toimintakertomus METALLItyöväen LIITTO I METALLItyöväen työttömyyskassa

Transkriptio

1 toimintakertomus 2010 METALLItyöväen LIITTO I METALLItyöväen työttömyyskassa

2 TOIMINTAKERTOMUS 2010 metallityöväen liitto Metallityöväen työttömyyskassa

3 Alle 200 jäsentä tai enemmän Osastojen kokoluokat Sisältö Yhteiskunnallinen kehitys Yhteiskunnallinen kehitys... 3 Edunvalvonta... 5 Sopimusyksikkö... 5 Kansainvälinen yksikkö...9 Oikeudellinen yksikkö Tutkimusyksikkö...11 Työsuojeluyksikkö Järjestötoiminta Jäsenrekisteriyksikkö Edunvalvontaa tukevat toiminnot Koulutustoiminta Ahjo ja sisäinen tiedotus Hallinnon toiminta-alue Henkilökunta Liiton hallintoelimet...26 Viestintä- ja yhteiskuntasuhteiden yksikkö...29 Liiton talous Metallityöväen Työttömyyskassa Metallityöväen liitto ry Metallityöväen työttömyyskassa 2011 Kannen kuva Harri Nurminen Paino Jaarli Oy Maailmantalous alkoi toipua rajusta, mutta lyhyeksi jääneestä taantumasta. Maailman kokonaistuotanto kasvoi ennakkotietojen mukaan vuonna 2010 reilut neljä prosenttia edellisestä vuodesta. Kasvuvauhti siis palasi suunnilleen taantumaa edeltävälle tasolle. Vuoden 2009 taantuman vaikutukset kohdistuivat hyvin epätasaisesti eri maihin, ja samoin toipuminen on ollut hyvin eritahtista. Suurista talouksista Kiinassa ja Intiassa taantuman vaikutus jäi hyvin pieneksi kasvuvauhdin notkahtamiseksi, kun taas useimmissa kehittyneissä teollisuusmaissa tuotanto supistui useita prosentteja. Vuonna 2010 teollistuneista maista nopeimmin kasvaneita olivat USA, Saksa, Japani, Ruotsi ja Suomi. Useissa rahoituskriisistä kärsivissä EU-maissa tuotanto yhä supistui vuonna Suomessa vuoden 2009 taantuma oli raju; kokonaistuotanto supistui reilut kahdeksan prosenttia. Viime vuonna kokonaistuotanto kasvoi noin kolme prosenttia, mikä merkitsee sitä, että kokonaistuotannon taso jäi yhä selvästi taantumaa edeltänyttä tasoa alemmaksi. Vaikka talous kasvoi viime vuonna kohtuullista vauhtia, paheni työttömyys edelleen. Vuonna 2010 työttömyysaste oli 8,4 prosenttia eli kaksi kymmenystä suurempi kuin edellisenä vuonna. Investoinnit lisääntyivät viime vuonna hieman edellisvuoden rajun pudotuksen jälkeen. Tavaravienti kasvoi noin kymmenen prosenttia. Teollisuustuotannon määrä kasvoi reilut kuusi prosenttia. Rakentamisen tuotanto kasvoi noin viisi prosenttia ja palveluiden tuotanto reilun prosentin. Metalliteollisuuden toimialoista voimakkaimmin tuotanto kasvoi metallien jalostuksessa, noin 24 prosenttia. Muilla metalliteollisuuden toimialoilla tuotannon kasvu vaihteli viiden ja reilun kuuden prosentin välillä, paitsi kulkuneuvoteollisuudessa, jossa tuotanto supistui noin neljä prosenttia. Koko metalliteollisuuden tuotannon määrä kasvoi reilut kuusi prosenttia. Koska metalliteollisuuden tuotanto supistui vuonna 2009 noin 25 prosenttia, ei viime vuoden kasvu riittänyt nostamaan tuotannon määrää taantumaa edeltäneelle tasolle, vaan se jäi yhä noin 20 prosenttia pienemmäksi kuin vuonna Taantumasta toipuminen vaihteli yrityksittäin voimakkaasti. Osalla yrityksistä tuotanto kasvoi vauhdikkaasti ja kannattavuus parani, osalla tuotanto yhä laski ja kannattavuus pysyi heikolla tasolla. Koko yrityskentästä ei vielä ole saatavilla viime vuoden tuloksia, joten kokonaisarvioita yritysten taloudellisesta kehityksestä ei voida esittää. 14 Metalliteollisuuden työllisyys heikkeni vielä alkuvuodesta, mutta kääntyi kasvuun loppuvuonna. 12 Vuoden 2010 lopulla metalliteollisuus työllisti kuitenkin 10 noin tuotannon työntekijää vähemmän kuin 8 edellisenä vuonna keskimäärin. Lomautukset vähenivät voimakkaasti syyskuuhun asti, mutta sen 6 jälkeen lomautuspäivärahaa saavien määrä pysyi ennallaan. 4 Kokonaan työttömien ja lyhennettyä työviikkoa tekevien määrä kasvoi vielä alkuvuodesta, 2 mutta vakiintui sen jälkeen hengen 0 tasolle (kuvio 1). Koko vuoden aikana maksettiin yhteensä hieman yli jäsenelle työttömyyspäivärahaa vähintään yhdeltä päivältä Metallin työttömyyskassan päivärahan saajat kuukausittain Metallin työttömyyskassan päivärahan saajat kuukausittain Kokonaan työttömät ja lyhennettyä työviikkoa tekevät Lomautetut Metalliteollisuuden palkkakehityksestä ei vielä ole saatavilla tietoa kuin viime vuoden toiselta neljännekseltä. Metalliteollisuuden nimellispalkat nousivat 1,3 prosenttia edellisvuoden vastaavasta neljänneksestä, kun koko teollisuudessa palkat nousivat 1,5 prosenttia. Inflaatio oli 0,9 prosenttia vastaavalla jaksolla, joten reaaliansiot nousivat metallissa 0,4 prosenttia ja koko teollisuudessa 0,6 prosenttia edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä. 85 * piirirajamuutoksia vu Työsuojelupäälli Työsuojeluvaltuute Ensimmäinen varavaltuute Työsuojelutoimiku Toinen varavaltuute Työsuojeluasiam Pääluottamusm Varapääluottamusm YT-toimiku Luottamusm Yhdyshen Yhteiskunnallinen kehitys 3

4 Yhteiskunnallisessa keskustelussa esillä oli voimakkaasti työurien pidentäminen. Työurien pidentämistä pohtineet työryhmät saivat työnsä päätökseen tammikuun lopussa. Työelämäryhmä esitti laajaa toimenpidekokonaisuutta, jonka tavoitteena on keskimääräisen eläkkeellesiirtymisiän nostamisen lisäksi työurien pidentäminen muutoin. Toimenpide-esitykset koostuivat työkyvyn edistämisestä, työhyvinvoinnin parantamisesta sekä työuran pidentämisestä alkupäästä ja työllistämisedellytysten parantamisesta koko työuran aikana. Ammattiyhdistysliike torjui eläkeiän alarajan noston. Lakko-oikeus nousi myös keskusteluun pääministeri Matti Vanhasen esittäessä neuvotteluja lakko-oikeuden rajoittamiseksi. Ehdotukset torjuttiin. Eduskunta teki periaatepäätöksen kahden ydinvoimalan rakentamisesta. Lupakäsittelyn yhteydessä Metallityöväen liitto korosti kotimaisen työvoiman laajaa käyttöä ja suomalaisten työehtojen noudattamista uusia voimaloita rakennettaessa. Metallin toimialoista telakkateollisuudessa koettiin äärimmäisen suurta epävarmuutta tilausten loputtua. Kaivosalalle valmistuneessa mineraali strategiassa Suomi määriteltiin mineraalien kestävän hyödyntämisen globaaliksi edelläkävijäksi. Edunvalvonta Edunvalvonnan ydintehtävät Edunvalvonnan ydintehtävinä olivat liiton eri sopimusalojen työehtosopimusten neuvotteleminen, soveltaminen ja kehittäminen jatkuvan neuvottelun