KIRKKONUMMEN KUNTA VUODEN 2014 TALOUSARVION JA VUOSIEN TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAKEHYS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KIRKKONUMMEN KUNTA VUODEN 2014 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2015 2016 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAKEHYS"

Transkriptio

1 KIRKKONUMMEN KUNTA VUODEN 2014 TALOUSARVION JA VUOSIEN TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAKEHYS Kunnanhallitus

2 SISÄLLYSLUETTELO KUNTATALOUDEN KEHITYSNÄKYMÄT... 1 KIRKKONUMMEN KUNNAN TALOUDEN KEHITYS VUODEN 2014 TALOUSARVION- JA TALOUSSUUNNITELMAN KÄYTTÖTALOUSOSAN LAADINTAKEHYS TOIMIELINTASOLLA TALOUSARVION- JA TALOUSSUUNNITELMAN TOTEUTTAMINEN... 23

3 1 KUNTATALOUDEN KEHITYSNÄKYMÄT (Kuntataloustiedote 1/13) Yleinen taloudellinen tilanne Eurokriisin nykyvaiheita Maailmantalouden näkymät ovat Suomen kansantalouden kannalta edelleen heikot. Vaikka koko maailman bruttokansantuotteen kasvu onkin kolmen prosentin luokkaa, niin euroalueella kasvu on ollut vaisua eikä sanottavaa piristystä ole luvassa ennen vuotta Suomen talous seuraa pitkälti muuta Eurooppaa ja varsinkin maamme viennin kehitys on haavoittuvainen. Suomen viennille arvioidaan varsin vaatimatonta kasvua lähivuosina ja suhdannenousu voikin tapahtua näillä näkymin vasta vuonna Vallitseva epävarmuus finanssikriisin hoitamisen onnistumisesta hidastaa myös Suomessa työllisyyden kasvua ja kuntatalouden näkymät kiristyvät lähivuosina valtiontalouden sopeutustoimien ja verotulojen vaimean kasvun takia. Euroopan talouskehitys on yhä riippuvainen kriisin hoidosta. Euromaiden kokonaistuotanto supistui viime vuonna 0,5 prosenttia. Kasvu hidastui talouksissa, jotka aiemmin ovat vastanneet huomattavasta osasta kasvua. Tänä vuonna euroalueen BKT:n arvioidaan supistuvan saman verran. Kriisin syveneminen viime keväästä alkaen sekä kiristynyt finanssipolitiikka ovat painaneet kasvunäkymiä. Kun käytetään mittarina vuoden 2008 kokonaistuotannon tasoa, Yhdysvallat on sen jo ohittanut. Koko euroalueella ja Suomessa taso on saavuttamatta. Kasvu nopeutunee loppuvuonna, jos rahoitusmarkkinoiden luottamus säilyy ja kriisimaiden vajeet saadaan kestävälle uralle. Kansainvälisen kaupan elpyminen merkitsisi vuoden jälkipuoliskolla tilauksia myös euroalueelle. Kasvuerot euromaiden välillä ovat yhä selkeät. Kriisivaltioiden (Kreikka, Portugali, Italia, Espanja) tuotanto vähenee selvästi. Saksan talous on menestynyt odotuksia paremmin, sillä kotimaista kysyntää on saatu kasvatettua ja taloutta tasapainotettua. Ranskan kehitys aiheuttaa huolta, ja maan odotetaan pitävän kiinni budjettitavoitteistaan. Kriisi on osoittanut euroalueen keskinäisen riippuvuuden, minkä vuoksi EU:n tasolla finanssi- ja talouspolitiikan koordinaatiota ja sääntelyä on pyritty uudistamaan. Maailmantalouden keskeisin riski liittyy EU:n kykyyn saada ongelmamaiden julkisen sektorin rahoitusjärjestelmä vakautettua. Mahdollinen taloudellisen ja sosiaalisen kahtiajaon syventyminen EU:ssa lisää riskejä. Näin ollen myös yhteisymmärryksen saavuttaminen kriisinhoidon välineistä on ollut haasteellista. Julkisesti on kiistelty talouskurin ja elvytyksen suhteesta rahoitusmarkkinoiden luottamuksen palauttamiseksi pitkällä aikavälillä. Syksyllä 2012 Euroopan Keskuspankki ilmoitti ostavansa rajattomasti kriisimaiden lyhyitä velkakirjoja jälkimarkkinoilta ehdolla, että kriisimaa hakeutuu Euroopan vakausmekanismin (EVM) rahoituksen piiriin. Lupaus rauhoitti markkinat, mutta kriisi ei ole ohi. Kriisimaiden on yhä toimittava itse julkisen taloutensa tervehdyttämiseksi. Uusia epävarmuustekijöitä ovat Italian poliittinen tilanne, Kyproksen pankkikriisin jälkihoito sekä euron arvon kehitys. Talouskehityksen arvioinnin ja rahoitusmarkkinoiden toimivuuden kannalta olisi tärkeätä, ettei velkakirjojen ostolupaus hämärrä varsinaisten talouden indikaattoreiden merkitystä. Viime aikoina on arvuuteltu jonkinasteisen valuuttasodan mahdollisuutta, kun

4 2 Japanin jenin arvo putosi hallituksen elvytyspyrkimyksien takia. Myös länsimaiden kevyt rahapolitiikka on nähty riskinä. G20-maat ovat kieltäneet valuuttasodan mahdollisuuden. Euron vahvistuminen viime kesän ja alkuvuoden välillä on kuitenkin varjostanut euroalueen vientinäkymiä. Niinpä kevyt rahapolitiikka tuleekin jatkumaan ja lyhyet korot pysyvät matalina, sillä kriisimaat tarvitsevat pitkään myös rahapoliittista tukea. EU:n komissio ennustaa inflaation hidastuvan ja vakiintuvan vuonna 2014 noin 1,7 prosentin tasolle koko EU:ssa ja 1,5 prosenttiin euroalueella, mikä kehitys toteutuessaan myös vähentää korkopaineita. Euroopan ja Suomen paikallissektorin kannalta erityisesti työttömyyden kasvu on suuri uhka. Vuonna 2009 valtiot vielä tukivat kuntia, mutta nyt ei elvytysvaraa ole. Epävarmuus hidastaa työllisyyden kasvua ja siten verotulojen kehitystä. Tämän vuoden työttömyysasteeksi euroalueella komissio arvioi 12,2 prosenttia. Taloudellinen tilanne Suomessa Suomen bruttokansantuote väheni 0,2 prosenttia vuonna Kansantaloutemme oli viime vuonna käytännöllisesti katsoen taantumassa, vaikka kahden peräkkäisen neljänneksen supistumiselta vältyttiinkin. Ensimmäisellä neljänneksellä tuotanto kasvoi hieman, kun taas toisella neljänneksellä volyymi supistui yli prosentin. Kolmannella neljänneksellä tuotanto lisääntyi hieman. Ennakkotietojen mukaan tuotanto väheni puolella prosentilla viimeisellä neljänneksellä. Loka-joulukuussa supistumista tapahtui lähes kaikilla toimialoilla, eniten sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa, metalliteollisuudessa sekä rakentamisessa. Metsäteollisuuden tuotanto sen sijaan kasvoi viimeisellä neljänneksellä lähes viisi prosenttia. Viime aikoina laadituissa kokonaistaloudellisista kehitystä koskevissa ennusteissa on esitetty toisistaan poikkeavia kehityskuvia Suomen kansantalouden näkymistä lähivuosina. Taloudellisen kasvun arvioidaan kuitenkin yleisesti olevan Suomessa lähivuonna hidasta. Tänä vuonna tuotanto kasvanee vain puolisen prosenttia. Taloudellisen toimintaympäristön kehityksen ohella kansantaloutemme lähivuosien kehitykseen vaikuttavat talouspoliittiset toimenpiteet. Niiden mitoittamisessa ja ajoituksessa on otettava huomioon suhdannetilanteen ohella kansantaloutemme rakenteisiin ja niiden vahvistamiseen liittyvät näkökohdat. Valtiovarainministeriö arvioi lähivuosien kokonaistuotannon määrän keskimääräiseksi vuotuiseksi kasvuksi 1-2 %. Inflaation kiihtyminen keväällä 2011 johti siihen, että Euroopan Keskuspankki nosti korkotasoa. Nyttemmin euroalueen talouskasvun heiveröisyys on merkinnyt pidättyvyyttä korkotason nostamisessa, eikä ohjauskoron lisäalentaminen ole täysin poissuljettu. Likviditeetin lisääminen markkinoille on alentanut markkinakorkoja. Öljyn hinnan kohoaminen on kuitenkin yksi keskeinen uhkakuva maailmantalouden kehityksessä. Suomessa arvonlisäveron korottaminen osana veropoliittisia toimenpiteitä kohottaa osaltaan kuluttajahintoja tänä vuonna vuositasolla noin 0,6-0,7 prosenttia. Vuonna 2013 kuluttajahintaindeksin arvioidaan kohoavan vuositasolla keskimäärin 2,1 %. Kuluttajahintojen nousuvauhti kiihtynee 2,5 prosenttiin vuonna Valtiovarainministeriö on arvioinut tuoreimmassa suhdannekatsauksessaan palkansaajien yleisen ansiotasoindeksin kohoavan tänä vuonna 2,4 %. Raami-sopimuksen mukaiset palkkaratkaisut merkitsevät sitä, että ansiotason kohoaminen on vuonna 2013 hitaampaa kuin viime vuonna. Valtiovarainministeriön tekninen oletus yleisen ansiotasoindeksin noususta vuonna 2014 on 2,5 %. Työmarkkina-järjestöjen kevättalvella käymät tunnustelut eivät johtaneet yleiseen -, jossa yhtenä vaihtoehtona olisi ollut nykyisten sopimusten jatkaminen ja mahdollinen palkkojen tason tarkistus nykyisten sopimuskausien päättymisten jälkeen. Kunta-alalla nykyinen sopimuskausi päättyy

