NUORISOTUTKIMUSSEURAN TOIMINTASUUNNITELMA 2011

Transkriptio

1 NUORISOTUTKIMUSSEURAN TOIMINTASUUNNITELMA YLEISTÄ Toiminnan painopisteet vuonna Nuorisotutkimuksen globaali vastuu 1.3 Tutkijayhteisöllisyyden ja organisaation kehittäminen 2 ORGANISAATIO Henkilöstö 2.2 Hallitus 3 TUTKIMUSTOIMINTA Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama tutkimusohjelma 3.3 Ulkoisen rahoituksen tutkimushankkeet 3.3 Tutkimusyhteistyö 3.4 Gradupalkinto 4 JULKAISUT Nuorisotutkimus-lehti 4.2 Nuorisotutkimusverkoston julkaisusarja 4.3 Kommentti nuorisotutkimuksen verkkokanava ( 1

2 5 KOULUTUSTOIMINTA Nuorisotutkimuksen yliopistoverkosto YUNET 5.2 Muu tutkimus- ja opetusyhteistyö 6 SEMINAARIT JA FOORUMIT Avoimet tutkijaseminaarit 6.2 Keskustelufoorumit 6.4 NYRIS 6.5 Hallituksen suunnittelu- ja koulutusseminaarit 6.6 Seminaaritoiminnan kehittäminen 7. MUUT TAPAHTUMAT Ikuisesti ajassa -keskustelusarja 7.2 Oi Nuoruus! -kirjoituskilpailu 8. VIESTINTÄ Sisäinen tiedotus 8.2 Ulkoinen tiedotus 9. KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ Pohjoismainen ja lähialueiden yhteistyö 9.2 Nuorisotutkimusseuran kansainväliset seminaarit 9.3 Euroopan Unionin ja Euroopan Neuvoston nuorisotutkimus- ja nuorisopoliittinen yhteistyö 9.4 Kansainvälisen vuoropuhelun vahvistaminen 10. HALLINNON, VIRANOMAISTEN JA JÄRJESTÖJEN KANSSA TEHTÄVÄ YHTEISTYÖ Yhteistyö Valtion nuorisoasiain neuvottelukunnan kanssa 2

3 10.2 Nuorisotyön kehittämisverkosto 1 YLEISTÄ Nuorisotutkimusseura ry on vuonna 1988 rekisteröity tieteellinen yhdistys, jonka tarkoituksena on edistää monitieteistä nuorisotutkimusta Suomessa. Tarkoituksensa toteuttamiseksi seura järjestää tutkija- ja yleisöseminaareja, julkaisee Nuorisotutkimus-lehteä, verkkokanava Kommenttia ja julkaisusarjaa nuorisotutkimuksesta sekä ylläpitää nuorisotutkijarekisteriä. Nuorisotutkimusseura harjoittaa tutkimustoimintaa Nuorisotutkimusverkoston kautta. Tutkimustoiminta on laajentunut viime vuosina nopeasti, ja nykyisin Nuorisotutkimusverkosto on yksi maamme merkittävimmistä nuorisoa koskevan tiedon tuottajista ja julkaisijoista. Nuorisotutkimusverkosto tavoitteet ovat sekä tiedepoliittisessa että nuorisopoliittisessa vaikuttamistyössä. Verkosto pyrkii tuottamaan laadukasta akateemista tutkimusta sekä vaikuttamaan tutkimuksillaan yhteiskuntapolitiikkaan ja kehittämään nuorisotyötä. Verkostossa tehdään tutkimusta yhteistyössä eri tutkimuslaitosten, yliopistojen, ammattikorkeakoulujen sekä nuorisotyön ja -politiikan ammattilaisten kanssa niin kansallisilla kuin kansainvälisilläkin kentillä. Seuran jäseniksi voivat liittyä nuorisoa tai nuoruutta tutkineet tai tutkimuksesta kiinnostuneet henkilöt. Jäsenet ovat pääasiassa eri tieteenalojen edustajia ympäri Suomea. Vuoden 2010 lopussa ( ) Nuorisotutkimusseuralla oli 292 jäsentä. Nuorisotutkimusseuran toimisto sijaitsee Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n vuokralaisena Allianssi-talossa Itä- Pasilassa (os. Asemapäällikönkatu 1, Helsinki). Lisäksi seura on vuokrannut Nilsiänkatu 11:sta (Artlab) lisätiloja tutkijoiden työhuoneiksi. Nuorisotutkimusverkoston tutkijoita työskentelee näiden toimipisteiden lisäksi verkostomaisesti ympäri Suomea. Suuren osan rahoituksestaan (v noin 60 %) Nuorisotutkimusseura saa valtionavustuksena, mutta myös ulkopuolisen rahoituksen osuus on merkittävä. Merkittävimmät ulkopuoliset rahoittajat ovat vuonna 2011 Suomen Akatemia, Suomen Kulttuurirahasto, Liikesivistysrahasto, Euroopan Unioni (ESR) sekä kunnalliset nuorisotoimet. 1.1 Toiminnan painopisteet vuonna 2011 Tutkimustoiminta Nuorisotutkimusverkoston tutkimuksellisena painopisteenä on sukupolvi monitieteisen nuorisotutkimuksen kehyksissä niin käsitteenä kuin ilmiönä. Kyseessä on sekä tieteellinen että yhteiskunnallinen näkökulma, 3

4 jonka avulla sukupolven käsite tuodaan paitsi nuorisotutkimuksen, myös nuoriso- ja yhteiskuntapolitiikan keskiöön. Sukupolvinäkökulman kautta Nuorisotutkimusverkosto ottaa kantaa paitsi nuorten ja nuoruuden sukupolviin, myös laajemmin kysymyksiin ylisukupolvisuudesta sekä elämänkulun siirtymistä lapsuuden, nuoruuden ja aikuisuuden jännitteissä. Nuorisotutkimusverkosto osallistuu monipuolisten aineistojen avulla nuoriso- ja perhekysymysten risteyskohdissa oleviin sukupolvipolitiikan keskusteluihin nimenomaan siten, että tieteellisiin ja yhteiskunnallisiin keskusteluihin tuodaan vahva nuorisonäkökulma. Vuonna 2011 käynnistyy kolmivuotinen OKM:n yleisavustuksella rahoitettava tutkimusohjelma Nuoret ja sukupolvet, jonka puitteissa työskentelee 3-4 tutkijaa. Tämän lisäksi sukupolven teemaan pureudutaan Suomen Akatemian rahoittamassa Nuorten miesten elämäntyyli ja terveys. Ylisukupolvinen elämänkulkunäkökulma -hankkeessa. Itsenäisyyden juhlavuoden lastenrahaston säätiön (ITLA) ja Lapsuudentutkimuksen seuran yhdessä toteutettava Lastensuojelun tieto ja tutkimus -hanke valaisee, millä tavoin lapsuuden, nuoruuden ja perheen kysymykset risteilevät suomalaisessa tutkimuksessa, ja mitä tietoaukkoja tällä monitieteisellä kentällä on, etenkin kun fokuksessa on lastensuojelun tematiikat. Kysymykset sukupolvien kohtaamisesta tai ohikävelystä ovat Nuorisotyön kehittämishankkeissa (monikulttuurisuus, osallisuus, talotyö) keskeisellä sijalla. Nuorisobarometri2011 on suunniteltu toteutettavaksi uudella tavalla siten, että nuorten hyvinvoinnin keskeisiä kysymyksiä voidaan arvioida myös ylisukupolvisuuden näkökulmasta. Tarkoitus on kerätä barometriin haastateltavien nuorten vanhempien joukosta otos, jonka avautuu mahdollisuus hyvinvoinnin rakentumisen ja sitä koskevien arvojen tutkimiseen nimenomaan perhesuhteiden kautta. 1.2 Nuorisotutkimuksen globaali vastuu Nuorisotutkimusverkoston toimintaa ovat kehystäneet etenkin kansalliset keskustelut ja tutkimuskysymykset. Vuoden 2011 pyritään toimintaa kehittämään myös kansainvälisesti monikenttäisemmäksi. Kyse on tutkimuskysymysten ylirajaisesta muotoilusta ja tutkimushankkeiden verkostoitumisesta. Tavoitteena on nivoa Nuorisotutkimusverkoston laajempiin tutkimushankkeisiin globaali näkökulma, tarkoittipa se käsitteiden ja tutkimuskysymysten valintaa tai konkreettista vertailevaa hankeyhteistyötä. Lisäksi pyritään vahvistamaan nuorisotutkimuksen globaalia vuoropuhelua. Tähän tavoitteeseen pääsemiseksi pyritään systematisoimaan tutkijavaihtoa yhtäältä siten, että Nuorisotutkimusverkosto kutsuu vuosittain 1-2 ulkomaista nuorisotutkijaa vierailuluennoitsijaksi ja tutustumaan verkoston tutkimukseen. Toisaalta pyritään tukemaan Nuorisotutkimusverkoston tutkijoiden kansainvälistä liikkuvuutta luontevana osana heidän tutkimushankkeitaan. Kesäkuussa 2011 järjestetään Turussa Pohjoismainen nuorisotutkimussymposium NYRIS11, jonne kutsutut puhujat edustavat kansalaisuuksia ja näkökulmia yli Pohjoismaiden rajojen. Vuonna 2011 tavoitellaan yhteistyörakenteiden vahvistamista myös Pohjoismaisten kumppanitoimijoiden kanssa. Lisäksi vuoden