periaatteella, sopimusten ja lainsäädännön noudattamisen valvominen, luottamusmiesten aseman parantaminen, paikallisen sopimisen kehittäminen, kansainvälinen edunvalvonta, työympäristön ja työyhteisöjen kehittäminen sekä ennakoivan työsuojelu- ja kehittämistoiminnan edistäminen. Lisäksi toiminta-alueen painopisteitä olivat edunvalvonnan toiminnan kehittäminen toimintatapojen selkeyttäminen osaamisen ja toiminta-alueiden välisen yhteistyön parantaminen työryhmätyöskentely työllisyys- ja työttömyystilanteiden ennakointi ja talouden kehityksen sekä tuottavuuslukujen seuranta kotimaassa ja kilpailijamaissa Sopimusyksikkö Yleistä Vuosi oli työllisyyden näkökulmasta teknologiateollisuudessa kaksijakoinen. Yrityksien talous, tilauskannat ja työllisyystilanteet vaihtelivat eri työpaikoilla. Tämä näkyi myös sopimusyksikössä, jossa voimavaroja suunnattiin avustamaan luottamusmiehiä ja jäseniä työpaikan muuttuvissa tilanteissa. Työehtosopimusten soveltamiskysymykset keskusteluttivat ja aiheuttivat voimakkaita mielipide-eroja, joita valtakunnansovittelijan toimistolla ratkottiin. Sovittelun seurauksena perustettiin teknisen huollon ja kunnossapidon työehtosopimus Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto Tikli ry:n kanssa. Työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan Tiklin jäsenyritysten ja niiden työntekijöiden työsuhteissa mekaanisissa tai muissa ylläpito-, huolto-, kunnossapito- ja niihin liittyvissä projektitehtävissä, ei kuitenkaan valmistavan teollisuuden omiin tuotteisiin liittyvässä huolto- ja kunnossapitotoiminnassa. Erimielisyysasioihin kiinnitettiin erityistä huomiota, etenkin erimielisyysasioiden käsittelyyn työpaikkatasolla, jossa liitot pyrkivät olemaan sovittelijana ennen muistion tekemistä. Uusien erimielisyysmuistioiden määrä nousi kuitenkin edelliseen vuoteen verrattuna. Vuoden aikana saapui 76 muistiota, kun niitä vuonna 2009 oli 43. Edunvalvonnan puhelinpäivystys toimi arkipäivisin kolmen asiantuntijan voimin. Vuoden aikana tuli päivystyspuhelua, mikä oli puhelua vähemmän kuin edellisenä vuonna. Sopimusneuvotteluihin valmistauduttiin vuoden alusta alkaen eri työryhmissä työskennellen. Syksyllä järjestettiin työehtosopimuksen infotilaisuuksia yhdessä Teknologiateollisuuden kanssa. Tilaisuuksiin osallistui yhteensä henkilöä. 4 Metalliliitto 2010 TOIMINTAKERTOMUS 5

5 Työehtosopimustoiminta Teknologiateollisuus Teknologiateollisuuden työehtosopimuksen ( ) palkantarkistuskierroksen neuvottelutulos allekirjoitettiin Palkkaratkaisun tavoitteena oli tukea palkanmuodostuksen kannustavuutta, oikeudenmukaista palkkarakennetta ja tuottavuuden kehittymistä työpaikoilla. Mikäli paikallisissa neuvotteluissa ei saavutettu yksimielisyyttä palkkaratkaisun toteutuksesta eikä käsittelyajan jatkamisesta paikallisesti sovittu, toteutettiin palkkaratkaisu tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta 1 prosentin suuruisena yleiskorotuksena ja 0,5 prosentin suuruisena eränä. Palkkarakennetyöryhmä Palkkarakennetyöryhmä järjesti vuoden aikana yleisiä ja työpaikkakohtaisia tiedotus- ja koulutustilaisuuksia. Liittojen yhteiset koulutustilaisuudet järjestettiin Murikka-opistossa ja Rantasipi Congress Centerissä. Avoimia kursseja pidettiin neljä, yrityskohtaisia kursseja noin 30 ja alueellisia yksi. Kannustavat palkkaustavat -kursseja pidettiin kolme. Työryhmä järjesti 20 yleistä tiedotustilaisuutta syksyn palkankorotuksista. Tilaisuuksiin osallistui henkilöä. Näistä 680 oli työnantajien edustajia ja 662 työntekijän edustajaa. Työryhmä valmisteli myös uuden Tulosta ja palkkaa -koulu tusaineiston käytettäväksi yrityskohtaiseen koulutukseen. Koulutusaineiston käyttö on tarkoitettu yrityksen tuotannon kehittämiseen ja työntekijöiden palkitsemiseen. Työaikatyöryhmä Työaikatyöryhmä järjesti yrityskohtaisia tiedotusja koulutustilaisuuksia edistääkseen sellaisia hyviä työaikakäytäntöjä, joilla tuetaan yritysten tuottavuutta ja kilpailukykyä sekä työntekijöiden yksilöllisten työaikatarpeiden huomioon ottamista. Työaikatyöryhmä julkaisi uudistetun painoksen Teknologiateollisuuden työaikamalli -vihkosesta. Kehittämistyöryhmä Kehittämistyöryhmä keskittyi lähinnä tuottavuuden ja ammatillisen koulutuksen kehittämiseen. Vuokratyöryhmä Vuokratyöryhmä on selvittänyt niitä toimia, joita liitoilta vaaditaan vuokratyödirektiiviin liittyen. Huolto- ja kunnossapitotyöryhmä Liitot perustivat työryhmän, jonka tehtävänä on mennessä selvittää huolto- ja kunnossapitotyön tekemiseen ja teettämiseen liittyviä tarpeita erityisesti sellaisissa tilanteissa, joissa työskentelypaikat vaihtuvat jatkuvasti. Lisäksi työryhmän tehtävänä on kerätä työpaikoilta hyviä käytäntöjä ja järjestää kokemusvaihto- ja koulutustilaisuuksia. Yhteistoiminta ja paikallinen sopiminen työryhmä Liitto ja Teknologiateollisuus ovat valmistelleet yhteisen aineiston yhteistoiminnasta ja paikallisesta sopimisesta. Aineiston päivittäminen aloitettiin kuluvana vuonna. Aineistosta tehdään erillinen julkaisu ja koulutusmateriaali. Ruotsinkielinen työehtosopimustoiminta Ruotsinkielinen työehtosopimustoiminta keskittyi muutamaan palkkarakennekoulutukseen. Paikallinen sopiminen oli suosittu iltakurssin aihe monessa ammattiosastossa. Teknologiateollisuuden kanssa järjestettiin kaksi tes-infotilaisuutta ruotsin kielellä. Molemmissa oli runsaasti osallistujia. Neuvottelupäivillä Murikka-opistossa aiheena oli mm. uusi työehtosopimus. Auto- ja konekorjaamoala sekä auto- ja konekaupanala Liiton ja edunvalvonnan asettamista painopisteistä tärkeimmäksi muodostui työehtosopimusten jatko. Työehtosopimuksessa sovituista työryhmistä palkka rakennetyöryhmä, korvaavan työn työryhmä sekä toimihenkilöiden palkkarakenteen uudistustyö ryhmät etenivät kohtuullisesti. Autoalan työsuojeluun saatiin uutta puhtia nimittämällä työsuojelu yksiköstä henkilö Työturvallisuuskeskuksen alaiseen autoalan työalatoimikuntaan. Sopimusneuvottelut Alaa koskevat palkantarkistusneuvottelut aloitettiin keväällä ja niitä jatkettiin syksyllä. Uusi työehtosopimus allekirjoitettiin Ratkaisussa yleiskorotuksen määrä vastasi teollisuuden tason mukaista korotusta. Auto- ja konealan ratkaisussa yleiskorotus sisälsi 0,4 prosentin jakoerän. Työllisyys/työttömyys