E18 Turun kehätie Naantali-Raisio, Ympäristövaikutusten arviointi ja yleissuunnitelma TAVOITETYÖPAJA MUISTIO

Transkriptio

1 1 E18 Turun kehätie Naantali-Raisio, Ympäristövaikutusten arviointi ja yleissuunnitelma TAVOITETYÖPAJA MUISTIO

2 2 1. LÄHTÖKOHTIA Varsinais-Suomen ELY-keskus on käynnistänyt lakisääteisen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA-menettely) ja yleissuunnitelman laadinnan Turun kehätien parantamisesta Naantalin ja Raision välillä. Tavoitetyöpajan tarkoituksena on saada hankkeen eri osapuolia keskustelemaan yhdessä eri toimijaryhmien näkökulmasta kehätien nykyisistä ongelmista, tarpeista ja tavoitteista E18 tien kehittämiseksi. Samalla kerätään tietoa alueen nykyisestä virkistyskäytöstä ja paikallisille tärkeistä kohteista. Työpajan antia hyödynnetään suunnittelussa ja vaikutusten arvioinnissa. 2. OSALLISTUJAT Työpajaan kutsuttiin 49 edustajaa seuraavista ryhmistä: Asukasyhdistykset Kaanaan Omakotiyhdistys ry Katteluksen asukasyhdistys Luonnonmaa-yhdistys ry Naantalin Vanhankaupungin asukasyhdistys Pernon omakotiyhdistys Raision Omakotiyhdistys ry Turun Pientalojen Keskusjärjestö Kotiseutu-/kulttuuriyhdistykset Kaanaan koulun vanhempainyhdistys ry Naantalin Kulttuuritaloyhdistys ry Raision ja Lounais-Rannikon Matkailuoppaat ry Raisio-Seura ry Vallis Gratiae yhdistys ry Harrastus- ja luonnonsuojelujärjestöt Naantalin seudun luonnonsuojeluyhdistys Raision veneseura Raisionjokilaakson luonnonsuojeluyhdistys ry Turun lintutieteellinen yhdistys Varsinais-Suomen Luonnonsuojelupiiri Raision Kaanaan Martat Ry Alueen yritykset Meyer Turku Muumimaailma Naantalin matkailu Oy Naantalin satama Naantalin Spa Neste Oyj Naantalin jalostamo Yrittäjäjärjestöt Naantalin Yrittäjät ry Raision Yrittäjät ry Kulkumuotojen järjestöt Turun seudun joukkoliikenne Föli SKAL Länsi-Suomen Kuljetusyrittäjät ry Linja-autoliitto Lounais- Suomen osasto Autoliiton Turun seudun osasto Suomen Liikenneliitto ry Turun Pyöräilijät ry Viranomaiset Varsinais-Suomen ELY-keskus (L ja Y vastuualueet) Naantalin kaupunki (maankäyttö, liikenne ja ympäristö) Raision kaupunki (maankäyttö, liikenne, ympäristö) Turun kaupunki (maankäyttö, liikenne, ympäristö) Liikennevirasto Varsinais-Suomen liitto

3 1 Työpajaan osallistui 32 henkeä, jotka edustivat seuraavia tahoja: Asukasyhdistykset Kaanaan Omakotiyhdistys ry Katteluksen asukasyhdistys Raision Omakotiyhdistys ry Kotiseutu-/kulttuuriyhdistykset Kaanaan koulun vanhempainyhdistys ry Raision ja Lounais-Rannikon Matkailuoppaat ry Vallis Gratiae yhdistys ry Alueen yritykset Meyer Turku Naantalin satama Finnlines Yrittäjäjärjestöt Naantalin Yrittäjät ry Kulkumuotojen järjestöt SKAL Länsi-Suomen Kuljetusyrittäjät ry SKAL / Turun autoilijat ry Autoliiton Turun seudun osasto Viranomaiset Varsinais-Suomen ELY-keskus Naantalin kaupunki Raision kaupunki Turun kaupunki Liikennevirasto Suunnittelukonsultti Ramboll Sakari Alaranta Jussi Satopää Valio Suominen Rami Silvan Eija Räsänen Matti Levanto Kari Laiho Yrjö Vainiala ja Jukka Kylmäoja Sari Vilen Kristiina Sunell Tero Siitonen Terhi Lauren Mika Allen Vesa Virtanen, Tiina Myllymäki, Antti Kärki Mika Hirvi, Marjut Taipaleenmäki, Elise Lehikoinen Marja Uusitalo, Antti Korte, Emma Kaitaa, Vesa-Matti Eura, Kirsi Anttila Harry Jaakkola Matti Ryynänen Jouni Lehtomaa, Sari Kirvesniemi, Anne Vehmas, Laura Lehtovuori, Laura Humppi Kuva 1. Tilaisuuden alussa esiteltiin hankkeen taustaa ja tavoitteita.