5 aikana selvitetään mahdollisuuksia edistää Kommentin kaltaisen kansainvälisen nuorisotutkimusfoorumin luomista, jossa globaalisti tärkeät teemat asettuisivat nuorisoalan eri toimijoiden yhteiseen käsittelyyn. 1.3 Tutkijayhteisöllisyyden ja organisaation kehittäminen Vuonna 2011 Nuorisotutkimusverkoston tutkijoiden mahdollisuutta tieteelliseen vuoropuheluun vahvistetaan. Nykyisiä käytäntöjä täydennetään kuukausittain kokoontuvan Nuorisotutkimusverkoston tutkijaseminaarin keinoin. Lisäksi haetaan avoimuutta aineistojen yhteiskäyttöön, monimetodisiin yhteistyörakenteisiin (laadullisten ja määrällisten aineistojen dialogi) sekä yhteiskirjoittamisen kulttuurin vahvistamiseen. Nuorisotutkimusseuran alaverkostojen luomista tuetaan ja edistetään mm. nuorisotyön tutkijoiden verkostoitumista sekä tiedonvaihtoa. Tutkijoiden yhteistoiminnan lisäksi edistetään Nuorisotutkimusverkoston henkilökunnan ja hallituksen vuoropuhelua ja tiedonkulkua. Vuonna 2009 toteutetun ja 2010 hallituksessa vahvistetun Nuorisotutkimusverkoston itsearvioinnin lopputuloksia jalkautetaan käytäntöihin. Itsearviointiraportin lopputuloksia pohditaan alkuvuonna osallistava vuorovaikutteinen seminaari, joka kokoaa yhteen Nuorisotutkimusseuran ja -verkoston toimiston työntekijät, tutkijat ja luottamushenkilöt. Vuonna 2011 jatketaan edellisenä vuonna aloitettua ohjesäännön päivitystyötä, jonka myötä on herännyt tarve tarkastella seuran säännöstöä kokonaisuutena ja pohtia myös sääntömuutosta nykyisten sääntöjen päivittämiseksi vastaamaan toiminnan laajentunutta volyymiä. Nuorisotutkimusseuran kirjanpitäjänä vaihtuu ja uutena kirjanpitäjänä toimii vuoden 2011 alusta lähtien Tilitoimisto Tommi Ranta. Lisäksi siirrytään nettipohjaiseen laskutusjärjestelmään (Netvisor). Näiden uudistusten myötä kehitetään budjetointia, budjettiseurantaa ja kirjanpitoa monipuolisemmaksi ja Nuorisotutkimusverkoston hankerakennetta paremmin tukevaksi. 2 ORGANISAATIO 2.1 Henkilöstö Nuorisotutkimusseuran toimistolla työskentelee yhdeksän toimihenkilöä: - Tutkimusjohtaja Leena Suurpää - Tutkimusprofessori Tommi Hoikkala - Vs. erikoissuunnittelija Tarja Tolonen (erikoissuunnittelija Kaisa Vehkalahti vanhempain- ja 5

6 tutkimusvapaalla ) - Toimitussihteeri Tanja Konttinen - Julkaisusihteeri Vappu Helmisaari - Vs. järjestösihteeri Sarianne Karikko (järjestösihteeri Heidi Villikka tutkimusvapaalla ) - Hallintopäällikkö Minna Laasala - Tilastotutkija Sami Myllyniemi - Toimistosihteeri (rekrytoidaan alkuvuonna 2011) Lisäksi vuonna 2011 Nuorisotutkimusverkostossa työskentelee parisenkymmentä tutkijaa eripituisissa työsuhteissa. Nuorisotutkimusverkostossa työskentelee säännöllisesti korkeakouluharjoittelijoita tutkimusavustajina sekä avustajina erilaisissa hallinnollisissa tehtävissä. Nuorisotutkimusseuran henkilöstön työhyvinvoinnista huolehditaan mm. vuotuisten kehityskeskustelujen, viikoittaisten työntekijöiden yhteisten palaverien, työvaliokunnan kokousten, hallituksen ja työntekijöiden vuoropuhelun sekä työnohjauksen muodossa. Lisäksi työntekijöille tarjotaan mahdollisuus liikunta- ja kulttuuriseteleiden käyttöön. Kaikki Nuorisotutkimusverkoston tutkijat on integroitu verkoston tutkimushankkeisiin, mikä antaa mahdollisuudet tutkijoiden työn yhteisölliseen tukemiseen. Työterveyspalvelut on järjestetty Suomen Terveystalon kautta. Vuonna 2011 jatketaan edelleen työhyvinvointiin liittyviä kehittämistoimia, mm. päivitetään työterveyssopimus siten että se kattaisi mahdollisimman kokonaisvaltaisesti terveyteen ja työhyvinvointiin liittyviä eri ulottuvuuksia. Vuonna 2010 käyttöönotettuja henkilöstösuunnitelmaa ja uusien työntekijöiden perehdyttämiskansiota päivitetään ja kehitetään edelleen. Työsuojeluvaltuutettuna toimii kaudella Tanja Konttinen ja varatyösuojeluvaltuutettuina Heidi Villikka ja Vappu Helmisaari. Työsuojeluvaltuutetun ja varavaltuutettujen seuraava vaali järjestetään syksyllä 2011, joilla valitaan valtuutetut vuosille Hallitus Nuorisotutkimusseuran asioita hoitaa hallitus, johon kuuluvat syyskokouksessa valitut puheenjohtaja ja 6 10 varsinaista jäsentä (v puheenjohtaja + kahdeksan varsinaista jäsentä) sekä vastaava määrä henkilökohtaisia varajäseniä. Seuran hallitus kokoontuu noin 7 kertaa vuodessa. Näistä kaksi on laajempaa hallituksen koulutus- ja suunnitteluseminaaria. Hallitus voi myös tarvittaessa järjestää kiireisistä asioista päättämiseksi 6

