapiissutit, ilinniagaqarnersiat aamma SIK malillugu akissarsiat pisortanillu ikiorsiissutit akuleriisillugit. Kapitalip takutippaa, pisortanit ikiorsiissutinik pisartagalimmut katillugit tunniunneqartartut aamma isertitat atorneqarsinnaasut annertuumik nikerartut. Nikerartoqarneranut annermik makku pissutaapput: 1. Inoqutigiinni meeqqat amerlassusaat 2. Inoqutigiinni inersimasut amerlassusaat 3. Isertitat (nammineq isertitat aapparisalluunniit isertitai) 4. Aalajangersimasumik aningaasartuutit tamarmiusut. Maluginiagassat Pisortanit ikiorsiissutit malunnaatilimmik annertusisarput meeqqat amerliartortillugit, annertusitinneqartarlutillu meeqqat amerlassusii apeqqutaatillugit tapiissutaasartunit allanit, soorlu meeqqanut 58

59 tapinit aamma meeqqanik paarsisartuniititsinerup meeqqerivimmiititsinerullu akeerutsinneqartarnerinik. Imaappasippoq pisortanit ikiorsiisarnermik aaqqissuussinermi kisermaat aappariillu meerallit pilersuinissaminnut periarfissaat annertuumik pingaartinneqartoq. Tamannarpiaq aammattaaq (sulilernissamut) kajumissuseqalersitsiniarnikkut ataqatigiissutsikkullu ajornartorsiutinut pingaaruteqarpoq. Pisortanit ikiorsiisarnermik aaqqissuussinermi kajumissuseqalersitsiniarnikkut ajornartorsiutaasinnaasut taamaalilluni ilaqutariinni arlalinnik meerartalini takussaanerorpasipput. Ataqatigiissutsikkut ajornartorsiutit saqqummertarput, pisortanit ikiorsiissutinik pisartagalimmut ilinnialernissaq arlalitsigut imminut akilersinnaasanngimmat, taamaattorli maannakkorpiaq isertitarisat kisiisa isiginiarneqartillugit. Saniatigut aammattaq saqqummertarput, ilaanneeriarluni pisortanit ikiorsiissutinik pisartagalimmut akissaatikiffiusumik sulilernissaq imminnut akilersinnaasanngimmat. Tamanna annermik atuuppoq aappariinnut arlalinnik meeralinnut, taakku isertitaat atorneqarsinnaasut ataatsimut isigalugit appariarsinnaapput, inersimasut aappaat SIK malillugu appasinnerpaanik akissarsiaqarluni sulilissappat. Tamanna aamma arlalitsigut atuuttarpoq, piffissap ilaani suliffiit pineqartillugit. Sulilernermi ataqatigiissutsikkut ajornartorsiutit inoqutigiillu meerartaasa amerlassusaasa imminnut ataqatigiinnerat ersertoq, aamma Aningaasaqarnermut Siunnersuisoqatigiit nalunaarusiaanni kingullermi ersippoq (Aningaasaqarnermut Siunnersuisoqatigiit, 2018, q aamma nalunaarusiami takussutissiaq 3.7, q. 46), tassani takutinneqarpoq, isertitatigut siuariartorneq isertitani atorneqarsinnaasuni aatsaat malunniuttartoq, kisermaanut aappariinnulluunniit meeralinnut isertitanut killiliussat qaffasinnerungaatsiaraangata ilaqutariinnut meerartaqanngitsunut naleqqiullugu. Ataqatigiissutsikkut ajornartorsiutit aammattaaq malunniussinnaapput inuit piffissami sivikinnerusumi sulinissamik eqqarsaateqartillugit. Tamatumanilu aamma maluginiagassaavoq, inunnut inoqutigiinnullu nikerartunik isertitalinnut iluaqutaasinnaammat pisortanit ikiorsiissutit naatsorsorneqartarmata, qaammatini kingullerni pingasuni isertitat