KIRKKONUMMEN KUNTA VUODEN 2014 TALOUSARVION JA VUOSIEN TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAKEHYS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KIRKKONUMMEN KUNTA VUODEN 2014 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2015 2016 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAKEHYS"

Transkriptio

1 KIRKKONUMMEN KUNTA VUODEN 2014 TALOUSARVION JA VUOSIEN TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAKEHYS Kunnanhallitus

2 SISÄLLYSLUETTELO KUNTATALOUDEN KEHITYSNÄKYMÄT... 1 KIRKKONUMMEN KUNNAN TALOUDEN KEHITYS VUODEN 2014 TALOUSARVION- JA TALOUSSUUNNITELMAN KÄYTTÖTALOUSOSAN LAADINTAKEHYS TOIMIELINTASOLLA TALOUSARVION- JA TALOUSSUUNNITELMAN TOTEUTTAMINEN... 23

3 1 KUNTATALOUDEN KEHITYSNÄKYMÄT (Kuntataloustiedote 1/13) Yleinen taloudellinen tilanne Eurokriisin nykyvaiheita Maailmantalouden näkymät ovat Suomen kansantalouden kannalta edelleen heikot. Vaikka koko maailman bruttokansantuotteen kasvu onkin kolmen prosentin luokkaa, niin euroalueella kasvu on ollut vaisua eikä sanottavaa piristystä ole luvassa ennen vuotta Suomen talous seuraa pitkälti muuta Eurooppaa ja varsinkin maamme viennin kehitys on haavoittuvainen. Suomen viennille arvioidaan varsin vaatimatonta kasvua lähivuosina ja suhdannenousu voikin tapahtua näillä näkymin vasta vuonna Vallitseva epävarmuus finanssikriisin hoitamisen onnistumisesta hidastaa myös Suomessa työllisyyden kasvua ja kuntatalouden näkymät kiristyvät lähivuosina valtiontalouden sopeutustoimien ja verotulojen vaimean kasvun takia. Euroopan talouskehitys on yhä riippuvainen kriisin hoidosta. Euromaiden kokonaistuotanto supistui viime vuonna 0,5 prosenttia. Kasvu hidastui talouksissa, jotka aiemmin ovat vastanneet huomattavasta osasta kasvua. Tänä vuonna euroalueen BKT:n arvioidaan supistuvan saman verran. Kriisin syveneminen viime keväästä alkaen sekä kiristynyt finanssipolitiikka ovat painaneet kasvunäkymiä. Kun käytetään mittarina vuoden 2008 kokonaistuotannon tasoa, Yhdysvallat on sen jo ohittanut. Koko euroalueella ja Suomessa taso on saavuttamatta. Kasvu nopeutunee loppuvuonna, jos rahoitusmarkkinoiden luottamus säilyy ja kriisimaiden vajeet saadaan kestävälle uralle. Kansainvälisen kaupan elpyminen merkitsisi vuoden jälkipuoliskolla tilauksia myös euroalueelle. Kasvuerot euromaiden välillä ovat yhä selkeät. Kriisivaltioiden (Kreikka, Portugali, Italia, Espanja) tuotanto vähenee selvästi. Saksan talous on menestynyt odotuksia paremmin, sillä kotimaista kysyntää on saatu kasvatettua ja taloutta tasapainotettua. Ranskan kehitys aiheuttaa huolta, ja maan odotetaan pitävän kiinni budjettitavoitteistaan. Kriisi on osoittanut euroalueen keskinäisen riippuvuuden, minkä vuoksi EU:n tasolla finanssi- ja talouspolitiikan koordinaatiota ja sääntelyä on pyritty uudistamaan. Maailmantalouden keskeisin riski liittyy EU:n kykyyn saada ongelmamaiden julkisen sektorin rahoitusjärjestelmä vakautettua. Mahdollinen taloudellisen ja sosiaalisen kahtiajaon syventyminen EU:ssa lisää riskejä. Näin ollen myös yhteisymmärryksen saavuttaminen kriisinhoidon välineistä on ollut haasteellista. Julkisesti on kiistelty talouskurin ja elvytyksen suhteesta rahoitusmarkkinoiden luottamuksen palauttamiseksi pitkällä aikavälillä. Syksyllä 2012 Euroopan Keskuspankki ilmoitti ostavansa rajattomasti kriisimaiden lyhyitä velkakirjoja jälkimarkkinoilta ehdolla, että kriisimaa hakeutuu Euroopan vakausmekanismin (EVM) rahoituksen piiriin. Lupaus rauhoitti markkinat, mutta kriisi ei ole ohi. Kriisimaiden on yhä toimittava itse julkisen taloutensa tervehdyttämiseksi. Uusia epävarmuustekijöitä ovat Italian poliittinen tilanne, Kyproksen pankkikriisin jälkihoito sekä euron arvon kehitys. Talouskehityksen arvioinnin ja rahoitusmarkkinoiden toimivuuden kannalta olisi tärkeätä, ettei velkakirjojen ostolupaus hämärrä varsinaisten talouden indikaattoreiden merkitystä. Viime aikoina on arvuuteltu jonkinasteisen valuuttasodan mahdollisuutta, kun

4 2 Japanin jenin arvo putosi hallituksen elvytyspyrkimyksien takia. Myös länsimaiden kevyt rahapolitiikka on nähty riskinä. G20-maat ovat kieltäneet valuuttasodan mahdollisuuden. Euron vahvistuminen viime kesän ja alkuvuoden välillä on kuitenkin varjostanut euroalueen vientinäkymiä. Niinpä kevyt rahapolitiikka tuleekin jatkumaan ja lyhyet korot pysyvät matalina, sillä kriisimaat tarvitsevat pitkään myös rahapoliittista tukea. EU:n komissio ennustaa inflaation hidastuvan ja vakiintuvan vuonna 2014 noin 1,7 prosentin tasolle koko EU:ssa ja 1,5 prosenttiin euroalueella, mikä kehitys toteutuessaan myös vähentää korkopaineita. Euroopan ja Suomen paikallissektorin kannalta erityisesti työttömyyden kasvu on suuri uhka. Vuonna 2009 valtiot vielä tukivat kuntia, mutta nyt ei elvytysvaraa ole. Epävarmuus hidastaa työllisyyden kasvua ja siten verotulojen kehitystä. Tämän vuoden työttömyysasteeksi euroalueella komissio arvioi 12,2 prosenttia. Taloudellinen tilanne Suomessa Suomen bruttokansantuote väheni 0,2 prosenttia vuonna Kansantaloutemme oli viime vuonna käytännöllisesti katsoen taantumassa, vaikka kahden peräkkäisen neljänneksen supistumiselta vältyttiinkin. Ensimmäisellä neljänneksellä tuotanto kasvoi hieman, kun taas toisella neljänneksellä volyymi supistui yli prosentin. Kolmannella neljänneksellä tuotanto lisääntyi hieman. Ennakkotietojen mukaan tuotanto väheni puolella prosentilla viimeisellä neljänneksellä. Loka-joulukuussa supistumista tapahtui lähes kaikilla toimialoilla, eniten sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa, metalliteollisuudessa sekä rakentamisessa. Metsäteollisuuden tuotanto sen sijaan kasvoi viimeisellä neljänneksellä lähes viisi prosenttia. Viime aikoina laadituissa kokonaistaloudellisista kehitystä koskevissa ennusteissa on esitetty toisistaan poikkeavia kehityskuvia Suomen kansantalouden näkymistä lähivuosina. Taloudellisen kasvun arvioidaan kuitenkin yleisesti olevan Suomessa lähivuonna hidasta. Tänä vuonna tuotanto kasvanee vain puolisen prosenttia. Taloudellisen toimintaympäristön kehityksen ohella kansantaloutemme lähivuosien kehitykseen vaikuttavat talouspoliittiset toimenpiteet. Niiden mitoittamisessa ja ajoituksessa on otettava huomioon suhdannetilanteen ohella kansantaloutemme rakenteisiin ja niiden vahvistamiseen liittyvät näkökohdat. Valtiovarainministeriö arvioi lähivuosien kokonaistuotannon määrän keskimääräiseksi vuotuiseksi kasvuksi 1-2 %. Inflaation kiihtyminen keväällä 2011 johti siihen, että Euroopan Keskuspankki nosti korkotasoa. Nyttemmin euroalueen talouskasvun heiveröisyys on merkinnyt pidättyvyyttä korkotason nostamisessa, eikä ohjauskoron lisäalentaminen ole täysin poissuljettu. Likviditeetin lisääminen markkinoille on alentanut markkinakorkoja. Öljyn hinnan kohoaminen on kuitenkin yksi keskeinen uhkakuva maailmantalouden kehityksessä. Suomessa arvonlisäveron korottaminen osana veropoliittisia toimenpiteitä kohottaa osaltaan kuluttajahintoja tänä vuonna vuositasolla noin 0,6-0,7 prosenttia. Vuonna 2013 kuluttajahintaindeksin arvioidaan kohoavan vuositasolla keskimäärin 2,1 %. Kuluttajahintojen nousuvauhti kiihtynee 2,5 prosenttiin vuonna Valtiovarainministeriö on arvioinut tuoreimmassa suhdannekatsauksessaan palkansaajien yleisen ansiotasoindeksin kohoavan tänä vuonna 2,4 %. Raami-sopimuksen mukaiset palkkaratkaisut merkitsevät sitä, että ansiotason kohoaminen on vuonna 2013 hitaampaa kuin viime vuonna. Valtiovarainministeriön tekninen oletus yleisen ansiotasoindeksin noususta vuonna 2014 on 2,5 %. Työmarkkina-järjestöjen kevättalvella käymät tunnustelut eivät johtaneet yleiseen -, jossa yhtenä vaihtoehtona olisi ollut nykyisten sopimusten jatkaminen ja mahdollinen palkkojen tason tarkistus nykyisten sopimuskausien päättymisten jälkeen. Kunta-alalla nykyinen sopimuskausi päättyy

5 3 Työllisyys säilyi korkealla tasolla vuoden 2008 loppuun saakka. Selkeä käänne huonompaan tapahtui vuosien 2008 ja 2009 vaihteessa, minkä jälkeen työllisyystilanne heikkeni merkittävästi. Työttömyysaste nousi parisen prosenttia ja oli vuonna 2009 keskimäärin 8,2 %. Työllisyystilanne heikkeni edelleen vuonna 2010, mutta odotettua vähemmän. Keskimääräinen työttömyysaste aleni vuonna 2011 edellisen vuoden tasosta puolisen prosenttiyksikköä. Vuonna 2012 työttömyysaste säilyi edellisen vuoden tasolla ja oli 7,7 %. Työttömänä oli Tilastokeskuksen mukaan viime vuoden aikana keskimäärin vähän yli kaksisataatuhatta henkilöä. Työllisyys kääntyi vuonna 2012 lievään nousuun. Työllisyysaste alkaa ennusteiden mukaan kuluvan vuoden notkahduksen jälkeen nousta väestörakenteen muutosten johdosta. Työvoiman kysyntä kasvaa ensi vuonna kuitenkin vain niukasti jos ollenkaan, koska kokonaistuotannon kasvu pysynee valtiovarainministeriön ennustamissa melko vaatimattomissa kasvuluvuissa. Tähän viittaavat myös Tilastokeskuksen tiedot työttömyyden kasvusta helmikuussa vuositasolla. Keskimääräisen työttömyysasteen valtiovarainministeriö arvioi olevan hieman yli kahdeksan prosenttia tänä ja ensi vuonna. Kuntien menot vuosina Tilastokeskuksen julkaisemien kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätösarvioiden mukaan toimintamenojen kasvu hidastui hieman edellisvuosista ja oli viitisen prosenttia. Palkkausmenot eli palkat ja muut henkilöstömenot lisääntyivät 3,7 %. Kunta-alan palkkasumma kasvoi vuonna 2012 hieman nopeammin kuin kunta-alan ansiotasoindeksin kehityksen perusteella voitiin päätellä. Syinä ovat henkilökunnan määrän ja rakenteen kehitys sekä lomapalkka-velan kirjaamistavan muutos. Tavaroiden ja palvelujen ostot lisääntyivät edelleen nopeasti eli 6,4 %. Tänä vuonna toimintamenojen kasvu hidastunee 3,5-4 prosenttiin. Hidastuva suuntaus jatkunee edelleen vuonna 2014, jos kunta-alan palkkaratkaisu on maltillinen ja kustannustason kohoaminen jää ennustettuun. Kunta-alalla saavutettiin vuoden 2011 syksyllä neuvottelutulos virka- ja työehtosopimuksista vuosille Sopimukset tulivat voimaan vuoden 2012 tammikuun alusta. Sopimus on voimassa 26 kuukautta ja sopimuskausi päättyy Koko sopimuskauden kustannusvaikutus on lähes 4,5 % kaikilla sopimusaloilla. Jatkossakin kuntatalouden palkanmaksuvara riippuu lähinnä yleisen talouskehityksen siivittämästä kuntien omien verotulojen kasvusta. Valtion osallistumisen lisääminen toimintamenoihin ja sitä kautta palkkaus- ja henkilöstökustannusten rahoitukseen ei näillä näkymin ole mahdollista. Kunta-alan ansiotasoindeksin kohoamisen arvioidaan hidastuvan viime vuoden 3,4 prosentista ja olevan tänä vuonna 2,4 %. Tämä arvio sisältää viime vuodelta siirtyvän palkkaperinnön ja kuluvan vuoden sopimuskorotukset sekä liukuma-arvion. Vuonna 2014 kunta-alan ansiotasoindeksin nousuksi arvioidaan laskentateknisenä oletuksena 2,5 %, joka vastaa valtiovarainministeriön laskentateknistä oletusta yleisen ansiotasoindeksin keskimääräisestä kohoamisesta ensi vuonna. Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksujen perusteet vuodelle 2013 vahvistettiin viime vuoden lopulla. Valtiontalouden kehyspäätöksessä vuosille on esitetty oletusarvot maksujen suuruudelle kyseisinä vuosina. Viime vuosien päätöksissä yleinen piirre arvioidussa maksujen kehityksessä on ollut, etteivät maksujen tasot merkittävästi muuttuisi tarkasteluajanjaksona. Kehyskaudella trendi näyttäisi olevan lievästi aleneva sen johdosta, että työnantajan eläkevakuutusmaksu (KuELmaksu) alenee. Kuntatyönantajan keskimääräinen sosiaalivakuutusmaksujen taso suhteessa palkkasummaan näyttäisi säilyvän tulevalla kehyskaudella keskimäärin noin 30 prosentissa. Kuntatyönanta-

6 4 jan sairausvakuutusmaksu on tänä vuonna 2,04 % maksun perusteena olevasta palkasta. Maksun suuruudeksi vuodelle 2014 on esitetty kehyspäätöksen liitteenä olevassa peruspalveluohjelmassa prosenttiluku 2,14. Kuntatyönantajan työttömyysvakuutusmaksu on vuonna 2013 palkkasumman ensimmäiseen euroon asti 0,80 % palkkasummasta ja sen ylittävältä osalta 3,20 %. Työttömyysvakuutusmaksun arvioidaan kehyspäätöksessä alenevan vuonna 2014 keskimäärin noin 0,14 prosenttiyksikköä. Kun keskimääräinen kunta-alan työttömyysvakuutusmaksu on tänä vuonna noin 3,06 %, niin vuonna 2014 sen arvioidaan olevan noin 2,92 %. Päätös työttömyysvakuutusmaksuista vuodelle 2014 tehdään syksyllä. Maksun euromääräiseen palkkasummaan on lähivuosina odotettavissa muutoksia mm. inflaatiotarkistusten muodossa. Työttömyysvakuutusmaksun kehitys riippuu lähinnä työttömyyden kehityksestä eikä näillä näkymin ole olemassa suuria maksujen korotuspaineita keskipitkällä aikavälillä. Kuntatyönantajan keskimääräinen KuEL-maksu on ollut vuosina samansuuruinen eli noin 23,6 % palkkasummasta. Tänä vuonna keskimääräinen maksutaso on 23,9 %. Jäsenyhteisöjen todellinen työnantajamaksu poikkeaa yleensä keskimääräisestä maksusta. Tällä hetkellä käytettävissä olevan tiedon mukaan työnantajan keskimääräinen eläkemaksu alenisi hieman lähivuosina ja olisi ensi vuonna 23,6 % suhteessa KuEL-palkkasummaan. Palkansaajan vakuutusmaksun suuruudesta tehtävä päätös vaikuttaa työnantajan osuuteen. Kehys-päätöksen mukaan palkansaajan eläkemaksut kohoavat kehyskaudella, kun sen sijaan kuntatyönantajan maksutaso jonkin verran alenisi kehyskaudella. Vuonna 2014 palkansaajan keskimääräinen eläkemaksu saattaa kohota lähes puoli prosenttiyksikköä. Opettajien keskimääräinen VaEL-maksu alenee tämän vuoden 19,4 prosentista ensi vuonna 0,4 prosenttiyksikköä ja on tämän hetkisen arvion mukaan siten 19,0 vuonna Työnantajan eläkemaksun lievästi aleneva trendi on odotettavissa aina vuoteen 2017 asti. Kunta-alan kustannustaso kohosi vuonna 2012 esimerkiksi peruspalvelujen hintaindeksillä mitattuna 3,2 %. Tänä vuonna peruspalvelujen hintaindeksillä mitattu kustannustason nousun arvioidaan olevan viime vuotta hitaampaa. Vuonna 2013 kustannustason kohoaminen hidastuisikin arviolta 2,3 prosenttiin. Ensi vuoden kustannustason muutos lienee samaa luokkaa, mutta kunta-alan kustannustason muutos riippuu olennaisesti vuoden 2014 palkkaratkaisusta. Kuntien verotulot Vuonna 2012 kuntien verotilitykset kasvoivat keskimäärin runsaan prosentin. Kuntien tuloveron tilitykset kohosivat muutamaa edellistä vuotta nopeammin eli lähes neljä prosenttia. Yhteisöveron tilitykset alenivat erittäin paljon, yli 27 %. Kiinteistöveron tilitykset lisääntyivät kuutisen prosenttia. Tilityksiä kertyi viime vuonna 19,3 miljardia euroa. Vuonna 2013 kunnallisveron tilityksiä lisäävät ansiotulojen noin kolmen prosentin arvioitu kasvu. Myös kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti kohosi tälle vuodelle 0,13 prosenttiyksikköä ja on 19,38. Tilityksiä kasvattavat osaltaan kunnallisverotuksen tuloista tehtävien vähennysten säilyminen perusteiltaan nimellisesti lähes ennallaan, jolloin vähennysaste alenee. Pieniä perustemuutoksia tehdään perusvähennykseen ja laskennallisesta verosta tehtävään työtulovähennykseen. Valtion vuoden 2013 talousarviossa yllä mainittujen veroperustemuutoksien vaikutukseksi arvioitiin 30 miljoonaa euroa. Kun otetaan huomioon eräät kuntien tuloveroja lisäävät veroperustemuutokset, niin nämä vähentävät kunnallisveroa yhteensä 12 miljoonaa euroa. Menetykset kompensoidaan täysimääräisesti valtionosuusjärjestelmän kautta valtionosuuksia lisäämällä. Tänä vuonna kunnallisveron tilitykset kasvanevat noin 3,5 prosenttia. Vuonna 2014 ansiotulojen kasvuvauhti pysynee kuluvan vuoden tasolla. Viime vuonna kehysriihessä päätettiin luopua väliaikaisesti vuosina ansiotuloverotuksen indeksitarkistuksista. Tämä

7 5 kasvattaa osaltaan kunnallisveron tuottoa myös vuonna Maaliskuun kehysriihessä päätettiin eräistä ansiotuloverotuksen perusteiden muutoksista, jotka vähentävät kunnallisveron tuottoa vuonna Kunnallisveroa tilitettäneen ensi vuonna noin 3,5 % kuluvaa vuotta enemmän. Talouskehityksen paraneminen vuosina heijastui myös yhteisöveron tuottoon. Yhteisövero supistui vuonna 2009 merkittävästi, mutta vuoden 2010 kehitys palautti tuoton lähes notkahdusta edeltäneelle tasolle. Kasvu jatkui voimakkaana myös vuonna Kuntaryhmän osuutta yhteisöverosta korotettiin väliaikaisesti kymmenellä prosenttiyksiköllä vuosiksi Hallitus-ohjelmassa päätettiin, että kuntien yhteisöveron jako-osuutta jatketaan vuosina viidellä prosenttiyksiköllä korotettuna. Yhteisöjen tuloveroprosenttia alennettiin vuodesta 2012 alkaen puolellatoista prosenttiyksiköllä 24,5 prosenttiin. Aleneminen kompensoitiin kunnille kuntaryhmän jako-osuutta korottamalla. Valtiontalouden kehyspäätökseen vuonna 2012 liittyi edellä mainittu kirjaus, jonka mukaan vuosina yhteisöveron jako-osuutta kunnille jatketaan viidellä prosenttiyksiköllä korotettuna. Vuonna 2012 jako-osuus yhteisöveron tuotosta oli 28,34 %. Vuonna 2013 jako-osuus on 29,49 prosenttia, kun väliaikaisesti voimassa olevat yhteisöjen verohuojennukset kompensoidaan kunnille. Yhteisöveroa tilitettiin kunnille viime vuonna hieman yli 1,2 miljardia. Tämän hetkisessä arviossa on lähdetty siitä, että kunnille tilitetään vuonna 2013 yhteisöveroa kokonaisuudessaan 1,3 miljardia euroa eli seitsemän prosenttia enemmän kuin vuonna Hallitus päätti maaliskuun kehysriihessään alentaa yhteisöjen tuloveroprosenttia 20 prosenttiin. Hallitusohjelman mukaan tämä kompensoidaan kunnille täysimääräisesti. Kuntien jako-osuus yhteisöveron tuotosta kohoaa, mutta kompensointitavasta riippuu kuinka paljon. Tämän hetkisen arvion mukaan yhteisöveroa tilitetään kunnille 1,35 miljardia euroa vuonna Yhteisöveron tuottoon liittyy kuitenkin monia epävarmuustekijöitä sekä yleisen taloudellisen kehityksen että kuntien jako-osuutta koskevan päätöksen johdosta. Kiinteistöveron tilitykset olivat vuonna 2012 lähes 1,3 miljoonaa euroa. Vuonna 2013 kiinteistöveroa arvioidaan kertyvän yli 1,3 miljardia euroa. Maaliskuun kehysriihessä päätettiin eräistä toimenpiteistä kiinteistöveron tuoton kasvattamiseksi. Toteutuessaan ne lisäävät arvion mukaan vuoden 2014 kiinteistöveron tilityksiä noin sata miljoonaa euroa. Kiinteistöveron tuotto kasvanee ensi vuonna kymmenisen prosenttia. Tänä vuonna kuntien verotulojen tilitysten arvioidaan lisääntyvän kokonaisuudessaan nelisen prosenttia. Vuonna 2014 verotulot kasvavat tämän hetkisen arvion mukaan 3,5 prosenttia. Kuntien ja kuntayhtymien velkarahoitus Luotonanto on supistunut sääntelyn kiristymisen ja heikentyneen luottokysynnän vuoksi. Tämä on näkynyt heikkona investointikehityksenä koko Euroopassa, erityisesti euroalueella ja myös Suomessa. Suomen kunnilla sen sijaan on mittavat investointitarpeet, joka puolestaan aiheuttaa paineita velkaantumiskehitykselle. Sääntely on otettava huomioon Suomenkin julkisen sektorin EMU-velan hallinnassa ja valvonnassa. Toisaalta olisi tärkeätä, että kunnat osaltaan pitäisivät investointeja yllä ja panostaisivat myös elinkeinopolitiikkaa ja työllisyyttä tukeviin investointeihin toimivaltansa puitteissa. Suomen vahvuuksia on kansainvälisesti vertaillen alhainen julkinen velka. Velan kasvuun tulee kuitenkin suhtautua kriittisesti. Epävarmuutta kuvaa hyvin myös rahoitusmarginaalien kohoaminen enemmän sääntelyn ja rahoituslaitosten vakavaraisuusvaatimusten kiristymisen vaikutuksesta kuin perinteisten markkinamekanismien heijastuksena. Vaikka korkotaso on edelleen historiallisen matala, myös kuntien korkokustannukset ovat marginaalien nousun myötä selvästi kohonneet. Suomen koko julkisen sektorin varain-

8 6 hankinnan ja kohtuullisen marginaalitason turvaamiseksi parhaan luottoluokituksen säilyminen on ensiarvoisen tärkeätä. Verotus Kehysriihen veroperustemuutokset Hallituksen kehysriihessä on tehty monia kuntien verotuloihin vaikuttavia päätöksiä. Muutoksia on tehty niin kunnallisverotuksen veroperusteisiin kuin yhteisöverotukseen ja kiinteistöverotukseenkin vuodesta 2014 alkaen. Lisäksi on päätetty vahvistaa kuntien omaa veropohjaa osoittamalla jäteveron tuottoa vastaava lisäys kunnille vuodesta 2014 alkaen. Hallitusohjelman mukaan kuntien veroperusteisiin tehtävien veroperustemuutosten aiheuttamat muutokset kuntien verotuloihin kompensoidaan täysimääräisesti. Kehysriihessä tehtyjen päätösten osalta hallitus on kuitenkin esittänyt, että yhteisöveron verokannan laskun ja osinkotulojen verotuksen muutoksen osalta kompensaatiossa otetaan huomioon ns. dynaamiset vaikutukset eikä kompensaatiota laskettaisi staattisesti. Dynaamisten vaikutusten toteutuminen on kuitenkin erittäin epävarmaa. Nyt ehdotettu kompensaatioiden laskentamalli poikkeaa aiemmasta käytännöstä ja pienentäisi kunnille maksettavia kompensaatioita merkittävästi. Kunnallisveroon vaikuttavat muutokset Kunnallisverotuksen kohteena oleviin ansiotuloihin ja verottavan tulon laskentaan tehtiin kehysriihessä useampia veroperustemuutoksia. Suurin yksittäinen ansiotuloihin ja sitä kautta kuntien verotuloihin vaikuttava muutos liittyy hallituksen päättämään osinkotulojen verotusjärjestelmän uudistamiseen. Nykyään osa muista kuin listatuista yhtiöistä saaduista osingoista verotetaan ansiotulona. Vuoden 2011 verotuksessa ansiotuloina verotettavien osinkotulojen määrä oli noin 408 milj. euroa. Nyt hallitus on linjannut, että täysin verovapaista osingoista luovutaan kokonaan vuodesta 2014 alkaen, mutta kaikki osinkotulot siirtyvät verottavaksi kokonaan tai osittain pääomatulona. Täten kunnallisveron veropohja alenee yli 400 miljoonaa euroa, jonka on laskettu alentavan kunnallisveron tuottoa staattisesti noin 80 milj. euroa. Valtiovarainministeriön vaikutuslaskelmissa on kuitenkin otettu huomioon yhteisöverotuksen ja osinkoverotuksen muutosten ns. dynaamiset vaikutukset ja sen perusteella päädytty tulkintaan, että osinkoverotuksen muutos ei alentaisi kuntien verotuloja, koska se mm. lisää taloudellista toimeliaisuutta, siirtää verotettavaa tuloa Suomeen muista maista sekä lisää yrittäjien halua nostaa osa tuotosta palkkatulona. Kehyspäätöksen mukaan osinkotulojen verotuksen muutos kompensoituu kokonaisuudessaan sitä kautta, että yrittäjät nostavat yrityksistä vastaavan määrän palkkatuloja. Tämä taas alentaa osaltaan yhteisöveron tuottoa. Muita veroperusteisiin tehtyjä muutoksia vuodelle 2014 on työtulovähennyksen enimmäismäärän korotus 30 eurolla (vaikutus kunnallisveron tuottoon -18 milj. ), perusvähennyksen enimmäismäärän korotus 30 eurolla (vaikutus -9 milj. ) ja kotitalousvähennyksen enimmäismäärän korottaminen 2000 eurosta 2400 euroon (vaikutus -9 milj. ). Vuodelle 2015 päätettiin jatkaa asuntolainan korkovähennyksen lisärajoittamista 5 prosenttiyksiköllä (vaikutus 14 milj. ; aiemmin päätetty vastaavasta rajoituksesta vuodelle 2014) sekä opintolainan korkovähennyksen poistamisesta (vaikutus 4,5 milj. ). Yhteensä staattisiksi vaikutuksiksi verotuottoon on arvioitu -116 milj. vuonna 2014 ja -97,5 milj. vuosina Vähennysten muutosten aiheuttamat muutokset (-36 milj. v. 2014; -17,5 milj.

9 7 v ) on esitetty kompensoitavaksi valtionosuuksien lisänä. Ansiotuloina verotettavien osinkojen siirtyminen pääomatuloverotukseen piiriin on esitetty jätettäväksi kompensaatiolaskelmien ulkopuolelle muutokseen liittyvien dynaamisten vaikutusten vuoksi joiden esitetään itsessään kompensoivan kunnille niistä aiheutuva verotulojen menetys. Yhteisöveroon vaikuttavat muutokset Suurin yksittäinen kuntien verotuloihin vaikuttava muutos on yhteisöverokannan alentaminen nykyisestä 24,5 %:sta 20 %:in vuodesta 2014 alkaen. Tämän on arvioitu vaikuttavan yhteisöverotuottoon kokonaisuudessaan noin 870 milj. euroa sitä alentavasti. Valtiovarainministeriö on lisäksi arvioinut, että osinkotulojen verotuksen uudistamisen takia listaamattomien yritysten omistajat nostavat yhtiöistä aiempaa enemmän palkkatuloa, joka pienentää yhteisöveron tuottoa noin 90 milj.. Yhteensä verotulojen menetys olisi siis noin 960 milj. euroa vuodelle Jos osinkoverotuksen aiheuttamia dynaamisia muutoksia ei huomioida, niin vuodelle 2014 vahvistetun kuntien jako-osuuden mukaisesti laskettuna kunnat menettävät yhteisöverotuloja edellä esitetyn mukaisesti noin 250 milj.. Vuosina yhteisöveron tuoton on ennustettu kasvavan samassa tahdissa kansantalouden tilinpidon mukaisen toimintaylijäämän kanssa joten laskennalliset verotulojen menetykset ovat tällöin vuotta 2014 korkeammat. Lisäksi hallitus on kehysriihessä päättänyt toimista joiden vaikutuksesta yhteisöveron tuotto nousee. Aiemmin päätetystä poiketen yritysten ns. T&K vähennys sekä tuotannollisten investointien korotetut poistot aikaistetaan päättymään vuoden 2015 sijaan vuoden 2014 loppuun. Muutokset korottavat yhteisöveron tuottoa vuonna 2015 arviolta yhteensä noin 188 milj.. Lisäksi on päätetty, että yritysten edustuskulut ovat vuodesta 2014 alkaen kokonaisuudessaan vähennyskelvottomia verotuksessa nykyisen 50 % vähennyskelpoisuuden sijaan jonka arvioidaan lisäävän yhteisöveron tuottoa 37 milj.. Vuodesta 2014 alkaen pitkäaikaisten poistojen poistojärjestelmä muutetaan hyödykekohtaiseksi ja yritysten korkovähennyksien vähennysoikeutta rajoitetaan aiemmin päätettyä enemmän. Näillä muutoksilla on verotuottoa lisäävä vaikutus vuodesta 2014 alkaen. Korkovähennyksen lisärajauksen arvioidaan lisäävän yhteisöveron tuottoa noin 12 milj. ja poistojärjestelmän uudistamisen 8 milj.. Staattisesti laskettuna käyttäen kuntien vahvistettuja jako-osuuksia nämä muutokset lisäävät kuntien verotuloja 16 milj. vuonna 2014 ja 71 milj. vuonna Täten kuntien verotulot vähenevät tehtyjen muutosten vaikutuksesta vuonna 2014 noin 235 milj. ja vuonna 2015 noin 192 milj.. Aiemmin hallituskaudella yhteisöverotukseen tehdyt veroperustemuutokset on kompensoitu kuntien yhteisöveron jako-osuutta muuttamalla. Myös nyt tehdyt muutokset kompensoidaan todennäköisesti vastaavasti. Kuten edellä on mainittu, niin yhteisöverokannan alentamisen kompensaation määrään liittyy suurta epävarmuutta. Kehyspäätöksen linjauksen mukaan kompensaation määrää laskettaessa otetaan huomioon ns. dynaamiset vaikutukset, joiden oletetaan nostavan yhteisöveron tuottoa jo vuonna Verokannan alentamiseen ja yhteisöveron muihin muutoksiin liittyvien dynaamisten vaikutusten on arvioitu tuottavan yhteisöverotuloina takaisin 50 % päätöksien myötä menetettävistä verotuloista. Tällä perusteella on päädytty arvioon, että kunnille kompensoitava menetys olisi noin 180 milj. vuoden 2014 tasossa. Laskentamalli poikkeaa aiemmin käytetystä ja jättäisi kompensoimatta kunnille vuonna 2014 staattisesti laskettuna noin 55 milj.. Kompensaation laskentamalliin ja sen lopulliseen määrään liittyy kuitenkin suurta epävarmuutta. Myöhempien vuosien kompensaatioiden määristä ei ollut tässä vaiheessa luotettavaa arviota.

10 8 Kiinteistöveroon vaikuttavat muutokset Valtiovarainministeriö on asettanut työryhmän selvittämään kiinteistöveron ongelmia ja kehittämisvaihtoehtoja hallitusohjelman linjausten mukaisesti. Työryhmässä on edustettuna valtiovarainministeriö, Verohallinto ja Kuntaliitto. Kehysriihessä on työryhmän esityksen mukaisesti sovittu, että kiinteistöverojärjestelmää kehitetään ensivaiheessa korottamalla verotuksen pohjana olevia arvoja lähemmäs niiden todellisia arvoja. Rakennusten verotusarvojen määräytymisperusteisiin tehdään kaksi muutosta: 1. Verotusarvon osuutta verotuksen pohjana käytettävistä jälleenhankinta-arvoista korotetaan niin, että jälleenhankinta-arvoista otetaan jatkossa huomioon 75 % nykyisen 70 %:n sijaan. Korotus on noin 7,14 % ja sen vaikutukseksi verotuottoon on arvioitu noin 55 milj. euroa. Muutos koskee kaikkia kiinteistöveron kohteena olevia rakennuksia. 2. Asuinrakennusten ikäalennuksen maksimimäärää alennetaan asteittain. Työryhmän teettämän selvityksen perusteella asuinrakennusten ikäalennusten enimmäismäärät ovat liian suuret. Käytössä olevan rakennuksen tai rakennelman arvoksi katsotaan nykyisin aina vähintään 20 prosenttia rakennuksen tai rakennelman jälleenhankinta-arvosta vuosittaisten ikäalennusten ollessa 1,25 % tai 1 % riippuen rakennuksen kantavasta rakenteesta. Teetettyjen selvitysten perusteella asuinrakennusten iän vaikutus niiden arvoon on suurinta rakennuksen valmistumisen jälkeisinä vuosina ja vaikutus laimenee vuosien myötä ja loppuu käytännössä kokonaan noin vuoden iässä rakennuksen sijainnista riippuen. Tällä perusteella nykyiset maksimissaan 80 %:n ikäalennukset ovat ylimitoitetut ja todellisen ylärajan tulisi olla enintään 50 %. Ikäalennusten ylärajaa alennetaan asteittain niin, että nykyisen 80 %:n sijaan vuonna 2014 se on 70 %, 60 % vuonna 2015 ja 50 % vuonna Vuodelle 2014 muutoksen vaikutukseksi verotuottoon on arvioitu noin 5 milj. euroa, 10 milj. euroa vuodelle 2015 ja 15 milj. euroa Maapohjien verotusarvojen määräytymisperusteisiin tehdään myös kaksi muutosta: 1. Maapohjien osalta verotuksen pohjana käytettäviä arvoja korotetaan 10 %. Maapohjien osalta verotus pohjautuu kyseisellä paikkakunnalla tai alueella vallitsevaan hintatasoon. Tätä tarkoitusta varten Verohallinnolla on käytössään ns. aluehintakartat ja aluehinnat. Kyseisiä hintoja ei ole päivitetty aktiivisesti viime vuosina ja ne ovat jääneet jälkeen yleisestä tonttimaan hintakehityksestä. Selvitysten perusteella tonttihinnat ovat kohonneet vähintään 10 % sen jälkeen kuin aluehintoja on viimeksi joltain osin päivitetty. 2. Alueilla joissa tonttihintojen päivityksiä ei ole tehty moniin vuosiin on arvostuksessa voitu käyttää hyvin alhaisia neliöhintoja. Näiden tonttien neliöhinnat korotetaan vähintään euroon. Maapohjien arvostukseen tehtävien muutosten yhteisvaikutukseksi verotuottoon on arvioitu noin 40 miljoonaa euroa. Kokonaisuudessaan kehysriihen linjausten on arvioitu lisäävän kiinteistöveron tuottoa vuonna 2014 noin 100 milj. euroa, 110 milj. euroa vuonna 2015 ja 125 milj. vuonna 2016.

11 9 Jäteveron tuoton siirtäminen kunnille Kehysriihessä on päätetty, että jäteveron tuottoa vastaava määrä tuloutetaan kunnille vuoden 2014 alusta alkaen. Jäteveron veronsaajana olisi juridisesti edelleen valtio. Valtionosuudet Valtionosuusjärjestelmän tavoitteena on kuntien vastuulla olevien julkisten palvelujen saatavuuden varmistaminen tasaisesti koko maassa kohtuullisella verorasitteella. Tämä toteutetaan tasaamalla palvelujen järjestämisen kustannuseroja sekä kuntien välisiä tulopohjaeroja. Kustannuserojen tasauksen laskentaperusteena ovat asukasmäärän ja ikärakenteen lisäksi erilaiset olosuhdetekijät. Toisena valtionosuusjärjestelmän kiinteänä osana kuntien tulopohjaa tasataan kunnan verotulojen perusteella. Kunnan valtionosuusrahoitus muodostuu hallinnollisesti kahdesta osasta: valtiovarainministeriön hallinnoimasta kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta (1704/2009) ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisesta valtionosuusrahoituksesta, jota hallinnoi opetus- ja kulttuuriministeriö. Kehysriihen vaikutus valtionosuuksiin Hallitus sopi pitämässään kehysriihessä valtiontalouden kehyksistä vuosille Hallitus linjasi kehysriihessä valtionosuuksiin kohdistuvista satojen miljoonien eurojen lisäleikkauksista. Leikkausten myötä peruspalvelujen valtionosuuksien taso laskee hallituskaudella 16 % (1,3 mrd. euroa). Kehyskauden loppuun mennessä vuosina kunnilta jää leikkauspäätösten myötä valtionosuustuloja saamatta yhteensä 6,6 mrd. euroa. Näiden valtionosuusleikkausten lisäksi hallitus on päättänyt opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain piirissä olevaan valtionosuusrahoitukseen kohdistuneista leikkauksista, jotka kohdistuvat mm. lukiokoulutukseen ja ammatilliseen peruskoulutukseen. Lisäksi vuodesta 2013 alkaen opetus- ja kulttuuritoimen hallinnonalan valtionosuusrahoitukseen ei tehdä kustannustason muutoksesta aiheutuvaa korotusta ts. indeksikorotukset jäädytetään. Vuonna 2013 jäädytyksen vaikutus kuntatalouteen oli noin 50 milj. euroa ja vuonna 2014 noin 36 milj. euroa. Kehyspäätöksen mukaan kuntien valtionosuuden harkinnanvaraista korotusta leikataan vuodesta 2015 alkaen 10 miljoonaa euroa. Tasoksi jää näin ollen 10 miljoonaa euroa. Valtionosuusuudistuksen selvitysmies Arno Miettinen jätti esityksensä valtionosuusuudistuksen alustaviksi linjauksiksi Selvitysmies korostaa alustavissa linjauksissaan järjestelmän oleellista yksinkertaistamista ja selkeyttämistä. Esityksen mukaan tavoitteeseen pääsy edellyttää sekä järjestelmän rakenteen uudelleen tarkastelua että laskentatekijöiden määrän karsimista ja päällekkäisyyksien poistamista. Valtionosuus-järjestelmän kokonaisuuden kannalta keskeisin selvitysmiehen esitys liittyy valtionosuusjärjestelmän rakenteen muutokseen. Esityksen mukaan valtionosuusjärjestelmään sisältyvää tulopohjan tasauksen painoarvoa kasvatetaan suhteessa kustannuserojen tasaukseen. Teknisesti tämä toteutetaan muuttamalla verotuloihin perustuvan valtionosuuden tasauksen tasausrajaa 81,96 prosentista täysimääräiseen (100 %). Samalla tasausjärjestelmää muutetaan veropohjan vahvistamiseen kannustavaan suuntaan alentamalla tasausta tasausrajaan saakka täysimääräisestä (100 %) 85 prosenttiin. Myös tasausvähennyksen laskentatapaan esitetään muutosta.

12 10 Selvitysmiehen esityksessä toinen merkittävä muutos liittyy toisen asteen koulutuksen rahoitukseen. Selvitysmies esittää toisen asteen koulutuksen rahoituksen yhdistämistä ikäluokkaperusteiseen kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen. Rahoitus maksettaisiin esitetyssä mallissa edelleen koulutuksen ylläpitäjälle, mikä edellyttäisi kotikuntakorvausjärjestelmän laajentamista myös perusopetuksen jälkeiseen toisen asteen koulutukseen. Selvitysmies esittää myös muutoksia valtionosuuden määräytymiseen tavoitteena järjestelmän selkeyttäminen ja yksinkertaistaminen. Esitys sisältää linjaukset määräytymisperusteiden määrän vähentämisestä, päällekkäisyyksien poistamisesta ml. tiettyjen määräytymistekijöiden poistamisesta (päivähoitokerroin, lastensuojelu, vammaisuus, valtaosa yleisen osan kriteeristöstä), säilyvien kriteerien päivityksestä (sairastavuuskerroin) ja uusien kriteerien lisäämisestä järjestelmään (vieraskielisyyden laajennus koko väestöön, työpaikkaomavaraisuus). Selvitysmies esittää myös valtionosuuslaskennan taustalla olevien hintojen tasojen ja suhteiden päivitystä. Selvitysmies kiinnittää esityksessään huomiota myös avustusten yhdistämiseksi yleiskatteelliseen valtionosuusrahoitukseen ja kuntaliitosneutraalisuuden lisäämiseen valtionosuuden määräytymisessä. Selvitysmies esittää, että kustannustenjaon tarkistus säilyy osana järjestelmää. Pääministeri Kataisen hallitusohjelman mukaan osana kuntarakenneuudistusta valtionosuusjärjestelmää uudistetaan yksinkertaisemmaksi ja selkeämmäksi. Valtionosuusperusteiden uudistamisessa tarkastellaan mm. perusteiden läpinäkyvyyttä, lukumäärää, päällekkäisyyksiä, korvaustarpeita, ajanmukaisuutta ja soveltuvuutta kuntarakenteen ja palvelutarpeiden muutoksessa. Selvitysmiehen on määrä jättää lopulliset esityksensä vuoden 2013 loppuun mennessä. Uuden valtionosuuslainsäädännön on määrä tulla voimaan vuoden 2015 alusta.

13 11 KIRKKONUMMEN KUNNAN TALOUDEN KEHITYS Vuoden 2012 tilinpäätös Vuoden 2012 tilinpäätöksen toimintatuottojen määrän muutos vuonna 2012 oli -1,5 % (2011: +2,5 %; 2010: +19,2 %; 2009: +13,6 %) ja toimintakulujen muutos +8 % (2011: +3,7 %; 2010: +2,8 %; 2009: +4,9 %). Toimintatuottojen pieneneminen vuoteen 2011 nähden selittyy osittain sillä, että perusturva sai vuonna 2011 noin miljoonan euron ylimääräisen maksutulon KHO:n päätöksen perusteella. Myös maankäyttösopimuskorvausten vuotta 2011 merkittävästi pienempi kertymä vaikutti toimintatuottojen määrään. Toimintakulujen 8 %:n kasvu oli merkittävästi suurempi kuin aiempina vuosina (2011: 3,7 %; 2010: 2,8 % ja 2009: 4,9 %). Toimintakatteen kasvu oli 10,1 % (2011: 4,0 %; 2010: -0,4 % ja 2009: 3,4 %). Verotulojen kokonaiskertymä, 159,4 milj. euroa (2011: 159,2 milj. e; 2010: 154,6 milj. e; 2009: 140,8 milj. e), kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna vain 0,2 milj. euroa eli 0,1 %. Kunnallisveron tuotto oli 3,9 milj. euroa edellisvuotta suurempi ja kunnan yhteisövero-osuus 4,1 milj. euroa alle edellisen vuoden tuoton. Kuntien osuudessa oli vuosina väliaikaisesti kymmenen prosenttiyksikön korotus, joka vuoden 2012 osalta laski viiteen prosenttiin. Valtionosuuksia kertyi 23,7 milj. euroa, mikä oli 5,5 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Verorahoitus (verotulot + valtionosuudet) väheni vuoteen 2011 verrattuna -0,6 % (2011: +3,6 %; 2010: +10,6 %; 2009: +1,3 %). Vuosikate heikkeni merkittävästi ja oli vain 4,8 milj. euroa (2011: 23,1 milj. e; 2010: 21,9 milj. e ja 2009: 4,5 milj. e). Vuosikate ei riittänyt kattamaan suunnitelman mukaisia poistoja. Vuoden tulos oli alijäämäinen -8,3 milj. euroa (2011: +10,4 milj. e; 2010: +8,9 milj. e; 2009: -6,8 milj. e). Vuosikatteen, satunnaisten erien ja tulorahoituksen korjauserien yhteisvaikutus eli omarahoitusosuus oli vuoden 2012 rahoituslaskelmassa vain 0,3 milj. euroa (2011: 19,6 milj. e; 2010: 13,7 milj. e ja 2009: 2,5 milj. e). Investointimenojen nettorahoitustarve oli 14,2 milj. euroa (2011: 16,5 milj. e; 2010: 13,1 milj. e; 2009: 33,0 milj. e). Merkittävästi heikentyneen vuosikatteen johdosta toiminnan ja investointien rahavirta oli -9,3 milj. euroa (2011: +5,6 milj. e; 2010: +0,6 milj. e; 2009: -30,5 milj. e). Pitkäaikaisia lainoja lyhennettiin vuoden aikana 9,0 milj. euroa. Rahoitustarpeen kattamiseksi nostettiin 12,5 milj. euroa uutta lainaa. Toiminnan ja investointien sekä rahoituksen rahavirtojen yhteisvaikutus kunnan rahavaroihin oli -0,5 milj. euroa (2011: -1,1 milj. e; 2010: +20,1 milj. e; 2009: -7,5 milj. e). Kunnan lainakanta oli vuoden lopussa 88,1 milj. euroa ja euroa per asukas (2011: 84,8 milj.e, e/as; 2010: 92,1 milj. euroa, e/as. ja 2009: 75,8 milj. euroa, e/as). Kunnan maksuvalmius heikkeni vuoden loppua kohti ja pitkäaikainen laina nostettiin joulukuussa. Kassan riittävyys oli tilivuoden lopussa 32 päivää (2011: 34 pv; 2010: 37 pv; 2009: 3 pv). Rahoituslaskelman tunnusluvuista lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääomaan korkojen ja lyhennysten maksuun. Tulorahoitus riittää lainojen korkojen ja lyhennysten maksamiseen, jos tunnusluvun arvo on 1 tai suurempi. Kun tunnusluvun arvo jää alle yhden, on kunnan lainanhoitokyky heikko. Lainanhoitokate oli 0,6 (2011: 2,6).

14 12 Taseen loppusumma pieneni edellisvuoteen verrattuna 2,6 milj. euroa (2011: +8,9 milj. e). Taseen vastaavaa puolella, pysyvien vastaavien aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden arvo lisääntyi vuoden aikana 0,6 milj. euroa (2011: 2,7 milj. e). Vaihtuvissa vastaavissa rahat ja pankkisaamiset ryhmä pieneni vuoden aikana 0,5 milj. euroa, 20,8 milj. eurosta 20,3 milj. euroon (2011: 1,1 milj. e, 21,9 milj. eurosta 20,8 milj. euroon). Taseen vastattavaa puolella oman pääoman määrä väheni tilikauden alijäämän verran eli 8,3 milj. euroa. Vieraan pääoman määrä lisääntyi yhteensä 5,5 milj. euroa, pitkäaikainen vieras pääoma kasvoi 1,9 milj. euroa ja lyhytaikainen kasvoi 3,6 milj. euroa. Omavaraisuusaste mittaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja kunnan kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä aikavälillä. Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona voidaan pitää 70 %. 50 % tai sitä alempi omavaraisuusaste merkitsee huomattavan suurta velkarasitetta. Kunnan omavaraisuusaste heikkeni 45,1 prosentista 41,9 prosenttiin. Vuotta aiemmin omavaraisuusaste koheni 42,0 prosentista 45,1 prosenttiin ja vuonna 2010 omavaraisuusaste heikkeni 43,2 prosentista 42,0 prosenttiin vieraan pääoman kasvun seurauksena. Suhteellisen velkaantuneisuuden tunnusluku kertoo, kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvitaan vieraan pääoman takaisinmaksuun. Mitä pienempi velkaantuneisuuden tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdollisuudet kunnalla on selviytyä lainojen takaisinmaksusta tulorahoituksella. Tunnusluvun arvo suureni 2,9 prosenttiyksikköä edellisen vuoden 53,9 prosentista 56,8 prosenttiin (2011: pieneni 2,7 prosenttiyksikköä edellisen vuoden 56,7 prosentista 53,9 prosenttiin). Kertynyt ylijäämä (alijäämä) osoittaa, paljonko kunnalla on kertynyttä ylijäämää tulevien vuosien liikkumavarana, taikka paljonko on kertynyttä alijäämää, joka on katettava tulevina vuosina. Kunnan tunnusluvun arvo asukasta kohti laskettuna heikkeni eurosta 814 euroon (2011: vahvistui 770 eurosta euroon). Vuosiennuste 2013 Huhtikuun lopun tilanteesta tehdyn alustavan vuosiennusteen laadinnassa toimielinten toimintatuotot ja toimintakulut on arvioitu vuoden 2012 tilinpäätöksen, alkuvuoden toteutuman ja loppuvuoden ennusteen yhteenvetona. Perusturvalautakunnan toimintakate on toimialajohtajalta saadun alustavan arvion perusteella ylittymässä jopa viisi seitsemän miljoonaa euroa. Myös sivistystoimen toimialalla on toimintakatteen ylityspaineita noin puolentoista miljoonan euron verran. Verotulojen kertymäarviota on tarkistettu Kuntaliiton ennakkotietojen perusteella ja tällä hetkellä näyttää siltä, että talousarvion verotulotavoitetta ei saavutettaisi, vaan verotulokertymä olisi noin 1,2 miljoona euroa talousarviota pienempi. Pitkäaikaisten lainojen vähennys on talousarvion mukaisesti 9 milj. euroa ja arvion mukaan uutta pitkäaikaista lainaa nostettaisiin talousarviossa arvioidun mukaisesti 21 milj. euroa. Tämä lainannosto ei kuitenkaan riittäisi rahoitustarpeen kattamiseksi, vaan lainannostotarve olisi lisäksi 8 milj. euroa. Lainanottotarve muodostuisi siis yhteensä noin 29 milj. euroksi. Nettolainanotto olisi näin 20 milj. euroa. Vuosiennusteen vuosikate olisi vain 1,4 milj. euroa ja tilikauden tulos -13,3 milj. euroa. Ennusteen tulos heikentäisi taseen ylijäämää merkittävästi. Verrattuna vuoden 2012 tilinpäätökseen käyttötalousosan toimintamenojen kasvu olisi 3,5 % ja toimintakatteen kasvu 4,5 %.

15 13 Talouden tasapainottamisohjelma vuosille Kunnanvaltuusto hyväksyi elokuussa 2011 talouden tasapainottamisohjelman, jossa vuosille asetetuilla talouden pidon raja-arvoilla vahvistetaan sitä talouden tasapainotilaa, joka saavutettiin vuoden 2010 positiivisen tilinpäätöksen avulla. Positiivinen vuoden 2011 tilinpäätös vahvisti edelleen talouden tasapainotilaa. Tasapainotilan säilyttämiseksi ja vahvistamiseksi valtuusto asetti vahvistamassaan talouden tasapainottamisohjelmassa Kirkkonummen kunnalle seuraavat talouden hoitoa koskevat raja-arvot, jotka tulee ottaa huomioon talousarvion laadinnassa: Toimintakatteen kasvu saa vuosittain olla kuntatasolla enintään 3,2 %. Toimintakatteen jako toimielimille tapahtuu kunnanhallituksen vuosittain vahvistamien talousarvion ja -suunnitelman reunaehtojen kautta valtuuston vahvistaman tasapainottamisohjelman puitteissa. Vuosikate on vuosittain vähintään poistojen suuruinen. Kunnan lainakanta ei vuosien aikana ylitä 100 milj. euroa eikä euroa per asukas. Nettoinvestoinnit ovat vuositasolla maksimissaan 22,5 milj. euroa. Vuosina taseen ylijäämä säilyy ennallaan tai vahvistuu. Omavaraisuusaste nousee. Omavaraisuusaste vuonna 2009 oli 43,2 % ja 42,0 % vuonna (Tunnusluku ilmaisee kunnan vakavaraisuuden, alijäämän sietokyvyn ja mahdollisuuksia selviytyä sitoumuksista pitkällä aikavälillä. Tunnusluvussa oma pääoma ja siihen rinnastettavat erät suhteutetaan taseen loppusummaan korjattuna saaduilla ennakoilla). Vuosi 2012 oli tasapainottamisohjelman ensimmäinen vuosi. Vuoden 2012 tilinpäätös ei toteutunut kunnanvaltuuston vahvistamien taloudenpidon raja-arvojen puitteissa. Toimintakatteen kasvu oli merkittävästi suurempi kuin 3,2 % ja vuosikate ei riittänyt kattamaan poistoja. Lainakannan ja nettoinvestointien osalta vuosi toteutui raja-arvojen puitteissa. Ylijäämän sekä omavaraisuusasteen osalta rajaarvot eivät toteutuneet, vaan tilinkausi oli alijäämäinen ja heikensi näin taseen ylijäämää. Myös omavaraisuusaste heikkeni.

16 14 Investoinnit ja poistojen määrän kasvu Vuosina 2008 ja 2009 vuosikate ei riittänyt kattamaan poistoja. Näin vuosina myös kunnan nettoinvestointien määrä oli erittäin suuri (2008: 26 milj. euroa; 2009: 35 milj. euroa). Vuonna tilanne muuttui ja vuosikate riitti hyvin kattamaan poistot. Nettoinvestointien määrä myös laski edellisistä vuosista, ollen 22 miljoonaa euroa. Vuosikatteen vahvistuminen johtui hyvin kertyneistä verotuloista, erityisesti vuonna 2010 poikkeuksellisen suurista käyttöomaisuuden myyntivoitoista ja vuonna 2011 perusturvalle maksetusta takautuvasta saatavasta sekä maltillisesta toimintamenojen kasvusta. Poistojen määrä oli vuosina noin 13 miljoonaa euroa per vuosi. Vuonna 2012 investointien toteutuma jäi reilusti alle talousarviossa suunnitellun. Toimintamenojen merkittävä kasvu aiheutti kuitenkin sen, että vuosikate ei riittänyt enää kattamaan poistoja vaan tilikauden alijäämä muodostui yli kahdeksaksi miljoonaksi euroksi Nettoinvestoinnit ja poistot vuosina (1.000 ) TA 2013 Nettoinvestoinnit Poistot Kunnan poistot suhteessa vuosikatteeseen (1.000 ) TA 2013 Vuosikate Poistot

17 15 Tuloslaskelma TP TP TP TA ENN TA TS TS (1 000 euroa) Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate , , ,1 muutos-% 2,4 2,6 8,9 12,1 4,5-1,4 1,5 1,0 Verotulot Valtionosuudet Verorahoitus , , , , ,0 muutos-% 10,6 3,6-0,6 7,4 6,7 5,1 3,4 3,3 Rahoitustuotot ja -kulut , ,0 Korkotuotot ,0 310,0 Muut rahoitustuotot ,0 550,0 Korkokulut Muut rahoituskulut ,0-50,0 Vuosikate I Käyttöom. myyntiv Maankäyttösop.korv Vuosikate II Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Tilikauden tulos Talousarviovuoden 2014 toimintakatteen kasvu vuoden 2012 tilinpäätökseen nähden on koko kunnan tasolla 3 %. Taloussuunnitelmavuoden 2015 toimintakatteen kasvuksi talousarviovuoteen 2014 verrattuna laskelmassa on määritelty 1,5 % ja taloussuunnitelmavuoden 2016 kasvuksi 1 %. Kun talousarviovuoden 2014 toimintakatteen muutosta verrataan kuluvan talousarviovuoden 2013 vuosiennusteen toimintakatteeseen, on muutos -1,4 %. Verorahoituksen kasvu talousarviovuoden 2014 osalta verrattuna kuluvan vuoden 2013 vuosiennusteeseen on 5,1 %. Taloussuunnitelmavuosina kasvuprosentit ovat 3,4 ja 3,3 prosenttia. Rahoituserien määrä on suunnittelukaudella noin -2,7 milj. euroa per vuosi. Käyttöomaisuuden myyntivoittojen, maankäyttösopimuskorvausten ja suunnitelmanmukaisten poistojen jälkeen tilikauden tulos talousarviovuonna 2014 on -2,8 milj. euroa. Taloussuunnitelmavuoden 2015 tulos muodostuu euroksi ja taloussuunnitelmavuoden 2016 tulos on + 3,4 milj. euroa. Suunnittelukauden tulos on kumulatiivisesti euroa.

18 16 Verotulot Yhteenveto TILIVUOSI ** 2014** 2015** 2016** Verolaji Kunnallisvero Muutos % 1,9 2,8 3,8 6,5 4,4 4,8 Yhteisövero Muutos % 28,3-38,6-2,1 7,9 3,7-10,7 Kiinteistövero Muutos % 0,5 5,5 13,5 7,4 0,0 0,0 VEROTULOKSI KIRJATTAVA Muutos % 3,3 0,2 4,0 6,6 4,1 3,9 Luvut on esitetty käyvin hinnoin, eli inflaation vaikutusta ei ole eliminoitu Kuluttajahintaindeksi, 2000= ,4 123,8 126,4 129,6 132,4 135,0 Kuluttajahintaindeksin muutos 3,3 2,8 2,1 2,5 2,2 2,0 Peruspalvelujen hintaindeksi 143,1 147,5 151,1 154,6 158,3 162,6 Peruspalv. hintaindeksin muutos 3,3 3,1 2,4 2,3 2,4 2,7

19 17 Rahoituslaskelma TP TP TP TA ENN TS TS TS (1 000 euroa) Toiminnan rahavirta Vuosikate , , , Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät , , , , ,7 349, Investointien rahavirta Investointimenot , , , Rahoitusosuudet investointimenoihin 931, ,1 172, Pys. vast. hyödykk. myyntitulot 9 007, , , , , , Toiminnan ja investointien rahavirta 584, , , Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset -134, ,3-9, Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys , , Pitkäaikaisten lainojen vähennys , , , Lyhytaikaisten lainojen muutos -228, , , , Oman pääoman muutokset 3 284,3 805, ,5 Rahoituksen rahavirta , , , , , , ,8-619,2 Rahavarojen muutos , ,9-464, Kehysarvion rahoituslaskelman nettoinvestointimääräksi vuosille on asetettu 22,5 milj. euroa per vuosi. Tällä investointivolyymillä lainanottotarve on suunnittelukaudella noin 52 milj. euroa (nettolainanotto n. 10 milj. euroa). Lainamäärä asukasta kohti on suunnittelukauden lopussa, vuonna 2016 n euroa ja lainakanta 118 milj. euroa.

20 18 Lainamäärän kehittyminen TP TP TP TA ENN TA TS TS LAINAMÄÄRÄ (1000e) UUSI LAINA (1000e) LYHENNYKSET (1000e) NETTO LAINANOTTO (1000e) ASUKASMÄÄRÄ ASUKASMÄÄRÄN LISÄYS muutos-% 1,2 0,7 1,1 3,9 1,1 1,2 1,2 1,3 LAINAMÄÄRÄ / ASUKAS Lainanlyhennysten määrä kohoaa suunnittelukaudella merkittävästi erityisesti kuluvan talousarviovuoden 2013 lainatarve-ennusteen johdosta. Myös vuonna 2008 nostetun 10 miljoonan euron laina vaikuttaa lyhennysten määrään vuodesta 2015 lähtien, koska sen lyhennysvapaat vuodet loppuvat vuonna Väestömäärä Väestökehitys vuosina ikäryhmittäin %-osuus 2009 %-osuus 2010 %-osuus 2011 %-osuus 2012 %-osuus 0-6 v , , , , , v , , , , , v , , , , , v , , , , , v , , , , , v , , , , ,2 85 v , , , , , , , , , ,00 muutos muutos, % 2,39 1,47 1,19 0,68 1,01

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2018 Lähde: Peruspalveluohjelma 3.4.2014 sekä Kuntaliiton laskelmat Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 2012-2013 Tilastokeskus, vuosien 2014-2018

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: Kuntatalousohjelma 15.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kokonaistaloudelliset ennusteet

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013 Maakuntakierrosten koko maan talousdiat Kevät 2013 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Lähde: Tilastokeskus Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2006 2012 Pl. Ahvenanmaa. Sisältää liikelaitokset.

Lisätiedot

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Tuloslaskelma 2012 2011, ulkoinen koko kunta osa I 2012 2011 kasvu % Toimintatuotot Myyntituotot 51 644 46 627 10,8 % Maksutuotot 8 451 8 736-3,3 % Tuet ja avustukset

Lisätiedot

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Syksy 2013

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Syksy 2013 Maakuntakierrosten koko maan talousdiat Syksy 2013 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Lähde: Tilastokeskus Vuosikate: Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2006 2012 Sisältää liikelaitokset.

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Asukasmäärä 31.12. 67 806 67 497 Verotuloprosentti 19,50 % 19,50 % Toimintakate -327,7 M -327,1 M Toimintakatteen kasvu 0,18 % 4,8 % Verotulot 254,3 M 237,4 M Verotulojen

Lisätiedot

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %.

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %. TALOUDELLINEN TILANNE 1.1. - 31.3.2015 Yleinen tilanne USA:n talouskasvun arvioidaan olevan kuluvana vuonna noin 3,2-3,7 %. USA:n korkojen nosto saattaa alkaa siten arvioitua aikaisemmin eli viimeisimpien

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2015 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät

Lisätiedot

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 8. huhtikuuta 2014 Vuonna 2013 kaupungin talous vahvistui lähinnä kertaluonteisten verotilitysmuutosten vuoksi Vuosi 2013 on 0,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Pakollisen

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 30.9.2013 Tammi-elokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat Taloustutkimus Oy toteutti valtiovarainministeriön toimeksiannosta tiedustelun

Lisätiedot

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit Talouden nykytila Kriteerit Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit 1. Negatiivinen vuosikate Rovaniemi 2012 2016 186 /asukas Ei täyty? 2. tuloveroprosentti yli 0,5 prosenttiyksikköä

Lisätiedot

Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit

Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit 19.5.2016 Heikki Miettinen Rakenne A. A. Nykyiset kriisikuntamenettelyn tunnusluvut B. Uuden Kuntalain mukaiset tunnusluvut B. - arviointimenettelyt

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Talous- ja hallinto-osasto 3.1.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.5.2016 Talous- ja hallinto-osasto 28.6.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.5.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1. 31.5.2016

Lisätiedot

VNS 1/2012 VP VALTIONEUVOSTON SELONTEKO VALTIONTALOUDEN KEHYKSISTÄ VUOSILLE

VNS 1/2012 VP VALTIONEUVOSTON SELONTEKO VALTIONTALOUDEN KEHYKSISTÄ VUOSILLE Lausunto 1 (5) 19.4.2012 Dnro 1516/90/2012 Valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaosto EDUSKUNTA Lausuntopyyntönne 18.4.2012 VNS 1/2012 VP VALTIONEUVOSTON SELONTEKO VALTIONTALOUDEN KEHYKSISTÄ VUOSILLE

Lisätiedot

Tilinpäätösennuste 2014

Tilinpäätösennuste 2014 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) 46 Tilinpäätösennuste 2014 Asianro 117/02.02.02/2014 Raision kaupungin tilinpäätös on valmistumassa. Tilinpäätösennusteen mukaan tilikauden ylijäämäksi on muodostumassa

Lisätiedot

Pääekonomistin katsaus

Pääekonomistin katsaus Pääekonomistin katsaus Kuntamarkkinat 14.-15.9.2016 Minna Punakallio Pääekonomisti Suomen Kuntaliitto Yleiset talousnäkymät ovat pysyneet vaimeina jo pitkään Kansainväliseen talouteen liittyviä epävarmuuksia:»

Lisätiedot

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Kunnan talouden mallipohjainen suunnittelu Kuntien tilinpäätöskortti Valtiovarainministeriö/Kunta- ja aluehallinto-osasto,5.12.213 KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET

Lisätiedot

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v. 2009 Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta 12.4.2010 Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset v. 2009 - vertailua edelliseen vuoteen Lähde: Kyselyt kuntien

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta TILINPÄÄTÖS 2015 Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta 14.3.2016 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2015 VÄESTÖ ASUKASLUKU ennakkotieto 14 829-76 (2014) NASTOLASSA ASUVA TYÖVOIMA 7 187-52 (2014) TYÖLLISYYS TYÖTTÖMYYSASTE keskiarvo

Lisätiedot

VM:n ehdotus valtion talousarviosta Lähde: Valtiovarainministeriön tiedote ja Valtiovarainministeriön ehdotus vuodelle 2017

VM:n ehdotus valtion talousarviosta Lähde: Valtiovarainministeriön tiedote ja Valtiovarainministeriön ehdotus vuodelle 2017 VM:n ehdotus valtion talousarviosta 2017 17.8.2016 Lähde: Valtiovarainministeriön tiedote 11.8.2016 ja Valtiovarainministeriön ehdotus vuodelle 2017 VM: Talouden tilannekuvassa ei merkittävää käännettä

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 11/ (7) Kaupunginvaltuusto Kj/

Helsingin kaupunki Esityslista 11/ (7) Kaupunginvaltuusto Kj/ Helsingin kaupunki Esityslista 11/2013 1 (7) 5 Vuoden 2012 tilinpäätöksen hyväksyminen HEL 2013-003762 T 02 06 01 00 Päätösehdotus päättänee 1 hyväksyä vuoden 2012 tilinpäätöksen siten, että tilikauden

Lisätiedot

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014 Kuntien taloustietoja 214 (2) Lähde:Kuntaliitto 215, Kuntien tunnuslukutiedosto 23-214 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 23-214 11 Asukasluku indeksoituna (23=1) 15 1 95 9 85 8 75 Kemi 21-5 as. kunnat

Lisätiedot

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 25.3.2010 klo 13.00 Päiväys: 25.3.2010 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@vlk.fi

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Tiedotustilaisuus 13.2.2013 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2011 ja 2012 (ml.

Lisätiedot

Väestömuutokset 2016

Väestömuutokset 2016 Iitin kunta 715/2.1.2/216 Talouskatsaus 21.11.216 Tammi-lokakuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 216 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku Syntyn

Lisätiedot

Kuntatalouden sopeutusohjelma Tiedotustilaisuus

Kuntatalouden sopeutusohjelma Tiedotustilaisuus Kuntatalouden sopeutusohjelma 2014-2017 Tiedotustilaisuus 8.2.2013 Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen, Suomen Kuntaliitto Kansantalouden kehitys eri vaihtoehdoissa (Muuttujien keskimääräinen vuotuinen

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginhallitus

Tilinpäätös Kaupunginhallitus Tilinpäätös 2015 Kaupunginhallitus 29.3.2016 Tuloslaskelma, toimintakate ULKOINEN *) Oikaistu TA/KS TP 2015 TOT/TA Tot % 1 000 TP 2014 2015 Ero 2015 Toimintatuotot: Myyntituotot 8 273 8 141 8 550 409 105

Lisätiedot

Kuntatalouden tila ja tulevaisuuden näkymät

Kuntatalouden tila ja tulevaisuuden näkymät Kuntatalouden tila ja tulevaisuuden näkymät 8.11.2016 Varatoimitusjohtaja Timo Reina Kuntatalouden tila ja hallituksen kuntatalouden toimia ohjaava tavoite Vaimeasta talouskasvusta huolimatta kuntatalouden

Lisätiedot

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus Toimielimet SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA Yleinen taloudellinen tilanne Suomen bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät 13.2.2013 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Vuoden 2014 TA:n raamin valmistelun eteneminen Talouden tasapainotarkastelu talous- ja suunnittelukeskuksessa Ehdotus

Lisätiedot

Tilinpäätöksen ennakkotietoja

Tilinpäätöksen ennakkotietoja Tilinpäätöksen ennakkotietoja 22.2.2017 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi ennakkotiedon mukaan 367 henkilöllä (e75 881) Rakentaminen edelleen korkealla tasolla; asuntoja valmistui 528 ja lupia myönnettiin

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta, huhtikuu 2012

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta, huhtikuu 2012 Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä 2011 Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta, huhtikuu 2012 Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset v. 2011 - vertailua edelliseen vuoteen Lähde: Kyselyt kuntien

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

TIEDOTE VUODEN 2011 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI. JULKAISTAVISSA klo 13.00

TIEDOTE VUODEN 2011 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI. JULKAISTAVISSA klo 13.00 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 2.4.2011 klo 13.00 Päiväys: 2.4.2012 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@vlk.fi

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvio ja taloussuunnitelma Alavieskan kunta Valtuusto JY

Vuoden 2017 talousarvio ja taloussuunnitelma Alavieskan kunta Valtuusto JY Vuoden 2017 talousarvio ja taloussuunnitelma 2017-2019 Alavieskan kunta Valtuusto 19.12.2016 JY Arvio 2016 tilinpäätöksestä tuloslaskelman osalta Poikkeama Tp ennuste - TA 2016 Muutos Tp ennuste - Tp 2015

Lisätiedot

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun

Lisätiedot

ILMAJOEN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA nro 2 Suunnittelulautakunta sivu 1

ILMAJOEN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA nro 2 Suunnittelulautakunta sivu 1 ILMAJOEN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA nro 2 Suunnittelulautakunta sivu 1 Kokousaika 13.6.2012, kello 16.30 17.20 Kokouspaikka Ilkanradin kokoushuone, Ilkantie 17 Saapuvilla olleet jäsenet Lahti Tapani, puheenjohtaja

Lisätiedot

Kunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä.

Kunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä. VEROTILITYKSET VUONNA 2014 Kunnanhallitus 24.2.2014 ( 23): Verontilityslakiin viime vuonna tehdystä muutoksesta johtuva tilitysrytmin nopeutuminen vaikuttaa alkuvuoden verotilityksiin. Tammikuun verotilityksen

Lisätiedot

Kilpailukykysopimuksen ja budjettiriihen vaikutukset kunnan tuloihin ja budjetointiin. Vaikutukset verotuloihin 2017

Kilpailukykysopimuksen ja budjettiriihen vaikutukset kunnan tuloihin ja budjetointiin. Vaikutukset verotuloihin 2017 Kilpailukykysopimuksen ja budjettiriihen vaikutukset kunnan tuloihin ja budjetointiin Vaikutukset verotuloihin 2017 Kilpailukykysopimuksen ja budjettiriihen vaikutuksista kunnan verotuloihin 2017 Kilpailukykysopimuksella

Lisätiedot

Kunnanhallitus 168 16.06.2009 Kunnanhallitus 179 21.07.2009 Kunnanhallitus 188 11.08.2009. Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen

Kunnanhallitus 168 16.06.2009 Kunnanhallitus 179 21.07.2009 Kunnanhallitus 188 11.08.2009. Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen 168 16.06.2009 179 21.07.2009 188 11.08.2009 Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen KHALL 168 Kunnankamreeri Kunnanvaltuusto on 22.12.2008 hyväksynyt talousarvion vuodelle 2009. Talousarvio osoittaa

Lisätiedot

Talouden seurantaraportti tammilokakuu Tähän tarvittaessa otsikko

Talouden seurantaraportti tammilokakuu Tähän tarvittaessa otsikko Talouden seurantaraportti tammilokakuu Tähän tarvittaessa otsikko 2015 Talousjohtaja Anne Arvola 23.11.2015 Koko kunta - Toteumavertailu - Tulosennuste Lautakunnat - Kuukausiseuranta - perinteinen kumulatiivinen

Lisätiedot

Vaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013

Vaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 Vaihtoehtoja leikkauslistoille Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 1 Mistä ratkaisu kuntien rahoituskriisiin? Pääomatulot kunnallisverolle: Vuoden

Lisätiedot

Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat vuodelle 2014

Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat vuodelle 2014 Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat vuodelle 2014 Julkaistu Päivitetty 19.6.2013 (seuraava päivitys 9/2013) Sanna Lehtonen kehittämispäällikkö Kuntien valtionavut 2014: 8,67 + 0,98 + 0,95

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta 22 14.05.2012 Kunnanvaltuusto 23 04.06.2012 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus 2.4.2012 68 Kunnan tilinpäätöksen tulee

Lisätiedot

TALOUSKATSAUS HEINÄKUU 2014

TALOUSKATSAUS HEINÄKUU 2014 TALOUSKATSAUS HEINÄKUU 2014 Rahatoimisto 28.8.2014 Katsaus on laadittu 31.7.2014 tilanteesta. Kaupungin toimintatulot- ja menot ovat edelleen toteutuneet jokseenkin suunnitellusti. Käyttötalouden toimintakatteen

Lisätiedot

Talousraportti 8/

Talousraportti 8/ 1 (6) Talousraportti elokuun lopun tilanteesta Väestö Elokuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 831 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 620, Nurmeksessa 7 930 ja Valtimolla 2 281 asukasta. Juuassa

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE VALTIONTALOUDEN KEHYKSISTÄ VUOSILLE 2014 2017 27.3.2013 ANNETUN VALTIONEUVOSTON SELONTEON (VNS 3/2013 vp)

VALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE VALTIONTALOUDEN KEHYKSISTÄ VUOSILLE 2014 2017 27.3.2013 ANNETUN VALTIONEUVOSTON SELONTEON (VNS 3/2013 vp) VALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE VALTIONTALOUDEN KEHYKSISTÄ VUOSILLE 2014 2017 27.3.2013 ANNETUN VALTIONEUVOSTON SELONTEON (VNS 3/2013 vp) TÄYDENTÄMISESTÄ KEHYSPÄÄTÖS 3 Valtioneuvosto on antanut

Lisätiedot

Kouvolan talouden yleiset tekijät

Kouvolan talouden yleiset tekijät Tilinpäätös 2012 2 Kouvolan talouden yleiset tekijät 3 Väestökehitys Kouvolassa 2001-2020 31.12. As.lkm Muutos, lkm % 2001 91 226-324 -0,35 2002 90 861-365 -0,40 2003 90 497-364 -0,40 2004 90 227-270 -0,30

Lisätiedot

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta 1 (5) Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta Väestö Työllisyys Lokakuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 736 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 585,

Lisätiedot

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Julkaisuvapaa 4.4.2016 klo 15.30 kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Johtoryhmä 30.3.2016 Laajennettu johtoryhmä 30.3.2016 YT-neuvottelukunta 1.4.2016 Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Kuntalaki ja kunnan talous

Kuntalaki ja kunnan talous Kaupungin talous Kuntalaki ja kunnan talous Kuntalain 65 Valtuuston on hyväksyttävä kunnalle talousarvio ja taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi Talousarviossa hyväksytään toiminnalliset

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Maltillisella menokasvulla laadukkaat palvelut Peruskorjauksilla huolehditaan kiinteistökannasta Investoinnit edellyttävät lainanottoa Kansantalouden

Lisätiedot

Talouden seurantaraportti tammimarraskuu Tähän tarvittaessa otsikko

Talouden seurantaraportti tammimarraskuu Tähän tarvittaessa otsikko Talouden seurantaraportti tammimarraskuu Tähän tarvittaessa otsikko 2016 vt talousjohtaja Jerry Retva 9.1.2017 Koko kunta - Toteumavertailu - Tulosennuste Lautakunnat - Kuukausiseuranta - perinteinen kumulatiivinen

Lisätiedot

Kuntien taloudellisen aseman muutoksia Sote uudistuksessa

Kuntien taloudellisen aseman muutoksia Sote uudistuksessa Kuntien taloudellisen aseman muutoksia Sote uudistuksessa Kymenlaakson kunnat Luonnos 5.4.2016 Heikki Miettinen 2014tp_2014ktal_2015 väestöenn_v52 Lähtökohdat Lähtökohdat Tavoitteena arvioida kuntien jäljelle

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Tilinpäätös 2013 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen 31.3.2014 TILINPÄÄTÖS 2013 Koko kaupunki TP 2012 TP 2013 Muutos % Toimintatuotot 65 402 858 66 701 510 1 298 652 1,99 Toimintakulut -374 691 312-380 627

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

Kilpailukykysopimus ja kuntatalouden näkymät

Kilpailukykysopimus ja kuntatalouden näkymät Kilpailukykysopimus ja kuntatalouden näkymät Kilpailukykysopimuksen vaikutukset kuntatalouteen Kilpailukykysopimuksen kokonaisvaikutus kuntataloutta vahvistava Hillitsee kuntatalouden menojen kasvua Työnantajamaksualennukset

Lisätiedot

Lahden kaupunki. Tilinpäätös 2007

Lahden kaupunki. Tilinpäätös 2007 Lahden kaupunki Tilinpäätös 2007 Tilinpäätös 2007 LAHTI TP 2005 TP 2006 TP 2007 Asukasluku (31.12) 98 411 98 755 99 301 Veroprosentti 19,00 19,00 19,00 1000 euroa Verotulot 258 802 274 700 290 033 Vuosikate

Lisätiedot

Jyväskylän maalaiskunta TOIMINNAN JA TALOUDEN KUUKAUSIRAPORTTI Tiivistelmä

Jyväskylän maalaiskunta TOIMINNAN JA TALOUDEN KUUKAUSIRAPORTTI Tiivistelmä 0 Jyväskylän maalaiskunta TOIMINNAN JA TALOUDEN KUUKAUSIRAPORTTI 1.1. 30.4.2008 Tiivistelmä Yleinen taloudellinen kehitys TP 2007 TA 2008 30.4.2008 Bruttokansantuote 4,4 % 3,3 % 2,8 % Työttömyysaste 6,7

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 Kunnanhallitus 44 21.03.2016 Tarkastuslautakunta 36 02.06.2016 Valtuusto 15 20.06.2016 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 38/02.06.01/2016 Kunnanhallitus 21.03.2016 44 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat vuodelle 2014

Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat vuodelle 2014 Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat vuodelle 2014 Julkaistu 25.4.2013 Päivitetty 19.6.2013 Päivitetty 6.9.2013 Päivitetty 10.12.2013 Päivitetty Sanna Lehtonen kehittämispäällikkö Kuntien

Lisätiedot

6. TULOSLASKELMAOSA * Määrärahat euroina

6. TULOSLASKELMAOSA * Määrärahat euroina Kajaanin kaupunki 74 2.12.24 6. TULOSLASKELMAOSA 22-28 * Määrärahat 1 euroina Suunnitelma TP-23 TA-24 HK-25 TA-25 26 27 28 VARSINAINEN TOIMINTA Toimintatulot 55 752 54 675 39 786 4 49 39 44 39 475 39 485

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2013

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2013 TILINPÄÄTÖS 2013 TULOSLASKELMA 2013 2012 Liikevaihto 3 960 771 3 660 966 Valmistus omaan käyttöön 1 111 378 147 160 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -104 230-104 683 Palvelujen ostot

Lisätiedot

Elite Varainhoito Oyj Liite puolivuotiskatsaus

Elite Varainhoito Oyj Liite puolivuotiskatsaus Liite puolivuotiskatsaus 1.1. 3.6.216 KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT, 1 EUR 1 6/216 1 6/215 1 12/215 Liikevaihto, tuhatta euroa Liikevoitto, tuhatta euroa 9 25 8 482 15 36 4 1 14 1 172 Liikevoitto, %

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (59,7 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2013 Muut (17 %) SOTE (54 %) Henkilöstömenot (29 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon SOTE

Lisätiedot

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Kuntatalouden näkymät

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Kuntatalouden näkymät Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Kuntatalouden näkymät Ilari Soosalu, Johtaja, kuntatalous Sisältö Vuoden 2013 tilinpäätös Hallituksen talousarvioehdotus/ PPB 2015, RaPo:n

Lisätiedot

TA Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä

TA Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä TA-2017 Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä TA17 LÄHTÖKOHDAT Perustamissuunnitelma 1/2016: Kuntayhtymän tavoitteena on saavuttaa keskiarvoisesti ennakoitavaan kustannuskehitykseen nähden

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa klo 9:00

Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa klo 9:00 TIEDOTE 21.3.2016 Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa klo 9:00 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2015 Suomen talous on viimeiset vuodet ollut merkittävien ongelmien keskellä, kun Suomen taloutta

Lisätiedot

Askola Copyright Perlacon Oy 1

Askola Copyright Perlacon Oy 1 Askola Askolan tase on loppuraportissa esitellyillä mittareilla arvioituna joukon heikoin. Nettolainakanta on suurin ja taseeseen on kertynyt alijäämää. Myös käyttöomaisuuden määrä on pienin. Toisaalta

Lisätiedot

TA Muutosten jälkeen Tot

TA Muutosten jälkeen Tot HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 3.6. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 30.4. Tuloslaskelma Kunnan tuloslaskelma on toteutunut talousarvion puitteissa, mikäli huomioidaan kiinteistöverojen kertaluontoisuus jakamalla

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2016 Kaupunginhallitus 30.5.2016 Sisällysluettelo Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013-2016 2 Tuloslaskelma 3 Rahoituslaskelma 4 Käyttötalouden toteutuminen

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille Kaupunginhallitus 241 20.06.2016 Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2017-2019 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2247/02.02.00/2016 KHALL 20.06.2016 241 Talouden tasapaino

Lisätiedot

Hallituksen vuoden 2014 budjettiriihen tulemat ja rakenneohjelma

Hallituksen vuoden 2014 budjettiriihen tulemat ja rakenneohjelma Hallituksen vuoden 2014 budjettiriihen tulemat ja rakenneohjelma Kuntamarkkinat 11.-12.9.2013 klo 9.00-9.15 Reijo Vuorento Apulaisjohtaja, kuntatalous Valtion- ja kuntien neuvottelujärjestelmä - vuosisuunnitelma

Lisätiedot

Vakinaiset palvelussuhteet

Vakinaiset palvelussuhteet Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Kaupungin henkilöstömäärä käsitellään henkilöstökertomuksessa. Keskeisten konserniyhteisöjen henkilöstöpanoskuvaus on alla. Vakinaiset palvelussuhteet Tehty työpanos,

Lisätiedot

Talousraportti 6/

Talousraportti 6/ 1 (5) Talousraportti heinäkuun lopun tilanteesta Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22 003 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 719, Nurmeksessa 7 967 ja Valtimolla 2 297 asukasta. Juuassa

Lisätiedot

Maakuntien puheenjohtajien ja maakuntajohtajien yhteiskokous 11.4.2012 Kehysratkaisu ja kunnat. Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Maakuntien puheenjohtajien ja maakuntajohtajien yhteiskokous 11.4.2012 Kehysratkaisu ja kunnat. Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Maakuntien puheenjohtajien ja maakuntajohtajien yhteiskokous 11.4.2012 Kehysratkaisu ja kunnat Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Hallituksen sopeutustoimet 22.3.2012 Veronkorotuksia toteutetaan 1,5

Lisätiedot

Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestö Työpaikat, työvoima ja työllisyys Väestön koulutustaso...

Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestö Työpaikat, työvoima ja työllisyys Väestön koulutustaso... Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ... 4 1.1. Väestö... 4 1.2. Työpaikat, työvoima ja työllisyys... 5 1.3. Väestön koulutustaso... 6 1.4. Kunnan talouden kehitystä kuvaavia tietoja... 7

Lisätiedot

ELITE VARAINHOITO OYJ LIITE TILINPÄÄTÖSTIEDOTTEESEEN 2015

ELITE VARAINHOITO OYJ LIITE TILINPÄÄTÖSTIEDOTTEESEEN 2015 KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT, 1000 EUR 7-12/2015 7-12/2014 1-12/2015 1-12/2014 Liikevaihto, tuhatta euroa 6 554 5 963 15 036 9 918 Liikevoitto, tuhatta euroa 69 614 1 172 485 Liikevoitto, % liikevaihdosta

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 64 22.03.2005 VUODEN 2004 TILINPÄÄTÖS 64/04/047/2005 KH 64 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Talouden seurantaraportti tammitoukokuu Tähän tarvittaessa otsikko

Talouden seurantaraportti tammitoukokuu Tähän tarvittaessa otsikko Talouden seurantaraportti tammitoukokuu Tähän tarvittaessa otsikko 2015 Talousjohtaja Anne Arvola 22.6.2015 Koko kunta - Toteumavertailu Lautakunnat - Kuukausiseuranta - perinteinen kumulatiivinen kuukausitoteuma

Lisätiedot

Hausjärven, Lopen ja Riihimäen kuntarakenneselvitys talouden tarkastelu

Hausjärven, Lopen ja Riihimäen kuntarakenneselvitys talouden tarkastelu Hausjärvi Loppi Riihimäki Hausjärven, Lopen ja Riihimäen kuntarakenneselvitys talouden tarkastelu 1.6.2015 Riitta Ekuri FCG Konsultointi 1.6.2015 Page 1 Tilinpäätös 2014 Taloudellisten laskelmien lähtötiedot

Lisätiedot

KATSAUS LAPIN LIITON JÄSENKUNTIEN TALOUTEEN VUODEN 2008 TIETOJEN PERUSTEELLA

KATSAUS LAPIN LIITON JÄSENKUNTIEN TALOUTEEN VUODEN 2008 TIETOJEN PERUSTEELLA LAPIN LIITTO KATSAUS LAPIN LIITON JÄSENKUNTIEN TALOUTEEN VUODEN 2008 TIETOJEN PERUSTEELLA Käyttötalouden nettokustannukset Valtionosuudet Verotulot Toimintakatteen ja verorahoituksen suhde Vuosikate Lainakanta

Lisätiedot

Talousselvitys. Tampereen seutu

Talousselvitys. Tampereen seutu Talousselvitys Tampereen seutu Selvityksen sisältö Kuntien tilinpäätökset 2008-2012 kuntien tuloslaskelmat investoinnit, lainamäärä valikoima tunnuslukuja seudun yhteiset tuloslaskelmat Laesterän kuntatalouden

Lisätiedot

TULOSTILIT (ULKOISET)

TULOSTILIT (ULKOISET) HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 20.5.2010 LIITE 3 TALOUSARVION SEURANTA 30.4.2010 TULOSLASKELMA Talousarvio on toteutumassa suunniteltua paremmin. HYRYNSALMEN KUNTA 30.4.2010 Tilinpäätös Talousarvio Toteutuma

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kehyslaskelmat. Taulukko 1:

ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kehyslaskelmat. Taulukko 1: ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus 25.8.2014 Kehyslaskelmat Taulukko 1: Espoon kaupunki: peruskaupunki, liikelaitokset ja erilliset taseyksiköt Vuosien 2015-2017 taloussuunnitelman kehys 14082014 1 000

Lisätiedot

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2017-18 Esko Lotvonen 19.10.2015 Tavoitteet 2016-18 Ei alijäämäisiä vuosia Talouden aito tasapaino 2018 Tuloveroprosenttia ei koroteta Lainamäärän katto 2200 /asukas

Lisätiedot

Liite 3 UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS. Talousarvio 2010 ja taloussuunnitelma

Liite 3 UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS. Talousarvio 2010 ja taloussuunnitelma UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS Talousarvio 21 ja taloussuunnitelma 21-212 Uudenkaupungin ammattiopisto Novidan johtokunta 3.9.29 TULOSLASKELMA 21-212 1 euroa 22.9.29 14:9 TP 28 Liikevaihto

Lisätiedot

Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi

Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi Valkoinen sali 15.11.2011 Matti Väisänen OKM / Hallinto- ja budjettiyksikkö Hallitusohjelma: Hallitus rakentaa kehyspäätöksensä siten, että hallitusohjelmaan kirjatut

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010

TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010 TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010 Viking Line -konserni, jonka edellinen tilikausi käsitti ajan 1. marraskuuta 2009 31. joulukuuta 2010, on siirtynyt 1. tammikuuta 2011 alkaen kalenterivuotta vastaavaan

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

TALOUSKATSAUS MARRASKUU 2012

TALOUSKATSAUS MARRASKUU 2012 TALOUSKATSAUS MARRASKUU 2012 Rahatoimisto 21.12.2012 Katsaus on laadittu 30.11.2012 tilanteesta. Katsaukseen sisältyvä ennuste poikkeaa elokuun osavuosikatsauksessa esitetystä ennusteesta toimintatulojen

Lisätiedot

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015 17.6.2016 Kirsi Mukkala Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015 Pohjatietojen lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto Väestömuutos 2015 (suluissa muutos henkilömääränä) -0,4 % (-18) -0,6 % (-60) -0,9 % (-13)

Lisätiedot