7 sähköpostikokouksia, mikäli hallituksen jäsenet ovat asiasta yksimielisiä. Hallituksen kokousten lisäksi operationaalista päätöksentekoa tukee vuonna 2002 perustettu työvaliokunta, joka kokoontuu noin kahdeksan kertaa vuodessa. Työvaliokunta valmistelee hallitukselle päätösesityksiä. Hallituksen ja työvaliokunnan välistä tehtävänjakoa pyritään selkeyttämään ja tekemään läpinäkyvämmäksi osana sääntömuutos- ja ohjesääntöprosessia. 3 TUTKIMUSTOIMINTA 3.1 Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama tutkimusohjelma Nuoret ja sukupolvet -tutkimusohjelma ( ) Vuonna 2011 käynnistyvän tutkimusohjelman tavoitteena on lähestyä sukupolven tematiikkaa monitieteisesti ja monikenttäisesti. Sukupolvea voidaan ohjelmassa lähestyä mm. taloudellisesta, (nuoriso)poliittisesta, kulttuurisesta tai psykologisesta näkökulmasta, historiallista perspektiiviä unohtamatta. Ohjelma pyrkii vahvistamaan keskustelua yhteiskunnan rakenteellisten kysymysten (esim. talous- ja sosiaalipolitiikka) sekä nuorten arjen ja sen nuorisokulttuuristen ilmiöiden välillä. Tällainen vuoropuhelu on nykyisellään suhteellisen ohutta. Tutkimusohjelma mahdollistaa nuoruuden ikävaiheen tarkastelun esimerkiksi elämänkulun, ryhmäsuhteiden tai yksilöpsykologisten näkökulmien kautta. Myös sukupolvien välistä vuorovaikutusta tai sen katkoksia voidaan analysoida ohjelman tutkimuksissa. 3.2 Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Nuorisoasiain neuvottelukunnan rahoittamat muut tutkimushankkeet Doping suomalaisessa liikuntakulttuurissa ( ) Hankkeessa tutkitaan dopingaineiden käyttöä liikuntakulttuurissa. Painopiste on kilpaurheilun ulkopuolisessa käytössä, jota pyritään tarkastelemaan mahdollisimman laaja-alaisesti. Tutkijat: VTT, dos. Mikko Salasuo sekä VTM Mikko Piispa. Suomen ihanuus ja kurjuus ( ) Hankkeessa pureudutaan kokonaisvaltaisesti lapsuuden ja nuoruuden elämänkulun saranavaiheisiin eri kasvatusinstituutioissa. Tutkimuksen kaikissa osahankkeissa lähtökohdan muodostavat kasvatus, kasvaminen, sukupolvisuhteet ja sosialisaatio. Vuonna 2011 hankekokonaisuuteen sisältyy mm. Hämeenlinnassa 9. koululuokalla tutkijaparina toteutettu etnografinen tutkimus, jonka raportoidaan kirjamuodossa. Tutkijat: tutkimusprofessori Tommi Hoikkala (hankkeen johtaja) ja VTL Petri Paju. 7

8 Vaalitutkimus (2011) Hankkeen tarkoituksena on pureutua moniulotteisesti paitsi nuorten äänestyskäyttäytymiseen, myös julkiseen nuoriso- ja sukupolvipoliittiseen keskusteluun vaalien alla sekä nuorten poliittiseen asemaan näissä julkisissa mediakeskusteluissa. Hanke toteutetaan kolmitasoisesti: kerätään media-aineisto vaalien alla (perinteinen ja sosiaalinen media), sisällytetään helmi-maaliskuussa kerättävään Nuorisobarometriin kysymyksiä vaaleista ja äänestämisestä sekä tehdään nuorille erillinen kysely vaalien jälkeen, jossa he arvioivat yhtäältä menneitä vaaleja poliittisen kulttuurin osana ja toisaalta omaa poliittista osallisuuttansa vaaleja koskien, myös suhteessa muihin poliittisen vaikuttamisen muotoihin. Hanke toteutetaan Nuorisoasiain neuvottelukunnan kanssa yhteistyössä; dialogia rakennetaan myös oikeusministeriön suuntaan. Tutkija: YTT Jussi Ronkainen. 3.3 Ulkoisen rahoituksen tutkimushankkeet Vuonna 2011 ulkopuolisen rahoituksen tutkimushankkeiden kokonaisvolyymi ylittää opetus- ja kulttuuriministeriön vuosiavustuksen turvin toteutettavan tutkimustoiminnan volyymin. Ulkopuolisten hankkeiden joukossa on sekä akateemisesti painottuneita hankkeita että erilaisia käytännön toimijoiden kanssa tehtäviä yhteistyöhankkeita. Nuorten miesten elämäntyyli ja terveys. Ylisukupolvinen elämänkulkunäkökulma ( ) Suomen Akatemian rahoittamassa hankkeessa tarkastellaan terveyskäyttäytymisen periytyvyyttä ja kehittymistä elämänkulkunäkökulman avulla, sekä maskuliinisuuden roolia nuorten miesten elämäntyyleissä. Hankkeen vastuullinen johtaja on tutkimusprofessori Tommi Hoikkala. Tutkijat vuosina : VTT Hanna Kuusi, VTM Anni Ojajärvi ja VTT, dos. Mikko Salasuo. Hanke kytkeytyy soveltuvin osin Suomen ihanuus ja kurjuus-hankekokonaisuuteen. Nuoret ja vastuullinen yrittäjyys ( ) Hankkeessa paneudutaan tutkimuksen teemoihin yhtäältä nuorten yrittäjyysasenteiden ja toisaalta uuden yrittäjyyden käytäntöjen kautta. Tulokulma nousee suomalaisesta yhteiskunnasta ja suomalaisnuorten tilanteesta, mutta sen selvittämiseksi käytetään vertailevaa metodia rakentamalla Etelä-Korea-USA-Suomi - asetelma, jonka puitteissa toteutetaan kansainvälinen vertailututkimus. Hankkeessa on sekä kvantitatiivinen että laadullisen tutkimuksen ulottuvuus. 18 kuukauden kestoisen hankkeen perusrahoitus on peräisin Liikesivistysrahastolta käynnistyneen hankkeen tutkijat ovat KT Leena Haanpää ja HM Simo Tuppurainen, suomalaiseen tutkimusryhmään kuuluvat lisäksi VTL Kari Paakkunainen ja Tommi Hoikkala (hankkeen vastuullinen tutkija). National Youth Policy Institute on hankkeen eteläkorealainen partneri, yhdysvaltalainen data hankitaan ostopalveluna Taloustutkimus Oy:ltä. Etelä-Korea -yhteistyön osalta hanke juontuu yhteistyömuistioon Suomen opetus- ja kulttuuriministeriön ja Korean Tasavallan nuorisokomitean välillä. Tämän dokumentin viiden vuoden johdannaissopimus Mutual Agreement on the Exchange of Research and Cooperation between National Youth Policy Institute and Finnish Youth Research 8