Vuoden loppuun mennessä uusia autoja oli myyty noin , mikä oli 23 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuotena. Myytyjen uusien henkilöautojen määrä korreloi myös alan työllisyyttä. Työllisyystilanne parani ja yt-neuvottelut vähenivät. Autoalan tutkimuskeskuksen mukaan alan henkilöstömäärä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna. Autoalan koulutus Murikka-opistossa järjestettäviä työnantajan tuen piirissä olevia koulutustilaisuuksia oli kahdeksan, joista yksi jouduttiin perumaan. Yhteensä opiskelijoita oli 43. Alueellisia kursseja järjestettiin kaksi, ja niihin osallistui noin 40 henkilöä. Lisäksi ammattiosastot järjestivät omia koulutustilaisuuksia, joissa alan toimitsijat olivat vetovastuussa. Organisaatio Autoalan edustajisto kokoontui sääntömääräiseen kokoukseen tammikuun lopussa. Poikkeuksena edellisiin vuosiin oli, että kaikki muutkin sopimusalat pitivät omat edustajistonsa Murikka-opistossa samaan aikaan. Johtoryhmä kokoontui poikkeuksellisen vähän johtuen kevään ja syksyn neuvotteluaikataulusta. Loppuvuodesta johtoryhmä kokoontui miettimään tulevan vuoden jäsenhankintakampanjaa. Jäsenkehitys Vuoden lopussa ammattiosastoja oli 48 ja niissä oli jäsentä eli 91 jäsentä vähemmän kuin edellisen vuoden vastaavana aikana. Energia-ala Energiateollisuus ry, Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto Tikli ry, Sähköalojen Ammattiliitto ry ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry neuvottelivat uuden työehtosopimuksen, joka astui voimaan Metalliliittoa ei hyväksytty uuteen sopimukseen liitesopimuksella mukaan. Käytyjen neuvottelujen tuloksena saatiin aikaiseksi Kemijoki Oy:hyn, Naantalin Fortum Oy:hyn ja Loviisan ydinvoimalaan luottamusmiessopimukset. Loppuvuodesta Lapin Metallityöväen energiaalan ammattiosasto (159) lopetti toimintansa ja Kemijoki Oy:n työntekijät siirtyivät Sähköliiton jäseniksi. Energia-alalle jäi valtakunnallisesti 136 liiton jäsentä. Energia-alan edustajiston sääntömääräinen vuosikokous pidettiin tammikuussa. Kokouksessa olivat edustettuna sopimusalan kaikki ammattiosastot. Jalometalliala Jalometallialalle toimintavuosi oli kaiken kaikkiaan hyvä. Lomautuksia oli ainoastaan tammikuun ja helmikuun aikana Kalevala-konsernissa. Ne olivat jatkumoa edellisen syksyn yt-neuvottelun päätöksestä. Muiden tehtaiden osalta lomautuksia ei ollut ja työtilanne oli niissäkin hyvä. Myymälöiden yhteydessä toimivista pajoista ei tullut lomautusuutisia. Työehtosopimuksesta neuvoteltiin keväällä. Neuvottelut siirrettiin syksyyn, koska asiassa ei päästy toukokuun loppuun mennessä eteenpäin. Jalometallialan työehtosopimuksen palkkoja korotettiin 1 prosentin yleiskorotuksella ja 0,7 prosentin työpaikkakohtaisella erällä alkaen. Juhannusaatto tuli maksettavien arkipyhien joukkoon 2011 alkaen ja uusista korotuksista neuvotellaan siten, että ne astuisivat voimaan jo Edustajiston kokous pidettiin tammikuussa. Kokouksessa valittiin seitsenhenkinen johtoryhmä, jonka järjestäytymiskokous pidettiin edustajiston kokouksen yhteydessä. Tämän lisäksi johtoryhmä kokoontui kerran. Maaliskuussa pidettiin alan talvipäivät ja lokakuussa opinto- ja neuvottelupäivät. Alan palkkarakennetyöryhmä työskenteli koko toimintavuoden ja tes-neuvotteluryhmä oli useita kertoja koolla. Jalometallialalla on neljä ammattiosastoa ja niissä yhteensä 512 jäsentä. Malmikaivokset Suomessa on vireillä tällä hetkellä useita kaivoshankkeita. Keskeisimpiä hankkeita ovat Kevitsan ja Suhankon palladium-, platina-, kulta-, kupari- ja nikkeliesiintymät. Lisäksi kaivostoiminta pyritään todennäköisesti aloittamaan Raahen ja Kokkolan alueilla, joissa on lupaavia esiintymiä. Käynnistyneitä kaivoksia ovat mm. Ilomantsin Pampalon kaivos sekä uudelleen avattu Hituran kaivos. Malmikaivosten työehtosopimuksen palkkoja korotettiin Teknologiateollisuuden palkkaratkaisun mukaisesti. Kaivoslisää tarkistettiin samassa yhteydessä. Alan koulutusta annetaan useissa oppilaitoksissa ja hakijoita on ollut hyvin. Alan pääluottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen täydennyskurssi pidettiin Murikka-opistossa. Kaivosalan edustajisto kokoontui tammikuussa ja johtoryhmän kokouksia pidettiin kaksi. Pääluottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen kokousja koulutuspäivät pidettiin Kuopiossa ja neuvottelu- ja retkeilypäivät Nokialla. Kaivosalan seitsemässä ammattiosastossa oli vuoden lopussa jäsentä. Metsäteollisuuden korjaamoala Mekaanisen metsäteollisuuden korjaamoalalla kulunut vuosi oli melko rauhallinen. Metsäteollisuuden ongelmat näkyivät toiminnassa kuitenkin jonkin verran. Työehtosopimusta koskevat tarkasteluneuvottelut eivät edenneet ja työehtosopimus jouduttiin sanomaan irti Neuvottelut jatkuivat nihkeinä ja ylityökielto astui voimaan 1.9. Lakko alkoi ja loppui 7.10., jolloin sopimustulos saatiin aikaiseksi. Korotuksen kokonaisvaikutus oli 1,9 prosenttia. Edustajisto ja johtoryhmän järjestäytymiskokous pidettiin Murikka-opistossa Edunvalvontapäivät pidettiin toukokuussa Keuruulla. 6 Metalliliitto 2010 TOIMINTAKERTOMUS 7

6 Metsäteollisuuden liittotapaaminen oli kesäkuussa Hollolassa. Osallistujia oli Metalli-, Sähköja Puuliitosta. Aiheena olivat työehtosopimustilanne ja yhteistyön kehittäminen. Opinto- ja neuvottelupäivät jouduttiin syksyllä peruuttamaan vähäisen osallistujamäärän takia. Mekaanisen metsäteollisuuden korjaamoalalla on viisi ammattiosastoa ja niiden jäsenmäärä on 395. Pelti- ja teollisuuseristysala Pelti- ja teollisuuseristysalalla kulunut toimintavuosi oli työntäyteinen solmitussa työehtosopimuksessa sovittujen työryhmien toimeksiantojen ratkominen on vienyt aikaa. Huumetestauksia käsitellyt työryhmä teki kaksi työpaikkakäyntiä Loviisan ydinvoimalaan ja Nesteen jalostamolle Porvooseen. Työryhmän kokouksia oli kolme ja työpaikoille suunnattu ohjeistus saatiin valmiiksi. Alan matkamääräyksiä käsittelevä työryhmä tutustui kahdeksalla työpaikalla työehtosopimuksen matkamääräysten soveltamiseen ja paikallisiin sopimuksiin. Lisäksi työryhmä on kokoontunut neljä kertaa. Palkkarakennetta selvittävä työryhmä teki neljä työpaikkakäyntiä. Käynneillä selvitettiin palkkausjärjestelmän toimivuutta ja sen kehittämistarpeita. Kokouksia on pidetty neljä kertaa. Edustajisto kokoontui Murikkaopistossa. Alan johtoryhmä (8 henkeä) piti järjestäytymiskokouksen samassa tilaisuudessa. Johtoryhmä on kokoontunut vuoden aikana neljä kertaa. Opintopäiville kokoonnuttiin huhtikuussa Turkuun. Päivillä käsiteltiin eläkeasioita, työttömyysturvaa ja työaikapankkiohjeistusta. Päiville osallistui 40 henkilöä. Työllisyystilanne on ollut vaihteleva eri puolella Suomea. Alan viidessä ammattiosastossa oli vuoden lopussa jäsentä. Puolustusministeriön työpaikat Liiton ja puolustusministeriön välinen työehtosopimus saatiin aikaan syyskuussa. Ratkaisu oli yhteneväinen teknologiateollisuuden sopimuksen kanssa. Henkilökohtaisen osuuden perusteita käsiteltiin laajasti. Sopimuksen paikkakuntakalleusluokkien välisen eron vähentäminen aiheutti paikallisen erän muodostumisen palkkarakenteeseen. Puolustusministeriön työpaikoilla työskenteli vuoden lopussa 309 jäsentä. Televiestintä-ala Työnantajaliitto irtisanoi Tieto- ja tekniikka-alojen työantajaliitto Tikli ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n välisen Tietoalan työehtosopimuksen päättymään Asiasta käytyjen neuvottelujen jälkeen saatiin kesäkuussa aikaan Relacom Oy:tä koskeva luottamusmiessopimus. TeliaSonerassa sopimuksen piirissä olleet henkilöt siirtyivät toimihenkilösopimukseen ja YIT-Kiinteistötekniikassa työskentelevät teknologiateollisuuden työehtosopimuksen piiriin. Piirikursseja pidettiin yksi. Siihen osallistui 16 jäsentä. Tietoliikennealan osastoja oli vuoden lopussa 26 ja niissä oli yhteensä jäsentä. Tekninen huolto ja kunnossapito Maintpartner Oy:n lakko peruuntui, kun valtakunnansovittelija Esa Lonkan antama sovintoesitys hyväksyttiin. Sovintoesityksen mukaan aloitettiin neuvottelut Tiklin kanssa. Syyskuun viimeisenä päivänä saatiin aikaan neuvotteluesitys uudeksi työehtosopimukseksi Tekniseen huoltoon ja kunnossapitoon. Liittotoimikunta hyväksyi sopimuksen Kansainvälinen yksikkö Painopisteitä olivat veljesliittojen tukeminen ja ay-rakenteiden vahvistaminen lähialueilla sekä kehitys- ja kehittyvissä maissa, monikansallisten yritysten toiminnan seuraaminen kehitys- ja kehittyvissä maissa, teollisuussektorin globaalien ja eurooppalaisten ammattisihteeristöjen rakennemuutoksen tukeminen kohti yhtä yhteistä organisaatiota sekä suomalaisliittojen kansainvälisen yhteistyön kehittäminen. Solidaarisuustoiminta Kehitysyhteistyöhankkeilla tuettiin ay-oikeuksien, järjestäytymisen ja ay-liikkeen rakenteiden vahvistumista Indonesiassa, Filippiineillä, Perussa, Meksikossa, Kiinassa, Intiassa ja Namibiassa sekä kahdessa alueellisessa hankkeessa Etelä- ja Keski- Amerikassa sekä Afrikassa. Hankkeet toteutuivat pääosin tehtyjen hankesuunnitelmien mukaisesti. Hanketiedotusta lisättiin aloittamalla Ahjossa juttusarja, jossa seurataan Namibian hankkeen etenemistä. Hankkeet toteutettiin yhdessä Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK:n ja Kansainvälisen Metallityöväen Liiton IMF:n kanssa. Olemme enenevässä määrin pyrkineet yhteishankkeisiin muiden suomalaisliitojen kanssa. Perun ja Intian hankkeissa teemme yhteistyötä myös Ruotsin IF Metallin kanssa. Lähialuetoiminta Kostamuksessa tuettiin yhdessä Oulun alueorganisaation kanssa PKC:n tytäryhtiön AEK:n johdinsarjatehtaan ay-järjestön toimintaa kahdella yhteisellä seminaarilla, joiden sisältönä olivat työmarkkinasuhteet ja yhteistyön sisältö tulevaisuudessa. Pietarin alueella järjestettiin yhdessä Kymi- Savo-Karjalan alueorganisaation kanssa työsuojeluseminaari MPRA-ammattiliitolle. Petroskoissa toteutettiin yhdessä Savo-Karjala- Kymin alueorganisaation kanssa liittorajat ylittävä koulutusmoduuli, jonka sisältönä olivat oppilaitostiedottajan tehtävät ja uusien työntekijöiden perehdyttäminen ay-toimintaan. Virossa jatkettiin Viron metalliliiton järjestäytymistyön tukemista usealla koulutustilaisuudella sekä tukemalla yhdessä Helsinki-Uudenmaan alueorganisaation kanssa virolaisten ja suomalaisten luottamushenkilöiden verkostoitumista. Liitto osallistui aktiivisesti yhdessä muiden pohjoismaisten teollisuuden ammattiliittojen kanssa prosessiin, jossa Euroopan Metallin, Kemian ja Tekstiilifederaatioiden rakenteita muutetaan yhdeksi uudeksi eurooppalaiseksi ammattisihteeristöksi. Uusi ammattisihteeristö (työnimenä EIF, European Industrial Federation) aloittanee toimintansa viimeistään kesäkuussa Samojen sektoreiden kansainväliset ammattisihteeristöt ovat myös organisoitumassa uudelleen. Prosessin pitäisi olla päätöksessä viimeistään loppuvuodesta (Työnimenä on GIF, Global Industrial Federation.) Monikansallisten yhtiöiden, ja etenkin Suomessa pääkonttoriaan pitävien yritysten, toimintaa maailmalla seurattiin usean yhteistyökumppanin avustuksella Etelä-Amerikassa ja Aasiassa. Pohjoismaisten Teollisuustyöntekijöiden IN:n elinkeino-, sopimus- ja yrityspoliittisen verkoston toimintaan osallistuttiin. Myös työympäristö- ja koulutusverkostot ovat olleet aktiivisia. Sosiaalisen Euroopan kehittymiseen vaikutettiin Euroopan Metallityöläisten Yhteisjärjestö EMY:n eri komiteoissa ja työryhmissä sekä EU:n komission aloitteesta toimivissa sosiaalidialogityöryhmissä, joihin osallistuvat myös työnantajien ja komission edustajat. Kansainvälisissä kysymyksissä koordinoitiin toimintaa muiden suomalaisliittojen kanssa järjestämällä yhteinen Kunnon työ (Decent Work) -seminaari, joka kokosi yhteen edustajia kaikista metallisektorilla toimivista ammattiliitoista. Eurooppalaista konserniyhteistyötä (EWC) toteutettiin yhteistyössä Teollisuuden Palkansaajien yhteistoimintaryhmän kanssa. Yhteistoimintaryhmä järjesti kaksi koulutustilaisuutta. Metallin oma EWCseminaari järjestettiin Murikka-opistossa. Lisäksi osallistuttiin EU-rahoitteiseen Tšekin metalliliito OS-KOVO:n hallinnoimaan EWC-koulutusprojektiin yhdessä Saksan IG Metallin ja Espanjan MCA-UGT:n kanssa. Hankkeeseen osallistui Suomesta yhdeksän eri konserneissa työskentelevää Metallin EWC-edustajaa. EMY:n yrityspoliittisen komitean pääteemana oli uudistettu EWC-direktiivi. Ammattiosastojen ja työpaikkojen edustajia avustettiin tietojen hankinnassa sekä yhteyksien solmimisessa kansainvälisiin organisaatioihin. Murikka-opistossa järjestettiin Ammattiosaston kansainvälinen toiminta -kurssi, joka oli suunnattu erityisesti ammattiosastojen kansainvälisille vastaaville. Ammattiosastoille ja ay-kouluille pidettiin kansainvälisyyteen liittyviä koulutuksia esitettyjen pyyntöjen mukaisesti. 8 Metalliliitto 2010 TOIMINTAKERTOMUS 9

7 Oikeudellinen yksikkö Yksikön käsiteltäväksi tulleiden uusien asioiden kokonaismäärä kasvoi hieman edellisvuosien tasosta. Huomionarvoista on, että entistä harvemmassa jutussa päädyttiin tuomioon. Yhä useammin riita sovittiin joko valmistelussa tai ennen oikeudenkäyntiä. Tähän ovat johtaneet tehostettu valmistelu sekä tuomioistuinten aikaisempaa aktiivisempi toimintamalli, jossa osapuolia kehotetaan ensisijaisesti sopimaan riitansa. Keväällä saimme kahteen massakanteeseen myönteisen ratkaisun korkeimmasta oikeudesta. Näistä Fujitsu Siemensin tapausta oli käsitelty kaikissa oikeusasteissa kymmenen vuotta ja asiassa haettiin myös EU-tuomioistuimen kanta. Jutussa ratkaistiin työnantajan yhteistoimintavelvoitteen laajuus Euroopassa. Tapaus on merkittävimpiä liiton ajamia juttuja. Metallityöväen Liiton lisäksi kantajina oli 10 muun ammattiliiton jäseniä. Alkaneet oikeusjutut Vuoden aikana alkoi 135 oikeusjuttua. Näistä 115 oli ammattiosastoista saapuneita oikeusapuhakemuksia, 13 erimieliseksi jäänyttä muistiota (7 käräjäoikeuteen ja 6 työtuomioistuimeen) ja seitsemän palkkaturvassa riitautettua palkkasaatavaa. Jutuissa on päädytty seuraaviin ratkaisuihin: oikeusapu on myönnetty 48 kpl oikeusapua ei tarvittu 26 kpl oikeusapua ei myönnetty 15 kpl asia on selvittelyssä 46 kpl yhteensä 135 kpl Erimielisyydet ovat koskeneet asiaryhmittäin: irtisanomista (työnantajasta johtuva) 24 kpl irtisanomista (työntekijästä johtuva) 8 kpl lomautusta 5 kpl lm-henkilöön kohdistuvaa riitaa 3 kpl muuta syytä 18 kpl palkkasaatavia 36 kpl palkkaturvan hylkäämiä palkkasaatavia 7 kpl työsuhteen purkua 17 kpl työsuojelurikkomusta 17 kpl yhteensä 135 kpl Päättyneet oikeusjutut Vuoden aikana päättyi kaikkiaan 107 oikeusjuttua. käräjäoikeuden, hovioikeuden tai korkeimman oikeuden ratkaisu työtuomioistuimen ratkaisu ei oikeudenkäyntiä yhteensä 35 kpl 2 kpl 70 kpl 107 kpl Jutut ovat koskeneet: irtisanomista (työnantajasta johtuva) 14 kpl irtisanomista (työntekijästä johtuva) 9 kpl lomautusta 3 kpl lm-henkilöön kohdistuvaa riitaa 2 kpl muuta syytä 12 kpl palkkasaatavia 37 kpl palkkaturvan hylkäämiä palkkasaatavia 4 kpl työsuhteen purkua 13 kpl työsuojelurikkomusta 13 kpl yhteensä 107 kpl Ratkaisut ovat jakautuneet seuraavasti: juttu on voitettu 18 kpl sovittu prosessin kuluessa 17 kpl sovittu, oikeusapua ei tarvittu 28 kpl ei oikeudenkäyntiä 27 kpl palkkaturvamenettely 1 kpl muu 3 kpl hävitty 13 kpl yhteensä 107 kpl Työtuomioistuinjutut Vuoden aikana liittoa vastaan nostettiin 37 työrauhakannetta. Työtuomioistuimessa nostettiin kuusi uutta työehtosopimuksen tulkintaa koskevaa juttua. Työtuomioistuin antoi vuoden aikana tuomion 34:ssä työrauhaa ja kahdessa työehtosopimuksen tulkintaa koskevassa jutussa. Työehtosopimuksen tulkintaa koskevista jutuista voitettiin toinen ja hävittiin toinen. Lisäksi liitto antoi yhteisesti Teknologia teollisuus ry:n kanssa kaksi lausuntoa sovellettavasta työehtosopimuksesta. Palkkasaatavien ja oikeudenkäyntikulujen perintä Vuoden aikana on perintätoimistolle annettu perittäväksi sekä jäsenten palkkasaatavia että oikeudenkäyntikuluja. Yksi toimeksianto päättyi myönteisesti ja yksi lopetettiin velallisen varattomuuden vuoksi. Liiton tappioksi on merkitty euron oikeudenkäyntikulusaatavat. Perinnässä on edelleen kahdeksan jäsenen palkkasaatavia ja 11 jutun oikeudenkäyntikulut. Palkkaturva-asiat Liiton hakemuksesta saatiin 78 palkkaturvapäätöstä, joiden mukaisesti palkkaturvana maksettiin jäsenille työsuhteesta johtuvia saatavia korkoineen euroa sekä liitolle jäsenmaksusaatavia euroa eli yhteensä euroa. Keskeneräiset jutut vuoden lopussa Vuoden lopussa kesken olevia asioita oli yhteensä 207, joista oli toimitsijoilla selvittelyssä 63 ja toimeksiantoina asianajajilla ja tuomioistuimissa 144. Näistä palkkasaatavia oli 58, työturvallisuuteen liittyviä (työsuojelurikkomukset) 36 ja työsuhteen päättymiseen liittyviä 64 sekä muita 49. Tutkimusyksikkö Toiminnan yleisten painopisteiden pohjalta tutkimusyksikkö määritteli omiksi kuluneen vuoden toiminnan painopisteikseen työehtosopimustoiminnan tuen, yhteiskuntavaikuttamisen ja metalliteollisuuden toimialojen kehittämistyön työllisyyden parantamiseksi. Avaintehtävät Tutkimusyksikön avaintavoitteiksi määriteltiin työehtosopimustoiminnassa tarvittavien selvitysten ja laskelmien teko, liittokokouksessa ja liiton teollisuuspoliittisessa ohjelmassa määriteltyjen Metalliliiton tavoitteiden edistäminen sekä metalliteollisuuden toimialojen ja muiden metalliliiton sopimusalojen toimintaedellytysten parantaminen työllisyyden parantamiseksi. Työehtosopimusneuvotteluja varten tutkimusyksikkö teki keväällä raportit metalliteollisuuden ja autoalan talous-, työllisyys- ja tuottavuuskehityksestä sekä näkymistä neuvottelijoille, liittotoimikunnalle ja valtuustolle. Syksyllä tehtiin pääalan, kaivosalan sekä pelti- ja teollisuuseristysalan pääluottamusmiehille kysely palkankorotusten toteutumisesta. Kyselyn tulokset raportoitiin marraskuun valtuuston kokouksessa. Autoalan tilannetta kartoitettiin keväällä luottamusmiehille suunnatulla työllisyyskyselyllä, jossa myös selvitettiin vuoden 2009 korotuksen toteutumista. Syksyllä tehtiin toinen autoalan työllisyysnäkymiä kartoittava kysely autoalan pääluottamusmiehille. Jalometallialan neuvottelijoille tehtiin keväällä selvitys alan tuotannon ja kannattavuuden kehityksestä sekä arvioita tulevasta kehityksestä. Elokuussa neuvottelujen uudestaan alkaessa tehtiin em. sopimusaloista päivitetyt raportit neuvottelijoille ja liittotoimikunnalle. Metalliliiton teollisuuspoliittinen ohjelma valmistui keväällä ja valtuusto hyväksyi sen kevään kokouksessa. Tutkimusyksikkö osallistui myös Teollisuuden palkansaajien elinkeinopoliittisen ohjelman valmisteluun. Metalliteollisuuden toimintaedellytysten parantamisen puitteissa osallistuttiin useisiin kotimaisiin hankkeisiin (Trio-hankkeen johtoryhmä, verkostokonsulttien koulutus, Tekesin tuotantokonseptihankkeen johtoryhmä, Metallin ja Teknologiateollisuus ry:n yhteinen Energia ja hyvinvointi -projekti), TP:n elinkeinopolittiisen työryhmän toimintaan, SAK:n valiokuntien toimintaan, valtion telakka-alan työryhmien toimintaan sekä IN:n teollisuuspoliittisen verkoston toimintaan ja EMY:n toimialakohtaisiin työryhmiin (telakka-, teräs-, mekaaninen koneenrakennus, hissi-, puolustusväline- ja maatalouskonetyöryhmä sekä teollisuuspoliittinen komitea ja autokomitea). Lisäksi osallistuttiin kahteen Metalliliiton aloitteesta käynnistetyn tutkimushankkeen ohjausja johtoryhmiin: kone- ja metallialan näyttötutkintojen vaikuttavuutta selvittävä hanke sekä valimoiden ja konepajojen yhteistyötä kehittävä projekti. Myös Metalliteollisuuden kehittämistyöryhmän (Metket) työhön osallistuttiin. Perustehtävät Tutkimusyksikkö teki kevään valtuuston kokoukseen suhdanne- ja palkkaraportit. Syksyn valtuuston kokoukseen tehtiin metalliteollisuuden ja autoalan toimialakatsaukset sekä palkkaraportti. Lisäksi ylläpidettiin Metalliliiton kotisivuilla kuukausittain päivitettyä suhdannekatsausta. Tutkimusyksikkö avusti työsuojeluyksikköä työsuojelupäivien raporttien teossa ja teki yhteenvedon alueellisista raporteista. Metallityöväen Työttömyyskassan aineistosta tehtiin kuukausittain kalvopaketti. Näiden lisäksi tuotettiin muille toiminta-alueille tarvittuja kurssi- ja muita aineistoja sekä kalvopaketteja. Edunvalvonnan toimitsijoita ja luottamusmiehiä avustettiin yritysten taloudellisen tilanteen analysoinnissa ja tunnuslukujen tulkinnassa sekä yt-neuvotteluissa. Tutkijat pitivät lukuisia alustuksia ja luentoja ajankohtaisista aiheista eri toimialatyöryhmien kokouksissa, erilaisissa ammattiosastojen ja liiton tilaisuuksissa. Lisäksi tutkijat kävivät Murikkaopistossa opettamassa ja pitämässä alustuksia. Yhteistyötä tutkimuslaitosten ja eri alojen tutkijoiden kanssa jatkettiin. Lisäksi järjestettiin perinteinen tutkijatapaaminen, jonka aiheena oli Onko teollisuudella tulevaisuutta Suomessa?. Kansainvälinen yhteistyö jatkui vahvana. Tutkijat osallistuivat vastuualueidensa mukaisesti aktiivisesti kansainväliseen yhteistyöhön Pohjoismaisen teollisuustyöntekijöiden järjestön (IN) elinkeino poliittisessa verkostossa sekä EMY:n teollisuuspoliittisissa elimissä, toimialatyöryhmissä ja sosiaalidialogityöryhmissä. Tutkijat osallistuivat myös erilaisiin kansainvälisiin seminaareihin. Kansainväliseen yhteistyöhön kuului myös tutkijoiden seurantayritysten EWC-koordinaattoritehtävien hoitaminen. 10 Metalliliitto 2010 TOIMINTAKERTOMUS 11

8 * piirirajamuutoksia vuonna 2001 Työsuojeluyksikkö Työsuojeluyksikön ydintehtävinä olivat edunvalvonta, työsuojeluorganisaation tukeminen, koulutus ja tiedotus, työhyvinvointi, sosiaali- ja työkyvyttömyysturva, yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja yhteistyö sekä kansainvälinen toiminta. Osaaminen Työsuojeluyksikön keskeisenä painopisteenä oli työsuojeluvaltuutettujen ja -asiamiesten osaamisen vahvistaminen. Työsuojeluvaltuutetuille (1 779) ja -asiamiehille (1 005) tiedotettiin liiton tiedotteella keskeisistä uudistuksista ja tapahtumista. Uusien työsuojeluvaltuutettujen perehdyttämispäiviä pidettiin yhdeksän, ja niihin osallistui 183 valtuutettua ja asiamiestä. Yksikön toimitsijat olivat kouluttajina Murikka-opistossa ja osallistuivat paikallistasolla työsuojelukurssien koulutukseen. Ajankohtaispäiviä järjestettiin yhteensä seitsemän eri puolilla maata. Niille osallistui 261 työsuojeluaktiivia, ja esillä olivat mm. ennakoiva työsuojelu, luottamushenkilöiden jaksaminen ja liittojen yhteinen Hyvä työ Pidempi työura -hanke. Yksikkö järjesti kaksi seminaaria. Teemaseminaarissa Murikka-opistossa käsiteltiin mm. liittojen yhteistä työhyvinvointihanketta, työaikaa, työterveyshuollon näkökulmaa vuorotyön vaikutuksista, vakavan tapaturman edellyttämiä toimenpiteitä ja eurooppalaista kampanjaa kunnossapidon turvallisuudesta. Osallistujia oli 107. EU:n työsuojeluviikon seminaariin osallistui 24 henkeä, ja siellä käsiteltiin tärinää ja siitä aiheutuvia terveysvaikutuksia. Valimotyöntekijöiden neuvottelu- ja retkeilypäivien ja metallurgia- ja valimokurssin koulutusaiheina olivat mm. kvartsipöly, tärinä ja työhyvinvointityöryhmän työ. Päiville osallistui 70 ja kurssille 22 alojen ammattilaista eri työpaikoilta. Hyvä työ Pidempi työura -hanke Teknologiateollisuuden työnantaja- ja työntekijäliitot sopivat työehtosopimuksessa edistävänsä työhyvinvointia. Kesäkuussa käynnistettiin yhdessä Teknologiateollisuuden, Metallityöväen Liiton, Ammattiliitto Pro:n, YTN:n ja Erton kanssa kolmevuotinen Hyvä työ Pidempi työura -hanke. Hankkeen asiantuntija tahoksi valittiin 14 professori Juhani Ilmarisen neliapila-työryhmä. Neliapila koulutti 12 liittojen asiantuntijoita (Metalliliitosta 7) kehittämistyökalujen käyttöön. 10 Syksyllä palkattiin hankkeelle 8 projektipäällikkö. Hankkeeseen haettiin yhteisellä haulla 6 yrityksiä testaamaan työkaluja. Hankkeen pilottivaiheeseen ilmoittautui peräti 4 40 yritystä, joista ohjausryhmä valitsi 20 työpaikkaa. 2 Työkalujen testaus ja työpaikkojen koulutus alkoi joulukuussa. Yhteistyö Teknologiateollisuuden ja Ammattiliitto Pro:n kanssa tuotettiin Keskeisiä työsuojelumääräyksiä ja ohjeita -kirjanen. Työsuojelututkimus Metallin työttömyyskassan tehtiin päivärahan saajat kuukausittain yhdessä työnantajaliiton kanssa. Tutkimuksen pääpaino oli selvittää alan keskeisiä työsuojeluongelmia sekä yhteistyötä Osallistuttiin Työturvallisuuskeskuksen Lomautetut metalli- ja autoalan työalatoimikuntien, teollisuusryhmän sekä puolustusministeriön keskustoimikunnan työhön. Metallin työalatoimikunta järjesti Kokonaan työttömät ja lyhennettyä työviikkoa tekevät kaksi työsuojelun peruskurssia, 5000 jatkoi vuonna 2009 aloitettua Asenne-hanketta sekä tuotti tapaturmien ehkäisyyn paneutuvat julisteet käsi- 0 ja silmävammoista. Autoalan työalatoimikunta julkaisi Nosturin turvallinen käyttö -esitteen. Toimikunta käynnisti lisäksi työhyvinvointikyselyn sekä Kemikaalivaarat-esitteen valmistelun. Teollisuusryhmä tuotti mm. työturvallisuuskorttiaineistoja ja yhteisten työpaikkojen oppaan. Osallistuttiin Tapaturmavakuutuslaitosten liiton metallialan työpaikkaonnettomuuksien TOT-tutkintaan. Kuolemaan