Nuorisotutkimusseura ry:n TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2011

Transkriptio

1 Nuorisotutkimusseura ry:n TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA

2 Sisältö 1. TOIMINNAN PAINOPISTEET Tutkimustoiminnan painopistealueet Nuorisotutkimuksen globaali vastuu Organisaatiouudistus ja johtosäännön valmistelu ORGANISAATIO Henkilöstö, toimitilat ja työhyvinvointi Hallitus TUTKIMUSTOIMINTA OKM:n rahoittama tutkimusohjelma OKM:n sekä Valtion nuorisoasiain neuvottelukunnan rahoittamat muut tutkimushankkeet Ulkoisen rahoituksen tutkimushankkeet Yhteistyöhankkeet Tutkimusyhteistyö Gradupalkinto JULKAISUTOIMINTA Nuorisotutkimus-lehti Nuorisotutkimusverkoston julkaisusarja Julkaisut Kommentti KOULUTUSTOIMINTA Nuorisotutkimuksen yliopistoverkosto YUNET Muu tutkimus- ja opetusyhteistyö SEMINAARIT JA FOORUMIT Kymmenennet Nuorisotutkimuspäivät NYRIS Avoimet tutkijaseminaarit Muut seminaarit ja tapahtumat VIESTINTÄ Työyhteisön sisäinen viestintä Jäsentiedotus Ulkoinen viestintä KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ Pohjoismainen ja lähialueiden yhteistyö Euroopan unionin ja Euroopan Neuvoston nuorisotutkimus- ja nuorisopoliittinen yhteistyö Kansainvälisen vuoropuhelun vahvistaminen YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAMINEN Nuorisopoliittinen yhteistyö ja vaikuttaminen Tieteellisten seurojen kautta tapahtuva vaikuttaminen Nuorisotyön kehittämisverkosto Nuorisotutkimusseuran toimijoiden verkostoituminen LIITE 1 Lausunnot ja tiedotteet LIITE 2 Nuorisotutkimusseuran talous LIITE 3 Nuorisotutkimusseura numeroina

3 1. TOIMINNAN PAINOPISTEET 2011 Nuorisotutkimusseuran tarkoituksena on edistää monitieteellistä nuorisotutkimusta Suomessa. Tarkoituksensa toteuttamiseksi seura järjestää kotimaisia ja kansainvälisiä seminaareja, ylläpitää nuorisotutkijarekisteriä, julkaisee Nuorisotutkimus-lehteä, verkkokanava Kommenttia ja julkaisusarjaa nuorisotutkimuksesta. Seuran jäsenet ovat eri tieteenalojen edustajia ympäri Suomea. Vuonna 1999 perustetun Nuorisotutkimusverkoston kautta seura toteuttaa ja rahoittaa tutkimustoimintaa. Nuorisotutkimusverkoston myötä Nuorisotutkimusseuran toiminnan volyymi on merkittävästi kasvanut ja siitä on tullut keskeinen nuorisotutkimuksen sekä nuorisopolitiikan ja nuorisotyön asiantuntija ja vaikuttaja. Vuosi 2011 oli Nuorisotutkimusverkoston toiminnan 12. vuosi. Tiivistetysti vuoden 2011 toiminnassa painottuivat seuraavat asiakokonaisuudet: 1.1 Tutkimustoiminnan painopistealueet Nuorisotutkimusverkoston tutkimuksellisena painopisteenä vuonna 2011 on ollut sukupolvisuhteisiin liittyvät teemat. Kyseessä on sekä tieteellinen että yhteiskunnallinen avaus, jonka avulla sukupolven käsite on tuotu paitsi monitieteisen nuorisotutkimuksen, myös nuoriso- ja yhteiskuntapolitiikan keskiöön. Sukupolvinäkökulman kautta Nuorisotutkimusverkoston tutkimuksissa on selvitetty laajaalaisesti kysymyksiä ylisukupolvisuudesta sekä elämänkulun siirtymistä lapsuuden, nuoruuden ja aikuisuuden jännitteissä. Nuorisotutkimusverkosto on samalla osallistunut nuoriso- ja sukupolvipolitiikan keskusteluihin nimenomaan siten, että tieteellisiin ja yhteiskunnallisiin keskusteluihin on tuotu vahva nuorisonäkökulma. Vuonna 2011 käynnistyi kolmivuotinen opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) yleisavustuksella rahoitettava tutkimusohjelma Nuoret ja sukupolvet, jonka puitteissa työskenteli vuoden 2011 aikana kolme tutkijaa. Tämän lisäksi sukupolven teemaa on käsitelty Suomen Akatemian rahoittamassa Nuorten miesten elämäntyyli ja terveys. Ylisukupolvinen elämänkulkunäkökulma -hankkeessa. Itsenäisyyden juhlavuoden lastenrahaston säätiön (ITLA) ja Lapsuudentutkimuksen seuran yhdessä toteutettava Lastensuojelun tieto ja tutkimus -hankkeessa on selvitetty, mitä tietoaukkoja monitieteisellä lapsuuteen ja nuoriin liittyvällä asiantuntijakentällä on etenkin kun fokuksessa on lastensuojelun tematiikat. Kysymykset sukupolvien kohtaamisesta tai ohipuhumisesta ovat olleet myös Nuorisotyön tutkimus- ja kehittämishankkeissa (mm. monikulttuurisuus, osallisuus) sekä liikuntasektoria koskevissa hankkeissa keskeisellä sijalla. Nuorisobarometri suunniteltiin toteutettavaksi uudella tavalla vuonna 2011 siten, että nuorten hyvinvoinnin keskeisiä kysymyksiä voidaan arvioida myös ylisukupolvisuuden näkökulmasta. Nuorten lisäksi kerättiin barometriin haastateltavien nuorten vanhempien joukosta otos, jonka kautta tavoitteena oli tarkastella hyvinvoinnin rakentumisen ja sitä koskevien arvojen tutkimiseen nimenomaan perhesuhteiden kautta. Vuoden 2011 Nuorisobarometria ei voitu julkaista tiedonkeruusta vastanneen yrityksen tekemien virheiden takia. Aineisto kerätään uudelleen ja ylisukupolvista hyvinvointia käsittelevä Nuorisobarometri julkaistaan

4 1.2 Nuorisotutkimuksen globaali vastuu Vuoden 2011 aikana Nuorisotutkimusverkoston tutkimustoimintaa on pyritty kehittämään kansainvälisesti monikenttäisemmäksi. Kyse on tutkimuskysymysten ylirajaisesta muotoilusta ja tutkimushankkeiden verkostoitumisesta. Kesäkuussa 2011 järjestettiin Turussa Pohjoismainen monitieteinen nuorisotutkimussymposium NYRIS11 Global / Local Youth New Civic Cultures, Rights and Responsibilities, jonka teema ja 186 osallistujaa edustivat ylirajaisia, globaalisti puhuttelevia näkökulmia. Symposiumin osallistujista oli ulkomaalaisia 89 ja osallistujia tuli yhteensä 31 maasta. Nuorisotutkimusverkosto avasi vuonna 2011 yhteistyösuhteet Pietarin Nuorisotutkimuskeskuksen tutkijaryhmän kanssa (The Centre for youth studies of National Research University Higher School of Economics in St. Petersburg). Tutustumiskäynti Pietariin toteutettiin tammikuussa 2011, ja pietarilaiset tutkijat kutsuttiin Nuoret ja sukupolvet -tutkimusryhmän vieraiksi marraskuussa Nuorisotutkimusverkosto on mukana vuonna 2011 käynnistetyssä, pohjoismaisen ministerineuvoston rahoittamassa pohjoismaisessa tutkijaverkostossa Nordic Network of African Childhood and Youth Research. Kansainvälinen nuorten yrittäjyyttä koskeva vertaileva tutkimushanke Nuoret ja vastuullinen yrittäjyys (Suomi-Etelä-Korea-USA) saatiin vuoden 2011 aikana päätökseen, ja tulokset julkistetaan vuonna Globaalisti muotoiltujen tutkimushankkeiden asemaa pyrittiin vuoden aikana vahvistamaan myös osallistumalla Suomen Akatemian kehitystutkimuksen määrärahahakuun Helsingin yliopiston kanssa yhteistyössä toteutettavalla konsortiohakemuksella Youth and Political Engagement in Contemporary Africa. Euroopan unionin ja Euroopan neuvoston moninaisista luottamustehtävistä, joissa Nuorisotutkimusseuralla on ollut edustajia, mainittakoon eurooppalainen nuorisotutkijoiden asiantuntijaryhmä PEYR, joka perustettiin vuonna 2011, kansallista nuorisopolitiikan tiedonkeruuta koordinoiva kirjeenvaihtajien verkosto EKCYP ja Euroopan neuvoston koordinoima nuorisopolitiikan kansainvälinen arviointiprosessi, joka vuonna 2011 toteutettiin Belgiassa. 1.3 Organisaatiouudistus ja johtosäännön valmistelu Yksi vuoden 2011 toiminnan kehittämisen painopisteistä oli organisaatiorakenteen uudistus ja seuran säännöstön päivittäminen osana sitä. Taustana organisaatiouudistuksen tarpeelle oli hallintotehtävien, erityisesti projekti- ja henkilöstöhallinnon, merkittävä kasvu perinteisen yhdistystoiminnan rinnalle. Hallintorakenteessa vuosien mittaan tehdyt pienimuotoiset uudistukset eivät olleet pysyneet voimakkaasti kasvaneen organisaation vauhdissa mukana. Hallintorakenteen uudistamisen tarpeen osaksi nivoutui Nuorisotutkimusseuran johtosäännön päivittäminen, jota oli pidetty pitkään vireillä, mutta jätetty lopulta odottamaan hallintorakenteen laajamittaisempaa uudistusta. Hallintorakenteen uudistamisprosessi käynnistettiin hallituksen järjestäytymiskokouksessa, jossa päätettiin lakkauttaa hallituksen kokouksia aiemmin valmistellut työvaliokunta. Organisaatiouudistusta 4

