Vankilaopetuksen hyvät käytännöt ja kehittäminen -projektit S11029 S11030

Transkriptio

1 Vankilaopetuksen hyvät käytännöt ja kehittäminen -projektit S11029 S11030

2 Koonneet: Pertti Reiman, Jukka Hassinen, Reija Haapalainen Ulkoasu: Piippolan ammatti- ja kulttuuriopiston kevään 2012 graafisen tuotannon ryhmä Taitto: Piippolan ammatti- ja kulttuuriopiston graafisen tuotannon ryhmä Piirrokset: Katja Ruha

3 Sisällysluettelo Saatteeksi...4 Sisällöntuottajat...5 Termistöä ja lyhenteiden selitykset Opetuksen järjestäminen vankilassa...9 Primus ja Wilma -järjestelmät vankilaopetuksen tukena...10 Ulla Paakkonen Vankilaopiskelijan arviointiprosessi Oulun vankilan oppipajassa...13 Hanna-Kaisa Tapaninen, Mari Luomala, Johanna Riepula ja Pertti Reiman Kokemuksia vankilaopetukseen perehdyttämisestä...23 Anna-Liisa Pitkäaho-Pussila Uuteen oppiaineeseen ja sen opettamiseen tutustuminen yhteistyössä oppiainetta...25 jo opettavan opettajan kanssa Raija Karppinen Kulttuurin ja kuvallisen ilmaisun opettamisesta toiminnallisuutta ja...27 kuvia vankilaopetukseen... Terho Virtanen ja Annemaarit Ålander 2. Oppimisympäristöt...29 Virikepolku Erityisopetuksen oppimisympäristö, vankilaopetus...31 Jukka Hassinen Kestilän vankilan puuosaston oppimisympäristön kehittäminen...67 Jarkko Isotalus Vankilatuotteiden kehittäminen VAKES -hankkeessa...75 Jukka Hassinen, Pertti Reiman 3. Organisaatioiden välinen yhteistyö...85 Vankilaopettajien turvallisuuskoulutus...86 Pertti Reiman Voimavarat käyttöön kehittämispäivä...90 Heli Eskelinen, Raili Orjala, Annemaarit Ålander 4. Hyvät käytännöt...97 Huumorin hyviä käytänteitä opetustyössä...98 Anna-Liisa Pitkäaho-Pussila ja Terho Virtanen Hyvät ja toimivat käytännöt ammatillisen koulutuksen järjestämisestä vankilahenkilökunnan näkökulmasta Pertti Reiman Opintolupa nivelvaihe vapautumiseen Pertti Reiman Hyvien käytäntöjen juurruttaminen kehittämistoiminnan lopullinen tavoite Pertti Reiman Liitteet Hopeasormuksen valmistus hopealangasta Kuperan hopeasormuksen valmistus Lasten kelkka Käsitöitä vankilaopetuksen tarpeisiin

4 Saatteeksi Tämä julkaisu on syntynyt yhteistyön tuloksena kolmen vuoden aikana Vankilaopetuksen hyvät käytännöt ja kehittäminen (S11029 ja S11030) -hankkeissa tapahtuneista asioista. Hankkeissa on nimensä mukaisesti pyritty tunnistamaan ja kehittämään hyviä käytäntöjä ja ottamaan niitä käyttöön. Julkaisun suunnittelu käynnistyi lähes samanaikaisesti hankkeiden aloittamisen myötä, mutta lopullisen muotonsa se sai vuoden 2010 aikana, jolloin päätettiin tehdä julkaisusta artikkelisarja, jossa kuvataan hankkeen aikana tapahtuneita asioita ja pyritään antamaan kuva siitä kokonaisuudesta, jossa vankilaopetusta toteutetaan. Julkaisuun artikkeleita kirjoittaneet henkilöt ovat sekä opetuksessa mukana olevia, että vankilaopetukseen muuten kiinteästi liittyviä henkilöitä. Yhteistä heillä kuitenkin on se, että heillä on hyvä kokemus ja käsitys siitä miten vankilaopetusta toteutetaan tai tulisi toteuttaa. Vankila on oppimisympäristönä täysin erilainen oppilaitosympäristö. Vankilan perustehtävästä johtuen sen toiminta rakentuu ensisijaisesti vankeusrangaistusten täytäntöönpanoon. Tämä näkyy rakenteellisissa ratkaisuissa sekä vankiloiden toiminnan toteutuksessa. Vankien koulutus on osa vankiloiden arkipäivän toimintaa. Ammatillista koulutusta toteutettaessa joudutaan ottamaan huomioon vankeinhoitoon liittyvän lainsäädännön rajoitukset ja samanaikaisesti koulutukseen liittyvän lainsäädännön vaatimukset. Vankilaopetuksen hyvät käytännöt ja kehittäminen (S11029 ja S11030) -projektit ovat olleet kolmivuotisia ESR-rahoitteisia projekteja. Projektit alkoivat vuonna 2009 ja päättyvät Projektit kuuluvat toimintalinjaan 2, jonka tavoitteena on työllistämisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen. Näissä toteutetuissa projekteissa toiminnan painopiste on ollut ammatillisen koulutuksen, sen menetelmien ja organisaatioiden välisen yhteistoiminnan kehittämisessä. Projektien kohdelaitokset ovat olleet Oulun vankila, Pelson vankila ja Kestilän vankila. Projektien varsinaisena ja ensisijaisena kohderyhmänä ovat olleet näissä laitoksissa työskentelevät nykyisen Piippolan ammatti- ja kulttuuriopiston opettajat ja muu vankilaopetukseen kiinteästi liittyvä vankilahenkilökunta. Projektin toiminnan toteutuksesta eli varsinaisesta kehittämistyöstä ovat vastanneet opiston opettajat. Piippolassa 4. toukokuuta 2012 Pertti Reiman 4

5 Sisällöntuottajat Sosionomi AMK, psykoterapeutti (ET), Pertti Reiman toimii Vankilaopetuksen hyvät käytännöt ja kehittäminen (S11029 ja S11030) hankkeissa projektipäällikkönä. Vankeinhoitolaitoksen, nykyisen rikosseuraamuslaitoksen palveluksessa hän on ollut vuodesta 1985 alkaen ja vankien koulutuksen kanssa hän on ollut tekemisessä vuodesta 2007 alkaen. Projektin ajan , hän on virkavapaalla Ylitornion vankilan apulaisjohtajan virastaan, jossa vankilan toiminnot mukaan lukien vankien koulutus, ovat osa hänen vastuualuettaan. Primuksen pääkäyttäjä Ulla Paakkonen toimii nyt Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymässä ja aikaisemmin Siika-Pyhäjokialueen koulutuskuntayhtymässä opiskelijahallinto-ohjelman pääkäyttäjänä. Vakes-projekteissa hän on toiminut vuosina ja vankilaopetuksen parissa vuodesta KM Hanna-Kaisa Tapaninen toimii Oulun vankilan oppipajassa ammattistartin opettajana. Vakesprojektissa hän on toiminut vuosina ja vankilaopetuksessa vuodesta EO Mari Luomala toimii Oulun vankilan oppipajassa ammattistartin opettajana. Vakes-projektissa hän on toiminut vuosina ja vankilaopetuksessa vuodesta Artenomi AMK Johanna Riepula toimii Oulun vankilan oppipajassa ammattistartin opettajana. Hän on toiminut vankilaopettajana vuodesta 2011 sekä Vakes-projektissa vuodesta FM Anna-Liisa Pitkäaho-Pussila toimii Piippolan ammatti- ja kulttuuriopistossa vieraiden kielten opettajana. Vakes-projekteissa hän on toiminut vuosina EO Raija Karppinen toimii Kestilän vankilassa valmentavan ja kuntouttavan koulutuksen opettajana. Vakes-projekteissa hän on toiminut vuosina ja vankilaopetuksen parissa hän on toiminut vuodesta EO, NTM Terho Virtanen toimii Kestilän vankilassa, Piippolan ammatti- ja kulttuuriopistossa sekä Pelson vankilassa. Vakes-projekteissa hän on toiminut vuosina ja vankilaopetuksen parissa vuodesta KM, EO, Muotoilija-AMK Anne Ålander toimii Piippolan ammatti- ja kulttuuriopistossa yleisaineiden opettajana. Vakes-projekteissa hän on toiminut vuosina Vankilaopettajana hän on toiminut vuosina Lehtori, EO Jarkko Isotalus toimii Kestilän vankilassa puualan ammatillisten aineiden opettajana Vakes-projekteissa hän on toiminut vuosina ja vankilaopetuksessa vuodesta Teollinen muotoilija, EO Jukka Hassinen toimii Pyhäselän vankilassa valmentavan ja kuntouttavan koulutuksen opettajana. Vakes-projekteissa hän on toiminut ja vankilaopetuksessa vuodesta Muotoilija AMK, KM, EO Heli Eskelinen toimii Sukevan vankilassa valmentavan ja kuntouttavan koulutuksen opettajana. Vakes-projekteissa hän on toiminut ja vankilaopetuksessa vuodesta Medianomi AMK, EO Raili Orjala toimii Piippolan ammatti- ja kulttuuriopistossa media-alan ammattiaineiden sekä tieto- ja viestintätekniikan opettajana. Vakes-projekteissa hän on toiminut Vankilaopettajana hän toimi vuosina Muotoilija AMK, EO Paula Juopperi toimii kovien materiaalien kädentaitopainotteisen valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen -ryhmän opettajana Pelson vankilassa. Vakes-projektissa hän on toiminut vuosina ja vankilaopetuksessa vuodesta

