Vuoden 2016 talousarvion ja. vuosien taloussuunnitelman. laadintaohjeet

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vuoden 2016 talousarvion ja. vuosien 2017 2018 taloussuunnitelman. laadintaohjeet"

Transkriptio

1 Vuoden 2016 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman laadintaohjeet Vuoden 2016 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman laadintaohjeet Kunnanhallitus

2 YLEISTÄ TALOUSTILANTEESTA Uusi hallitusohjelma ja kuntatalous Uuden hallitusohjelman keskeinen sisältö on saada talous ja työllisyys kasvuun. Työllisyysasteen nostaminen 4 prosenttiyksikköä hallituskauden aikana on haasteellinen. Mikäli kasvu ja työllisyys paranevat, niiden vaikutus myös kuntatalouteen on merkittävä. Pelkästään sopeuttamalla ja leikkaamalla kuntataloudenkaan tasapainoa ei saavuteta. Rakenneuudistusten vaikutukset näkyvät puolestaan vasta pidemmällä aikavälillä. Hallituksen strategisia tavoitteita ovat terveys ja hyvinvointi, työllisyys, kilpailukyky ja kasvu, koulutus ja osaaminen, biotalous ja puhtaat teknologiat sekä toimintatapojen muuttaminen edistämällä digitalisaatiota ja purkamalla sääntelyä ja byrokratiaa. Kuntavaikutusten yksityiskohtaisen kokonaisarvion esittäminen tai laskeminen on tällä hetkellä mahdotonta. Eri ministeriöiden toimintaan suunnitellut muutokset vaikuttavat monella tapaan myös kuntiin ja kuntatalouteen. Esimerkiksi kuntien tehtävien vähentäminen ja toiminnan joustavoittaminen on hyvä tavoite, mutta uskottavia talousvaikutuksia on tässä vaiheessa mahdotonta esittää. Hallitusohjelma on myös ehdollinen siten, että mikäli yhteiskuntasopimus syntyy viimeistäin elokuussa, ehdollisia säästöjä ei toteuteta ja mikäli ei synny, lisäsäästöjä ja verokorotuksia pannaan toimeen noin 1,5 miljardin euron edestä. Julkista taloutta tasapainotetaan vuoden 2019 tasolla 4 miljardilla eurolla. Mikäli yhteiskuntasopimusta ei synny elokuun 2015 loppuun mennessä, sopeutustoimien yhteismäärä nousee 6 miljardiin euroon vuoteen 2021 mennessä. Näiden lisäksi pidemmällä aikavälillä toteutetaan toimia, jotka vahvistavat julkista taloutta 4 miljardilla eurolla ja vastaavat näin kestävyysvajeen tuomaan haasteeseen. Hallitus on ohjelmassaan sitoutunut siihen, että kehyksen piiriin kuuluvat valtion menot ovat v ,2 miljardia pienemmät kuin mitä päätetyssä valtiontalouden kehyksessä. Vuosittain varataan 300 miljoonaa euroa lisätalousarvioita varten. Julkisen talouden sopeutustoimet jakaantuvat hallitusohjelman mukaan vuonna 2019 seuraavasti: Valtio milj. Kunnat 708 Sotut/Tyel 328 Yhteensä Kuntiin kohdistuvat sopeutustoimet vuoden 2019 tasossa jakaantuvat ehdotuksen mukaan hallinnonaloittain seuraavasti: Opetus, tiede ja kulttuuri 243 milj. Sosiaali- ja terveyspalvelut 294 Asiakasmaksut 224 Sosiaalietuudet 135 Indeksijäädytykset (valtionosuudet) -195 Yhteensä 708 2

3 Verotuksen osalta merkittävin huomio on, että kuntien korotettua yhteisövero-osuutta ei jatketa vuoden 2015 jälkeen. Tämä merkitsee kuntien tulopohjan heikentymistä n. 270 miljoonalla eurolla. Kun kiinteistöveroon tehdään tarkennuksia 100 miljoonan euron edestä ja verovähennykset kompensoidaan, niin kuntien veropohjaan tapahtuvat muutokset jäävät noin 170 miljoonaa miinukselle. Kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämisellä ja toimintojen joustavoittamisella tavoitellaan noin miljardin vahvistusta julkiseen talouteen. Miten tämä käytännössä toteutuu, on vielä epäselvää. Kun valtion osuus peruspalvelujen rahoitukseen on vain neljännes, tärkeätä on, että kuntien valtionosuuksia alennetaan vain neljänneksellä siitä summasta jolla kuntien tehtäväkenttä vähenee. Asiakasmaksutulojen osalta ehdottoman tärkeätä on, että ne vahvistavat kuntataloutta täysimääräisesti. Alustavan arvion mukaan kuntatalouden rahoitusasema paranisi vuoden 2019 tasossa noin 0,5 miljardia euroa mikäli hallitusohjelmassa esitetyt toimenpiteet toteutetaan hallitusohjelman mukaisesti. Tämän lisäksi tulevat mahdolliset tehtävien ja velvoitteiden vähennykset sekä rakennemuutosten vaikutukset. Myös kansaneläkeindeksin jäädytys tulee vaikuttamaan kuntien verotuloihin. Sote-uudistuksesta hallitusohjelmassa todetaan, että hallitus valmistelee sote-järjestämisratkaisun kuntaa suurempien itsehallintoalueiden pohjalta. Alueita on yhteensä enintään 19. Alueet vastaavat sote-palveluiden järjestämisestä alueellaan. Hallitus uudistaa sairaaloiden työnjakoa siten, että osa vaativasta erikoissairaanhoidosta keskitetään sosiaali- ja terveysministeriön ohjauksessa erityisvastuualueille. Kansanvaltaisuuden turvaamiseksi sote-alueita johtavat vaaleilla valitut valtuustot. Ensivaiheen rahoitusvaihtoehtoinen selvitetään rahoituksen vaihtoehdot kuntien ja/tai valtion rahoitusmallit ottaen huomioon perustuslain reunaehdot. Toisessa vaiheessa siirrytään yksikanavaiseen rahoitusmalliin huomioiden työterveyshuollon asema. Lähde: Kuntaliiton tiedote ja hallitusohjelma Yleinen taloudellinen tilanne Suomen kansantalouden lähtökohdat uudelle hallituskaudelle ovat erittäin haastavat. Suomen bruttokansantuote on supistunut jo kolmatta vuotta peräkkäin, ja kokonaisarvonlisäys on reilut 8 prosenttia pienempi kuin ennen finanssikriisiä vuoden 2007 lopussa. Lähivuosien kasvunäkymät lupaavat parhaimmillaankin vain noin yhden prosentin kasvua. Suomen vientisektori ei tunnu pääsevän kansainvälisen kasvun imuun, ja kotimarkkinat taas kärsivät vaimeasta tulokehityksestä ja sopeutustoimista. Viime vuonna bruttokansantuotteen määrä laski hieman, eli 0,1 prosenttia. Kahtena aikaisempana vuonna kansantuotteen lasku on ollut noin prosenttiyksikön voimakkaampaa. Kokonaiskysyntää ovat näinä vuosina leikanneet erityisesti yksityisten investointien ja viennin supistuminen. Suomen vienti onkin kehittynyt jo pitkään hitaammin kuin maailmankaupan kasvu. Myös yksityisen kulutuksen määrä on kehittynyt viime vuosina heikosti. Sen sijaan julkinen kulutus on kasvanut, vaikka kasvuprosentit ovatkin olleet hyvin vaimeita. 3

4 Tänä vuonna kansantalouden ei enää ennakoida supistuvan, mutta nopeaa käännettä parempaan ei ole odotettavissa. Ennakolliset tuotantoluvut alkuvuodelta ovat olleet heikkoja, sillä esimerkiksi tuotannon suhdannekuvaajan työpäiväkorjattu kehitys oli helmikuussa 0,5 prosenttia matalampi kuin edellisen vuoden helmikuussa. Loppuvuodelle odotetaan kuitenkin maltillista suhdannekäännettä. Ennustelaitokset ovat varsin yksimielisiä suhdannekäänteen ajoittumisesta loppuvuodelle ja siitä, että tänä vuonna Suomen bruttokansantuote kasvaa hieman. Kasvun odotetaan pohjautuvan lähinnä vientikysynnän ja yksityisen kulutuksen pienehköön lisääntymiseen. Kasvu jää tänä vuonna ennustelaitosten mukaan kuitenkin vain noin 0,5 prosentin tuntumaan, mikä on selvästi matalampi taso kuin mitä vuoden 2015 kasvuksi odotettiin noin puoli vuotta sitten. Ennusteita on jouduttu vetämään alaspäin, koska toteutunut talouskehitys on ollut jälleen kerran odotettua heikompaa. Ensi vuonna talouskasvun arvioidaan muuttuvan laajapohjaisemmaksi ja piristyvän, vaikka ennusteiden kasvuprosentit jäävätkin tasoltaan yhä vaatimattomiksi. Lähes kaikki suhdannelaitokset ennustavat ensi vuodelle noin 1,0 1,5 prosentin kasvua. Valtiovarainministeriön mukaan vuoden 2016 kasvuksi muodostuu 1,4 prosenttia. Vientikysynnän arvioidaan lisääntyvän noin kolmella prosentilla, ja samalla yksityiset investoinnit kääntyvät vihdoinkin kasvuun. Myös kotimaisen kysynnän rooli talouskasvun lähteenä voimistuu, kun työllisyyden heikkeneminen pysähtyy ja kuluttajien luottamus niin oman talouden kuin kansantalouden näkymiin vahvistuu. Suhdannekäänteestä huolimatta Suomen kasvuluvut ovat EU-maiden heikoimpia. Yksi syy vaimeaan talouskasvuun on Venäjän taloustilanne ja sen vaikutukset Suomen vientiin. Venäjän talous onkin lähivuodet vaikeassa suhdannekuopassa, minkä lisäksi pidemmän aikavälin kasvunäkymät ovat erittäin epävarmat Venäjän talouden ja politiikan kääntyessä entistä enemmän sisäänpäin. Talouskehitys on ollut pitkään heikkoa myös euroalueella, joka on paininut kaksoistaantumassa ja kärsinyt korkeasta työttömyydestä. Euroopan talousnäkymiä vaimentavat lisäksi jäsenmaiden heikko kilpailukyky ja korkea julkisen velkaantumisen taso. Nyt Euroopan talousnäkymät ovat aikaisempaa myönteisemmät, ja monien Suomelle tärkeiden kauppakumppaneiden talouskehitys esimerkiksi Ruotsissa ja Saksassa on ollut pirteää. Maailmantalouden kasvun veturina toimivat tällä hetkellä Yhdysvallat ja sen rinnalla Iso-Britannia. Euroopan piristynyt kasvu ei kuitenkaan välity juurikaan Suomen bruttokansantuotteeseen, sillä esimerkiksi Euroopan komission mukaan Suomen talouskasvu ensi vuonna on Euroopan heikoin. Surkeisiin kasvulukuihin vaikuttavat Venäjän tilanteen ohella erityisesti Suomen viennin rakenteeseen ja kilpailukykyyn liittyvät ongelmat. Edellytykset talouskasvun piristymiselle ovat periaatteessa nyt erinomaiset, sillä energian, erityisesti öljyn, hinta on matalalla, euron ulkoinen arvo on heikentynyt ja EKP:n rahapolitiikka elvyttävää. Myös korkotason ennakoidaan pysyvän matalana varsin pitkään. Vientisektorilla toimivien yritysten lisäksi näistä tekijöistä hyötyvät myös kotitaloudet, sillä maltillinen hinta- ja korkokehitys tukee ostovoimaa ja yksityistä kulutusta. Kuluttajahintojen 4

