TARKASTUSLAUTAKUNNAN HAVAINNOT VUODELTA 2011

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TARKASTUSLAUTAKUNNAN HAVAINNOT VUODELTA 2011"

Transkriptio

1 ESPOON KAUPUNKI 1 Seurantaraportti I/2012 Selvitykset vuoden 2011 arviointikertomuksessa esitettyihin huomioihin TARKASTUSLAUTAKUNNAN HAVAINNOT VUODELTA 2011 Konserniesikunnan vastaukset Rahastosijoitukset Rahastojen vuosittainen tuotto niiden perustamisesta lähtien on jäänyt huomattavasti tavoiteltua matalammalle tasolle. Konserniesikunta vastaa: Peruspalvelujen ja maanhankinnan investointirahaston sijoitusperiaatteissa jotka kaupunginhallitus on hyväksynyt mainitaan että sijoitusstrategian riskitaso historiallisen tiedon perusteella rajataan noin 12 %:iin ja ennakoitu tuottotaso on noin 6 %. Tulevaisuus on kuitenkin toteutunut täysin erilaisena kuin historiallisen tiedon perusteella vuonna 2006 odotettiin koska vuodet ovat olleet täysin poikkeuksellisia rahoitusmarkkinoiden historiassa niin omaisuusluokkien odotettujen tuottojen, korrelaatioiden kuin riskitasojenkin (volatiliteetti) suhteen. Vuosittaisten tuottojen vaihtelevuus ollut siis todella suurta. Peruspalvelujen ja maanhankinnan investointirahaston historian paras vuosituotto vuonna 2009 oli +18,3 % ja huonoin vuosituotto vuonna 2008 oli -14,5 %. Peruspalvelujen ja maanhankinnan investointirahaston sijoitusstrategiassa noudatettu omaisuusluokkien hajautus ja riskitaso on ollut samansuuntainen kuin suomalaisten eläkeyhtiöiden sijoitussalkuissa ja myös Peruspalvelujen ja maanhankinnan investointirahaston tuottotaso on seurannut suomalaisten eläkeyhtiöiden sijoitussalkkujen tuottotasoa. Rahaston vuosittainen tuotto perustamisesta lähtien on ollut keskimäärin 2,4 % heinäkuun 2012 loppuun mennessä. Rahaston sijoitusstrategia arvioidaan uudelleen tämän vuoden aikana käyttäen apuna kaupungin ulkopuolista neuvonantajaa. Uuteenkin sijoitusstrategiaan tullaan kirjoittamaan, että rahasto tavoittelee yli 5 %:n tuottoa pitkällä aikavälillä. Peruspalvelujen kehittämisrahaston sijoitusperiaatteissa jotka kaupunginhallitus on hyväksynyt ja tarkistanut sanotaan että sijoitustoiminnan tavoitteena on saavuttaa minimisijoitusaikojen puitteissa mahdollisimman hyvä tuotto hyväksyttävällä riskitasolla. Peruspalvelujen kehittämisrahastossa osakepaino voi maksimissaan olla 15 % eli rahaston korkopaino on ollut noin 85-90% koko rahaston eliniän ajan. Rahaston vuosittainen tuotto perustamisesta lähtien on ollut keskimäärin 4,2 % heinäkuun 2012 loppuun mennessä. Ottaen huomioon osake- ja korkomarkkinoiden tuottotasot kuluneen kymmenen vuoden aikana noin neljän prosentin vuosittainen tuotto on ollut varsin kohtuullinen. Tulostavoitteiden asettamisen ja toteutumisen arviointi Tilinpäätöksen mukaan valtuuston asettamista tulostavoitteista 41 jäi toteutumatta tai toteutui vain osittain. Tarkastuslautakunnan arvion mukaan 55 tulostavoitetta asetetuista 128 tulostavoitteesta jäi toteutumatta tai niiden toteutumista ei voida arvioida. Tulostavoitteiden asettamisen lähtökohtana tulee olla asioiden tärkeysjärjestys. Rajalliset voimavarat on kohdennettava siten, että niillä tuotetaan tehokkaasti lakisääteiset ja muut kaupunkilaisten kannalta tärkeät palvelut. Toimialoille ja tulosyksiköille asetettavien tavoitteiden, esimerkiksi henkilöstömenojen kehityksen, on oltava kasvavassa kaupungissa realistisia. Tulostavoitteeksi ei tule asettaa itsestään selviä asioita, esimerkiksi talousarviossa pysymistä. Tulostavoitteen toteutumisesta tulee raportoida talousarviovuoden kuluessa riittävän yksityiskohtaisesti.