6 Termistöä ja lyhenteiden selitykset AAL = Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta /631 AKL = Laki ammatillisesta koulutuksesta /630 ARKE = Arviointikeskus, aiemmin aluevankilan sijoittajayksikkö. Arviointikeskusten tehtäviin kuuluu vankeusrangaistukseen tuomittujen, vankien riskien ja tarpeiden arviointi, rangaistusajan suunnittelu sekä päätöksenteko heidän sijoittamisestaan vankiloihin ja valvottuun koevapauteen. Arviointikeskukset hoitavat lukien myös yhdyskuntaseuraamuksiin liittyvän lausuntotyön tuomioistuimia varten. Arviointikeskus on itsenäinen rikosseuraamusalueella toimiva yksikkö. EO = Erityisopettaja HE = Hallituksen esitys eduskunnalle Hops = Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma. Koulutuksen järjestäjän tulee laatia opiskelijan yksilöllisten lähtökohtien pohjalta henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (hops), jota päivitetään koko koulutuksen ajan. Hops perustuu opiskelijan oman opiskelun suunnitteluun, yksilöllisiin valintoihin, opinnoissa etenemiseen ja oppimisen arviointiin. Opiskelijaa ohjataan hops:n laadinnassa ja sen toteutumisen seurannassa. Hops on suunnitelma, jonka toteuttamiseen opiskelija sitoutuu ja motivoituu koko koulutuksen ajaksi. Hojks = Henkilökohtaista opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma. Erityisopetusta tarvitsevalle opiskelijalle on laadittava aina kirjallinen henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) (L 630/1998, 20 ). Suunnitelman tulee sisältää (A 811/1998, 8 mukaan) suoritettava tutkinto, opetuksessa noudatettavat tutkinnon perusteet, tutkinnon laajuus, opiskelijalle laadittu henkilökohtainen opetussuunnitelma, opiskelijan saamat erityiset opetus- ja opiskelijahuollon palvelut, muut henkilökohtaiset palvelu- ja tukitoimet sekä erityisopetuksen perusteet. IPRA = Itä- ja Pohjois-Suomen rikosseuraamusalue. Alueeseen kuuluu 14 vankilaa ja 7 yhdyskuntaseuraamustoimistoa sekä arviointikeskus. Aluekeskus sijaitsee Kuopiossa. Suomessa on kolme rikosseuraamusaluetta ESRA (Etelä-Suomen rikosseuraamusalue), LSRA (Länsi-Suomen rikosseuraamusalue) ja IPRA. JEDU = Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä. Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä JEDU on aloittanut toimintansa vuoden 2012 alussa. JEDU:n muodostavat entiset Kalajokilaakson ja Siika- Pyhäjokialueen koulutuskuntayhtymät. JEDU:un kuuluu yhteensä 7 ammattiopistoa. Kesv = Kestilän vankila KM = Kasvatustieteiden maisteri Oph = Opetushallitus OPM = Opetusministeriö, nykyisin opetus- ja kulttuuriministeriö OKM Oppimisareena = Erityisopetuksen oppimisympäristö vankilaopetuksessa. Käsite sisältää sekä fyysisen ja psyykkisen, että sosiaalisen ulottuvuuden. Oppimisareenan toimijoina vankiopiskelijat, vankilaopettajat, vankilan henkilökunta jne. Ouv = Oulun vankila Pev = Pelson vankila Pio = Piippolan käsi- ja taideteollisuusopisto. Vuoden 2012 alusta nimi on ollut Piippolan ammatti- ja kulttuuriopisto. Piippolan ammatti- ja kulttuuriopisto on osa Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä JEDU:a. Primus = Opiskelijahallinto-ohjelma Rise = Rikosseuraamuslaitos. Rikosseuraamuslaitos on oikeusministeriön alaisuudessa toimiva vankeusrangaistusten ja yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanoviranomainen. Rikosseuraamuslaitoksessa tutkintavangin, tuomitun ja asiakkaan rangaistusajan suunnittelu sekä seuraamuksen toimeenpano eli varsinainen rangaistuksen suorittaminen vapautumisvaiheineen muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden. Ri-ta = Riski- ja tarvearvio. Riski- ja tarvearviossa määritellään vangin henkilökohtaiset riskit /tarpeet. Siinä kartoitetaan vangin aiempi rikoshistoria, hänen voimavaransa ja kyvyt, joita tarvitaan muutostyöskentelyssä ja yksilöidään sellaiset tilanteet, riskit ja tarpeet, jotka edellyttävät palveluohjausta erityispalveluiden piiriin. Riski- ja tarvearviossa selvitellään vangin tarpeet ja toiveet suhteessa rangaistusjärjestelmän tarjoamiin palveluihin. Ransu = Rangaistusajan suunnitelma. Vangille laadittava rangaistusajan suunnitelma sisältää vankeusajan keskeiset tavoitteet, tietoja osallistumisvelvollisuuteen sisältyvän toiminnan laadusta, sisäl- 6

7 löstä ja vaativuustasosta, turvallisuusjärjestelyille asetettavat vaatimukset, tiedon sijoitusvankilasta, suunnitelman mahdollisen poistumisluvan ajankohdasta ja edellytyksistä, suunnitelman mahdollisen valvotun koevapauden ajankohdasta ja edellytyksistä sekä vapauttamissuunnitelman ja valvontaan määrättävän osalta lisäksi valvontasuunnitelman. THY (artikkelissa) = Rikosseuraamuslaitoksen terveydenhuoltoyksikkö (RTHY) koostuu valtakunnallisesti toimivista yhteisistä palveluista eli toiminnan ohjauksesta, lääkekeskuksesta ja hammashuollosta, psykiatrisesta vankisairaalasta (Turku ja Vantaa), Vankisairaalasta (Hämeenlinna) sekä vankiloiden yhteydessä toimivista poliklinikoista. Rikosseuraamuslaitoksen terveydenhuolto (RTHY) ja vankilan henkilökunta tekee yhteistyötä vangin terveydentilan seurannassa, ohjauksessa hoitoon ja hoidon toteuttamisessa. Tvl = Tutkintavankeuslaki /768 Vati = Vankitietojärjestelmä. Vankitietojärjestelmä on vankiloissa käytössä oleva yhtenäinen vankiasioita käsittelevä tietojärjestelmä. Se koostuu erilaisista osakokonaisuuksista, joissa sisältönä ovat vangin henkilötiedot, täytäntöönpanotiedot, terveydenhuoltoon sekä vankien valvontaan ja suunnitelmalliseen rangaistusajan toteuttamiseen liittyvät tiedot. Vankitietojärjestelmän käyttöoikeudet ovat sidoksissa virkatehtäviin ja niihin liittyviin toimivaltuuksiin. Vakes = Lyhennys sanoista: Vankilaopetuksen hyvät käytännöt ja kehittäminen -projektit Vankilapedagogiikka = Tapa, jolla opetusta järjestetään vankiloiden erityisissä oppimisympäristöissä VL = Vankeuslaki /767 Vna = Valtioneuvoston asetus vankeudesta /509 Vvl = Valtion virkamieslaki /750 Wilma = Opiskelijahallinto-ohjelman (Primus) nettiliittymä YKS-toimisto = Yhdyskuntaseuraamustoimisto. Yhdyskuntaseuraamustoimistot, ent. kriminaalihuoltolaitoksen yksiköt, vastaavat vapaudessa suoritettavien yhdyskuntaseuraamusten, mm. yhdyskuntapalvelun, ehdonalaisen vapauden valvonnan ja sen suunnittelun, nuorisorangaistuksen jne. toimeenpanoista. 7