5 valmistelemaan hallitus nimesi johtoryhmän, johon kuului hallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja, tutkimusjohtaja ja tutkimusprofessori sekä järjestösihteerinä äänivallattomana sihteerinä. Johtoryhmä valtuutettiin valmistelemaan hallitukselle esitys seuran päätöksentekorakenteen systematisointia koskevista muutoksista sekä tekemään hallintorakenteen uudistamisen kannalta tarpeelliset muutosesitykset seuran säännöstöön. Johtoryhmä kokoontui vuoden aikana viisi kertaa ja se raportoi työskentelystään hallitukselle. Valmistelussa käännyttiin varhaisessa vaiheessa sille kannalle, että Nuorisotutkimusseuran kokoisessa organisaatiossa hallituksen on syytä delegoida yhdistyslain mukaista operationaalista päätöksentekovaltaa ja -vastuuta työsuhteiselle organisaation johdolle. Johtoryhmä teki hallitukselle esityksen seuran uudesta johtosäännöstä, jolla uusi hallintorakenne päivitettyine vastuunjakoineen otetaan käyttöön. Uusi johtosääntö hyväksyttiin hallituksen kokouksessa ja se astui voimaan Hallintorakenteen uudistuksen ja johtosäännön päivittämisen merkittävimmät muutokset koskevat seuran luottamustoimisten toimikuntien haku- ja valintakäytäntöjä sekä toimivaltuuksien selkeyttämistä ja siirtoja hallitukselta Nuorisotutkimusseuran työsuhteiselle johdolle henkilöstön rekrytoinnin ja henkilöstöhallinnon asioissa. Hallintorakenteen päivittämisen ohella myös Nuorisotutkimusseuran taloushallintaa on vuoden 2011 aikana kehitetty. Uutena kirjanpitäjänä on toiminut vuoden 2011 alusta lähtien Tilitoimisto Tommi Ranta. Lisäksi on siirrytty nettipohjaiseen laskutusjärjestelmään (Netvisor) ja työnjakoa toimiston taloushallinnasta vastaavien välillä on tarkennettu. Näiden uudistusten avulla on kehitetty budjetointia, budjettiseurantaa ja kirjanpitoa monipuolisemmaksi ja Nuorisotutkimusverkoston hankerakennetta paremmin tukevaksi. 2. ORGANISAATIO 2.1 Henkilöstö, toimitilat ja työhyvinvointi Nuorisotutkimusseuralla oli toimintavuoden 2011 lopussa kymmenen toimihenkilöä: Tutkimusjohtaja Leena Suurpää Tutkimusprofessori Tommi Hoikkala Hallintopäällikkö Minna Laasala Vs. erikoissuunnittelija Tarja Tolonen asti (erikoissuunnittelija Kaisa Vehkalahti vanhempain- ja tutkimusvapaalla ) Toimitussihteeri Tanja Konttinen Julkaisusihteeri Vappu Helmisaari (toimivapaalla ) Kommentin päätoimittaja Minna Laukkanen (julkaisusihteerin sijainen ajalla ) Vs. järjestösihteeri Sarianne Karikko (järjestösihteeri Heidi Villikka tutkimusvapaalla ) Tilastotutkija Sami Myllyniemi Toimistosihteeri Heta Kämäräinen Konferenssisihteeri Eliisa Kylkilahti (ajalla ) 5

6 Lisäksi seuralla oli toimintavuotena harjoittelijoina Aino Anttila, Tuuli Lamponen ja Ville-Samuli Haverinen. Nuorisotutkimusverkostossa toimi erimittaisissa hankkeissa 23 palkkatutkijaa, joista kolme oli opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksella (yleisavustus) ja 20 ulkopuolisella rahoituksella. Nuorisotutkimusseura toimi Allianssi ry:n vuokralaisena Pasilassa Allianssi-talossa. Nuorisotutkimusseuran tutkijoille tarjottiin mahdollisuuksien mukaan työtilat seuran toimipisteestä Pasilasta tai Nuorisotutkimusseura osallistui yliopistoille korvattaviin työhuone- ja muihin kuluihin. Toimintavuoden aikana vuokrattiin Helsingissä lisätiloja Nilsiänkatu 11:sta (Artlab) tutkijoiden työhuoneiksi. Nuorisotutkimusseuran henkilöstön työhyvinvoinnista on huolehdittu muun muassa vuotuisten kehityskeskustelujen, viikoittaisten työntekijöiden yhteisten palaverien, työvaliokunnan kokousten, sekä hallituksen ja työntekijöiden vuoropuhelun muodossa. Lisäksi työntekijöiden työhyvinvoinnista on pidetty huolta antamalla työntekijöille liikunta- tai kulttuuriseteleitä 400 euron arvosta vuodessa. Toimiston henkilökunta on käynyt ryhmätyönohjauksessa kuukausittain. Myös tutkijoille on tarjottu mahdollisuus työnohjaukseen. Nuorisotutkimusseuran palkkalistoilla olevat tutkijat on integroitu verkoston tutkimushankkeisiin, mikä antaa mahdollisuudet tutkijoiden työn yhteisölliseen tukemiseen. Työsuojeluvaltuutettuna toimi Tanja Konttinen ja varatyösuojeluvaltuutettuina Heidi Villikka ja Sarianne Karikko. Työterveyshuolto järjestettiin Suomen Terveystalon kautta. Vuonna 2011 Nuorisotutkimusseurassa tehtiin työsuojelutarkastus. Tarkastus osoitti Nuorisotutkimusseuran työolosuhteiden olevan kiitettävät. Toimistolla työskentelevän henkilökunnan työaikaseurannan uudistamistyö aloitettiin työsuojelutarkastuksen tuloksena. 2.2 Hallitus Vuonna 2011 yhdistyksen hallitukseen kuului puheenjohtajan lisäksi kahdeksan varsinaista jäsentä sekä vastaava määrä varajäseniä (suluissa): Minna Autio (puheenjohtaja) Timo Harrikari (Atte Oksanen) Helena Helve (Tarja Pösö) Päivi Honkatukia (Heta Mulari) Merja Kylmäkoski (varapuheenjohtaja) (Sinikka Aapola-Kari) Pia Lundbom (Sini Perho) Kari Paakkunainen (Anneli Pohjola) Kirsi Pohjola (Terhi-Anna Wilska) Anne-Mari Souto (Taru Ollikainen) Nuorisotutkimusseuran hallitus kokoontui vuoden 2011 aikana yhteensä kuusi kertaa, joiden lisäksi järjestettiin yksi sähköpostikokous. Maaliskuun järjestäytymiskokous järjestettiin kaksipäiväisenä työseminaarina Tampereella ja siihen kutsuttiin hallituksen jäsenten ja toimiston työntekijöiden lisäksi kaikki verkoston tutkijat. Hallituksen jäsenten lisäksi kokouksiin kutsuttiin Nuorisotutkimus-lehden päätoimittaja, Nuorisotutkimusseuran toimiston toimihenkilöt sekä Nuorisotutkimusverkoston tutkijoiden edustajat, 6