9 Network allekirjoitettiin Helsingissä. Hanke kytkeytyy soveltuvin osin Suomen ihanuus ja kurjuushankekokonaisuuteen. Nuoruuden sukupolvet ( ) Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ja Nuoren Voiman Liiton kanssa yhteistyössä toteutettavassa keruussa haetaan kaikenikäisten suomalaisten omaelämäkerrallisia kirjoituksia lapsuudesta ja nuoruudesta. Kirjoituskilpailun muodossa toteutettavan keruun tavoitteena on tuottaa moniääninen laadullinen aineisto, joka kertoo eletystä, koetusta ja kerrotusta nuoruudesta Suomessa luvuilla. Aineisto tallennetaan avoimeen tutkimuskäyttöön Suomalaisen Kirjallisuuden Seuraan. Hankkeen koordinaattorina vuonna 2011 toimii julkaisusihteeri Vappu Helmisaari. Nuoret taiteen tekijöinä. Myrsky-hanke tukena nuorten elämässä ( ) Suomen Kulttuurirahaston rahoittamassa hankkeessa tutkitaan taiteellisen toiminnan merkityksiä nuorten hyvinvoinnille ja arvioidaan Suomen Kulttuurirahaston Myrsky-hankkeen vaikuttavuutta nuorten elämässä. Tutkija vuonna 2011: FT Katriina Siivonen. Tutkimushankkeen raportointiin osallistuvat myös KT Sirkku Kotilainen ja FT Annikka Suoninen. Lastensuojelun tieto ja tutkimus -hanke ( ) Lapsuudentutkimuksen seuran ja Nuorisotutkimusverkoston käynnistämä hanke, jonka tavoitteena on vahvistaa lastensuojelututkimuksen monitieteistä valtakunnallista yhteistyötä. Hankkeen toimintaa rahoittaa Itsenäisyyden juhlavuoden lastenrahaston säätiö ITLA. Hankkeen tavoitteena on luoda eri tahoja verkostoiva rakenne ja siten edistää lastensuojelututkimusta hajautuneella tutkimuskentällä. Tavoitteena on samalla vahvistaa lastensuojelun käytännössä sekä tutkimuksessa tuotettavan tiedon kokoamista, kehittämistä ja soveltamista yhteistyössä eri tahojen kanssa. Hankkeen koordinaattori: VTT Elina Pekkarinen Nuorisotalotyön kehittämishanke ( ) Kaupunkimaisen nuorisotyön kehittämisverkosto Kanuunan hankkeessa kehitetään nuorisotalotoimintaa 18 kunnassa. Vuonna 2011 hanke on raportointivaiheessa. Tutkija: KM Tomi Kiilakoski. Monikulttuurisen nuorisotyön kehittämishanke ( ) Kaupunkimaisen nuorisotyön kehittämisverkosto Kanuunan hankkeessa viedään monikulttuurista nuorisotyötä käytäntöön kehittämällä arjen työkaluja ja nuorisotyöntekijöiden osaamista ja tietotaitoa. Teema-alueina hankkeessa ovat Monipuolinen ja monikielinen tiedottaminen, Nuorten keskinäisen dialogin tukeminen, Sitoutuminen rasisminvastaiseen työhön, Monitoimijainen yhteistyö ja Työyhteisön monikulttuurisen tietotaidon lisääminen. Vuonna 2011 hanke on raportointivaiheessa. Tutkijat: FM Veronika Honkasalo ja YTM Antti Kivijärvi. 9

10 Peruspalvelujen arviointihanke ( ) Nuorisoalan kumppanuushanke, jossa mukana ovat Helsingin, Kajaanin ja Raahen kunnalliset nuorisotoimet sekä Allianssi ry. Hankkeessa tutkitaan kunnallisen nuorisotyön vaikuttavuutta eri ulottuvuuksilla, erityisesti keskittyen nuorten paikallisen osallisuuden ja vaikuttamisen mahdollisuuksiin ja kuulemiskäytäntöihin (vrt. nuorisolain kuulemisvelvoite). Tutkija: FT Anu Gretschel. Lasten ja nuorten kuntaosallistuminen ( ) Hankkeessa tuotetaan artikkelikokoelma lasten ja nuorten osallistumisrakenteista, mahdollisuuksista ja käytännöistä kuntatasolla. Hanketta varten kerätään kuntakohtaista tietoa ja näkökulmia, verkostoidutaan tutkijoiden ja mm. kunnissa työskentelevien kanssa sekä tuotetaan sisältö maaliskuussa järjestettävään Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointi -politiikkaohjelman päätösseminaariin. Julkaisu valmistuu syksyllä Hankkeen rahoittajana Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointi -politiikkaohjelma. Tutkijat FT Anu Gretschel ja FM Tomi Kiilakoski. Your Move -arviointihanke ( ) Hankkeessa arvioidaan Nuori Suomi ry:n Your Move -hanketta. Arviointia tehdään erityisesti kahdella tasolla, jotka ovat nuorten liikunnallisen elämäntavan edistäminen ja liikuntakulttuurin muuttaminen nuorten osallisuutta tukevaksi. Tutkijat: FT Anu Gretschel ja VTT Päivi Berg. Nuorten digitaaliset oppimisympäristöt ( ) Myötätuulessa nuorten digitaaliset oppimisympäristöt -hankkeen arviointitutkimus, joka toteutetaan ESRrahoituksella yhteistyössä hanketta koordinoivan Helsingin nuorisoasiainkeskuksen kanssa. Tutkimuksen tavoitteena on seurata ja arvioida miten ja millaisia nuorten digitaalisia oppimisympäristöjä projektin aikana kehitetään. Arviointi painottuu kehittämisprosessien seuraamiseen tietystä näkökulmasta. Tavoitteena on tarkastella kuinka nuorisolähtöisesti kehittämistä tehdään: kuinka nuoret itse osallistuvat toimintaan tai kuinka heitä kuullaan toimintoja kehittäessä.. Hankkeen tutkija: VTM Heidi Villikka. Päihdevalistuksen käsikirja ( ) Hankkeessa tuotetaan perusteos päihdekasvatuksesta ja -viestinnästä käytettäväksi alan koulutuksessa, päihdekasvatuksessa ja -opetuksessa, ehkäisevässä päihdetyössä ja sen tieto-ohjauksessa, hankkeiden arvioinnissa, päätöksenteossa, mielipidevaikuttamisessa ja kansalaistoiminnassa. Käsikirjan tavoitteena on mm. koota yhtenäiseksi esitykseksi esitykseen ajanmukainen tutkimus-, teoria- ja arviointitieto päihdevalistuksesta, -kasvatuksesta ja -viestinnästä ja muokata se käytännön työn tarpeisiin. Käsikirjan valmistelu toteutetaan Terveyden edistämisen politiikkaohjelman rahoituksella. Tutkija: Markku Soikkeli. Nuorisokulttuurit ja huumeviestintä -arviointihanke ( ) Youth Against Drugs (YAD) rahoittama arviointi, jossa paneudutaan Street Team -nuorten kansalaistoiminnan kehittämishanke huumeviestintään. Tutkija: VTM Mikko Piispa. 10