4 2 3. TYÖPAJAN KULKU 3.1 Työpajan ohjelma Työpaja järjestettiin tiistaina klo Raision kaupungintalolla. Ennen työpajaa oli kahvitarjoilua. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen projektipäällikkö Vesa Virtanen avasi työpajan ja esitteli E18 Turun kehätien kehittämistarpeita. Rambollin projektipäällikkö Jouni Lehtomaa esitteli paikalla olevat Rambollin edustajat ja kertoi käyttäjätarpeiden tunnistamisesta ja YVA-menettelystä. Virtasen alustuksesta kysyttiin, miksi kalvoilla mainitaan connections to port of Turku eikä Naantalin satamaa ole mainittu. Sovittiin, että Liikennevirastoon viedään terveisiä, että kuvassa tulisi lukea Ports of Turku and Naantali. Samoin Tukholman osalta tulisi lukea Ports of Stockholm. Naantalin satamaa pidettiin tärkeänä mm. siksi, että ainut Skandinavian reitti kumipyörillä kulkee Naantalin kautta. Vesa Virtanen totesi, että häneen voi tarvittaessa olla yhteyksissä sähköpostilla Toinen kysymys koski rautatieliikenteeseen liittyviä riskitekijöitä ja niiden huomioimista. Nämä todettiin tärkeäksi ottaa huomioon, mutta tässä vaiheessa riskitarkastelu ei vielä kuulu selvityksiin. Kommentoitiin myös, että rautatieyhteydet satamaan ovat tärkeitä, sillä TEN ydinverkon status edellyttää ratayhteyttä. Vastattiin, että E18-tieyhteys on pääpainona näissä selvityksissä, mutta ratayhteyttä ei voida sivuuttaa. Liikenneviraston edustaja on mukana hankkeessa ja Telakan liikennejärjestelyt otetaan suunnitteluun omana kokonaisuutenaan. Rautatieyhteyksiin liittyen yleisöstä tuotiin esille yhteyksien mahdollinen kehittyminen monopolin purkauduttua. Liikennevirasto selvittää myös eri vaihtoehtoja erikoiskuljetuksille ja VAK-reiteille. Alustusten jälkeen vuorovaikutusasiantuntija Anne Vehmas ohjeisti ryhmätyöskentelyä ja ryhmien tehtäviä. Ryhmätyöskentelyn päätteeksi ryhmien vetäjät kertoivat tiivistetysti ryhmissä esitetyistä näkemyksistä koko joukolle. Tilaisuuden lopuksi keskusteltiin koko osallistujajoukolla. Työpajan esitys ja muistio laitetaan hankkeen nettisivuille osoitteeseen: Ohjelma Kahvi E18 kehittämistarpeet, Vesa Virtanen Käyttäjätarpeiden tunnistaminen kehittämispolun löytämiseksi ja YVA-menettely, Jouni Lehtomaa Pienryhmätyöskentelyn teemapisteet ja ryhmät, Anne Vehmas Nykyiset ongelmat, paikalliset tarpeet ja tavoitteet Ryhmien näkemysten esittely ja yhteiskeskustelu Työpajan päätös

