Vuoden 2016 talousarvion ja. vuosien taloussuunnitelman. laadintaohjeet

Transkriptio

1 Vuoden 2016 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman laadintaohjeet Vuoden 2016 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman laadintaohjeet Kunnanhallitus

2 YLEISTÄ TALOUSTILANTEESTA Uusi hallitusohjelma ja kuntatalous Uuden hallitusohjelman keskeinen sisältö on saada talous ja työllisyys kasvuun. Työllisyysasteen nostaminen 4 prosenttiyksikköä hallituskauden aikana on haasteellinen. Mikäli kasvu ja työllisyys paranevat, niiden vaikutus myös kuntatalouteen on merkittävä. Pelkästään sopeuttamalla ja leikkaamalla kuntataloudenkaan tasapainoa ei saavuteta. Rakenneuudistusten vaikutukset näkyvät puolestaan vasta pidemmällä aikavälillä. Hallituksen strategisia tavoitteita ovat terveys ja hyvinvointi, työllisyys, kilpailukyky ja kasvu, koulutus ja osaaminen, biotalous ja puhtaat teknologiat sekä toimintatapojen muuttaminen edistämällä digitalisaatiota ja purkamalla sääntelyä ja byrokratiaa. Kuntavaikutusten yksityiskohtaisen kokonaisarvion esittäminen tai laskeminen on tällä hetkellä mahdotonta. Eri ministeriöiden toimintaan suunnitellut muutokset vaikuttavat monella tapaan myös kuntiin ja kuntatalouteen. Esimerkiksi kuntien tehtävien vähentäminen ja toiminnan joustavoittaminen on hyvä tavoite, mutta uskottavia talousvaikutuksia on tässä vaiheessa mahdotonta esittää. Hallitusohjelma on myös ehdollinen siten, että mikäli yhteiskuntasopimus syntyy viimeistäin elokuussa, ehdollisia säästöjä ei toteuteta ja mikäli ei synny, lisäsäästöjä ja verokorotuksia pannaan toimeen noin 1,5 miljardin euron edestä. Julkista taloutta tasapainotetaan vuoden 2019 tasolla 4 miljardilla eurolla. Mikäli yhteiskuntasopimusta ei synny elokuun 2015 loppuun mennessä, sopeutustoimien yhteismäärä nousee 6 miljardiin euroon vuoteen 2021 mennessä. Näiden lisäksi pidemmällä aikavälillä toteutetaan toimia, jotka vahvistavat julkista taloutta 4 miljardilla eurolla ja vastaavat näin kestävyysvajeen tuomaan haasteeseen. Hallitus on ohjelmassaan sitoutunut siihen, että kehyksen piiriin kuuluvat valtion menot ovat v ,2 miljardia pienemmät kuin mitä päätetyssä valtiontalouden kehyksessä. Vuosittain varataan 300 miljoonaa euroa lisätalousarvioita varten. Julkisen talouden sopeutustoimet jakaantuvat hallitusohjelman mukaan vuonna 2019 seuraavasti: Valtio milj. Kunnat 708 Sotut/Tyel 328 Yhteensä Kuntiin kohdistuvat sopeutustoimet vuoden 2019 tasossa jakaantuvat ehdotuksen mukaan hallinnonaloittain seuraavasti: Opetus, tiede ja kulttuuri 243 milj. Sosiaali- ja terveyspalvelut 294 Asiakasmaksut 224 Sosiaalietuudet 135 Indeksijäädytykset (valtionosuudet) -195 Yhteensä 708 2

3 Verotuksen osalta merkittävin huomio on, että kuntien korotettua yhteisövero-osuutta ei jatketa vuoden 2015 jälkeen. Tämä merkitsee kuntien tulopohjan heikentymistä n. 270 miljoonalla eurolla. Kun kiinteistöveroon tehdään tarkennuksia 100 miljoonan euron edestä ja verovähennykset kompensoidaan, niin kuntien veropohjaan tapahtuvat muutokset jäävät noin 170 miljoonaa miinukselle. Kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämisellä ja toimintojen joustavoittamisella tavoitellaan noin miljardin vahvistusta julkiseen talouteen. Miten tämä käytännössä toteutuu, on vielä epäselvää. Kun valtion osuus peruspalvelujen rahoitukseen on vain neljännes, tärkeätä on, että kuntien valtionosuuksia alennetaan vain neljänneksellä siitä summasta jolla kuntien tehtäväkenttä vähenee. Asiakasmaksutulojen osalta ehdottoman tärkeätä on, että ne vahvistavat kuntataloutta täysimääräisesti. Alustavan arvion mukaan kuntatalouden rahoitusasema paranisi vuoden 2019 tasossa noin 0,5 miljardia euroa mikäli hallitusohjelmassa esitetyt toimenpiteet toteutetaan hallitusohjelman mukaisesti. Tämän lisäksi tulevat mahdolliset tehtävien ja velvoitteiden vähennykset sekä rakennemuutosten vaikutukset. Myös kansaneläkeindeksin jäädytys tulee vaikuttamaan kuntien verotuloihin. Sote-uudistuksesta hallitusohjelmassa todetaan, että hallitus valmistelee sote-järjestämisratkaisun kuntaa suurempien itsehallintoalueiden pohjalta. Alueita on yhteensä enintään 19. Alueet vastaavat sote-palveluiden järjestämisestä alueellaan. Hallitus uudistaa sairaaloiden työnjakoa siten, että osa vaativasta erikoissairaanhoidosta keskitetään sosiaali- ja terveysministeriön ohjauksessa erityisvastuualueille. Kansanvaltaisuuden turvaamiseksi sote-alueita johtavat vaaleilla valitut valtuustot. Ensivaiheen rahoitusvaihtoehtoinen selvitetään rahoituksen vaihtoehdot kuntien ja/tai valtion rahoitusmallit ottaen huomioon perustuslain reunaehdot. Toisessa vaiheessa siirrytään yksikanavaiseen rahoitusmalliin huomioiden työterveyshuollon asema. Lähde: Kuntaliiton tiedote ja hallitusohjelma Yleinen taloudellinen tilanne Suomen kansantalouden lähtökohdat uudelle hallituskaudelle ovat erittäin haastavat. Suomen bruttokansantuote on supistunut jo kolmatta vuotta peräkkäin, ja kokonaisarvonlisäys on reilut 8 prosenttia pienempi kuin ennen finanssikriisiä vuoden 2007 lopussa. Lähivuosien kasvunäkymät lupaavat parhaimmillaankin vain noin yhden prosentin kasvua. Suomen vientisektori ei tunnu pääsevän kansainvälisen kasvun imuun, ja kotimarkkinat taas kärsivät vaimeasta tulokehityksestä ja sopeutustoimista. Viime vuonna bruttokansantuotteen määrä laski hieman, eli 0,1 prosenttia. Kahtena aikaisempana vuonna kansantuotteen lasku on ollut noin prosenttiyksikön voimakkaampaa. Kokonaiskysyntää ovat näinä vuosina leikanneet erityisesti yksityisten investointien ja viennin supistuminen. Suomen vienti onkin kehittynyt jo pitkään hitaammin kuin maailmankaupan kasvu. Myös yksityisen kulutuksen määrä on kehittynyt viime vuosina heikosti. Sen sijaan julkinen kulutus on kasvanut, vaikka kasvuprosentit ovatkin olleet hyvin vaimeita. 3

4 Tänä vuonna kansantalouden ei enää ennakoida supistuvan, mutta nopeaa käännettä parempaan ei ole odotettavissa. Ennakolliset tuotantoluvut alkuvuodelta ovat olleet heikkoja, sillä esimerkiksi tuotannon suhdannekuvaajan työpäiväkorjattu kehitys oli helmikuussa 0,5 prosenttia matalampi kuin edellisen vuoden helmikuussa. Loppuvuodelle odotetaan kuitenkin maltillista suhdannekäännettä. Ennustelaitokset ovat varsin yksimielisiä suhdannekäänteen ajoittumisesta loppuvuodelle ja siitä, että tänä vuonna Suomen bruttokansantuote kasvaa hieman. Kasvun odotetaan pohjautuvan lähinnä vientikysynnän ja yksityisen kulutuksen pienehköön lisääntymiseen. Kasvu jää tänä vuonna ennustelaitosten mukaan kuitenkin vain noin 0,5 prosentin tuntumaan, mikä on selvästi matalampi taso kuin mitä vuoden 2015 kasvuksi odotettiin noin puoli vuotta sitten. Ennusteita on jouduttu vetämään alaspäin, koska toteutunut talouskehitys on ollut jälleen kerran odotettua heikompaa. Ensi vuonna talouskasvun arvioidaan muuttuvan laajapohjaisemmaksi ja piristyvän, vaikka ennusteiden kasvuprosentit jäävätkin tasoltaan yhä vaatimattomiksi. Lähes kaikki suhdannelaitokset ennustavat ensi vuodelle noin 1,0 1,5 prosentin kasvua. Valtiovarainministeriön mukaan vuoden 2016 kasvuksi muodostuu 1,4 prosenttia. Vientikysynnän arvioidaan lisääntyvän noin kolmella prosentilla, ja samalla yksityiset investoinnit kääntyvät vihdoinkin kasvuun. Myös kotimaisen kysynnän rooli talouskasvun lähteenä voimistuu, kun työllisyyden heikkeneminen pysähtyy ja kuluttajien luottamus niin oman talouden kuin kansantalouden näkymiin vahvistuu. Suhdannekäänteestä huolimatta Suomen kasvuluvut ovat EU-maiden heikoimpia. Yksi syy vaimeaan talouskasvuun on Venäjän taloustilanne ja sen vaikutukset Suomen vientiin. Venäjän talous onkin lähivuodet vaikeassa suhdannekuopassa, minkä lisäksi pidemmän aikavälin kasvunäkymät ovat erittäin epävarmat Venäjän talouden ja politiikan kääntyessä entistä enemmän sisäänpäin. Talouskehitys on ollut pitkään heikkoa myös euroalueella, joka on paininut kaksoistaantumassa ja kärsinyt korkeasta työttömyydestä. Euroopan talousnäkymiä vaimentavat lisäksi jäsenmaiden heikko kilpailukyky ja korkea julkisen velkaantumisen taso. Nyt Euroopan talousnäkymät ovat aikaisempaa myönteisemmät, ja monien Suomelle tärkeiden kauppakumppaneiden talouskehitys esimerkiksi Ruotsissa ja Saksassa on ollut pirteää. Maailmantalouden kasvun veturina toimivat tällä hetkellä Yhdysvallat ja sen rinnalla Iso-Britannia. Euroopan piristynyt kasvu ei kuitenkaan välity juurikaan Suomen bruttokansantuotteeseen, sillä esimerkiksi Euroopan komission mukaan Suomen talouskasvu ensi vuonna on Euroopan heikoin. Surkeisiin kasvulukuihin vaikuttavat Venäjän tilanteen ohella erityisesti Suomen viennin rakenteeseen ja kilpailukykyyn liittyvät ongelmat. Edellytykset talouskasvun piristymiselle ovat periaatteessa nyt erinomaiset, sillä energian, erityisesti öljyn, hinta on matalalla, euron ulkoinen arvo on heikentynyt ja EKP:n rahapolitiikka elvyttävää. Myös korkotason ennakoidaan pysyvän matalana varsin pitkään. Vientisektorilla toimivien yritysten lisäksi näistä tekijöistä hyötyvät myös kotitaloudet, sillä maltillinen hinta- ja korkokehitys tukee ostovoimaa ja yksityistä kulutusta. Kuluttajahintojen 4