11 Konemusiikkiympäristöt, nuoret ja päihteet (2011) Hanke tuottaa tutkija-analyysin DanceWice-projektin raporttiin. Hanke toteutetaan yhteistyössä Youth Against Drugs (YAD) kanssa. Perusopetuksen päätös ja nuoret ( ) Eteenpäin Opintiellä Perusopetus päätökseen -hankkeen (menolippu) tutkimusosuus, jonka tarkoituksena on selvittää, millaisia erilaisia polkuja pitkin nuoret ovat tulleet elämäntilanteeseensa ja missä ovat ne aukot, joista nuoret ovat pudonneet palvelujärjestelmän ulkopuolelle. Tavoitteena on tuottaa tietoa kohderyhmänuorten sekä heidän asioitansa hoitavien viranomaisten ja palvelujen näkemyksistä sekä kehittymässä olevien monialaisten työmuotojen mahdollisuuksista ja haasteista. Tutkija: dos. Tapio Kuure. Masalan lukion oppimisympäristöhanke ( ) Yhteistyössä Kirkkonummen kaupungin kanssa toteutettavassa kehittämis- ja tutkimushankkeessa haetaan uusia ratkaisuja lukiokoulutuksen rakenteisiin. Tutkija: KM Tomi Kiilakoski. Avartti (The International Award for Young People) -ohjelman kansainvälinen arviointi ( ) alkaa, mikäli rahoitus järjestyy. Hankkeesta vastaa tutkimusprofessori Tommi Hoikkala. Hakuvaiheessa olevat tutkimushankkeet (tilanne ): Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke (ESR), hankkeen koordinoija Allianssi ry EU-study on active citizenship (EU), hankkeen koordinaattori Mediana (Belgia) Nuoret ja sosiaalinen media (Helsingin Sanomain säätiö) 3.3 Tutkimusyhteistyö Tutkimustoimintaa koskevaa yhteistyötä tehdään edellä mainittujen tahojen lisäksi muun muassa Nuoran ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (Nuorten elinolot -vuosikirja, Nuorisobarometri), kunnallisten nuorisotoimien ja järjestökentän (erityisesti Allianssi ja Kanuuna-kunnat), Lapsuudentutkimuksen seuran (julkaisuyhteistyö) sekä eri ministeriöiden kanssa. Oikeusministeriön kanssa vahvistetaan yhteistyötä demokratia- ja kansalaisvaikuttamisen kysymysten kohdalla. Päihdekysymysten kohdalla yhteistyötä vahvistetaan sosiaali- ja terveysministeriön suuntaan. Doping-hanke tukee yhteistyötä opetus- ja kulttuuriministeriön liikuntayksikön kanssa. Ammattikorkeakoulujen kanssa vahvistetaan toiminnallista yhteistyötä (mm. Nuorisotyön kehittäminen -julkaisu, yhteistyö Kommentin puitteissa). Yliopistojen kanssa tehdään yhteistyötä mm. alkavan Nuoret ja sukupolvet -tutkimusohjelman puitteissa. Lisäksi yhteistyötä tehdään nuorten pätkätyöttömien aikuisten muuttuvia arvoja ja elämäntyylejä 11

12 selvittävän, Suomen Akatemian rahoittaman WORK-Preca ( ) hankkeen kanssa. Tampereen yliopiston koordinoiman, professori Helena Helven johtaman hankkeen projektitutkijoille (VTT Jaana Lähteenmaa ja YTM Marjaana Kojo) vuokrataan tiloja Nuorisotutkimusverkostolta. Vastaavalla yhteistyösopimuksella Nuorisotutkimusverkostossa työskentelee myös YTT Atte Oksanen Suomen Akatemian rahoittamassa tutkijatohtorin projektissa Images of Addiction in Rock Culture (Tampereen yliopisto). Kansainvälisiä tutkimusverkostoja kehitetään edelleen ja pyritään edistämään kansainvälisiä yhteishankkeita. Toteutetaan monipuolisesti kumppanuusyhteistyötä nuorisoalan kentän toimijoiden kanssa (esim. kunnat, järjestöt) yhteisten tutkimus- ja kehittämishankkeiden muodossa. Nuorisotutkimusseura voi tukea harkinnanvaraisesti itsenäisiä tutkimusverkostoja, joiden aihepiirit kytkeytyvät läheisesti nuorisotutkimukseen. Tällainen alaverkosto on esim. Tyttötutkimus-verkosto. Vuonna 2011 tuetaan mm. nuorisotyön tutkijoiden verkostoitumista. 3.4 Gradupalkinto Gradupalkinto jaetaan kymmenennen kerran ansioituneelle pro gradun tekijälle. Palkinnon suuruus on 1500 euroa. Gradupalkinnosta tiedottamiseen panostetaan vuonna 2011, jotta kilpailun saataisiin lisää osallistujia. 4 JULKAISUT 4.1 Nuorisotutkimus-lehti Nuorisotutkimusseuran julkaisema monitieteinen Nuorisotutkimus-lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Lehti noudattaa referee-käytäntöä tieteellisen tason takaamiseksi. Nuorisotutkimusseuran hallitus nimittää lehden päätoimittajan ja toimitusneuvoston kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Poikkeuksena tästä vuoden 2010 syksyllä paikat olivat haussa jo yhden vuoden jälkeen päätoimittajan haun jäätyä edellisenä vuonna väliin. Toimitusneuvosto kokoontuu vuoden aikana noin neljä kertaa. Vuosina lehden päätoimittajana toimii Sari Näre. Lehden toimitussihteerinä on Nuorisotutkimusseuran toimitussihteeri Tanja Konttinen. Toimitusneuvoston koonpano vuosina Sanna Aaltonen, VTT, Helsingin yliopisto 12

13 Pirjo Jukarainen, HTT, Tampereen yliopisto Merja Leppälahti, FL, Turun yliopisto Mari Mäkiranta, TaT, tutkija, Lapin yliopisto Mirja Määttä, VTT, Itä-Suomen yliopisto/nuorisotutkimusverkosto Atte Oksanen, YTT, FM, dos., Tampereen yliopisto Anne Puuronen, FT, Turun yliopisto Ulla-Maija Salo, KT, YTM, dos.,helsingin yliopisto Katariina Soanjärvi, KM, HUMAK Pirjo Suvilehto, FT, Oulun yliopisto Vappu Turunen, FM, Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi Veli-Matti Ulvinen, KT, Oulun yliopisto Raili Välimaa, TtT, Jyväskylän yliopisto Annamari Vänskä, FT, Helsingin yliopisto, Tukholman yliopisto Tomi Kiilakoski, FM, tutkija, Nuorisotutkimusverkosto Marcus Moberg, post-doc tutkija, opettaja, Åbo Akademi Mette Ranta, YTM, tohtorikoulutuettava Jyväskylän yliopisto, tutkimusapulainen Helsingin yliopisto Vuoden 2011 Nuorisotutkimus-lehden teemat ja vastaavat toimittajat 1/11 Pohjoisen kulttuurit (vastaavat toimittajat Anne Ollila & Mari Mäkiranta) 2/11 Politiikka (vastaava toimittaja Lauri Rapeli & Vesa Koskimaa) 3/11 Kiltteys (vastaava toimittaja Sanna Aaltonen) 4/11 Lapset ja osallistuminen (vastaava toimittaja Ulla-Maija Salo) 4.2 Nuorisotutkimusverkoston julkaisusarja Julkaisutoiminnan lähtökohta noudattelee Nuorisotutkimusverkoston perusajatusta tuottamalla yhteiskunnallisesti puhuttelevia, tieteellisesti päteviä ja uutta tietoa sekä näkökulmia tuovia julkaisuja yhteiskunnan eri kentille. Julkaisut kulkevat kahdessa sarjassa: painettuina julkaisuina ja verkkojulkaisuina. Julkaisutoiminta on edelleen vilkasta ja yhä useammat tarjoavat verkostolle nuorisotutkimusaiheisia tutkimuksiaan julkaistavaksi. Oman julkaisutoiminnan lisäksi osa julkaisutoimituksesta teetetään mahdollisuuksien mukaan ulkopuolisilla toimijoilla. Vuonna 2011 julkaistavissa teoksissa painottuvat mm. nuorten vapaa-aikaan, osallisuuteen ja vaikuttamiseen liittyvät teemat, nuorisotyön tutkimisen erilaiset aihepiirit sekä koulu nuorisotutkimuksen teemana. Vuonna 2011 julkaisutoimintaa ja sen rakenteita tullaan kehittämään. Erityisenä huomion kohteina ovat referee-toiminnan kehittäminen julkaisujen laadun takaamiseksi, julkaisutoimituskunnan toiminnan kehittäminen sekä julkaisujen linkittäminen kansainvälisiin verkkojärjestelmiin. Lisäksi harkitaan julkaisusarjan jakamista eri julkaisusarjakokonaisuuksiin. 13