7 joina toimivat Sanna Aaltonen (tutkimusohjelman tutkijoiden edustaja) ja Simo Tuppurainen (ulkopuolisen rahoituksen tutkijoiden edustaja). Hallituksen työskentelyn tukena aiemmin toiminut työvaliokunta päätettiin lakkauttaa hallituksen kokouksessa 9.3. ja sen tilalle perustettiin johtoryhmä, johon kuuluivat yhdistyksen puheenjohtaja Minna Autio, varapuheenjohtaja Merja Kylmäkoski sekä työntekijöistä tutkimusprofessori Tommi Hoikkala, tutkimusjohtaja Leena Suurpää ja äänivallattomana sihteerinä järjestösihteeri Sarianne Karikko. Johtoryhmän tarkoitus ei työvaliokunnan tapaan ollut hallituksen kokousasioiden valmistelu, vaan verkostossa vuoden aikana valmistellut organisaatiouudistuksen valmistelu (tarkemmin luvussa 1.3). Yhdistyksen kevätkokous pidettiin ja syyskokous Vuoden lopussa ( ) Nuorisotutkimusseuralla oli 320 jäsentä (vuoden 2010 lopussa 301). 3 TUTKIMUSTOIMINTA 3.1 OKM:n rahoittama tutkimusohjelma Nuorten vapaa-aika ja nuorisotyö Suomessa ( ) -tutkimusohjelma Vuoden 2010 lopussa päättyneen tutkimusohjelman kootut päätelmät julkaistiin toukokuussa 2011 tutkijaryhmän yhdessä tuottamassa teoksessa Annettu, otettu, itse tehty Nuorten vapaa-aika tänään. Nuoret ja sukupolvet -tutkimusohjelma ( ) Vuonna 2011 käynnistyneen tutkimusohjelman tavoitteena on tarkastella sukupolven tematiikkaa monitieteisesti ja monikenttäisesti. Tutkimusohjelma on osaltaan vahvistanut keskustelua yhteiskunnan rakenteellisten kysymysten (esim. sosiaali- ja hyvinvointipolitiikka) sekä nuorten arjen ja sen nuorisokulttuuristen ilmiöiden välillä. Myös sukupolvien välistä vuorovaikutusta tai sen katkoksia analysoidaan ohjelman tutkimuksissa. Tutkimusohjelman tutkijat: VTT Sanna Aaltonen: Sukupolvien väliset suhteet ja nuorten siirtymät aikuisuuteen VTT Veronika Honkasalo: Monikulttuurinen seksuaalikasvatus sukupolvisuhteina miten tiedot ja käytännöt kohtaavat? FM Tuukka Tomperi: Lasten ja nuorten poliittinen sosialisaatio perheissä YTT, dos. Atte Oksanen: Vihan ja väkivallan verkko? Kartoituksia virtuaalisesta sukupolvesta ja nuorisokulttuurisesta muutoksesta 2010-luvun Suomessa (tutkimusrahoitus alkaa vuonna 2012) Tutkimusohjelman vetäjinä toimivat Tommi Hoikkala ja Leena Suurpää. Ohjelmaa rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriön nuorisoyksikkö. 7

8 3.2 OKM:n sekä Valtion nuorisoasiain neuvottelukunnan rahoittamat muut tutkimushankkeet Doping suomalaisessa liikuntakulttuurissa ( , OKM, liikuntayksikkö) Hankkeessa tutkittiin dopingaineiden käyttöä nyky-yhteiskunnassa ja kulttuurissa. Painopiste on kilpaurheilun ulkopuolisessa käytössä, jota tarkasteltiin laaja-alaisesti liittyen liikunta- ja ruumiin kulttuuriin, terveyskysymyksiin sekä käytön yleisyyteen ja käyttötapoihin. Hankkeen julkaisu Kuntodoping. Näkökulmia dopingaineiden käyttöön huippu-urheilun ulkopuolella ilmestyi tammikuussa Julkaisusta tuotettiin myös englanninkielinen laaja tiivistelmä Perspectives to Doping Substance Use outside Elite Sports in Finland. Tutkijat: VTT, dos. Mikko Salasuo sekä VTM Mikko Piispa. Suomen ihanuus ja kurjuus ( , Nuora) Hankkeessa pureuduttiin kokonaisvaltaisesti lapsuuden ja nuoruuden elämänkulun saranavaiheisiin eri kasvatusinstituutioissa. Tutkimuksen osahankkeissa lähtökohdan muodostavat kasvatus, kasvaminen, sukupolvisuhteet ja sosialisaatio. Lokakuussa 2011 ilmestyi hankekokonaisuuteen kuuluva Petri Pajun väitöskirja Koulua on käytävä. Etnografinen tutkimus koululuokasta sosiaalisena tilana. Lisäksi vuoden 2011 aikana valmisteltiin populaaria teosta kouluteemasta. Tutkijat: tutkimusprofessori Tommi Hoikkala (hankkeen johtaja) ja VTT Petri Paju. Vaalitutkimus (2011, Nuora) Hanke pureutui moniulotteisesti paitsi nuorten äänestyskäyttäytymiseen, myös julkiseen nuoriso- ja sukupolvipoliittiseen keskusteluun vaalien alla sekä nuorten yhteiskunnalliseen asemaan julkisissa mediakeskusteluissa. Hankkeen julkaisu Nuoret ja ääni. Nuoret eduskuntavaaleissa 2011 ilmestyy keväällä Hanke toteutettiin Nuorisoasiain neuvottelukunnan kanssa yhteistyössä. Osa-aikainen hankkeen tutkija: YTT Jussi Ronkainen. Mihin polut johtavat? Tutkimus urheilijoiden elämänkulusta, menestystekijöistä ja epäonnistumisista ( , OKM, liikuntayksikkö) Huippu-urheilun muutostyöryhmän ns. urheilijakohtaamisten rinnakkaistutkimus. Hankkeen tavoitteena on analysoida huipulle päässeiden urheilijoiden ja taiteilijoiden elämänpolkuja ja identifioida strategisia siirtymiä ja käänteitä, jotka ovat edistäneet huipulle pääsyä. Hankkeessa kerätään laaja kvalitatiivisten elämänkulkuhaastattelujen aineisto urheilun, taiteen ja kulttuurin toimijoilta. Hanke on käynnistetty vuonna 2011 mm. aineistonkeruun valmistelulla. Hankkeen tutkijat: VTT, dos. Mikko Salasuo ja VTM Mikko Piispa. Hankkeen vastuullinen johtaja: tutkimusprofessori Tommi Hoikkala. Lapset, nuoret, aikuiset ja ikäihmiset liikuntapaikkoja arvioimassa eri väestöryhmien antamien arvioiden luonne, arvioiden perusteella kunnissa sovitut kehittämistoimet, sekä analyysi tarvittavista kehittämistoimista kunta-, alue- ja valtakunnallisella tasolla ( , OKM, liikuntayksikkö) Hankkeen tarkoituksena on testata ja juurruttaa toimintamalli, jossa eri väestöryhmien edustajat arvioivat liikuntapalveluja kunnallisen päätöksenteon tueksi. Arviointi tapahtuu keskustelutilaisuuspäivä -menetelmän avulla, jossa arvioijina toimivat kuntalaiset perehtyvät arvioitaviin teemoihin ensin 8