5 3 3.2 Ryhmien tehtävät teemapisteissä Osallistujat oli jaettu ilmoittautumisten perusteella neljään ryhmään, joista oli pyritty muodostamaan mahdollisimman heterogeeniset taustaryhmien suhteen. Kukin ryhmä kävi kahdessa teemapisteessä, jotka olivat liikenne sekä ihmiset ja luonto. Ryhmät vaihtoivat teemaa pienryhmätyöskentelyn puolivälissä. Ryhmien vetäjät ohjeistivat ryhmäläiset tekemään kartoille merkintöjä ja keskustelemaan teemoihin liittyvistä kysymyksistä. Teemapisteiden tehtävät olivat seuraavat: Liikenne Työmatkaliikenteen ongelmat ja kehittämisehdotukset? henkilöautoliikenne, pyöräily, joukkoliikenne Kuljetusolosuhteiden kehittämistarpeet? kohteittain; satamat, teollisuusalueet, jakeluliikenne ym. Matkaketjujen ja niiden solmupisteiden kehittämistarpeet? tärkeimmät kehitettävät pysäkkialueet Rinnakkaisteiden yhteystarpeet? Kehittyvät, muuttuvat tai uudet maankäyttöalueet käyttötarkoituksineen? Mitä vaikutuksia pidätte tärkeimpinä arvioida tässä hankkeessa? Ihmiset ja luonto Merkitkää asutus/virkistys -kartalle tien lähialueen käyttötapoja epäviralliset ulkoilureitit (-alueet), hiihtoladut metsästys-, marjastus- ja suunnistusalueet uimarannat, kalastuspaikat yms. muut paikallisille tärkeät kohteet Aiheuttaako nykyinen tie haittoja asuinviihtyvyydelle, virkistyskäytölle ja luonnolle? Jos niin millaisia? Estääkö nykyinen tie liikkumista? Missä? Kehittämistarpeet? Koetaanko nykyisen tien käyttö/ ylitys turvalliseksi? lapsille, nuorille, vanhuksille kävelijöille, pyöräilijöille, autoilijoille Pahimmat turvallisuuspuutteet? Mitä vaikutuksia pidätte tärkeimpinä arvioida tässä hankkeessa? Kuva 2. Ryhmillä oli käytössään nykytilan liikenneverkkokartta, maankäyttökartta, suunnitelmakartta, asutus- ja virkistyskartta sekä luonto-maisema- ja kulttuurikartta.

6 4 4. TULOKSET Ryhmät 1 ja 3 aloittivat ryhmissä, joissa teemana oli liikenne ja ryhmät 2 ja 4 ryhmissä, joissa teemana oli ihmiset ja luonto. Seuraavassa on esitetty pienryhmätyöskentelyn tuloksia. 4.1 Liikenne-teema Ryhmiä pyydettiin keskustelemaan tieosuuden nykyisistä ongelmakohdista ja tulevista tarpeista sekä muodostamaan tavoitteita, joita tulisi huomioida tulevassa suunnittelussa. Lisäksi ryhmät kirjasivat kommentteja kartoille. RYHMÄT 1 ja 2 Ensimmäisen ryhmän kanssa keskusteltiin enemmän nykytilanteen haasteista ja autoliikenteestä, ja toisessa ryhmässä enemmän joukkoliikenteestä ja pyöräilystä. Kuva 3. Ryhmä 1 työpajakarttojen äärellä Työmatkaliikenteen ennakoitavuus, turvallisuus (risteykset) Nykyiset ongelmakohdat: Kaanaan eritasoliittymän epäjatkuvuuskohta Emäntäkoulun risteys: vaarallinen Raisionkaaren mutka liittymiä tiheästi Rataliikenteen riskit Liikenteen melu tietyiltä osin Mopoautot ruuhkauttavat liikennettä, raskaan liikenteen seassa ajaminen hankalaa Liikenne Raision keskustan läpi Kehittämiskohdat: Yhteystarve Nuorikkalaan Nesteen tie salmen kohdalla: tien painuminen Nopeat pyörätieyhteydet ja bussiyhteydet, joukkoliikenteen liityntäpysäkkipaikat, pyöräpysäkit Venesataman kytkeytyminen Naantalin keskustaan Satama-alueen opasteet (tarvetta monikielisyydelle) Raskaan liikenteen sujuvuus Suunnittelussa huomioitavia asioita Telakan alueen kehittäminen: korjaustelakan laajentuminen? Monipolttoainelaitoksen vaikutus