5 arvioidaan nousevan tänä vuonna erittäin vaimeasti, vajaat puoli prosenttia. Ensi vuonna kuluttajahintojen odotetaan nousevan noin prosentin. Talouskasvun piristymisestä huolimatta työmarkkinoiden tilanne on edelleen heikko. Työttömyysjaksojen kestot ovat pidentyneet, minkä lisäksi alueelliset ja ammatilliset erot työvoiman kysynnässä ja tarjonnassa ovat suuret. Työttömyyden odotetaan pysyvän yhä entisellä, varsin korkealla, tasollaan, vaikka talouskasvun piristymisen odotetaan kääntävän työttömien määrän vähitellen loivaan laskuun. Työllisyysasteen odotetaan pysyvän ennusteajanjakson ajan suurin piirtein ennallaan tai paranevan hieman. Kuntatalouden tilanne Vuonna 2014 kuntien ja kuntayhtymien talous pysyi edelleen tiukkana, vaikka kuntatalouden kirjanpidollinen tulos nousi selvästi positiiviseksi. Tuloksen parantumiseen vaikuttivat monet tekijät, joista merkittävin yksittäinen tekijä oli kuntien liikelaitosten yhtiöittäminen ja sen myötä lisääntyneet kertaluonteiset satunnaiset tulot. Muita tulosta parantavia tekijöitä olivat kuntien henkilöstömenosäästöt sekä kuntien tuloveroprosenttien kiristykset. Heikosta taloustilanteesta huolimatta kuntatalouden nettoinvestoinnit pysyivät edellisvuoden tasolla, eikä tulorahoitus riittänyt kattamaan nettoinvestointikuluja. Tämän vuoksi kuntatalouden velkaantuminen jatkui yhä voimakkaana, ja lainakanta nousi vuoden 2014 lopussa 16,6 mrd. euroon. Kuntien velkaantuminen on siten noin 8 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Kuntien menot Heikon taloustilanteen varjossa kuntien palkkauskustannukset kasvavat aikaisempiin vuosiin nähden varsin maltillisesti. Tänä vuonna sopimuskorotusten ja viime vuoden palkkaperinnön kustannusvaikutus on kunnissa keskimäärin noin 0,6 prosenttia. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan kunta-alan ansiotasoindeksi nousee kuluvana vuonna kuitenkin sopimuskorotusten osoittamia lukemia korkeammaksi eli 1,1 prosenttiin. Ensi vuonna ansiotasoindeksin arvioidaan pysyvän samoissa kasvulukemissa. Koko valtakunnan tasolla kunta-alan palkkasumman ennakoidaan painuvan tänä vuonna reippaasti miinukselle (-1,2 %), sillä kunnallisten liikelaitosten ja ammattikorkeakoulujen yhtiöittämisten myötä näiden yhtiöiden henkilöstö- ja muut toiminnot siirtyvät kuntatalouden tulo- ja menoennusteiden ulkopuolelle. Muutokset vähentävät kuntatalouden henkilöstön määrää ja pienentävät kuntatalouden palkkasummaa arviolta noin 300 miljoonalla eurolla. Yhtiöittämiset vaikuttavat myös muihin palkkaus- ja vuosikustannuksiin, poistoihin sekä esimerkiksi investointimenoihin vuonna Kuntien arvioidaan myös jatkavan omia säästötoimiaan ja sopeuttavan henkilöstömenojaan kuluvana vuonna. Valtaosa sopeutuksesta tehdään hyödyntämällä luonnollista poistumaa, vähentämällä sijaisten ja määräaikaisten käyttöä sekä järjestelemällä töitä uudelleen. Väestön ikääntyminen lisää kuntatalouden sosiaali- ja erityisesti terveyspalvelujen kysyntää. Kuntatalouden kehitysarviossa ikärakenteen muutoksen arvioidaan kasvattavan palvelujen tarvetta vajaalla prosenttiyksiköllä vuosittain. Palkkakustannusten kehittyessä maltillisesti palvelujen kysynnän kasvu purkautuu väistämättä ostopalveluiden kasvuksi. Ostopalvelut ovatkin lisääntyneet 2000-luvulla voimakkaasti. Tänä vuonna ostojen kasvun arvioidaan notkahtavan liikelaitosten yhtiöittämisten vuoksi alle yhteen 5

6 prosenttiin, mutta sen jälkeen ostojen ennakoidaan lisääntyvän jälleen reippaasti, arviolta 4,6 prosenttia vuodessa. Yhteenvetona voidaan todeta, että kuntien kustannuspaineet pysyvät hyvin maltillisina vaimeiden talousnäkymien alla. Kunta-alan kustannustaso kohosi vuonna 2014 peruspalvelujen hintaindeksillä mitattuna vain 0,8 %, kun se sitä edellisenä vuonna oli 1,8 prosenttia. Tätä ennen peruspalvelujen hintaindeksi liikkui useana vuonna 2-3 prosentin tuntumassa. Tänä vuonna peruspalvelujen hintaindeksillä mitatun kustannustason arvioidaan pysyvän noin prosentin tuntumassa. Vuodelle 2016 ennakoidaan noin 1,2 prosentin kustannustason nousua. Kuntien tulot vuosina Kuntien verotulojen kehitys on kärsinyt voimakkaasti heikosta talouskasvusta ja nousevasta työttömyydestä. Lisäksi kuntien verotuloihin vaikuttavat myös hallituksen päätökset veroperusteista ja kuntien omat päätökset veroprosenteista. Viime vuonna kuntien verot yhteensä kasvoivat 2,5 prosenttia. Kunnallisvero lisääntyi vain 1,3 prosenttia, kun taas yhteisövero ja kiinteistövero kasvoivat noin 11 prosentilla. Kiinteistöveron voimakkaan kasvun taustalla vaikuttivat muun muassa päätökset kiinteistöjen verotusarvojen korotuksista. Tänä vuonna kansantalouden tilinpidon mukainen palkkasumma kasvaa hieman edellisvuotta ripeämmin, mutta siitä huolimatta palkat lisääntyvät vain noin 1,5 prosenttia. Eläketulot kasvavat noin 3,3 prosenttia väestön ikärakenteen muuttuessa ja eläkeikäisten määrän kasvaessa nopeasti. Myös työttömyyskorvausten määrä kasvaa yhä ripeästi. Yhteensä ansiotulojen arvioidaan lisääntyvän tänä vuonna 2,0 prosenttia. Kuntatalousohjelman tuloennusteen mukaan kuntien verotulot yhteensä kasvavat tänä vuonna 1,9 prosenttia. Kunnallisveron samaa suuruusluokkaa oleva vaimea kasvu johtuu muun muassa kunnallisverotuksen vähennyksiin, kuten kunnallisverotuksen eläketulovähennykseen ja perusvähennykseen, tehdyistä korotuksista. Vuoden alussa noin kolmannes kunnista nosti tuloveroprosenttiaan, minkä seurauksena kuntien verotulot lisääntyivät noin 100 miljoonalla eurolla. Kuntien kiinteistöveron ennakoidaan sen sijaan jatkavan tänä vuonna reipasta kasvua. Lakisääteisistä kiinteistöveroprosenttien ylä- ja alarajojen korotuksista aiheutuvat lisätulot eivät kuitenkaan vahvista kuntataloutta, sillä viime vuoden kehysriihessä tehtyjen päätösten mukaisesti nämä tulot vähennetään kuntien valtionosuuksista. Kuntien jako-osuus yhteisöveron tuotosta on tänä vuonna 36,87 %, sillä työmarkkinatuen rahoitusvastuun siirtoa kompensoidaan kunnille kuntien yhteisöveron kautta. Kuntatalousohjelman tuloennusteessa kuntien yhteisöveron ennakoidaan supistuvan jonkin verran, mutta viimeisin kehitys näyttäisi kääntävän yhteisöveron tuoton tänä vuonna plussan puolelle. Vuonna 2016 ansiotulojen kasvuvauhti pysyy lähes ennallaan, kasvun jäädessä kuitenkin hieman kahden prosentin alle. Palkkasumma nousee edelleen vaimeasti, sillä sopimuspalkkojen arvioidaan kehittyvän maltillisesti. Myös eläketulojen kasvu jatkaa ensi vuonna tutulla reilun kolmen prosentin kehitysurallaan. Sen sijaan työttömyyskorvausten arvioidaan supistuvan työttömyyden kääntyessä hienoiseen laskuun. 6