14 Julkaisuyhteistyötä jatketaan yliopistojen, ammattikorkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja tieteellisten seurojen kanssa. Vuonna 2011 julkaistaan erityisesti nuorisotyötä ja vapaa-aikaa koskevaa kirjallisuutta, joka osittain liittyy 2010 lopussa päättyneeseen Nuorisotutkimusverkoston vapaa-aikaa ja nuorisotyötä koskevaan tutkimusprojektiin. Lisäksi erillisiä yhteistyöhankkeita julkaisujen osalta on runsaasti eri tahojen kanssa näistä mainittakoon HUMAK, Juvenia, Allianssi sekä Helsingin kaupungin nuorisoasiankeskus. Samoin Suomen Kulttuurirahaston kanssa tehty yhteistyö tulee näkymään Myrsky-hankkeen loppuraportissa. Nuorisotutkimusverkosto julkaisee myös nuorisotyötä ja koulutusta koskevia väitöskirjoja, sekä ajankohtaisia raportteja lapsi- ja nuorisopolitiikkaan liittyen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Nuoran kanssa joka toinen vuosi julkaistavan Nuorten elinolot -sarjajulkaisun toimituksellinen työ tehdään suurelta osalta vuoden 2011 aikana, mutta julkaistaan vuonna Vetovastuussa on Nuorisotutkimusverkosto. Vuoden 2011 aikana jatketaan edelleen vuonna 2009 alkanutta tiedotus- ja markkinointitoiminnan kehittämistä. Nuorisotutkimusseura esittelee julkaisujaan messuilla ja alan lehdissä. Julkaisuja myydään suoraan toimistolta, verkkokaupan kautta sekä Turun ja Helsingin (ja mahdollisesti Jyväskylän) kirjamessuilla sekä tieteellisissä tapahtumissa. Kirjoja on kattavasti myynnissä myös Kolmen sepän kirjakaupassa Hansakujalla. Merkittävimmät Nuorisotutkimusverkoston kirjoja myyvät kirjakaupat ovat Akateeminen kirjakauppa, BTJ Finland Oy, Booky.fi Oy ja Kirjavälitys. Kansainvälistä julkaisutoimintaa edistetään mm. valmisteilla olevan Active Young Citizenships in Europe - teemasarjan avulla. Teemasarja julkistaan kansainvälisessä nuorisotutkimuslehdessä, YOUNGissa, vuosien aikana. 4.3 Kommentti nuorisotutkimuksen verkkokanava ( Vuonna 2006 avattu Kommentti on nuorisoa koskevaa tieteellistä, poliittista ja mediakeskustelua kommentoiva verkkokanava. Kommentti on luonteva osa Nuorisotutkimusverkoston eetosta, joka asettuu tutkimuksen kenttään, mutta ulottaa kiinnostuksensa voimakkaasti myös nuorisopolitiikkaan ja nuorisotyön käytäntöihin. Kommentti ottaa kantaa niin uusiin tutkimustuloksiin kuin nuorisopoliittiseen ja nuorisotyön debatteihinkin. Kommentti kääntää ajankohtaisia tutkimustuloksia sekä Nuorisotutkimusverkoston julkaisujen ja seminaarien päätelmiä käytännön ja politiikan kysymyksiksi ja vastauksiksi. Kommentteja annetaan monella tavoin: kolumneina ja teemasarjoina, kuukauden tilastoina, kuvina ja numeroina, viikon väitteinä, lukukokemuksina ja vapaan keskustelun muodossa. Kommentin verkkosivujen rakenneuudistus valmistui vuonna Uudistunutta Kommentin ulkoasua, palstajakoja ja etusivua, arkistoa, kommentointia ja sisällön indeksointia jalkautetaan käytäntöön vuoden 2011 aikana. 14

15 Vuonna 2011 Kommentin päätoimittajana toimii Minna Laukkanen, verkkotoimittajana Tanja Konttinen, tilastotoimittajana Sami Myllyniemi, Lukukokemuksia-palstan toimittajana Vappu Helmisaari, Nuorisotyö verkkoympäristössä -kolumnisarjan toimittajana Leena Tuuttila sekä Nuoret kansainvälisen politiikan areenalla -kolumnisarjan toimittajana Sofia Laine. Lisäksi Kommentilla on toimituskunta, joka edustaa laajasti nuorisoalan ammattilaisten kenttää Minna Ahola, viestintäpäällikkö, Nuorten Akatemia Kirsi Alasaari, toimitussihteeri, Nuorisotyö-lehti Petri Cederlöf, tutkija, Nuorisotyön ja nuorisopolitiikan tutkimus ja kehittäminen Antti Ervasti, sosionomi (AMK), auktorisoitu seksuaalineuvoja, pari- ja seksuaaliterapeutti Veronika Honkasalo, tutkija, Nuorisotutkimusverkosto Tomi Kiilakoski, tutkija, Nuorisotutkimusverkosto Veli Liikanen, tutkimusassistentti, Mikkelin ammattikorkeakoulu Pia Lundbom, lehtori, Humanistinen ammattikorkeakoulu Petri Paju, tutkija, Nuorisotutkimusverkosto Leena Suurpää, tutkimusjohtaja, Nuorisotutkimusverkosto Vappu Turunen, informaatikko, Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi Kommentin sivustolla tehdään kuukausittain yli kymmenen tuhatta latausta. Kommentista tiedottamista on lisätty median, tutkijoiden, tiedetoimittajien, nuorisoalan kentän ja nuorisoalan koulutusta järjestävien tahojen suuntaan. Kommentin aloittamia sykäyksiä on voitu sen jälkeen nähdä myös muissa viestimissä. Vuonna 2011 käytössä on Kommentin uudet sivut. Tarkoituksena on selvittää mahdollisuuksia Kommentin kaltaisen verkkokanavan kansainvälistämiseksi. 5 KOULUTUSTOIMINTA 5.1 Nuorisotutkimuksen yliopistoverkosto YUNET Nuorisotutkimuksen yliopistoverkosto, YUNET, on Nuorisotutkimusseuran aloitteesta perustettu yliopistollinen verkosto, joka koordinoi nuorisotutkimuksessa annettavaa opetusta ja ohjausta, sekä kehittää yhteistyömuotoja. Verkostoa koordinoi Helsingin yliopiston sosiologian laitos, ja siihen kuuluu kahdeksan jäsenyliopistoa (Helsingin, Jyväskylän, Itä-Suomen, Lapin, Oulun, Tampereen, Turun yliopistot sekä Åbo Akademi) sekä Nuorisotutkimusverkosto. Opetusministeriön verkostolle myöntämä hankerahoitus päättyi vuonna 2009 ja YUNET toimii vuodesta 2010 lähtien jäsenyliopistojen ja Nuorisotutkimusverkoston rahoituksella. YUNETin rahoituspohja ja 15