9 pienryhmissä. Menetelmän keskeisen osan muodostavat kuntalaisten ja kuntapäättäjien väliset keskustelutilaisuudet, joissa palveluita kehitetään yhdessä. Tutkimus- ja kehittämishankkeen rahoittaja on Opetus- ja kulttuuriministeriön liikuntayksikkö. Tutkijat: FT Anu Gretschel, VTT Sofia Laine, KM Pirjo Junttila-Vitikka sekä määräaikainen tutkimusapulainen Eija Kauniskangas. 3.3 Ulkoisen rahoituksen tutkimushankkeet Vuonna 2011 ulkopuolisen rahoituksen tutkimushankkeiden kokonaisvolyymi ylitti opetus- ja kulttuuriministeriön yleisavustuksen turvin toteutettavan tutkimustoiminnan volyymin. Ulkopuolisten hankkeiden joukossa on sekä akateemisesti painottuneita hankkeita että erilaisia käytännön toimijoiden kanssa tehtäviä yhteistyöhankkeita. Nuorisotoimen ja nuorisotalojen toimintaa koskeva toimintatutkimus ( ) Nuorisoalan kumppanuushanke, jossa olivat mukana Helsingin, Kajaanin ja Raahen kunnalliset nuorisotoimet. Helsingissä ja Kajaanissa nuorisotalojen yhteisöllisyyttä ja osallisuutta kehitettiin toimintatutkimuksellisella otteella. Hankkeen julkaisu Nuorisotalo mahdollistavana lähiyhteisönä Nuorten näkökulma ilmestyi huhtikuussa Raahessa selvitettiin nuorisotyön perustehtävää ja sen tulokset julkaistaan artikkeleina. Tutkija: FT Anu Gretschel. Nuoret taiteen tekijöinä. Myrsky-hanke tukena nuorten elämässä ( ) Suomen Kulttuurirahaston rahoittamassa hankkeessa tutkittiin laaja-alaisesti sitä, millaisia muotoja, merkityksiä ja tehtäviä taiteellinen toiminta saa nuorten erilaisissa elämäntilanteissa. Tutkimuksen tavoitteina oli ymmärtää taiteen tekemisen näkökulmasta nuorten käsityksiä ja kokemuksia oman identiteetin ja hyvinvoinnin rakentumisesta, arvioida Suomen Kulttuurirahaston Myrsky-hankkeen vaikuttavuutta nuorten elämässä sekä kehittää ideoita ja käytäntöjä kulttuuri- ja nuorisopoliittisen suunnittelun tueksi. Hankkeen julkaisu Iloa ja voimaa elämään Nuorten taiteen tekemisen merkitykset Myrsky-hankkeessa ilmestyi toukokuussa Tutkimushankkeen vastaavana tutkijana työskenteli asti Sirkku Kotilainen ja sen jälkeen Katriina Siivonen. Tutkimushankkeen tilasto-osiosta vastasi FT Annikka Suoninen. Tutkimus oli Nuorisotutkimusverkoston tutkimusohjelman Nuorten vapaa-ajan käytännöt ja nuorisotyö Suomessa -yhteistyöhanke. Nuorten taide- ja kulttuuritoimintaa tukeva Myrsky-hankekokonaisuus siirtyi vuonna 2012 Suomen Kulttuurirahastolta Suomen Lasten ja Nuorten Säätiölle. Vuoden 2011 lopulla käytyjen neuvottelujen perusteella Nuorisotutkimusverkosto osallistuu hankkeen tutkivaan kehittämiseen myös jatkossa. Nuoruuden sukupolvet ( ) Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ja Nuoren Voiman Liiton kanssa yhteistyössä toteutetussa keruussa haettiin kaikenikäisten suomalaisten omaelämäkerrallisia kirjoituksia lapsuudesta ja nuoruudesta. Oi nuoruus! -kirjoituskilpailun muodossa toteutetun keruun tavoitteena oli tuottaa moniääninen laadullinen aineisto, joka kertoo eletystä, koetusta ja kerrotusta nuoruudesta Suomessa luvuilla. Kilpailun voittajat julkistettiin SKS:n juhlasalissa järjestetyssä tilaisuudessa. Hankkeen koordinaattorina vuonna 2011 toimi julkaisusihteeri Vappu Helmisaari ja hänen sijaisenaan Minna 9

10 Laukkanen. Nuorisotutkimusverkosto vastasi koko kirjoituskilpailuaineiston digitoimisesta. Aineisto on verkoston sukupolvitutkijoiden käytössä ja sen luovuttamista Yhteiskuntatieteellisen tietoarkistoon suunnitellaan. Nuorten miesten elämäntyyli ja terveys. Ylisukupolvinen elämänkulkunäkökulma ( ) Suomen Akatemian rahoittamassa hankkeessa tarkastellaan terveyskäyttäytymisen periytyvyyttä ja kehittymistä elämänkulkunäkökulman avulla, sekä maskuliinisuuden roolia nuorten miesten elämäntyyleissä. Hankkeen vastuullinen johtaja on tutkimusprofessori Tommi Hoikkala. Tutkijat vuosina : dos. Anne Puuronen, VTM Anni Ojajärvi ja VTT, dos. Mikko Salasuo. Hanke kytkeytyy soveltuvin osin Suomen ihanuus ja kurjuus-hankekokonaisuuteen. Monikulttuurisen nuorisotyön kehittämishanke ( ) Kaupunkimaisen nuorisotyön kehittämisverkosto Kanuunan ja Nuorisotutkimusverkoston yhteishankkeessa kehitettiin monikulttuurisessa nuorisotyössä tarvittavia arjen työkaluja ja nuorisotyöntekijöiden osaamista ja tietotaitoa. Teema-alueina hankkeessa olivat monipuolinen ja monikielinen tiedottaminen, nuorten keskinäisen dialogin tukeminen, sitoutuminen rasisminvastaiseen työhön, monitoimijainen yhteistyö ja työyhteisön monikulttuurisen tietotaidon lisääminen. Hankkeen tutkijat: VTT Veronika Honkasalo ja YTM Antti Kivijärvi. Nuorisotalotyön kehittämishanke ( ) Kaupunkimaisen nuorisotyön kehittämisverkosto Kanuunan ja Nuorisotutkimusverkoston toisessa yhteishankkeessa kehitettiin nuorisotalotoimintaa 16 kunnassa. Näkökulmana oli erityisesti nuorten osallisuuden vahvistaminen nuorisotila- ja aluetyössä. Tutkija: FM Tomi Kiilakoski. Kahden edellä mainitun nuorisotyön kehittämishankkeen yhteisjulkaisu Tutkijat ja nuorisotyö liikkeellä. Tarkastelussa kaupunkimaisen nuorisotyön kehittämishankkeet ilmestyi marraskuussa Kirja raportoi kehittämishankkeiden vaiheita ja päätelmiä sekä sisältää kattavan metodologisen osion kehittävän tutkimuksen tekemisestä ja tutkijan moniroolisuuden vaatimuksista. Peruspalvelujen arvioinnin kehittämishanke ( ) Hankkeen tavoitteena oli nuorten hyvinvoinnin ja elinolojen kehittyminen ottamalla nuoret mukaan arvioimaan ja kehittämään heille suunnattuja kunnallisia palveluja. Nuoret osallistuivat kunnallisten palvelujen lähinnä nuorisopalvelujen arviointiin noin 60 kunnassa sekä osana valtion aluehallinnon suorittamaa peruspalvelujen arviointia. Kyseessä oli Opetus- ja kulttuuriministeriön nuorisoyksikön rahoittama yhteistyöhanke, jota koordinoi Nuorisoyhteistyö Allianssi ry. Hankkeen loppuraportti Nuoret kuntapalveluja arvioimassa Peruspalveluiden arvioinnin kehittämishankkeen loppuraportti julkaistaan keväällä Tutkija: FT Anu Gretschel. Nykyaika ja nuorten kilpaurheilu -liikuntatutkimuksellisia näkökulmia ( ) Nuoren Suomen rahoittamassa hankkeessa selvitetään lasten ja nuorten kilpaurheilun järjestämistä eri maissa sekä aiheeseen liittyvää tutkimustietoa. Hankkeen tiimoilta ilmestyi syksyllä 2011 kaksi julkaisua: Askelmerkkejä lasten ja nuorten nykyaikaiseen kilpaurheiluun Katsaus kansainvälisiin ja kotimaisiin 10