8 8

9 1. Opetuksen järjestäminen vankilassa Piippolan ammatti- ja kulttuuriopisto järjestää ammatillista koulutusta Itä- ja Pohjois-Suomen rikosseuraamusalueen vankiloissa. Vakes -projektien kohdevankilat ovat Oulun, Kestilän ja Pelson vankilat. Julkaisun tämän osan artikkeleissa kuvataan, kuinka ammatillista koulutusta toteutetaan hankkeiden kohteena olevissa vankiloissa. Artikkeleissa tarkastellaan niitä erityisiä edellytyksiä ja tukitoimia, joiden avulla opetus vankiloissa mahdollistetaan. Artikkeleissa kuvataan myös sitä, miten opetusta voidaan toteuttaa vankilaympäristössä ja millaisia eri ulottuvuuksia opetuksen toteuttamisessa on. 9

10 Primus- ja Wilma -järjestelmät vankilaopetuksen tukena Teksti: Ulla Paakkonen Piippolan käsi- ja taideteollisuusopisto järjestää ammatillista koulutusta Itä- ja Pohjois-Suomen rikosseuraamusalueen eri vankiloissa. Päivittäin Piippolan tarjoamaa ammatillista koulutusta saa keskimäärin noin 120 vankia. Normaalisuusperiaatteen mukaisesti vankilassa annettava opetus on opetussuunnitelmaperusteista. Opetuksen järjestämisen ja toteutuksen keskeisinä tukina ovat opiskelijahallinto-ohjelma Primus sekä siihen liittyvä Wilma -järjestelmä. Näiden ohjelmien pääkäyttäjänä Siika-Pyhäjokialueen koulutuskuntayhtymässä toimii Ulla Paakkonen. Tässä haastattelusta tehdystä artikkelissa Ulla Paakkonen kuvaa omaa osuuttaan vankilaopetuksen kehittämisessä tietojärjestelmien kehittämisen kautta. Ulla Paakkosen työpiste löytyy Piippolan käsi- ja taideteollisuusopiston hallintosiivestä. Ulla on Siika- Pyhäjokialueen koulutuskuntayhtymän opiskelijahallinto-ohjelman pääkäyttäjä. Hänen vastuualueisiinsa kuuluvat kaikki opiskelijahallintoon liittyvät asiat koko nykyisessä kuntayhtymässä. Vankilaopetukseen Ulla liittyy siten, että hän osallistuu muun muassa vankilassa järjestettävän opetuksen opetussuunnitelmien ja niihin liittyvien arviointikorttien tekemiseen Primus-järjestelmään sekä toimeenpanosta huolehtimiseen. Ullan vastuulle ja tehtäviin kuuluvat keskeisenä osana myös vankilaopettajille annettavat ja määriteltävät käyttöoikeudet sekä -tunnukset Primus -järjestelmään ja sen nettiliittymään Wilmaan. Hänen tehtäviinsä kuuluvat myös erilaisten Primukseen ja Wilmaan liittyvien lomakkeiden ja tulosteiden luominen, niiden muokkaaminen tarpeiden sekä vaatimusten mukaisiksi. Vaikka Ulla ei olekaan työskennellyt suoranaisesti vankilaopetuksen parissa, on hänellä kuitenkin lähes päivittäinen kontakti tähän erilaiseen oppimisympäristöön vankilaopettajien kautta. Primuksen kehittämisprosessi hojks:n osalta Vankilaopetuksen hyvien käytäntöjen kehittämiseen tietojärjestelmien kehittämisen kautta Ulla kertoi perehtyneensä tarkemmin pidetyssä palaverissa, johon osallistui tämän aiheen asiantuntijoina valmentavan ja kuntouttavan koulutuksen opettajia ja apulaisrehtoreita. Palavereja ei ollut monia, vaan kehittämistyö oli tehtävänannon jälkeen itsenäistä ja itseohjautuvaa. Työskentelin pääasiassa yksin ja konsultoin aina tarvittaessa apulaisrehtori Hannele Siekkistä asian suhteen, kertoo Ulla Paakkonen. 10

11 Ulla kertoo, että hänelle kertyi kaikkiaan 25 tuntia tämän tehtävän parissa työskentelyä. Kehittämistyö on ollut mielenkiintoista, mutta aikaa vievää. Ulla sai tehtyä pohjat valmiiksi, mutta varsinaiseen aktiiviseen käyttöön lomakkeet saadaan lukuvuonna , koska kevään kiireiden aikana ei haluttu vaatia opettajilta enää uudenlaisen käytännön opettelua. Omat odotukset Ullalla kehittämistyön suhteen liittyvät ainakin yhdenmukaisten käytäntöjen muodostumiseen ja arkirutiinien helpottumiseen. Primus vankilaympäristössä Vankilaympäristö asettaa tiettyjä haasteita Primuksen käyttäjille, koska opiskelijoiden tietoihin liittyvät tiedot eli salassa pidettävät asiat ovat määritelty korkeammalle tasolle kuin muiden opiskelijoiden kohdalla. Tämä tarkoittaa konkreettisesti sitä, että järjestelmään myönnettävien käyttäjäoikeuksien määrittelyssä noudatetaan erityisen tarkkoja perusteita. Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman eli hojks:n käyttö nettiliittymän kautta on opettajille nopeampaa kuin etäyhteyden kautta ja siksi lomakkeet ja tulosteet siirrettiin Wilmaan. Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma Ammatillisesta koulutuksesta annetun asetuksen (811/98) 8 :n mukaan hojks:sta tulee löytyä suoritettava tutkinto, opetuksessa noudatettavat opetussuunnitelmien tai näyttötutkinnon perusteet ja laajuus sekä opiskelijalle laadittu henkilökohtainen opetussuunnitelma. Edelleen saman asetuksen mukaan hojks:sta tulee löytyä myös, millä perusteella opiskelija määritellään erityisopiskelijaksi, mitä opiskelun edellyttämiä erityisiä opetus- ja opiskelijahuollon palveluja opetuksessa tai sen yhteydessä annetaan ja mitä muita henkilökohtaisia palvelu- ja tukitoimia opiskelija saa. Tästä syystä hojks-lomake on ehdottoman tärkeä apuväline vankilaympäristössä, koska juuri sen kautta mahdollistetaan opiskelun järjestämisen ja toteuttamisen kannalta tarpeellisten tietojen siirtyminen opettajalta toisella. Vankilaopetuksen eräänä hyvin olennaisena erityispiirteenä on juuri se, että vankiopiskelijat voivat siirtyä huomattavasti useammin laitoksesta ja tätä kautta opetusympäristöstä toiseen, pysyen kuitenkin oppilaitoksen kirjoilla kuin muunlaisessa ympäristössä opiskelevat opiskelijat. Vankilaopiskelijat työllistävät oppilaitoksen toimistohenkilökuntaa monien laitos- ja luokkavaihdostensa myötä normaalia enemmän, mutta järjestelmän avulla tiedot siirtyvät muuttumattomina sisältäen myös muun muassa historiatiedot jokaiselta opiskelijalta hojks:ien, luokkatietojen ja viranhaltijapäätösten osalta. Ulla Paakkonen toteaa, että hojks:iin kirjattujen asioiden ja toimenpiteiden tulisi olla mahdollisimman konkreettisia, jotta niiden toteuttaminen sellaisinaan olisi ylipäätään mahdollista. Konkreettisten toimenpide-ehdotusten tai tavoitteiden kautta vankilan ja oppilaitoksen välinen yhteistyö mm. opiskelevan vangin mahdollisten oppimisvaikeuksien tai oppimisen esteiden voittamiseksi lisääntyy ja paranee. Ulla Paakkosen kokemuksen mukaan hojks:n toteuttaminen edellyttää aktiivista otetta opettajilta, jotta asiakirjat pysyvät ajan tasalla ja tiedot ovat luotettavia. Kun opiskelijoita kuullaan heti opintojen alusta lähtien ja jokaisen yksilölliset tarpeet otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon, niin opiskelu on heille mielekkäämpää ja silloin voidaan kenties odottaa parempia oppimistuloksia. Hojks-kokouksia pidetään jokaisen opiskelijan kanssa heti opintojen alussa ja sopivin väliajoin, opiskelun kestäessä kunkin opiskelijan henkilökohtaisen tarpeen ja tilanteen sekä opintojen keston mukaan. Luokanvalvoja huolehtii hojks:n kirjauksen järjestelmään, tulostamisen ja allekirjoitusten ottamisen niihin sekä niiden toimittamisen arkistoon. Tämän jälkeen johto tekee viranhaltijapäätökset ja kirjaa ne järjestelmään. 11