2 ESPOON KAUPUNKI 2 Seurantaraportti I/2012 Selvitykset vuoden 2011 arviointikertomuksessa esitettyihin huomioihin Tulostavoitteen toteutumatta jäämisestä tai osittaisesta toteutumisesta huolimatta tulee tilinpäätöksessä aina raportoida kaikki tulostavoitteen osa-alueet. Mikäli tavoitteen raportoidaan toteutuvan vain osittain, on poikkeamista annettava perusteltu selvitys. Kaupungin toimintoja muutettaessa tulee arvioida niiden vaikutus ilmastostrategian kannalta, esimerkiksi Palveluverkko valmistelun yhteydessä ei huomioitu ilmastovaikutuksia. Toteutumattomien tulostavoitteiden ja tulostavoitteiden, joita ei voida arvioida, määrä on niin merkittävä, että tavoitteiden asettamista on kehitettävä. Konserniesikunta vastaa: Tulostavoitteet sovitetaan yhteen strategiaryhmässä pyrkien samalla keskittymään vain keskeisten asioiden määrittämiseen tulostavoitteena. Kaupunki on asettanut vaativat tuottavuustavoitteet taloudellisen toimintaympäristön haasteellisuuden johdosta. Tulostavoitteet on asetettu niin haastaviksi, että niiden toteutuminen ei ole ollut itsestään selvää. Palvelujen järjestämisessä on suunnitellusti hyödynnetty ostopalveluja enenevässä määrin. Tulostavoitteiden toteutumisen arviointi talousarviovuoden kuluessa on lähtökohtana mittareita valittaessa, mutta joidenkin tulostavoitteiden kohdalla mittaus on ollut mahdollista vasta tilinpäätöksen yhteydessä, esim. asukaskyselyn tulokset. Tulostavoitteen toteutumisen arvioinnissa pyritään mahdollisimman kattavaan raportointiin ja raportointia pyritään jatkuvasti kehittämään siten, että toteutuminen voidaan arvioida raportoinnin perusteella. Olennaiset poikkeamat on viety valtuuston käsittelyyn talousarviovuoden aikana. Palveluverkko valmistelussa keskityttiin laatimaan tavoitetila, joka on myös ekologisesti kestävä. Tuottavuusohjelma Tuottavuusohjelman toteuttamiselle tulee asettaa tuottavuus- ja vaikuttavuusmittareita saavutettujen hyötyjen mittaamiseksi. Konserniesikunta vastaa: Tuottavuusohjelma on sisällytetty valtuuston strategiapäätöksiin kaudelle Strategian toteutumista tällä valtuustokaudella arvioidaan syksyn aikana. Kaupunki on ollut mukana tuottavuuden kehittämisen ja tuottavuuden mittauksen valtakunnallisissa hankkeissa. Työ on tuottanut jonkinasteisia tuloksia, mutta samalla on käynyt selväksi, että kunnallisten palvelujen tuottavuus ja vaikuttavuus on hyvin moniselitteinen ja vaikeasti määriteltävä kokonaisuus Tuottauuden ja vaikuttavuuden mittaustapojen kehittäminen ja mittaus ovat keskeisiä elementtejä tulevan valtuustokauden tavoitteenasettelussa. Kaupungin henkilöstö Palvelutuotantoon käytetyt resurssit tulee arvioida kokonaisuutena ottaen huomioon oman henkilöstön lisäksi myös vuokratyövoiman käyttö sekä ostopalvelujen käyttö. Konserniesikunta vastaa: Henkilöstömäärää ja vuokratyövoiman käyttöä seurataan säännöllisesti ja suhteutetaan toisiinsa seurannan ja tilinpäätöksen yhteydessä. Pysyvään työvoiman tarpeeseen otetaan henkilöstöä vakinaiseen palvelussuhteeseen ja vuokratyövoimaa käytetään pääasiassa ruuhkahuippujen ja muiden tilapäisten tarpeiden täyttämiseksi. Ostopalveluiden osalta arvioidaan ennen hankintapäätöstä, tuotetaanko palvelu omana työnä vai hankintaanko se kilpailutuksen kautta ulkoa. Tällöin arvioidaan myös henkilötyön osuus hankinnassa. Sen sijaan ei ole tällä hetkellä käytettävissä olevien tietojen puitteissa mahdollista arvioida, kuinka suuri osuus ostopalveluiden hinnanmuodostuksesta syntyy henkilötyöstä.

3 ESPOON KAUPUNKI 3 Seurantaraportti I/2012 Selvitykset vuoden 2011 arviointikertomuksessa esitettyihin huomioihin Vuokratyövoiman käytön ja oman työvoiman kustannukset on tuotava kokonaisuudessaan esiin läpinäkyvyyden lisäämiseksi ja tuottavuuden arvioimiseksi. Konserniesikunta vastaa: Vuokratyövoiman ja omana työnä tehtävän työn kustannuseroa seurataan toimintokohtaisesti. Organisaatiossa on tapahtunut runsaasti muutoksia, jotka ovat vaikuttaneet henkilöstön tehtäviin. Muutoksista tulee informoida avoimesti ja henkilöstön näkemykset on otettava huomioon uudistuksia tehtäessä. Konserniesikunta vastaa: Muutoshankkeiden henkilöstöpoliittisiin periaatteisiin kuuluu mm. muutoksen piirissä olevan henkilöstön osallistumismahdollisuus sekä jatkuva viestintä. Muutoshankkeiden suunnittelussa pyritään toteuttamaan tarkastuslautakunnan havaintoon kirjaamaa avoimuutta ja henkilöstön näkemyksien huomioon ottamista. Tästä huolimatta ei voida kokonaan välttyä sellaisilta tilanteilta, joissa osa henkilöstöstä voi kokea vaikutusmahdollisuuksien puuttumista muutoshankkeessa. Maahanmuuttajapalvelut ja monikulttuurisuusohjelma Maahanmuuttajien