7 5 Kuva 4. Ryhmän 1 ja 2 merkintöjä kartalla RYHMÄT 3 ja 4 Molempien ryhmien kanssa keskusteltiin paljon nykyliikenteen haasteista ja ongelmista lähinnä ajoneuvoliikenteen ja kuljetusten näkökulmista. Työmatkaliikenne: Kehätien välillä Vanto Kaanaa välityskyky ja eritasoliittymien toimimattomuus on iso ongelma; satamaliikenne Naantalin satamassa purkautuu aamuruuhkan aikaan, jolloin kehätien työmatkaliikenne ruuhkautuu. Pahimpina ruuhka-aikoina liikenne ajoittain jopa seisoo kehätiellä. Korkeatasoiset liittymät E18-tielle Vanton ja Kaanaan kohdalle sekä Järvelän eritasoliittymän rampit Naantalin suuntaan parantaisivat tilannetta. Raision keskustan kohdalla valoliittymät ongelma etenkin raskaalle liikenteelle; raskasliikenne ajaa myös paljon päin punaisia valoja Kehätien ja Ruonan yhdystien liittymä on iso ongelma. Ruonan yhdystieltä on lähes mahdotonta kääntyä aamuruuhkassa vasemmalle Raision suuntaan. Olisiko eritasoliittymän toteuttaminen Ruonan yhdystien kohdalle mahdollista? Hidasliikenne tuottaa kehätiellä sujuvuus ongelmia, koska ohitusmahdollisuuksia ei juurikaan ole. Hidasliikenne olisi saatava pois kehätieltä rinnakkaistieyhteyksiä parantamalla. Mm. Raisionkaaren jatke parantaisi rinnakkaistieyhtyeyksiä.

8 6 Meyerin telakkalla vuosina työpaikkojen määrä lisääntyy merkittävästi. Telakka-alueen liittymien toimivuus on jo nykytilanteessa huono. Joukkoliikenne kulkee pääosin rinnakkaisteitä pitkin. Joukkoliikenteen houkuttelevuutta voitaisiin lisätä vuoroväliä parantamalla ja lippuhintoja halventamalla. Pyöräily: Pyöräilyväylä Naantalin ja Raision välillä on suhteellisen hyvä nykyisellään. Raisionlahden kohdalla pyöräilyväylälle tulviva vesi on ajoittain tulva-aikana ongelmana. Pyöräilyväylän opastus on puutteellinen kehätien ja maantien 185 liittymän eli Krookilan kohdalla Turkuun päin. Samassa kohdassa kehätien ylitys on vaarallinen. Kuljetusolosuhteet: E18 -tien viitoitus loppuu Vanton eritasoliittymän kohdalle. Yhteys Vanton eritasoliittymän ja Naantalin sataman välillä kulkee teollisuusaluen läpi ja on kapea. Erikoiskuljetukset kulkevat Järvelän eritasoliittymän kautta. Satama-alueiden ja logistiikka-alueiden välinen liikenne on myös huomioitava (mm. Naantalin satamasta ajetaan terminaaliin Turun satamaan) Voimalaitoshanke lisää raskasta liikennettä noin 300 ajoneuvoa vuorokaudessa. Voimalaitos käynnistyy vuonna Rinnakkaistiet: Hyvät rinnakkaistiet tarvitaan, jotta hidas liikenne saadaan pois kehätieltä. Raisiontien läpiajoliikenne Raision keskustasta saatava vähemmäksi. Raisionkaaren jatke parantaisi rinnakkaistieyhteyksiä. Uusia rinnakkaisteitä tarvitaan Raision kaaren liittymän ja Kaanaan eritasoliittymän välille. Kehittyvistä maankäyttöalueista todettiin, että telakka-alue ja pienvenesatama pitää ottaa merkittävinä maankäyttöalueina suunnittelussa huomioon.

9 7 4.2 Ihmiset ja luonto -teema RYHMÄT 1 ja 2 Ensimmäisen ryhmän kanssa (ryhmä 2) keskustelu painottui Naantalin puolelle. Keskeisinä asioina nousivat esiin: Emäntäkoulun risteyksen haasteet. Emäntäkoulun risteysalue koettiin vaaralliseksi ylityskohdaksi ja sen toimivuuteen toivottiin parannuksia. virkistysyhteys Luolalanjärveltä. Yhteyden todettiin puuttuvan kokonaan, ja se toivottiin huomioitavaksi E18-tien parannuksen yhteydessä. Katteluksen alueen ongelmista keskusteltiin. Alueen meluhaitat nousivat esille. Lisäksi mainittiin tietä reunustavien korkeiden kallioiden olevan vaaranpaikka mm. lapsille. Myös kulkeminen nykyisen E18-tien viereisillä kevyenliikenteen tieyhteyksillä koettiin turvattomaksi. Raisionlahden arvokas virkistysalue toivottiin säilytettäväksi. Kulkuyhteyksistä piensatamaan E18-tien ali keskusteltiin Näiden yllä mainittujen asioiden lisäksi keskustelua käytiin myös Naantalin keskustan meluhaitoista, Raisionlahden kalastuspaikasta, Raisionlahden tulvavaarasta, Meri-Nuorikkalan ja Nuorikkalan alueiden täydentymisestä ja näiden alueiden virkistysyhteyksien järjestämisestä. Toisen ryhmän kanssa (ryhmä 1) keskustelua käytiin pääasiassa Raision kaupungin kohdista ja erityisesti Raisionlahden merkityksestä seudullisena kohteena. Keskeisiä asioita olivat Raisionlahden veden virtaavuuden ja vaihtuvuuden säilyminen myös E18-tien parantamisen jälkeen. Vesitasapaino koettiin erityisen tärkeäksi Raisionlahden kasvillisuuden ja linnustoarvojen kannalta. Näkymät Luolalanjärven ja Raisionlahden kohdalla. Näiden kohtien näkymät koettiin kauniina ja ne toivottiin otettavan suunnittelussa huomioon. Luonnonmukaisen mutta hoidetun kasvillisuuden ja valaistuksen merkitys nousivat esille. Erityisesti Raisionlahden merkityksestä kaupungin porttina puhuttiin.

10 8 Hirvien kulkureitistä ja ylikulusta lähellä Katteluksen aluetta keskusteltiin. Hirvivaara ja hirvikolarit ovat ongelmana tuolla alueella. Hirvien ja kauriiden ekologiset yhteydet nousivat esille. Raisionlahden meluhaitta koettiin ongelmana. Näiden lisäksi keskusteltiin myös kulkureitistä lintutornille ja pienvenesatamaan, Raisionlahden virkistysarvosta, marjastusalueista Vantontien varrella ja Luolalan alueella sekä Temppelinvuoren alueen virkistysarvoista. Kuva 5. Ryhmät 1 ja 2 RYHMÄ 3 ja 4 Aluksi ryhmissä keskusteltiin tien lähialueen virkistys- ja ulkoilukäytöstä sekä muuten tärkeistä paikoista. Sitten pohdittiin tien haittoja ja estevaikutuksia sekä turvallisuutta. Kommentit on paikannettu kuvan 6 kartalle. Virkistys- ja ulkoilu Luolalanjärven ympäri kiertää polku ja sekä itä- että länsipuolella on lintutorni. Nämä lisättiin kartalle. Raisionlahden ympäristö on tärkeä virkistysalue niin paikallisille kuin kauempaakin tuleville Tien molemmin puolin kalastetaan. Kalastajat jättävät autonsa Telakkatien liittymän pohjoispuolelle, jonne tarvittaisiin suunniteltu pysäköintialue kalastajille ja muille alueen virkistyskäyttäjille. Raisionlahden pohjoispuolella on talvisin latuja. Raisionlahden pohjoispuolinen kävelyreitti on tärkeä myös siksi, että se on länsipuolen asuinalueen lasten koulureitti Kartalle merkitty Katteluksen alueen näkötorni on poltettu. Pienvenesataman etelälaidalla on entinen uimaranta. Lahden veden laatu on nyttemmin selvästi parantunut ja osa toivoi uimarantaa kunnostettavaksi käyttöön. Toisaalta vastarannan satama-