7 Ansiotulojen maltillinen kasvu pitää kunnallisveron tilitykset pienessä kasvussa vuonna Tässä vaiheessa tuloveroperusteisiin ei ole tehty inflaatiota tai ansiotason nousua vastaavia tarkistuksia tai muita tuloverotuksen tasoa muuttavia veroperustemuutoksia. Kunnallisvero kasvaa tällöin 2,8 prosenttia. Mitä todennäköisimmin ainakin pieni- ja keskituloisten tuloverotukseen tullaan tekemään myös tällä hallituskaudella kevennyksiä. Jos tällaisia muutoksia tehdään, ne vähentävät suoraan kuntien verotuottoja. Sen vuoksi on tärkeää, että kaikki kuntatalouden epätasapainoa aiheuttavat veropäätökset tullaan kompensoimaan kunnille. Määräaikainen kuntien yhteisövero-osuuden viiden prosenttiyksikön korotus päättyy vuonna 2016, jos sen jatkamisesta ei tehdä hallitusneuvotteluissa uutta päätöstä. Kuntatalousohjelmassa oletetaan, että kuntien yhteisövero-osuus on ensi vuonna 30,92 prosenttia. Luku kuitenkin luonnollisesti tarkentuu uusien päätösten ja tarkentuneiden tilitystietojen myötä. Kuntatalousohjelman ennusteessa on lähdetty siitä, että kunnille tilitetään yhteisöveroa vuonna 2016 kokonaisuudessaan 1,3 miljardia euroa. Kiinteistöveron arvostuksiin tai veroperusteisiin ei oleteta erityisiä muutoksia vuodelle Tilitysten määrä pysyisi tällöin suurin piirtein tämän vuoden tasolla. Yhteensä kuntien ensi vuoden verotulot lisääntyvät kuntatalousohjelman kehitysarvion mukaan 2 prosenttia. Kuntatalousohjelmassa ennakoidaan, että kuntien verotulot ja valtionosuudet kasvavat tänä vuonna vain aavistuksen viime vuotta ripeämmin. Esimerkiksi peruspalvelujen valtionosuutta pienentää jo aikaisemmin tehty päätös leikata kuntien valtionosuuksia 188 milj. eurolla. Ennustetulla tulo- ja menokehityksellä kuntatalous painuu kuluvana ja ensi vuonna alijäämäiseksi. Investoinnit huomioiva toiminnan ja investointien rahavirta painuu ennusteessa jo noin 1,8 mrd. euroa alijäämäiseksi. Kuntatalousohjelmassa painotetaankin, että kuntatalouden tasapainottaminen ja vakauttaminen edellyttää mittavia kuntataloutta vahvistavia toimenpiteitä. Lähde: Kuntaliiton tiedote (Tiedote on tehty ennen hallitusohjelmaa valtiontalouden kehyksen pohjalta. Hallitusohjelman mukaan valtion menot vuonna 2019 on 1,2 mrd. euroa pienemmät kuin em. kehyksessä.) VUODEN 2016 TALOUSARVIO JA VUOSIEN TALOUSSUUNNITELMA Talousarvio ja taloussuunnitelma laaditaan siten, että kunnan asukkaiden tarvitsemat lakisääteiset peruspalvelut voidaan järjestää. Vuoden 2014 tilinpäätöksessä taseessa on enää 2,9 milj. euroa ylijäämää. Vuoden 2015 talousarvio on noin 1,2 milj. euroa alijäämäinen. Toteutuva alijäämä vähentää em. taseen ylijäämää. Talousarvion tavoitteena on vakaan talouden turvaaminen ja vuosikatteen saaminen vähintään poistojen tasolle, jotta alijäämän kertyminen saadaan katkaistua. Investoinnit eivät saa aiheuttaa hallitsematonta käyttökustannusten ja lainamäärän nousua. Organisaatio Vuoden 2015 talousarvion yhteydessä hyväksyttiin eräänä talouden tasapainottamistoimenpiteenä vesilaitoksen yhtiöittäminen kunnan omaksi yhtiöksi. Selvitystä asiasta tehdään parhaillaan ja päätös siitä, yhtiöitetäänkö vesilaitos, tehdään syksyllä Vuonna 2016 ei ole tulossa muutoksia kunnan organisaatiorakenteeseen. 7

8 Vuoden 2016 talousarvio on vertailukelpoinen vuoden 2014 tilinpäätökseen ja vuoden 2015 talousarvioon. Mynämäen kuntakonserniin kuuluvat tytäryhteisöt ovat Mynämäen Teollisuuskiinteistö Oy ja Kiinteistö Oy Mynäjoki. Konserniin kuuluvat kuntayhtymät ovat Perusturvakuntayhtymä Akseli, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, Varsinais-Suomen erityishuoltopiiri, Varsinais-Suomen Liitto, Raision seudun koulutuskuntayhtymä ja Vakka-Suomen Media Osuuskunta. Vuoden 2016 talousarviossa tulee asettaa tavoitteet ainakin Mynämäen Teollisuuskiinteistö Oy:lle sekä Perusturvakuntayhtymä Akselille. Talousarvion rakenne Kunnanvaltuusto on 2006 hyväksynyt kunnan toiminta-ajatuksen, vision ja strategiset päämäärät. Strategia päivitettiin vuoden 2014 talousarvion laadinnan yhteydessä. Vuoden 2016 talousarviosta alkaen talousarvion rakennetta muutetaan siten, että tavoitteet on paremmin johdettu kunnan strategiasta. Kunnanhallituksen neuvottelukunta on käsitellyt talousarvion rakenteen muutoksen ja oikeuttanut viranhaltijat jatkamaan asian valmistelua. Hallintokunnat asettavat toiminnalliset tavoitteet niin, että ne on suoraan johdettu koko kunnan strategisista tavoitteista. Taloutta ja henkilöstöä koskevat tavoitteet asettaa vain yleishallinto. Pohjalomake on liitteenä 1 (mallina Yleishallinto-tulosalue) Huomiota on edelleen kiinnitettävä tavoitteiden mitattavuuteen. Tavoitteet on asetettava niin, että ne kuvaavat palvelutuotantoa ja ovat luotettavasti mitattavissa ja edelleen osavuosiraportissa ja tilinpäätöksessä raportoitavissa. Talousarviossa ja -suunnitelmassa on myös määriteltävä toimintaa kuvaavat oleelliset suoritteet ja tunnusluvut. Talousarvion sitovuus Vuodesta 2014 alkaen talousarvio on ollut bruttositova. Myös vuoden 2016 talousarvio ja vuosien taloussuunnitelma on tulosaluetasolla bruttositova. Taloushallintoyksikkö ja vesihuoltolaitos ovat taseyksikköjä ja siten edelleen nettositovia. Taloushallintoyksikön määrärahat sisältyvät Yleishallinto-tulosalueen määrärahoihin. Vesihuoltolaitoksen määrärahat sisältyvät Kunnallistekniikka-tulosalueen määrärahoihin. Sitovuustaso on liitteenä 2. Verotulot Alla oleva ennuste on viimeisin eli huhtikuussa Kuntaliitolta saatu veroennustekehikko. Kehikossa ei siten ole huomioitu uuden hallitusohjelman vaikutusta. Hallitusohjelman mukaan väliaikainen kuntien yhteisövero-osuuden 5 %-yksikön korotus ei jatku enää vuonna Muutos vähentää Mynämäen yhteisöveron tuottoa arviolta usealla kymmenellä tuhannella eurolla. Hallitusohjelman mukaan kiinteistöveron ala- ja ylärajoja korotetaan maltillisesti. Korotusten vaikutusta Mynämäen kiinteistöveron tuottoon on vaikea arvioida. Yleinen kiinteistöveroprosentti on alarajalla, joten alarajan nosto esim. 0,10 %-yksiköllä lisää verotuloja noin euroa. Muut kiinteistöveroprosentit eivät ole ala- eikä ylärajalla. 8

9 Hallitusohjelman mukaan veroperusteisiin tehtävien muutosten verotuottovaikutukset kompensoidaan kunnille. Käytännössä muutokset ovat mm. verovähennysten lisäyksiä. Kuntakohtaiset kehikot päivitetään seuraavan kerran todennäköisesti elokuussa ja tarvittaessa vielä syys-lokakuun vaihteessa. Sivulla 10 oleva vuoden 2016 tuloslaskelma on laadittu siten, että Mynämäen kunnan tuloveroprosentti on 20,50 %. Alla oleva kehikko on laskettu veroprosentin 20,50 %:n mukaan. Tuloslaskelmassa verotulot on arvioitu kehikon mukaisiksi. Mynämäen kunnan efektiivinen veroaste vuonna 2015 on 14,38 %. Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti vuonna 2015 on 19,84 %. Valtionosuudet Hallitusohjelman kirjausten vaikutuksia valtionosuuksiin on tässä vaiheessa mahdotonta arvioida. Kuntaliiton laskelman (ennen hallitusohjelmaa) mukaan Mynämäen valtionosuudet vuonna 2016 ovat noin 16,2 milj. euroa, mikäli kuntien ja valtion välinen kustannusten jaon tarkistus toteutuisi tuolloin tiedossa olleen mukaisesti. Jos kustannusten jaon tarkistus ei toteudu, valtionosuudet ovat Kuntaliiton arvion mukaan noin 15,7 milj. euroa. Viime vuosina tehtyjen peruspalvelujen valtionosuuden leikkausten vaikutus on seuraava (Kuntaliiton arviolaskelma syksyllä 2014): Leikkaukset hallitusohjelma 2011, M kehysriihi 2012, M kehysriihi 2013, M kehysriihi 2014, M leikkaukset yhteensä, M leikkaukset, /asukas 118,00 141,00 206,00 Uuden kuntalain säännökset alijäämän kattamisesta 9