12 Järjestelmän ylläpitäjän näkökulma Ulla Paakkonen katselee opetukseen liittyviä asioita järjestelmän ylläpitäjän näkökulmasta. Tämän vuoksi hän pitää järjestelmien kehittämisen ja käytettävyyden kannalta tärkeänä ja tarpeellisena saada käyttäjiltä enemmän kehittämisehdotuksia opiskelijahallinto-ohjelmaan liittyen. Suunnitellessa ja kehittäessä sokeutuu, jolloin voi käydä niin, ettei itse huomaa mahdollisia puutteita tai kehittämistarpeita niin helposti kuin peruskäyttäjät, koska näkymäni järjestelmissä ovat luonnollisestikin erilaiset kuin peruskäyttäjillä, toteaa Ulla. Ullan näkökulmasta juuri vankilaopetuksessa toimintaympäristön olosuhteista johtuen on tärkeää saada opettajilta palautetta asioista, joita he eivät voi tehdä tai jos jokin asia vaikeuttaa heidän päivittäistä opetustyötään liittyen tietojärjestelmiin ja ohjelmiin. Usein on niin, että kyse on vain puutteesta määrityksissä tai oikeuksissa ja asiat voidaan korjata hyvinkin pienillä toimenpiteillä. Näin ohjelmien käyttäminen voisi olla opettajista mielekkäämpää ja tarkoituksenmukaisempaa. Ulla Paakkonen korostaa, ettei opiskelijahallintojärjestelmää ole tarkoitettu hankaloittamaan kenenkään työtä, vaan päinvastoin helpottamaan työskentelyä. On hyvä muistaa, että opetus- ja muut viranomaiset määräävät monista asioista, jotka on koulumaailmassa toteutettava ja järjestelmän pitäisi helpottaa toteuttamista omalta osaltaan. Siksi Ulla Paakkonen toivookin rohkeampia kannanottoja ja parannusehdotuksia vankilaopettajien taholta tietohallintoon ja niihin liittyvien ohjelmien osalta. Ullan mukaan heillä on hyvät ja toimivat järjestelmät olemassa, joten niitä on tästä syystä helppo kehittää yhdessä vielä paremmaksi. 12

13 Vankiopiskelijan arviointiprosessi Oulun vankilan Oppipajassa Teksti: Hanna-Kaisa Tapaninen, Mari Luomala, Johanna Riepula ja Pertti Reiman Piippolan käsi- ja taideteollisuusopisto on järjestänyt ammatillista koulutusta Oulun vankilassa lähinnä tutkintavangeille vuodesta 2007 alkaen. Osana tätä toimintaa oli aloitettu kokeilu, jossa Oppipajan opettajat osallistuvat keskiviikkoisin vankilan moniammatilliseen työkokoukseen, ns. keskiviikkopalaveriin. Vakes -projektiin liittyen tätä toimintamallia päätettiin edelleen kehittää organisaatioiden väliseen moniammatilliseen suuntaan. Tavoitteena on hyödyntää sitä arviointitietoa, jota Piippolan käsi- ja taideteollisuusopiston järjestämässä koulutuksessa olevista vangeista kertyy heidän opiskeluaikanaan Oppipajassa, heille arviointikeskuksessa tehtävässä rangaistusajan suunnitelman laadinnassa. Oulun vankila on Suomen pohjoisin tutkintavankila, jossa on Pohjois-Suomen alueilla rikoksesta epäiltyjä tutkintavankeja. Oulun vankilassa pannaan täytäntöön myös vankeus- ja sakonmuuntorangaistuksia. Vangeilla on vankeusaikanaan mahdollisuus työskennellä tietyin edellytyksin kiinteistöjen ylläpitotehtävissä, taloushuollon tehtävissä tai tuotannollisissa tehtävissä sekä osallistua koulutukseen. Työn ja koulutuksen lisäksi vangeille järjestetään myös toimintakykyä ylläpitävää ja kuntouttavaa toimintaa. Piippolan käsi- ja taideteollisuusopisto järjestää Oulun vankilassa ammattistarttikoulutusta. Koulutuksen tavoitteena on aktivoida vankeja hakeutumaan ammatillisiin perus- ja jatko-opintoihin joko vankeustuomion aikana tai vapautumisen jälkeen sekä kerätä tietoa vangin kouluhistoriasta ja oppimisvalmiuksista. Koulutuksen tavoitteena on lisäksi parantaa vankien kädentaitoja, elämänlaatua ja elämäntaitoja. Kehittämisen tarve Ajatus ja idea Oppipajassa tapahtuvan arvioinnin edelleen kehittämiseen ja saadun tiedon hyödyntämiseen mm. vankien rangaistusajan suunnitelman laadinnan yhteydessä tuli Oppipajassa opettavilta opettajilta sekä vankilan henkilökunnalta. Opettajat olivat työssään havainneet, että Oppipajaan sijoitettujen vankien tulohaastattelun ja henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman (hojks) laadinnan yhteydessä saatiin kaikkia osapuolia eli koulua, vankilaa, arviointikeskusta ja yksittäistä vankia hyödyttävää tietoa esim. haastateltavan vangin aiemmista koulutuksista, opinnoista ja niissä menestymisestä. Toisaalta Oppipajan koulutustoiminnan yhteydessä tuli usein esiin vangeilla ilmeneviä elämäntaitojen hallintaan liittyviä puutteita ja muun muassa lukitestauksen myötä mah- 13