16 toiminnan laajuus ratkeavat vuoden vaihteessa yliopistojen tulosneuvottelujen jälkeen. Nuorisotutkimusverkosto tukee YUNETin opiskelijoiden lähitapaamisia ja edistää opetusta tarjoamalla asiantuntijaresursseja. Verkostoa koordinoi Helsingin yliopisto, joka rahoittaa verkoston sosiologian oppiaineeseen sijoittuvan koordinaattorin. Perusopiskelijaryhmien opetus jatkuu pääosin verkkoopetuksena toteutettavilla jaksoilla. Lisäksi vuonna 2010 uutena alkanut nuorisotutkimuksen aineopintokokonaisuuden opetus jatkuu vuonna Nuorisotutkimusseuran/Nuorisotutkimusverkoston edustajana YUNETin johtoryhmässä toimii vuonna 2011 Kari Paakkunainen ja varajäsenenä Tarja Tolonen. Nuorisotutkimusseuran hallituksen jäsenistä YUNETin johtoryhmään kuuluvat myös prof. Helena Helve (pj.) ja prof. Anneli Pohjola. Tommi Hoikkala toteuttaa yhdessä Tero Järvisen kanssa opintokokonaisuuden YUNET A3 Nuorisotutkimuksen seminaari (5+5 op). 5.2 Muu tutkimus- ja opetusyhteistyö Monilla Nuorisotutkimusseuran työntekijöillä ja hallituksen jäsenillä on nuorisotutkimuksellista opetustoimintaa eri yliopistoissa, ammattikorkeakouluissa sekä muissa oppilaitoksissa. Nuorisotutkimusverkosto osallistuu nuorisotutkijoiden koulutukseen säännöllisesti järjestettävien teemapohjaisten tutkijaseminaarien ja erillisten tutkimushankkeiden tapaamisten muodossa. Vuonna 2011 vahvistetaan Nuorisotutkimusverkoston tutkijoiden tieteellistä vuoropuhelua kuukausittaisten tutkimustapaamisten muodossa. Seura tukee myös kymmenen eurooppalaisen yliopiston yhteistä nuorisoalan maisterikoulutuksen (M.A. EYS) pilottihanketta, jossa Suomesta mukana on Tampereen yliopiston nuorisotyön ja nuorisotutkimuksen maisterikoulutus.. 6 SEMINAARIT JA FOORUMIT 6.1 Avoimet tutkijaseminaarit Nuorisotutkimusverkosto edistää avointen tutkijaseminaarien avulla nuorisotutkijoiden vuoropuhelua valtakunnallisesti ja monitieteisesti. Tutkijaseminaarin keskeinen tehtävä on tarjota nuorisotutkijoille avoin 16

17 keskusteluympäristö ja tukea itsenäiseen tutkimustyöhön. Samalla seminaari toimii nuorisoalan tutkijakoulutuksen tukena. Tutkijaseminaari kokoontuu noin 4-5 kertaa vuodessa. 6.2 Keskustelufoorumit Keskustelufoorumien muotoon rakennettujen seminaarien tavoitteena on vuorovaikutuksellisuus, puhuttelevuus ja monikenttäisyys: seminaarit pureutuvat ajankohtaisiin teemoihin, keskusteluttavat nuorisokentän eri toimijoita (tutkijat, nuorisotyön ammattilaiset, hallinnon viranomaiset, opiskelijat), nostavat esiin ja purkavat auki yhteiskunnassa esiin nousevia, nuoriin liittyviä ajankohtaisia aihepiirejä ja jännitteitä. Omien keskustelufoorumeiden lisäksi seura järjestää yhteistyössä muiden tahojen kanssa alaan liittyviä seminaareja ja tapahtumia, asiantuntijatapaamisia sekä tutkijoiden opintopiiriä, jossa luetaan ja kommentoidaan uutta nuorisotutkimuksen kannalta relevanttia kirjallisuutta. Keskustelutilaisuuksia järjestetään mm. uusien julkaisujen ja käynnissä olevien hankkeiden teemoista. Vuonna 2011 keskustelutilaisuuksien aihepiireinä ovat mm. nuorten vapaa-aika, nuorisotyö verkossa, nuoret ja liikunta, ehkäisevä päihdetyö, arviointitutkimus ja nuoriso. Laaja seminaari Lasten ja nuorten kunta 2010-luvulla järjestetään maaliskuun lopussa yhteistyössä Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointi -politiikkaohjelman kanssa. Seminaari liittyy Lasten ja nuorten kunta - hankkeeseen, joka erittelee ja arvioi lasten ja nuorten osallisuuden ja vaikuttamisen moninaisia mahdollisuuksia ja tilaa päätöksenteossa, palvelujen käyttäjinä ja kansalaisyhteiskunnassa. Tilaisuudessa käydään arvioivaa ja visioivaa keskustelua siitä, miten suomalainen lapsi- ja nuorisopolitiikka on onnistunut lapsille ja nuorille demokraattisen yhteiskunnan rakentamisessa. 6.3 Kymmenennet Nuorisotutkimuspäivät Kymmenennet Nuorisotutkimuspäivät järjestetään loka-marraskuussa Päivien tarkempi teema julkistetaan alkuvuodesta Tutkimuspäivien yhteydessä julistetaan Nuorisotutkimusseuran pro gradupalkinnon saaja. Gradu-palkintoa koskeva suunnittelu hoidetaan edellisten vuosien mukaisesti. 6.4 NYRIS Nuorisotutkimusverkosto järjestää kansainvälisen 11th NYRIS symposiumin Global / Local Youth New Civic Culture, Rights and Responsibilities Turussa. Symposium on jatkoa eri pohjoismaissa joka toinen vuosi järjestettäville symposiumeille. 6.5 Hallituksen suunnittelu- ja koulutusseminaarit Hallitus pitää kaksi kertaa vuodessa laajemman suunnitteluseminaarin (alkuvuodesta ja kesällä), joissa suunnitellaan Nuorisotutkimusseuran tulevaa toimintaa. Vuoden 2011 aikana hallituksen 17