10 Uuden kuntalain momentin mukaan taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Kunnan tulee taloussuunnitelmassa päättää yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla alijäämä mainittuna ajanjaksona katetaan. Uuden kuntalain 148 :n siirtymäsäännöksen mukaan edellä 110 :n 3 momentissa säädettyä velvollisuutta kattaa kunnan taseeseen kertynyt alijäämä sovelletaan ensimmäisen kerran tilikauden 2015 tilinpäätöksessä taseeseen kertyneeseen alijäämään. Sen estämättä, mitä 110 :n 3 momentissa säädetään velvollisuudesta kattaa kunnan taseeseen kertynyt alijäämä, alijäämän tulee olla katettu viimeistään tilikauden 2022 tilinpäätöksessä, jos kunnan taseeseen kertynyt alijäämä on tilikauden 2015 tilinpäätöksessä yli 500 euroa asukasta kohden. Tämän lain voimaan tullessa voimassa olleen kuntalain 65 :n 3 momentin säännöksiä taloussuunnitelman yhteydessä alijäämän kattamiseksi päätetyistä yksilöidyistä toimenpiteistä sovelletaan vuoden 2016 loppuun. VUODEN 2016 TALOUSARVION RAAMI Mynämäen kunnan toimintakate on kasvanut vuoteen 2011 verrattuna seuraavasti: Suunnitelmakaudella menojen kasvuvauhti ei voi olla samalla tasolla. Talouden tasapainottamiseksi palvelutuotannon rakenteita on tehostettava ja otettava käyttöön uusia toimintamalleja. Valtuuston iltakoulussa esille tuodut rakenteelliset muutokset valmistellaan siten, että päätökset tehdään alkusyksystä 2015 ja niiden vaikutus huomioidaan vuoden 2016 talousarviossa ja vuosien taloussuunnitelmassa. Edellä kerrotuilla laskentaperusteilla koko kunnan vuoden 2016 tuloslaskelma on seuraava: 10

11 Tilikauden tulos on euroa alijäämäinen. Talousarvioraamia ei anneta tulosaluekohtaisesti. Jokaisen lautakunnan talousarvioesityksessä bruttomenojen tulee olla vähintään 2 % eli yhteensä euroa pienemmät kuin vuoden 2015 talousarviossa. Lautakuntien tulee esittää toimenpiteet, joilla talous saadaan tasapainoon. Toiminnalliset muutokset tulee huomioida koko suunnitelmakaudella Edellä mainitulla 2 %:n säästölläkään vuosikate ei riitä kattamaan poistoja ja talousarvio tulee olemaan alijäämäinen. TALOUSARVION LAADINTAOHJEET Lautakunnat laativat talousarvioehdotuksen valtuustoon nähden sitovista eristä eli tulosalueittain sekä taseyksikköinä olevista taloushallintoyksiköstä ja vesihuoltolaitoksesta. Mikäli vesihuoltolaitos päätetään yhtiöittää, talousarvioesitys muutetaan erikseen sen mukaisesti. Muutokset tilikarttaan Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston ohjeen mukaisesti tilikartta muuttuu joiltakin osin vuoden 2016 alusta. Muutokset ovat laadintaohjeen liitteenä 3. Vanhoille tileille ei saa enää budjetoida (pääsy niille on estetty). Budnettissä näkyvät myös vanhat tilit ja niille aiemmin budjetoidut summat, joiden avulla voi hahmottaa uusille tileille budjetoitavia summia. Toimintatuotot Kunnan päätettävissä olevia asiakasmaksuja korotetaan vähintään yleisen kustannustason nousun mukaan. Lautakunnat päättävät itsenäisesti maksujen korotuksista. Hallitusohjelman mukaan päivähoitomaksuja korotetaan nostamalla nykyisiä maksuja tai uudella ylimmällä maksuluokalla. Lain muutokset tulevat voimaan aikaisintaan elokuusta Koululaisten ap/ip-toiminnan maksujen enimmäismäärän mahdollinen korotus tuo lisää tuloja. Kunnat päättävät itse maksun suuruuden enimmäisrajan puitteissa. Lakimuutos tulee voimaan aikaisintaan Edellä mainittujen vaikutus tuottoihin vuonna 2016 jäänee aika pieneksi. Perusturvakuntayhtymä Akselin perustamisen myötä kunta ei enää päätä perusterveydenhuollon, vanhustenhuollon ja sosiaalitoimen asiakasmaksuista. Hallintokunnat syöttävät toimintatuotot vain vuoden 2016 osalta. Taloushallintoyksikkö tallentaa kaikki suunnitelmavuosien tiedot keskitetysti. Aikataulu on jäljempänä Muut toimintakulut -kohdassa. Toimintamenot 11

12 Palkat Henkilöstön määrässä on hyödynnettävä luonnollinen poistuma. Sijaisten käyttö on rajoitettava minimiin. Nykyiset virka- ja työehtosopimukset ovat voimassa saakka. Kesäkuun puolivälissä sovitun palkkaratkaisun mukaan palkkoja korotetaan 16 euroa/kk tai vähintään 0,43 %. Kustannusvaikutus vuonna 2016 on 0,54 %. Suunnitelmavuosien sopimuskorotuksista ei ole vielä tietoa. Suunnitelmakaudella budjetoidaan palkankorotukset seuraavasti: 2016: + 0,5 % 2017: + 0,5 % vuoteen 2016 verrattuna 2018: + 0,5 % vuoteen 2017 verrattuna Nykyiset palkkatiedot saa Web-AGS-raportista, johon kaikilla esimiehillä on käyttöoikeudet. Hallintokunnat syöttävät PALKKASUUNNITTELU-osiota käyttäen palkkamenot Budnettiin vain vuoden 2016 osalta. Palkkamenoja ei voi syöttää muuten kuin käyttämällä palkkasuunnittelua. Suunnitelmavuosien palkat tehdään keskitetysti taloushallintoyksikössä. Palkkasuunnittelussa on vuoden 2015 talousarvion laadinnassa syötetyt henkilöt ja palkkatiedot. Hallintokuntien tulee korjata henkilöstömuutokset ja tallentaa palkat. Palkat nousevat joiltakin osin alkaen. Uudet tiedot ovat Web-AGS:ssä alkaen (jolloin maksetaan ensimmäiset korotetut palkat). Ohje palkkasuunnittelun käyttöön on liitteenä 4. Vuoden 2015 tietojen tulee olla Budnetissa mennessä. Sen jälkeen suunnitelmavuosien korotus tehdään keskitetysti taloushallintoyksikössä. Suunnitelmavuosien tiedot ovat käytettävissä alkaen. Budnettiin voi syöttää tietoja muillekin kuin palkkatileille em. aikana. Sosiaaliturva- ja eläkevakuutusmaksut Vuoden 2016 sosiaaliturva- ja eläkemaksuprosentit eivät ole vielä tiedossa (pl. työttömyysvakuutusmaksu). Budnetissä on nyt oletuksena vuodelle 2016 samat prosentit kuin vuonna Prosentit ovat alla olevassa taulukossa. Palkkaratkaisun yhteydessä on sovittu, että työnantajien työttömyysvakuutusmaksua korotetaan 0,5 %-yksiköllä. Muutos on huomioitu alla olevassa taulukossa. Taloushallintoyksikkö syöttää Budnettiin kaikki eläkemenoperusteiset ja varhe-maksut keskitetysti. Muut palkkojen sivukulut Budnetti laskee automaattisesti. Kuntatyönantajan sotumaksut, % Sairausvakuutusmaksu 2,08 % Työttömyysvakuutusmaksu 3,19 % ei luottamustoimista 12

13 KuEL-maksu 17,20 % ei luottamustoimista Tapaturmavakuutusmaksu 0,540 % ei luottamustoimista Ryhmähenkivakuutusmaksu 0,058 % Kuntatyönantajamaksut yhteensä 23,068 % Opettajien eläkemaksu (VaEL) 21,87 % Kansaneläkemaksu poistui kunnilta alkaen kokonaan. Muut toimintamenot Kaikkien toimintamenojen budjetoinnissa noudatetaan 2 %:n säästövelvoitetta. Hallintokunnat budjetoivat toimintamenot (samoin kuin palkat) vuoden 2016 osalta mennessä. Tämän jälkeen taloushallintoyksikkö tallentaa keskitetysti suunnitelmavuosien tulot ja menot mennessä. Osastopäälliköt tarkistavat suunnitelmavuosien tulot ja menot ja ilmoittavat mahdolliset korjaukset mennessä taloushallintoyksikölle Taloushallintoyksikkö korjaa tiedot keskitetysti ja tarkistetut tiedot ovat käytettävissä alkaen. Investoinnit Tekninen osasto budjetoi investoinnit talousarvion käsittelyä varten excel-taulukolla. Investoinnit syötetään Budnettiin vasta sen jälkeen, kun kunnanvaltuusto on hyväksynyt talousarvion. Sisäiset erät Sisäisen laskutuksen menot ja tulot sisällytetään ko. yksiköiden määrärahoihin ja tuloarvioihin. Sisäiset erät on jo talousarviovaiheessa kyettävä erottamaan ulkoisista tapahtumista, jotta ulkoinen tuloslaskelma pystytään esittämään. Sisäisten erien hinnoista on osastojen sovittava etukäteen. Kaikki sisäiset erät koko suunnitelmakaudelle tallennetaan taloushallintoyksikön toimesta keskitetysti Budnettiin. Hallintokunnat eivät siis itse tallenna sisäisiä eriä. Budnetissä koodin 2 (sisäiset erät) käyttö on sallittu ainoastaan taloushallintoyksikölle. Taseyksikkönä toimivan taloushallintoyksikön Mynämäen kunnalle myymien palvelujen määräraha budjetoidaan Yleishallinto-tulosalueelle. Hallintokuntien talousarvioesitysten tulee sisältää 1. Käyttötalouden tuloarviot ja määrärahat sekä toiminnalliset tavoitteet, mittarit ja henkilöstömäärä talousarvion sitovuustason mukaisesti liitteen 1 lomakkeella. Sitovuustaso on liitteenä Henkilöstösuunnitelma tulosalueittain vuosille Esitykset toimenpiteistä, joilla talous saadaan tasapainoon 4. Investointiosan laatii tekninen osasto osastojen on laadittava investointiehdotukset ja esitettävä ne tekninen johtaja Timo Ojalle niin pian kuin mahdollista ja viimeistään mennessä pienhankintarajan ( ) ylittävät hankintamenot kirjataan investointiosaan. 13