14 dollisia piilossa olleita oppimisvaikeuksia, joiden olemassaololla oli merkitystä laitossijoittelussa ja edelleen toimintaan sijoittelussa. Lisäksi havainnot muun muassa ryhmässä toimimisesta sekä onnistumisiin ja vastoinkäymisiin reagoinneista saatiin kirjattua ylös. Näiden tietojen näkyväksi saaminen ja kirjaaminen olivat myös arviointikeskuksen erikoissuunnittelijoiden mielestä tärkeää juuri rangaistusajan suunnitelman laadinnan sekä yksittäisen vangin edun ja oikeusturvan kannalta. Oppipaja perustetaan Rikosseuraamusalan vuoden 2006 organisaatiomuutoksen ja vankeuslain voimaantulon yhteydessä silloinen Oulun vankilan johto oli hahmotellut yhdessä Piippolan käsi- ja taideteollisuusopiston rehtorin ja apulaisrehtorin kanssa valmentavan ja kuntouttavan koulutuksen tuomista vankilaolosuhteisiin. Tähän tarpeeseen päätettiin luoda Oppipaja, jonka toiminta alkoi Toiminnan alettua painopiste oli lähinnä koulutuksellinen, mutta kaiken aikaa pohdittiin sen roolia myös vankilan ja arviointikeskuksen toiminnan yhteydessä. Tämä näkyi käytännössä mm. opettajien osallistumisena Oulun vankilan moniammatilliseen työkokoukseen ns. keskiviikkopalaveriin, jossa eräänä keskeisenä osana oli laitokseen tulleiden ja siirtyvien vankien läpikäyminen ja mahdollinen sijoittuminen toimintoihin. Keskustelu Oppipajan toiminnan kehittämisestä jatkui kaiken aikaa kunnes Vakes -projektin kautta mahdollistui riittävä resursointi uudenlaisen toimintamallin testaamiseksi ja edelleen kehittämiseksi. Suunnittelu- ja kehittämisvaihe Kehittäminen lähti konkreettisesti liikkeelle Arviointikeskuksen Oulun toimipaikan, Oulun vankilan johdon ja oppilaitoksen yhteistapaamisella, jossa oli tarkoitus sopia osahankkeen etenemisestä ja toimintatavoista. Sähköpostinvaihdon ja useiden puhelujen jälkeen päätettiin pitää aloituskokous, joka pidettiin Oulun vankilan johtajan huoneessa. Kokoukseen osallistuivat Oulun vankilan johtaja, rangaistusajan suunnitelmien päivityksestä vastaava rikosseuraamusesimies, arviointikeskuksen Oulun yksiköstä erikoissuunnittelija, Piippolan käsi- ja taideteollisuusopiston apulaisrehtori, Oppipajan opettajat ja Vakes -projektin projektipäällikkö. Kokouksessa käsiteltiin kehittämishankkeen yksityiskohtia sekä käytännön toteutusmahdollisuuksia. Taustana kehittämistarpeelle oli mm. Rikosseuraamuslaitoksen Vankilaopetuksen strategia , jossa on kuvattu ja asetettu tavoitteita hojks:n ja rangaistusajan suunnitelmaan saatavien tietojen yhteensovittamisesta ja hyödyntämisestä. Keskustelussa nousivat esille tietosuojakysymykset, tiedonsaantioikeudet sekä rekistereiden hyödyntäminen ja käyttöoikeudet eri viranomaisilla sekä organisaatioilla. Kokouksen jälkeen päätettiin selvittää tietosuojaan liittyviä kysymyksiä ennen kuin toiminta aloitetaan. Aloituskokouksessa arvioitiin alustavasti prosessin kehittämiseen tarvittavaa aikaa ja seurantakokousten määriä. Toinen kokous Oppipajan käytäntöjen kehittämiseksi pidettiin Oulun vankilassa Oppipajan tiloissa. Paikalla olivat Oppipajan opettajat, erikoissuunnittelijoita Arviointikeskuksen Oulun toimipaikasta, vankilan apulaisjohtaja, Pio:n apulaisrehtori sekä Vakes -projektin projektipäällikkö. Kokouksessa käytiin läpi hojks -kaavakkeen rakennetta ja sisältöä sekä käytiin edelleen keskustelua oppilaitoksen ja Rikosseuraamuslaitoksen tietojärjestelmistä ja niiden käyttöoikeuksista. Keskusteltiin, millaisia arviointimenetelmiä Oppipajassa on jo käytössä sekä sitä, millaista tietoa niistä saadaan. Lukitestauksen osalta todettiin lukiseulan vastaavan hyvin tarpeeseen ja yksilötestauksen olevan tarpeellista tehdä vain rajatuissa tapauksissa. Testien ja tulohaastattelun kautta saatava tieto voitaisiin siirtää vankitietojärjestelmään rangaistusajan suunnitelman opiskeluvälilehdelle oppimisvalmiuskohtaan selkokielellä, jotta selviäisi mitä on testattu ja mitä tulokset tarkoittavat käytännössä. Tästä olisi hyötyä yksittäiselle vangille hänen rangaistusajan suunnitelman laadinnassa. Todettiin, että testauksen luotettavuuden ja käytettävyyden kannalta olennaista on varmistaa riittävät henkilöstö- ja aikaresurssit, jotta toiminnalla olisi jatkuvuutta. Osahankkeen etenemisen varmistamiseksi laadittiin alustava aikataulu. Seuraava kehittämiseen liittyvä kokous päätettiin pitää maaliskuun alussa. 14

15 TAULUKKO 1. Kokouksen pohjalta laadittiin seuraava alustava aikataulutus; Kuukausi Toimenpide Helmikuu maaliskuu Vati/Primus -koulutus Oulun vankilan Pio:n pajassa. Käydään läpi: Rekisterien rakenne, mitä tietoja kirjataan, mihin kohtaan ja missä muodossa ja miten ne ohjaavat vankeusprosessia. Kenelle kuuluu kirjata mitäkin? Maalis toukokuu Testataan toimintatapaa jossa: Pio:n opettajat kirjaavat testitulokset/havainnot. Tiedot viedään Vatiin. Testataan, miten saatuja tietoa käytetään Ransun laadinnassa/sijoittelussa (Arke). Tiimityöskentely: Ouv/Pio -> päivittäiset tiedot työjonoista Arvioinneissa käytetään hojks -haastattelusta ja lukiseulasta saatavaa tietoa. Elokuu Järjestetään arviointipalaveri osahankkeen etenemisestä samalla joukolla. Tarkastellaan mikä toimii / ei toiminut. Mallinnetaan hyvä käytäntö ja kirjoitetaan artikkeli prosessista. Kolmas kehittämiseen liittyvä kokous pidettiin suunnitellusti Oulun vankilan Oppipajassa lähes samalla joukolla kuin edellinenkin. Kokouksessa keskusteltiin varsin laajasti vankilaopetuksesta ja nykykäytännöistä. Edellisen kokouksen päätöksen mukaisesti oli selvitetty rekistereihin ja niiden käyttöön liittyviä kysymyksiä. Rekisterien käytön käyttöoikeuksista todettiin, että niiden käyttö on määritelty lainsäädännön tasolla, joten eri rekisterien käyttö ja oikeudet määräytyvät myös sen mukaisesti. Arviointikeskuksessa todettiin ongelmallisiksi ryhmäksi sellaiset lyhytaikaiset vangit, joiden rangaistusaika ei riitä kuntoutumisen lisäksi juurikaan muuhun toimintaan esim. koulutukseen osallistumiseen. Erikoissuunnittelija kertoi osallistujille vankitietojärjestelmän rakenteesta ja toiminnasta. Opiskeluun ja koulutukseen liittyvät asiat ovat rangaistusajan suunnitelmassa opiskelulehdellä, johon myös päivitetään rangaistusajan suunnitelman etenemisessä tapahtuneet asiat. Vangin aiempi koulutus- ja työkokemushistoria löytyy riski- ja tarvearvion puolelta työkokemus- ja koulutus välilehdeltä. Pio:n apulaisrehtori kertoi Primus -järjestelmän rakenteesta, toiminnoista ja käyttöoikeuksista. Hänen mukaansa opiskelijoiden opintojen suunnittelemisen ja järjestämisen kannalta on olennaista saada tietoa tämän aikaisemmista opinnoista/koulutuksista ja niiden toteutumisesta sekä mahdollisesta hankitusta työkokemuksesta. Tässä yhteydessä pohdittiin jälleen lainsäädännön ja tietosuojan aset- 15

