Paperittomien oikeus terveyteen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Paperittomien oikeus terveyteen"

Transkriptio

1 Paperittomien oikeus terveyteen

2 Oppaan suunnittelu ja toteutus: Nada Al Omair Tekstit: Nada Al Omair ja Karoliina Heikinheimo Oppaan taitto, graafinen suunnittelu ja kuvitus: Teemu Helenius Oppaan oikoluku: Maija-Kaisa Myllymäki Paino: Esa Print Oy, Lahti 2013 PEFC/

3 Sisällysluettelo Johdanto 5 1 Paperittomuudesta 7 Kuka on paperiton? 7 Miten paperittomaksi päädytään? 7 Paperittoman kaltaisessa tilanteessa olevat ihmiset 8 Paperittoman oikeudellinen asema 9 Paperittomien määrä Suomessa 10 Paperittomat alttiita hyväksikäytölle 10 Tutkimustieto paperittomuudesta 10 2 Oikeus terveyteen 13 Kansainvälisoikeudellinen tausta 13 Paperittomallakin on oikeus terveyteen 14 Haavoittuvassa asemassa olevat ihmiset 15 Lasten oikeus terveyteen 15 Raskaana olevien naisten oikeus terveyteen 16 3 Paperittomien pääsy terveyspalveluihin Suomessa 19 Suomen lainsäädäntö ja paperittomien terveydenhuolto 19 Hoitoon pääsyn käytännön esteet 20 Palvelut paperittomille: vapaaehtoisklinikoita ja oikeudellista neuvontaa 20 Ratkaisumalleja paperittomien terveydenhoidon järjestämiseksi 21 4 Paperittoman kohtaaminen 23 Kohtaamisen aluksi 23 Terveydenhuoltohenkilökunnan salassapitovelvollisuus 23 Lääkärin etiikka 24 Kohtaamisessa huomioitavia asioita 25 Ohjaaminen oikeille tahoille 27 Sanasto 30

4

5 Johdanto Tämä opas käsittelee paperittomuutta ja paperittomien oikeutta terveyteen. Opas on suunnattu ensisijaisesti terveydenhuoltoalan ammattilaisille, mutta se tarjoaa hyödyllistä tietoa myös muille paperittomia kohtaaville. Oppaassa on neljä lukua. Ensiksi perehdytään siihen, mitä paperittomuus tarkoittaa ja miten siihen päädytään. Oppaan toinen luku käsittelee oikeutta terveyteen perustavanlaatuisena ihmisoikeutena, jonka toteutumiseen Suomi on sitoutunut. Kolmannessa luvussa on esitelty paperittomien asemaa ja oikeuksia Suomessa terveydenhuollon näkökulmasta. Neljäs luku käsittelee hoitohenkilökunnan salassapitovelvollisuutta ja lääkärin etiikkaa sekä tarjoaa hyödyllistä käytännön tietoa paperittomien kohtaamiseen. Oppaan lopussa on sanasto. Oppaan on tuottanut Pakolaisneuvonta ry:n Paperittomat-hanke. Pakolaisneuvonta ry on kansalaisjärjestö, jonka päätehtävä on antaa oikeudellista apua turvapaikanhakijoille Suomessa. Paperittomathankkeessa tarjotaan oikeudellista neuvontaa paperittomille ja heitä työssään kohtaaville sekä tiedotetaan paperittomien oikeuksista. Hanketta rahoittaa Raha-automaattiyhdistys ja se on suunniteltu kolmivuotiseksi. 5

6

7 1 Paperittomuudesta Kuka on paperiton? Paperittomalla siirtolaisella tarkoitetaan henkilöä, joka oleskelee valtion alueella ilman oleskelulupaa. Paperittomat ovat pääsääntöisesti EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisia. Heidän oleskelunsa ei ole virallisesti viranomaisten tiedossa tai sallimaa. Paperittomalla saattaa olla esimerkiksi passi, verokortti ja muita virallisia asiakirjoja. Paperittomia kutsutaan joissain yhteyksissä laittomiksi maahanmuuttajiksi, mutta esimerkiksi useat kansalaisjärjestöt, Euroopan parlamentti, Euroopan neuvosto ja YK suosivat termejä kuten undocumented migrants tai migrants in an irregular situation. Miten paperittomaksi päädytään? Paperittomalla tarkoitetaan henkilöä, joka oleskelee Suomessa ilman oleskelulupaa. Hänen oleskelunsa ei ole virallisesti viranomaisten tiedossa tai sallimaa. Paperittomaksi voi päätyä kielteisen turvapaikka- tai muun oleskelulupapäätöksen seurauksena tai olemassa olevan luvan mentyä umpeen. Jotkut ovat voineet saada saatavuusharkinnan vuoksi kielteisen oleskelulupapäätöksen ja työskentelevät Suomessa ilman työlupaa. Osa on jäänyt opintojen jälkeen etsimään töitä Suomeen. Osa on saanut kielteisen päätöksen perheenyhdistämiseen. Joskus oleskelulupaa ei ole haettu lainkaan. Paperittomuuteen on monenlaisia syitä ja joukkoon mahtuu myös ihmisiä, jotka eivät välttämättä tiedä olevansa paperittomia. 7

8 On monia syitä siihen, miksi ihmiset ovat joutuneet paperittomiksi tai he ovat päätyneet valitsemaan paperittomuuden. Paperittomuuden taustalla on usein pelko omasta turvallisuudesta lähtö- tai kotimaassa. Paperittomilla saattaa olla Suomessa laillisesti oleskelevia perheenjäseniä, mutta perheenyhdistäminen on epäonnistunut. Joillekin laiton oleskelu ja työskentely Suomessa tuntuu paremmalta ratkaisulta kuin sota, konfliktit, vaino tai väkivalta kotimaassa. Paperittomuuteen johtavat syyt ovat erilaisia. Laiton oleskelu Suomessa koetaan paremmaksi ratkaisuksi kuin täältä lähteminen, vaikka omat oikeudet ja toimintamahdollisuudet ovat paperittomuuden vuoksi lähes olemattomat. Paperittoman kaltaisessa tilanteessa olevat ihmiset On olemassa ihmisryhmiä, joiden oleskelu Suomessa on laillista, mutta joilla ei ole pääsyä esimerkiksi terveydenhuoltoon. Näihin ryhmiin kuuluvat muun muassa Itä-Euroopan romanit. He eivät saa eurooppalaista sairaanhoitokorttia, koska heillä ei ole julkista sairausvakuutusta kotimaassaan. Tämän vuoksi he eivät pääse julkiseen terveydenhuoltoon Suomessa. Myös henkilöillä, jotka odottavat laillisesti oleskelulupapäätöstä Suomessa tai joilla on tilapäiseen oleskeluun tarkoitettu oleskelulupa, on hyvin rajoitettu oikeus terveydenhuoltoon. Kaikilla ihmisillä on oikeuksia oleskelustatuksesta huolimatta. 8

9 Paperittoman oikeudellinen asema Paperittoman tieto suomalaisesta yhteiskunnasta, kulttuurista ja oikeusjärjestelmästä on usein hyvin puutteellista. Paperittoman elämänhistoria ja aiemmat kokemukset voivat aiheuttaa pelkoja ja epäluottamusta viranomaisia kohtaan. Oman oikeudellisen aseman ymmärtäminen voi olla vaikeaa, vaikka henkilö olisi oleskellut jo pidempään Suomessa ja käynyt oleskelulupaprosessin läpi. Monimutkaisen lupa- ja oikeusjärjestelmän hallitseminen on haastavaa. Jos ihmisellä on esimerkiksi mielenterveysongelmia tai traumakokemuksia, tilanteen käsittäminen on entistä vaikeampaa. Paperittomalla saattaa joskus olla perusteet oleskelulupaan (ihmiskauppa, työ, kansainvälinen suojelu), mutta hän ei uskalla tai ymmärrä hakea lupaa. 9

10 Paperittomien määrä Suomessa Tarkkaa paperittomien lukumäärää on mahdotonta tietää. Suomessa paperittomia on kuitenkin muihin Euroopan maihin verrattuna vähän. Esimerkiksi muissa Pohjoismaissa paperittomia arvellaan olevan joitakin kymmeniä tuhansia. Eri tahojen ehdottamat arviot paperittomien määrästä Suomessa vaihtelevat sadoista muutamaan tuhanteen henkilöön. Poliisin tilastojen mukaan vuonna 2011 Suomessa tavattiin noin 3300 laittomasti maassa oleskelevaa henkilöä. Poliisin tilastoima luku sisältää myös henkilöt, jotka ovat myöhemmin hakeneet turvapaikkaa tai muuta oleskelulupaa ja näin ollen laillistaneet oleskelunsa. Tämä luku ei siis vastaa paperittomien todellista määrää Suomessa. Määrää oleellisempi kysymys on se, toteutuvatko paperittomien perustason ihmisoikeudet. Paperittomat alttiita hyväksikäytölle Määrää oleellisempi kysymys on se, toteutuvatko paperittomien perustason ihmisoikeudet. Paperittoman arki on hyvin epävarmaa. Arkea leimaa jatkuva muutos ja huoli omasta tulevaisuudesta. Paperittomat ovat erityisen alttiita hyväksikäytölle ja erilaiselle kaltoin kohtelulle. He ovat usein riippuvaisia työnantajistaan tai puolisoistaan. Työnantajat saattavat vaatia paperittomalta esimerkiksi jatkuvaa työntekoa ilman taukoja ja lomia, heille ei makseta työehtosopimuksen mukaista palkkaa ja joskus palkkaa ei makseta ollenkaan. Tällaista toimintaa kutsutaan kiskonnantapaiseksi työsyrjinnäksi. Tutkimustieto paperittomuudesta Luotettavan tiedon saaminen paperittomuudesta on vaikeaa. Paperittomuutta on alettu tutkia vasta hiljattain ja keskustelu paperittomien tilanteesta on Suomessa vasta aluillaan. Paperittomuudesta on haastavaa saada tietoa, koska paperittomia ei rekisteröidä tilastoihin tai tunnisteta yhteiskunnan rakenteissa. Moni paperiton pelkää kiinnijäämistä ja elää sen vuoksi maan alla. 10