asumisen keskittymiseen vaikuttavat asuntotuotanto ja vuokraasuntojen sijoittaminen. Monikulttuurisuus tulee huomioida lähiökehittämisessä ja alueellisessa toiminnassa sekä asumisneuvonnassa. Konserniesikunta vastaa: Uusien asuntoalueiden suunnittelussa ja vanhojen alueiden täydennysrakentamisessa tavoitellaan alueiden tasapainoista kehitystä. Espoon asuntokannasta keskimäärin kolmasosa on vuokra-asuntoja. Vuokra-asuntojen määrä vaihtelee pienalueittain. Kerrostalovaltaisilla alueilla vuokra-asuntojen osuus on tyypillisesti % asuntokannasta kun taas pientalovaltaisilla alueilla vuokra-asuntojen osuus voi olla alle 10 %. Maankäytön, asumisen- ja liikenteen aiesopimuksessa valtion tukeman vuokra-asuntotuotannon vähimmäismääräksi on määritelty 20 % uudisasuntotuotannosta. Pääosan tästä rakennuttaa Espoonkruunu Oy. Sen vuoksi on kiinnitettävä erityistä huomiota Espoonkruunun tonttitarjontaan ja sen sijoittumiseen. Maahanmuuttajille suunnattua asumisneuvontaa tarjottiin Espoossa vuonna 2011 yhteensä 4,5 henkilötyövuoden työpanoksen verran. Maahanmuuttajien rekrytointimallin ansiosta maahanmuuttajien osuus kaupungin henkilöstöstä on kasvanut. Konserniesikunta vastaa: Viime vuodenvaihteessa maahanmuuttajien osuus henkilöstöstä oli 4,1 prosenttia. Vuoden 2010 lopussa osuus oli 3,6 prosenttia ja vuoden 2009 lopussa 2,9 prosenttia. Osuuden kasvaminen on osittain maahanmuuttajien rekrytointimallin hyödyntämisen ansiota. Kaupungin tulee vahvistaa vapaaehtoistoiminnan roolia maahanmuuttajien integroinnissa. Konserniesikunta vastaa: Kaupunki tekee monenlaista yhteistyötä maahanmuuttajien kotoutumisen tukemiseksi sekä yleisten kansalaisjärjestöjen (esimerkiksi Suomen Punainen Risti ja Väestöliitto) sekä maahanmuuttajien omien järjestöjen kanssa. Kaupunki on avannut Matinkylään asukastilan yhdessä Kalliolan setlementti ry:n kanssa. Tila tarjoaa mahdollisuuksia monenlaisen vapaaehtoistoiminnan järjestämiseen. Kaupungin eri lautakunnat myönsivät maahanmuuttajien kotoutumista edistävään järjestötoimintaan vuonna 2011 yhteensä 19 avustusta (6 kulttuurilautakunta, 2 liikuntalautakunta, 5 nuorisolautakunta, 6 sosiaali- ja terveyslautakunta). Avustusten summa oli euroa (7 250 euroa kulttuurilautakunta, liikuntalautakunta, nuorisolautakunta, sosiaali- ja terveyslautakunta).

4 ESPOON KAUPUNKI 4 Seurantaraportti I/2012 Selvitykset vuoden 2011 arviointikertomuksessa esitettyihin huomioihin Työelämän ulkopuolella olevat maahanmuuttajat tulee tavoittaa entistä tehokkaammin kielikoulutukseen. Konserniesikunta vastaa: Aikuisten maahanmuuttajien kielikoulutus hoidetaan maahanmuuttajien kotoutumisen tukemista koskevan lain mukaan pääsääntöisesti työvoimapoliittisena aikuiskoulutuksena. Eri syistä työvoiman ulkopuolella olevien aikuisten maahanmuuttajien, kuten äitiyslomalla olevien naisten tai ikääntyneiden maahanmuuttajien kielikoulutuksen järjestäminen taas ei kuulu valtion, työ- ja elinkeinohallinnon vastuulle. Heidän on mahdollista osallistua esim. vapaan sivistystyön piirissä järjestettävään kielikoulutukseen. Espoon työväenopisto järjesti erityisesti maahanmuuttajille suunnattua koulutusta vuonna 2011 yhteensä tuntia, josta suomen ja ruotsin opetusta sekä kotoutumiskoulutusta oli tuntia. Työväenopiston tarjoaman, maahanmuuttajille suunnatun kielikoulutuksen määrä on kasvanut voimakkaasti viime vuosina. Espoon kaupunki kehittää parhaillaan erityisesti nuorten maahanmuuttajien ja kotona lastaan hoitavien vanhempien kielikoulutusta osana työ- ja elinkeinoministeriön koordinoimaa valtakunnallista Osallisena Suomessa -kokeilua. Tilaaja-tuottajamallin käyttöönotto Tilaaja-tuottajamallin käytön hyödyt eivät ole vielä nähtävissä. Hyötyjä ja soveltuvuutta eri toimintoihin on arvioitava saatujen kokemusten perusteella. Tilaaja-tuottajamallin ja liikelaitostamisen yleistyessä kaupungissa on hallinnon ja päätöksenteon läpinäkyvyydestä huolehdittava. Toimintaa on arvioitava ja tuloksen tuottavuutta mitattava myös palvelujen saajan näkökulmasta. Tilaajan on huolehdittava siitä, että tilaus kattaa kaikki tarpeelliset palvelut. Konserniesikunta vastaa: Sisäisten tukipalvelujen tilaaja-tuottajakäytäntöjä suunnitellaan parhaillaan Palveluliiketoimen ja Tilakeskuksen sekä konserniesikunnan ja käyttäjätoimialojen yhteistyönä. Niitä ovat toimitilojen ja kunnallistekniikan rakentaminen ja ylläpito, logistiikka, hallinnolliset tukipalvelut. Kehittämistyöhön kuuluu sopimuskäytäntöjen suunnittelu sekä sisäisen laskennan kehittäminen niin, että sen avulla voidaan ohjata palvelutuotantoa asiakaslähtöisesti ja että toiminnan tuottavuuskehitystä voidaan arvioida systemaattisesti.