14 jokaisesta pienhankintarajan ylittävästä investointikohteesta on laadittava hankesuunnitelma (hankesuunnitelmalomake liitteenä 5). Lautakuntien talousarvioesitykset ja kaikki talousarvioon ja -suunnitelmaan liittyvät asiat (mm. käyttösuunnitelmat myöhemmin) kirjataan Dynastiaan asianumerolla Tunnuslukuja laskettaessa käytetään asukaslukuna 7900 (asukasluku oli 7879). 14

15 AIKATAULU TEHTÄVÄT Pvm VASTUUHENKILÖT Osastojen ja Akselin on tehtävä investointiehdotukset tekniselle lautakunnalle Laadintaohje käsitellään johtoryhmässä heti kun mahdollista ja viimeistään mennessä osastopäälliköt, Akseli johtoryhmä Sisäiset erät taloushallintoon (excel-pohjilla) mennessä tilalaitos Talousarvioraami käsitellään kunnanhallituksessa Lomakepohjat valmiina K-asemalla alkaen hallintojohtaja Sisäiset erät v Budnetissa pääkirjanpitäjä Budnetti avataan käyttäjille pääkirjanpitäjä ja hallintojohtaja Vuoden 2016 kaikki tulot ja menot Budnetissä osastot Vuosien kaikki tulot ja menot keskitetysti Budnetissä Vuosien tietojen tarkistus Tarkistetut tiedot käytettävissä pääkirjanpitäjä ja hallintojohtaja osastopäälliköt Lautakuntien esitykset TA mennessä osastopäälliköt Kunnanvaltuuston iltakoulu kunnanjohtaja ja osastopäälliköt Kunnanhallituksen iltakoulu ja käsittely Kunnanhallituksen käsittely kunnanjohtaja ja osastopäälliköt Veroprosentit valtuustoon Kunnanvaltuusto käsittelee talousarvion Lisätietoja: hallintojohtaja Marja Kärkkäinen, puh: Liite 1 Talousarviorakenne Liite 2 Talousarvion sitovuus Liite 3 Tilikarttamuutokset Liite 4 Palkkasuunnittelu -osion käyttöohje Liite 5 Investointien hankesuunnitelma 15

16 Kunnanhallitus Liite 1 Tulosalue Tilivelvolliset Toiminta-ajatus Yleishallinto kunnanjohtaja Seija Österberg hallintojohtaja Marja Kärkkäinen X Toiminta suunnitelmakaudella X Sitovat taloudelliset tavoitteet Excel-taulukko Sitovat toiminnalliset tavoitteet Strateginen tavoite = pitkän aikavälin tavoite Tavoitteet 2016 Toteuma Kunnan kehitystä edistävä yhdyskuntarakenne Elinvoimainen kuntakeskus ja kyläkeskukset Asukasluvun kasvu Kriittiset menestystekijät pitkäjänteinen ja strateginen maankäytönsuunnittelu/maapoliittinen ohjelma kehittämistä tukeva, joustava kaavoitus olemassa olevan infrastruktuurin tehokas hyödyntäminen monipuolinen tontti- ja asuntotarjonta kylien omaehtoinen kehittäminen/ kyläsuunnitelmat dynaaminen kuntamarkkinointi Kunnan elinvoimaisuutta tukeva elinkeinopolitiikka Työpaikkaomavaraisuuden kasvattaminen Kriittiset menestystekijät elinkeino-ohjelman toteuttaminen elinkeinoelämän tarpeita tukeva maapolitiikka TSekin ja Potkurin yrityspalvelujen tunnettavuuden lisääminen ja tehokas hyödyntäminen Hinku-kunnan imagon hyödyntäminen markkinoinnissa ja elinkeinotoiminnassa (lähienergia, 16

17 lähiruoka, hankinnat) Tehokas ja toimiva palvelurakenne Kriittiset menestystekijät uudistuvat toimintatavat / toimintojen kriittinen arviointi ja jäntevä päätöksenteko eri toimijoiden selkeät roolit toimiva konserniohjaus / kuntayhtymien toiminta ei ylitä kunnan taloudellista kantokykyä kiinteistöjen/toimitilojen tehokas käyttö toimiva yhteistyö kuntien ja 3. sektorin kanssa omaa toimintaa tukevat ostopalvelut ennaltaehkäisevien palvelujen merkityksen ymmärtäminen hankerahoituksen käyttäminen kehittämistyössä kuntalaisten/yhdistysten omaehtoisen työn tukeminen Tasapainoinen talous Kriittiset menestystekijät vuosikate kattaa vähintään poistot veroprosentit eivät ylitä lähialueen keskiarvoja investoinnit pääosin omarahoituksella lainamäärä pysyy alle valtakunnan keskiarvon Tavoitteisiin sitoutunut ja ammattitaitoinen henkilökunta Kriittiset menestystekijät henkilöstöstrategian mukainen toiminta: johtamiskulttuurin kehittäminen henkilöstön osaaminen ja ammattitaito positiivinen työnantajakuva henkilöstön jaksaminen ja työhyvinvointi yhteistyön lisääminen ja tehostaminen 17

18 TALOUSARVION SITOVUUSTASO Liite 2 KÄYTTÖTALOUSOSA Käyttötalousosa on valtuustoon nähden bruttositova tulosaluetasolla, paitsi Taloushallintoyksikkö ja Vesihuoltolaitos, jotka ovat taseyksikköinä nettositovia valtuustoon nähden. KUNNANHALLITUS Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta Yleishallinto - Taloushallintoyksikkö (taseyksikkö, nettositova) Perusturvakuntayhtymä Akseli Erikoissairaanhoito ja ympäristöterveydenhuolto KASVATUS- JA SIVISTYSLAUTAKUNTA Sivistystoimen hallinto Varhaiskasvatus Opetustoimi Kulttuuri- ja vapaa-aikatoimi TEKNINEN LAUTAKUNTA Teknisen toimen hallinto Tilalaitos Kunnallistekniikka Vesihuoltolaitos (taseyksikkö, nettositova Rakennusvalvonta ja ympäristötoimi TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosassa valtuustoon nähden sitovia eriä ovat Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut (netto) INVESTOINTIOSA Investointiosassa valtuustoon nähden sitovia eriä ovat Kiinteä omaisuus nettomääräisenä Talonrakennus (kohteittain > ) Infrastruktuuri Vesihuoltolaitos Irtain omaisuus nettomääräisenä RAHOITUSOSA Rahoitusosassa valtuustoon nähden sitova erä on lainakannan muutokset 18

19 TILIKARTTAMUUTOKSET ALKAEN Liite POISTUVAT TILIT 3224 TÄYSKUSTANNUSMAKSUT VAKUUTUSYHTIÖILTÄ 4340 TOIMISTO-, PANKKI- JA ASIANTUNTIJAPALVELUT 4345 ATK-PALVELUT 4360 POSTI- JA TELEPALVELUT UUDET TILIT ALKAEN TILI 3225 VAKUUTUSYHTIÖIDEN VAHINKOVAKUUTUSKORVAUKSET Tähän kuuluu vakuutusyhtiöltä vahinkovakuutussopimusten perusteella saadut korvaukset henkilö- ja omaisuusvahingoista. Haittakorvaukset, jolloin saadaan korvaus toiminnan keskeytymisestä, eikä vakuutuskorvausta voida kohdistaa menoihin. Yleensä vahingonkorvaukset ovat kuitenkin luonteeltaan menonoikaisua. TILI 3228 TUET JA AVUSTUKSET KUNNILTA JA KUNTAYHTYMILTÄ Toisilta kunnilta ja ky:iltä saadut tuet ja avustukset. Esim. ky:n jäsenkunnalta erikseen perimät maksuosuudet lainan korkoon. Esi sisällä: kunnan ja ky:n sisäisiä avustuksia (esim. omalle liikelaitokselle) ei kirjata lainkaan käyttötalouteen. TILI 3329 TUET JA AVUSTUKSET SOSIAALITURVARAHASTOILTA (mm. KELA) Tähän kuuluvat kaikki Kelalta saadut tuet ja avustukset, mm. Kelan korvaukset kunnalle/kuntayhtymälle oman henkilöstön työterveyshuollon järjestämisestä ja sairaankuljetuksesta. TILI 4341 TOIMISTO- JA ASIANTUNTIJAPALVELUT TILI 4342 ICT-PALVELUT ICT-palveluihin kirjataan tietotekniikka-, tietojärjestelmä, tietoliikenneja televiestintäpalvelut. Tähän kuuluvat mm. Kiinteän puhelinverkon palvelut Langattoman verkon telepalvelut Satelliittiviestintäpalvelut Tietokoneiden ohjelmointi- ja konsultointipalvelut Tietojenkäsittely- ja Internet-palvelinpalvelut Verkkoportaalit Palvelinympäristöjen ylläpitopalvelu Varmistus- ja tallennuspalvelut Tietohallintopalvelut Sovelluspalvelut TILI 4346 RAHOITUS- JA PANKKIPALVELUT Rahoitus- ja pankkipalveluihin kirjataan rahoituksen välittämiseen ja sijoitustoimintaan liittyvät palvelut, peruspankkipalvelut, talletus- sekä lainapalvelut. TILI 4361 POSTI- JA KURIIRIPALVELUT Ns. fyysiset logistiikkapalvelut. Postin yleispalvelut ja muut posti-, jakelu- ja kuriiripalvelut. TILI 4443 TYÖVOIMAN VUOKRAUS Ky:n ulkopuolelta vuokrattua työvoimaa. Työllistetyt henkilöt ovat työsuhteessa työvoimaa vuokralle antavaan yritykseen. Työvoiman vastaanottavat yksiköt huolehtivat vuokratyöntekijöiden työnjohdosta ja valvonnasta. 19