11 Lähteet: FRA (European Union Agency for Fundamental Rights): Migrants in an irregular situation: Access to Health Care in 10 European Union Member States (2011) Laittoman maahantulon vastainen toimintaohjelma intermin.fi/download/38506_372012_lama_toimenpideohjelma_web.pdf Life in the Shadows. Migrant Rights Centre Ireland (2007) PICUM (Platform for International Cooperation on Undocumented Migrants): Children First and Foremost. A guide to realising the rights of children and families in an irregular migration situation (2013) PICUM (Platform for International Cooperation on Undocumented Migrants): Strategies to End Double Violence Against Undocumented Women (2012) PICUM (Platform for International Cooperation on Undocumented Migrants): Ten Ways to Protect Undocumented Migrant Workers (2005) PICUM (Platform for International Cooperation on Undocumented Migrants): Undocumented Migrants Have Rights! An Overview of the International Human Rights Framework (2007) 11

12 12

13 2 Oikeus terveyteen Oikeus terveyteen on perustavanlaatuinen ihmisoikeus, johon Suomi on oikeudellisesti sitoutunut kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa. Oikeuden toteutuminen on turvattava myös paperittomien kohdalla. Kansainvälisoikeudellinen tausta Oikeus terveyteen tarkoittaa, että jokaisella on oikeus korkeimpaan saavutettavissa olevaan fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen. Ihmisoikeutena oikeus terveyteen on yksilön oikeus, joka ei ole riippuvainen esimerkiksi henkilön oleskelun perusteista tietyssä maassa. Suomi on oikeudellisesti sitoutunut useisiin kansainvälisiin sopimuksiin, joissa on sovittu oikeudesta terveyteen. Tärkeimpänä sopimuksena tämän oikeuden kannalta pidetään YK:n taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevaa yleissopimusta (TSSsopimus). Oikeus terveyteen on hyvin laaja oikeus. Se sisältää paljon muutakin kuin oikeuden saada terveydenhuoltoa tai lääkkeitä. TSS-sopimusta tulkitseva YK:n taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia käsittelevä komitea (TSS-komitea) on määritellyt valtioille ydinvelvoitteet koskien oikeutta terveyteen. Valtion täytyy muun muassa järjestää kaikille Maailman terveysjärjestön (World Health Organization, WHO) määrittelemät välttämättömät lääkkeet ja turvata kaikille oikeus päästä terveystilojen, -hyödykkeiden ja -palveluiden piiriin ilman syrjintää, huomioiden erityisesti haavoittuvat ja marginaalissa olevat ryhmät. Tämän oikeuden ytimeen kuuluu myös perustason suojan, majoituksen ja sanitaation turvaaminen, koska ne ovat terveydelle välttämättömiä. 13

14 Paperittomallakin on oikeus terveyteen Oikeus terveyteen kuuluu kaikille. TSS-komitean mukaan TSS-sopimuksen oikeudet koskevat kaikkia riippumatta siitä, mikä heidän oikeudellinen asemansa on tai millaiset asiakirjat he omistavat. Komitea on korostanut, että valtioiden tulee noudattaa velvollisuuksiaan, jotka oikeus terveyteen asettaa, rajoittamatta yhtäläistä pääsyä ennalta ehkäiseviin, hoitaviin ja oireita lievittäviin terveyspalveluihin. Tämä koskee myös paperittomien siirtolaisten pääsyä terveyspalveluihin. Valtiot ovat sitoutuneet siihen, että oikeus terveyteen toteutuu ilman minkäänlaista rotuun, väriin, sukupuoleen, kieleen, uskontoon, poliittiseen mielipiteeseen, kansalliseen tai yhteiskunnalliseen alkuperään, omaisuuteen, syntyperään tai muuhun seikkaan perustuvaa syrjintää. Oikeus terveyteen on kaikille kuuluva ihmisoikeus. Sitä ei ole rajattu koskemaan vain tiettyjä henkilöitä. Valtiolla on velvollisuus turvata, että oikeus terveyteen toteutuu kaikille sen alueella oleskeleville. Oikeus terveyteen kuuluu siis myös paperittomille. 14

15 Haavoittuvassa asemassa olevat ihmiset Paperittomat siirtolaiset kuuluvat yhteiskunnan haavoittuvaisimpiin ryhmiin. Paperittomien joukossa on myös erityisen haavoittuvaisiin ryhmiin kuuluvia ihmisiä, kuten lapsia ja raskaana olevia naisia. TSSkomitean mukaan on erityisen tärkeää, että oikeus terveyteen toteutuu erityisesti haavoittuvien ja marginaalissa olevien ryhmien osalta. Ruotsia koskevassa raportissaan YK:n erikoisraportoija on huomauttanut, että paperittomat siirtolaiset kuuluvat ruotsalaisen yhteiskunnan haavoittuvimpiin yksilöihin. Paperittomien voidaan myös Suomessa katsoa kuuluvan tähän ryhmään. Erikoisraportoijan mukaan heiltä ei voida evätä terveyspalveluihin pääsyä. TSS-komitea on määritellyt mittareita, joilla voidaan tarkastella toteutuuko oikeus terveyteen. Komitean mukaan valtio on epäonnistunut velvollisuuksiensa täyttämisessä esimerkiksi, jos julkisia varoja ohjataan siten, että oikeus terveyteen ei toteudu erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien tai syrjäytyneiden ryhmien tai yksilöiden kohdalla. TSS-sopimuksen lisäksi esimerkiksi paperittomien lasten ja raskaana olevien naisten oikeus terveyteen on vahvistettu myös erillisissä sopimuksissa. TSS-komitea on painottanut, että kaikilla valtion alueella olevilla lapsilla, mukaan lukien paperittomilla, tulee olla pääsy edulliseen terveydenhuoltoon. Lasten oikeus terveyteen YK:n yleissopimuksessa lapsen oikeuksista (Lapsen oikeuksien yleissopimus) sopimusvaltiot ovat sitoutuneet takaamaan jokaiselle lapselle henkiinjäämisen ja kehittymisen edellytykset mahdollisimman täysimääräisesti. Lapsen oikeuksien yleissopimuksessa on sovittu myös jokaisen lapsen oikeudesta terveyteen. 15

16 Lapsen oikeuksien yleissopimuksessa sopimusvaltiot tunnustavat, että lapsella on oikeus parhaaseen mahdolliseen terveydentilaan sekä palveluihin, jotka on tarkoitettu sairauksien hoitamiseen ja kuntoutukseen. Sopimusvaltiot pyrkivät varmistamaan, ettei yksikään lapsi joudu luopumaan tästä oikeudesta. Sopimusvaltiot ovat sitoutuneet ryhtymään kaikkiin tarpeellisiin toimiin varmistaakseen, että lasta suojellaan kaikenlaiselta syrjinnältä ja rangaistukselta, joka perustuu hänen vanhempiensa, laillisten huoltajiensa tai muiden perheenjäsentensä asemaan, toimintaan, mielipiteisiin tai vakaumuksiin. Paperittomien lasten oikeus terveyteen voidaan yksiselitteisesti johtaa lapsen oikeuksien yleissopimuksesta. Raskaana olevien naisten oikeus terveyteen Odottavan äidin terveys on erityisen haavoittuva. Kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevassa yleissopimuksessa valtiot ovat sitoutuneet varmistamaan naisille asianmukaiset palvelut raskauden, synnytyksen ja synnytyksen jälkeisenä aikana. Valtioiden täytyy antaa palveluita tarvittaessa maksuttomasti ja niiden täytyy taata äideille riittävä ravinto raskauden ja imettämisen aikana. Myös TSSsopimuksessa on korostettu, että äideille on myönnettävä erityistä suojelua ennen lapsen syntymää ja sen jälkeen. 16

17 Lähteet: Kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista käsittelevän komitean suositus nro 26: General recommendation No. 26 on women migrant workers, CEDAW/C/2009/WP.1/R, Report of the Special Rapporteur on the right of everyone to the enjoyment of the highest attainable standard of physical and mental health, Paul Hunt. Mission to Sweden. A/HRC/4/28/Add.2, The Right to Health, Joint fact Sheet WHO/OHCHR323, August 2007: Taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskeva yleissopimus, lapsen oikeuksien yleissopimus ja kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskeva yleissopimus : Yhdistyneiden kansakuntien taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia käsittelevän komitean yleinen kannanotto nro 14: The Right to the Highest Attainable Standard of Health, E/C.12/2000/14, Yhdistyneiden kansakuntien taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia käsittelevän komitean yleinen kannanotto nro 20: Non-discrimination in economic, social and cultural rights, E/C.12/GC/20,

18 18

19 3 Paperittomien pääsy terveyspalveluihin Suomessa Suomi on oikeudellisesti sitoutunut kansainvälisiin sopimuksiin, joissa on sovittu oikeudesta terveyteen. Nykytilanteessa Suomi ei noudata edellä esiteltyjä kansainvälisiä sitoumuksiaan, koska se ei tarjoa paperittomille pääsyä terveydenhuoltoon. Suomen lainsäädäntö ja paperittomien terveydenhuolto Suomen perustuslain mukaan jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut. Jokaisella tarkoitetaan jokaista Suomen lainkäyttöpiiriin kuuluvaa. Paperittomat kuuluvat tähän ryhmään. Perustuslain mukaan riittävistä terveyspalveluista säädetään tarkemmin lailla. Lainsäädännössä kaikkia koskee ainoastaan oikeus kiireelliseen terveydenhuoltoon. Kiireellisellä hoidolla tarkoitetaan äkillisen sairastumisen, vamman, pitkäaikaissairauden vaikeutumisen tai toimintakyvyn alenemisen edellyttämää välitöntä arviota ja hoitoa, jota ei voida siirtää ilman sairauden pahenemista tai vamman vaikeutumista. Lainsäädäntö rakentuu ajatukselle siitä, että po- Kaikille on aina annettava kiireellinen hoito. Laajemman hoidon antaminen ei ole laitonta. 19