11 9 alueen toiminta jatkuu ja suunnitelmissa laajenee edelleen, joten osa ei pitänyt aluetta virkistyskäyttöön sopivana. Etelämpänä on osallistujien mielestä polkuja enemmänkin kuin kartalle on merkitty. Niitä käyttävät mm. maastopyöräilijät. Keskustelussa tuotiin esille, että alueella ei ole opastettuja näköalapaikkoja, joista näkisi merelle. Kartalle merkittiin pari korkeaa paikkaa, joista paikalliset aluetta tuntevat tietävät voivansa ihailla merimaisemia. Niitä voisi kehittää opastetuiksi näköalapaikoiksi. Toisaalta näille aluille on suunniteltu satama-alueiden laajennusta. Kuva 6. Ryhmät 3 ja 4 Nykyisen tien haitat Liikennemelu on ongelmallista Katteluksen asuinalueella, jossa laakson yli rinteeseen kantautuvaa melua on vaikea suojata meluestein. Liikennemelusta kärsitään myös Naantalin Viluluodon ja Raisionlahden alueella. Kevyen liikenteen väylällä tulvii, kun vesi on korkealla. Puuttuvia kulkuyhteyksiä tien yli todettiin olevan Naantalissa Satamatien ja rataylityksen välillä kaavoitettavalle alueelle sekä Luolalanjärven kohdalla virkistyskäyttäjille. Nykyiset tienylitys- ja alituspaikat todettiin tarpeellisiksi säilyttää jatkossakin tien estevaikutuksen vähentämiseksi. Raisionlahdella kalastajilla on tarve päästä kulkemaan siltojen molemmille puolille. Nyt hyppivät tiellä. Raision puolella suojatieylitykset vaarallisia. Tasoylitykset koettiin yleensäkin vaarallisiksi autojen suurten nopeuksien vuoksi. Naantalin sataman läheisyyteen kaivattiin rekkakuskeille suunnattua parkkialuetta viikko- ja vuorokausilepoa varten. Sen pitäisi olla lähellä satamaa ja peruspalveluja (ravinto, peseytyminen), koska rekalla ei saa ajaa lepoaikana. Eikä se saisi jäädä sataman laajennusten alle.

12 10 Tärkeimmiksi arvioitaviksi vaikutuksiksi ryhmä 4 listasi seuraavat: Meluhaitta Estevaikutus Turvallisuuspuutteet Liittymät Suojatiet ilman liikennevaloja Rinnakkaisväylien puuttuessa raskaat ja hitaat (mopoautot) ajoneuvot häiritsevät muuta liikennettä Tärkeimmiksi asioiksi ryhmä 3 listasi seuraavat: Raisionlahden virkistysalueen kehittäminen Näköalapaikat merelle Tien ylityspaikat (erityisesti Luolalanjärven ja Raisionlahden kohdalla) Melun torjunta Rekkaparkki viikko- ja vuorokausilepoa varten