aallaavigalugit assersuutigalugulu ukioq kingulleq isertitat aallaaviginagit, tak siuliani immikkoortoq Pisortani ikiorsiissutinik pisartagallit, unamminartut neqeroorutillu Kapitalimi uani aallaqqaasiullugu takutinneqarput pisortanit ikiorsiissutinik pisartagallit kisitsisinngorlugit allaaserinerat (imm. 5.1). Tulliullugu saqqummiutissavagut unamminartut pisortanit ikiorsiissutinik pisartagallit naammattoortagaat (imm. 5.2). Aammattaaq allaaserineqarput pisortanit ikiorsiissutinik pisartagalinnut neqeroorutaasartut ingerlatsinerillu, ilaatigut Majoriani ingerlanneqarlutillu piniarneqartartut ilaatigullu allani - pisortanit ikiorsiissutinik pisartagallit ilinniagaqalernissaat sulilernissaalluunniit siunertaralugit (imm. 5.3). Naggasiullugu pisortanit ikiorsiissutinik pisartagalinnut unamminartut neqeroorutillu pillugit tunngavissaqartumik paasisat qitiusut imm mi eqikkarneqassapput, taasuma aammattaaq imarivai unamminartunut aamma neqeroorutinut pioreersunut piumaneqartartunullu pisortanit ikiorsiissutinik pisartagallit nalaattagaannut naleqqiullugu maluginiagassat. 59

60 5.1 Pisortanit ikiorsiissutinik pisartagallit kisitsisinngorlugit allaaserinerat Immikkoortumi uani saqqummiutissavagut pisortanit ikiorsiissutinik pisartagallit kisitsisinngorlugit allaaserinerat. Allaaserinninneq annermik Naatsorsueqqissaartarfiup kisitsisaataanik tunngaveqarpoq, tamatumunnga ilanngullugit Naatsorsueqqissaartarfiup immikkut paasiniaaneri. Tabel 3.9 -imi takutinneqarput 2010-miit 2017-imut inuit Kalaallit Nunaanni pisortanit pilersuinermut tapiissutinik pisartagaqartut amerlassusaat. Pilersuinermut tapiissutit tabelimi agguaanneqarput ukununnga: pisortanit ikiorsiissutit, suliffeerunnermi tapiissutit, erninermut il.il. atatillugu ullormusiat aamma siusinaartumik pensionisiat. Inuit piginnaanngorsaqqittut imaluunniit naleqqussakkamik suliffillit (imm. 2.2-mi eqqaaneqartut) pillugit paasissutissat pissarsiarineqarsinnaasimanngillat. Tabelimi takuneqarsinnaavoq inuit pisortanit pilersuinermut tapiissutinik pisartagallit nalinginnaasumik 2016-ip tungaanut ikiliartorsimasut, pisortanit ikiorsiissutinut tunngatillugu ikileriarnerat 2017-imi ingerlaqqippoq. Pisortanit ikiorsiissutit ukiuni tamani tassaapput pilersuinermut tapiissutinit tamanit atorneqarnerpaat imi pisortanit ikiorsiissutinik pisartagallit amerlassutsimikkut assigaat, pisortanit ikiorsiissutinik sisamanik allanik pisartagallit affangajaat. Tabel miit 2017-imit pilersuinermut pisortanit tapiissutinik pisartagaqartut agguaannerat Pisortanit ikiorsiissutit Suliffeerunnermi tapiissutit Erninermi il.il. ullormusiat Siusinaartumik pensionisiat Oqaaseqaat.: Tabelimi takutinneqarput ukiup ingerlanerani inuit pisortanit pilersorneqartut amerlassusaat. Inuit ukiup ingerlanerani minnerpaamik 500 kr-nik pisortanit ikiorsiissutinik imaluunniit kr-nik suliffeerunnermi tapiissutitut tunineqarsimasut tamarmik ilanngunneqarput. Inuk tapiissutinik assigiinnik ukiup