16 tamia rajoitteita opiskelijoiden asioihin liittyvän tiedonsaannin suhteen organisaatioiden välillä sekä muun ohjeistuksen vaikutuksia opetuksen toteutukseen ja vankilan kanssa tapahtuvaan yhteistyöhön esim. ennalta määriteltyjen laskentapäivien vaikutusta opetuksen järjestämisessä, koska opiskelijaksi rekrytoituminen vankilassa ei noudata samaa käytäntöä kuin yleensä koulutuksiin hakeutumisessa siviiliolosuhteissa. Todettiin, että vankilaolosuhteissa tapahtuvan koulutuksen järjestämisen kannalta olisi tarpeellista saada lainsäädännön ja ohjeistuksen kautta riittävää väljyyttä koulutuksen käytännön toteuttamiseen. Oppipajan opettaja kertoi, että kaikki Oppipajassa opiskelevat vangit ovat erityisopiskelijoita. Hojks:n laadinnan yhteydessä opiskelijalle määritellään peruste erityisopetukseen osallistumisesta. Yleisimpiä perusteita ovat hahmottamisen, tarkkaavaisuuden ja keskittymisen vaikeudet, kielelliset vaikeudet tai vuorovaikutuksen ja käyttäytymisen häiriöt. Erityisopetuksen toteuttamisen edellytyksenä on faktatiedon kerääminen. Tähän liittyy osaltaan kysymykset myös opiskelijan mm. terveystietojen saamisesta. Opiskelijaksi tulevalle laaditaan henkilökohtainen opiskelun järjestämistä koskeva suunnitelma (hojks), jossa kartoitetaan mm. aiempi koulutus, työkokemus, todetut sairaudet ja diagnoosit, mahdollinen lääkitys, opiskelun tavoitteet, tarvittavat tukitoimet ja niiden toteutuminen sekä tarvittavat tukitoimenpiteet, joilla katsotaan olevan merkitystä opetuksen järjestämisessä. Osa tätä hojks:n laadinnan kautta saatavasta taustatiedosta on sellaista, joka on hyödynnettävissä suoraan rangaistusajan suunnitelman laadinnassa ja sen toteutumisessa. Laadittua hojks:a arvioidaan vähintään kaksi kertaa lukukaudessa, käytännössä useamminkin, yleensä silloin kun se katsotaan tarkoituksenmukaiseksi. Puheenvuoron yhteydessä keskusteltiin laajasti siitä, mitkä kyselyn avulla tietoon saatavista terveydentilaan liittyvistä asioista ovat sellaisia, jotka liittyvät suoranaisesti opetuksen järjestämiseen ja ammatissa työskentelyyn sekä mikä on kenenkin osapuolen tiedonsaantioikeus asian suhteen. Arviointikeskuksen näkökulmasta Oppipajassa saatava tieto on hyödyllistä, mutta siitä huolimatta arviointikeskus haastattelee vangit tietyn struktuurin mukaan (viranomaisen velvollisuus hankkia tietoa virkatyönä = toimintatapa, jolla varmistetaan toiminnan laatu, yhdenvertaisuus- ja laillisuusperiaatteiden toteutuminen), vaikka opettaja olisikin haastatellut vangin ja tuottanut samaa tietoa. Olennaista saatujen mm. koulutustietojen tai hyväksi luettavan työkokemuksen tms. osalta on se, että haastattelun tekee erityisopettaja, jolloin opetukseen ja ammatilliseen koulutukseen liittyvät käsitteet selviävät vangille joissain tapauksissa paremmin. Toisaalta taas arviointikeskuksen kannalta hyödyllistä tietoa rangaistusajan suunnitelmaa varten kertyy niistä havainnoista, jota Oppipajassa tehdään liittyen opiskelevan vangin asenteisiin, sosiaalisiin ja elämänhallintataitoihin ja opiskeluvalmiuksiin. Erityisopetukseen ja hojks:n laadintaan liittyen keskusteltiin myös opiskelijahuollon toteutuksesta vankiopiskelijoiden kohdalla. Koska vankila vastaa vangin vankilassaoloaikaisesta terveydenhuollosta, mielenterveyspalveluista, kuntoutuksesta sekä sosiaalihuollon palveluiden toteutumisesta, asettaa tämä opiskelevan vangin erilaiseen asemaan suhteessa normaalissa oppilaitoksessa opiskelevaan opiskelijaan, jossa nämä palvelut tulevat oppilaitoksen järjestämänä. Tukitoimien kartoituksen ja niiden toteutumisen kannalta oppilaitoksen ja vankilan välinen kiinteä yhteistyö on tarpeen ja välttämätöntä yhdenvertaisuusperiaatteen toteutumisen kannalta vankiopiskelijaa tavallisessa oppilaitoksessa olevaan opiskelijaan verrattuna. Kokouksen lopuksi päätettiin edetä asian suhteen siten, että opettajat määrittävät tarvittavien tietojen keräämisen sekä menetelmät ja tietojen kokoamisen Primukseen. Tämän jälkeen vankila huolehtii tarpeellisten tietojen siirtämisestä vankitietojärjestelmään. Seuraava kokous sovittiin pidettäväksi toukokuussa, jolloin arvioidaan miten on edetty. Viimeinen kehittämiskokous pidettiin edelleen Oulun vankilan Oppipajan tiloissa. Kokous aloitettiin arvioimalla lomaketta, josta keskushallintoyksikkö oli pyytänyt lausuntoa sen soveltuvuudesta arviointikäyttöön. Kyseessä oli yhdistetty haastattelu-/itsearviointilomake, joka oli tehty vammaisten ja avustettavien tarpeita ajatellen eikä sellaisenaan todettu olevan sovellettavissa vankilaolosuhteisiin, koska osallistuminen vankilan toimintoihin tai koulutukseen edellyttää osallistujalta jo 16

17 tietyn tasoista toimintakykyä ja kognitiivista tasoa. Muokattunakin kyseinen kaavake sopisi korkeintaan yksilöllisen arvioinnin tueksi eikä seulontamenetelmäksi. Todettiin, että kehitettyä toimintamallia oppilaitoksen opettajien, vankilan ja arviointikeskuksen välisen yhteistyön tiivistämistä oli testattu ja todettu hyväksi käytännöksi. Opettajilla oli tarvittava ajantasainen tieto heille mahdollisesti tulevista tai heiltä mahdollisesti pois siirtyvistä vankiopiskelijoista, jonka avulla he pystyivät suunnittelemaan paremmin opetustyön ja dokumentoimaan tarvittavat huomiot/kirjaukset. Oppipajaan kulloinkin sijoitettu vartija huolehti päivittäisten tai tulevien opiskelijasiirtojen tiedottamisesta. Tiedossa olevat Oppipajaan sijoitettavat vangit käydään alustavasti läpi moniammatillisessa keskiviikkopalaverissa, johon myös Piippolan opettaja osallistuu. Muut kiinnostuksensa osoittavat vangit ohjataan tarpeen mukaan henkilökunnan toimesta oppipajaan. Oppipajalle sijoitetut vangit haastatellaan erityisopettajan toimesta ja heille laaditaan hojks. Lukiseula tehdään kaikille opiskelijoiksi otetuille ja saadut tulokset dokumentoidaan ja kirjataan. Opiskeluun, suoritettuihin tutkintoihin, tutkinnon osia tms. sekä aiempaa työkokemusta koskevat tiedot siirretään vankitietojärjestelmään koulutusvälilehdelle yhteistyössä vankilahenkilöstön kanssa edelleen rangaistusajan suunnitelman pohjaksi ja täydennykseksi. Lisäksi arvioidaan sanallisesti vangin oppimisvalmiuksia, käytöstä ja muuta tarpeellista ja esille tullutta tietoa. Kaikki tämä toiminta tapahtuu luonnollisesti vangin suostumuksella. Arvioinnin, hojks -haastattelun tai tiedonsaannin suhteen ei esiintynyt ongelmia, sillä nämä ovat erityisopettajan perusammattitaitoon liittyviä taitoja. Sen sijaan haasteena oppilaitoksen ja vankilan välisen yhteistyötoiminnan kohdalla oli se, miten hojks:ssa tai haastattelun yhteydessä tai opetus/ryhmätilanteissa tapahtuneissa havainnoinnissa esiin tulleet tuentarpeet/huolenaiheet ja niihin kohdennettavat toimenpiteet/interventiot voitaisiin ilmaista ja toteuttaa. Toimintaympäristöstä johtuen mm. tavanomaisten opiskelijahuollollisten palvelujen tarjoaminen kuten terveydenhuolto, mielenterveyspalvelut tai sosiaalityö kuuluu jo lainsäädännön perusteella vankilalle eikä oppilaitokselle. Keskiviikkopalaverin katsottiin olevan tässä tapauksessa luonteva paikka Oppipajan opettajille ottaa esille mahdolliset havainnot opiskelevan vangin tuen tarpeesta, ongelmallisesta käyttäytymisestä tai muista tukitoimista, koska keskiviikkopalaverissa on yleensä läsnä moniammatillinen edustus. Toisaalta myös vankilan henkilökunnan puolelta tulleet havainnot tai huolenaiheet opiskelevan vangin tilanteesta voisi kirjata hojks:aan/primukseen. Toimintatavan juurruttamisen suhteen oltiin optimistisia, ainoastaan tarvittavasta aikaresurssista huolehtimisen katsottiin olevan ehkä haastavinta. Toimintatavan eli moniammatillisen yhteistyön siirtämisen toiseen suljettuun täytäntöönpanoon keskittyvään vankilaan katsottiin olevan mahdollista. Vankiopiskelijan koulutuspolku ja arviointi 4-vaiheisena prosessina Alla on kuvattuna keskeisimmät vangin koulutuspolun ja arviointiprosessin vaiheet pelkistettyinä tutkintavankeudesta lainvoimaisen tuomion saamiseen, rangaistusajan suunnitelman laatimiseen ja laitossijoitteluun asti. Vankilaan tulovaihe Keskiviikko palaveri Opiskelijaksi ottaminen, tiedonkeruu, dokumentointi ja arviointi Rangaistusajan suunnitelman laatiminen ja laitossijoittelu 17

18 Alla olevassa kaaviossa on kuvattuna vangin vankilaan tulovaiheen ydinprosessit ja tapahtumat opiskeluun hakeutumisen näkökulmasta Oulun vankilassa. KAAVIO 1. Vankilaan tulovaihe. Vanki saapuu vankilaan Saa tulo-oppaan/ vastaanotto-osasto Hakeutuu / ohjataan Oppipajaan Täyttää asiansaesittämislomakkeen -> Rikosseuraamusesimies/ opettaja Asian käsittely viranomaisessa-> tiedon siirto keskiviikkopalaveriin Seuraavassa kuviossa on kuvattuna keskiviikkopalaverin osallistujat sekä palaverissa tyypillisesti käsiteltävien asioiden luettelo. KAAVIO 2. Keskiviikkopalaveri Oppipajan näkökulmasta. Oppipajan erityisopettaja Ohjaajat Rikosseuraamusesimies Apulaisjohtaja KESKIVIIKKOPALAVERI - laitokseen tulleet vangit - laitoksesta siirtyvät vangit - toimintaan sijoiteltavat vangit - muut vankeihin ja toimintaan liittyvät asiat - tiedonvaihto/informointi(opiskelu) - huolenilmaisut vangeista(opiskelu) - vankien tuentarpeet (opiskelu) Pastori/ Psykologi Osastonhoitaja/THY Rikosseuraamustyöntekijä/ YKS-toimisto Erityisohjaaja Sosiaalityöntekijä / kokouksen koollekutsuja Erikoissuunnittelija/Arke/ Oulun yksikkö 18

19 Kaaviossa 3 on kuvattuna opiskelijaksi ottamisen prosessi, tiedonkeruu ja sen menetelmät, yhteistyö opettajan ja vankilan henkilökunnan välillä sekä toimenpiteet hankitun tiedon edelleen hyödyntämisestä. Tutkintavanki voidaan sijoittaa toimintaan TvL:n ja VL:n mukaisin perustein. Päätöksen tekee vankilan johtaja tai hänen määräämänsä virkamies. KAAVIO 3. Opiskelijaksi ottaminen, tiedonkeruu, dokumentointi ja arviointi. OPISKELIJAKSI OTTAMINEN -Vanki sijoitetaan toimintaan Oppipajaan (Tvl j VL) -V -Erityisopettaja haastattelee vangin ja tekee ilmoituksen oppilaaksi ottamisesta Piippolan käsi- ja taideteollisuusopistolle -Rehtori tekee vangista viranhaltijapäätöksen opiskelijaksi ottamisesta apulaisrehtorin esityksestä TIEDONKERUU -Alkuhaastattelulomake (erityisopettaja) -HOPS-lomake (erityisopettaja) -Hojks:n laadinta (erityisopettaja) -Lukiseula (erityisopettaja) -Elämänhallintalomake (erityisopettaja) -Opetukseen ja ohjaukseen liittyvät keskustelut (erityisopettaja) Vangin käyttäytymisen ja toiminnan havainnointi opetustilanteissa ja sosiaalisessa vuorovaikutuksessa (erityisopettaja/vartija) DOKUMENTOINTI JA ARVIOINTI -Lukiseulan, alkuhaastattelulomakkeen, HOPS:n tietojen, hojksen tietojen ja opetukseen/ohjaukseen liittyvien tietojen kirjaus Primukseen opetuksen järjestämistä varten (erityisopettaja) Lukiseulan tulosten, aiempien opintojen/opintosuoritteiden, työkokemuksen kirjaukset VATI:in yleiskielellä: vartija opettajan avustuksella Vangin käyttäytymisen ja toiminnan havainnointi: asenteet, voimavarat ja mahdolliset oppimisvaikeudet: erityisopettaja > Primus/vartija > VATI:in opiskelu/koulutus/työ välilehdelle -Hojks:n pohjalta opiskelijan erityisen tuen tarve ja tukitoimet, mm. opiskelijahuollolliset asiat -> tiedon välittäminen edelleen vankilan erityishenkilöstölle Rangaistusajan suunnitelman laatiminen ja laitossijoittelu Arviointikeskus laatii vangille rangaistusajan suunnitelman. Vangin rangaistusaika nähdään suunnitelmallisena ja tavoitteellisena muutosprosessina, johon kuuluvat tulo- ja sijoitteluvaihe, toiminta- eli suorittamisvaihe ja vapauttamisvaihe. 19