20 Vuoden 2016 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman laadintaohjeet Liite 4 Pikaohje Budnetin palkkasuunnitteluun selaimena tulee käyttää Internet Exploreria sivun 2 kuva on aloitussivu, joka aukeaa, kun Budnettiin kirjautuu sivulla 3 on kuva, jossa tehtävät valinnat palkkasuunnittelu kustannuspaikka päivittyy automaattisesti, jonka jälkeen valitaan haluttu kustannuspaikka laatikosta ja valitaan Aja raportti sivulla 4 on kuva valinnan (Aja raportti) jälkeen avautuvasta palkkasuunnitteluikkunasta, johon syötetään valitulle kustannuspaikalle kuuluvat työntekijät kukin omalle rivilleen tili (vakinaiset kk-palkat 4000, tunti- ja urakkapalkat 4003 jne.) nimi vakanssi (tehtävänimike) kk-palkka eli työntekijän kokonaispalkka (= teht.koht. palkka, kokemuslisät ja henk.koht.lisät) + sovittu palkkojen korotus 0,5 % yks % eli kuinka suuri osuus työntekijän palkasta menee valitulle kustannuspaikalle (valitaan 100 %, jos koko palkka ko. kust.paikalle kk eli työskentelykuukausien lukumäärä (vakituisella 12) L% eli lomarahaprosentti suositellaan käytettäväksi kaikilla 6 % ellei ole tiedossa, että ko. työntekijällä on tuota alempi lomarahan määräytymisprosentti (KVTES luku IV Vuosiloma 5 ja 18 ) valitaan talleta ja syötetään seuraavan työntekijän tiedot ko. kustannuspaikalle lisäohjeita saa Budnetin käyttäjän ohjeesta sivulta 20 alkaen 16

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 SIIKAJOEN KUNTA Kunnanhallitus 24.8.2015 TALOUSARVION 2016 SEKÄ VUOSIEN 2017 2018 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAN VALMISTELU- JA KÄSITTELYAIKATAULU Yleistä Palkat Kunnanhallitus

Lisätiedot

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus Toimielimet SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA Yleinen taloudellinen tilanne Suomen bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Vuoden 2015 talousarvion ja. vuosien 2016 2017 taloussuunnitelman. laadintaohjeet

Vuoden 2015 talousarvion ja. vuosien 2016 2017 taloussuunnitelman. laadintaohjeet Vuoden 2015 talousarvion ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelman laadintaohjeet Kunnanhallitus 23.6.2014 227 VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Talouden kehityksestä

Lisätiedot

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio 9.9.2015 Minna Punakallio Bruttokansantuotteen volyymin muutos ed. neljänneksestä, % 9.9.2015 Minna Punakallio Työmarkkinoiden

Lisätiedot

Talousarviokirja on toimitettu osastopäälliköille paperiversiona. Talousarviokirja löytyy Dynastystä asianumerolla 647/2014.

Talousarviokirja on toimitettu osastopäälliköille paperiversiona. Talousarviokirja löytyy Dynastystä asianumerolla 647/2014. MYNÄMÄEN KUNTA Kh 19.1.2015 1 Vuoden 2015 talousarvion täytäntöönpano-ohjeet Talousarvio Talousarvion käsittelyä, hyväksymistä, velvoittavuutta, sisältöä ja rakennetta sekä talousarvioperiaatteita koskevat

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET TALOUDEN KEHITYS Ohjeet vuoden 2016 talousarvion valmistelua varten joudutaan edelleen antamaan erittäin epävarman taloustilanteen

Lisätiedot

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET Suunnittelun aikataulu Toimialat jättävät esityksensä kunnanhallitukselle 30.09.2014 mennessä. Sisäiset erät tulee

Lisätiedot

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Talouspalvelut 1.6.2015 Palvelukeskuksille VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET KÄYTTÖTALOUSOSA Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuodeksi

Lisätiedot

LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015

LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015 LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015 Liite Vuoden 2016 talousarvion ja vuosien 2017-2018 taloussuunnitelman laadintaohjeet Lapin liiton hallinnossa ja taloudenhoidossa noudatetaan kuntalain säännöksiä. Kuntalain

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

Talousarvion laadinnan lähtökohdat. Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén

Talousarvion laadinnan lähtökohdat. Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén Talousarvion laadinnan lähtökohdat Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén Visio elämään Miehikkälä on yritysmyönteinen kansainvälinen E18 tien maaseutukunta,

Lisätiedot

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja Kunnanvaltuusto 8.12.2011 Talousarvio 2012 Tuomas Lohi Kunnanjohtaja YLEISET TALOUSNÄKYMÄT 2012 Kasvunäkymiä varjostavat erityisesti Euroopan velkakriisi ja epävarmat kansainväliset talouden näkymät Kuntatalouden

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2016 15.9.2015

TALOUSARVIO 2016 15.9.2015 TALOUSARVIO 2016 KANSANTALOUDEN KEHITYSENNUSTE (VM) BKT ja inflaatio BKT inflaatio 2012-1,4% 2,8% 2013-1,3 % 1,5 % Nordea 1.9. VM? 2014-0,1 % 1,0 % -0,3% -0,2 2015 0,3 % 0,1 % +0,5% 1,3 2016 1,4 % 1,2

Lisätiedot

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten Ohje 1 (6) Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten perusteet Valtionosuusjärjestelmän muutos koskettaa ensimmäisen kerran kuntia vuoden 2015 talousarvioiden osalta.

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset

Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntamarkkinat 2015 Jukka Hakola, Veroasiantuntija Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntaliiton verotuloennuste 1.9.2015» Yleistaloudellinen

Lisätiedot

TALOUSARVIORAAMI VUOSILLE 2016-2018 SEKÄ TALOUSARVION 2016 LAADINTAOHJEET

TALOUSARVIORAAMI VUOSILLE 2016-2018 SEKÄ TALOUSARVION 2016 LAADINTAOHJEET 1 ORIVEDEN KAUPUNKI TALOUSARVIORAAMI VUOSILLE 2016-2018 SEKÄ TALOUSARVION 2016 LAADINTAOHJEET 1. YLEISTÄ 1.1. Talousarvion ja taloussuunnitelman lainsäädännölliset perusteet Kuntalain 65 :n mukaan kunnanvaltuuston

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 1 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT JOHTAMINEN, OSAAMINEN JA HENKILÖSTÖ Tammi-heinäkuussa 1 on kirjattu henkilöstökuluja n., milj. euroa (, %) viimevuotista enemmän. Muutos johtuu työllistämistuella

Lisätiedot

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Kuntatalouden näkymät

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Kuntatalouden näkymät Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Kuntatalouden näkymät Ilari Soosalu, Johtaja, kuntatalous Sisältö Vuoden 2013 tilinpäätös Hallituksen talousarvioehdotus/ PPB 2015, RaPo:n

Lisätiedot

Hallituksen budjettineuvottelun tiedotustilaisuus. 10.9.2015 I Pääministeri Juha Sipilä

Hallituksen budjettineuvottelun tiedotustilaisuus. 10.9.2015 I Pääministeri Juha Sipilä Hallituksen budjettineuvottelun tiedotustilaisuus 10.9.2015 I Pääministeri Juha Sipilä 2 Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016 2019 2019 Budjettia tehdään vaikeassa

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta 8.10.2015

Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta 8.10.2015 Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta 8.10.2015 Keskeistä vuodesta 2016 Suomen kansantalous supistui v. 2014 0,4%. Kuluvan vuoden

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019

Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 Neuvotteleva virkamies Lauri Taro / budjettiosasto YmV:n kuuleminen Kansantalouden kehitys ennuste, syyskuu 2015 2012 2013*

Lisätiedot

Talousarvio 2013 ja. taloussuunnitelma 2013-2016. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen 15.10.2012. Talousjohtaja Patrik Marjamaa

Talousarvio 2013 ja. taloussuunnitelma 2013-2016. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen 15.10.2012. Talousjohtaja Patrik Marjamaa Talousarvio 2013 ja taloussuunnitelma 2013-2016 Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen Talousjohtaja Patrik Marjamaa Talousarvion 2013 valmistelusta Talouden tasapainottamis- ja velkaohjelman

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ Isonkyrön kunnan talous 2009-2010 tilannekatsaus 24.8.2009 ja 9.9.2009 Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ www.reinohintsa.com 1 Kuntataloudessa vaikeat ajat Laman johdosta työttömyys lisääntyy Kunnan

Lisätiedot

Rautavaara-Savotta: Kuntastrategia-2030 sekä vuoden 2016 talousarvion ja taloussuunnitelman 2017-2018 laadintaohjeet

Rautavaara-Savotta: Kuntastrategia-2030 sekä vuoden 2016 talousarvion ja taloussuunnitelman 2017-2018 laadintaohjeet Kunnanhallitus 201 07.09.2015 Rautavaara-Savotta: Kuntastrategia-2030 sekä vuoden 2016 talousarvion ja taloussuunnitelman 2017-2018 laadintaohjeet Khall 07.09.2015 201 Uusi Kuntalaki VI Osa Talous 13 luku

Lisätiedot

IIN KUNTA TALOUSARVIO VUODELLE 2016 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET 2017 2018

IIN KUNTA TALOUSARVIO VUODELLE 2016 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET 2017 2018 1 IIN KUNTA TALOUSARVIO VUODELLE 2016 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET 2017 2018 Yleinen taloudellinen tilanne Kuntalaisiin ja kuntiin vaikuttava lainsäädäntö on voimakkaasti uudistumassa. Uusi kuntalaki

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Tiedotustilaisuus 12.2.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2012 ja 2013

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

Talouden näkymät SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 2015 KASVU ON VIENTIVETOISTA

Talouden näkymät SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 2015 KASVU ON VIENTIVETOISTA 3 21 SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 215 Suomen kokonaistuotanto on pienentynyt yhtäjaksoisesti vuoden 212 toisesta neljänneksestä lähtien. Kevään 21 aikana on kuitenkin jo näkynyt merkkejä

Lisätiedot

Hallituksen kehysriihi. Jyrki Katainen 24.3.2009

Hallituksen kehysriihi. Jyrki Katainen 24.3.2009 Hallituksen kehysriihi Jyrki Katainen 24.3.2009 Lähivuosien talouskehitys erittäin heikkoa 2008 2009 2010 2011 2012 2013 BKT, määrän muutos, % 0,9-5,0-1,4 3,3 2,5 1,8 Työllisyys,1000 henkilöä 2531 2420

Lisätiedot

Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019. Alexander Stubb Talousneuvosto 9.9.2015

Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019. Alexander Stubb Talousneuvosto 9.9.2015 Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 Alexander Stubb Talousneuvosto 9.9.2015 Budjettia tehdään haasteellisessa taloustilanteessa Suomen kansantalous supistui v.

Lisätiedot

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET 1. TALOUTTA JA TOIMINTAA KOSKEVAT OHJEET JA SÄÄNNÖT Kaupungin taloudenhoitoa ja sen järjestämistä ohjaavat kuntalain 8. luku, kirjanpitolaki ja asetus, kirjanpitolautakunnan

Lisätiedot

VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOTEEN 2017 ULOTTUVAN TALOUS- SUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOTEEN 2017 ULOTTUVAN TALOUS- SUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET KUHMOISTEN KUNTA 8.9.2014 1 Lautakunnat Hallintokunnat VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOTEEN 2017 ULOTTUVAN TALOUS- SUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Talousarvioesityksen laadinnan perusteet Kuntalain 65 :n mukaan

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP TALOUSARVION 2015 TOTEUTUMINEN AJALTA Koulutusyhtymä tilikauden 1-3/2015 jaksotettu tulos on 138.000 euroa negatiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten

Lisätiedot

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta:

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Kuntakohtainen paine veroprosentin korottamiseksi 2012 2017e 2021e 2025e Harjavalta 23,6 23,4 25,0

Lisätiedot

Budjettiriihi ja kunnat -taustatapaaminen 20.8.2014. Verotus. Jukka Hakola veroasiantuntija

Budjettiriihi ja kunnat -taustatapaaminen 20.8.2014. Verotus. Jukka Hakola veroasiantuntija Budjettiriihi ja kunnat -taustatapaaminen 20.8.2014 Verotus Jukka Hakola veroasiantuntija Hallitusohjelman tavoitteet kuntien verotuloihin liittyen Hallitusohjelmaan on kirjattu kuntien verotuloihin liittyviksi

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan talousarvioesitys 2016

Kaupunginjohtajan talousarvioesitys 2016 Kaupunginjohtajan talousarvioesitys 2016 19.10.2015 Talousjohtaja Patrik Marjamaa Väestönmuutos (ennakkotieto) suurimmissa kaupungeissa tammi-elokuussa 2015 Helsinki Espoo Vantaa Tampere Oulu Turku Jyväskylä

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvion valmistelutilanne. Kaupunginvaltuuston seminaari 21.9.2015

Vuoden 2016 talousarvion valmistelutilanne. Kaupunginvaltuuston seminaari 21.9.2015 Vuoden 2016 talousarvion valmistelutilanne Kaupunginvaltuuston seminaari 21.9.2015 22.9.2015 YHTEENVETO KOLMANNESVUOSIKATSAUKSESTA - Elokuu 2015 - Käyttötalouden toteutumisennuste Käyttötalouden ylitysuhka

Lisätiedot

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 Pyhäjoen kunta Talousarvion muutokset 2015 Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 PYHÄJOEN KUNTA (sitovuus) TALOUSARVION MUUTOKSET VUODELLE 2015 TULOSLASKELMA MUUTOKSET LOPULLINEN (Ulkoinen/Sisäinen)

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

IIN KUNTA TALOUSARVIO VUODELLE 2015 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET 2016 2018

IIN KUNTA TALOUSARVIO VUODELLE 2015 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET 2016 2018 1 IIN KUNTA TALOUSARVIO VUODELLE 2015 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET 2016 2018 Yleinen taloudellinen tilanne Kuntalaisiin ja kuntiin vaikuttava lainsäädäntö on voimakkaasti uudistumassa. Uusi kuntalaki

Lisätiedot

Kuntatalouden hallinta

Kuntatalouden hallinta Kuntatalouden hallinta Jukka Pekkarinen Kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden seminaari 2.12.2014 Finlandia-talo Kuntatalouden tila heikentynyt haasteena kestävyyden turvaaminen Kuntatalouden tulot eivät

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

tulevaisuuden näkymät

tulevaisuuden näkymät Kaupungin taloustilanne ja tulevaisuuden näkymät 3.2.2011 Rahoitusjohtaja Tapio Korhonen Talousnäkymät maailmalla ja Suomessa Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2011 Julkaisuajankohta BKT muutos Inflaatio

Lisätiedot

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi aiempia vuosia enemmän, runsaalla 600 henkilöllä (e 75 088) Asuntoja valmistui ennätystahtiin 800 (549) Tontit kävivät edelleen kaupaksi,

Lisätiedot

VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET 1. Talousarvion ja -suunnitelman perusta Talousarvion ja -suunnitelman perustana on Haapaveden kaupungin strategia. Sen mukaisesti

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvioesitys. Tuulia Hakola, rakenneyksikön päällikkö, valtiovarainministeriö

Vuoden 2016 talousarvioesitys. Tuulia Hakola, rakenneyksikön päällikkö, valtiovarainministeriö Vuoden 2016 talousarvioesitys Tuulia Hakola, rakenneyksikön päällikkö, valtiovarainministeriö Esitelmän sisältö Talouden tila ja ennuste - reaalitalous Julkisen talouden tila ja ennustelaskelmat Hallitusohjelma

Lisätiedot

Talousarviomuutos 2015

Talousarviomuutos 2015 Kunnanhallitus 232 30.11.2015 Valtuusto 50 07.12.2015 Talousarviomuutos 2015 362/02.02.02/2015 Kunnanhallitus 30.11.2015 232 Valmistelija: kunnansihteeri Vuoden 2015 talousarvion muutosesitys perustuu

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 TULOSLASKELMA, kaikki yhteensä TP12 TP13 TA14 TPE14 Ero TPE / TA TOIMINTATUOTOT 51 110 54 938 394 54 714 021 54 262 557-451 464 Myyntituotot

Lisätiedot

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskevassa ennusteessa on oletettu, että hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Hallituksen budjettiesitys ja kunnat. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013

Hallituksen budjettiesitys ja kunnat. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013 Hallituksen budjettiesitys ja kunnat Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013 1 0-200 -400 Hallitusohjelman, kehysriihen 22.3.2012 ja kehysriihen 21.3.2013 päätösten vaikutus kunnan

Lisätiedot

KAUHAVAN KAUPUNKI. Talousarvion 2016 laadintaohje

KAUHAVAN KAUPUNKI. Talousarvion 2016 laadintaohje KAUHAVAN KAUPUNKI Talousarvion laadintaohje Kauhavan kaupunki TALOUSARVION 2/5 Talousarvion valmistelu Kauhavan kaupungin taloussuunnittelukausi on 3 vuotta, 2018. Vuodelle laaditaan talousarvion ja vuosille

Lisätiedot

Mistä löytyy Suomen kuntien tie?

Mistä löytyy Suomen kuntien tie? Mistä löytyy Suomen kuntien tie? Kuntajohtajapäivät, Seinäjoki Timo Kietäväinen, varatoimitusjohtaja Uhkaava talouskriisi tuo lisähaasteita entisetkin isoja Uhkaava talouskriisi tuo vain lisähaasteita,

Lisätiedot

Kuntien vuoden 2015 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu 18.11.2014

Kuntien vuoden 2015 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu 18.11.2014 Kuntien vuoden 2015 veroprosentit Kuntaliiton tiedustelu % 20,5 Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti sekä tuloveroprosenttia nostaneet kunnat 1985-2015 Kuntien lkm 20,0 181 180 19,5 156 160 19,0 18,5

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP TALOUSARVION 2014 TOTEUTUMINEN AJALTA Tilikauden 1-5/2013 jaksotettu tulos on 3.367 euroa positiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten jälkeen

Lisätiedot

45 27.09.2011 63 23.11.2011 71 14.12.2011

45 27.09.2011 63 23.11.2011 71 14.12.2011 Sastamalan Tilakeskuksen Sastamalan Tilakeskuksen Sastamalan Tilakeskuksen 45 27.09.2011 63 23.11.2011 71 14.12.2011 Tilakeskuksen talousarvio 2012 ja taloussuunnitelma 2012-2015 - liikelaitoksen talousarvion

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Kankaanpään kaupunki Talousarvion toteutumisvertailu syyskuu 2015 1 (22) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma,

Lisätiedot

Talousarvion toteutuminen 31.8.2014

Talousarvion toteutuminen 31.8.2014 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) 304 Talousarvion toteutuminen 31.8.2014 Asianro 117/02.02.02/2014 Talousjohtaja Heli Lähteenmäki 29.9.2014: Liitteenä on koko kaupungin tuloslaskelma keskuksittain elokuun

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2011 2014

RAHOITUSOSA 2011 2014 279 RAHOITUSOSA 2011 2014 280 281 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

VUODEN 2014 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2015 2016 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

VUODEN 2014 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2015 2016 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET VUODEN 2014 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2015 2016 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Hallitus 28.8.2013 Versio 1.0 1 (8) Sisällysluettelo VUODEN 2014 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2015 2016 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET...

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 kaupunki Ohjeistus liikelaitokset Kaupunginhallitus 16.06.2015 Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 Perusteita Hallitusohjelma

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Valtuustoseminaari 11 10. 2011.

Valtuustoseminaari 11 10. 2011. Valtuustoseminaari 11.10.201110 Vuoden 2012 talousarvion lähtökohdat Talouden näkymät heikentyneet kesän jälkeen ja epävarmuus lisääntynyt. Valtion budjetti tehty tietyin t i kasvuodotuksin, k mutta silti

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011. Reino Hintsa

ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011. Reino Hintsa ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011 Talousarv io-osat ISONKYRÖN KUNTA Talousarvio-osat 2011 1000 euroa Osuus Menot Tulot Netto Käyttötalous 88 % 28 650 4 949-23701 Investoinnit 11 % 3 659 691-2968 Rahoitus

Lisätiedot

Sivistystoimen hallinto / osaston yhteinen toiminta. Kasvatus- ja sivistysjohtaja Laura Päiviö-Häkämies

Sivistystoimen hallinto / osaston yhteinen toiminta. Kasvatus- ja sivistysjohtaja Laura Päiviö-Häkämies TALOUSARVIO 2016 Kasvatus- ja sivistyslautakunta Tulosalue Tilivelvolliset Sivistystoimen hallinto / osaston yhteinen toiminta Kasvatus- ja sivistysjohtaja Laura Päiviö-Häkämies Toiminta-ajatus Kehittää

Lisätiedot

Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen

Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen Kunnanhallitus 174 14.09.2015 Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen 235/02.00.00/2015 Kunnanhallitus 14.09.2015 174 Valmistelija: kunnansihteeri Asian tausta: Sonkajärven kunnan

Lisätiedot

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016 1 KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN Kauhavan kaupungin talousarvio vuodelle 2015 oli tarkistusten jälkeen lähes 0,6 miljoonaa euroa alijäämäinen. Kaupunginhallitukselle 28.3.2016 esiteltävä vuoden

Lisätiedot

Vuoden 2013 talousarvion laadintaohjeet

Vuoden 2013 talousarvion laadintaohjeet Vuoden 2013 talousarvion laadintaohjeet Aikataulu: Talousarvio laaditaan liitteenä olevan aikataulun mukaan (ks. Liite 1). Budjettipohjat ja tietojen syöttäminen: Kukin esimies valmistelee taloussihteeri

Lisätiedot

Kuntien talous. Työllisyys ja elinkeino seminaari Savonlinna 11.7.2013. Pääekonomisti Juhani Turkkila Suomen Kuntaliitto

Kuntien talous. Työllisyys ja elinkeino seminaari Savonlinna 11.7.2013. Pääekonomisti Juhani Turkkila Suomen Kuntaliitto Kuntien talous Työllisyys ja elinkeino seminaari Savonlinna 11.7.213 Pääekonomisti Juhani Turkkila Suomen Kuntaliitto Vuosikate: Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 26-212 Sisältää liikelaitokset. Lähde:

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

Kunnanhallitus 168 16.06.2009 Kunnanhallitus 179 21.07.2009 Kunnanhallitus 188 11.08.2009. Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen

Kunnanhallitus 168 16.06.2009 Kunnanhallitus 179 21.07.2009 Kunnanhallitus 188 11.08.2009. Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen 168 16.06.2009 179 21.07.2009 188 11.08.2009 Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen KHALL 168 Kunnankamreeri Kunnanvaltuusto on 22.12.2008 hyväksynyt talousarvion vuodelle 2009. Talousarvio osoittaa

Lisätiedot

Tulovero- ja kiinteistöveroprosenttien määrääminen vuodelle 2016 - Pihtiputaan kunta

Tulovero- ja kiinteistöveroprosenttien määrääminen vuodelle 2016 - Pihtiputaan kunta Kunnanhallitus 193 03.11.2015 Kunnanvaltuusto 81 09.11.2015 Tulovero- ja kiinteistöveroprosenttien määrääminen vuodelle 2016 - Pihtiputaan kunta 597/000/2015 Kunnanhallitus 03.11.2015 193 Kuntalain mukaan

Lisätiedot

OHJE 1 (6) Hallintokunnille TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2010 2012

OHJE 1 (6) Hallintokunnille TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2010 2012 OHJE 1 (6) Hallintokunnille TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2010 2012 Yleistä Yli-Iin kunta liitetään osaksi Oulun kaupunkia 1.1.2013. Taloussuunnitelma laaditaan vuosille 2010-2012, ja tavoitteena on pyrkiä

Lisätiedot

MIEHIKKÄLÄN KUNTA VIROLAHDEN KUNTA VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

MIEHIKKÄLÄN KUNTA VIROLAHDEN KUNTA VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET 1 MIEHIKKÄLÄN KUNTA VIROLAHDEN KUNTA Hallintokunnat VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Laadintaohje käsitellään 24.8.2015 kokoontuvissa kunnanhallitusten kokouksissa.

Lisätiedot

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskeva

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 Tilanteessa 30.9.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.047.286 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.298.930 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Alkavan hallituskauden talouspoliittiset haasteet: Mikä on muuttunut neljässä vuodessa?

Alkavan hallituskauden talouspoliittiset haasteet: Mikä on muuttunut neljässä vuodessa? Alkavan hallituskauden talouspoliittiset haasteet: Mikä on muuttunut neljässä vuodessa? Sami Yläoutinen Jyväskylä, 3.8.2015 Esitys Julkisen talouden tila ja näkymät maailmalla Suomessa Talouspoliittiset

Lisätiedot

Verotuksen muutokset ja verotulojen kehitys Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014. Jukka Hakola, veroasiantuntija

Verotuksen muutokset ja verotulojen kehitys Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014. Jukka Hakola, veroasiantuntija Verotuksen muutokset ja verotulojen kehitys Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014 Jukka Hakola, veroasiantuntija Verotuksen muutokset V. 2015 kunnallisveron tuottoja vähentää n. -78 milj. hallituksen päätös osittaisesta

Lisätiedot

1) hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen talous- ja toimintasuunnitelmaksi 2015 2017 seuraavin tarkistuksin:

1) hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen talous- ja toimintasuunnitelmaksi 2015 2017 seuraavin tarkistuksin: 417/2014 42 Talous- ja toimintasuunnitelma 2015-2017 Päätösehdotus Seurakuntaneuvosto päättää (1) hyväksyy talous- ja toimintasuunnitelman 2015 17 kokouksessa esitetyin tarkistuksin; (2) talousarvion vuodelle

Lisätiedot

Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja. Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori

Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja. Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori Huomioitavaa - Espoon väkiluku kasvoi v. 2012 4 320 henkilöllä - Ulkomailta muutti 3 140 asukasta. Väestönkasvusta 50

Lisätiedot

Pirkanmaan liiton ja Kuntaliiton kuntapäivä, Tampere 20.10.2015 Ajankohtaista kuntataloudesta. Ilari Soosalu Johtaja, kuntatalous

Pirkanmaan liiton ja Kuntaliiton kuntapäivä, Tampere 20.10.2015 Ajankohtaista kuntataloudesta. Ilari Soosalu Johtaja, kuntatalous Pirkanmaan liiton ja Kuntaliiton kuntapäivä, Tampere 20.10.2015 Ajankohtaista kuntataloudesta Ilari Soosalu Johtaja, kuntatalous Rakenne Talouden fundamentteja Kuntatalouden tila ja näkymät Hallituksen

Lisätiedot

Toimeentulo työstä ja eläkkeestä hyvä keksintö, mutta miten se toimii?

Toimeentulo työstä ja eläkkeestä hyvä keksintö, mutta miten se toimii? Toimeentulo työstä ja eläkkeestä hyvä keksintö, mutta miten se toimii? Telan seminaari Kommenttipuheenvuoro Minna Punakallio Suomen Kuntaliitto 23.1.2015 2.6.2014/hp Mikä merkitys eläkkeillä ja eläkeläisillä

Lisätiedot

IIN KUNTA PALVELUSOPIMUS VUODELLE 2008 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET 2008 2011. Yleistä

IIN KUNTA PALVELUSOPIMUS VUODELLE 2008 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET 2008 2011. Yleistä 1 IIN KUNTA PALVELUSOPIMUS VUODELLE 2008 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET 2008 2011 Yleistä Kuntalain 65 :n mukaan: Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi

Lisätiedot

Hailuodon kunta. Talousarvion 2016 ja taloussuunnitelman 2017-2018 laadintaohje. Käsittely Kunnanhallitus 12.10.2015 187

Hailuodon kunta. Talousarvion 2016 ja taloussuunnitelman 2017-2018 laadintaohje. Käsittely Kunnanhallitus 12.10.2015 187 1 Hailuodon kunta Talousarvion 2016 ja taloussuunnitelman 2017-2018 laadintaohje Käsittely Kunnanhallitus 12.10.2015 187 2 1 Taloudellinen kehitys Yleinen talouden kehitys Suomen kansantalous kasvaa seuraavien

Lisätiedot

Talousarvio ja vuosien 2012-2013 taloussuunnitelma

Talousarvio ja vuosien 2012-2013 taloussuunnitelma Vesihuoltolaitoksen johtokunta 4 19.01.2011 Vesihuoltolaitoksen johtokunnan käyttösuunnitelma vuodelle 2011 2/02.02.02/2010 VESI 4 Kuntalain mukaan kunnanvaltuuston hyväksymä talousarvio on kunnan kaikkia

Lisätiedot

Suomen vaihtoehdot. Talousfoorumi Kuntamarkkinoilla 12.9.2012 Raimo Sailas

Suomen vaihtoehdot. Talousfoorumi Kuntamarkkinoilla 12.9.2012 Raimo Sailas Suomen vaihtoehdot Talousfoorumi Kuntamarkkinoilla 12.9.2012 Raimo Sailas Talouskasvu vaisua Euroalue USA Kiina Japani Brasilia 6 BKT:n neljännesvuosimuutos, % 4 2 0-2 -4-6 2007 2008 2009 2010 2011 2012

Lisätiedot

Kehysesitys 2016-18. Valtuusto 7.9.2015 Pekka Heikkinen

Kehysesitys 2016-18. Valtuusto 7.9.2015 Pekka Heikkinen Kehysesitys 2016-18 Valtuusto 7.9.2015 Pekka Heikkinen Taloussuunnitelman ja arvion valmisteluprosessista Kehyspäätöksen tekovaiheessa paljon asioita auki Valtion valmisteluaikataulu myöhentynyt; hallituksen

Lisätiedot

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Kuntaliiton ja Etelä-Savon maakuntaliiton ajankohtaisseminaari 7.5.2015 Mikkeli Kehittämispäällikkö Sari Korento Uusi kuntalaki (410/2015) Hyväksyttiin eduskunnassa

Lisätiedot

TULOSTILIT (ULKOISET)

TULOSTILIT (ULKOISET) HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 20.5.2010 LIITE 3 TALOUSARVION SEURANTA 30.4.2010 TULOSLASKELMA Talousarvio on toteutumassa suunniteltua paremmin. HYRYNSALMEN KUNTA 30.4.2010 Tilinpäätös Talousarvio Toteutuma

Lisätiedot

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta LIITEOSA (liite 16) Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta Selvitysalue, Keuruu, Multia ja Mänttä-Vilppula Lähde: Miettinen/FCG 5/2015 Lähtötiedot Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot

Lisätiedot