ingerlanerani arlaleriarluni tunineqarsimasoq, inuttut ataatsitut naatsorsuunneqarpoq. Nass.: 1. Siusinaartumik pensionisiallit amerlassusaat ukiup naanerani naatsorsugaavopq. Tunng.: Naatsorsueqqissaartarfik, september 2018, SOD004, SOD006, SODPFE imi innuttaasut 18-iniik 64-inut ukiullit it pisortanit ikiorsiissutinik minnerpaamik 500 krusunik tunineqarput (taakkualu saniatigut innuttaasut 94-it 18-it inorlugit imaluunniit 64-it sinnerlugit ukiullit. Tamatuma assingaa innuttaasut sulisinnaassuseqartutut ukiullit 15,2 %-ii piffissap ilaani pisortanit ikiorsiissutinik tunineqarsimanerat. Taamaattoq kommunit akornanni nikerartoqarpoq, tamannalu Takussutissiaq 5.1-imi takutinneqarpoq, tassani kisitsisit 2017-imeersut atorneqarput. 60

61 Takussutissiaq 3.2 Innuttaasut 2017-ip ingerlanerani pisortanit ikiorsiissutinik tunineqarsimasut %-inngornerat (18-iniik 64-inut ukiullit) 25% 23,3% 20% 15% 13,1% 13,6% 10% 5% 0% Kommune Kujalleq Kommuneqarfik Sermersooq Qeqqata Kommunia Nuna tamakkerlugu agguaqatigiissitsineq: 15,2 % Nass.: Kommune Qeqertalik aamma Avannaata Kommunia takussutissiami ilaanngillat, kommunini taakkunani pisortanit ikiorsiissutinik pisartagallit amerlassusaat 2017-imi naatsorsorneqarnikuunngimmata. Tunng.: Naatsorsueqqissaartarfik, BEXST2. Takussutissiaq 3.2-imi ersippoq 2017-imi pisortanit ikiorsiissutinik pisartagallit %-inngorlugit amerlissutaat annerpaaq Kommune Kujallermiittoq (23 %-ingajaat), annikkerpaalluni Kommuneqarfik Sermersuumi (13,1 %). Oqaatigineqassaaq Qaasuitsup Kommuniani paasissutissat avinneqarsinnaasimanngimmata maanna kommuniulersunut, tassalu Avannaata Kommunianut aamma Kommune Qeqertalimmut. Taamaalilluni innuttaasut %-inngorlugit amerlasuut ukiup ataatsip ingerlanerani - anertussuseq aalajangersimasoq qaangerlugu annertussulimmik - pisortanit ikiorsiissutinik tunineqarsimapput. Pisortanit ikiorsiissutinik pisartagallit arnanut angutinullu agguaallugit nikikkiartorsimanerat Takussutissiaq 3.3-mi ersippoq. Arnanut angutinullu atuuppoq, pisortanit ikiorsiissutinik pisartagallit amerlassusaat 2014-imi qaffasinnerpaasoq, tamatumalu kingorna 2017-ip tungaanut appariartorluni. 61

62 Takussutissiaq 3.3 Pisortanit ikiorsiissutinik pisartagallit angutinut arnanullu agguaallugit miit 2017-imut Arnat Angutit Nass.: N = Taamaallat 18-iniik 64-inut ukiullit ilaapput. Tunng.: Naatsorsueqqissaartarfik, SOD004. Takussutissiaq 3.4-mi takutinneqarput pisortanit ikiorsiissutinik pisartagallit amerlassusaasa kommunini nikikkiartorsimaneri. Takussutissiami takuneqarsinnaavoq piffissami misissukkami tamarmi pisortanit ikiorsiissutinik pisartagallit Kommuneqarfik Sermersuup Qaasuitsullu Kommuuniini amerlanerpaasimasut. Taamaattorli aamma ilutigisaanik kommunini taakkunani marlunni pisortanit ikiorsiissutinik pisartagallit amerlassusaat nikerarnerpaapput. Takussutissiaq 3.4 Pisortanit ikiorsiissutinik pisartagallit allanngoriartornerat kommuninut agguaallugu, 2010-miit 2017-imut Kommune Kujalleq Qeqqata Kommunia Kommuneqarfik Sermersooq Qaasuitsup Kommunia Nass.: N = Taamaallat inuit inik ukiullit ilaapput. Tunng.: Naatsorsueqqissaartarfik, SOD

63 Takussutissiaq 3.5 -mi takutinneqarput pisortanit ikiorsiissutinik pisartagallit,amerlassusaasa nikikkiartorsimanerat, pisartagallit ukioqatigiiaanut agguaallugit. Takuneqarsinnaavoq 2017-ip tungaanut annermik nik aamma nik ukiullit akornanni ikileriartoqarsimasoq. Kisianni pisortanit ikiorsiissutinik pisartagallit nik ukiullit 2017-imi suli amerlangaatsiarput. Misissueqqissaarnerup aammattaaq takutippaa (uani takutinneqanngilaq), pisortanit ikiorsiissutinik pisartagallit ukioqatigiiaanut agguaannerini kommunit akornanni annertunerusumik assigiinngissuteqartoqanngitsoq. Takussutissiaq 3.5 Udviklingen i modtagere af offentlig hjælp opdelt på alder 2010 til Pisortanit ikiorsiissutinik pisartagallit 2010-miit 2017-imut ukioqatigiiaanut agguaallugit nik uk nik uk nik uk inik uk Nass.: N = Taamaallaat inik ukiullit ilaatinneqarput. Tunng.: Naatsorsueqqissaartarfik, SOD004. Takussutissiaq 3.6 ersippoq kommuninit sisamanit pingasuni pisortanit ikiorsiissutinik pisartagallit piffissami pineqartumi 500 kr-it kr-illu akornanni pisartagallit amerlanerusut. Taamaallaat Kommuneqarfik Sermersuumi kr-it kr-illu akornanni pisartagaqarsimasut amerlanerupput. Taamaalilluni eqikkarneqarsinnaavoq, aamma siulii tak., innuttaasut procentinngorlugit ilarpassui ukiup ingerlanerani pisortanit ikiorsiissutinik pisartagaqartartut kisiannili aningaasat annertussutsimikkut killeqartut. Tamatuma ilimanarsisippaa pisartagallit amerlanerit pisortanit ikiorsiissutit saniatigut piffissap ilaa sulisarsimanngikkunik, taamaallaat ukiup ingerlanerani piffissami killilimmi pisortanit ikiorsiissutinik pisartut. Tamanna ataani unamminartut neqeroorutillu misissoqqissaarneranni maluginiassallugu pingaartuuvoq. 63

64 Takussutissiaq imi pisortanit ikiorsiissutit aqqutigalugit tunniunneqarsimasut aningaasanngorlugit annertussusaat kommuninut agguaallugit 45% 40% 35% 30% 25% 20% 15% 10% kr kr kr kr. sinn. 5% 0% Kommune Kujalleq Kommuneqarfik Sermersooq Qeqqata Kommunia Qaasuitsup Kommunia Nass.: N = Taamaallaat inik ukiullit ilaatinneqarput Tunng.: Naatsorsueqqissaartarfik. Kalaallit Nunaanni nunaqarfinni misissueqqissaarnermi Hendriksenip (2013) paasivaa, isumaginninnermi nuussinikkut isertitat inunnut ataasiakkaanut ataatsimortillugillu illoqarfinni annertunerusaqisut, nunaqarfinnut naleqqiullugit. Tamanna nassuiarpaa oqarluni, nunaqarfimmiut ilinniagaqanngitsut suliffeqanngitsullu, illoqarfimmiunít annertuneroqisumik namminneq pisaminnik inuussuteqartartut. Hendriksenip tikkuarpaa tamatuma ilutigisaanik kommunit nunaqarfinni pisortanit ikiorsiissutinik tunniussinissartik tunuarsimaarfiginerusaraat. Misissuinermut matumunnga atatillugu apersuinerni ingerlassatsinni naammattoorsinngilagut, nunaqarfimmiut ilinniagaqanngitsut suliffeqanngitsullu illoqarfimmiunit annertuneroqisumik nammineq pisanik inuussuteqarnerannik uppernarsaasunik. Pisortanit ikiorsiissutinik tunniussisarnermut aamma tapiissutit naatsorsornerinut naleqqiullugu aammattaaq isumaqalersinneqanngilagut, innuttaasut illoqarfimmiut nunaqarfimmiullu assigiinngisinneqartartut. 