20 Rangaistusajan suunnittelun lähtökohta on yhteiskunnan, henkilökunnan sekä vangin kannalta turvallinen, vaikuttava ja motivoiva rangaistuksen täytäntöönpano. Vankeusajan tulee olla vankia motivoivaa sekä suunnitelmallisesti ja johdonmukaisesti uusintarikollisuuden vähentämiseen tähtäävää. Tähän pyritään vangin yksilöllisten tarpeiden ja tavoitteiden mukaisin keinoin erilaisilla toiminnoilla. Rangaistusajan suunnitelma voidaan tehdä asiakirja- ja viranomaistietojen perusteella tai riski- ja tarvearvioon perustuen. Riski- ja tarvearviossa arvioidaan sitä, millaiset tekijät ovat yhteydessä vangin rikollisuuteen ja millainen hänen uusimisriskinsä on. Arvio tehdään haastattelemalla vankia keskimäärin 3 4 kertaa Rikosseuraamuslaitoksen hyväksymän Sijoittajayksikkötoiminnan käsikirjan mukaan. Suunnitelman laadinnassa käytetään kaikkia olemassa olevia taustatietoja, mm. eri viranomaisilta saatua tietoa sekä muuten esim. Oppipajan toiminnassa oloaikana kertynyttä dokumentaatiota. Rangaistusajan suunnitelma avataan yleensä silloin, kun lainvoimainen tuomio on tullut, mutta tarvittaessa se voidaan avata myös tutkintavankeusaikana. Oppipajan kehittämishankkeessa arviointi- ja tositietoa tuotettiin myös edelleen arviointikeskuksen käyttöön niiden Oppipajassa opiskelevien vankien rangaistusajan suunnitelmien laadinnan edesauttamiseksi. Saatu tieto koski mm. oppimisvalmiuksia, aiempia opintoja, suoritettuja tutkintoja tai tutkinnonosia, työkokemusta sekä elämänhallintaan liittyviä kokonaisuuksia, joita kirjattiin vankitietojärjestelmään. Saatua tietoa käytettiin päätettäessä laitossijoittelua ja myöhemmin laitostasolla sijoiteltaessa vankia toimintoihin. Alla olevassa kaaviossa on kuvattu hyvin pelkistetysti rangaistusajan suunnitelman laadintaprosessia aina tiedonkeruuvaiheesta laitossijoitteluun asti. KAAVIO 4. Tiedonkeruu - haastattelut 3-4 krt/arke - viranomaisdokumentit - muut esitiedot/dokumentit (hojks tiedot) - havainnointi/mm. Oppipajassa jotka on kirjattu avattuun ransuun Ransun laadinta - yksilölliset tavoitteet uusintarikollisuuteen vaikuttamisessa - konkreettiset toimenpiteet: mm.ohjelmatoiminta/päihdetyö/ opiskelu/koulutus/työtoiminta - yksilölliset tuentarpeet, mm. opiskelussa/asumisessa jne. Laitossijoittelun perusteet - laitosturvallisuus - ransun tavoitteiden mukaisen toiminnan toteutus - opiskelujatkumoiden turvaaminen - vapauttamisen valmistelu Toiminnan arviointia Käynti IPRA:n Arken Oulun yksikössä klo 11:45 13:30 Erikoissuunnittelijan haastattelun pohjalta laadittu arvio Oulun vankilan Pio:n Oppipajan toiminnan kehittämisen tuloksista ja onnistumisesta. Haastattelua on täydennetty Oppipajan antamilla tiedoilla. Lukiseula on tähän mennessä ( ) tehty hankkeen aikana n vangille. Oppipajan toimintaan osallistuu vuosittain n. 100 opiskelijaa (tutkintavankia), määrä tulee ehkä vähenemään n. 70 kun uudet avoseuraamukset tullaan ottamaan koko volyymilla käyttöön. Pio:n Oppipajan läpi kulkeneista vangeista n. 40 % sijoittuu Pio:n järjestämään jatko-opiskeluun jossakin vaiheessa vankeusrangaistusta. Eli Oppipajassa tapahtuva opiskelevien vankien arviointi ja testaus palvelee varsin merkittävässä määrin myös muita kuin opiskelua jatkavia vankeja, joka tarkoittaa käytännössä sitä, että arviointikeskus voi hyödyntää ja käyttää saatuja testaustuloksia/arviointia myös laitossijoittelun ja rangaistusajan suunnitelman laadinnan perusteena. Myös Riski- ja tarvearvion laadinnassa hyödynnetään Vankitietojärjestelmän Opiskelulehdelle kirjattuja tietoja testauksesta, tuloksista ja niistä tehdyistä mahdollisista johtopäätöksistä. Tällaisia tietoja ovat mm. opiskelijan keskittymiskyky, mahdolliset oppimisvaikeudet, oppimistyylit, ryhmätyötaidot/sosiaaliset taidot ym. 20

21 Hyvät käytännöt Arviointikeskuksen erikoissuunnittelijan käsityksen ja kokemuksen mukaan kehittämishanke on ollut onnistunutta ja sen tulokset ovat olleet onnistuneita. Piippolan käsi- ja taideteollisuusopiston opettajien ja arviointikeskuksen välinen yhteistyö on ollut toimivaa, tiedonkulku on parantunut erityisesti koskien tulevia tai siirtyviä vankeja ja se on selkeyttänyt myös toimijoiden rooleja. Keskeistä arviointikeskuksen mielestä toiminnassa on ollut sen erityisammattitaidon saaminen käyttöön, mitä erityisopettajilla on opiskelijoiden testauksen ja arvioinnin suhteen. Arviointikeskuksen kokemuksen mukaan opiskelijoiden testaus ja arviointi on hyvin asiakaslähtöistä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että riittävän ammattitaitoisen ja asiantuntevan testauksen ja arvioinnin kautta varmistetaan saatujen tulosten laatu ja huolehditaan vangin oikeusturvasta tuottamalla tosiasiallista tietoa rangaistusajan suunnitelman toteuttamiseen. Opiskeluun liittyvään arviointi- ja testaustoimintaan liittyvä motivointityö (tulevaisuusorientaatio) varsinkin tutkintavankien kohdalla on tuottanut tulosta vankeuden alkuvaiheessa. Kehittämistoimintaan liittyvä ns. keskiviikkoinfo on myös tuottanut myönteisiä kokemuksia. Tiedonvaihto arviointikeskuksen työjonotilanteesta on nyt opettajien kannalta ajantasaista. Arviointikeskuksen kannalta olisi hyödyllistä, että Oppipajan toimintaan pystyisi osallistumaan maksimaalinen määrä vankilaan saapuvista tutkintavangeista. Kehittämistyön ulottuvuudet Kehittämistoiminnalla on vangin opiskelun toteutuksen lisäksi myös muita ulottuvuuksia. Oppimisvaikeuksien, oppimistyylien tai hahmottamisen vaikeuksien huomiointi on tärkeää myös muussa vankilan toiminnassa. Työtoimintaan, toiminnallisiin ohjelmiin tai muuhun vaikuttamistyöskentelyyn osallistuvan vangin kyvyt ja taidot voidaan tätä kautta huomioida paremmin ja varmistaa se, että toimintaa voidaan jossain määrin mukauttaa sellaiselle tasolle jota yksittäisen vangin taso edellyttää. Arviointi- ja testaustoiminnalla on myös vangin oikeusturvan toteutumisen kannalta varsin keskeinen asema, esim. kurinpidollisten asioiden ja muihin vankien etuisuuksiin liittyvien asioiden kohdalla (luetun ymmärtäminen ja hahmottaminen esim. poistumislupien, valvomattoien tapaamisten, opiskelu- ja siviilityölupien jne. kohdalla). Laadukkaan ja ammattitaitoisen arvioinnin ja testauksen keinoin voidaan myös varmistaa parempi rangaistusajan suunnitelman toteutuminen yksittäisen vangin kohdalla. KAAVIO 5. SWOT -analyysi Oulun vankilan Oppipajan kehittämishankkeesta Vahvuudet -Arvioinnin ja testauksen ammattitaito -Erikoistuminen arviointiin ja testaukseen -Erityisopetuksen tarjonta kohdistuu oikealle kohde ryhmälle Mahdollisuudet -Moniammatillisen yhteistyön kehitys -Ajantasainen ja laadullisesti korkeatasoinen dokumentaatio Vati-järjestelmään Heikkoudet -Toiminnan juurruttamisen vaikeudet -Jatkuvuuden varmistaminen hankkeen jälkeen -Vankilaturvallisuuden asettamat rajoitteet Uhat -Taloudelliset resurssit hankkeen loputtua -Henkilöstöresurssien puute -Vankilaturvallisuuden vaikutukset 21

22 Lähteet Ammatillisen erityisopetuksen toimenpideohjelma. Taustamuistio. Opetusministeriön monisteita 2004:1 Asetus ammatillisesta koulutuksesta /811 Erityisopetuksen strategia. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2007:17 Koski L. & Miettinen K Vangit koulutuksessa; Selvitys vankien koulutukseen osallistumisesta, oppimisvalmiuksista ja -strategioista sekä opetuksen laadusta. Rikosseuraamusviraston julkaisuja 3/ 2007 Laki ammatillisesta koulutuksesta /630 Laki henkilötietojen käsittelystä rangaistusten täytäntöönpanossa /422 Perusopetuslaki /642 Rikosseuraamuslaitoksen strategia Rikosseuraamuslaitos Sijoittajayksikkötoiminnan käsikirja 2004: 6. Rikosseuraamuslaitos Tutkintavankeuslaki /768 Terveydentilatietojen kysyminen opiskelijaksi pyrkiviltä/opiskelijoilta. Opetusministeriön ohje Dnro 2/502/2006 Valtioneuvoston asetus tutkintavankeudesta /510 Valtioneuvoston asetus vankeudesta /509 Vankeuslaki /767 Vankien ammatillisen koulutuksen kehittämisen toimenpidesuunnitelma. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2008:27. Opetusministeriö Vankilaopetuksen strategia Rikosseuraamuslaitos 22