5 3 Työllisyys säilyi korkealla tasolla vuoden 2008 loppuun saakka. Selkeä käänne huonompaan tapahtui vuosien 2008 ja 2009 vaihteessa, minkä jälkeen työllisyystilanne heikkeni merkittävästi. Työttömyysaste nousi parisen prosenttia ja oli vuonna 2009 keskimäärin 8,2 %. Työllisyystilanne heikkeni edelleen vuonna 2010, mutta odotettua vähemmän. Keskimääräinen työttömyysaste aleni vuonna 2011 edellisen vuoden tasosta puolisen prosenttiyksikköä. Vuonna 2012 työttömyysaste säilyi edellisen vuoden tasolla ja oli 7,7 %. Työttömänä oli Tilastokeskuksen mukaan viime vuoden aikana keskimäärin vähän yli kaksisataatuhatta henkilöä. Työllisyys kääntyi vuonna 2012 lievään nousuun. Työllisyysaste alkaa ennusteiden mukaan kuluvan vuoden notkahduksen jälkeen nousta väestörakenteen muutosten johdosta. Työvoiman kysyntä kasvaa ensi vuonna kuitenkin vain niukasti jos ollenkaan, koska kokonaistuotannon kasvu pysynee valtiovarainministeriön ennustamissa melko vaatimattomissa kasvuluvuissa. Tähän viittaavat myös Tilastokeskuksen tiedot työttömyyden kasvusta helmikuussa vuositasolla. Keskimääräisen työttömyysasteen valtiovarainministeriö arvioi olevan hieman yli kahdeksan prosenttia tänä ja ensi vuonna. Kuntien menot vuosina Tilastokeskuksen julkaisemien kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätösarvioiden mukaan toimintamenojen kasvu hidastui hieman edellisvuosista ja oli viitisen prosenttia. Palkkausmenot eli palkat ja muut henkilöstömenot lisääntyivät 3,7 %. Kunta-alan palkkasumma kasvoi vuonna 2012 hieman nopeammin kuin kunta-alan ansiotasoindeksin kehityksen perusteella voitiin päätellä. Syinä ovat henkilökunnan määrän ja rakenteen kehitys sekä lomapalkka-velan kirjaamistavan muutos. Tavaroiden ja palvelujen ostot lisääntyivät edelleen nopeasti eli 6,4 %. Tänä vuonna toimintamenojen kasvu hidastunee 3,5-4 prosenttiin. Hidastuva suuntaus jatkunee edelleen vuonna 2014, jos kunta-alan palkkaratkaisu on maltillinen ja kustannustason kohoaminen jää ennustettuun. Kunta-alalla saavutettiin vuoden 2011 syksyllä neuvottelutulos virka- ja työehtosopimuksista vuosille Sopimukset tulivat voimaan vuoden 2012 tammikuun alusta. Sopimus on voimassa 26 kuukautta ja sopimuskausi päättyy Koko sopimuskauden kustannusvaikutus on lähes 4,5 % kaikilla sopimusaloilla. Jatkossakin kuntatalouden palkanmaksuvara riippuu lähinnä yleisen talouskehityksen siivittämästä kuntien omien verotulojen kasvusta. Valtion osallistumisen lisääminen toimintamenoihin ja sitä kautta palkkaus- ja henkilöstökustannusten rahoitukseen ei näillä näkymin ole mahdollista. Kunta-alan ansiotasoindeksin kohoamisen arvioidaan hidastuvan viime vuoden 3,4 prosentista ja olevan tänä vuonna 2,4 %. Tämä arvio sisältää viime vuodelta siirtyvän palkkaperinnön ja kuluvan vuoden sopimuskorotukset sekä liukuma-arvion. Vuonna 2014 kunta-alan ansiotasoindeksin nousuksi arvioidaan laskentateknisenä oletuksena 2,5 %, joka vastaa valtiovarainministeriön laskentateknistä oletusta yleisen ansiotasoindeksin keskimääräisestä kohoamisesta ensi vuonna. Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksujen perusteet vuodelle 2013 vahvistettiin viime vuoden lopulla. Valtiontalouden kehyspäätöksessä vuosille on esitetty oletusarvot maksujen suuruudelle kyseisinä vuosina. Viime vuosien päätöksissä yleinen piirre arvioidussa maksujen kehityksessä on ollut, etteivät maksujen tasot merkittävästi muuttuisi tarkasteluajanjaksona. Kehyskaudella trendi näyttäisi olevan lievästi aleneva sen johdosta, että työnantajan eläkevakuutusmaksu (KuELmaksu) alenee. Kuntatyönantajan keskimääräinen sosiaalivakuutusmaksujen taso suhteessa palkkasummaan näyttäisi säilyvän tulevalla kehyskaudella keskimäärin noin 30 prosentissa. Kuntatyönanta-

6 4 jan sairausvakuutusmaksu on tänä vuonna 2,04 % maksun perusteena olevasta palkasta. Maksun suuruudeksi vuodelle 2014 on esitetty kehyspäätöksen liitteenä olevassa peruspalveluohjelmassa prosenttiluku 2,14. Kuntatyönantajan työttömyysvakuutusmaksu on vuonna 2013 palkkasumman ensimmäiseen euroon asti 0,80 % palkkasummasta ja sen ylittävältä osalta 3,20 %. Työttömyysvakuutusmaksun arvioidaan kehyspäätöksessä alenevan vuonna 2014 keskimäärin noin 0,14 prosenttiyksikköä. Kun keskimääräinen kunta-alan työttömyysvakuutusmaksu on tänä vuonna noin 3,06 %, niin vuonna 2014 sen arvioidaan olevan noin 2,92 %. Päätös työttömyysvakuutusmaksuista vuodelle 2014 tehdään syksyllä. Maksun euromääräiseen palkkasummaan on lähivuosina odotettavissa muutoksia mm. inflaatiotarkistusten muodossa. Työttömyysvakuutusmaksun kehitys riippuu lähinnä työttömyyden kehityksestä eikä näillä näkymin ole olemassa suuria maksujen korotuspaineita keskipitkällä aikavälillä. Kuntatyönantajan keskimääräinen KuEL-maksu on ollut vuosina samansuuruinen eli noin 23,6 % palkkasummasta. Tänä vuonna keskimääräinen maksutaso on 23,9 %. Jäsenyhteisöjen todellinen työnantajamaksu poikkeaa yleensä keskimääräisestä maksusta. Tällä hetkellä käytettävissä olevan tiedon mukaan työnantajan keskimääräinen eläkemaksu alenisi hieman lähivuosina ja olisi ensi vuonna 23,6 % suhteessa KuEL-palkkasummaan. Palkansaajan vakuutusmaksun suuruudesta tehtävä päätös vaikuttaa työnantajan osuuteen. Kehys-päätöksen mukaan palkansaajan eläkemaksut kohoavat kehyskaudella, kun sen sijaan kuntatyönantajan maksutaso jonkin verran alenisi kehyskaudella. Vuonna 2014 palkansaajan keskimääräinen eläkemaksu saattaa kohota lähes puoli prosenttiyksikköä. Opettajien keskimääräinen VaEL-maksu alenee tämän vuoden 19,4 prosentista ensi vuonna 0,4 prosenttiyksikköä ja on tämän hetkisen arvion mukaan siten 19,0 vuonna Työnantajan eläkemaksun lievästi aleneva trendi on odotettavissa aina vuoteen 2017 asti. Kunta-alan kustannustaso kohosi vuonna 2012 esimerkiksi peruspalvelujen hintaindeksillä mitattuna 3,2 %. Tänä vuonna peruspalvelujen hintaindeksillä mitattu kustannustason nousun arvioidaan olevan viime vuotta hitaampaa. Vuonna 2013 kustannustason kohoaminen hidastuisikin arviolta 2,3 prosenttiin. Ensi vuoden kustannustason muutos lienee samaa luokkaa, mutta kunta-alan kustannustason muutos riippuu olennaisesti vuoden 2014 palkkaratkaisusta. Kuntien verotulot Vuonna 2012 kuntien verotilitykset kasvoivat keskimäärin runsaan prosentin. Kuntien tuloveron tilitykset kohosivat muutamaa edellistä vuotta nopeammin eli lähes neljä prosenttia. Yhteisöveron tilitykset alenivat erittäin paljon, yli 27 %. Kiinteistöveron tilitykset lisääntyivät kuutisen prosenttia. Tilityksiä kertyi viime vuonna 19,3 miljardia euroa. Vuonna 2013 kunnallisveron tilityksiä lisäävät ansiotulojen noin kolmen prosentin arvioitu kasvu. Myös kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti kohosi tälle vuodelle 0,13 prosenttiyksikköä ja on 19,38. Tilityksiä kasvattavat osaltaan kunnallisverotuksen tuloista tehtävien vähennysten säilyminen perusteiltaan nimellisesti lähes ennallaan, jolloin vähennysaste alenee. Pieniä perustemuutoksia tehdään perusvähennykseen ja laskennallisesta verosta tehtävään työtulovähennykseen. Valtion vuoden 2013 talousarviossa yllä mainittujen veroperustemuutoksien vaikutukseksi arvioitiin 30 miljoonaa euroa. Kun otetaan huomioon eräät kuntien tuloveroja lisäävät veroperustemuutokset, niin nämä vähentävät kunnallisveroa yhteensä 12 miljoonaa euroa. Menetykset kompensoidaan täysimääräisesti valtionosuusjärjestelmän kautta valtionosuuksia lisäämällä. Tänä vuonna kunnallisveron tilitykset kasvanevat noin 3,5 prosenttia. Vuonna 2014 ansiotulojen kasvuvauhti pysynee kuluvan vuoden tasolla. Viime vuonna kehysriihessä päätettiin luopua väliaikaisesti vuosina ansiotuloverotuksen indeksitarkistuksista. Tämä

7 5 kasvattaa osaltaan kunnallisveron tuottoa myös vuonna Maaliskuun kehysriihessä päätettiin eräistä ansiotuloverotuksen perusteiden muutoksista, jotka vähentävät kunnallisveron tuottoa vuonna Kunnallisveroa tilitettäneen ensi vuonna noin 3,5 % kuluvaa vuotta enemmän. Talouskehityksen paraneminen vuosina heijastui myös yhteisöveron tuottoon. Yhteisövero supistui vuonna 2009 merkittävästi, mutta vuoden 2010 kehitys palautti tuoton lähes notkahdusta edeltäneelle tasolle. Kasvu jatkui voimakkaana myös vuonna Kuntaryhmän osuutta yhteisöverosta korotettiin väliaikaisesti kymmenellä prosenttiyksiköllä vuosiksi Hallitus-ohjelmassa päätettiin, että kuntien yhteisöveron jako-osuutta jatketaan vuosina viidellä prosenttiyksiköllä korotettuna. Yhteisöjen tuloveroprosenttia alennettiin vuodesta 2012 alkaen puolellatoista prosenttiyksiköllä 24,5 prosenttiin. Aleneminen kompensoitiin kunnille kuntaryhmän jako-osuutta korottamalla. Valtiontalouden kehyspäätökseen vuonna 2012 liittyi edellä mainittu kirjaus, jonka mukaan vuosina yhteisöveron jako-osuutta kunnille jatketaan viidellä prosenttiyksiköllä korotettuna. Vuonna 2012 jako-osuus yhteisöveron tuotosta oli 28,34 %. Vuonna 2013 jako-osuus on 29,49 prosenttia, kun väliaikaisesti voimassa olevat yhteisöjen verohuojennukset kompensoidaan kunnille. Yhteisöveroa tilitettiin kunnille viime vuonna hieman yli 1,2 miljardia. Tämän hetkisessä arviossa on lähdetty siitä, että kunnille tilitetään vuonna 2013 yhteisöveroa kokonaisuudessaan 1,3 miljardia euroa eli seitsemän prosenttia enemmän kuin vuonna Hallitus päätti maaliskuun kehysriihessään alentaa yhteisöjen tuloveroprosenttia 20 prosenttiin. Hallitusohjelman mukaan tämä kompensoidaan kunnille täysimääräisesti. Kuntien jako-osuus yhteisöveron tuotosta kohoaa, mutta kompensointitavasta riippuu kuinka paljon. Tämän hetkisen arvion mukaan yhteisöveroa tilitetään kunnille 1,35 miljardia euroa vuonna Yhteisöveron tuottoon liittyy kuitenkin monia epävarmuustekijöitä sekä yleisen taloudellisen kehityksen että kuntien jako-osuutta koskevan päätöksen johdosta. Kiinteistöveron tilitykset olivat vuonna 2012 lähes 1,3 miljoonaa euroa. Vuonna 2013 kiinteistöveroa arvioidaan kertyvän yli 1,3 miljardia euroa. Maaliskuun kehysriihessä päätettiin eräistä toimenpiteistä kiinteistöveron tuoton kasvattamiseksi. Toteutuessaan ne lisäävät arvion mukaan vuoden 2014 kiinteistöveron tilityksiä noin sata miljoonaa euroa. Kiinteistöveron tuotto kasvanee ensi vuonna kymmenisen prosenttia. Tänä vuonna kuntien verotulojen tilitysten arvioidaan lisääntyvän kokonaisuudessaan nelisen prosenttia. Vuonna 2014 verotulot kasvavat tämän hetkisen arvion mukaan 3,5 prosenttia. Kuntien ja kuntayhtymien velkarahoitus Luotonanto on supistunut sääntelyn kiristymisen ja heikentyneen luottokysynnän vuoksi. Tämä on näkynyt heikkona investointikehityksenä koko Euroopassa, erityisesti euroalueella ja myös Suomessa. Suomen kunnilla sen sijaan on mittavat investointitarpeet, joka puolestaan aiheuttaa paineita velkaantumiskehitykselle. Sääntely on otettava huomioon Suomenkin julkisen sektorin EMU-velan hallinnassa ja valvonnassa. Toisaalta olisi tärkeätä, että kunnat osaltaan pitäisivät investointeja yllä ja panostaisivat myös elinkeinopolitiikkaa ja työllisyyttä tukeviin investointeihin toimivaltansa puitteissa. Suomen vahvuuksia on kansainvälisesti vertaillen alhainen julkinen velka. Velan kasvuun tulee kuitenkin suhtautua kriittisesti. Epävarmuutta kuvaa hyvin myös rahoitusmarginaalien kohoaminen enemmän sääntelyn ja rahoituslaitosten vakavaraisuusvaatimusten kiristymisen vaikutuksesta kuin perinteisten markkinamekanismien heijastuksena. Vaikka korkotaso on edelleen historiallisen matala, myös kuntien korkokustannukset ovat marginaalien nousun myötä selvästi kohonneet. Suomen koko julkisen sektorin varain-

8 6 hankinnan ja kohtuullisen marginaalitason turvaamiseksi parhaan luottoluokituksen säilyminen on ensiarvoisen tärkeätä. Verotus Kehysriihen veroperustemuutokset Hallituksen kehysriihessä on tehty monia kuntien verotuloihin vaikuttavia päätöksiä. Muutoksia on tehty niin kunnallisverotuksen veroperusteisiin kuin yhteisöverotukseen ja kiinteistöverotukseenkin vuodesta 2014 alkaen. Lisäksi on päätetty vahvistaa kuntien omaa veropohjaa osoittamalla jäteveron tuottoa vastaava lisäys kunnille vuodesta 2014 alkaen. Hallitusohjelman mukaan kuntien veroperusteisiin tehtävien veroperustemuutosten aiheuttamat muutokset kuntien verotuloihin kompensoidaan täysimääräisesti. Kehysriihessä tehtyjen päätösten osalta hallitus on kuitenkin esittänyt, että yhteisöveron verokannan laskun ja osinkotulojen verotuksen muutoksen osalta kompensaatiossa otetaan huomioon ns. dynaamiset vaikutukset eikä kompensaatiota laskettaisi staattisesti. Dynaamisten vaikutusten toteutuminen on kuitenkin erittäin epävarmaa. Nyt ehdotettu kompensaatioiden laskentamalli poikkeaa aiemmasta käytännöstä ja pienentäisi kunnille maksettavia kompensaatioita merkittävästi. Kunnallisveroon vaikuttavat muutokset Kunnallisverotuksen kohteena oleviin ansiotuloihin ja verottavan tulon laskentaan tehtiin kehysriihessä useampia veroperustemuutoksia. Suurin yksittäinen ansiotuloihin ja sitä kautta kuntien verotuloihin vaikuttava muutos liittyy hallituksen päättämään osinkotulojen verotusjärjestelmän uudistamiseen. Nykyään osa muista kuin listatuista yhtiöistä saaduista osingoista verotetaan ansiotulona. Vuoden 2011 verotuksessa ansiotuloina verotettavien osinkotulojen määrä oli noin 408 milj. euroa. Nyt hallitus on linjannut, että täysin verovapaista osingoista luovutaan kokonaan vuodesta 2014 alkaen, mutta kaikki osinkotulot siirtyvät verottavaksi kokonaan tai osittain pääomatulona. Täten kunnallisveron veropohja alenee yli 400 miljoonaa euroa, jonka on laskettu alentavan kunnallisveron tuottoa staattisesti noin 80 milj. euroa. Valtiovarainministeriön vaikutuslaskelmissa on kuitenkin otettu huomioon yhteisöverotuksen ja osinkoverotuksen muutosten ns. dynaamiset vaikutukset ja sen perusteella päädytty tulkintaan, että osinkoverotuksen muutos ei alentaisi kuntien verotuloja, koska se mm. lisää taloudellista toimeliaisuutta, siirtää verotettavaa tuloa Suomeen muista maista sekä lisää yrittäjien halua nostaa osa tuotosta palkkatulona. Kehyspäätöksen mukaan osinkotulojen verotuksen muutos kompensoituu kokonaisuudessaan sitä kautta, että yrittäjät nostavat yrityksistä vastaavan määrän palkkatuloja. Tämä taas alentaa osaltaan yhteisöveron tuottoa. Muita veroperusteisiin tehtyjä muutoksia vuodelle 2014 on työtulovähennyksen enimmäismäärän korotus 30 eurolla (vaikutus kunnallisveron tuottoon -18 milj. ), perusvähennyksen enimmäismäärän korotus 30 eurolla (vaikutus -9 milj. ) ja kotitalousvähennyksen enimmäismäärän korottaminen 2000 eurosta 2400 euroon (vaikutus -9 milj. ). Vuodelle 2015 päätettiin jatkaa asuntolainan korkovähennyksen lisärajoittamista 5 prosenttiyksiköllä (vaikutus 14 milj. ; aiemmin päätetty vastaavasta rajoituksesta vuodelle 2014) sekä opintolainan korkovähennyksen poistamisesta (vaikutus 4,5 milj. ). Yhteensä staattisiksi vaikutuksiksi verotuottoon on arvioitu -116 milj. vuonna 2014 ja -97,5 milj. vuosina Vähennysten muutosten aiheuttamat muutokset (-36 milj. v. 2014; -17,5 milj.

9 7 v ) on esitetty kompensoitavaksi valtionosuuksien lisänä. Ansiotuloina verotettavien osinkojen siirtyminen pääomatuloverotukseen piiriin on esitetty jätettäväksi kompensaatiolaskelmien ulkopuolelle muutokseen liittyvien dynaamisten vaikutusten vuoksi joiden esitetään itsessään kompensoivan kunnille niistä aiheutuva verotulojen menetys. Yhteisöveroon vaikuttavat muutokset Suurin yksittäinen kuntien verotuloihin vaikuttava muutos on yhteisöverokannan alentaminen nykyisestä 24,5 %:sta 20 %:in vuodesta 2014 alkaen. Tämän on arvioitu vaikuttavan yhteisöverotuottoon kokonaisuudessaan noin 870 milj. euroa sitä alentavasti. Valtiovarainministeriö on lisäksi arvioinut, että osinkotulojen verotuksen uudistamisen takia listaamattomien yritysten omistajat nostavat yhtiöistä aiempaa enemmän palkkatuloa, joka pienentää yhteisöveron tuottoa noin 90 milj.. Yhteensä verotulojen menetys olisi siis noin 960 milj. euroa vuodelle Jos osinkoverotuksen aiheuttamia dynaamisia muutoksia ei huomioida, niin vuodelle 2014 vahvistetun kuntien jako-osuuden mukaisesti laskettuna kunnat menettävät yhteisöverotuloja edellä esitetyn mukaisesti noin 250 milj.. Vuosina yhteisöveron tuoton on ennustettu kasvavan samassa tahdissa kansantalouden tilinpidon mukaisen toimintaylijäämän kanssa joten laskennalliset verotulojen menetykset ovat tällöin vuotta 2014 korkeammat. Lisäksi hallitus on kehysriihessä päättänyt toimista joiden vaikutuksesta yhteisöveron tuotto nousee. Aiemmin päätetystä poiketen yritysten ns. T&K vähennys sekä tuotannollisten investointien korotetut poistot aikaistetaan päättymään vuoden 2015 sijaan vuoden 2014 loppuun. Muutokset korottavat yhteisöveron tuottoa vuonna 2015 arviolta yhteensä noin 188 milj.. Lisäksi on päätetty, että yritysten edustuskulut ovat vuodesta 2014 alkaen kokonaisuudessaan vähennyskelvottomia verotuksessa nykyisen 50 % vähennyskelpoisuuden sijaan jonka arvioidaan lisäävän yhteisöveron tuottoa 37 milj.. Vuodesta 2014 alkaen pitkäaikaisten poistojen poistojärjestelmä muutetaan hyödykekohtaiseksi ja yritysten korkovähennyksien vähennysoikeutta rajoitetaan aiemmin päätettyä enemmän. Näillä muutoksilla on verotuottoa lisäävä vaikutus vuodesta 2014 alkaen. Korkovähennyksen lisärajauksen arvioidaan lisäävän yhteisöveron tuottoa noin 12 milj. ja poistojärjestelmän uudistamisen 8 milj.. Staattisesti laskettuna käyttäen kuntien vahvistettuja jako-osuuksia nämä muutokset lisäävät kuntien verotuloja 16 milj. vuonna 2014 ja 71 milj. vuonna Täten kuntien verotulot vähenevät tehtyjen muutosten vaikutuksesta vuonna 2014 noin 235 milj. ja vuonna 2015 noin 192 milj.. Aiemmin hallituskaudella yhteisöverotukseen tehdyt veroperustemuutokset on kompensoitu kuntien yhteisöveron jako-osuutta muuttamalla. Myös nyt tehdyt muutokset kompensoidaan todennäköisesti vastaavasti. Kuten edellä on mainittu, niin yhteisöverokannan alentamisen kompensaation määrään liittyy suurta epävarmuutta. Kehyspäätöksen linjauksen mukaan kompensaation määrää laskettaessa otetaan huomioon ns. dynaamiset vaikutukset, joiden oletetaan nostavan yhteisöveron tuottoa jo vuonna Verokannan alentamiseen ja yhteisöveron muihin muutoksiin liittyvien dynaamisten vaikutusten on arvioitu tuottavan yhteisöverotuloina takaisin 50 % päätöksien myötä menetettävistä verotuloista. Tällä perusteella on päädytty arvioon, että kunnille kompensoitava menetys olisi noin 180 milj. vuoden 2014 tasossa. Laskentamalli poikkeaa aiemmin käytetystä ja jättäisi kompensoimatta kunnille vuonna 2014 staattisesti laskettuna noin 55 milj.. Kompensaation laskentamalliin ja sen lopulliseen määrään liittyy kuitenkin suurta epävarmuutta. Myöhempien vuosien kompensaatioiden määristä ei ollut tässä vaiheessa luotettavaa arviota.

10 8 Kiinteistöveroon vaikuttavat muutokset Valtiovarainministeriö on asettanut työryhmän selvittämään kiinteistöveron ongelmia ja kehittämisvaihtoehtoja hallitusohjelman linjausten mukaisesti. Työryhmässä on edustettuna valtiovarainministeriö, Verohallinto ja Kuntaliitto. Kehysriihessä on työryhmän esityksen mukaisesti sovittu, että kiinteistöverojärjestelmää kehitetään ensivaiheessa korottamalla verotuksen pohjana olevia arvoja lähemmäs niiden todellisia arvoja. Rakennusten verotusarvojen määräytymisperusteisiin tehdään kaksi muutosta: 1. Verotusarvon osuutta verotuksen pohjana käytettävistä jälleenhankinta-arvoista korotetaan niin, että jälleenhankinta-arvoista otetaan jatkossa huomioon 75 % nykyisen 70 %:n sijaan. Korotus on noin 7,14 % ja sen vaikutukseksi verotuottoon on arvioitu noin 55 milj. euroa. Muutos koskee kaikkia kiinteistöveron kohteena olevia rakennuksia. 2. Asuinrakennusten ikäalennuksen maksimimäärää alennetaan asteittain. Työryhmän teettämän selvityksen perusteella asuinrakennusten ikäalennusten enimmäismäärät ovat liian suuret. Käytössä olevan rakennuksen tai rakennelman arvoksi katsotaan nykyisin aina vähintään 20 prosenttia rakennuksen tai rakennelman jälleenhankinta-arvosta vuosittaisten ikäalennusten ollessa 1,25 % tai 1 % riippuen rakennuksen kantavasta rakenteesta. Teetettyjen selvitysten perusteella asuinrakennusten iän vaikutus niiden arvoon on suurinta rakennuksen valmistumisen jälkeisinä vuosina ja vaikutus laimenee vuosien myötä ja loppuu käytännössä kokonaan noin vuoden iässä rakennuksen sijainnista riippuen. Tällä perusteella nykyiset maksimissaan 80 %:n ikäalennukset ovat ylimitoitetut ja todellisen ylärajan tulisi olla enintään 50 %. Ikäalennusten ylärajaa alennetaan asteittain niin, että nykyisen 80 %:n sijaan vuonna 2014 se on 70 %, 60 % vuonna 2015 ja 50 % vuonna Vuodelle 2014 muutoksen vaikutukseksi verotuottoon on arvioitu noin 5 milj. euroa, 10 milj. euroa vuodelle 2015 ja 15 milj. euroa Maapohjien verotusarvojen määräytymisperusteisiin tehdään myös kaksi muutosta: 1. Maapohjien osalta verotuksen pohjana käytettäviä arvoja korotetaan 10 %. Maapohjien osalta verotus pohjautuu kyseisellä paikkakunnalla tai alueella vallitsevaan hintatasoon. Tätä tarkoitusta varten Verohallinnolla on käytössään ns. aluehintakartat ja aluehinnat. Kyseisiä hintoja ei ole päivitetty aktiivisesti viime vuosina ja ne ovat jääneet jälkeen yleisestä tonttimaan hintakehityksestä. Selvitysten perusteella tonttihinnat ovat kohonneet vähintään 10 % sen jälkeen kuin aluehintoja on viimeksi joltain osin päivitetty. 2. Alueilla joissa tonttihintojen päivityksiä ei ole tehty moniin vuosiin on arvostuksessa voitu käyttää hyvin alhaisia neliöhintoja. Näiden tonttien neliöhinnat korotetaan vähintään euroon. Maapohjien arvostukseen tehtävien muutosten yhteisvaikutukseksi verotuottoon on arvioitu noin 40 miljoonaa euroa. Kokonaisuudessaan kehysriihen linjausten on arvioitu lisäävän kiinteistöveron tuottoa vuonna 2014 noin 100 milj. euroa, 110 milj. euroa vuonna 2015 ja 125 milj. vuonna 2016.

11 9 Jäteveron tuoton siirtäminen kunnille Kehysriihessä on päätetty, että jäteveron tuottoa vastaava määrä tuloutetaan kunnille vuoden 2014 alusta alkaen. Jäteveron veronsaajana olisi juridisesti edelleen valtio. Valtionosuudet Valtionosuusjärjestelmän tavoitteena on kuntien vastuulla olevien julkisten palvelujen saatavuuden varmistaminen tasaisesti koko maassa kohtuullisella verorasitteella. Tämä toteutetaan tasaamalla palvelujen järjestämisen kustannuseroja sekä kuntien välisiä tulopohjaeroja. Kustannuserojen tasauksen laskentaperusteena ovat asukasmäärän ja ikärakenteen lisäksi erilaiset olosuhdetekijät. Toisena valtionosuusjärjestelmän kiinteänä osana kuntien tulopohjaa tasataan kunnan verotulojen perusteella. Kunnan valtionosuusrahoitus muodostuu hallinnollisesti kahdesta osasta: valtiovarainministeriön hallinnoimasta kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta (1704/2009) ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisesta valtionosuusrahoituksesta, jota hallinnoi opetus- ja kulttuuriministeriö. Kehysriihen vaikutus valtionosuuksiin Hallitus sopi pitämässään kehysriihessä valtiontalouden kehyksistä vuosille Hallitus linjasi kehysriihessä valtionosuuksiin kohdistuvista satojen miljoonien eurojen lisäleikkauksista. Leikkausten myötä peruspalvelujen valtionosuuksien taso laskee hallituskaudella 16 % (1,3 mrd. euroa). Kehyskauden loppuun mennessä vuosina kunnilta jää leikkauspäätösten myötä valtionosuustuloja saamatta yhteensä 6,6 mrd. euroa. Näiden valtionosuusleikkausten lisäksi hallitus on päättänyt opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain piirissä olevaan valtionosuusrahoitukseen kohdistuneista leikkauksista, jotka kohdistuvat mm. lukiokoulutukseen ja ammatilliseen peruskoulutukseen. Lisäksi vuodesta 2013 alkaen opetus- ja kulttuuritoimen hallinnonalan valtionosuusrahoitukseen ei tehdä kustannustason muutoksesta aiheutuvaa korotusta ts. indeksikorotukset jäädytetään. Vuonna 2013 jäädytyksen vaikutus kuntatalouteen oli noin 50 milj. euroa ja vuonna 2014 noin 36 milj. euroa. Kehyspäätöksen mukaan kuntien valtionosuuden harkinnanvaraista korotusta leikataan vuodesta 2015 alkaen 10 miljoonaa euroa. Tasoksi jää näin ollen 10 miljoonaa euroa. Valtionosuusuudistuksen selvitysmies Arno Miettinen jätti esityksensä valtionosuusuudistuksen alustaviksi linjauksiksi Selvitysmies korostaa alustavissa linjauksissaan järjestelmän oleellista yksinkertaistamista ja selkeyttämistä. Esityksen mukaan tavoitteeseen pääsy edellyttää sekä järjestelmän rakenteen uudelleen tarkastelua että laskentatekijöiden määrän karsimista ja päällekkäisyyksien poistamista. Valtionosuus-järjestelmän kokonaisuuden kannalta keskeisin selvitysmiehen esitys liittyy valtionosuusjärjestelmän rakenteen muutokseen. Esityksen mukaan valtionosuusjärjestelmään sisältyvää tulopohjan tasauksen painoarvoa kasvatetaan suhteessa kustannuserojen tasaukseen. Teknisesti tämä toteutetaan muuttamalla verotuloihin perustuvan valtionosuuden tasauksen tasausrajaa 81,96 prosentista täysimääräiseen (100 %). Samalla tasausjärjestelmää muutetaan veropohjan vahvistamiseen kannustavaan suuntaan alentamalla tasausta tasausrajaan saakka täysimääräisestä (100 %) 85 prosenttiin. Myös tasausvähennyksen laskentatapaan esitetään muutosta.

12 10 Selvitysmiehen esityksessä toinen merkittävä muutos liittyy toisen asteen koulutuksen rahoitukseen. Selvitysmies esittää toisen asteen koulutuksen rahoituksen yhdistämistä ikäluokkaperusteiseen kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen. Rahoitus maksettaisiin esitetyssä mallissa edelleen koulutuksen ylläpitäjälle, mikä edellyttäisi kotikuntakorvausjärjestelmän laajentamista myös perusopetuksen jälkeiseen toisen asteen koulutukseen. Selvitysmies esittää myös muutoksia valtionosuuden määräytymiseen tavoitteena järjestelmän selkeyttäminen ja yksinkertaistaminen. Esitys sisältää linjaukset määräytymisperusteiden määrän vähentämisestä, päällekkäisyyksien poistamisesta ml. tiettyjen määräytymistekijöiden poistamisesta (päivähoitokerroin, lastensuojelu, vammaisuus, valtaosa yleisen osan kriteeristöstä), säilyvien kriteerien päivityksestä (sairastavuuskerroin) ja uusien kriteerien lisäämisestä järjestelmään (vieraskielisyyden laajennus koko väestöön, työpaikkaomavaraisuus). Selvitysmies esittää myös valtionosuuslaskennan taustalla olevien hintojen tasojen ja suhteiden päivitystä. Selvitysmies kiinnittää esityksessään huomiota myös avustusten yhdistämiseksi yleiskatteelliseen valtionosuusrahoitukseen ja kuntaliitosneutraalisuuden lisäämiseen valtionosuuden määräytymisessä. Selvitysmies esittää, että kustannustenjaon tarkistus säilyy osana järjestelmää. Pääministeri Kataisen hallitusohjelman mukaan osana kuntarakenneuudistusta valtionosuusjärjestelmää uudistetaan yksinkertaisemmaksi ja selkeämmäksi. Valtionosuusperusteiden uudistamisessa tarkastellaan mm. perusteiden läpinäkyvyyttä, lukumäärää, päällekkäisyyksiä, korvaustarpeita, ajanmukaisuutta ja soveltuvuutta kuntarakenteen ja palvelutarpeiden muutoksessa. Selvitysmiehen on määrä jättää lopulliset esityksensä vuoden 2013 loppuun mennessä. Uuden valtionosuuslainsäädännön on määrä tulla voimaan vuoden 2015 alusta.

13 11 KIRKKONUMMEN KUNNAN TALOUDEN KEHITYS Vuoden 2012 tilinpäätös Vuoden 2012 tilinpäätöksen toimintatuottojen määrän muutos vuonna 2012 oli -1,5 % (2011: +2,5 %; 2010: +19,2 %; 2009: +13,6 %) ja toimintakulujen muutos +8 % (2011: +3,7 %; 2010: +2,8 %; 2009: +4,9 %). Toimintatuottojen pieneneminen vuoteen 2011 nähden selittyy osittain sillä, että perusturva sai vuonna 2011 noin miljoonan euron ylimääräisen maksutulon KHO:n päätöksen perusteella. Myös maankäyttösopimuskorvausten vuotta 2011 merkittävästi pienempi kertymä vaikutti toimintatuottojen määrään. Toimintakulujen 8 %:n kasvu oli merkittävästi suurempi kuin aiempina vuosina (2011: 3,7 %; 2010: 2,8 % ja 2009: 4,9 %). Toimintakatteen kasvu oli 10,1 % (2011: 4,0 %; 2010: -0,4 % ja 2009: 3,4 %). Verotulojen kokonaiskertymä, 159,4 milj. euroa (2011: 159,2 milj. e; 2010: 154,6 milj. e; 2009: 140,8 milj. e), kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna vain 0,2 milj. euroa eli 0,1 %. Kunnallisveron tuotto oli 3,9 milj. euroa edellisvuotta suurempi ja kunnan yhteisövero-osuus 4,1 milj. euroa alle edellisen vuoden tuoton. Kuntien osuudessa oli vuosina väliaikaisesti kymmenen prosenttiyksikön korotus, joka vuoden 2012 osalta laski viiteen prosenttiin. Valtionosuuksia kertyi 23,7 milj. euroa, mikä oli 5,5 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Verorahoitus (verotulot + valtionosuudet) väheni vuoteen 2011 verrattuna -0,6 % (2011: +3,6 %; 2010: +10,6 %; 2009: +1,3 %). Vuosikate heikkeni merkittävästi ja oli vain 4,8 milj. euroa (2011: 23,1 milj. e; 2010: 21,9 milj. e ja 2009: 4,5 milj. e). Vuosikate ei riittänyt kattamaan suunnitelman mukaisia poistoja. Vuoden tulos oli alijäämäinen -8,3 milj. euroa (2011: +10,4 milj. e; 2010: +8,9 milj. e; 2009: -6,8 milj. e). Vuosikatteen, satunnaisten erien ja tulorahoituksen korjauserien yhteisvaikutus eli omarahoitusosuus oli vuoden 2012 rahoituslaskelmassa vain 0,3 milj. euroa (2011: 19,6 milj. e; 2010: 13,7 milj. e ja 2009: 2,5 milj. e). Investointimenojen nettorahoitustarve oli 14,2 milj. euroa (2011: 16,5 milj. e; 2010: 13,1 milj. e; 2009: 33,0 milj. e). Merkittävästi heikentyneen vuosikatteen johdosta toiminnan ja investointien rahavirta oli -9,3 milj. euroa (2011: +5,6 milj. e; 2010: +0,6 milj. e; 2009: -30,5 milj. e). Pitkäaikaisia lainoja lyhennettiin vuoden aikana 9,0 milj. euroa. Rahoitustarpeen kattamiseksi nostettiin 12,5 milj. euroa uutta lainaa. Toiminnan ja investointien sekä rahoituksen rahavirtojen yhteisvaikutus kunnan rahavaroihin oli -0,5 milj. euroa (2011: -1,1 milj. e; 2010: +20,1 milj. e; 2009: -7,5 milj. e). Kunnan lainakanta oli vuoden lopussa 88,1 milj. euroa ja euroa per asukas (2011: 84,8 milj.e, e/as; 2010: 92,1 milj. euroa, e/as. ja 2009: 75,8 milj. euroa, e/as). Kunnan maksuvalmius heikkeni vuoden loppua kohti ja pitkäaikainen laina nostettiin joulukuussa. Kassan riittävyys oli tilivuoden lopussa 32 päivää (2011: 34 pv; 2010: 37 pv; 2009: 3 pv). Rahoituslaskelman tunnusluvuista lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääomaan korkojen ja lyhennysten maksuun. Tulorahoitus riittää lainojen korkojen ja lyhennysten maksamiseen, jos tunnusluvun arvo on 1 tai suurempi. Kun tunnusluvun arvo jää alle yhden, on kunnan lainanhoitokyky heikko. Lainanhoitokate oli 0,6 (2011: 2,6).

14 12 Taseen loppusumma pieneni edellisvuoteen verrattuna 2,6 milj. euroa (2011: +8,9 milj. e). Taseen vastaavaa puolella, pysyvien vastaavien aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden arvo lisääntyi vuoden aikana 0,6 milj. euroa (2011: 2,7 milj. e). Vaihtuvissa vastaavissa rahat ja pankkisaamiset ryhmä pieneni vuoden aikana 0,5 milj. euroa, 20,8 milj. eurosta 20,3 milj. euroon (2011: 1,1 milj. e, 21,9 milj. eurosta 20,8 milj. euroon). Taseen vastattavaa puolella oman pääoman määrä väheni tilikauden alijäämän verran eli 8,3 milj. euroa. Vieraan pääoman määrä lisääntyi yhteensä 5,5 milj. euroa, pitkäaikainen vieras pääoma kasvoi 1,9 milj. euroa ja lyhytaikainen kasvoi 3,6 milj. euroa. Omavaraisuusaste mittaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja kunnan kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä aikavälillä. Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona voidaan pitää 70 %. 50 % tai sitä alempi omavaraisuusaste merkitsee huomattavan suurta velkarasitetta. Kunnan omavaraisuusaste heikkeni 45,1 prosentista 41,9 prosenttiin. Vuotta aiemmin omavaraisuusaste koheni 42,0 prosentista 45,1 prosenttiin ja vuonna 2010 omavaraisuusaste heikkeni 43,2 prosentista 42,0 prosenttiin vieraan pääoman kasvun seurauksena. Suhteellisen velkaantuneisuuden tunnusluku kertoo, kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvitaan vieraan pääoman takaisinmaksuun. Mitä pienempi velkaantuneisuuden tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdollisuudet kunnalla on selviytyä lainojen takaisinmaksusta tulorahoituksella. Tunnusluvun arvo suureni 2,9 prosenttiyksikköä edellisen vuoden 53,9 prosentista 56,8 prosenttiin (2011: pieneni 2,7 prosenttiyksikköä edellisen vuoden 56,7 prosentista 53,9 prosenttiin). Kertynyt ylijäämä (alijäämä) osoittaa, paljonko kunnalla on kertynyttä ylijäämää tulevien vuosien liikkumavarana, taikka paljonko on kertynyttä alijäämää, joka on katettava tulevina vuosina. Kunnan tunnusluvun arvo asukasta kohti laskettuna heikkeni eurosta 814 euroon (2011: vahvistui 770 eurosta euroon). Vuosiennuste 2013 Huhtikuun lopun tilanteesta tehdyn alustavan vuosiennusteen laadinnassa toimielinten toimintatuotot ja toimintakulut on arvioitu vuoden 2012 tilinpäätöksen, alkuvuoden toteutuman ja loppuvuoden ennusteen yhteenvetona. Perusturvalautakunnan toimintakate on toimialajohtajalta saadun alustavan arvion perusteella ylittymässä jopa viisi seitsemän miljoonaa euroa. Myös sivistystoimen toimialalla on toimintakatteen ylityspaineita noin puolentoista miljoonan euron verran. Verotulojen kertymäarviota on tarkistettu Kuntaliiton ennakkotietojen perusteella ja tällä hetkellä näyttää siltä, että talousarvion verotulotavoitetta ei saavutettaisi, vaan verotulokertymä olisi noin 1,2 miljoona euroa talousarviota pienempi. Pitkäaikaisten lainojen vähennys on talousarvion mukaisesti 9 milj. euroa ja arvion mukaan uutta pitkäaikaista lainaa nostettaisiin talousarviossa arvioidun mukaisesti 21 milj. euroa. Tämä lainannosto ei kuitenkaan riittäisi rahoitustarpeen kattamiseksi, vaan lainannostotarve olisi lisäksi 8 milj. euroa. Lainanottotarve muodostuisi siis yhteensä noin 29 milj. euroksi. Nettolainanotto olisi näin 20 milj. euroa. Vuosiennusteen vuosikate olisi vain 1,4 milj. euroa ja tilikauden tulos -13,3 milj. euroa. Ennusteen tulos heikentäisi taseen ylijäämää merkittävästi. Verrattuna vuoden 2012 tilinpäätökseen käyttötalousosan toimintamenojen kasvu olisi 3,5 % ja toimintakatteen kasvu 4,5 %.

15 13 Talouden tasapainottamisohjelma vuosille Kunnanvaltuusto hyväksyi elokuussa 2011 talouden tasapainottamisohjelman, jossa vuosille asetetuilla talouden pidon raja-arvoilla vahvistetaan sitä talouden tasapainotilaa, joka saavutettiin vuoden 2010 positiivisen tilinpäätöksen avulla. Positiivinen vuoden 2011 tilinpäätös vahvisti edelleen talouden tasapainotilaa. Tasapainotilan säilyttämiseksi ja vahvistamiseksi valtuusto asetti vahvistamassaan talouden tasapainottamisohjelmassa Kirkkonummen kunnalle seuraavat talouden hoitoa koskevat raja-arvot, jotka tulee ottaa huomioon talousarvion laadinnassa: Toimintakatteen kasvu saa vuosittain olla kuntatasolla enintään 3,2 %. Toimintakatteen jako toimielimille tapahtuu kunnanhallituksen vuosittain vahvistamien talousarvion ja -suunnitelman reunaehtojen kautta valtuuston vahvistaman tasapainottamisohjelman puitteissa. Vuosikate on vuosittain vähintään poistojen suuruinen. Kunnan lainakanta ei vuosien aikana ylitä 100 milj. euroa eikä euroa per asukas. Nettoinvestoinnit ovat vuositasolla maksimissaan 22,5 milj. euroa. Vuosina taseen ylijäämä säilyy ennallaan tai vahvistuu. Omavaraisuusaste nousee. Omavaraisuusaste vuonna 2009 oli 43,2 % ja 42,0 % vuonna (Tunnusluku ilmaisee kunnan vakavaraisuuden, alijäämän sietokyvyn ja mahdollisuuksia selviytyä sitoumuksista pitkällä aikavälillä. Tunnusluvussa oma pääoma ja siihen rinnastettavat erät suhteutetaan taseen loppusummaan korjattuna saaduilla ennakoilla). Vuosi 2012 oli tasapainottamisohjelman ensimmäinen vuosi. Vuoden 2012 tilinpäätös ei toteutunut kunnanvaltuuston vahvistamien taloudenpidon raja-arvojen puitteissa. Toimintakatteen kasvu oli merkittävästi suurempi kuin 3,2 % ja vuosikate ei riittänyt kattamaan poistoja. Lainakannan ja nettoinvestointien osalta vuosi toteutui raja-arvojen puitteissa. Ylijäämän sekä omavaraisuusasteen osalta rajaarvot eivät toteutuneet, vaan tilinkausi oli alijäämäinen ja heikensi näin taseen ylijäämää. Myös omavaraisuusaste heikkeni.

16 14 Investoinnit ja poistojen määrän kasvu Vuosina 2008 ja 2009 vuosikate ei riittänyt kattamaan poistoja. Näin vuosina myös kunnan nettoinvestointien määrä oli erittäin suuri (2008: 26 milj. euroa; 2009: 35 milj. euroa). Vuonna tilanne muuttui ja vuosikate riitti hyvin kattamaan poistot. Nettoinvestointien määrä myös laski edellisistä vuosista, ollen 22 miljoonaa euroa. Vuosikatteen vahvistuminen johtui hyvin kertyneistä verotuloista, erityisesti vuonna 2010 poikkeuksellisen suurista käyttöomaisuuden myyntivoitoista ja vuonna 2011 perusturvalle maksetusta takautuvasta saatavasta sekä maltillisesta toimintamenojen kasvusta. Poistojen määrä oli vuosina noin 13 miljoonaa euroa per vuosi. Vuonna 2012 investointien toteutuma jäi reilusti alle talousarviossa suunnitellun. Toimintamenojen merkittävä kasvu aiheutti kuitenkin sen, että vuosikate ei riittänyt enää kattamaan poistoja vaan tilikauden alijäämä muodostui yli kahdeksaksi miljoonaksi euroksi Nettoinvestoinnit ja poistot vuosina (1.000 ) TA 2013 Nettoinvestoinnit Poistot Kunnan poistot suhteessa vuosikatteeseen (1.000 ) TA 2013 Vuosikate Poistot

17 15 Tuloslaskelma TP TP TP TA ENN TA TS TS (1 000 euroa) Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate , , ,1 muutos-% 2,4 2,6 8,9 12,1 4,5-1,4 1,5 1,0 Verotulot Valtionosuudet Verorahoitus , , , , ,0 muutos-% 10,6 3,6-0,6 7,4 6,7 5,1 3,4 3,3 Rahoitustuotot ja -kulut , ,0 Korkotuotot ,0 310,0 Muut rahoitustuotot ,0 550,0 Korkokulut Muut rahoituskulut ,0-50,0 Vuosikate I Käyttöom. myyntiv Maankäyttösop.korv Vuosikate II Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Tilikauden tulos Talousarviovuoden 2014 toimintakatteen kasvu vuoden 2012 tilinpäätökseen nähden on koko kunnan tasolla 3 %. Taloussuunnitelmavuoden 2015 toimintakatteen kasvuksi talousarviovuoteen 2014 verrattuna laskelmassa on määritelty 1,5 % ja taloussuunnitelmavuoden 2016 kasvuksi 1 %. Kun talousarviovuoden 2014 toimintakatteen muutosta verrataan kuluvan talousarviovuoden 2013 vuosiennusteen toimintakatteeseen, on muutos -1,4 %. Verorahoituksen kasvu talousarviovuoden 2014 osalta verrattuna kuluvan vuoden 2013 vuosiennusteeseen on 5,1 %. Taloussuunnitelmavuosina kasvuprosentit ovat 3,4 ja 3,3 prosenttia. Rahoituserien määrä on suunnittelukaudella noin -2,7 milj. euroa per vuosi. Käyttöomaisuuden myyntivoittojen, maankäyttösopimuskorvausten ja suunnitelmanmukaisten poistojen jälkeen tilikauden tulos talousarviovuonna 2014 on -2,8 milj. euroa. Taloussuunnitelmavuoden 2015 tulos muodostuu euroksi ja taloussuunnitelmavuoden 2016 tulos on + 3,4 milj. euroa. Suunnittelukauden tulos on kumulatiivisesti euroa.

18 16 Verotulot Yhteenveto TILIVUOSI ** 2014** 2015** 2016** Verolaji Kunnallisvero Muutos % 1,9 2,8 3,8 6,5 4,4 4,8 Yhteisövero Muutos % 28,3-38,6-2,1 7,9 3,7-10,7 Kiinteistövero Muutos % 0,5 5,5 13,5 7,4 0,0 0,0 VEROTULOKSI KIRJATTAVA Muutos % 3,3 0,2 4,0 6,6 4,1 3,9 Luvut on esitetty käyvin hinnoin, eli inflaation vaikutusta ei ole eliminoitu Kuluttajahintaindeksi, 2000= ,4 123,8 126,4 129,6 132,4 135,0 Kuluttajahintaindeksin muutos 3,3 2,8 2,1 2,5 2,2 2,0 Peruspalvelujen hintaindeksi 143,1 147,5 151,1 154,6 158,3 162,6 Peruspalv. hintaindeksin muutos 3,3 3,1 2,4 2,3 2,4 2,7

19 17 Rahoituslaskelma TP TP TP TA ENN TS TS TS (1 000 euroa) Toiminnan rahavirta Vuosikate , , , Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät , , , , ,7 349, Investointien rahavirta Investointimenot , , , Rahoitusosuudet investointimenoihin 931, ,1 172, Pys. vast. hyödykk. myyntitulot 9 007, , , , , , Toiminnan ja investointien rahavirta 584, , , Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset -134, ,3-9, Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys , , Pitkäaikaisten lainojen vähennys , , , Lyhytaikaisten lainojen muutos -228, , , , Oman pääoman muutokset 3 284,3 805, ,5 Rahoituksen rahavirta , , , , , , ,8-619,2 Rahavarojen muutos , ,9-464, Kehysarvion rahoituslaskelman nettoinvestointimääräksi vuosille on asetettu 22,5 milj. euroa per vuosi. Tällä investointivolyymillä lainanottotarve on suunnittelukaudella noin 52 milj. euroa (nettolainanotto n. 10 milj. euroa). Lainamäärä asukasta kohti on suunnittelukauden lopussa, vuonna 2016 n euroa ja lainakanta 118 milj. euroa.

20 18 Lainamäärän kehittyminen TP TP TP TA ENN TA TS TS LAINAMÄÄRÄ (1000e) UUSI LAINA (1000e) LYHENNYKSET (1000e) NETTO LAINANOTTO (1000e) ASUKASMÄÄRÄ ASUKASMÄÄRÄN LISÄYS muutos-% 1,2 0,7 1,1 3,9 1,1 1,2 1,2 1,3 LAINAMÄÄRÄ / ASUKAS Lainanlyhennysten määrä kohoaa suunnittelukaudella merkittävästi erityisesti kuluvan talousarviovuoden 2013 lainatarve-ennusteen johdosta. Myös vuonna 2008 nostetun 10 miljoonan euron laina vaikuttaa lyhennysten määrään vuodesta 2015 lähtien, koska sen lyhennysvapaat vuodet loppuvat vuonna Väestömäärä Väestökehitys vuosina ikäryhmittäin %-osuus 2009 %-osuus 2010 %-osuus 2011 %-osuus 2012 %-osuus 0-6 v , , , , , v , , , , , v , , , , , v , , , , , v , , , , , v , , , , ,2 85 v , , , , , , , , , ,00 muutos muutos, % 2,39 1,47 1,19 0,68 1,01

KIRKKONUMMEN KUNNAN TALOUDEN KEHITYS

KIRKKONUMMEN KUNNAN TALOUDEN KEHITYS Kunnanhallitus 253 05.06.2014 Vuoden 2015 talousarvion ja vuosien 2016-2017 talousarviosuunnitelman laadintakehys sekä talouden tasapainottamisohjelman raja-arvojen päivitys 463/02.02.00/2014 >Kunnanhallitus

Lisätiedot

Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen

Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen Kuntamarkkinat 2013 Jukka Hakola Veroasiantuntija, kuntatalous Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen Kuntien verotulojen

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala Tilinpäätös 014 31.3.015 Timo Kenakkala Eräitä merkittäviä hankkeita ja päätöksiä 014 Kestävä elämäntapa -ohjelman hyväksyminen Henkilöstöohjelman 014 00 hyväksyminen Palvelu- ja hankintaohjelman hyväksyminen

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Tiedotustilaisuus 12.2.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2012 ja 2013

Lisätiedot

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi.

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi. 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 28.3.2013 Päiväys: 28.3.2013 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset

Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntamarkkinat 2015 Jukka Hakola, Veroasiantuntija Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntaliiton verotuloennuste 1.9.2015» Yleistaloudellinen

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio 9.9.2015 Minna Punakallio Bruttokansantuotteen volyymin muutos ed. neljänneksestä, % 9.9.2015 Minna Punakallio Työmarkkinoiden

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014 Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Kunnan talouden mallipohjainen suunnittelu Kuntien tilinpäätöskortti Valtiovarainministeriö/Kunta- ja aluehallinto-osasto,5.12.213 KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET

Lisätiedot

Verotuksen muutokset ja verotulojen kehitys Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014. Jukka Hakola, veroasiantuntija

Verotuksen muutokset ja verotulojen kehitys Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014. Jukka Hakola, veroasiantuntija Verotuksen muutokset ja verotulojen kehitys Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014 Jukka Hakola, veroasiantuntija Verotuksen muutokset V. 2015 kunnallisveron tuottoja vähentää n. -78 milj. hallituksen päätös osittaisesta

Lisätiedot

Budjettiriihi ja kunnat -taustatapaaminen 20.8.2014. Verotus. Jukka Hakola veroasiantuntija

Budjettiriihi ja kunnat -taustatapaaminen 20.8.2014. Verotus. Jukka Hakola veroasiantuntija Budjettiriihi ja kunnat -taustatapaaminen 20.8.2014 Verotus Jukka Hakola veroasiantuntija Hallitusohjelman tavoitteet kuntien verotuloihin liittyen Hallitusohjelmaan on kirjattu kuntien verotuloihin liittyviksi

Lisätiedot

Valtuustoseminaari 11 10. 2011.

Valtuustoseminaari 11 10. 2011. Valtuustoseminaari 11.10.201110 Vuoden 2012 talousarvion lähtökohdat Talouden näkymät heikentyneet kesän jälkeen ja epävarmuus lisääntynyt. Valtion budjetti tehty tietyin t i kasvuodotuksin, k mutta silti

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 2 3761 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.214 Päiväys: 31.3.214 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 4 335 683 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Kuntatalous 1/13. maaliskuu

Kuntatalous 1/13. maaliskuu Kuntatalous 1/13 Kuntien menopaineet kasvavat Yleinen taloudellinen tilanne Verotus Valtionosuudet Kirjanpitoon liittyviä ohjeita Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston kokoonpano Millainen kuntalaki tulevaisuuden

Lisätiedot

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014 Kuntien taloustietoja 214 (2) Lähde:Kuntaliitto 215, Kuntien tunnuslukutiedosto 23-214 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 23-214 11 Asukasluku indeksoituna (23=1) 15 1 95 9 85 8 75 Kemi 21-5 as. kunnat

Lisätiedot

Vuoden 2014 talousarviokehys. Kaupunginhallitus 3.6.2013

Vuoden 2014 talousarviokehys. Kaupunginhallitus 3.6.2013 Vuoden 2014 talousarviokehys Kaupunginhallitus 3.6.2013 Yleinen talouskehitys ja Valtiontalouden kehys 2014 2017 Yleinen taloudellinen tilanne Muuttuja (%-muutos) Tuotanto (määrä) Palkkasumma Ansiotaso

Lisätiedot

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014 Yleistä Karkkilan kaupungin tilikauden tulos vuodelta 2014 on 698 379,68 euroa ylijäämäinen. Tulos on 1 379 579,68 euroa talousarviota

Lisätiedot

Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen

Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen 1 Suomen Kuntaliitto 8.10.2010 Henrik Rainio, Jouko Heikkilä Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen Veroprosentin korotuksesta kunta saa aina täysimääräisen

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2011 2014

RAHOITUSOSA 2011 2014 279 RAHOITUSOSA 2011 2014 280 281 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Hallituksen budjettiesitys ja kunnat. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013

Hallituksen budjettiesitys ja kunnat. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013 Hallituksen budjettiesitys ja kunnat Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013 1 0-200 -400 Hallitusohjelman, kehysriihen 22.3.2012 ja kehysriihen 21.3.2013 päätösten vaikutus kunnan

Lisätiedot

TALOUSKAT SAUS. i.i. - 31.i.ZOiS

TALOUSKAT SAUS. i.i. - 31.i.ZOiS TALOUSKAT SAUS i.i. - 31.i.ZOiS Khall 9.2.2015 T A LO UD EL L IN EN T I LANN E 1. 1. - 3 1.1.2015 Yleinen tilanne Kansainvälisen talous kasvoi vuonna 2014 hitaanlaisesti. Eu-alueella talous kasvoi vajaan

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 kaupunki Ohjeistus liikelaitokset Kaupunginhallitus 16.06.2015 Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 Perusteita Hallitusohjelma

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014 Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Kestävää kasvua ja hyvinvointia Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn panostettiin erityisesti

Lisätiedot

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus Toimielimet SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA Yleinen taloudellinen tilanne Suomen bruttokansantuotteen

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 Kaupunginhallitus 18.5.2015 Kaupunginvaltuusto 25.5.2015 Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013 2015 As.luku 25 800 Raahen asukasluku kuukausittain vv.

Lisätiedot

Suomen vaihtoehdot. Talousfoorumi Kuntamarkkinoilla 12.9.2012 Raimo Sailas

Suomen vaihtoehdot. Talousfoorumi Kuntamarkkinoilla 12.9.2012 Raimo Sailas Suomen vaihtoehdot Talousfoorumi Kuntamarkkinoilla 12.9.2012 Raimo Sailas Talouskasvu vaisua Euroalue USA Kiina Japani Brasilia 6 BKT:n neljännesvuosimuutos, % 4 2 0-2 -4-6 2007 2008 2009 2010 2011 2012

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE VALTIONTALOUDEN KEHYKSISTÄ VUOSILLE 2014 2017 27.3.2013 ANNETUN VALTIONEUVOSTON SELONTEON (VNS 3/2013 vp)

VALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE VALTIONTALOUDEN KEHYKSISTÄ VUOSILLE 2014 2017 27.3.2013 ANNETUN VALTIONEUVOSTON SELONTEON (VNS 3/2013 vp) VALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE VALTIONTALOUDEN KEHYKSISTÄ VUOSILLE 2014 2017 27.3.2013 ANNETUN VALTIONEUVOSTON SELONTEON (VNS 3/2013 vp) TÄYDENTÄMISESTÄ KEHYSPÄÄTÖS 3 Valtioneuvosto on antanut

Lisätiedot

Talousarvio 2013 ja. taloussuunnitelma 2013-2016. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen 15.10.2012. Talousjohtaja Patrik Marjamaa

Talousarvio 2013 ja. taloussuunnitelma 2013-2016. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen 15.10.2012. Talousjohtaja Patrik Marjamaa Talousarvio 2013 ja taloussuunnitelma 2013-2016 Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen Talousjohtaja Patrik Marjamaa Talousarvion 2013 valmistelusta Talouden tasapainottamis- ja velkaohjelman

Lisätiedot

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat RAHOITUSOSA RAHOITUSOSA n rahoitusosaan kootaan käyttötalous-tuloslaskelma- ja investointiosan tulojen ja menojen aiheuttama kassavirta (varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta). Lisäksi rahoitusosaan

Lisätiedot

ALAVIESKAN KUNNAN VEROTULOJEN ARVIOINTI VUOSILLE 2013-2016

ALAVIESKAN KUNNAN VEROTULOJEN ARVIOINTI VUOSILLE 2013-2016 1 ALAVIESKAN KUNNAN VEROTULOJEN ARVIOINTI VUOSILLE 2013-2016 KUNNALLISVERO YHTEISÖVERO KIINTEISTÖVERO Alavieskan kunta 27.9.2013 2 Yleistä kuntien verotulojen kehityksestä Kuntien verotulot vuosina 2012

Lisätiedot

Hallituksen kehysriihi. Jyrki Katainen 24.3.2009

Hallituksen kehysriihi. Jyrki Katainen 24.3.2009 Hallituksen kehysriihi Jyrki Katainen 24.3.2009 Lähivuosien talouskehitys erittäin heikkoa 2008 2009 2010 2011 2012 2013 BKT, määrän muutos, % 0,9-5,0-1,4 3,3 2,5 1,8 Työllisyys,1000 henkilöä 2531 2420

Lisätiedot

4.2.2015 KÖYLIÖ-SÄKYLÄ. 4.2.2015 Minna Ainasvuori / BDO Audiator Oy. Page 1

4.2.2015 KÖYLIÖ-SÄKYLÄ. 4.2.2015 Minna Ainasvuori / BDO Audiator Oy. Page 1 KÖYLIÖ-SÄKYLÄ 4.2.2015 Minna Ainasvuori / BDO Audiator Oy Page 1 1 ARVIO TALOUDEN MENNEESTÄ KEHITYKSESTÄ 2 TALOUSKEHITYS 2010-2013 - KÖYLIÖ Toimintakulut Toimintakulujen keskimääräinen kasvu: 1,7 %/vuosi

Lisätiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1.1 Tuloslaskelma, ulkoinen Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistevarastojen muutos +/- Valmistus omaan käyttöön

Lisätiedot

Nurmes A.1 1 000 KUNNALLISVERON VEROPOHJA

Nurmes A.1 1 000 KUNNALLISVERON VEROPOHJA Nurmes A.1 1 000 KUNNALLISVERON VEROPOHJA VEROVUOSI 2012 2013** 2014** 2015** 2016** 2017** VÄESTÖ ikäryhmitttäin, 31.12. 0-24 vuotiaat 1 858 1 805 1 763 1 721 1 677 1 642 Muutos % -1,8-2,9-2,3-2,4-2,5-2,1

Lisätiedot

Kunnanhallitus 168 16.06.2009 Kunnanhallitus 179 21.07.2009 Kunnanhallitus 188 11.08.2009. Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen

Kunnanhallitus 168 16.06.2009 Kunnanhallitus 179 21.07.2009 Kunnanhallitus 188 11.08.2009. Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen 168 16.06.2009 179 21.07.2009 188 11.08.2009 Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen KHALL 168 Kunnankamreeri Kunnanvaltuusto on 22.12.2008 hyväksynyt talousarvion vuodelle 2009. Talousarvio osoittaa

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 39 TULOSSUUNNITELMA 40 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Maltillisella menokasvulla laadukkaat palvelut Peruskorjauksilla huolehditaan kiinteistökannasta Investoinnit edellyttävät lainanottoa Kansantalouden

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan talousarvioesitys 2016

Kaupunginjohtajan talousarvioesitys 2016 Kaupunginjohtajan talousarvioesitys 2016 19.10.2015 Talousjohtaja Patrik Marjamaa Väestönmuutos (ennakkotieto) suurimmissa kaupungeissa tammi-elokuussa 2015 Helsinki Espoo Vantaa Tampere Oulu Turku Jyväskylä

Lisätiedot

Hattula Hämeenlinna Janakkala

Hattula Hämeenlinna Janakkala Hattula Hämeenlinna Janakkala Kuntarakenneselvitys- talouden tarkastelua Riitta Ekuri 24.4.2014 Page 1 Talouden nykytila-analyysistä ja ennakoinnista Keskusteltavia asioita: Vuoden 2013 luvut tilinpäätösaikataulut

Lisätiedot

Investointien rahoitus v. 2015-2025 18.9.2013

Investointien rahoitus v. 2015-2025 18.9.2013 Investointien rahoitus v. 2015-2025 18.9.2013 Investointien rahoitus v. 2015-2025 Tulevien vuosien välttämättömien investointien aiheuttamaan rahankäyttöön voidaan varautua kassan riittävyyden osalta ottamalla

Lisätiedot

Talouden kehitys 2016

Talouden kehitys 2016 KARKKILAN KAUPUNKI Talouden kehitys 2016 Valtuustoseminaari 24.4.2015 TALOUSARVIOPROSESSI 2016 *:llä merkityt päivämäärät ovat viitteellisiä Kaupunginvaltuusto 7.12.2015* Tavoite- ja Kehysseminaari 24-25.4.2015

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

RAHOITUSRISKIEN HALLINNAN KOULUTUSPÄIVÄ 7.5.2014 Kuntatalo. Kunnan talouslukujen mahdollisuudet ja haasteet erityisesti velanhoidon kannalta

RAHOITUSRISKIEN HALLINNAN KOULUTUSPÄIVÄ 7.5.2014 Kuntatalo. Kunnan talouslukujen mahdollisuudet ja haasteet erityisesti velanhoidon kannalta RAHOITUSRISKIEN HALLINNAN KOULUTUSPÄIVÄ 7.5.214 Kuntatalo Kunnan talouslukujen mahdollisuudet ja haasteet erityisesti velanhoidon kannalta Ilari Soosalu Johtaja, Kuntatalousyksikkö Sisältö Talouden ohjaus

Lisätiedot

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013 3 213 BKT SUPISTUU VUONNA 213 Suomen kokonaistuotannon kasvu pysähtyi ja kääntyi laskuun vuonna 212. Ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote supistui myös vuoden 213 ensimmäisellä neljänneksellä. Suomen

Lisätiedot

Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen

Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen Olli Savela, kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Paikallispolitiikan seminaari 6.4.2014 Lahti Isoja kuntatalouteen vaikuttavia päätöksiä Kuntien

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Kankaanpään kaupunki Talousarvion toteutumisvertailu syyskuu 2015 1 (22) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma,

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi aiempia vuosia enemmän, runsaalla 600 henkilöllä (e 75 088) Asuntoja valmistui ennätystahtiin 800 (549) Tontit kävivät edelleen kaupaksi,

Lisätiedot

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ Isonkyrön kunnan talous 2009-2010 tilannekatsaus 24.8.2009 ja 9.9.2009 Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ www.reinohintsa.com 1 Kuntataloudessa vaikeat ajat Laman johdosta työttömyys lisääntyy Kunnan