11 urheilujärjestelmiin ja malleihin ja Pohdittua urheilun organisointia? Tutkimus kanadalaisesta urheilun kehitysmallista, sen sovelluksista, haasteista ja erikoistumisiästä. Tutkijat: VTK Helena Huhta (-2010) ja YTK Suvi Nipuli. Nuoret ja vastuullinen yrittäjyys ( & 2012) Hankkeessa paneudutaan tutkimuksen teemoihin yhtäältä nuorten yrittäjyysasenteiden ja toisaalta uuden yrittäjyyden käytäntöjen kautta. Tulokulma nousi suomalaisesta yhteiskunnasta ja suomalaisnuorten tilanteesta, mutta sen selvittämiseksi käytettiin vertailevaa metodia rakentamalla Etelä-Korea-USA-Suomi -asetelma, jonka puitteissa toteutettiin kansainvälinen vertailututkimus. National Youth Policy Institute oli hankkeen eteläkorealainen partneri. Yhdysvaltalainen data hankittiin ostopalveluna Taloustutkimus Oy:ltä. Etelä-Korea -yhteistyön osalta hanke juontuu yhteistyömuistioon Suomen opetus- ja kulttuuriministeriön ja Korean Tasavallan nuorisokomitean välillä. Hanke kytkeytyi soveltuvin osin Suomen ihanuus ja kurjuus -hankekokonaisuuteen. Hankkeessa on sekä kvantitatiivinen että laadullisen tutkimuksen ulottuvuus. Yhteensä 18 kuukauden kestoisen hankkeen perusrahoitus oli peräisin Liikesivistysrahastolta käynnistyneen hankkeen tutkijat olivat KT Leena Haanpää ja HM Simo Tuppurainen, suomalaiseen tutkimusryhmään kuuluivat lisäksi VTL Kari Paakkunainen ja Tommi Hoikkala (hankkeen vastuullinen tutkija). Hankkeen julkaisu Nuoret yrittävät. Vastuullisuus, joustavuus ja mahdollisuudet yrittäjyydessä ilmestyi huhtikuussa Lastensuojelun tieto ja tutkimus -hanke ( ) Lapsuudentutkimuksen seuran ja Nuorisotutkimusverkoston käynnistämä hanke, jonka tavoitteena on vahvistaa lastensuojelututkimuksen monitieteistä valtakunnallista yhteistyötä. Hankkeen toimintaa rahoittaa Itsenäisyyden juhlavuoden lastenrahaston säätiö ITLA. Hankkeen tavoitteena on luoda eri tahoja verkostoiva tutkimusrakenne ja siten edistää lastensuojelututkimusta hajautuneella tutkimuskentällä. Tavoitteena on samalla vahvistaa lastensuojelun käytännöissä sekä tutkimuksessa tuotettavan tiedon kokoamista, kehittämistä ja soveltamista yhteistyössä eri tahojen kanssa. Hankkeen raportti Lastensuojelun tieto ja tutkimus Asiantuntijoiden näkökulma ilmestyi lokakuussa Hankkeen koordinaattori: VTT Elina Pekkarinen Lasten ja nuorten kuntaosallistuminen ( ) Hankkeessa valmisteltiin monografia lasten ja nuorten osallistumisrakenteista, mahdollisuuksista ja käytännöistä kuntatasolla. Hanketta varten kerättiin kuntakohtaista tietoa ja näkökulmia suoraan lapsilta ja nuorilta, verkostoiduttiin tutkijoiden, nuorten ja kunnissa työskentelevien kanssa sekä tuotettiin sisältö maaliskuussa 2011 järjestettyyn Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointi - politiikkaohjelman päätösseminaariin. Hankkeen julkaisu Demokratiaoppitunti. Lasten ja nuorten kunta 2010-luvun alussa ilmestyy keväällä Hankkeen rahoittaja oli Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointi -politiikkaohjelma. Tutkijat FT Anu Gretschel ja FM Tomi Kiilakoski. Your Move -arviointihanke ( ) Hankkeessa arvioitiin Nuori Suomi ry:n Your Move -hanketta. Arviointia tehtiin erityisesti kahdella tasolla, jotka olivat nuorten liikunnallisen elämäntavan edistäminen ja liikuntakulttuurin muuttaminen nuorten osallisuutta tukevaksi. Hankkeen julkaisu Ei nuorille, vaan nuorten kanssa. Miten mitata 11

12 liikuntakulttuurin muutosta Your Move -kampanjassa? ilmestyi joulukuussa Osa-aikaiset hankkeen tutkijat: FT Anu Gretschel ja VTT Päivi Berg. Tutkimusavustajana hankkeessa toimi Laura Humppila. Nuorten digitaaliset oppimisympäristöt ( ) Myötätuulessa nuorten digitaaliset oppimisympäristöt -hankkeen arviointitutkimus, joka toteutetaan ESR-rahoituksella yhteistyössä hanketta koordinoivan Helsingin nuorisoasiainkeskuksen kanssa. Tutkimuksen tavoitteena on seurata ja arvioida miten hankkeessa vahvistetaan nuorisotyöntekijöiden mediaosaamista ja millaisia nuorten digitaalisia oppimisympäristöjä projektin aikana kehitetään. Hankkeen keskeiset päätelmät raportoidaan vuonna Osa-aikaisen hankkeen tutkija: VTM Heidi Villikka. Päihdevalistuksen käsikirja ( ) Hankkeessa tuotettiin yhteistyössä STM:n ja Opetushallituksen kanssa laajalevikkinen perusteos päihdekasvatuksesta ja -viestinnästä käytettäväksi alan koulutuksessa, päihdekasvatuksessa ja - opetuksessa, ehkäisevässä päihdetyössä ja sen tieto-ohjauksessa, hankkeiden arvioinnissa, päätöksenteossa, mielipidevaikuttamisessa ja kansalaistoiminnassa. Joulukuussa 2011 ilmestyneen Se toimii sittenkin. Kuinka päihdevalistuksesta saa selvää? -käsikirjan tavoitteena oli koota yhtenäiseksi esitykseksi esitykseen ajanmukainen tutkimus-, teoria- ja arviointitieto päihdevalistuksesta, - kasvatuksesta ja -viestinnästä ja muokata se käytännön työn tarpeisiin. Lisäksi käsikirjasta tuotettiin ruotsinkielinen verkkoversio sekä englanninkielinen laaja tiivistelmä kansainväliseen levitykseen. Käsikirjan valmistelu toteutettiin STM:n rahoituksella. Tutkija: Markku Soikkeli. Nuorisokulttuurit ja huumeviestintä -arviointihanke ( ) RAY:n rahoittaman ja Youth Against Drugs -järjestön (YAD) organisoiman huumevalistuskampanjan arviointihanke, jossa selvitettiin sitä, miten nuorten huumeasenteisiin voidaan vaikuttaa ruohonjuuritasolla, nuorisokulttuurisissa ympäristöissä. Arviointihankkeen julkaisu YAD Street Team - kampanjan arviointi Pilottiversio ja uuden version ensikuukaudet ilmestyi keväällä Osa-aikainen hankkeen tutkija: VTM Mikko Piispa. Konemusiikkiympäristöt, nuoret ja päihteet (2011) Yhteistyössä Youth Against Drugs (YAD) kanssa toteutetussa hankkeessa tuotettiin tutkija-analyysi DanceWice -projektin raporttiin. Hanke päättyi maaliskuussa. Osa-aikainen hankkeen tutkija: VTM Teija Strand. Perusopetuksen päätös ja nuoret ( ) Eteenpäin Opintiellä Perusopetus päätökseen -hankkeen (menolippu) tutkimusosuus, jonka tarkoituksena on selvittää, millaisia erilaisia polkuja pitkin nuoret ovat tulleet elämäntilanteeseensa ja missä ovat ne aukot, joista nuoret ovat pudonneet palvelujärjestelmän ulkopuolelle. Tavoitteena on tuottaa tietoa kohderyhmänuorten sekä heidän asioitansa hoitavien viranomaisten ja palvelujen näkemyksistä sekä kehittymässä olevien monialaisten työmuotojen mahdollisuuksista ja haasteista. Osaaikainen hankkeen tutkija: dos. Tapio Kuure. 12