johtaneita työtapaturmia sattui metallialalla kuusi. TYK-kuntoutushankkeita käynnistettiin ja jatkettiin yhdessä alueiden ja Anttolanhovin kanssa. Kuntoutushanke kattaa vuosien aikana koko liiton toiminta-alueen. Oltiin mukana useissa työryhmissä ja tutkimushankkeiden ohjausryhmissä. Näitä olivat esimerkiksi HELI:n asbestityöryhmä, TEY:n hallitus, Riskienhallinnan malliratkaisut metallituote- ja autoalalle sekä Työterveyslaitoksen liuotinainetutkimus. Työkyvyttömyysturva Avustettiin yksittäisiä jäseniä tekemään valituksia tapaturma- ja ammattitautiasioissa ja neuvottiin heitä työkyvyttömyyteen liittyvien ongelmien selvittelyssä. Erilaisia kirjallisia selvittelyjä, muutoksenhakuja, valituksia ja lausuntoja tehtiin yhteensä 67. Oikeusapujen selvittäminen Työturvallisuuteen ja vahingonkorvauksiin liittyvät oikeusavut selvitetään työsuojeluyksikössä. Työsuojelupäivät Vuoden aikana järjestettiin 11 alueellista työsuojelupäivää, joiden aikana käytiin yhteensä 119 työpaikalla. Kuudella paikkakunnalla pidettiin alueellinen yhteenvetotilaisuus Työsuojelupäivän kyselyyn vastanneissa työpaikoissa toimivat edunvalvojat ja toimielimet (prosenttia vastanneista työpaikoista) Työsuojelupäällikkö Työsuojeluvaltuutettu Ensimmäinen varavaltuutettu Työsuojelutoimikunta Toinen varavaltuutettu Työsuojeluasiamies Pääluottamusmies Varapääluottamusmies YT-toimikunta Luottamusmies Yhdyshenkilö Yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja kansainvälinen yhteistyö 5 8 Työsuojeluyksiköstä pidettiin kiinteää yhteyttä kaikkien aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueiden (ent. työsuojelupiirit) ja erityisesti niiden metallialan tarkastajien kanssa. Vaikutettiin ja osallistuttiin SAK:n ja Teollisuuden Palkansaajien kautta lakiuudistuksiin, sosiaaliturvan kehittämiseen sekä EU:n sosiaali- ja työsuojeluasioiden etenemiseen. Osallistuttiin pohjoismaisen IN:n työympäristöverkoston toimintaan, kuten hankkeeseen nanoteknologian turvallisemmasta käytöstä sekä työturvallisuuskortin laajentamisesta muihin pohjoismaihin Järjestötoiminta Yleistä Järjestötoiminnan toiminta-alueiden toimintaan on keskeisesti vaikuttanut suuri metallialaa koskeva työttömyys. Työttömyyden hoitamiseen liittyvä edunvalvontatyö on merkittävästi työllistänyt koko alueorganisaatiota aluetoimistoja, seuturyhmiä, ammattiosastoja ja luottamusmiehiä. Painopiste Paikallisen perusorganisaation eli ammattiosastojen, seuturyhmien ja työpaikkojen edunvalvontaorganisaation toimintakyvyn sekä toimijoiden osaamisen ja aktiivisuuden turvaaminen ja kehittäminen. Toimenpiteet Työpaikkakartoitusta on tehty ammattiosastoissa vaihtelevalla menestyksellä. Osa ammattiosastoista toimi asiassa erittäin hyvin. mutta joissakin oli suuria vaikeuksia saada työpaikkakartoitusta kytketyksi toimintaan. Työpaikkakartoituksen tueksi tehtiin kattava koulutuspaketti, jonka avulla pyrittiin edistämään työpaikkakartoitusta. Työpaikkakartoitus on onnistunut parhaiten niissä ammattiosastoissa ja seuturyhmissä, joissa on ollut riittävästi henkilöstöresursseja käytettävissä. Seuturyhmätoiminta on ollut alueilla kaksijakoista. Osalla toiminta-alueista seuturyhmät toimivat hyvin ja osalla eivät toimineet lainkaan. Aktiivisesti toimivat seuturyhmät järjestivät erilaista koulutusta sekä toteuttivat liittotoimikunnan hyväksymät pilotti hankkeet. Pilottihankkeiden käynnistyksessä oli alussa hieman vaikeuksia, ja osalle myönnettiin jatkoaikaa hankkeiden toteu tukseen vuodelle Toiminta-alueilla järjestetyt Ay-koulut onnistuivat pääsääntöisesti hyvin, ja jäsenet osallistuivat aktiivisesti niihin. Lisäksi alueilla on järjestetty retkeilypäiviä, työsuojelupäiviä, valtuutettujen perehdytystä, luottamusmiesten avustamista ja koulutusta. Luottamusmiesten ajankohtaispäivistä on saatu hyviä kokemuksia. Painopiste Alueellisten toiminta-alueiden toiminnan suunnittelun, toimeenpanon ja seurannan vahvistaminen, aluetoimistojen järjestöllisen toimintakyvyn turvaaminen sekä aluejärjestöjen ja aluetoimikuntien toiminnan turvaaminen. Toimenpiteet Alueiden toiminnan suunnittelu on toteutunut tehtyjen päätösten mukaisesti. Toimintasuunnitelma on toteutunut lähes suunnitelman mukaisesti. Toiminnan ja toimeenpanon seurantaa on 12 Metalliliitto 2010 TOIMINTAKERTOMUS 13

9 tehostettu. Tähän on pyritty ammattiosastojen seuturyhmien suunnittelupäivillä. Aluetoimikunnat pyrkivät koordinoimaan vastaavasti toimintasuunnitelmaa ja painopisteiden toteutumista. Painopiste Tehostetaan järjestäytymistä ja jäsenhankintaa. Selvitetään ammattiosasto-, seuturyhmä- ja toimintaaluekohtainen työpaikkarakenne, järjestäytyminen ja edunvalvonnan kattavuus. Kartoituksen perusteella suunnataan järjestäytymistä edistävät toimet ja tukitaan järjestäytymisen aukkopaikat. Toimenpiteet Järjestötoiminnan toiminta-alue piti kolmipäiväisen tapahtuman Murikka-opistolla aiheena järjestäytyminen ja jäsenhankinta. Tapahtumassa keskityttiin uuden jäsenen kohtaamiseen ja mietittiin, miten saadaan uusi jäsen kiinnittymään Metallityöväen Liittoon. Työehtosopimuksen sisällöstä ja paikallisen erän jakamisesta työpaikoilla järjestettiin syksyllä Metallityöväen Liiton ja Teknologiateollisuuden kanssa yhteiset TES-infot alueiden luottamusmiehille ja työnantajan edustajille. Seuturyhmät ovat aktivoineet toiminnassaan yhteiskuntavaikuttamista ja alueen toimitsijoita sekä luottamusmiehiä on nimetty TRIOplushankkeen ohjausryhmiin. Järjestäytyminen ja jäsenkehitys Liittoon kuuluvien ammattiosastojen määrä toimintavuoden lopussa Osastojen yhteinen jäsenmäärä Uusia jäseniä vuoden aikana näistä 30-vuotiaita tai nuorempia Vapaajäseniä Eläkeläisjäseniä Jäseniä poistui alan vaihdon vuoksi maksamattomien jäsenmaksujen vuoksi kuolemantapauksen vuoksi muista syistä Yleiseen Työttömyyskassaan (YTK) vuoden aikana siirtyneet liiton tietojen mukaan YTK:sta liiton ammattiosastoihin siirtyneet Muuttuvat työpaikka- ja työsuhdetilanteet ja pienten työpaikkojen suuri lukumäärä ovat edelleen haasteita sekä ammattiosastoille että korkean järjestäytymisasteen ylläpidolle. Työllisyyden heikentyminen näkyi sekä jäsenmäärässä että uusien jäsenten määrässä. Järjestäytyminen on parhainta työpaikoilla, joilla ammattiosastojen, työhuonekuntien ja luottamushenkilöiden toiminta on hyvin ja kattavasti organisoitu. Heikointa järjestäytyminen on pienillä työpaikoilla, joissa ei ole luottamusmiestä. Ammattiosastot ja seuturyhmät Helsingin ja Uudenmaan toiminta-alue Helsingin seuturyhmä (jäseniä 9 409) Ammattiosastot: 5, 12, 27, 41, 70, 77, 78, 82, 84, 128, 155, 337 Espoo-Kirkkonummi-Vantaa seuturyhmä (jäseniä 4 787) Ammattiosastot: 11, 165, 168, 254, 255, 271, 287, 424 Länsi-Uudenmaan seuturyhmä (jäseniä 2 923) Ammattiosastot: 8, 35, 130, 178, 225, 436 Eteläkärjen seuturyhmä (jäseniä 2 914) Ammattiosastot: 21, 31, 44, 93, 100, 117, 121, 125, 232, 379 Keski- ja Pohjois-Uudenmaan seuturyhmä (jäseniä 3 965) Ammattiosastot: 4, 42, 48, 58, 90, 151, 281, 338 Itä-Uudenmaan seuturyhmä (jäseniä 1 873) Ammattiosastot: 25, 86, 136, 177, 229, 246, 359 Varsinais-Suomen ja Satakunnan toiminta-alue Turun seuturyhmä (jäseniä ) Ammattiosastot: 1, 40, 45, 49, 87, 143, 152, 191, 270, 343, 403 Turunmaan seuturyhmä (jäseniä 627) Ammattiosastot: 54, 69, 295, 336 Vakka-Suomen seuturyhmä (jäseniä 2 476) Ammattiosastot: 36, 268, 365 Loimaan seuturyhmä (jäseniä 655) Ammattiosasto: 29 Salon seuturyhmä (jäseniä 5 720) Ammattiosastot: 57, 62, 180, 211, 286, 315, 433 Kaakkois-Satakunnan seuturyhmä (jäseniä 2 741) Ammattiosastot: 127, 190, 193, 249, 273, 282, 312, 381 Porin seuturyhmä (jäseniä 5 964) Ammattiosastot: 6, 91, 92, 122, 163, 294, 296 Pohjois-Satakunnan seuturyhmä (jäseniä 621) Ammattiosastot: 243, 318, 329 Rauman seuturyhmä (jäseniä 3 739) Ammattiosastot: 66, 102, 160, 299, 376 Hämeen ja Pirkanmaan toiminta-alue Hämeenlinnan seuturyhmä (jäseniä 2 956) Ammattiosastot: 43, 88, 101, 186, 250 Riihimäen seuturyhmä (jäseniä 1 232) Ammattiosastot: 103, 157, 244, 352 Forssan seuturyhmä (jäseniä 1 286) Ammattiosastot: 2, 79, 158, 179 Päijät-Hämeen seuturyhmä (jäseniä 6 499) Ammattiosastot: 14, 23, 47,111, 114, 144, 323 Tampereen seuturyhmä (jäseniä ) Ammattiosastot: 7, 38, 65, 80, 97, 134, 140, 149, 183, 195, 231, 239, 402 Lounainen seuturyhmä (jäseniä 724) Ammattiosastot: 327, 345, 363 Eteläinen seuturyhmä (jäseniä 1 715) Ammattiosastot: 105, 169, 335 Luoteinen seuturyhmä (jäseniä 1 135) Ammattiosastot: 220, 340 Pohjoinen seuturyhmä (jäseniä 786) Ammattiosastot: 16, 166, 236, 349 Kymen ja Savo-Karjalan toiminta-alue Metallin Pohjois-Kymenlaakson seuturyhmä (jäseniä 2 053) Ammattiosastot: 116, 133, 145, 175, 209, 245, 300 Metallin Etelä-Karjalan seuturyhmä (jäseniä 3 457) Ammattiosastot: 3, 30, 52, 96, 188, 230, 242, 266 Metallin Kotka-Hamina seuturyhmä (jäseniä 2 544) Ammattiosastot: 13, 20, 109, 194, 301 Saimaan Metallit seuturyhmä (jäseniä 1 165) Ammattiosastot: 17, 212, 234 Ri-Mi seuturyhmä (jäseniä 1 103) Ammattiosastot: 61, 71, 113, 156 Metallit 201 ja 354 seuturyhmä (jäseniä 678) Ammattiosastot: 201, 354 Keski-Karjalan seuturyhmä (jäseniä 357) Ammattiosastot: 22, 333 Ylä-Karjalan seuturyhmä (jäseniä 398) Ammattiosastot: 76, 153, 162, 341 Joensuun seuturyhmä (jäseniä 3 894) Ammattiosastot: 59, 196, 216, 221, 320 Ylä-Savon seuturyhmä (jäseniä 1 799) Ammattiosastot: 107, 148, 224, 328 Kuopion seuturyhmä (jäseniä 2 245) Ammattiosastot: 60, 112, 124, 147, 176, 223, 279 Keski-Savon seuturyhmä (jäseniä 2 751) Ammattiosastot: 18, 24, 233, 251, 304, 414 Keski-Suomen ja Vaasan toiminta-alue Pohjoisen Keski-Suomen seuturyhmä (jäseniä 2 886) Ammattiosastot: 34, 115, 120, 138, 141, 197, 198, 262, 283, 358 Jyvässeudun seuturyhmä (jäseniä 4 448) Ammattiosastot: 26, 74, 131, 150, 170, 182, 410 Läntisen Keski-Suomen seuturyhmä (jäseniä 1 806) Ammattiosastot: 32, 68, 110, 167, 205, 344 Vaasan ja Laihian seuturyhmä (jäseniä 6 380) Ammattiosastot: 28, 172, 174, 261, 272, 292, 311, 330, 417 Seitsemän Sillan seuturyhmä (jäseniä 3 289) Ammattiosastot: 10, 67, 104, 135, 228, 308, 362, 426 Järvilakian seuturyhmä (jäseniä 2 425) Ammattiosastot: 146, 204, 214, 366, 370 Kuusiokuntien Metalli (jäseniä 797) Ammattiosastot: 51,142, 187,257 Seuturyhmä Seinänaapurit (jäseniä 1 233) Ammattiosastot: 248, 307, 357, 434 Suupohjan seuturyhmä (jäseniä 2 185) Ammattiosastot: 64, 226, 252, 274, 317, 334, 356 Oulun ja Lapin toiminta-alue Oulun seuturyhmä (jäseniä 5 955) Ammattiosastot: 56, 72, 108, 118, 210, 219, 222, 288, 289, 418 Raahen seuturyhmä (jäseniä 4 486) Ammattiosastot: 55, 200, 351 Jokilaaksojen seuturyhmä (jäseniä 3 532) Ammattiosastot: 227, 235, 259, 275, 309, 310, 332, 353, 368, 377 Kainuun seuturyhmä (jäseniä 2 433) Ammattiosastot: 63, 164, 256, 302, 346, 367, 369, 419 Koillismaan seuturyhmä (jäseniä 416) Ammattiosastot: 129, 202, 280 Meri-Lapin seuturyhmä (jäseniä 2 820) Ammattiosastot: 75, 81, 83, 213, 284, 413 Keski-Ylälapin seuturyhmä (jäseniä 2 376) Ammattiosastot: 46, 99, 159, 208, 276, 306, 313, 316, 404 Ammattiosastot ja työhuonekunnat Liittokokouksen linjauksen mukaisesti ammattiosastojen toiminnan perustavoitteena on ylläpitää korkeaa järjestäytymistä ja jäsenten yhteistoiminnan aktiivisuutta, vahvistaa sopimustoiminnan edellytyksiä sekä paikallista ja alueellista edunvalvontaa. Ammattiosastojen perustehtäviin kuuluu myös se, että ne ylläpitävät oman toimialueensa työpaikkojen luottamushenkilöorganisaatioita. Myös pienempiin työpaikkoihin tulee kiinnittää huomiota. Ammattiosastojen toiminnan jatkuva haaste on siinä, miten ne muuttuvassa toimintaympäristössä onnistuvat kehittämään toimintaa jäsenten osallistumista ja edunvalvontaa tukevalla tavalla. Tässä ammattiosastot onnistuvat vaihtelevasti, eikä kaikkien ammattiosastojen toimintakyky ole riittävä. Työpaikkarakenne Tilastokeskuksen vuoden 2009 mukaan toimialapaikkoja oli yhteensä ja joiden henkilöstömäärä oli (toimihenkilöt ja työntekijät yhteensä). Toimipaikan kokoluokka, hlöä Toimipaikkojen lukumäärä yhteensä Palkattu henkilöstö yhteensä Yhteensä Liiton järjestäytymisen ja toiminnan perusrakenteen muodostavat 311 (320) ammattiosastoa. Alle 200 jäsenen ammattiosastoja on 133 (138), ja niiden yhteenlaskettu jäsenmäärä on (13 785). Yli jäsenen ammattiosastoja on 13 (13), ja niiden yhteenlaskettu jäsenmäärä on (45 133). Ammattiosastoista 90 prosenttia on alueellisia. Ammattiosastojen alaisuudessa toimi 244 (250) rekisteröityä työhuonekuntaa. 14 Metalliliitto 2010 TOIMINTAKERTOMUS 15