5 Espoon kaupunki Valmistelu 1 / 2 138/ /2012 Sosiaali- ja terveyslautakunta Vuoden 2011 arviointikertomuksessa esitettyihin tarkastushavaintoihin annettavat selvitykset, sosiaali- ja terveystoimi Valmistelijat / lisätiedot: Majuri Aulis, puh. (09) Havo Maija, puh. (09) Päätösehdotus Perusturvajohtaja Juha Metso Sosiaali- ja terveyslautakunta 1 merkitsee tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen tiedoksi 2 antaa liitteessä olevan selvityksen kaupunginhallitukselle arviointikertomuksessa esitettyihin havaintoihin 3 kehottaa toimialaa ottamaan huomioon tarkastuslautakunnan havainnot ja korjaamaan havaitut epäkohdat Käsittely Karhula teki seuraavan ehdotuksen: Lautakunta toteaa sosiaali- ja terveystoimen vuoden 2011 arviointikertomuksesta esitettyjen vastausten osalta seuraavaa: Talous- ja velkaneuvonnan resursseja tulee lisätä. Ikääntymispoliittisen ohjelman toteuttamiseen varattuja määrärahoja tulee korottaa niin, että ohjelman tavoitteet voidaan saavuttaa. Lääkäreiden rekrytointia on parannettava toimialan johdon toimesta Terveysasematoiminnan johtaminen ei ole riittävää. Toimialan ylimmän johdon on paneuduttava asiaan pontevasti. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi Karhulan ehdotuksen raukeavan kannattamattomana. Päätös Sosiaali- ja terveyslautakunta Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Oheismateriaali - Sosiaali- ja terveystoimen vastaukset - Arviointikertomus 2011

6 Espoon kaupunki Valmistelu 2 / 2 Selostus Tarkastuslautakunnan tehtävänä on kuntalain 71 :n mukaisesti arvioida, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet kunnassa ja kuntakonsernissa. Arviointikertomus on tarkastuslautakunnan käsitys siitä, kuinka kaupunginhallitus ja muut kaupungin viranomaiset ovat onnistuneet valtuuston tahdon toteuttamisessa. Tarkastuslautakunta ehdottaa esittäessään valtuustolle vuoden 2011 arviointikertomustaan, että valtuusto velvoittaa kaupunginhallituksen pyytämään lautakunnilta selvitykset ja kuvaukset toimenpiteistä, joihin on ryhdytty tai on ryhdyttävä arviointikertomuksessa esitettyjen epäkohtien korjaamiseksi sekä toimittamaan ne valtuustolle sekä tiedoksi tarkastuslautakunnalle. Kaupunginhallitus on pitämässään kokouksessa pyytänyt lautakuntia antamaan selvityksensä arviointikertomuksen havainnoista. Selvityksissä tulee huomioida myös arviointikertomushavaintojen jälkiseurannassa esitetyt havainnot. Lausunnot tuodaan kootusti valtuuston käsiteltäviksi ja tarkastuslautakunnalle tiedoksi seurantaraportti I:n yhteydessä. Tiedoksi

7 Sosiaali- ja terveystoimen vastaukset 1 (11) TARKASTUSLAUTAKUNNAN HAVAINNOT VUODELTA 2011 Vuosien 2009 ja 2010 arviointikertomushavaintojen käsittely ja jälkiseuranta Kaupungin toimintoja muutettaessa tulee arvioida niiden vaikutus ilmastostrategian kannalta, esimerkiksi Palveluverkko valmistelun yhteydessä ei huomioitu ilmastovaikutuksia. Palveluverkkoselvityksen yhtenä periaatteena oli luopua epätarkoituksenmukaisista yksiköistä ja yhdistää toimintoja suuremmiksi kokonaisuuksiksi ilmastomuutos huomioiden. Palvelujen järjestämisen ja palveluverkon tavoitetila 2020 sisälsi myös erillisen joskin lyhyen arvion ympäristömuutosten vaikutuksista. Toteutumattomien tulostavoitteiden ja tulostavoitteiden, joita ei voida arvioida, määrä on niin merkittävä, että tavoitteiden asettamista on kehitettävä. Tarkastuslautakunnan edellä esittämät kannanotot koskien vuosien 2009 ja 2010 arviointikertomushavaintojen käsittelystä ja jälkiseurannasta, rahastosijoituksista ja tavoitteiden asettamisesta ja toteutumisen arvioinnista toimiala merkitsee tiedoksi ja ottaa tarkastuslautakunnan esittämän huomioon vastaisessa toiminnassaan. Tuottavuusohjelma Tuottavuusohjelman toteuttamiselle tulee asettaa tuottavuus- ja vaikuttavuusmittareita saavutettujen hyötyjen mittaamiseksi. Toimiala on ottanut kasvavassa määrin talouden ja toiminnan suunnittelussa käyttöön tunnuslukuja ja vertailutietoja. Toimiala käyttää vertailussa mm. tilastokeskuksen tuottamaa talous- ja toimintatilastoa, kuuden suurimman kaupungin vertailutietoja, Kuntaliiton tuottamaa kuudenkymmenen suurimman kunnan talouden osavuosiseurantaa ja suurten kuntien terveydenhuollon tilastoa, joka sisältää mm. ikävakioitua kustannustietoa. Espoon kaupunki on mukana kahdenkymmenen suurimman kunnan tuottavuushankkeessa, jonka yhtenä tavoitteena on tuottaa vertailukelpoista tietoa kuntien tuottavuuskehityksestä. Vastaavaa yksityiskohtaisempaa kehitystyötä tehdään sosiaali- ja terveystoimessa, jossa yhteistyökumppanina on mm. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Perinteiset tilasto- ja tietojärjestelmät ja eivät tue vielä riittävällä tavalla tuottavuuden ja vaikuttavuuden mittaamista. Kehitystyöhön tarvitaan osaamista ja investointeja tietojärjestelmiin. Mutta paljon on saavutettavissa jo huomion voimakkaammalla kohdistamisella tuottavuuteen ja vaikuttavuuteen ja käyttämällä tilanteeseen sopivia arviointitapoja. Kaupungin henkilöstö

8 Sosiaali- ja terveystoimen vastaukset 2 (11) Palvelutuotantoon käytetyt resurssit tulee arvioida kokonaisuutena ottaen huomioon oman henkilöstön lisäksi myös vuokratyövoiman käyttö sekä ostopalvelujen käyttö. Työn tuottavuuden seurantaa toimiala pitää tärkeänä ja seuraa sitä sillä tarkkuudella, mikä on käytettävissä olevan ajan ja resurssien puitteissa mahdollista. Analysoinnissa tähdätään aina riittävään ja oikean kuvan muodostamiseen johtamisen tueksi. Vuokratyövoiman käytön ja oman työvoiman kustannukset on tuotava kokonaisuudessaan esiin läpinäkyvyyden lisäämiseksi ja tuottavuuden arvioimiseksi. Sillä tarkkuustasolla, millä tuloslaskelma on seurantojen yhteydessä esitetty, vuokratyövoiman osuus ei ole suoraan näkynyt. Tähän on kiinnitetty huomiota ja työvoiman vuokrausta seurataan raportoinnin pohjatietona. Vuokratyövoima budjetoidaan niin tarkasti kuin vain osataan ja seurata vuokratyön kustannuksia vastaavasti. Tuottavuustarkastelussa luonnollisesti otetaan sekä oma että vuokratyövoima huomioon. Organisaatiossa on tapahtunut runsaasti muutoksia, jotka ovat vaikuttaneet henkilöstön tehtäviin. Muutoksista tulee informoida avoimesti ja henkilöstön näkemykset on otettava huomioon uudistuksia tehtäessä. Sosiaali - ja terveystoimessa on tehty paljon palveluverkon ja toiminnan kehittämistyötä, jolla on ollut henkilöstövaikutuksia. Henkilöstö on osallistunut toiminnan kehittämiseen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Yhteistoimintalakia ja kaupungin yhteistoimintasopimusta on noudatettu. Vuoden 2011 aikana henkilöstöyksikkö on ollut mukana valmistelemassa 25 yhteistoimintakokousta ja kolmea kaupunkitasoista yhteistoimintaneuvottelua. Toimialalla pidettyjen yhteistoimintakokousten määrä on kuitenkin huomattavasti suurempi, sillä monista asioista pidettiin alueellisesti useita eri kokouksia. SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI VUODEN 2011 HUOMIOT Sosiaali- ja terveyspalveluiden keskittäminen ei saa merkitä lähipalveluiden katoamista. Sosiaali- ja terveyspalvelujen palveluverkkoa kehitetään yhteistyössä eri toimialojen kanssa kaupunginvaltuuston hyväksymien periaatteiden mukaisesti, siten että palvelut tullaan tuottamaan kaupunki-, aluetasoisesti kuin myös lähipalveluina juna- ja metro sekä bussiliikenne huomioiden. Esimerkiksi neuvolapalvelut tulevat säilymään edelleen lähipalveluina osin terveyskeskusten ja osin tulevien perhekeskusten yhteydessä sekä itsenäisinä palvelupisteinä

9 Sosiaali- ja terveystoimen vastaukset 3 (11) Päivystys- ja terveysasematoiminta Terveyskeskuslääkärin vastaanotolle pääseminen kestää liian kauan. Terveysasemien palvelujen saatavuus vaikuttaa entisestään heikentyneen. Toimintapa, jonka mukaan yhteyttä ottaneet asiakkaat otetaan jonotuslistalle ja heille soitetaan myöhemmin vastaanottoajasta, ei ole toimiva käytäntö asiakkaan näkökulmasta. Pitkistä puhelinjonoista johtuen myöskään soittoajat hoitajille eivät vastaa hyvää palvelua. Terveyskeskuslääkärien rekrytointia on pyritty eri tavoin parantamaan, koska on selvää, että heikossa rekrytointitilanteessa palvelujen saatavuus heikkenee. Vaikka jonoon palvelupyyntölistalle laittaminen ei ole asiakkaan näkökulmasta toimiva käytäntö, niin se on kuitenkin toistaiseksi valvontaviranomaisen hyväksymä toimintamalli. Hoitajien puhelinaikojen järjestelyjä selvitetään, tavoitteena on ohjata osa kysynnästä hallitusti erilaisten kanavien kautta hoidettavaksi. Odotusaika lääkärin vastaanotolle ja tarvittaviin tutkimuksiin Jorvin päivystyksessä on ajoittain liian pitkä. Palvelun toimivuutta tulee arvioida sopimusvalvonnan yhteydessä. Hus tekee aktiivisesti töitä päivystyksen sujuvuuden parantamiseksi. Päivystyksen odotus- ja läpimenoaikoja seurataan ja raportoidaan kuukausittain sekä säännöllisissä tapaamisissa Husin ja Espoon vastuutahojen kesken. Ilmoittautumisen aiempi ruuhkautuminen on saatu purettua ja myös kokonaisläpimenoaika on viime kevään 5 t 25 min:sta lyhentynyt tunnilla eli 4 t 20 min:iin. Lääkäreiden saatavuus ja vaihtuvuus on selvitettävä ja raportoitava. Palvelujen saatavuutta on parannettava ja henkilöstövajaus on ratkaistava joustavalla henkilöstöpolitiikalla. Rekrytointia tehdään erilaisissa terveydenhuollon messutapahtumissa, lehdissä ja internetin välityksellä sekä esimiesten henkilökohtaisten kontaktien kautta. Työnkuvia ja työaikoja räätälöidään hakijoiden toivomusten mukaan, käytännössä lääkäreistä % tekee osittaista työaikaa. Työolosuhteita ja työn hallintaa kehitetään Hyvä vastaanotto -projektissa. Vuonna 2011 toimialan vakinaisten lääkäreiden lähtövaihtuvuus oli 12,2 %, terveysasematoiminnassa 12,5 %, vertailuna Espoon kaupungin koko henkilöstön lähtövaihtuvuus 6,2 %. Toimialalta poistui vuoden aikana 15 vakinaista lääkäriä. Uusia vakinaisia lääkäreitä saatiin vuoden aikana 13 ja määräaikaisia 35. Toimialajohdon tulee paneutua terveysasematoiminnan johtamisen ja henkilöstöhallinnon haasteisiin. Terveysasemien ongelmana on ollut lääkäripulasta johtuva vastaanottoaikojen riittämättömyys kysyntään nähden. Taustalla on valtakunnallinen ilmiö. Vaikka Suomessa on lääkäreitä enemmän kuin koskaan, lähes koko julkinen sektori potee ainakin ajoittain lääkärivajetta. Erityisesti nopeasti kasvanut yksityinen terveydenhuolto houkuttelee samaa työvoimaa kuin terveyskeskukset. Perusturvajohtaja perusti keväällä 2011 laajan työryhmän selvittämään terveysasemien ti-

10 Sosiaali- ja terveystoimen vastaukset 4 (11) lannetta ja ratkaisukeinoja. Työskentelyn pohjalta on tehty useita parannusehdotuksia, joita jo ollaan panemassa käytäntöön: työn parempi organisointi, selkeät pelisäännöt ja esimiestyön tukeminen. Eräitä erityisosaamista vaativia palveluja on keskitetty tai keskitetään: trauma-, diabetesja haavapoliklinikat, jatkossa mahdollisesti reumapoliklinikka. Rekrytointiin on panostettu, työaikoja ja työnkuvaa räätälöidään toivomusten mukaisesti. Omalääkärijärjestelmästä on luovuttu ja otettu käyttöön paikallinen virkaehtosopimus. Lisäksi työryhmässä ehdotettiin jotain radikaalimpaa muutosta toiminnan järjestämisessä, jotta yksityissektorin kapasiteettia voitaisiin hyödyntää perusterveydenhuollon palvelujen tuottamisessa. Sosiaali- ja terveyslautakunnassa on hyväksytty periaatepäätös kokeilusta, jossa vuosina Espoossa pilotoidaan Ruotsin mallin mukaista järjestelmää terveysasemapalvelujen tuottamisessa. Siinä raha seuraa potilaan mukana palvelun tuottajalle. Pilottiin osallistuisi yksi oma terveysasema ja erikseen neuvotteluissa valittava ulkoinen toimija, joka sitoutuu noudattamaan samoja periaatteita. Ulkoiselle toimijalle voisi siirtyä noin asukkaan palvelut Sähköisen asioinnin odotusarvo palvelujen tarjonnassa on liian suuri. Erityisesti näiden palvelujen kehittämisessä ja palvelujärjestelmän toimivuuden arvioinnissa tulee huomioida eri käyttäjäryhmät ja heidän palvelutarpeensa. Informaation välittämiseen on käytettävä muutakin kuin verkkopalvelua. Verkkopalvelu ja sähköinen asiointi on yksi palvelumuoto muiden perinteisten palvelumuotojen kuten henkilökohtaisten asiakastapaamisten lisäksi. Sähköisten palveluiden yleistymisen lisäksi toimialalla säilyy aina myös henkilökohtainen suora vuorovaikutteinen palvelu asiakkaan/potilaan ja työntekijän välillä. Sähköisillä palveluilla pyritään turvaamaan kasvavassa palvelutarpeessa se, että juuri henkilökohtaiselle palvelulle jää aikaa. Eli kun osa kuntalaisista voi halutessaan hoitaa osan palvelutarpeistaan verkossa (ajanvaraus, ajan peruutus, esitietojen täyttäminen, neuvonnan saaminen, reseptien uusiminen, laboratoriopalveluiden tulosten tarkastelu), niin henkilötyöresurssia vapautuu henkilö- tai ryhmäkohtaiseen kasvokkain tapahtuvaan palveluun. Mitä enemmän yksinkertaiset palvelutilanteet voidaan siirtää verkkopalveluiksi, sitä enemmän voidaan turvata monimuotoisempien palvelutarpeiden toteuttaminen henkilökohtaisella asiakastapaamisella. Maahanmuuttajapalvelut ja monikulttuurisuusohjelma Maahanmuuttajien asumisen keskittymiseen vaikuttavat asuntotuotanto ja vuokra-asuntojen sijoittaminen. Monikulttuurisuus tulee huomioida lähiökehittämisessä ja alueellisessa toiminnassa sekä asumisneuvonnassa. Sosiaali- ja terveystoimi on siirtänyt teknisen ja ympäristötoimen vastattavaksi. Maahanmuuttajien rekrytointimallin ansiosta maahanmuuttajien osuus kaupungin henkilöstöstä on kasvanut. Maahanmuuttajien rekrytointimallin käyttö lisääntyi vuoden 2011 aikana. Malilla palkattiin 16 henkilöä, vuonna 2010 maahanmuuttajien rekrytointimallilla palkattiin 11 henkilöä. Mallilla rekrytoitiin maahanmuuttajia myös uusiin tehtäviin esim. lääkärin ja fysioterapeutin tehtäviin. Sosiaali-

11 Sosiaali- ja terveystoimen vastaukset 5 (11) ja terveystoimen henkilökunnasta oli maahanmuuttajataustaisia vuoden 2011 lopussa 6,9 % henkilökunnasta. Kaupungin tulee vahvistaa vapaaehtoistoiminnan roolia maahanmuuttajien integroinnissa. Kaupungin lautakunnat antavat rahallista tukea sekä maahanmuuttajien järjestöille että yleisjärjestöille, jotka edistävät kotoutumista ja hyviä etnisiä suhteita. Vuonna 2011 jaettiin 19 tällaista avustusta (yhteensä euroa): kulttuurilautakunta 6 avustusta (7250 euroa), liikuntalautakunta 2 avustusta (3250 euroa), nuorisolautakunta 5 avustusta (7650 euroa) ja sosiaali- ja terveyslautakunta 6 avustusta ( euroa). Vuonna 2011 annetut avustukset ja niiden rahamäärät laskivat edellisestä vuodesta. Avustukset annettiin mm. kulttuuri- ja liikuntatapahtumien, perheleirin ja neuvonnan järjestämiseen. Lisäksi useat muut järjestöt ja hankkeet ovat ottaneet maahanmuuttajia mukaan toimintaansa vapaaehtoisina ja/tai järjestäneet maahanmuuttajille kotouttavaa toimintaa sekä omana toimintanaan että tiivisti yhdessä kaupungin kanssa. Luetaan yhdessä -verkoston vapaaehtoiset naiset (Suomen Akateemisten Naisten Liitto) opettavat kolmella alueella kaupungin tiloissa naisille suomea - ryhmissä, joista monet naiset ovat siirtyneet eteenpäin muille kursseille tai ammattikoulutukseen. Keski-Espoon SPR:n Eerika-ryhmässä on järjestetty vuorovaikutteista toimintaa suomalaisille ja maahanmuuttajanaisille yhdessä Filoksenia ry:n Kansainvälisen kohtaamispaikan Trapesan, Tuomarilan Marttojen ja kaupungin toimijoiden kanssa. Mannerheimin lastensuojeluliitto ja SPR ovat yhdessä järjestäneet maahanmuuttajakahvilaa Sellon kirjastossa sekä MLL perhekahvilatoimintaa Kivenkolossa. Vertaistukihankkeissa, joissa kaupunki on yhteistyökumppanina, on vapaaehtoistoiminnan kautta tuettu naisten, koululaisten vanhempien ja miesten integrointia (Väestöliiton Vertaistukea pakolaisille (VEPA), Suomen Pakolaisavun Vertaiskoto-hanke, Miessakit). Espoon Mielenterveysyhdistys (EMY) järjestää monenlaista integroivaa toimintaa maahanmuuttajille suomeksi ja englanniksi. Monikulttuuriasiain neuvottelukunta on kokouksessaan keskustellut maahanmuuttajaperheiden toivomasta avusta. Maahanmuuttajat toivovat vertaistukea ja kantaväestön ystäväapua, joka olisi tukena arjessa ja asioiden hoitamisessa. Perheet haluavat sosiaalisen verkoston laajentamista oman kieliryhmän ulkopuolelle - halutaan suomalaisia ystäviä, tukea yksinhuoltajille, lasten harrastuksiin, ystäviä ja kummeja. Sosiaalisessa verkostossa olisi hyvä olla mukana joku, joka toimii yhdyshenkilönä/välittäjänä silloin, kun yhteisymmärrystä ei muuten löydy esim. viranomaisten kanssa asioidessa. Kaupungin ja järjestöjen pitää rakentaa yhteyksiä etnisten yhteisöjen aktiivijäseniin ja avainhenkilöihin, jotta toimijat, jotka voivat tarjota tukea, ja maahanmuuttajaperheet löytävät toisensa. Matalan kynnyksen paikat kuten Matinkylän Kylämaja toimivat hyvinä kohtaamispaikkoina. Pääkaupunkiseudun toimijat ovat todenneet, että maahanmuuttajia on vähän vapaaehtoistoiminnassa. Vapaaehtoisiksi haluavat ja järjestöt eivät löydä toisiaan tai ei tunneta vapaaehtoistyötä. Vapaaehtoistyön edistämiseksi maahanmuuttajien parissa perustettiin keväällä 2012 pääkaupunkiseudun kuntien ja järjestöjen Maahanmuuttajat vapaaehtoisina järjestötyössä -verkosto tiedottamaan järjestöjen toiminnasta ja ideoimaan keinoja maahanmuuttajien saamiseksi mukaan vapaaehtoistyöhön. Tulevana syksynä ( ) järjestetään Sellon kirjastossa vapaaehtoistoiminnan esittely osana Helsinki Region Welcome Weeksin (HRWW) Engage Yourself - tapahtumaa. HRWW on kolmiviikkoinen tapahtumasarja, jossa laajasti esitellään koulutus-, työ-, asumis- ja vapaa-ajan mahdollisuuksia pääkaupunkiseudun ulkomailta tulleille asukkaille.

12 Sosiaali- ja terveystoimen vastaukset 6 (11) Työelämän ulkopuolella olevat maahanmuuttajat tulee tavoittaa entistä tehokkaammin kielikoulutukseen. Kielikoulutus on avain jatkokoulutukseen, työhön, sosiaaliseen kanssakäymiseen ja yhteiskuntaan integroitumiseen. Aktiiviset ja koulutetut ihmiset, esimerkiksi Espooseen töihin tulleiden puolisot, löytävät väylät kielikoulutukseen omien verkostojen ja netin avulla. Vähemmän koulutettujen ihmisten, joilla ei ole vahvaa suomalaiseen yhteiskuntaan kytkeytynyttä sosiaalista verkostoa, nettiosaamista tai luku- ja kirjoitustaitoa, ei ole helppoa löytää tietä kielikoulutukseen. Tarvitaan omakielistä, suullista tiedotusta, palveluohjausta, etsivää jalkautuvaa työtä, kotoa hakemista ja vierellä kulkemista, motivointia ja kannustusta sekä yhteyksiä etnisten ja uskonnollisten yhteisöjen avainhenkilöihin. Koulutustarjonnassa tarvitaan luokkaopetuksen lisäksi matalakynnyksisiä toiminnallisia vaihtoehtoja. Pienten lasten vanhemmille opetuksen pitää olla omalla asuinalueella päiväsaikaan ja siten, että pienet lapset hoidetaan samanaikaisesti lähellä. Pienten lasten kotona olevat vanhemmat Osallisena Suomessa Vanhemmat mukaan -osahankkeessa ( ) järjestetään suomen kielen koulutusta kotona lapsiaan hoitaville vanhemmille kahtena aamuna viikossa Kylämajassa, Kirstin koululla, ALMAssa ja työväenopistossa Mäkkylässä. Lapset ovat samanaikaisesti viereisessä huoneessa hoidossa ja pienet vauvat äitien mukana. Opiskelijoita on ollut noin 100 vuoden aikana, joista vain noin 30 kävi kurssin loppuun. Keskeyttämisten syynä ovat olleet mm. perhesyyt, mutta myös pääsy koulutukseen. Tänä vuonna on tehostettu omakielistä tiedotusta. Vanhemmat mukaan -syksyn 2012 kielikoulutuksen tiedotteet on käännetty kuudelle keskeiselle kielelle. Espoon www-sivujen kielikoulutus- ja muut tiedot ovat suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Suullinen tiedonvälitys on kuitenkin tarpeen heille, jotka eivät ole netin käyttäjiä tai luku- ja kirjoitustaitoisia. Tiedonvälitykseen tarvitaan kaupungin työntekijöitä sekä avainhenkilöitä etnisistä yhteisöistä yhdyshenkilöiksi. Näitä yhteyksiä etnisiin yhteisöjen pitää rakentaa lisää. Monet heikosti koulutetut kotiin jääneet ihmiset tarvitsisivat kotoa käsin hakemista, motivointia ja rohkaisua pienin askelin, ennen kuin he uskaltavat tulla tuntemattomien ryhmään suomea osaamattomana. Tästä on onnistuneita kokemuksia Vantaan Osaava vanhempi -hankkeessa. Palveluohjausta ja jalkautuvaa etsivää työtä tarvitaan Espoossakin kielikoulutusta tarvitsevien tavoittamiseksi. Tähänkin tarvitaan kielitaitoisia työntekijöitä sekä yhteistyötä kolmannen sektorin ja etnisten ja uskonnollisten yhteisöjen kanssa. Nuoret Espoon vuotiaista maahanmuuttajataustaisista nuorista 37,5 % (1056 nuorta) ei ollut opiskelemassa tai työssä vuonna 2010 (Myrskylä 2012). Pitkäaikaisasunnottomista nuorista 30 % on maahanmuuttajia. Vuonna 2012 yhteishaun ulkopuolelle jääneistä noin 25 % oli maahanmuuttaja-taustaisia. Koulutuksen keskeyttäneissä ja ulkopuolisissa on erityisen paljon nuoria naisia. Kaupungin palvelut eivät riittävän hyvin tavoita näitä nuoria ja pysty tukemaan heitä. Koulutuksesta pudonneita pitää etsivän nuorisotyön seurata järjestelmällisesti, etteivät he katoa. Noin 100:lle äskettäin maahan muuttaneelle kouluiän ylittäneelle nuorelle on varattu syksyksi paikka Espoon aikuislukioon oppimaan suomea ja suorittamaan peruskoulu. