Tuulivoima ja petolinnut törmäyskurssilla? Opetuksia petolintujen satelliittiseurannasta. Ilman valtiaat-seminaari Porin yliopistokeskus, 26.3.

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Tuulivoima ja petolinnut törmäyskurssilla? Opetuksia petolintujen satelliittiseurannasta. Ilman valtiaat-seminaari Porin yliopistokeskus, 26.3."

Aapo Mikkonen
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

Patrik Byholm Ammattikorkeakoulu Novia Tammisaari Tuulivoima on in!

1 Tuulivoima ja petolinnut törmäyskurssilla? Opetuksia petolintujen satelliittiseurannasta Ilman valtiaat-seminaari Porin yliopistokeskus, Dos. Patrik Byholm Ammattikorkeakoulu Novia Tammisaari Tuulivoima on in! Suomen Tuulivoimayhdistys ry, suunnitellut projektit: Tällä hetkellä n tuulimyllyä suunnitelmissa (YLE Uutiset, ). Suomen tavoite vuoteen 2020 = 20 TWh = 800 kpl. 2-3 MW myllyä. Suunnitelmissa siis 2/3 liikaa. 1

2 Miksi tuulivoima on uhka linnuille? 1. Törmäykset(suora vaikutus) a. Myllyt b. Ilmajohdot 2. Maiseman pirstoutuminen(epäsuora vaikutus) a. Myllyt b. Ilmajohdot c. Huoltotiet Tietyn kynnyksen jälkeen maisema pirstoutuu liikaa jonka jälkeen se ei enää voi toimia lisääntymis- ja/tai ruokailualueena. Pirstoutumisen haittavaikutukset riippuvat myllyjen, ilmajohtojen ja huoltoteiden lukumäärästä, sijainnista ja eri lajien biologiasta (toiset lajit herkempiä kuin toiset). Ongelmalajit Isot petolinnut Haikarat Kurki (?) Miksi? Arkoja Lentotapa (kaartelevat, hitaat) Tarvitsevat suuria reviirejä Lisääntyvät hitaasti Hieman yllättäen myös kahlaajat (isokuovi, kapustarinta, taivaanvuohi) ja kivitasku karsastavat tuulimyllyjä ja/tai huoltoteitä jopa 500 m säteellä. Pearce-Higgins ym 2009, J. Appl. Ecol. 2

Pirstoutumisen haittavaikutukset riippuvat myllyjen, ilmajohtojen ja huoltoteiden lukumäärästä, sijainnista ja eri lajien biologiasta (toiset lajit herkempiä kuin toiset).

3 Metsämaisema muuttuu metsälajit kärsivät Metsiemme tila suurin yksittäinen ensisijainen syy lajien uhanalaisuuteen 36%(813) tutkituista lajeista uhanalaisia metsien käyttöön liittyvistä tekijöistä johtuen 0.07%(3) uhanalaisia ilmastonmuutoksesta johtuen (lähde: Rassi ym. 2010) Vain n. 2% metsämaisemasta on suojeltu Etelä-Suomessa. (METLA 2008) Nykyään myös perinteinen talonpoikaismetsä alkaa olla vain muisto. Vanha kuusimetsä on häviämässä Vanhaa kuusimetsää 1987 ja 2005 Närpiö Kaskinen Kauhajoki Kristiinankaupunki Vaasa Pori Helsinki 1 km 18 vuodessa 2/3 vanhasta kuusimetsästä hävinnyt hakkuiden kautta. 3

2% metsämaisemasta on suojeltu Etelä-Suomessa. (METLA 2008) Nykyään myös perinteinen talonpoikaismetsä alkaa olla vain muisto.

4 Tutkimuslajit Mehiläishaukka (Pernis apivorus) Kanahaukka (Accipiter gentilis) Yleistä lajien biologiasta Laaja levinneisyys(koko maa) Ravinto Kanahaukka: linnut Mehiläishaukka: ampiaiset Metsälintuja, pesä rehevässä kuusi-sekametsässä Laajat reviirit = vähälukuisia 4

levinneisyys(koko maa) Ravinto Kanahaukka: linnut Mehiläishaukka:

5 Menetelmät Lähettimien avulla haukkojen liikkeistä saadaan tarkat GPSpaikannukset ennalta määrätyn ohjelmoinnin mukaisesti. Lähettimien paino on 22 g, ja ne saavat energiansa akun ja/tai aurinkopaneelin kautta. Tuloksia Kanahaukkakoiraat liikkuvat laajasti metsästysreissuilla, rutiininomaisesti > 5 km pesästä. Yöpyvät usein poissa kotoa, jopa 8 km pesästä. 5

Lähettimien paino on 22 g, ja ne saavat energiansa akun ja/tai aurinkopaneelin kautta.

6 Miltä metsämaisema näyttää? Osuus maisemassa 0.3 Tyypillisen haukkareviirin maisemarakenne Hakk. Nhav. Nsek.Vhav. Vsek. Turve Pelto Rak Maisemaparametri Vesi Mitä osia maisemasta suositaan? Preferenssi km Hakk. Nhav. Nsek. Vhav. Vsek. Turve Pelto Rak Vesi Maisemaparametri 6

Vsek. Turve Pelto Rak Maisemaparametri Vesi Mitä osia maisemasta suositaan? 4.

7 Esimerkki: Kristiinankaupunki Vanha Närpiöntie, Innopower Oy =Myllyn suunniteltu paikka Mehiläishaukat vieläkin vaativampia Preferenssi Hakk. Nhav. Nsek. Vhav. Vsek. Turve Pelto Rak Vesi Maisemaparametri 7

vaativampia 4.5 4.0 3.5 Preferenssi 3.0 2.5 2.0 1.5 1.0 0.

8 Mehiläishaukka Faustin lentokorkeus 100 Korkeus maanpinnasta (m) alt :00 00:00 01:00 02:00 03:00 04:00 05:00 06:00 07:00 08:00 09:00 10:00 11:00 12:00 13:00 time Kellonaika Seurattu pesimäreviirillä 27 päivän ajan ( ) Paikannusten lkm. = 1012 kpl. 14:00 15:00 16:00 17:00 18:00 19:00 20:00 21:00 22:00 23:00 00:00 01:00 Faust N. 10 x 4 km 8

Kellonaika Seurattu pesimäreviirillä 27 päivän ajan (27.7.-22.8.) Paikannusten lkm.

9 Yö vs. päivä 35 Korkeus maanpinnasta (m) ± 95% CI 95% CI alt_ ,2 m 29,1 m 5 0 Yö day_night 1 Päivä Yhteenveto Maa-alueilla törmäyskuolemia vakavampi ongelma on maiseman pirstoutuminen. Metsämaiseman koostumus määrää pitkälti haukkojen liikkeitä: järeää metsää suositaan. Järeämetsäparhaillaanhäviämässä, samallakun tuulivoima on tulossa länsirannikon maisemiin. Jo nyt selvää: metsämaiseman pirstoutumisen takia linnut joutuvat liikkumaan laajoilla alueilla hankkiakseen ruokaa, tuulivoiman aiheuttama lisäpirstoutuminen pahentaa tilannetta entisestään. Ennuste:laajojen metsätuulivoimapuistojen kohdallametsäpetolinnut(jamuutherkätlajit) tulevat vähenemään, paikoin jopa häviämään kokonaan. 9

maiseman pirstoutuminen. Metsämaiseman koostumus määrää pitkälti haukkojen liikkeitä: järeää metsää suositaan.

10 Mehiläishaukkaprojektilla omat wwwsivut 10

Samankaltaiset tiedostot

Tuulivoiman linnustovaikutukset

Tuulivoiman linnustovaikutukset Mitä tiedetään, mitä ei? Tero Toivanen, suojeluasiantuntija Tietoa kertyy koko ajan Tuulivoiman linnustovaikutuksia tutkittu paljon ja tutkitaan edelleen Tieto koskee pääosin