20 tilas siirretään kotikuntansa jatkohoitopaikkaan, kun kiireellinen tilanne on ohi. Paperittomilla ei kuitenkaan ole kotikuntaa. Suomen lainsäädännössä ei ole erillisiä säännöksiä koskien paperittomien lapsien ja raskaana olevien naisten pääsyä terveyspalveluihin. Myös heille Suomen lainsäädäntö turvaa ainoastaan kiireellisen terveydenhuollon. Kansainväliset sopimukset korostavat velvollisuutta kiinnittää erityishuomiota lasten ja raskaana olevien naisten terveydellisiin oikeuksiin. Suomessa paperittomille lapsille ei ole turvattu kuin kiireellinen terveydenhoito, vaikka Suomi on lapsen oikeuksien sopimuksessa tunnustanut kaikkien lapsien oikeuden parhaaseen mahdolliseen terveydentilaan ja hoidon saamiseen. Hoitoon pääsyn käytännön esteet Kunta on velvollinen järjestämään asukkailleen terveyspalvelut, koska Suomessa terveydenhoitojärjestelmä rakentuu asuinpaikan vastuulle. Paperittomilla ei ole kotikuntaa Suomessa, joten käytännössä kiireellistä terveydenhoitoa lukuun ottamatta kukaan ei ole velvollinen järjestämään paperittomien terveydenhuoltoa. Paperittomilta peritään Suomessa maksu kiireellisestä hoidosta hoidon todellisten kustannusten mukaan. Perustuslakia tulkittaessa on korostettu, etteivät asiakasmaksut saa viedä palveluja niitä tarvitsevien ulottumattomiin. Kustannusten on nähty muodostavan esteen sille, että oikeus terveyteen toteutuisi, sillä hoidosta perittävät summat ovat usein varsin korkeita. Palvelut paperittomille: vapaaehtoisklinikoita ja oikeudellista neuvontaa Paperittomien terveydenhuolto on tällä hetkellä vapaaehtoistoiminnan varassa. Helsinkiin avattiin vuonna 2011 vapaaehtoisten lääkärien ja hoitajien ylläpitämä terveyspiste, Global Clinic. Klinikalla tarjotaan perusterveydenhuoltoa paperittomille. Myös Oulussa toimii pape- 20

21 rittomien klinikka ja Turkuun avataan uusi toimipiste keväällä Pakolaisneuvonta ry:n Paperittomat-hanke on ensimmäinen yksinomaan paperittomiin keskittyvä hanke ja se aloitettiin keväällä Hankkeessa tarjotaan oikeudellista neuvontaa paperittomille ja tiedotetaan paperittomien oikeuksista. Lisäksi uskonnolliset yhteisöt sekä yksittäiset järjestöt ja toimijat ovat auttaneet paperittomia jo useiden vuosien ajan. Ratkaisumalleja paperittomien terveydenhoidon järjestämiseksi Paperittomien terveyspalveluiden turvaamiseksi on olemassa erilaisia vaihtoehtoja. Yksi vaihtoehto olisi turvata paperittomille samantasoinen hoito kuin turvapaikanhakijoille, eli kiireellinen ja välttämätön hoito, minkä kunnat olisivat velvollisia järjestämään. Valtio korvaisi kunnille paperittomien terveydenhoidosta aiheutuneet kohtuulliset kulut. Toinen vaihtoehto olisi, että Kansaneläkelaitos korvaisi kunnille kulut, joita paperittomien hoidosta aiheutuu. Tämä tapahtuisi samoin periaattein kuin tapauksissa, joissa hoitoon hakeutuu henkilö, joka on oikeutettu Suomessa julkisiin terveyspalveluihin EU:n lainsäädännön tai sosiaaliturvasopimuksen nojalla. Kolmas ratkaisu olisi perustaa pääkaupunkiseudulle, Ouluun, Turkuun ja mahdollisesti Tampereelle toimipisteet, jotka tarjoavat välttämättömiä terveyspalveluita paperittomille. Kaupunki tai yksityinen sektori voisi tuottaa palvelut joko omana yksikkönä tai osana jotakin olemassa olevaa terveysasemaa. Lähteet: Lääkäriliiton muistio: Ratkaisumalleja paperittomien välttämättömien terveyspalveluiden ratkaisemiseksi (2012) Suomalainen lainsäädäntö (Suomen perustuslaki, erikoissairaanhoitolaki, laki potilaan asemasta ja oikeuksista, laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä, terveydenhuoltolaki) : 21

22 22

23 4 Paperittoman kohtaaminen Kohtaamisen aluksi Paperiton pelkää jatkuvasti, että hänestä ilmoitetaan poliisille. Lääkärin tai hoitajan on heti aluksi tärkeää kertoa oma roolinsa sekä korostaa, että häntä sitoo salassapitovelvollisuus. Hänellä ei ole oikeutta ilmoittaa poliisille paperittomasta. On hyvä painottaa paperittomalle, että kaikki mitä tapaamisen aikana tulee esille, on ehdottoman luottamuksellista. On syytä varautua siihen, ettei paperiton kerro ensimmäisellä kerralla koko totuutta esimerkiksi terveydentilastaan tai taustastaan. Jos lääkäri tai hoitaja kirjoittaa asiakkaasta tietoja ylös, on tärkeää selittää, miksi näin tehdään. Terveydenhuoltohenkilökunnan salassapitovelvollisuus Paperittoman hoitaminen ei ole rikos, eikä lääkärillä ole oikeutta ilmoittaa viranomaisille laittomasta maassa oleskelusta. Terveydenhuollon ammattihenkilön toiminnan päämääränä on terveyden ylläpitäminen ja edistäminen, sairauksien ehkäiseminen sekä sairaiden parantaminen ja heidän kärsimystensä lievittäminen. Paperittoman hoitaminen ei ole rikos, eikä lääkärillä ole oikeutta ilmoittaa viranomaisille laittomasta maassa oleskelusta. Terveydenhuollon ammattihenkilön tulee Suomen lainsäädännön mukaan aina antaa kiireellisen hoidon tarpeessa olevalle apua. Terveydenhuoltohenkilökunnan salassapitovelvollisuus on hyvin laaja. Potilaan terveystietoja koskevan lääkärin salassapitovelvollisuu- 23

24 den tarkoituksena on säilyttää hoidon ja hoitoon hakeutumisen kannalta tärkeä lääkärin ja potilaan luottamuksellinen suhde. Terveydenhuoltohenkilökunnan salassapitoon on säädetty muutamia poikkeuksia. Nämä liittyvät pääosin tiettyihin erityisen törkeiksi katsottaviin rikoksiin, todistamiseen törkeissä rikosasioissa, tartuntatautien hallintaan, lastensuojeluun, sosiaali- ja terveysviranomaisten tehtävien hoitamiseen, asiakas- tai potilasturvallisuuteen sekä elinympäristöön tai väestön terveyteen tai turvallisuuteen. Salassapitovelvollisuudesta voidaan poiketa ainoastaan, jos tiedon antamisesta tai oikeudesta tiedon saamiseen on laissa erikseen nimenomaisesti säädetty. Esimerkiksi rikokset, joista on ilmoitettava salassapitosäännöksestä huolimatta, on tyhjentävästi lueteltu rikoslaissa. Lääkärin etiikka Suomen Lääkäriliiton eettisen neuvottelukunnan kannanoton mukaan lääkärin tulee kohdella potilaitaan tasa-arvoisina, eikä hän saa antaa rodun, uskonnon, poliittisten mielipiteiden tai yhteiskunnallisen aseman vaikuttaa toimintaansa heitä kohtaan. Yhteiskunta ei saa evätä potilailta oikeutta saada riittävää hoitoa, eikä se saa puuttua lääkärin velvollisuuteen hoitaa potilaita yksinomaan kliinisen tarpeen perusteella. Taloudelliset syyt eivät saa olla esteenä näihin henkilöryhmiin kuuluvien asianmukaiselle hoidolle. Lääkärille pitää antaa asianmukaisesti aikaa ja riittävästi voimavaroja näiden potilaiden hoitoon. Terveydenhoitohenkilökunnan salassapitovelvollisuus on hyvin laaja. Lääkärin tulee kohdella potilaitaan tasa-arvoisina, eikä hän saa antaa rodun, uskonnon, poliittisten mielipiteiden tai yhteiskunnallisen aseman vaikuttaa toimintaansa. Yhteiskunta ei saa evätä potilailta oikeutta saada riittävää hoitoa, eikä se saa puuttua lääkärin velvollisuuteen hoitaa potilaita yksinomaan kliinisen tarpeen perusteella. 24

25 Lääkäriä ei saa velvoittaa osallistumaan paperittomien rankaisemiseen tai oikeudenkäyntitoimiin eikä tekemään heille sellaisia tutkimus- tai hoitotoimenpiteitä, jotka eivät perustu lääketieteellisiin syihin, kuten rauhoittavien antamiseen maasta poistamisen helpottamiseksi. Hoitoon hakeutuminen ei saa johtaa potilaan poistamiseen maasta. Suomalainen terveydenhuoltojärjestelmä on rakennettu siten, että käytännössä terveydenhuollon ammattihenkilöt joutuvat tilanteisiin, joissa he joutuvat epäämään potilailta tarpeellisen hoidon potilaan oleskelustatuksen takia. Lääkärien tulisi kuitenkin käytännön työssä pyrkiä toimimaan lääkärin etiikan mukaisesti siten, että potilaita hoidetaan yksinomaan kliinisen tarpeen perusteella. Kohtaamisessa huomioitavia asioita Hoitoon hakeutuminen ei saa johtaa potilaan poistamiseen maasta. Tulkin käyttäminen Sujuva ja ammattitaitoinen tulkkaus on välttämätöntä, jos yhteistä kieltä ei löydy. Jos tapaamisessa on mukana tulkki, hoitohenkilökunnan on tärkeää käydä läpi myös tulkin rooli ja salassapitovelvollisuus. Tulkin voi tilata esimerkiksi alueellisista tulkkikeskuksista tai käyttää yksityisiä tulkkikeskuksia tai freelance-tulkkeja. Aikaa varatessa on tärkeää mainita asiakkaan äidinkieli, ei ainoastaan se, mistä maasta hän tulee. Tapaamisessa on hyvä varmistaa sekä potilaalta että tulkilta, että he ymmärtävät toisiaan. On hyvä ottaa huomioon, että joskus asiakkaalle saattaa olla helpompaa asioida samaa sukupuolta olevan tulkin kanssa. Kulttuuritaustan huomioiminen Asiakkaan kulttuuritaustan huomioonottaminen on tärkeää niin paperittomien kuin muiden maahanmuuttotaustaisten henkilöiden kohtaamisessa. Eri kulttuureissa voi olla erilaiset käsitykset sairauksista ja terveydestä. Myös sopivien tutkimusmenetelmien kanssa voi olla eroja kulttuurista riippuen. Erityisesti mielenterveysongelmien ymmärtäminen ja hoitaminen vaihtelee paljon eri kulttuurien välillä. 25