18 suunnitteluseminaareissa pohditaan Nuorisotutkimusverkoston vuonna toteutetun itsearvioinnin tuloksia sekä valmistellaan niiden pohjalta nousevia jatkotoimenpiteitä. 6.6 Seminaaritoiminnan kehittäminen Nuorisotutkimusverkoston tutkijaseminaareja kehitetään nuorisotutkimuksen valtakunnallisen koulutustarpeen ja erityisesti nuorisotutkimuksen yliopistoverkostohankkeen näkökulmasta. YUNETverkoston ja muiden relevanttien nuorisoalan opiskelijoiden osallisuutta Nuorisotutkimusverkoston seminaaritoimintaan kehitetään edelleen. Seminaaritoiminnan kehittämisessä otetaan huomioon myös Nuorisotutkimusverkoston itsearviointihankkeessa nousseita näkökulmia. Lisäksi erilaisilla sähköisillä keskustelufoorumeilla (mm. Kommentti-kanava) on kehittämistyössä tärkeä rooli. 7. MUUT TAPAHTUMAT 7.1 Ikuisesti ajassa -keskustelusarja Nuorisotutkimusseura järjestää yhteistyössä Pasilan kirjaston ja Helsingin suomenkielisen työväenopiston kanssa filosofista Ikuisesti ajassa -keskustelusarjaa keväällä Keskusteluja vetää Tuomas Nevanlinna ja yhteistyökumppaneina ovat Tutkijaliitto ja Kriittinen korkeakoulu. Vieraana keskusteluissa seuran edustajina ovat Leena Suurpää ja Timo Harrikari. 7.2 Oi Nuoruus! -kirjoituskilpailu Oi nuoruus! -kirjoituskilpailun tuomarointi tapahtuu alkuvuodesta Tuomariston puheenjohtajana toimii Olli Sinivaara. Muut tuomariston jäsenet ovat Tommi Hoikkala, Vilja-Tuulia Huotarinen ja Olli Saarela. Palkintojenjakotilaisuus järjestetään yhteistyössä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ja Nuoren Voiman Liiton kanssa SKS:n juhlasalissa. 8. VIESTINTÄ 8.1 Sisäinen tiedotus Nuorisotutkimusseuran jäsenille tiedotetaan nuorisotutkimuksen kentän tapahtumista ja seuran järjestämistä tilaisuuksista yhdistyksen verkkosivuilla, sähköpostitiedotuksena ja jäsenkirjeillä. 18

19 Jäsentiedotusta kehitetään ja lisätään vuonna Syksyllä 2010 uudistetut verkkosivut sisältävät Yhdistys-osion, jonne kootaan jatkossa enemmän tietoa seuran toiminnasta sen jäsenille. Yhdistys-sivuille kootaan jatkossa esimerkiksi kaikki Jäsentiedotteet sekä kokeiluluontoisesti hallituksen kokousten asialistat ja päätösluettelot. Käytäntöä jatketaan, mikäli se osoittautuu hyväksi. Jäsentiedotusta tehdään neljä kertaa vuodessa ilmestyvän Jäsenkirjeen kautta sekä sähköpostilistojen välityksellä, joille kaikki jäseneksi liittyneet automaattisesti lisätään. Keskeinen kanava työyhteisön (toimihenkilöt ja tutkijat) sisäisessä tiedotuksessa ovat toimiston viikkopalaverit. Toimihenkilöiden palaverit pidetään kerran viikossa. Laajempi viikkopalaveri, johon kutsutaan myös tutkijat, järjestetään kerran kuukaudessa. Vuonna 2011 panostetaan Nuorisotutkimusverkoston henkilökunnan ja hallituksen välisen vuoropuhelun ja tiedonkulun kehittämiseen. Ajankohtaisista asioista tiedotetaan ja keskustellaan kokousten ulkopuolella pääsääntöisesti sähköpostitse. Nuorisotutkimusseuran hallituksella, työvaliokunnalla, Nuorisotutkimusverkoston tutkijoilla ja toimihenkilöillä on käytössään omat sähköpostilistansa. Lisäksi hallituksella ja toimihenkilöillä on käytössään extranet-sivusto, jonne kootaan hallituksen ja työvaliokunnan kokousten asiakirjat. 8.2 Ulkoinen tiedotus Vuoden aikana seuran toiminnasta ja julkaisuista tiedotetaan aktiivisesti ulospäin. Lisäksi pyritään nostamaan julkisuudessa esiin ajankohtaisia nuorisotutkimukseen liittyviä asioita ja osallistutaan nuorisoa koskevaan julkiseen keskusteluun asiantuntijan roolissa. Tiedotuksessa käytetään yhä enemmän sähköistä viestintää. Yhdistys ylläpitää jatkuvasti laajentuvaa verkkoviestintäänsä syksyllä 2010 käyttöönotetuilla uusilla verkkosivustoilla ja Nuotta-sähköpostilistalla sekä Kommenttiverkkokanavalla tiedotetaan ja käydään keskustelua nuorisotutkimuksen ajankohtaisista asioista. Mediatiedotuksessa käytetään puolestaan erikseen laadittuja medialistoja. Uudistuneet verkkosivustot sallivat entistä paremmin verkkoviestinnän uusien keinojen ja mahdollisuuksien hyödyntämisen. Uudistuneiden sivujen myötä avattua Verkkokauppaa kehitetään ja markkinoidaan julkaisumyynnin lisäämiseksi. Lisäksi kehitetään erityisesti tutkijoiden ja tutkimustoiminnan näkyvyyttä sivustolla tuomalla tutkimushankkeet ja verkoston tutkijat aiempaa paremmin esiin. Nuorisotutkimusverkoston julkaisuista tiedotetaan verkkosivujen lisäksi messuilla, seminaareissa sekä alan lehdissä. 19

20 Nuorisotutkimus-lehden pääkirjoitus ja englanninkieliset tiivistelmät sekä sisällysluettelo julkaistaan lehden www-sivulla osoitteessa Sivuilla julkaistaan myös osa lehdessä ilmestyneistä artikkeleista kahden vuoden viiveellä. Lisäksi lehden markkinointia ja tiedottamista kehitetään entisestään tulevana vuonna. Sähköisen viestinnän lisäksi seura käyttää ulkoisessa tiedotuksessa hyväksi suomen- ja englanninkielisiä esitteitä. Lisäksi seuran toimintaa esitellään Allianssitalossa vieraileville opiskelija- ja asiantuntijaryhmille. Edellisten vuosien tapaan Nuorisotutkimusseura osallistuu yhdessä Allianssin kanssa nuorisoa koskevien tietopalvelujen kehittämiseen. 9. KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ 9.1 Pohjoismainen ja lähialueiden yhteistyö Vuonna 2010 julkaistun yhteispohjoismaisen nuorisobarometrin jatkokäyttöä edistetään. Oppilaitoksissa lomakekyselynä toteutetussa barometrissä on selvitetty pohjoismaisten nuorten elämäntapoihin ja hyvinvointiin liittyviä kysymyksiä. Pyritään vaikuttamaan pohjoismaisen nuorisotutkimuskoordinaation uudelleen vahvistumiseen. Muutamina viime vuosina koordinaatio on ollut vähäistä, millä on ollut vaikutuksensa pohjoismaisen nuorisotutkimusyhteistyön ohentumiseen. Jatketaan arktisten alueiden nuorisotutkijaverkoston toimintaa. Tutkijaverkostoon liitetään soveltuvin osin Barents-tutkijaverkoston jäseniä. Tehdään lisäksi yhteistyötä Viron nuorisotutkijoiden kanssa yhteisin seminaarein ja tutkijatapaamisin. Vuonna 2011 vertailevina teemoina ovat erityisesti nuorisotyö ja nuorten osallisuus. Lisäksi pyritään vahvistamaan yhteistyötä myös Venäjän suuntaan; selvitetään mm. Pietarin nuorisotutkimusinstituutin kanssa tehtävän yhteistyön mahdollisuuksia. 9.2 Nuorisotutkimusseuran kansainväliset seminaarit Seuraava pohjoismainen nuorisotutkimuskonferenssi NYRIS järjestetään Suomessa vuonna Konferenssin teemana on Global / Local Youth New Civic Culture, Rights and Responsibilities. Konferenssi järjestetään Turussa Nuorisotutkimusseura toimii tapahtuman pääjärjestäjänä. 20