13 11 5. YHTEISKESKUSTELU Ryhmien kirjaamia asioita nykytilasta, tavoitteista ja ongelmakohdista koottiin seinälle tai heijastettiin valkokankaalle yhteiskeskustelua varten. Seuraavassa on esitetty pienryhmätyöskentelyn tuloksia kootusti teemoittain sekä yhteiskeskustelussa esille nousseita asioita. Liikenne-teema: Nykyiset ongelmakohdat: Vaaralliset tai toimimattomat risteykset ja liittymät (Kaanaan eritasoliittymän epäjatkuvuuskohta, Emäntäkoulun risteys, Raisionkaaren mutka) Työmatkaliikenteen ruuhkautuminen aamuisin mm. satamaliikenteen purkautuessa Liikenteen sujuvuus (raskas liikenne ja hitaat ajoneuvot kuten mopoautot häiritsevät muuta liikennettä, ohitusmahdollisuudet vähäiset) Raision keskustan valoliittymät ongelma raskaalle liikenteelle Meluhaitat (mm. Kattelus) Kehittämiskohdat: Työmatkaliikenteen ennakoitavuus, sujuvuuden parantaminen Toimiva joukkoliikenne, pyöräily ja kävely-yhteydet (joukkoliikenteen liityntäpysäkkipaikat, pyöräpysäkit, nopeat pyörätieyhteydet) Rinnakkaistiet Turvallisuus (risteykset, suojatiet) Asuinalueiden yhteystarpeet (mm. Nuorikkala) Satama-alueen opasteet (tarvetta monikielisyydelle) ja liittymät Liikenteen sujuvuus Yhteydet pienvenesatamaan Suunnittelussa huomioitavia asioita Telakan alueen kehittäminen: korjaustelakan laajentuminen? Meyerin telakan työpaikkojen määrän lisääntyminen Monipolttoainelaitoksen vaikutus Rataliikenteen riskit Ihmiset ja luonto-teema: Nykyiset ongelmakohdat: Hirvikolarit lähellä Katteluksen aluetta (hirvien kulkureitti huomioitava) Katteluksen ja Viluluodon asuinalueiden sekä Raisionlahden meluhaitat Kevyen liikenteen väylällä tulvii, kun vesi on korkealla. Kehittämiskohtia: Virkistysyhteys Luolalanjärvelle Nykyisten tien ylitys- ja alituspaikkojen turvallisuuden parantaminen, yhteydet tarvitaan Rekkaparkkialue

14 12 Suunnittelussa huomioitavia asioita: Puuttuvat kulkuyhteydet Naantalista Satamatien ja rataylityksen välillä kaavoitettavalle alueelle sekä Luolalanjärven virkistysreitille ja lintutorneille. Kauniit näkymät ja näköalapaikat (mm. Luolalanjärven ja Raisionlahden kohdalla) Raisionlahden arvokkaan virkistysalueen säilyttäminen Raisionlahden veden virtaavuuden ja vaihtuvuuden säilyminen kasvillisuuden ja linnustoarvojen kannalta Kalastajille pysäköintialue ja tienylitysmahdollisuus siltojen luona Tulvariskit Nuorikkalan ja Naantalin satama-alueiden täydentyminen ja virkistysyhteyksien järjestäminen Temppelivuoren alueen virkistysarvot Arvioitavia vaikutuksia Meluhaitta Estevaikutus Turvallisuuspuutteet Koko osallistujajoukon yhteisessä keskustelussa tuotiin esiin mm. seuraavia asioita: Tie on näyteikkuna, minkä takia ympäristöstä tulisi huolehtia. E18:n tavoite tulisi olla visuaalisesti kiehtova ja tulisi suunnitella osaksi kokonaisuutta. Konsultilla on osana tehtäväänsä ideoida miljöötä. Suunnittelussa tulisi huomioida paikkakunnalle ominaisten asioiden korostaminen. Esimerkkinä Venesatamassa on niitetty lepikkoa, jotta maisema näkyy. Myös pimeän ajan huomioiminen on tärkeää ja tästä hyvänä esimerkkinä on Jyväskylän rantaväylä. Keskustelua herätti myös se, miten maankäyttö muuttuu ja onko muutoksia huomioitu riittävästi. Kasvaako esimerkiksi Telakan ympäristö enemmän kuin nyt osataan arvioida? Merenpinnan nousu nostettiin esiin, koska se on tärkeää huomioida suunnittelussa. Asiaa selvitetään tämän työn yhteydessä. Tulvasuojelusuunnitelma on yhtenä työn lähtöaineistona.