26 Hoitohenkilökunta ei voi tuntea kaikkien eri kulttuurien käsityksiä ja toimintatapoja terveyteen liittyvissä kysymyksissä. Tärkeintä olisi, että paperitonta hoitava on tietoinen kulttuurierojen olemassaolosta ja varmistaa, että asiakas hyväksyy yhdessä sovitut hoitomenetelmät. Esimerkiksi potilaan toivetta asioida omaa sukupuolta olevan työntekijän kanssa tulee pyrkiä kunnioittamaan. Henkilöllisyyden varmistaminen Paperiton saattaa tulla lääkärin vastaanotolle jonkun Suomessa laillisesti asuvan henkilön henkilöpapereilla. Tämä voi aiheuttaa vaaratilanteita asiakasta hoidettaessa, esimerkiksi jos henkilöllä on eri veriryhmä kuin henkilöpapereiden omistajalla. Tarvittaessa terveydenhoidon ammattilainen voi ottaa esille väärän henkilöllisyyden käyttämisestä aiheutuvat terveysriskit. Tapaamisessa läsnä olevat henkilöt Paperiton saattaa tulla vastaanotolle läheisensä tai tuttavansa kanssa. Jos epäilet saattajan tai tulkkina toimivan ystävän olevan hyväksikäyttäjä, pyri sopimaan potilaan kanssa uusi aika esimerkiksi jälkitarkastusta varten, jossa paperittoman voi tavata ilman saattajaa. Seuraavassa tapaamisessa tai mahdollisuuksien mukaan jo ensimmäisellä kerralla voi tuoda esille erilaisia auttajatahoja Suomessa. Raskaana olevat naiset Paperittomilla naisilla ei välttämättä ole mahdollisuutta raskauden ehkäisyyn tai raskauden seurantaan. Sveitsissä tehdyn tutkimuksen mukaan paperittomien naisten raskaus on useammin ei-toivottu, he kohtaavat useammin väkivaltaa ja heillä on puutteellisemmat tiedot raskauden ehkäisystä ja jälkiehkäisystä kuin maassa laillisesti oleskelevilla naisilla. Ihmiskaupan uhrit Osa paperittomista saattaa olla ihmiskaupan uhreja. Ihmiskauppa on Suomen lainsäädännön mukaan pakkotyöhön tai muihin ihmisarvoa loukkaaviin olosuhteisiin saattaminen, paritusrikoksen kaltainen seksuaalinen hyväksikäyttö ja elinkauppa taloudellisessa hyötymistarkoituksessa. Epäiltyä ihmiskaupan uhria voi pyytää olemaan yhteydessä ihmiskauppaan erikoistuneisiin toimijoihin, kuten Pro-tukipisteeseen tai Pakolaisneuvontaan. Ihmiskaupan uhreille on olemassa myös oma 26

27 auttamisjärjestelmänsä, jota hallinnoi Joutsenon vastaanottokeskus. Mielenterveysongelmat Paperittomuus pahentaa usein jo olemassa olevia terveydellisiä ongelmia ja vanhoja traumakokemuksia. Joitakin paperittomia on myös kidutettu kotimaassaan. Kidutuksen oireet voivat tulla esille pitkienkin aikojen päästä. Kaikilla paperittomilla ei ole taustalla traumaattisia kokemuksia, vaan osa on tullut Suomeen opiskelemaan tai työskentelemään ja vasta paperittomuus aiheuttaa heille psyykkisesti vaikean tilanteen. Ohjaaminen oikeille tahoille Paperittoman tilanne saattaa olla niin hankala, ettei yksi ihminen tai taho riitä auttamaan häntä. Tällöin on hyvä tietää, minne paperittoman voi ohjata. Ohessa on lueteltu toimijoita, joihin voit ohjata kohtaamasi henkilön. Global Clinic Klinikan puhelinnumero on Numerosta tavoittaa joko hoitajan, lääkärin tai lääketieteen kandidaatin, jolta saa mm. neuvoa mihin ja millä kiireellisyydellä tietyn terveysongelman kanssa tulee hakeutua hoitoon. Sähköpostiosoite: Joutsenon vastaanottokeskus Joutsenon vastaanottokeskus vastaa ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän hallinnoimisesta, puhelinnumero on Lisätietoja: Kidutettujen kuntoutuskeskus Kidutettujen kuntoutuskeskus on erikoissairaanhoitotasoinen poliklinikka, joka arvioi, hoitaa ja kuntouttaa Suomessa asuvia kidutuksen vuoksi traumatisoituneita turvapaikanhakijoita sekä heidän perheenjäseniään. Sähköposti: Monika-Naiset liitto ry Järjestö tarjoaa tukea ja neuvontaa väkivaltaa kohdanneille tai sen uhan alla eläville maahanmuuttajanaisille. Puhelut ovat luottamuksellisia, voi soittaa myös nimettömänä. Monika-Naisten valtakun- 27

28 nallinen, ympärivuorokautinen päivystävä puhelin on ja sähköposti: Paperittomat-hanke Hankkeen puhelinpäivystys on maanantaisin klo puh Lakimies päivystää Global Clinicillä joka tiistai klo Voit myös ottaa yhteyttä sähköpostitse osoitteessa Lisätietoja: Pro-tukipiste ry Järjestö tarjoaa nimettömiä ja maksuttomia sosiaali- ja terveyspalveluja sekä oikeudellista neuvontaa seksi- ja erotiikka-alalla työskenteleville ihmisille. Pro-tukipiste Helsinki osoite: Vilhonkatu 4 B 20, puh ; sähköposti: Pro-tukipiste Tampere osoite: Aleksis Kiven katu 10 E, puh ; sähköposti: Rikosuhripäivystys ry Auttavassa puhelimessa päivystetään ma ti klo ja ke pe klo 17 21, puhelinnumero Järjestö tarjoaa rikoksen uhrille mahdollisuuden keskustella henkilön kanssa, joka ymmärtää mitä rikoksen kohteeksi joutuminen voi merkitä. Juristin puhelinneuvonta päivystää ma to klo 17 19, puhelinnumero Neuvonnassa rikoksen uhri saa mahdollisuuden tarkistaa juridisia oikeuksiaan ja saada näihin asioihin liittyvää ohjausta. Sosiaalipäivystykset Sosiaalipäivystykset vastaavat kiireelliseen sosiaaliseen avuntarpeeseen ympärivuorokautisesti joka päivä. Sosiaalipäivystykset on tarkoitettu lähtökohtaisesti kaikille kiireellistä apua, hoivaa ja turvaa tarvitseville. Päivystykset on järjestetty kuntakohtaisesti. Sosiaalipäivystyksen yhteystiedot löytyvät mm. kuntien internet-sivuilta. SOS-kriisikeskus Helsingin SOS-kriisikeskus tarjoaa nopeaa kriisiapua. Yhteyttä voi ottaa nimettömästi ja ilman lähetettä. Valtakunnallinen kriisipuhelin (vain suomeksi). Kriisivastaanotto (09) Lisätietoja: 28

Paperittomien oikeus terveyteen 18.4.2013. Nada Al Omair Karoliina Heikinheimo. Pakolaisneuvonta ry Paperittomat hanke

Paperittomien oikeus terveyteen 18.4.2013. Nada Al Omair Karoliina Heikinheimo. Pakolaisneuvonta ry Paperittomat hanke Paperittomien oikeus terveyteen 18.4.2013 Nada Al Omair Karoliina Heikinheimo Pakolaisneuvonta ry Paperittomat hanke Pakolaisneuvonnasta Pakolaisneuvonta ry on vuonna 1988 perustettu kansalaisjärjestö

Lisätiedot

1) syventää oppilaiden ymmärrystä ihmisoikeuksista ja niiden toteutumisesta eri ihmisryhmien kohdalla Suomessa

1) syventää oppilaiden ymmärrystä ihmisoikeuksista ja niiden toteutumisesta eri ihmisryhmien kohdalla Suomessa JOHDANTO IHMISOIKEUDET ja YHTEISKUNTAETIIKKA SUOMESSA - Näkökulmana paperittomat siirtolaiset Tämä oppimateriaali tarjoaa lähestymistavan käsitellä yhteiskuntaetiikkaa ja ihmisoikeuksia sekä niiden luonnetta

Lisätiedot

Paperittomien lasten oikeuksien toteutuminen Suomessa. Meri Korniloff 20.11.2014

Paperittomien lasten oikeuksien toteutuminen Suomessa. Meri Korniloff 20.11.2014 Paperittomien lasten oikeuksien toteutuminen Suomessa Meri Korniloff 20.11.2014 Kolmivuotinen hanke 2012-2014 Oikeudellista neuvontaa paperittomille ja paperittomia kohtaaville Tiedotetaan paperittomien

Lisätiedot

Paperittomien lasten hyvinvoinnin ja terveydenhuollon haasteet

Paperittomien lasten hyvinvoinnin ja terveydenhuollon haasteet Paperittomien lasten hyvinvoinnin ja terveydenhuollon haasteet 20.11.2014 Taneli Puumalainen LT, DTM&H, Ylilääkäri Linkki julkaisuun: http://urn.fi/urn:isbn:978-952-302-156-3 21.11.2014 2 Oikeus terveyteen