5.2 Pisortanit ikiorsiissutinik pisartagalinnut unamminartut Suliffissaqartitsiniarnermut tunngasut pillugit allaaserineqartarsimasut aallaavigalugit suliffissaaleqisut sulilernissamut piareersimassusiannut tunngatillugu pingaarutillit assigiinngitsut suussusilerneqarsinnaapput imi Suliffissaqartitsiniarnermi ilisarnaqutit suliniutigineranni (Beskæftigelsesindikatorprojektet) allaaserisanik misissuinermi qulequttat arfinillit nassaarineqarput, tamarmik sulilernissamut piareersimassutsimut attuumassuteqartut, aamma maannamut ilisimasat tunuliaqutaralugit, suliffissaaleqisut suliffeqarniarnikkut siumukarnissaat eqqarsaatigalugu suut isiginiassallugit naapertuuttuunerinik tikkuaasut (Beskæftigelsesindikatorprojektet, 2012). Suliniut taanna Danmarkimi pissutsinut tunngatillugu suliaavoq, kisiannili nalinginnaasumik saqqummiussineq naapertorlugu nalilerneqarpoq aammattaaq Kalaallit Nunaanni atorsinnaasoq. Sulilernissamut piareersimassutsimut tunngatillugu qulequttat arfinillit tikkuarneqartut ukuupput: Kinaassuseq sapinngisaqarnerlu 64

65 Inooqatigiissutsikkut piginnaasat Inuttut piginnaasat Timikkut tarnikkullu peqqissuseq Suliffissarsiorneq Suliamut atatillugu piginnaasat (Beskæftigelsesindikatorprojektet, 2012, q. 13). Allaaserisat tikkuarpaat, ajornartorsiutit unamminartullu suliffissaaleqisut, suliffissaaleqinerup saniatigut, misigisartagaat, qulaani pineqartut iluanniittut. Ajornartorsiutit innuttaasut ataasiakkaat misigisaat, aammattaaq arlalitsigut arlariiusarput, arlalitsigullu imminnut ataqatigiiaarfiusut annertusarlutik (Beskæftigelsesindikatorprojektet, 2012, q. 13). Kalaallit Nunaanni pisortanit ikiorsiissutinik pisartagallit unamminartutut nalaattagaannik misissueqqissaarnitsinni uani, qulequttat arfinillit qulaani pineqartut aallaavigivagut. Kisianni apersuinigut tunngavigalugit paasivarput qulequtaq Kinaassuseq sapinngisaqarnerlu aamma qulequtaq Inuttut piginnaasat imminnut ataqatigiissut. Tamanna tunuliaqutaralugu misissueqqissaarnitsinni paasisagut taakkununnga tunngasut ataatsimoortippagut. Aammattaaq misissueqqissaarnitsinni isiginiarpagut suliffissaaleqisut suliamut atatillugu piginnaasaat ilinniagaallu, Danmarkimi misissuinermi (Beskæftigelsesindikatorprojektet) suliamut atatillugu piginnaasat kisimik ersersinniarneqartut. Misissueqqissaarnermi paasisat taamaalilluni Danmarkimi misissuinerup takussutissiaa naleqqussarlugu takutinneqarput, suliffissaaleqisut sulilernissamut piareersimassusiannut tunngatillugu. Takussutissiaq 3.7 Sulilernissamut piareersimassutsimut qulequttat pingaarutillit Tunng.: Beskæftigelsesindikatorprojektet, 2012, q. 13. Takussutissiaq suliamut matumunnga naleqqussagaavoq. 65