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1(16) Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1. KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 2 1.1. Kunnan ja kuntayhtymän tuloslaskelma,

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2016 15.9.2015

TALOUSARVIO 2016 15.9.2015 TALOUSARVIO 2016 KANSANTALOUDEN KEHITYSENNUSTE (VM) BKT ja inflaatio BKT inflaatio 2012-1,4% 2,8% 2013-1,3 % 1,5 % Nordea 1.9. VM? 2014-0,1 % 1,0 % -0,3% -0,2 2015 0,3 % 0,1 % +0,5% 1,3 2016 1,4 % 1,2

Lisätiedot

Talousarvion laadinnan lähtökohdat. Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén

Talousarvion laadinnan lähtökohdat. Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén Talousarvion laadinnan lähtökohdat Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén Visio elämään Miehikkälä on yritysmyönteinen kansainvälinen E18 tien maaseutukunta,

Lisätiedot

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 SIIKAJOEN KUNTA Kunnanhallitus 24.8.2015 TALOUSARVION 2016 SEKÄ VUOSIEN 2017 2018 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAN VALMISTELU- JA KÄSITTELYAIKATAULU Yleistä Palkat Kunnanhallitus

Lisätiedot

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta:

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Kuntakohtainen paine veroprosentin korottamiseksi 2012 2017e 2021e 2025e Harjavalta 23,6 23,4 25,0

Lisätiedot

Vaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013

Vaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 Vaihtoehtoja leikkauslistoille Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 1 Mistä ratkaisu kuntien rahoituskriisiin? Pääomatulot kunnallisverolle: Vuoden

Lisätiedot

Kuntatalous tänään. Valtuustoseminaari Rovaniemen kaupunki 24.3.2014. Kuntatalousyksikkö, johtaja Ilari Soosalu Suomen Kuntaliitto 24.3.

Kuntatalous tänään. Valtuustoseminaari Rovaniemen kaupunki 24.3.2014. Kuntatalousyksikkö, johtaja Ilari Soosalu Suomen Kuntaliitto 24.3. Kuntatalous tänään Valtuustoseminaari Rovaniemen kaupunki 24.3.2014 Kuntatalousyksikkö, johtaja Ilari Soosalu Suomen Kuntaliitto 24.3.2014 IS Sisältö Vuoden 2013 verotiedot ja taustatekijöitä Vuoden 2013

Lisätiedot

Turun seudun kuntien taloudesta. Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo

Turun seudun kuntien taloudesta. Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo Turun seudun kuntien taloudesta Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo Tulorahoituksen riittävyys selvityksen lähtötilanteessa Tuloslaskelmien yhdistelmä* Koko maa

Lisätiedot

TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto)

TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto) TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto) TP09 TA10 TPE10 TA11HK ehd TA11KV TS12 TS13 TS14 1 000 eur 1 000 eur 1 000 eur HK11 / TPE10 KHehd11 / TPE10 TOIMINTATUOTOT ulk. 29 451 950 30 856 981 31 660 981 33 948 085

Lisätiedot

YLEISET KEHITYSNÄKYMÄT

YLEISET KEHITYSNÄKYMÄT YLEISET KEHITYSNÄKYMÄT Yleinen taloudellinen tilanne Suomen kuntatalous on lähtenyt kasvuun kuluvan vuoden aikana. Viime vuonna tuotannon määrä väheni kahdeksan prosenttia. Kansainvälisen taantuman seurauksena

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Kuntatalouden näkymät

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Kuntatalouden näkymät Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Kuntatalouden näkymät Ilari Soosalu, Johtaja, kuntatalous Sisältö Vuoden 2013 tilinpäätös Hallituksen talousarvioehdotus/ PPB 2015, RaPo:n

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 45 TULOSSUUNNITELMA 46 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 41 TULOSSUUNNITELMA 42 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

tulevaisuuden näkymät

tulevaisuuden näkymät Kaupungin taloustilanne ja tulevaisuuden näkymät 3.2.2011 Rahoitusjohtaja Tapio Korhonen Talousnäkymät maailmalla ja Suomessa Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2011 Julkaisuajankohta BKT muutos Inflaatio

Lisätiedot

HE 180/2014 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi verontilityslain

HE 180/2014 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi verontilityslain Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi verontilityslain 12 ja 12 d :n sekä tuloverolain 124 ja 124 a :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi verontilityslain

Lisätiedot

Kuntien talous. Työllisyys ja elinkeino seminaari Savonlinna 11.7.2013. Pääekonomisti Juhani Turkkila Suomen Kuntaliitto

Kuntien talous. Työllisyys ja elinkeino seminaari Savonlinna 11.7.2013. Pääekonomisti Juhani Turkkila Suomen Kuntaliitto Kuntien talous Työllisyys ja elinkeino seminaari Savonlinna 11.7.213 Pääekonomisti Juhani Turkkila Suomen Kuntaliitto Vuosikate: Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 26-212 Sisältää liikelaitokset. Lähde:

Lisätiedot

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät 15.2.2012 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Talousnäkymät maailmalla ja Suomessa Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2012 Laitos Julkaisu- ajankohta BKT muutos

Lisätiedot

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja Kunnanvaltuusto 8.12.2011 Talousarvio 2012 Tuomas Lohi Kunnanjohtaja YLEISET TALOUSNÄKYMÄT 2012 Kasvunäkymiä varjostavat erityisesti Euroopan velkakriisi ja epävarmat kansainväliset talouden näkymät Kuntatalouden

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 1 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT JOHTAMINEN, OSAAMINEN JA HENKILÖSTÖ Tammi-heinäkuussa 1 on kirjattu henkilöstökuluja n., milj. euroa (, %) viimevuotista enemmän. Muutos johtuu työllistämistuella

Lisätiedot

Kehysesitys 2016-18. Valtuusto 7.9.2015 Pekka Heikkinen

Kehysesitys 2016-18. Valtuusto 7.9.2015 Pekka Heikkinen Kehysesitys 2016-18 Valtuusto 7.9.2015 Pekka Heikkinen Taloussuunnitelman ja arvion valmisteluprosessista Kehyspäätöksen tekovaiheessa paljon asioita auki Valtion valmisteluaikataulu myöhentynyt; hallituksen

Lisätiedot

Talouden näkymät SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 2015 KASVU ON VIENTIVETOISTA

Talouden näkymät SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 2015 KASVU ON VIENTIVETOISTA 3 21 SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 215 Suomen kokonaistuotanto on pienentynyt yhtäjaksoisesti vuoden 212 toisesta neljänneksestä lähtien. Kevään 21 aikana on kuitenkin jo näkynyt merkkejä

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010 TILINPÄÄTÖS 2009 Helena Pitkänen 29.03.2010 2009 2008 Toimintatuotot 3.403.488 3.567.682 TA-toteutuma 102,95 % 113,5 % Toimintatuotot /asukas 1.188 1.240 Toim.tuotot % toimintakuluista 19,30 % 20,57 %

Lisätiedot

Talouden seuranta. Toukokuu 2014

Talouden seuranta. Toukokuu 2014 Talouden seuranta Toukokuu 2014 Kuukausiseuranta - perinteinen kumulatiivinen kuukausitoteuma - lisäksi %-vertailu edelliseen vuoteen Rullaava 12 kk - sisältää 12 kuukauden toteutuneet eurot Koko kunta:

Lisätiedot

Veroennustekehikko ennustamisen luotettava työväline

Veroennustekehikko ennustamisen luotettava työväline Veroennustekehikko ennustamisen luotettava työväline Koko maan veroennusteet Kuntamarkkinat, Kuntatalo 12 13.9.2012 Jukka Hakola Veroasiantuntija Kuntien tulot vuonna 2011 Valtionosuudet 20 % 7 661 milj.

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2015-2018 RAHOITUSOSA

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2015-2018 RAHOITUSOSA TULOSLASKELMA, kaikki yhteensä Kaupunginhallitus 10.11.2014 TP13 TA14 TPE14 TE-ehd15 TA15 TS16 TS17 TS18 TOIMINTATUOTOT ulk. 54 938 394 54 714 021 54 278 135 49 982 333 48 746 164 46 636 204 48 026 075

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2013 JA TALOUSSUUNNITELMA 2014-2015 Seminaari 9.8.2012

TALOUSARVIO 2013 JA TALOUSSUUNNITELMA 2014-2015 Seminaari 9.8.2012 TALOUSARVIO 2013 JA TALOUSSUUNNITELMA 2014-2015 Seminaari 9.8.2012 HAUKIPUDAS, KIIMINKI, OULU, OULUNSALO, YLI-II JWe 9.8.2012 Ei hyviä uutisia Euro-alueelta Tuotannon kehitys 1990 = 100 Vienti ei vedä

Lisätiedot

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Tilinpäätös Emoyhtiön tuloslaskelma Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Milj. Liite 1. 1. 31. 12. 2012 1. 1. 31. 12. 2011 Liikevaihto 1 12,5 8,9 Liiketoiminnan muut tuotot 2 4,6 3,6 Materiaalit ja palvelut 3

Lisätiedot

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Ansio- ja pääomatuloverot Momentille arvioidaan kertyvän 8 642 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu tuloverolakiin (1535/1992).

Lisätiedot

TULOSTILIT (ULKOISET)

TULOSTILIT (ULKOISET) HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 20.5.2010 LIITE 3 TALOUSARVION SEURANTA 30.4.2010 TULOSLASKELMA Talousarvio on toteutumassa suunniteltua paremmin. HYRYNSALMEN KUNTA 30.4.2010 Tilinpäätös Talousarvio Toteutuma

Lisätiedot

Maakuntien puheenjohtajien ja maakuntajohtajien yhteiskokous 11.4.2012 Kehysratkaisu ja kunnat. Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Maakuntien puheenjohtajien ja maakuntajohtajien yhteiskokous 11.4.2012 Kehysratkaisu ja kunnat. Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Maakuntien puheenjohtajien ja maakuntajohtajien yhteiskokous 11.4.2012 Kehysratkaisu ja kunnat Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Hallituksen sopeutustoimet 22.3.2012 Veronkorotuksia toteutetaan 1,5

Lisätiedot

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskevassa ennusteessa on oletettu, että hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 Vakka-Suomen Veden johtokunta 2.10.2014 1 Sisällysluettelo Tuloslaskelma 2015-2017... 2 Myyntituotot 2015-2017... 3 Rahoituslaskelma

Lisätiedot

LYHYEN ELPYMISEN PÄÄLLE UUSI NOTKAHDUS BKT:n vuosimuutokset 1989-1996 ja 2007-2014*

LYHYEN ELPYMISEN PÄÄLLE UUSI NOTKAHDUS BKT:n vuosimuutokset 1989-1996 ja 2007-2014* 1 Teemu Lehtinen 13.3.2013 LYHYEN ELPYMISEN PÄÄLLE UUSI NOTKAHDUS BKT:n vuosimuutokset 1989-1996 ja 2007-2014* 6% 5% 4% 3% 2% 1% 0% -1% -2% -3% -4% -5% -6% -7% -8% -9% 1989 / 2007 1990 / 2008 1991 / 2009

Lisätiedot