13 Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke ( ) Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke käynnistyi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen aloitteesta ja sitä hallinnoi Allianssi ry. Hankkeen osatoteuttajia ovat Hyvinkään, Lohjan ja Porvoon kaupungit, joissa kehitetään monialaisen yhteistyön verkostoja ja käytäntöjä. Osaaikainen hankkeen tutkija: VTT Mirja Määttä (2011) ja FT Anu Gretschel (alkaen 2012). 3.4 Yhteistyöhankkeet Arkielämä ja epävarmuus: sosiaaliset suhteet Jokelan ja Kauhajoen koulusurmien jälkeen ( ) Emil Aaltosen säätiön rahoittama hanke, joka oli sijoitettu Turun yliopiston sosiaalitieteiden laitokselle. Hankkeen johtajina toimivat dosentti Atte Oksanen ja professori Pekka Räsänen. Tutkijoina toimivat VTM Johanna Nurmi, YTM Kauri Lindström ja YTM Miika Vuori. Nuorisotutkimusverkosto toimi hankkeen yhteistyötahona tarjoten Oksaselle ja Vuorelle työtilat Helsingin Nilsiänkadun toimipisteestä. Images of Addiction in Rock Culture ( ) Suomen Akatemian rahoittama hanke, joka oli sijoitettu Tampereen yliopiston sosiaalitutkimuksen laitokselle. Projektin johtajana ja tutkijana toimi dosentti Atte Oksanen. Nuorisotutkimusverkosto toimi hankkeen yhteistyötahona. WORK-Preca ( ) Suomen Akatemian rahoittama hanke, jossa tarkasteltiin nuorten 'pätkätyöttömien' aikuisten muuttuvia arvoja ja elämäntyylejä suomalaisilla työmarkkinoilla. Hankkeen johtajana toimi Helena Helve ja tutkijoina hänen lisäkseen Jaana Lähteenmaa, Marjaana Kojo, Merja Kylmäkoski ja Arseniy Svynarenko. Nuorisotutkimusverkosto toimi hankkeen yhteistyötahona tarjoten Lähteenmaalle ja Kojolle työtilat Helsingin Nilsiänkadun toimipisteestä. 3.5 Tutkimusyhteistyö Tutkimustoimintaa koskevaa yhteistyötä tehtiin vuonna 2011 muun muassa Valtion nuorisoasiain neuvottelukunnan ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, kunnallisten nuorisotoimien ja järjestökentän (erityisesti Allianssi ja Kanuuna-kunnat), Lapsuudentutkimuksen seuran sekä eri ministeriöiden kanssa. Oikeusministeriön kanssa on jatkettu yhteistyötä demokratia- ja kansalaisvaikuttamisen kysymysten kohdalla. Päihdekysymysten kohdalla yhteistyötä on vahvistettu sosiaali- ja terveysministeriön suuntaan, ja syrjinnän seurantaa liittyvää työtä jatketaan sisäasiainministeriön kanssa. Doping-hanke tukee yhteistyötä opetus- ja kulttuuriministeriön liikuntayksikön kanssa. Ammattikorkeakoulujen kanssa vahvistetaan toiminnallista yhteistyötä (mm. Nuorisotyön kehittäminen -julkaisu, yhteistyö Kommentin puitteissa). Yliopistojen kanssa tehdään yhteistyötä mm. alkavan Nuoret ja sukupolvet - tutkimusohjelman ja YUNET-yliopistoverkoston puitteissa. Kumppanuusyhteistyötä toteutettiin monipuolisesti nuorisoalan kentän toimijoiden kanssa (esim. kunnat, järjestöt) yhteisten tutkimus- ja kehittämishankkeiden (ks. kohta 3.3) sekä kansainvälisten yhteistyöverkostojen muodossa (ks. kohta 8). 13

14 Nuorisotutkimusseura tukee harkinnanvaraisesti itsenäisiä tutkimusverkostoja, joiden aihepiirit kytkeytyvät läheisesti nuorisotutkimukseen. Tällainen alaverkosto vuonna 2011 oli esim. Tyttötutkimusverkosto. Vuonna 2011 tuettiin myös nuorisotyön tutkijoiden verkostoitumista. 3.6 Gradupalkinto Nuorisotutkimusseura jakoi kymmenennen nuorisotutkimuksen pro gradu-palkinnon järjestettyjen Nuorisotutkimuspäivien yhteydessä. Paras pro gradu -tutkimus valittiin 23 työn joukosta. Nuorisotutkimuksen asiantuntijoista koostuva raati valitsi voittajaksi Juha Mikkosen työn Social and material deprivation among youth in Finland: Causes, consequences, and coping. Gradu on tehty Helsingin yliopiston sosiaalipsykologian oppiaineeseen. Kunniamaininnan saivat tasapisteisin sijoittuneet KM Ulla Karvonen gradullaan Mihin ryhmään itse haluat kuulua? Kahdessa yläkoulun terveystiedon oppikirjassa rakentuvien terveysdiskurssien ja subjektipositioiden diskurssianalyyttistä tarkastelua (Helsingin yliopisto, kasvatustiede) ja VTM Pauli Komonen gradullaan Graffiti. Maalarin vaiheet alakulttuurissa ja toiminnan luonne (Helsingin yliopisto, sosiologia). Gradut arvioi Nuorisotutkimuksen asiantuntijoista koostuva raati, jonka puheenjohtajana toimi Tuomas Martikainen. Raadin muut jäsenet olivat Mari Käyhkö, Titus Hjelm, Merja Kylmäkoski ja Atte Oksanen. 4. JULKAISUTOIMINTA 4.1 Nuorisotutkimus-lehti Nuorisotutkimusseura julkaisee Nuorisotutkimus-lehteä, joka ilmestyi vuonna 2011 neljä kertaa. Lehden teemat olivat: 1/2011 Pohjoisen kulttuurit 2/2011 Väkivalta ja kiusaaminen 3/2011 Politiikka 4/2011 Kiltteys Lehden painosmäärä vuonna 2011 oli 1100, joista tilauksia ja vapaakappaleita 867. Lehden päätoimittajana toimi VTT, dos. Sari Näre ja toimitussihteerinä Tanja Konttinen. Kullakin teemanumerolla oli oma vastaava toimittajansa. Lehden tieteellistä tasoa ylläpidettiin refereekäytännöllä (kunkin artikkelikäsikirjoituksen arvioi kaksi referee-asiantuntijaa, joista toinen oli väitellyt ja/tai lehden toimituksen ulkopuolinen henkilö). Nuorisotutkimus-lehdellä on monitieteinen, alueellisesti kattava toimitusneuvosto, joka kokoontui vuoden aikana neljästi. Toimitusneuvoston jäseninä toimivat (toimikausi ): Sanna Aaltonen, VTT, Helsingin yliopisto Pirjo Jukarainen, HTT, Tampereen yliopisto Merja Leppälahti, FL, Turun yliopisto 14

15 Mari Mäkiranta, TaT, tutkija, Lapin yliopisto Mirja Määttä, VTT, Itä-Suomen yliopisto/nuorisotutkimusverkosto Atte Oksanen, YTT, FM, dos., Tampereen yliopisto Anne Puuronen, FT, Turun yliopisto Ulla-Maija Salo, KT, YTM, dos.,helsingin yliopisto Katariina Soanjärvi, KM, HUMAK Pirjo Suvilehto, FT, Oulun yliopisto Vappu Turunen, FM, Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi Veli-Matti Ulvinen, KT, Oulun yliopisto Raili Välimaa, TtT, Jyväskylän yliopisto Annamari Vänskä, FT, Helsingin yliopisto, Tukholman yliopisto Tomi Kiilakoski, FM, tutkija, Nuorisotutkimusverkosto Marcus Moberg, post-doc tutkija, opettaja, Åbo Akademi Mette Ranta, YTM, tohtorikoulutettava Jyväskylän yliopisto, tutkimusapulainen Helsingin yliopisto 4.2 Nuorisotutkimusverkoston julkaisusarja Nuorisotutkimusverkoston julkaisusarjan tavoitteena on laajentaa nuorisotutkimuksen tieteellistä keskustelua, tuoda uutta tietoa ja näkökulmia nuorisosta yhteiskunnan eri kentille sekä nostaa ajankohtaisia teemoja nuorisopoliittiseen keskusteluun. Vuoden 2011 aikana julkaisusarjaa uudistettiin monin tavoin, mm. tarkennettiin julkaisujen arviointi- ja toimitusprosesseja. Monipuolisen julkaisusarjan profiilin ja erilaisten tehtävien kirkastamiseksi julkaisusarjaa kehitettiin sarjamaiseen suuntaan. Uuden luokittelun mukaan Nuorisotutkimusverkoston julkaisusarjan teokset jakautuvat neljään sarjaan: tiede, hybridit, kenttä ja liike. Sarjoittaminen alleviivaa Nuorisotutkimusverkoston julkaisusarjan moniäänisyyttä: akateemisten julkaisujen lisäksi julkaisusarja sisältää käytännön ja politiikan kehittämiseen suuntautuvia teoksia sekä ajankohtaisia yhteiskunnallisia puheenvuoroja. Eri sarjoissa sovelletaan erilaisia arviointikäytäntöjä. Uutta luokittelua alettiin käyttää vuoden 2011 loppupuolella. Nuorisotutkimusverkoston julkaisujen markkinointia ja julkaisutoiminnasta tiedottamista kehitettiin vuonna 2011 monin tavoin. Turun ( ) ja Helsingin ( ) kirjamessuilla järjestettiin sekä lavaohjelmaa että esiteltiin julkaisuja myyntipisteissä. Messujen yhteydessä kehitettiin yhteistyötä muiden kustantajien ja erityisesti kirjakauppaketju Rosebud Booksin kanssa (yhteinen messuosasto Turun messuilla). Helsingin messuille Nuorisotutkimusverkosto osallistui Kultti ry:n yhteisosastolla. Lisäksi Nuorisotutkimusverkostolla oli myyntipiste useissa tapahtumissa: Suomen Sosiaalifoorumissa sekä Maailman kirjat -tapahtumassa Rautatientorilla , jossa oli myös lavaesitys, alan tieteellisissä konferensseissa, kuten Politiikan tutkimuksen päivillä Jyväskylässä , Sosiologipäivillä Tampereella , Nuorisotutkimuspäivillä Helsingissä ja kansainvälisessä Nyris-konferenssissa Turussa Kirjoja myytiin toimistolta mm. Kirjavälityksen, BTJ Kirjastopalvelun ja Granum-verkkokaupan kautta, Akateemiseen kirjakauppaan sekä pieniin, itsenäisiin kirjakauppoihin. Rosebud-kirjakauppaketjuun kuuluvan Kolmen sepän kirjakaupan kautta tehtiin yhteistyötä markkinoinnin suhteen kaupassa mukana olevien tiede- ja pienkustantajien kanssa. 15