Lisätiedot

Tietoa paperittomuudesta Meri Korniloff 27.5.2015

Tietoa paperittomuudesta Meri Korniloff 27.5.2015 Tietoa paperittomuudesta Meri Korniloff 27.5.2015 Tässä koulutuksessa käsitellään Paperittomat -hanke Ketkä ovat paperittomia Suomessa Paperittomien perusoikeudet Mikä on paperittoman oikeudellinen asema

Lisätiedot

Paperittomat-hanke tietoa paperittomuudesta ja oikeudellista neuvontaa. Meri Korniloff 11.4.2014

Paperittomat-hanke tietoa paperittomuudesta ja oikeudellista neuvontaa. Meri Korniloff 11.4.2014 Paperittomat-hanke tietoa paperittomuudesta ja oikeudellista neuvontaa Meri Korniloff 11.4.2014 Tietoa paperittomuudesta Tiedotetaan paperittomien oikeuksista Oikeudellista neuvontaa paperittomille ja

Lisätiedot

Sosiaaliviraston Maahanmuuttoyksikkö. 16.10.14 Merlin Seidenschwarz 1

Sosiaaliviraston Maahanmuuttoyksikkö. 16.10.14 Merlin Seidenschwarz 1 Sosiaaliviraston Maahanmuuttoyksikkö 16.10.14 Merlin Seidenschwarz 1 Oleskelulupalajit Määräaikainen - tilapäinen (B) - jatkuva (A) Pysyvä (P) - voimassa toistaiseksi - 4 vuoden jatkuvan (A) oleskelun

Lisätiedot

Paperittomien neuvolapalvelut

Paperittomien neuvolapalvelut Paperittomien neuvolapalvelut 22.10.2014 Taneli Puumalainen Ylilääkäri Linkki julkaisuun: http://urn.fi/urn:isbn:978-952-302-156-3 30.10.2014 2 Kuka on paperiton? Muualta kuin EU- tai Eta-valtiosta tai

Lisätiedot

PAPERITTOMAN LAPSEN OIKEUS PERUSOPETUKSEEN

PAPERITTOMAN LAPSEN OIKEUS PERUSOPETUKSEEN PAPERITTOMAN LAPSEN OIKEUS PERUSOPETUKSEEN 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO 3 1. PAPERITTOMUUDESTA 4 Kuka on paperiton? 4 Paperiton lapsi 5 Paperittoman kaltaisessa tilanteessa olevat henkilöt 6 Paperittomien

Lisätiedot

Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö

Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö 1 Ketä ovat suomalaiset? Suomen kansalaisuus voi perustua kansalaisuuslain mukaan vanhemman

Lisätiedot

Miksi oli tärkeää perustaa globaali klinikka?

Miksi oli tärkeää perustaa globaali klinikka? Miksi oli tärkeää perustaa globaali klinikka? Pekka Tuomola Ylilääkäri : Sininauhasäätiö Lääketieteellinen johtaja: Barona Hoiva Pekka.tuomola@sininauha.fi 27.5.2015 Pekka Tuomola 1 Paperittomat siirtolaiset

Lisätiedot

Paperittomuus lääkärin näkökulmasta

Paperittomuus lääkärin näkökulmasta Paperittomuus lääkärin näkökulmasta Global Clinic Ari Mönttinen 18.4.2013 Oma sivuraiteen kehitys Lääketieteen lisensiaatti, TaU -89, yleislääket. el -95 Terveyskeskuslääkäri, Lohja ETRA-liitto pj -02,

Lisätiedot

Kuka on paperiton ja saako häntä auttaa? Paperittomat-hanke OTM, VT Heli Aali Turku 3.2.2016

Kuka on paperiton ja saako häntä auttaa? Paperittomat-hanke OTM, VT Heli Aali Turku 3.2.2016 Kuka on paperiton ja saako häntä auttaa? Paperittomat-hanke OTM, VT Heli Aali Turku 3.2.2016 Paperittomat - hanke Pakolaisneuvonta ry:n hanke, rahoittaja RAY Tavoitteena tiedottaa paperittomien oikeuksista

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (7) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/20 26.02.2013

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (7) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/20 26.02.2013 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (7) 44 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto paperittomien siirtolaisten terveyspalveluja koskevasta ponnesta HEL 2012-013915 T 00 00 03 Päätös päätti antaa kaupunginhallitukselle

Lisätiedot

Ihmiskauppa ja sen vastainen toiminta Suomessa. Tunnistamisesta oikeuksien toteutumiseen

Ihmiskauppa ja sen vastainen toiminta Suomessa. Tunnistamisesta oikeuksien toteutumiseen Ihmiskauppa ja sen vastainen toiminta Suomessa Tunnistamisesta oikeuksien toteutumiseen Kansallinen ihmiskaupparaportoija Vähemmistövaltuutettu on toiminut kansallisena ihmiskaupparaportoijana vuoden 2009

Lisätiedot

ESITYS IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄÄN

ESITYS IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄÄN .. ESITYS IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄÄN Ota aina yhteyttä auttamisjärjestelmään myös puhelimitse, kiireellistä palvelua vaativassa tapauksessa jo ennen esityksen lähettämistä. (Puh. 02954 63177)

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 10/2013 1 (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/23 18.6.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 10/2013 1 (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/23 18.6.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 10/2013 1 (6) 23 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Hanna-Kaisa Siimeksen ym. aloitteesta koskien paperittomien siirtolaisten terveyspalveluja

Lisätiedot

LAUSUNTO l LAPS/ 280/2013 24.2.2015

LAUSUNTO l LAPS/ 280/2013 24.2.2015 LAUSUNTO l LAPS/ 280/2013 24.2.2015 Eduskunnan hallintovaliokunnalle Viite: Lausuntopyyntö 18.2.2015 Asia: Lapsiasiavaltuutetun lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi kunnan velvollisuudesta

Lisätiedot

LAUSUNTO l LAPS/ 280/2013 11.11.2014

LAUSUNTO l LAPS/ 280/2013 11.11.2014 LAUSUNTO l LAPS/ 280/2013 11.11.2014 Sosiaali- ja terveysministeriölle Viite: Kutsu kuulemistilaisuuteen 10.11.2014 ja/tai kirjallinen lausunto Asia: Lapsiasiavaltuutetun lausunto hallituksen esitysluonnoksesta

Lisätiedot

HOITOTAHTO. VT Paula Kokkonen, Hanasaari 3.2.2014

HOITOTAHTO. VT Paula Kokkonen, Hanasaari 3.2.2014 HOITOTAHTO VT Paula Kokkonen, Hanasaari 3.2.2014 1 VT PAULA KOKKONEN 3.2.2014 Mikä on hoitotahto / hoitotestamentti? Tahdonilmaisu, jolla tavoitellaan hyvää kuolemaa Miksi sitä tarvitaan? Lääketieteen

Lisätiedot

IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄN TILANNEKATSAUS AJALTA 1.1.2015-30.6.2015

IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄN TILANNEKATSAUS AJALTA 1.1.2015-30.6.2015 IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄN TILANNEKATSAUS AJALTA 1.1.2015-30.6.2015 ALUKSI Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä julkaisee suppean tilannekatsauksen ajalta 1.1.2015-30.6.2015. Katsauksessa

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 10/2013 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/22 18.6.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 10/2013 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/22 18.6.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 10/2013 1 (5) 22 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Emma Karin ponnesta koskien paperittomien siirtolaisten terveyspalveluja HEL

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 18/2013 1 (6) Kaupunginhallitus Stj/1 6.5.2013. Päätös Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Helsingin kaupunki Esityslista 18/2013 1 (6) Kaupunginhallitus Stj/1 6.5.2013. Päätös Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle. Helsingin kaupunki Esityslista 18/2013 1 (6) Päätöshistoria 29.04.2013 532 Pöydälle 29.04.2013 HEL 2012-013915 T 00 00 03 Päätös päätti panna asian pöydälle. Esittelijä Lisätiedot apulaiskaupunginjohtaja

Lisätiedot

Ulkomailla oleskelevan / asuvan eläkkeensaajan sairaanhoito

Ulkomailla oleskelevan / asuvan eläkkeensaajan sairaanhoito Ulkomailla oleskelevan / asuvan eläkkeensaajan sairaanhoito Noora Heinonen 17.2.2010 18.2.2010 Muutto Suomesta Onko kyse tilapäisestä vai vakituisesta muutosta? Kela saa maistraatilta tiedon vakituisen

Lisätiedot

Jokainen alle 18-vuotias on lapsi.

Jokainen alle 18-vuotias on lapsi. Jokainen alle 18-vuotias on lapsi. Lapsen oikeudet kuuluvat jokaiselle lapselle. Ketään lasta ei saa syrjiä hänen tai hänen vanhempiensa ominaisuuksien, mielipiteiden tai alkuperän vuoksi. Lapsia koskevia

Lisätiedot

Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014

Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014 Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014 Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen Alaikäiset ja biopankit -keskustelu 25.11.2014 Merike Helander Merike Helander, lakimies 25.11.2014 2 Esityksen

Lisätiedot

Ihmiskauppa.fi. Inkeri Mellanen tarkastaja, Hapke-hanke Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä

Ihmiskauppa.fi. Inkeri Mellanen tarkastaja, Hapke-hanke Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä Ihmiskauppa.fi Inkeri Mellanen tarkastaja, Hapke-hanke Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä 1 HAPKE Haavoittuvassa asemassa olevien turvapaikanhakijoiden palvelujärjestelmän kehittämishanke Johdanto

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

Ulkomailta tulleiden sairaanhoito Suomessa. Elli Rönnholm Kelan terveysosasto / kv-sairaanhoitotiimi Kuntamarkkinat 12.9.2013

Ulkomailta tulleiden sairaanhoito Suomessa. Elli Rönnholm Kelan terveysosasto / kv-sairaanhoitotiimi Kuntamarkkinat 12.9.2013 Ulkomailta tulleiden sairaanhoito Suomessa Elli Rönnholm Kelan terveysosasto / kv-sairaanhoitotiimi Kuntamarkkinat 12.9.2013 Esityksen sisältö 1. Henkilön hoito-oikeuden peruste Suomessa 2. Hoitokustannusten

Lisätiedot

Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu

Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu 1 Suomen Pakolaisapu Työtä uutta alkua varten Suomen Pakolaisapu tukee pakolaisia ja maahanmuuttajia toimimaan aktiivisesti yhteiskunnassa

Lisätiedot

HAPKE 2: IHMISKAUPPA - Tutkivan viranomaisen näkökulma. Thomas Skur Ylikomisario Ulkomaalaisyksikkö Pohjanmaan poliisilaitos 24.1.

HAPKE 2: IHMISKAUPPA - Tutkivan viranomaisen näkökulma. Thomas Skur Ylikomisario Ulkomaalaisyksikkö Pohjanmaan poliisilaitos 24.1. HAPKE 2: IHMISKAUPPA - Tutkivan viranomaisen näkökulma Thomas Skur Ylikomisario Ulkomaalaisyksikkö Pohjanmaan poliisilaitos 24.1.2014 Tilanne Suomessa UHRIN TUNNISTAMINEN = varhaisessa vaiheessa Poliisin

Lisätiedot

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma.

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma. Keskeiset käsitteet Alkukartoitus Työttömille työnhakijoille, toimeentulotuen saajille ja sitä pyytäville tehtävä kartoitus, jossa arvioidaan alustavasti työllistymis-, opiskelu- ja muut kotoutumisvalmiudet.

Lisätiedot

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Asia C-540/03 Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Maahanmuuttopolitiikka Kolmansien maiden kansalaisten alaikäisten lasten oikeus perheenyhdistämiseen Direktiivi 2003/86/EY Perusoikeuksien

Lisätiedot

MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET

MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET Merja Karinen lakimies 06052015 OIKEUS SOSIAALITURVAAN JA TERVEYSPALVELUIHIN Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus

Lisätiedot

KUNNASSA ASUVALLA LAPSELLA ON OIKEUS PERUSOPETUKSEEN OLESKELUOIKEUDEN REKISTERÖIMÄTTÖMYYDESTÄ HUOLIMATTA

KUNNASSA ASUVALLA LAPSELLA ON OIKEUS PERUSOPETUKSEEN OLESKELUOIKEUDEN REKISTERÖIMÄTTÖMYYDESTÄ HUOLIMATTA 21.7.2015 Dnro 1633/4/14 Ratkaisija: Apulaisoikeusasiamiehen sijainen Pasi Pölönen Esittelijä: Oikeusasiamiehensihteeri Piatta Skottman-Kivelä KUNNASSA ASUVALLA LAPSELLA ON OIKEUS PERUSOPETUKSEEN OLESKELUOIKEUDEN

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen.

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen. Koulutusaineiston pohdintatehtäviä ROMANIT EUROOPASSA Ihmisoikeudet, liikkuvuus ja lapset 1. OSA: ROMANIT - Vähemmistönä Euroopassa ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla

Lisätiedot

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kielelliset oikeudet kuuluvat yksilön perusoikeuksiin. Omakielinen sosiaali- ja terveydenhuolto on tärkeä osa ihmisen perusturvallisuutta kaikissa elämän vaiheissa.

Lisätiedot

Suvianna Hakalehto Lapsi- ja koulutusoikeuden apulaisprofessori LAPSEN OIKEUKSIEN SOPIMUS JA SEN MERKITYS LAINDÄÄDÄNTÖTYÖSSÄ

Suvianna Hakalehto Lapsi- ja koulutusoikeuden apulaisprofessori LAPSEN OIKEUKSIEN SOPIMUS JA SEN MERKITYS LAINDÄÄDÄNTÖTYÖSSÄ Suvianna Hakalehto Lapsi- ja koulutusoikeuden apulaisprofessori LAPSEN OIKEUKSIEN SOPIMUS JA SEN MERKITYS LAINDÄÄDÄNTÖTYÖSSÄ ESITYKSEN RAKENNE 1) Lapsen oikeudellinen asema 2) Lapsen oikeuksien sopimus

Lisätiedot

Lapsen oikeuksien toteutuminen meillä ja muualla. Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 15.9.09 Sointu Möller, YL

Lapsen oikeuksien toteutuminen meillä ja muualla. Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 15.9.09 Sointu Möller, YL Lapsen oikeuksien toteutuminen meillä ja muualla Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 15.9.09 Sointu Möller, YL Yk:n lapsen oikeuksien sopimus (LOS) Hyväksytty YK:ssa 20.11.1989 Voimassa Suomessa vuodesta

Lisätiedot

Paperittomien siirtolaisten arki Suomessa

Paperittomien siirtolaisten arki Suomessa Paperittomien siirtolaisten arki Suomessa Pekka Tuomola Päihde-ja mielenterveystyön johtaja Helsingin Diakonissalaitos Pekka.tuomola@hdl.fi paperittoman siirtolaisen käsitettä -Ulkomaalaislaissa määritellään

Lisätiedot

LT Otto Helve, lastenlääkäri Asiantuntijalääkäri, turvapaikanhakijoiden terveydenhuolto. 20.4.2016 Turvapaikanhakijoiden rokotukset / Helve

LT Otto Helve, lastenlääkäri Asiantuntijalääkäri, turvapaikanhakijoiden terveydenhuolto. 20.4.2016 Turvapaikanhakijoiden rokotukset / Helve Turvapaikanhakijoiden rokotukset LT Otto Helve, lastenlääkäri Asiantuntijalääkäri, turvapaikanhakijoiden terveydenhuolto 20.4.2016 Turvapaikanhakijoiden rokotukset / Helve 1 Sisältö 1. Termejä 2. Tilannekatsaus

Lisätiedot

Ihmiskaupan tunnistaminen

Ihmiskaupan tunnistaminen Ihmiskaupan tunnistaminen Akateemiset naiset Luetaan yhdessä -verkosto Hyvinkää 15.10.2011 Ylitarkastaja (ihmiskauppa-asiat), OTT Venla Roth Vähemmistövaltuutetun / kansallisen ihmiskaupparaportoijan toimisto

Lisätiedot

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS Tekstin kokoaminen ja kuvat: Tommi Kivimäki SOPIMUKSEN ARTIKLAT 5-30: 5. Vammaisten syrjintä on kielletty Vammaisten ihmisten on saatava tietoa ymmärrettävässä

Lisätiedot

Poimintoja lainsäädännöstä

Poimintoja lainsäädännöstä Poimintoja lainsäädännöstä Perustuslaki 731/1999 6 7 Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon,

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 564/2015 Laki. rikoslain muuttamisesta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 564/2015 Laki. rikoslain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 2015 564/2015 Laki rikoslain muuttamisesta Annettu Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 2015 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan rikoslain

Lisätiedot

LT Otto Helve, lastenlääkäri Asiantuntijalääkäri, turvapaikanhakijoiden terveydenhuolto. 25.4.2016 Turvapaikanhakijoiden terveydenhuolto

LT Otto Helve, lastenlääkäri Asiantuntijalääkäri, turvapaikanhakijoiden terveydenhuolto. 25.4.2016 Turvapaikanhakijoiden terveydenhuolto Turvapaikanhakijoiden terveydenhuolto LT Otto Helve, lastenlääkäri Asiantuntijalääkäri, turvapaikanhakijoiden terveydenhuolto 25.4.2016 1 Sisältö 1. Termejä 2. Maahanmuutto Suomeen 3. Turvapaikanhakijamäärien

Lisätiedot

Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä. Soveltamisala, vireille tulo, päätökset ja moniammatillinen arviointiryhmä

Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä. Soveltamisala, vireille tulo, päätökset ja moniammatillinen arviointiryhmä Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä Soveltamisala, vireille tulo, päätökset ja moniammatillinen arviointiryhmä Vastaanottokeskukset Auttamisjärjestelmän koordinointi, ylläpito ja kehittäminen on annettu

Lisätiedot

Potilaan mahdollisuudet hoidon saatavuuden ja laadun selvittämiseen. Pentti Arajärvi Terveysfoorumi 12.3.2015

Potilaan mahdollisuudet hoidon saatavuuden ja laadun selvittämiseen. Pentti Arajärvi Terveysfoorumi 12.3.2015 Potilaan mahdollisuudet hoidon saatavuuden ja laadun selvittämiseen Pentti Arajärvi Terveysfoorumi 12.3.2015 1 sosiaali ja terveyspalvelut tarveperusteisia (riittävät palvelut) edellytykset toimia yhteiskunnan

Lisätiedot

Pakolaiset tarvitsevat kodin. TURVAA JA SUOJAA

Pakolaiset tarvitsevat kodin. TURVAA JA SUOJAA Pakolaiset tarvitsevat kodin. Termistö Siirtolainen Henkilö joka muuttaa tai siirtyy toiseen maahan työn, opiskelun, ihmissuhteen tms. perusteella tavoitteena parempi elämä, uudet kokemukset, avioliitto

Lisätiedot

TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA JURIDIIKKA

TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA JURIDIIKKA TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA JURIDIIKKA Lasse Lehtonen, LT, OTT Terveysoikeuden professori (Hy), hallintoylilääkäri (HUS) Ihmisoikeus sopimukset Oikeusvaltioperiaate Perustuslaki Perusoikeudet PeL 106 : perustuslain

Lisätiedot

Valtuutettu Ismo Soukolan valtuustoaloite maahanmuuton Hämeenlinnan kaupungille aiheuttamien kokonaiskustannusten selvittämisestä

Valtuutettu Ismo Soukolan valtuustoaloite maahanmuuton Hämeenlinnan kaupungille aiheuttamien kokonaiskustannusten selvittämisestä Valtuutettu Ismo Soukolan valtuustoaloite maahanmuuton Hämeenlinnan kaupungille aiheuttamien kokonaiskustannusten selvittämisestä KV 11.10.2010 18 Valtuutettu Ismo Soukola jätti valtuustolle, siitä ennen

Lisätiedot

Tiedonjulkistamisneuvottelukunnan tilaisuus 21.4.2008 Tieteiden talolla Hallintojohtaja Anitta Hämäläinen Kansallisarkisto anitta.hamalainen@narc.

Tiedonjulkistamisneuvottelukunnan tilaisuus 21.4.2008 Tieteiden talolla Hallintojohtaja Anitta Hämäläinen Kansallisarkisto anitta.hamalainen@narc. Tutkimus, aineistot ja avoimuuden rajat Tiedonjulkistamisneuvottelukunnan tilaisuus 21.4.2008 Tieteiden talolla Hallintojohtaja Anitta Hämäläinen Kansallisarkisto anitta.hamalainen@narc.fi HYVÄ AINEISTON

Lisätiedot

lapsilla on omat oikeudet?

lapsilla on omat oikeudet? Tiesitkö, että lapsilla on omat oikeudet? Ihmisoikeudet kuuluvat jokaiselle iästä riippumatta. YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus on tehty turvaamaan lapsen erityisiä tarpeita ja etua. Lapsen oikeuksien

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus muistisairaan oikeuksista

Ajankohtaiskatsaus muistisairaan oikeuksista Ajankohtaiskatsaus muistisairaan oikeuksista Anna Mäki-Petäjä-Leinonen Perheoikeuden dosentti, tutkija Helsingin yliopisto Alustuksen rakenne Itsemääräämisoikeuslaki Sosiaalihuoltolaki Vanhuspalvelulaki

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

Paperittomana peruskoulussa. Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014

Paperittomana peruskoulussa. Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014 Paperittomana peruskoulussa Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014 Perustuslain 16.1. Jokaisella on oikeus maksuttomaan perusopetukseen. Oppivelvollisuudesta säädetään lailla. Lapsen oikeuksien

Lisätiedot

Turvapaikanhakija on henkilö, joka pyytää suojaa ja oleskeluoikeutta maahan saapuessaan.

Turvapaikanhakija on henkilö, joka pyytää suojaa ja oleskeluoikeutta maahan saapuessaan. Turvapaikanhakija on henkilö, joka pyytää suojaa ja oleskeluoikeutta maahan saapuessaan. Hänen suojelun tarpeensa todetaan hakemukseen annetulla päätöksellä. Turvapaikkahakemus käsitellään joko normaalissa

Lisätiedot

+ + Onko sinulla tai onko sinulla ollut suomalainen henkilötunnus? Kyllä Ei OLE_OPI_040116PP +

+ + Onko sinulla tai onko sinulla ollut suomalainen henkilötunnus? Kyllä Ei OLE_OPI_040116PP + OLE_OPI 1 *1079901* OLESKELULUPAHAKEMUS OPISKELUN PERUSTEELLA Tämä oleskelulupahakemuslomake on tarkoitettu sinulle, jonka oleskelun tarkoituksena on opiskelu suomalaisessa oppilaitoksessa, johon sinut

Lisätiedot

Turvallista matkaa? Amnestyn päivätyökeräys 2013

Turvallista matkaa? Amnestyn päivätyökeräys 2013 Muistiinpanot opettajille Turvallista matkaa? Amnestyn päivätyökeräys 2013 Kuka on pakolainen? Pakolainen on henkilö, joka nauttii kansainvälistä suojelua oman kotimaansa ulkopuolella. Hänelle on voitu

Lisätiedot

Asia: Lapsiasiavaltuutetun lausunto luonnoksista hallituksen esityksiksi omaishoitolain ja perhehoitolain muuttamiseksi

Asia: Lapsiasiavaltuutetun lausunto luonnoksista hallituksen esityksiksi omaishoitolain ja perhehoitolain muuttamiseksi LAPS/14/2016 20.4.2016 1 /5 Sosiaali- ja terveysministeriölle Viite: Lausuntopyyntö 30.3.2016, STM108:00/2015, STM109:00/2015 Asia: Lapsiasiavaltuutetun lausunto luonnoksista hallituksen esityksiksi omaishoitolain

Lisätiedot

Syrjinnän sääntely ja työelämä

Syrjinnän sääntely ja työelämä 1 Syrjinnän sääntely ja työelämä Esiteteksti heinäkuu 2004 (vain sähköisenä) Sisällysluettelo Lainsäädäntö... 2 Suomen perustuslaki (731/1999)... 2 Yhdenvertaisuuslaki (21/2004)... 2 Työsopimuslaki (55/2001)...

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

Tiedätkö lasten ihmisoikeuksista?

Tiedätkö lasten ihmisoikeuksista? Tiedätkö lasten ihmisoikeuksista? Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille ihmisille, myös jokaiselle lapselle. Lapsia ovat kaikki alle 18-vuotiaat. Mitä YK:n lapsen oikeuksien sopimus tarkoittaa? Yhdistyneet Kansakunnat

Lisätiedot

Sukupuolinäkökulma YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen

Sukupuolinäkökulma YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen Tämän menetelmän käyttämiseksi pitää olla riittävästi taustatietoa. Se edellyttää tutustumista opintopaketin luvun 6 teksti- ja videoaineistoon. Sukupuolinäkökulma YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen YK:n

Lisätiedot

Maahanmuuttajan kohtaaminen 14.1.2016 TURVAA JA SUOJAA

Maahanmuuttajan kohtaaminen 14.1.2016 TURVAA JA SUOJAA Maahanmuuttajan kohtaaminen 14.1.2016 Termistö Siirtolainen/maahanmuuttaja Henkilö joka muuttaa tai siirtyy toiseen maahan paremman elämän toiveen, työn, opiskelun tai ihmissuhteen perusteella Turvapaikan

Lisätiedot

WWW.OFM.FI VÄHEMMISTÖVALTUUTETTU MINORITETSOMBUDSMANNEN OMBUDSMAN FOR MINORITIES VEHÁDATÁITTARDEADDJI

WWW.OFM.FI VÄHEMMISTÖVALTUUTETTU MINORITETSOMBUDSMANNEN OMBUDSMAN FOR MINORITIES VEHÁDATÁITTARDEADDJI WWW.OFM.FI Kertomus 2014: Ydinkohdat ja suositukset Ylitarkastaja, oikeustieteen tohtori Venla Roth WWW.OFM.FI Kansallinen ihmiskaupparaportoija Tehtävänä on: seurata ihmiskauppaan liittyviä ilmiöitä,

Lisätiedot

HE 343/2014 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki kunnan velvollisuudesta järjestää eräitä terveydenhuollon

HE 343/2014 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki kunnan velvollisuudesta järjestää eräitä terveydenhuollon HE 343/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kunnan velvollisuudesta järjestää eräitä terveydenhuollon palveluja eräille ulkomaalaisille ja laiksi rajat ylittävästä terveydenhuollosta annetun

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 85/2013 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain, lain 68 :n ja opintotukilain 1 :n muuttamisesta.

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 85/2013 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain, lain 68 :n ja opintotukilain 1 :n muuttamisesta. EDUSKUNNAN VASTAUS 85/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain, ulkomaalaislain muuttamisesta annetun lain 68 :n ja opintotukilain 1 :n muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle

Lisätiedot

www.hoitopaikanvalinta.fi uusi verkkopalvelu terveydenhuollon valinnanvapaudesta 30.9.2015

www.hoitopaikanvalinta.fi uusi verkkopalvelu terveydenhuollon valinnanvapaudesta 30.9.2015 www.hoitopaikanvalinta.fi uusi verkkopalvelu terveydenhuollon valinnanvapaudesta 30.9.2015 Noora Heinonen Rajat ylittävän terveydenhuollon yhteyspisteen päällikkö 12.3.2015 Potilas tekee valinnan palveluntuottajastaan

Lisätiedot

Turvapaikanhakijoiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Viveca Arrhenius STM:n valmiuseminaari Haikon kartano

Turvapaikanhakijoiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Viveca Arrhenius STM:n valmiuseminaari Haikon kartano Turvapaikanhakijoiden sosiaali- ja terveyspalvelut Viveca Arrhenius STM:n valmiuseminaari Haikon kartano 26.5.2016 Hallituksen hyväksymät linjaukset Maahanmuuttopoliittiset toimenpiteet 11.9.2015 Turvapaikkapoliittinen

Lisätiedot

Miten perusoikeudet toteutuvat. Kansalainen hankintalain hetteikössä - seminaari Johtaja Riitta Särkelä, 14.1.2013

Miten perusoikeudet toteutuvat. Kansalainen hankintalain hetteikössä - seminaari Johtaja Riitta Särkelä, 14.1.2013 Miten perusoikeudet toteutuvat hankinnoissa Kansalainen hankintalain hetteikössä - seminaari Johtaja Riitta Särkelä, 14.1.2013 Perusoikeuksien ja sisämarkkinavapauksien jännite Jännitteinen lähtökohta

Lisätiedot

+ + Onko lapsella tai onko lapsella ollut suomalainen henkilötunnus? Kyllä Ei OLE_PH4_040116PP +

+ + Onko lapsella tai onko lapsella ollut suomalainen henkilötunnus? Kyllä Ei OLE_PH4_040116PP + OLE_PH4 1 *1319901* OLESKELULUPAHAKEMUS LAPSELLE Tällä lomakkeella haetaan alle 18-vuotiaalle lapselle ensimmäistä oleskelulupaa Suomeen perhesiteen perusteella. Oleskeluluvan hakemisen tarkoituksena on,

Lisätiedot

Saako uhri oikeutta?

Saako uhri oikeutta? Saako uhri oikeutta? Maarit Saukko Ensi ja turvakotien liitto, Kirkkohallitus/, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Suomen Mielenterveysseura, Suomen Punainen Risti,Suomen Setlementtiliitto, Naisasialiitto

Lisätiedot

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 668/2013 Laki. ulkomaalaislain muuttamisesta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 668/2013 Laki. ulkomaalaislain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 2013 668/2013 Laki ulkomaalaislain muuttamisesta Annettu Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 2013 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan

Lisätiedot

Päivätyökeräys 2015 2016. Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta.

Päivätyökeräys 2015 2016. Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta. Päivätyökeräys 2015 2016 Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta. Kuka on pakolainen? Pakolainen on henkilö, jolle on myönnetty turvapaikka kotimaansa ulkopuolella. Hän on paennut sotaa,

Lisätiedot

MITÄ TIETOSUOJA TARKOITTAA?

MITÄ TIETOSUOJA TARKOITTAA? EU-tietosuoja-asetuksen vaikutukset koulutuskierros Yhteistyössä tietosuojavaltuutetun toimisto ja FCG / Maaliskuu 2015 MITÄ TIETOSUOJA TARKOITTAA? Reijo Aarnio tietosuojavaltuutettu Tietosuojavaltuutetun

Lisätiedot

POTILAAN VALINNAN VAPAUS

POTILAAN VALINNAN VAPAUS POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI POTILAAN VALINNAN VAPAUS Aino-Liisa Oukka dos., johtajaylilääkäri PPSHP Asiakaslähtöisyys MIKSI? potilaan vahvempi osallistaminen hoitoonsa yleinen asenneilmapiiri

Lisätiedot

PAPERITTOMIEN MAJATALO: MILLAISIA RATKAISUJA ULKOMAALAISTEN ASUNNOTTOMUUTEEN HELSINGISSÄ?

PAPERITTOMIEN MAJATALO: MILLAISIA RATKAISUJA ULKOMAALAISTEN ASUNNOTTOMUUTEEN HELSINGISSÄ? PAPERITTOMIEN MAJATALO: MILLAISIA RATKAISUJA ULKOMAALAISTEN ASUNNOTTOMUUTEEN HELSINGISSÄ? 27.5.2015 Markus Himanen Puh. +358 400 409 596 vapaaliikkuvuus@gmail.com www.vapaaliikkuvuus.net www.facebook.com/vapaaliikkuvuus

Lisätiedot

Ohje 10/2013 1 (6) Dnro 7223/06.00.00.05/2013 6.9.2013. Jakelussa mainituille

Ohje 10/2013 1 (6) Dnro 7223/06.00.00.05/2013 6.9.2013. Jakelussa mainituille Ohje 10/2013 1 (6) Jakelussa mainituille Ympärivuorokautinen suun terveydenhuollon päivystys on kuntien ja sairaanhoitopiirien lakisääteinen velvollisuus Valvira muistuttaa terveyskeskuksia ja sairaanhoitopiirejä

Lisätiedot

Mitä tarkoitetaan monimuotoisuudella ja yhdenvertaisuudella?

Mitä tarkoitetaan monimuotoisuudella ja yhdenvertaisuudella? Työpaikkavalmenta koulutusmateriaali Mitä tarkoitetaan monimuotoisuudella yhdenvertaisuudella? Sisältö Mitä monimuotoisuus ssä tarkoittaa? Yhdenvertaisuus syrjinnän kielto ssä lakien puitteissa Positiivinen

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain laajennetun valinnanvapauden ja potilasdirektiivin merkitys kuntoutuspalvelujen kannalta

Terveydenhuoltolain laajennetun valinnanvapauden ja potilasdirektiivin merkitys kuntoutuspalvelujen kannalta HYKS-Operatiivinen tulosyksikkö Vesa Perhoniemi 11.9.2014 11.9.2014 Terveydenhuoltolain laajennetun valinnanvapauden ja potilasdirektiivin merkitys kuntoutuspalvelujen kannalta Vesa Perhoniemi hallinnollinen

Lisätiedot

Ilmoitus oikeuksista

Ilmoitus oikeuksista Ilmoitus oikeuksista Tästä lehtisestä saat tärkeää tietoa oikeuksista, jotka sinulla on ollessasi Oikeuksilla tarkoitetaan tärkeitä vapauksia ja apua, jotka ovat lain mukaan saatavilla kaikille. Kun tiedät

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

KP- ja TSSsopimuksen. sisältämät ehdottomat oikeudet

KP- ja TSSsopimuksen. sisältämät ehdottomat oikeudet KP- ja TSSsopimuksen sisältämät ehdottomat oikeudet 1 Core Human Rights in the Two Covenants Yhdistyneet kansakunnat Ihmisoikeusvaltuutetun toimisto (OHCHR) Syyskuu 2013 Epävirallinen suomenkielinen käännös

Lisätiedot

Yleistä maahanmuutosta. suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt. (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset)

Yleistä maahanmuutosta. suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt. (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset) Yleistä maahanmuutosta suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset) Suomen väestöstä ulkomaalaisia vuonna 2012 oli n.4 % (195 511henk.)

Lisätiedot

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö Seksuaalisuus on Erottamaton

Lisätiedot

Tervetuloa Helsingin- (Kaarlenkadun ja Punavuoren) ja Metsälän vastaanottokeskuksien esittelyyn

Tervetuloa Helsingin- (Kaarlenkadun ja Punavuoren) ja Metsälän vastaanottokeskuksien esittelyyn Tervetuloa Helsingin- (Kaarlenkadun ja Punavuoren) ja Metsälän vastaanottokeskuksien esittelyyn Asiaankuuluvia käsitteitä maahanmuuttaja - yleiskäsite, joka koskee eri perustein maasta toiseen muuttavia

Lisätiedot

Tiedätkö lasten ihmisoikeuksista?

Tiedätkö lasten ihmisoikeuksista? Tiedätkö lasten ihmisoikeuksista? Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille, myös jokaiselle lapselle. SUOMI FINNISH Lapsia ovat alle 18-vuotiaat. Mitä YK:n lapsen oikeuksien sopimus tarkoittaa? Yhdistyneet Kansakunnat

Lisätiedot

Vähemmistövaltuutetun vuosi 2010 Minoritetsombudsmannens år 2010. 15.6.2011 Maria Swanljung

Vähemmistövaltuutetun vuosi 2010 Minoritetsombudsmannens år 2010. 15.6.2011 Maria Swanljung Vähemmistövaltuutetun vuosi 2010 Minoritetsombudsmannens år 2010 15.6.2011 Maria Swanljung Espoolaisia nuoria puhumassa syrjinnästä Lisää koulumateriaalia saameksi Valtio osoitti saamenkielisten oppimateriaalien

Lisätiedot

*1409901* A-OSA + + PH4_plus 1 PERHESELVITYSLOMAKE HUOLTAJALLE HAKIJANA LAPSI. 1 Lapsen tiedot 1.1 Henkilötiedot. 2 Omat henkilö- ja yhteystietoni

*1409901* A-OSA + + PH4_plus 1 PERHESELVITYSLOMAKE HUOLTAJALLE HAKIJANA LAPSI. 1 Lapsen tiedot 1.1 Henkilötiedot. 2 Omat henkilö- ja yhteystietoni PH4_plus 1 *1409901* PERHESELVITYSLOMAKE HUOLTAJALLE HAKIJANA LAPSI Tämä perheselvityslomake on tarkoitettu sinulle, joka olet ensimmäistä oleskelulupaa Suomeen perhesiteen perusteella hakevan alle 18

Lisätiedot

YK:n vammaissopimus ja itsemääräämisoikeus. Juha-Pekka Konttinen, THL 18.1.2013 Vammaispalvelujen neuvottelupäivät

YK:n vammaissopimus ja itsemääräämisoikeus. Juha-Pekka Konttinen, THL 18.1.2013 Vammaispalvelujen neuvottelupäivät YK:n vammaissopimus ja itsemääräämisoikeus Juha-Pekka Konttinen, THL 18.1.2013 Vammaispalvelujen neuvottelupäivät YK:n vammaissopimus (CRPD) suunnannäyttäjänä CRPD viitoittaa uudenlaista ajattelutapaa

Lisätiedot

+ + OLESKELULUPAHAKEMUS TIETEELLISEN TUTKIMUKSEN SUORITTAMISTA VARTEN

+ + OLESKELULUPAHAKEMUS TIETEELLISEN TUTKIMUKSEN SUORITTAMISTA VARTEN OLE_TUT 1 *1109901* OLESKELULUPAHAKEMUS TIETEELLISEN TUTKIMUKSEN SUORITTAMISTA VARTEN Tämä oleskelulupahakemuslomake on tarkoitettu sinulle, joka haet oleskelulupaa tieteelliseen tutkimukseen tai tutkimushankkeeseen

Lisätiedot

Minulla on oikeuksia, sinulla on oikeuksia, hänellä on oikeuksia. Yleistä lasten oikeuksista

Minulla on oikeuksia, sinulla on oikeuksia, hänellä on oikeuksia. Yleistä lasten oikeuksista Minulla on oikeuksia, sinulla on oikeuksia, hänellä on oikeuksia Yleistä lasten oikeuksista Kaikilla ihmisillä on oikeuksia. Alle 18-vuotiailla lapsilla ja nuorilla on lisäksi omia erityisoikeuksiaan.

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET

LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET Tehtävän nimi (Raportti, Essee ) 31.5.2005 Oulun seudun ammattiopisto Kontinkankaan yksikkö Lähihoitajakoulutus STAP 39 T Tiina Opiskelija (opiskelijan nimi) Opettaja Onerva

Lisätiedot

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta. 1 Ikääntymisen ennakointi Vanhuuteen varautumisen keinot: Jos sairastun vakavasti enkä

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki lapsen oikeuksien näkökulmasta

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki lapsen oikeuksien näkökulmasta Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki lapsen oikeuksien näkökulmasta Ohjelmajohtaja L A S T E N S U O J E L U N K E S K U S L I I T T O Arm feltintie 1, 00150 Helsinki Puh. (09) 329 6011 toim isto@lskl.fi Lapsen

Lisätiedot

EUROOPAN TYÖMARKKINAOSAPUOLTEN VUOROPUHELU: MONIALAISET SUUNTAVIIVAT TYÖHÖN LIITTYVÄN KOLMANNEN OSAPUOLEN VÄKIVALLAN JA HÄIRINNÄN TORJUNTAAN

EUROOPAN TYÖMARKKINAOSAPUOLTEN VUOROPUHELU: MONIALAISET SUUNTAVIIVAT TYÖHÖN LIITTYVÄN KOLMANNEN OSAPUOLEN VÄKIVALLAN JA HÄIRINNÄN TORJUNTAAN EUROOPAN TYÖMARKKINAOSAPUOLTEN VUOROPUHELU: MONIALAISET SUUNTAVIIVAT TYÖHÖN LIITTYVÄN KOLMANNEN OSAPUOLEN VÄKIVALLAN JA (Epävirallinen käännös 1.12.2011) (I) JOHDANTO 1. Suuntaviivojen tavoitteena on varmistaa,

Lisätiedot