5 arvioidaan nousevan tänä vuonna erittäin vaimeasti, vajaat puoli prosenttia. Ensi vuonna kuluttajahintojen odotetaan nousevan noin prosentin. Talouskasvun piristymisestä huolimatta työmarkkinoiden tilanne on edelleen heikko. Työttömyysjaksojen kestot ovat pidentyneet, minkä lisäksi alueelliset ja ammatilliset erot työvoiman kysynnässä ja tarjonnassa ovat suuret. Työttömyyden odotetaan pysyvän yhä entisellä, varsin korkealla, tasollaan, vaikka talouskasvun piristymisen odotetaan kääntävän työttömien määrän vähitellen loivaan laskuun. Työllisyysasteen odotetaan pysyvän ennusteajanjakson ajan suurin piirtein ennallaan tai paranevan hieman. Kuntatalouden tilanne Vuonna 2014 kuntien ja kuntayhtymien talous pysyi edelleen tiukkana, vaikka kuntatalouden kirjanpidollinen tulos nousi selvästi positiiviseksi. Tuloksen parantumiseen vaikuttivat monet tekijät, joista merkittävin yksittäinen tekijä oli kuntien liikelaitosten yhtiöittäminen ja sen myötä lisääntyneet kertaluonteiset satunnaiset tulot. Muita tulosta parantavia tekijöitä olivat kuntien henkilöstömenosäästöt sekä kuntien tuloveroprosenttien kiristykset. Heikosta taloustilanteesta huolimatta kuntatalouden nettoinvestoinnit pysyivät edellisvuoden tasolla, eikä tulorahoitus riittänyt kattamaan nettoinvestointikuluja. Tämän vuoksi kuntatalouden velkaantuminen jatkui yhä voimakkaana, ja lainakanta nousi vuoden 2014 lopussa 16,6 mrd. euroon. Kuntien velkaantuminen on siten noin 8 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Kuntien menot Heikon taloustilanteen varjossa kuntien palkkauskustannukset kasvavat aikaisempiin vuosiin nähden varsin maltillisesti. Tänä vuonna sopimuskorotusten ja viime vuoden palkkaperinnön kustannusvaikutus on kunnissa keskimäärin noin 0,6 prosenttia. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan kunta-alan ansiotasoindeksi nousee kuluvana vuonna kuitenkin sopimuskorotusten osoittamia lukemia korkeammaksi eli 1,1 prosenttiin. Ensi vuonna ansiotasoindeksin arvioidaan pysyvän samoissa kasvulukemissa. Koko valtakunnan tasolla kunta-alan palkkasumman ennakoidaan painuvan tänä vuonna reippaasti miinukselle (-1,2 %), sillä kunnallisten liikelaitosten ja ammattikorkeakoulujen yhtiöittämisten myötä näiden yhtiöiden henkilöstö- ja muut toiminnot siirtyvät kuntatalouden tulo- ja menoennusteiden ulkopuolelle. Muutokset vähentävät kuntatalouden henkilöstön määrää ja pienentävät kuntatalouden palkkasummaa arviolta noin 300 miljoonalla eurolla. Yhtiöittämiset vaikuttavat myös muihin palkkaus- ja vuosikustannuksiin, poistoihin sekä esimerkiksi investointimenoihin vuonna Kuntien arvioidaan myös jatkavan omia säästötoimiaan ja sopeuttavan henkilöstömenojaan kuluvana vuonna. Valtaosa sopeutuksesta tehdään hyödyntämällä luonnollista poistumaa, vähentämällä sijaisten ja määräaikaisten käyttöä sekä järjestelemällä töitä uudelleen. Väestön ikääntyminen lisää kuntatalouden sosiaali- ja erityisesti terveyspalvelujen kysyntää. Kuntatalouden kehitysarviossa ikärakenteen muutoksen arvioidaan kasvattavan palvelujen tarvetta vajaalla prosenttiyksiköllä vuosittain. Palkkakustannusten kehittyessä maltillisesti palvelujen kysynnän kasvu purkautuu väistämättä ostopalveluiden kasvuksi. Ostopalvelut ovatkin lisääntyneet 2000-luvulla voimakkaasti. Tänä vuonna ostojen kasvun arvioidaan notkahtavan liikelaitosten yhtiöittämisten vuoksi alle yhteen 5

6 prosenttiin, mutta sen jälkeen ostojen ennakoidaan lisääntyvän jälleen reippaasti, arviolta 4,6 prosenttia vuodessa. Yhteenvetona voidaan todeta, että kuntien kustannuspaineet pysyvät hyvin maltillisina vaimeiden talousnäkymien alla. Kunta-alan kustannustaso kohosi vuonna 2014 peruspalvelujen hintaindeksillä mitattuna vain 0,8 %, kun se sitä edellisenä vuonna oli 1,8 prosenttia. Tätä ennen peruspalvelujen hintaindeksi liikkui useana vuonna 2-3 prosentin tuntumassa. Tänä vuonna peruspalvelujen hintaindeksillä mitatun kustannustason arvioidaan pysyvän noin prosentin tuntumassa. Vuodelle 2016 ennakoidaan noin 1,2 prosentin kustannustason nousua. Kuntien tulot vuosina Kuntien verotulojen kehitys on kärsinyt voimakkaasti heikosta talouskasvusta ja nousevasta työttömyydestä. Lisäksi kuntien verotuloihin vaikuttavat myös hallituksen päätökset veroperusteista ja kuntien omat päätökset veroprosenteista. Viime vuonna kuntien verot yhteensä kasvoivat 2,5 prosenttia. Kunnallisvero lisääntyi vain 1,3 prosenttia, kun taas yhteisövero ja kiinteistövero kasvoivat noin 11 prosentilla. Kiinteistöveron voimakkaan kasvun taustalla vaikuttivat muun muassa päätökset kiinteistöjen verotusarvojen korotuksista. Tänä vuonna kansantalouden tilinpidon mukainen palkkasumma kasvaa hieman edellisvuotta ripeämmin, mutta siitä huolimatta palkat lisääntyvät vain noin 1,5 prosenttia. Eläketulot kasvavat noin 3,3 prosenttia väestön ikärakenteen muuttuessa ja eläkeikäisten määrän kasvaessa nopeasti. Myös työttömyyskorvausten määrä kasvaa yhä ripeästi. Yhteensä ansiotulojen arvioidaan lisääntyvän tänä vuonna 2,0 prosenttia. Kuntatalousohjelman tuloennusteen mukaan kuntien verotulot yhteensä kasvavat tänä vuonna 1,9 prosenttia. Kunnallisveron samaa suuruusluokkaa oleva vaimea kasvu johtuu muun muassa kunnallisverotuksen vähennyksiin, kuten kunnallisverotuksen eläketulovähennykseen ja perusvähennykseen, tehdyistä korotuksista. Vuoden alussa noin kolmannes kunnista nosti tuloveroprosenttiaan, minkä seurauksena kuntien verotulot lisääntyivät noin 100 miljoonalla eurolla. Kuntien kiinteistöveron ennakoidaan sen sijaan jatkavan tänä vuonna reipasta kasvua. Lakisääteisistä kiinteistöveroprosenttien ylä- ja alarajojen korotuksista aiheutuvat lisätulot eivät kuitenkaan vahvista kuntataloutta, sillä viime vuoden kehysriihessä tehtyjen päätösten mukaisesti nämä tulot vähennetään kuntien valtionosuuksista. Kuntien jako-osuus yhteisöveron tuotosta on tänä vuonna 36,87 %, sillä työmarkkinatuen rahoitusvastuun siirtoa kompensoidaan kunnille kuntien yhteisöveron kautta. Kuntatalousohjelman tuloennusteessa kuntien yhteisöveron ennakoidaan supistuvan jonkin verran, mutta viimeisin kehitys näyttäisi kääntävän yhteisöveron tuoton tänä vuonna plussan puolelle. Vuonna 2016 ansiotulojen kasvuvauhti pysyy lähes ennallaan, kasvun jäädessä kuitenkin hieman kahden prosentin alle. Palkkasumma nousee edelleen vaimeasti, sillä sopimuspalkkojen arvioidaan kehittyvän maltillisesti. Myös eläketulojen kasvu jatkaa ensi vuonna tutulla reilun kolmen prosentin kehitysurallaan. Sen sijaan työttömyyskorvausten arvioidaan supistuvan työttömyyden kääntyessä hienoiseen laskuun. 6

7 Ansiotulojen maltillinen kasvu pitää kunnallisveron tilitykset pienessä kasvussa vuonna Tässä vaiheessa tuloveroperusteisiin ei ole tehty inflaatiota tai ansiotason nousua vastaavia tarkistuksia tai muita tuloverotuksen tasoa muuttavia veroperustemuutoksia. Kunnallisvero kasvaa tällöin 2,8 prosenttia. Mitä todennäköisimmin ainakin pieni- ja keskituloisten tuloverotukseen tullaan tekemään myös tällä hallituskaudella kevennyksiä. Jos tällaisia muutoksia tehdään, ne vähentävät suoraan kuntien verotuottoja. Sen vuoksi on tärkeää, että kaikki kuntatalouden epätasapainoa aiheuttavat veropäätökset tullaan kompensoimaan kunnille. Määräaikainen kuntien yhteisövero-osuuden viiden prosenttiyksikön korotus päättyy vuonna 2016, jos sen jatkamisesta ei tehdä hallitusneuvotteluissa uutta päätöstä. Kuntatalousohjelmassa oletetaan, että kuntien yhteisövero-osuus on ensi vuonna 30,92 prosenttia. Luku kuitenkin luonnollisesti tarkentuu uusien päätösten ja tarkentuneiden tilitystietojen myötä. Kuntatalousohjelman ennusteessa on lähdetty siitä, että kunnille tilitetään yhteisöveroa vuonna 2016 kokonaisuudessaan 1,3 miljardia euroa. Kiinteistöveron arvostuksiin tai veroperusteisiin ei oleteta erityisiä muutoksia vuodelle Tilitysten määrä pysyisi tällöin suurin piirtein tämän vuoden tasolla. Yhteensä kuntien ensi vuoden verotulot lisääntyvät kuntatalousohjelman kehitysarvion mukaan 2 prosenttia. Kuntatalousohjelmassa ennakoidaan, että kuntien verotulot ja valtionosuudet kasvavat tänä vuonna vain aavistuksen viime vuotta ripeämmin. Esimerkiksi peruspalvelujen valtionosuutta pienentää jo aikaisemmin tehty päätös leikata kuntien valtionosuuksia 188 milj. eurolla. Ennustetulla tulo- ja menokehityksellä kuntatalous painuu kuluvana ja ensi vuonna alijäämäiseksi. Investoinnit huomioiva toiminnan ja investointien rahavirta painuu ennusteessa jo noin 1,8 mrd. euroa alijäämäiseksi. Kuntatalousohjelmassa painotetaankin, että kuntatalouden tasapainottaminen ja vakauttaminen edellyttää mittavia kuntataloutta vahvistavia toimenpiteitä. Lähde: Kuntaliiton tiedote (Tiedote on tehty ennen hallitusohjelmaa valtiontalouden kehyksen pohjalta. Hallitusohjelman mukaan valtion menot vuonna 2019 on 1,2 mrd. euroa pienemmät kuin em. kehyksessä.) VUODEN 2016 TALOUSARVIO JA VUOSIEN TALOUSSUUNNITELMA Talousarvio ja taloussuunnitelma laaditaan siten, että kunnan asukkaiden tarvitsemat lakisääteiset peruspalvelut voidaan järjestää. Vuoden 2014 tilinpäätöksessä taseessa on enää 2,9 milj. euroa ylijäämää. Vuoden 2015 talousarvio on noin 1,2 milj. euroa alijäämäinen. Toteutuva alijäämä vähentää em. taseen ylijäämää. Talousarvion tavoitteena on vakaan talouden turvaaminen ja vuosikatteen saaminen vähintään poistojen tasolle, jotta alijäämän kertyminen saadaan katkaistua. Investoinnit eivät saa aiheuttaa hallitsematonta käyttökustannusten ja lainamäärän nousua. Organisaatio Vuoden 2015 talousarvion yhteydessä hyväksyttiin eräänä talouden tasapainottamistoimenpiteenä vesilaitoksen yhtiöittäminen kunnan omaksi yhtiöksi. Selvitystä asiasta tehdään parhaillaan ja päätös siitä, yhtiöitetäänkö vesilaitos, tehdään syksyllä Vuonna 2016 ei ole tulossa muutoksia kunnan organisaatiorakenteeseen. 7

8 Vuoden 2016 talousarvio on vertailukelpoinen vuoden 2014 tilinpäätökseen ja vuoden 2015 talousarvioon. Mynämäen kuntakonserniin kuuluvat tytäryhteisöt ovat Mynämäen Teollisuuskiinteistö Oy ja Kiinteistö Oy Mynäjoki. Konserniin kuuluvat kuntayhtymät ovat Perusturvakuntayhtymä Akseli, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, Varsinais-Suomen erityishuoltopiiri, Varsinais-Suomen Liitto, Raision seudun koulutuskuntayhtymä ja Vakka-Suomen Media Osuuskunta. Vuoden 2016 talousarviossa tulee asettaa tavoitteet ainakin Mynämäen Teollisuuskiinteistö Oy:lle sekä Perusturvakuntayhtymä Akselille. Talousarvion rakenne Kunnanvaltuusto on 2006 hyväksynyt kunnan toiminta-ajatuksen, vision ja strategiset päämäärät. Strategia päivitettiin vuoden 2014 talousarvion laadinnan yhteydessä. Vuoden 2016 talousarviosta alkaen talousarvion rakennetta muutetaan siten, että tavoitteet on paremmin johdettu kunnan strategiasta. Kunnanhallituksen neuvottelukunta on käsitellyt talousarvion rakenteen muutoksen ja oikeuttanut viranhaltijat jatkamaan asian valmistelua. Hallintokunnat asettavat toiminnalliset tavoitteet niin, että ne on suoraan johdettu koko kunnan strategisista tavoitteista. Taloutta ja henkilöstöä koskevat tavoitteet asettaa vain yleishallinto. Pohjalomake on liitteenä 1 (mallina Yleishallinto-tulosalue) Huomiota on edelleen kiinnitettävä tavoitteiden mitattavuuteen. Tavoitteet on asetettava niin, että ne kuvaavat palvelutuotantoa ja ovat luotettavasti mitattavissa ja edelleen osavuosiraportissa ja tilinpäätöksessä raportoitavissa. Talousarviossa ja -suunnitelmassa on myös määriteltävä toimintaa kuvaavat oleelliset suoritteet ja tunnusluvut. Talousarvion sitovuus Vuodesta 2014 alkaen talousarvio on ollut bruttositova. Myös vuoden 2016 talousarvio ja vuosien taloussuunnitelma on tulosaluetasolla bruttositova. Taloushallintoyksikkö ja vesihuoltolaitos ovat taseyksikköjä ja siten edelleen nettositovia. Taloushallintoyksikön määrärahat sisältyvät Yleishallinto-tulosalueen määrärahoihin. Vesihuoltolaitoksen määrärahat sisältyvät Kunnallistekniikka-tulosalueen määrärahoihin. Sitovuustaso on liitteenä 2. Verotulot Alla oleva ennuste on viimeisin eli huhtikuussa Kuntaliitolta saatu veroennustekehikko. Kehikossa ei siten ole huomioitu uuden hallitusohjelman vaikutusta. Hallitusohjelman mukaan väliaikainen kuntien yhteisövero-osuuden 5 %-yksikön korotus ei jatku enää vuonna Muutos vähentää Mynämäen yhteisöveron tuottoa arviolta usealla kymmenellä tuhannella eurolla. Hallitusohjelman mukaan kiinteistöveron ala- ja ylärajoja korotetaan maltillisesti. Korotusten vaikutusta Mynämäen kiinteistöveron tuottoon on vaikea arvioida. Yleinen kiinteistöveroprosentti on alarajalla, joten alarajan nosto esim. 0,10 %-yksiköllä lisää verotuloja noin euroa. Muut kiinteistöveroprosentit eivät ole ala- eikä ylärajalla. 8

9 Hallitusohjelman mukaan veroperusteisiin tehtävien muutosten verotuottovaikutukset kompensoidaan kunnille. Käytännössä muutokset ovat mm. verovähennysten lisäyksiä. Kuntakohtaiset kehikot päivitetään seuraavan kerran todennäköisesti elokuussa ja tarvittaessa vielä syys-lokakuun vaihteessa. Sivulla 10 oleva vuoden 2016 tuloslaskelma on laadittu siten, että Mynämäen kunnan tuloveroprosentti on 20,50 %. Alla oleva kehikko on laskettu veroprosentin 20,50 %:n mukaan. Tuloslaskelmassa verotulot on arvioitu kehikon mukaisiksi. Mynämäen kunnan efektiivinen veroaste vuonna 2015 on 14,38 %. Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti vuonna 2015 on 19,84 %. Valtionosuudet Hallitusohjelman kirjausten vaikutuksia valtionosuuksiin on tässä vaiheessa mahdotonta arvioida. Kuntaliiton laskelman (ennen hallitusohjelmaa) mukaan Mynämäen valtionosuudet vuonna 2016 ovat noin 16,2 milj. euroa, mikäli kuntien ja valtion välinen kustannusten jaon tarkistus toteutuisi tuolloin tiedossa olleen mukaisesti. Jos kustannusten jaon tarkistus ei toteudu, valtionosuudet ovat Kuntaliiton arvion mukaan noin 15,7 milj. euroa. Viime vuosina tehtyjen peruspalvelujen valtionosuuden leikkausten vaikutus on seuraava (Kuntaliiton arviolaskelma syksyllä 2014): Leikkaukset hallitusohjelma 2011, M kehysriihi 2012, M kehysriihi 2013, M kehysriihi 2014, M leikkaukset yhteensä, M leikkaukset, /asukas 118,00 141,00 206,00 Uuden kuntalain säännökset alijäämän kattamisesta 9

10 Uuden kuntalain momentin mukaan taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Kunnan tulee taloussuunnitelmassa päättää yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla alijäämä mainittuna ajanjaksona katetaan. Uuden kuntalain 148 :n siirtymäsäännöksen mukaan edellä 110 :n 3 momentissa säädettyä velvollisuutta kattaa kunnan taseeseen kertynyt alijäämä sovelletaan ensimmäisen kerran tilikauden 2015 tilinpäätöksessä taseeseen kertyneeseen alijäämään. Sen estämättä, mitä 110 :n 3 momentissa säädetään velvollisuudesta kattaa kunnan taseeseen kertynyt alijäämä, alijäämän tulee olla katettu viimeistään tilikauden 2022 tilinpäätöksessä, jos kunnan taseeseen kertynyt alijäämä on tilikauden 2015 tilinpäätöksessä yli 500 euroa asukasta kohden. Tämän lain voimaan tullessa voimassa olleen kuntalain 65 :n 3 momentin säännöksiä taloussuunnitelman yhteydessä alijäämän kattamiseksi päätetyistä yksilöidyistä toimenpiteistä sovelletaan vuoden 2016 loppuun. VUODEN 2016 TALOUSARVION RAAMI Mynämäen kunnan toimintakate on kasvanut vuoteen 2011 verrattuna seuraavasti: Suunnitelmakaudella menojen kasvuvauhti ei voi olla samalla tasolla. Talouden tasapainottamiseksi palvelutuotannon rakenteita on tehostettava ja otettava käyttöön uusia toimintamalleja. Valtuuston iltakoulussa esille tuodut rakenteelliset muutokset valmistellaan siten, että päätökset tehdään alkusyksystä 2015 ja niiden vaikutus huomioidaan vuoden 2016 talousarviossa ja vuosien taloussuunnitelmassa. Edellä kerrotuilla laskentaperusteilla koko kunnan vuoden 2016 tuloslaskelma on seuraava: 10

11 Tilikauden tulos on euroa alijäämäinen. Talousarvioraamia ei anneta tulosaluekohtaisesti. Jokaisen lautakunnan talousarvioesityksessä bruttomenojen tulee olla vähintään 2 % eli yhteensä euroa pienemmät kuin vuoden 2015 talousarviossa. Lautakuntien tulee esittää toimenpiteet, joilla talous saadaan tasapainoon. Toiminnalliset muutokset tulee huomioida koko suunnitelmakaudella Edellä mainitulla 2 %:n säästölläkään vuosikate ei riitä kattamaan poistoja ja talousarvio tulee olemaan alijäämäinen. TALOUSARVION LAADINTAOHJEET Lautakunnat laativat talousarvioehdotuksen valtuustoon nähden sitovista eristä eli tulosalueittain sekä taseyksikköinä olevista taloushallintoyksiköstä ja vesihuoltolaitoksesta. Mikäli vesihuoltolaitos päätetään yhtiöittää, talousarvioesitys muutetaan erikseen sen mukaisesti. Muutokset tilikarttaan Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston ohjeen mukaisesti tilikartta muuttuu joiltakin osin vuoden 2016 alusta. Muutokset ovat laadintaohjeen liitteenä 3. Vanhoille tileille ei saa enää budjetoida (pääsy niille on estetty). Budnettissä näkyvät myös vanhat tilit ja niille aiemmin budjetoidut summat, joiden avulla voi hahmottaa uusille tileille budjetoitavia summia. Toimintatuotot Kunnan päätettävissä olevia asiakasmaksuja korotetaan vähintään yleisen kustannustason nousun mukaan. Lautakunnat päättävät itsenäisesti maksujen korotuksista. Hallitusohjelman mukaan päivähoitomaksuja korotetaan nostamalla nykyisiä maksuja tai uudella ylimmällä maksuluokalla. Lain muutokset tulevat voimaan aikaisintaan elokuusta Koululaisten ap/ip-toiminnan maksujen enimmäismäärän mahdollinen korotus tuo lisää tuloja. Kunnat päättävät itse maksun suuruuden enimmäisrajan puitteissa. Lakimuutos tulee voimaan aikaisintaan Edellä mainittujen vaikutus tuottoihin vuonna 2016 jäänee aika pieneksi. Perusturvakuntayhtymä Akselin perustamisen myötä kunta ei enää päätä perusterveydenhuollon, vanhustenhuollon ja sosiaalitoimen asiakasmaksuista. Hallintokunnat syöttävät toimintatuotot vain vuoden 2016 osalta. Taloushallintoyksikkö tallentaa kaikki suunnitelmavuosien tiedot keskitetysti. Aikataulu on jäljempänä Muut toimintakulut -kohdassa. Toimintamenot 11

12 Palkat Henkilöstön määrässä on hyödynnettävä luonnollinen poistuma. Sijaisten käyttö on rajoitettava minimiin. Nykyiset virka- ja työehtosopimukset ovat voimassa saakka. Kesäkuun puolivälissä sovitun palkkaratkaisun mukaan palkkoja korotetaan 16 euroa/kk tai vähintään 0,43 %. Kustannusvaikutus vuonna 2016 on 0,54 %. Suunnitelmavuosien sopimuskorotuksista ei ole vielä tietoa. Suunnitelmakaudella budjetoidaan palkankorotukset seuraavasti: 2016: + 0,5 % 2017: + 0,5 % vuoteen 2016 verrattuna 2018: + 0,5 % vuoteen 2017 verrattuna Nykyiset palkkatiedot saa Web-AGS-raportista, johon kaikilla esimiehillä on käyttöoikeudet. Hallintokunnat syöttävät PALKKASUUNNITTELU-osiota käyttäen palkkamenot Budnettiin vain vuoden 2016 osalta. Palkkamenoja ei voi syöttää muuten kuin käyttämällä palkkasuunnittelua. Suunnitelmavuosien palkat tehdään keskitetysti taloushallintoyksikössä. Palkkasuunnittelussa on vuoden 2015 talousarvion laadinnassa syötetyt henkilöt ja palkkatiedot. Hallintokuntien tulee korjata henkilöstömuutokset ja tallentaa palkat. Palkat nousevat joiltakin osin alkaen. Uudet tiedot ovat Web-AGS:ssä alkaen (jolloin maksetaan ensimmäiset korotetut palkat). Ohje palkkasuunnittelun käyttöön on liitteenä 4. Vuoden 2015 tietojen tulee olla Budnetissa mennessä. Sen jälkeen suunnitelmavuosien korotus tehdään keskitetysti taloushallintoyksikössä. Suunnitelmavuosien tiedot ovat käytettävissä alkaen. Budnettiin voi syöttää tietoja muillekin kuin palkkatileille em. aikana. Sosiaaliturva- ja eläkevakuutusmaksut Vuoden 2016 sosiaaliturva- ja eläkemaksuprosentit eivät ole vielä tiedossa (pl. työttömyysvakuutusmaksu). Budnetissä on nyt oletuksena vuodelle 2016 samat prosentit kuin vuonna Prosentit ovat alla olevassa taulukossa. Palkkaratkaisun yhteydessä on sovittu, että työnantajien työttömyysvakuutusmaksua korotetaan 0,5 %-yksiköllä. Muutos on huomioitu alla olevassa taulukossa. Taloushallintoyksikkö syöttää Budnettiin kaikki eläkemenoperusteiset ja varhe-maksut keskitetysti. Muut palkkojen sivukulut Budnetti laskee automaattisesti. Kuntatyönantajan sotumaksut, % Sairausvakuutusmaksu 2,08 % Työttömyysvakuutusmaksu 3,19 % ei luottamustoimista 12

13 KuEL-maksu 17,20 % ei luottamustoimista Tapaturmavakuutusmaksu 0,540 % ei luottamustoimista Ryhmähenkivakuutusmaksu 0,058 % Kuntatyönantajamaksut yhteensä 23,068 % Opettajien eläkemaksu (VaEL) 21,87 % Kansaneläkemaksu poistui kunnilta alkaen kokonaan. Muut toimintamenot Kaikkien toimintamenojen budjetoinnissa noudatetaan 2 %:n säästövelvoitetta. Hallintokunnat budjetoivat toimintamenot (samoin kuin palkat) vuoden 2016 osalta mennessä. Tämän jälkeen taloushallintoyksikkö tallentaa keskitetysti suunnitelmavuosien tulot ja menot mennessä. Osastopäälliköt tarkistavat suunnitelmavuosien tulot ja menot ja ilmoittavat mahdolliset korjaukset mennessä taloushallintoyksikölle (riitta.juhola@mynamaki.fi). Taloushallintoyksikkö korjaa tiedot keskitetysti ja tarkistetut tiedot ovat käytettävissä alkaen. Investoinnit Tekninen osasto budjetoi investoinnit talousarvion käsittelyä varten excel-taulukolla. Investoinnit syötetään Budnettiin vasta sen jälkeen, kun kunnanvaltuusto on hyväksynyt talousarvion. Sisäiset erät Sisäisen laskutuksen menot ja tulot sisällytetään ko. yksiköiden määrärahoihin ja tuloarvioihin. Sisäiset erät on jo talousarviovaiheessa kyettävä erottamaan ulkoisista tapahtumista, jotta ulkoinen tuloslaskelma pystytään esittämään. Sisäisten erien hinnoista on osastojen sovittava etukäteen. Kaikki sisäiset erät koko suunnitelmakaudelle tallennetaan taloushallintoyksikön toimesta keskitetysti Budnettiin. Hallintokunnat eivät siis itse tallenna sisäisiä eriä. Budnetissä koodin 2 (sisäiset erät) käyttö on sallittu ainoastaan taloushallintoyksikölle. Taseyksikkönä toimivan taloushallintoyksikön Mynämäen kunnalle myymien palvelujen määräraha budjetoidaan Yleishallinto-tulosalueelle. Hallintokuntien talousarvioesitysten tulee sisältää 1. Käyttötalouden tuloarviot ja määrärahat sekä toiminnalliset tavoitteet, mittarit ja henkilöstömäärä talousarvion sitovuustason mukaisesti liitteen 1 lomakkeella. Sitovuustaso on liitteenä Henkilöstösuunnitelma tulosalueittain vuosille Esitykset toimenpiteistä, joilla talous saadaan tasapainoon 4. Investointiosan laatii tekninen osasto osastojen on laadittava investointiehdotukset ja esitettävä ne tekninen johtaja Timo Ojalle niin pian kuin mahdollista ja viimeistään mennessä pienhankintarajan ( ) ylittävät hankintamenot kirjataan investointiosaan. 13

14 jokaisesta pienhankintarajan ylittävästä investointikohteesta on laadittava hankesuunnitelma (hankesuunnitelmalomake liitteenä 5). Lautakuntien talousarvioesitykset ja kaikki talousarvioon ja -suunnitelmaan liittyvät asiat (mm. käyttösuunnitelmat myöhemmin) kirjataan Dynastiaan asianumerolla Tunnuslukuja laskettaessa käytetään asukaslukuna 7900 (asukasluku oli 7879). 14

15 AIKATAULU TEHTÄVÄT Pvm VASTUUHENKILÖT Osastojen ja Akselin on tehtävä investointiehdotukset tekniselle lautakunnalle Laadintaohje käsitellään johtoryhmässä heti kun mahdollista ja viimeistään mennessä osastopäälliköt, Akseli johtoryhmä Sisäiset erät taloushallintoon (excel-pohjilla) mennessä tilalaitos Talousarvioraami käsitellään kunnanhallituksessa Lomakepohjat valmiina K-asemalla alkaen hallintojohtaja Sisäiset erät v Budnetissa pääkirjanpitäjä Budnetti avataan käyttäjille pääkirjanpitäjä ja hallintojohtaja Vuoden 2016 kaikki tulot ja menot Budnetissä osastot Vuosien kaikki tulot ja menot keskitetysti Budnetissä Vuosien tietojen tarkistus Tarkistetut tiedot käytettävissä pääkirjanpitäjä ja hallintojohtaja osastopäälliköt Lautakuntien esitykset TA mennessä osastopäälliköt Kunnanvaltuuston iltakoulu kunnanjohtaja ja osastopäälliköt Kunnanhallituksen iltakoulu ja käsittely Kunnanhallituksen käsittely kunnanjohtaja ja osastopäälliköt Veroprosentit valtuustoon Kunnanvaltuusto käsittelee talousarvion Lisätietoja: hallintojohtaja Marja Kärkkäinen, puh: Liite 1 Talousarviorakenne Liite 2 Talousarvion sitovuus Liite 3 Tilikarttamuutokset Liite 4 Palkkasuunnittelu -osion käyttöohje Liite 5 Investointien hankesuunnitelma 15

16 Kunnanhallitus Liite 1 Tulosalue Tilivelvolliset Toiminta-ajatus Yleishallinto kunnanjohtaja Seija Österberg hallintojohtaja Marja Kärkkäinen X Toiminta suunnitelmakaudella X Sitovat taloudelliset tavoitteet Excel-taulukko Sitovat toiminnalliset tavoitteet Strateginen tavoite = pitkän aikavälin tavoite Tavoitteet 2016 Toteuma Kunnan kehitystä edistävä yhdyskuntarakenne Elinvoimainen kuntakeskus ja kyläkeskukset Asukasluvun kasvu Kriittiset menestystekijät pitkäjänteinen ja strateginen maankäytönsuunnittelu/maapoliittinen ohjelma kehittämistä tukeva, joustava kaavoitus olemassa olevan infrastruktuurin tehokas hyödyntäminen monipuolinen tontti- ja asuntotarjonta kylien omaehtoinen kehittäminen/ kyläsuunnitelmat dynaaminen kuntamarkkinointi Kunnan elinvoimaisuutta tukeva elinkeinopolitiikka Työpaikkaomavaraisuuden kasvattaminen Kriittiset menestystekijät elinkeino-ohjelman toteuttaminen elinkeinoelämän tarpeita tukeva maapolitiikka TSekin ja Potkurin yrityspalvelujen tunnettavuuden lisääminen ja tehokas hyödyntäminen Hinku-kunnan imagon hyödyntäminen markkinoinnissa ja elinkeinotoiminnassa (lähienergia, 16

17 lähiruoka, hankinnat) Tehokas ja toimiva palvelurakenne Kriittiset menestystekijät uudistuvat toimintatavat / toimintojen kriittinen arviointi ja jäntevä päätöksenteko eri toimijoiden selkeät roolit toimiva konserniohjaus / kuntayhtymien toiminta ei ylitä kunnan taloudellista kantokykyä kiinteistöjen/toimitilojen tehokas käyttö toimiva yhteistyö kuntien ja 3. sektorin kanssa omaa toimintaa tukevat ostopalvelut ennaltaehkäisevien palvelujen merkityksen ymmärtäminen hankerahoituksen käyttäminen kehittämistyössä kuntalaisten/yhdistysten omaehtoisen työn tukeminen Tasapainoinen talous Kriittiset menestystekijät vuosikate kattaa vähintään poistot veroprosentit eivät ylitä lähialueen keskiarvoja investoinnit pääosin omarahoituksella lainamäärä pysyy alle valtakunnan keskiarvon Tavoitteisiin sitoutunut ja ammattitaitoinen henkilökunta Kriittiset menestystekijät henkilöstöstrategian mukainen toiminta: johtamiskulttuurin kehittäminen henkilöstön osaaminen ja ammattitaito positiivinen työnantajakuva henkilöstön jaksaminen ja työhyvinvointi yhteistyön lisääminen ja tehostaminen 17

18 TALOUSARVION SITOVUUSTASO Liite 2 KÄYTTÖTALOUSOSA Käyttötalousosa on valtuustoon nähden bruttositova tulosaluetasolla, paitsi Taloushallintoyksikkö ja Vesihuoltolaitos, jotka ovat taseyksikköinä nettositovia valtuustoon nähden. KUNNANHALLITUS Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta Yleishallinto - Taloushallintoyksikkö (taseyksikkö, nettositova) Perusturvakuntayhtymä Akseli Erikoissairaanhoito ja ympäristöterveydenhuolto KASVATUS- JA SIVISTYSLAUTAKUNTA Sivistystoimen hallinto Varhaiskasvatus Opetustoimi Kulttuuri- ja vapaa-aikatoimi TEKNINEN LAUTAKUNTA Teknisen toimen hallinto Tilalaitos Kunnallistekniikka Vesihuoltolaitos (taseyksikkö, nettositova Rakennusvalvonta ja ympäristötoimi TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosassa valtuustoon nähden sitovia eriä ovat Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut (netto) INVESTOINTIOSA Investointiosassa valtuustoon nähden sitovia eriä ovat Kiinteä omaisuus nettomääräisenä Talonrakennus (kohteittain > ) Infrastruktuuri Vesihuoltolaitos Irtain omaisuus nettomääräisenä RAHOITUSOSA Rahoitusosassa valtuustoon nähden sitova erä on lainakannan muutokset 18

19 TILIKARTTAMUUTOKSET ALKAEN Liite POISTUVAT TILIT 3224 TÄYSKUSTANNUSMAKSUT VAKUUTUSYHTIÖILTÄ 4340 TOIMISTO-, PANKKI- JA ASIANTUNTIJAPALVELUT 4345 ATK-PALVELUT 4360 POSTI- JA TELEPALVELUT UUDET TILIT ALKAEN TILI 3225 VAKUUTUSYHTIÖIDEN VAHINKOVAKUUTUSKORVAUKSET Tähän kuuluu vakuutusyhtiöltä vahinkovakuutussopimusten perusteella saadut korvaukset henkilö- ja omaisuusvahingoista. Haittakorvaukset, jolloin saadaan korvaus toiminnan keskeytymisestä, eikä vakuutuskorvausta voida kohdistaa menoihin. Yleensä vahingonkorvaukset ovat kuitenkin luonteeltaan menonoikaisua. TILI 3228 TUET JA AVUSTUKSET KUNNILTA JA KUNTAYHTYMILTÄ Toisilta kunnilta ja ky:iltä saadut tuet ja avustukset. Esim. ky:n jäsenkunnalta erikseen perimät maksuosuudet lainan korkoon. Esi sisällä: kunnan ja ky:n sisäisiä avustuksia (esim. omalle liikelaitokselle) ei kirjata lainkaan käyttötalouteen. TILI 3329 TUET JA AVUSTUKSET SOSIAALITURVARAHASTOILTA (mm. KELA) Tähän kuuluvat kaikki Kelalta saadut tuet ja avustukset, mm. Kelan korvaukset kunnalle/kuntayhtymälle oman henkilöstön työterveyshuollon järjestämisestä ja sairaankuljetuksesta. TILI 4341 TOIMISTO- JA ASIANTUNTIJAPALVELUT TILI 4342 ICT-PALVELUT ICT-palveluihin kirjataan tietotekniikka-, tietojärjestelmä, tietoliikenneja televiestintäpalvelut. Tähän kuuluvat mm. Kiinteän puhelinverkon palvelut Langattoman verkon telepalvelut Satelliittiviestintäpalvelut Tietokoneiden ohjelmointi- ja konsultointipalvelut Tietojenkäsittely- ja Internet-palvelinpalvelut Verkkoportaalit Palvelinympäristöjen ylläpitopalvelu Varmistus- ja tallennuspalvelut Tietohallintopalvelut Sovelluspalvelut TILI 4346 RAHOITUS- JA PANKKIPALVELUT Rahoitus- ja pankkipalveluihin kirjataan rahoituksen välittämiseen ja sijoitustoimintaan liittyvät palvelut, peruspankkipalvelut, talletus- sekä lainapalvelut. TILI 4361 POSTI- JA KURIIRIPALVELUT Ns. fyysiset logistiikkapalvelut. Postin yleispalvelut ja muut posti-, jakelu- ja kuriiripalvelut. TILI 4443 TYÖVOIMAN VUOKRAUS Ky:n ulkopuolelta vuokrattua työvoimaa. Työllistetyt henkilöt ovat työsuhteessa työvoimaa vuokralle antavaan yritykseen. Työvoiman vastaanottavat yksiköt huolehtivat vuokratyöntekijöiden työnjohdosta ja valvonnasta. 19

20 Vuoden 2016 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman laadintaohjeet Liite 4 Pikaohje Budnetin palkkasuunnitteluun selaimena tulee käyttää Internet Exploreria sivun 2 kuva on aloitussivu, joka aukeaa, kun Budnettiin kirjautuu sivulla 3 on kuva, jossa tehtävät valinnat palkkasuunnittelu kustannuspaikka päivittyy automaattisesti, jonka jälkeen valitaan haluttu kustannuspaikka laatikosta ja valitaan Aja raportti sivulla 4 on kuva valinnan (Aja raportti) jälkeen avautuvasta palkkasuunnitteluikkunasta, johon syötetään valitulle kustannuspaikalle kuuluvat työntekijät kukin omalle rivilleen tili (vakinaiset kk-palkat 4000, tunti- ja urakkapalkat 4003 jne.) nimi vakanssi (tehtävänimike) kk-palkka eli työntekijän kokonaispalkka (= teht.koht. palkka, kokemuslisät ja henk.koht.lisät) + sovittu palkkojen korotus 0,5 % yks % eli kuinka suuri osuus työntekijän palkasta menee valitulle kustannuspaikalle (valitaan 100 %, jos koko palkka ko. kust.paikalle kk eli työskentelykuukausien lukumäärä (vakituisella 12) L% eli lomarahaprosentti suositellaan käytettäväksi kaikilla 6 % ellei ole tiedossa, että ko. työntekijällä on tuota alempi lomarahan määräytymisprosentti (KVTES luku IV Vuosiloma 5 ja 18 ) valitaan talleta ja syötetään seuraavan työntekijän tiedot ko. kustannuspaikalle lisäohjeita saa Budnetin käyttäjän ohjeesta sivulta 20 alkaen 16