16 Nuorisotutkimusverkoston julkaisutoimintaa koordinoi asti Tarja Tolonen. Kustannustoimittajana toimi Vappu Helmisaari, jolle siirtyi joulukuusta alkaen myös julkaisutoiminnan koordinointi. Kustannustoimittajan toimivapaan sijaisena toimi Minna Laukkanen. Osa toimitus- ja taittotyöstä tehtiin ulkoistetusti, samoin kirjojen (kansi)kuvituksesta vastasi useita eri tekijöitä. Nuorisotutkimusseuran julkaisutoiminnan kehittämiseen osallistuu julkaisutoimikunta, joka ei kokoontunut vuonna 2011 (kokoontui viimeksi ). Julkaisutoimikuntaan kuuluivat julkaisuasioista vastaavan toimistohenkilökunnan lisäksi: Päivi Harinen, YTT, vs. professori, Joensuun yliopisto Titus Hjelm, TT, tutkija, University College London Atte Oksanen, YTT, FM, dos. tutkijatohtori, Tampereen yliopisto Tapio Aittola, KT, professori, Jyväskylän yliopisto Kyösti Niemelä, FM, toimittaja, Helsinki Päivi Honkatukia, VTT, dos, erikoistutkija, Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos 4.3 Julkaisut Vuonna 2011 Nuorisotutkimusverkoston julkaisusarjassa julkaistiin yhteensä 20 julkaisua, joista 10 oli painettuja kirjoja ja 10 verkkojulkaisuja. Julkaisusarjan teemoissa painottuivat vuonna 2011 nuorten hyvinvointi, liikunta, kilpaurheilu, päihteet, vapaa-aika, nuorisotyö, monikulttuurisuus sekä nuoret erilaisissa instituutioissa (erityisesti koulu ja nuorisotilat). Julkaisuyhteistyötä tehtiin muun muassa Nuori Suomi ry:n ja Vastapainon kanssa. Vuonna 2011 Nuorisotutkimusverkoston julkaisusarjassa ilmestyi useita merkittäviä nuorisotutkimuksen väitöskirjoja (Veronika Honkasalon, Anne-Mari Soudon ja Petri Pajun väitöskirjat). Tämä kertoo yhtäältä suomalaisen nuorisotutkimuksen lujasta akateemisesta traditiosta, toisaalta Nuorisotutkimusverkoston tutkijaeetoksesta, jossa yhteiskunnallinen vaikuttamistyö yhdistyy akateemisesti vahvaan tutkimusotteeseen. Julkaisut vuonna 2011 Se toimii sittenkin. Kuinka päihdevalistuksesta saa selvää? Markku Soikkeli, Mikko Salasuo, Anne Puuronen ja Matti Piispa Ei nuorille, vaan nuorten kanssa. Miten mitata liikuntakulttuurin muutosta Your Move - kampanjassa? (verkkojulkaisu) Päivi Berg & Anu Gretschel & Laura Humppila Kirjoitettu nuoruus. Aikalaistulkintoja 1900-luvun alkupuolen nuoruudesta Saara Tuomaala, Kirsti Salmi-Niklander & Ilona Kemppainen (toim.) Tutkijat ja nuorisotyö liikkeellä. Tarkastelussa kaupunkimaisen nuorisotyön kehittämishankkeet Veronika Honkasalo, Tomi Kiilakoski & Antti Kivijärvi 16

17 Digital Pioneers. Cultural drivers of future media culture (verkkojulkaisu) Sonja Kangas (ed.) Lastensuojelun tieto ja tutkimus Asiantuntijoiden näkökulma (verkkojulkaisu) Elina Pekkarinen Koulua on käytävä. Etnografinen tutkimus koululuokasta sosiaalisena tilana Petri Paju Pohdittua urheilun organisointia? Tutkimus kanadalaisesta urheilun kehitysmallista, sen sovelluksista, haasteista ja erikoistumisiästä (verkkojulkaisu) Suvi Nipuli Askelmerkkejä lasten ja nuorten nykyaikaiseen kilpaurheiluun Katsaus kansainvälisiin ja kotimaisiin urheilujärjestelmiin ja malleihin (verkkojulkaisu) Helena Huhta & Suvi Nipuli Entäs tytöt. Johdatus tyttötutkimukseen Karoliina Ojanen & Heta Mulari & Sanna Aaltonen (toim.) Kustantajina Vastapaino & Nuorisotutkimusverkosto YAD Street Team -kampanjan arviointi Pilottiversio ja uuden version ensikuukaudet (verkkojulkaisu) Mikko Piispa Annettu, otettu, itse tehty Nuorten vapaa-aika tänään Mirja Määttä & Tarja Tolonen (toim.) Iloa ja voimaa elämään Nuorten taiteen tekemisen merkitykset Myrsky-hankkeessa Katriina Siivonen & Sirkku Kotilainen & Annikka Suoninen Sähköä ilmassa. Näkökulmia verkkoperustaiseen nuorisotyöhön Jani Merikivi, Päivi Timonen ja Leena Tuuttila (toim.) (Myös verkkojulkaisuna). Nuorisotalo mahdollistavana lähiyhteisönä Nuorten näkökulma (verkkojulkaisu) Anu Gretschel Nuorten poliittinen ohjaus strategista johtamista, kentän kasvavaa yhteistyötä vai latistuvaa osallistumista? (verkkojulkaisu) Leena Suurpää ja Kari Paakkunainen (toim.) Lapsi- ja nuorisopolitiikan neuvotteleva ohjaus valtionhallinnossa. Kehittämisohjelman ( ) valmistelu lausunnon antaneiden tahojen näkökulmasta (verkkojulkaisu) Mirja Määttä ja Pauli Komonen 17

18 Arkipäivän rasismi koulussa. Etnografinen tutkimus suomalais- ja maahanmuuttajanuorten ryhmäsuhteista Anne-Mari Souto Tyttöjen kesken. Monikulttuurisuus ja sukupuolten tasa-arvo nuorisotyössä Veronika Honkasalo Hampaat irvessä? Painavia sanoja vuotiaiden kilpaurheilusta (verkkojulkaisu) Mikko Salasuo & Manu Kangaspunta (toim.) 4.4 Kommentti Vuonna 2006 avattu verkkokanava Kommentti on nuorisoa koskevaa tieteellistä, poliittista ja mediakeskustelua kommentoiva tietovaranto. Kommentti on luonteva osa Nuorisotutkimusverkoston eetosta, joka asettuu tutkimuksen kenttään, mutta ulottaa kiinnostuksensa voimakkaasti myös nuorisopolitiikkaan ja nuorisotyön käytäntöihin. Kommentti ottaa kantaa niin uusiin tutkimustuloksiin kuin nuorisopoliittiseen ja nuorisotyön debatteihinkin. Vuonna 2011 Kommentissa julkaistiin yhteensä 121 kirjoitusta. Kommentti kääntää ajankohtaisia tutkimustuloksia sekä Nuorisotutkimusverkoston julkaisujen ja seminaarien päätelmiä käytännön ja politiikan kysymyksiksi ja vastauksiksi. Kommentteja annetaan monella tavoin: kolumneina ja teemasarjoina, kuukauden tilastoina, kuvina ja numeroina, viikon väitteinä, lukukokemuksina ja vapaan keskustelun muodossa. Uudistunut ulkoasu, palstajako, etusivu, arkisto, kommentointi ja sisällön indeksointi otettiin käyttöön tammikuussa Vuonna 2011 Kommentin päätoimittajana toimi Minna Laukkanen, verkkotoimittajana Tanja Konttinen, tilastotoimittajana Sami Myllyniemi, Lukukokemuksia-palstan toimittajana Vappu Helmisaari ja hänen toimivapaansa aikana Taneli Viitahuhta ( ) sekä Nuoret kansainvälisen politiikan areenalla -kolumnisarjan toimittajana Sofia Laine. Lisäksi Kommentilla on toimituskunta, joka edustaa laajasti nuorisoalan ammattilaisten kenttää: Minna Ahola, viestintäpäällikkö, Nuorten Akatemia Kirsi Alasaari, toimitussihteeri, Nuorisotyö-lehti Petri Cederlöf, tutkija, Nuorisotyön ja nuorisopolitiikan tutkimus ja kehittäminen Antti Ervasti, sosionomi (AMK), auktorisoitu seksuaalineuvoja, pari- ja seksuaaliterapeutti Veronika Honkasalo, tutkija, Helsingin yliopisto Tomi Kiilakoski, tutkija, Nuorisotutkimusverkosto Veli Liikanen, tutkimusassistentti, Mikkelin ammattikorkeakoulu Pia Lundbom, lehtori, Humanistinen ammattikorkeakoulu Petri Paju, tutkija, Nuorisotutkimusverkosto Lasse Siurala, nuorisotoimenjohtaja, Helsinki Leena Suurpää, tutkimusjohtaja, Nuorisotutkimusverkosto Vappu Turunen, informaatikko, Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi 18

19 Kommentista tiedottamista on lisätty median, tutkijoiden, tiedetoimittajien, nuorisoalan kentän ja nuorisoalan koulutusta järjestävien tahojen suuntaan. Kommentin aloittamia sykäyksiä on voitu sen jälkeen nähdä myös muissa viestimissä. Nuorisotutkimusseura sai Koneen säätiöltä euron apurahan Nuorisotutkimus-lehden ja verkkokanava Kommentin kehittämishankkeeseen. Apuraha käytettiin tiedetoimittaja Minna Laukkasen palkkaamiseen siten, että hänen työtehtäviinsä kuuluivat Nuorisotutkimus-lehden verkkopalveluiden kehittäminen ja Kommentin päätoimittajana toimiminen. 5 KOULUTUSTOIMINTA 5.1 Nuorisotutkimuksen yliopistoverkosto YUNET Nuorisotutkimuksen yliopistoverkosto, YUNET, on Nuorisotutkimusseuran aloitteesta perustettu yliopistollinen verkosto, joka koordinoi nuorisotutkimuksessa annettavaa opetusta ja ohjausta, sekä kehittää yhteistyömuotoja. YUNETiin siihen kuuluu kuusi jäsenyliopistoa (Helsingin, Jyväskylän, Itä- Suomen, Tampereen, Turun yliopistot sekä Åbo Akademi) sekä Nuorisotutkimusverkosto. Verkostoa koordinoi Helsingin yliopiston sosiologian laitos, joka rahoittaa verkoston sosiologian oppiaineeseen sijoittuvan koordinaattorin. Opetusministeriön verkostolle myöntämä hankerahoitus päättyi vuonna 2009 ja YUNET on toiminut vuodesta 2010 lähtien jäsenyliopistojen ja Nuorisotutkimusverkoston rahoituksella. Nuorisotutkimusverkosto tukee YUNETin opiskelijoiden lähitapaamisia ja edistää opetusta tarjoamalla asiantuntijaresursseja. Perusopiskelijaryhmien opetus jatkuu pääosin verkko-opetuksena toteutettavilla jaksoilla. Vuonna 2010 uutena alkanut nuorisotutkimuksen aineopintokokonaisuuden opetus jatkui vuonna Nuorisotutkimusseuran/Nuorisotutkimusverkoston edustajana YUNETin johtoryhmässä toimi vuonna 2011 Kari Paakkunainen ja varajäsenenä Tarja Tolonen (joulukuusta 2011 lähtien Veronika Honkasalo). Nuorisotutkimusseuran hallituksen jäsenistä YUNETin johtoryhmään kuuluivat myös professori Helena Helve (pj.) ja professori Anneli Pohjola. 5.2 Muu tutkimus- ja opetusyhteistyö Monilla Nuorisotutkimusseuran työntekijöillä ja hallituksen jäsenillä oli nuorisotutkimuksellista opetustoimintaa eri yliopistoissa, ammattikorkeakouluissa sekä muissa oppilaitoksissa. Nuorisotutkimusverkosto osallistui nuorisotutkijoiden koulutukseen säännöllisesti järjestettävien teemapohjaisten tutkijaseminaarien ja erillisten tutkimushankkeiden tapaamisten muodossa. Vuonna 2011 vahvistettiin myös Nuorisotutkimusverkoston tutkijoiden tieteellistä vuoropuhelua kuukausittaisten tutkimustapaamisten muodossa (nk. matala-seminaari). Nuorisotutkimusverkoston tutkijat ovat toimineet aktiivisesti luennoitsijoina ja kouluttajina yliopistoissa, ammattikorkeakouluissa ja muissa oppilaitoksissa. 19

20 6 SEMINAARIT JA FOORUMIT 6.1 Kymmenennet Nuorisotutkimuspäivät Kymmenennet Nuorisotutkimuspäivät järjestettiin Tieteiden talolla teemalla Arviointitutkimus. Päivät järjestettiin toimintavuotena perinteistä poiketen yksipäiväisenä ilman työryhmiä. Päivän aikana pohdittiin tieteen ja nuorisokentän jatkuvaa arviointia sekä nuorisotutkimuksen suhdetta arviointiin ja arviointitutkimukseen. Päiville osallistui n. 115 osanottajaa. Päivän aikana juhlistettiin Nuorisotutkimuspäivien 10-vuotista historiaa, mikä näkyi myös päivän ohjelmassa. Nuorisotutkimuspäivien historiaa muistelivat seuran entiset puheenjohtajat Helena Helve, Terhi-Anna Wilska ja Timo Harrikari. Lisäksi päivän ohjelmaan kuului kaksi paneelia, yksi sessio ja Tutkijat ja nuorisotyö liikkeellä. Tarkastelussa kaupunkimaisen nuorisotyön kehittämishankkeet -uutuusjulkaisun julkistaminen. Tutkimuspäivien yhteydessä julkistettiin myös nuorisotutkimuksen gradukisan 2011 voittaja ja kunniamaininnan saajat. 6.2 NYRIS11 Nuorisotutkimusseura järjesti kansainvälisen, järjestyksessään yhdennentoista Nordic Youth Research (NYRIS) symposiumin Turussa teemalla Global / Local Youth New Civic Culture, Rights and Responsibilities. Symposium oli jatkoa eri pohjoismaissa joka toinen vuosi järjestettäville symposiumeille. Pääpuhujina päivillä olivat Scott Lash (Iso-Britannia), Sunaina Maira (Yhdysvallat), Vinod Chandra (Intia), Karen Valentin (Tanska) ja Nuorisotutkimusverkoston tutkimusjohtaja Leena Suurpää. Symposiumia valmisteltiin Nuorisotutkimusseurassa yli kahden vuoden ajan ja se olikin yksi vuoden päätapahtumista. Apuna järjestelyissä oli Turun konferenssitoimisto sekä ylimääräisinä työntekijäresursseina konferenssisihteeri Eliisa Kylkilahti ja harjoittelija Aino Anttila. Järjestämiseen saatiin rahoitusta oman rahoitusosuuden lisäksi Opetus- ja kulttuuriministeriöltä, Tieteelisten seurain valtuuskunnalta, Turun yliopistosäätiöltä ja British Councililta. Symposiumilla oli omat verkkosivut osoitteessa Avoimet tutkijaseminaarit Nuorisotutkimusverkosto edistää avointen tutkijaseminaarien avulla nuorisotutkijoiden vuoropuhelua valtakunnallisesti ja monitieteisesti. Tutkijaseminaarin keskeinen tehtävä on tarjota nuorisotutkijoille avoin keskusteluympäristö ja tukea itsenäiseen tutkimustyöhön. Samalla seminaari toimii nuorisoalan tutkijakoulutuksen tukena. Vuonna 2011 avoin tutkijaseminaari kokoontui kaksi kertaa: Tampereella ja Helsingissä Huhtikuulle suunniteltu seminaari Rovaniemellä peruuntui ja siirtyi pidettäväksi myöhempänä ajankohtana, mahdollisesti keväällä Tampereella järjestetyllä seminaarilla ei ollut erityistä teemaa ja siinä käsiteltiin neljä paperia. Helsingissä järjestetty seminaari järjestettiin yhdessä Lapsuudentutkimuksen seuran kanssa 20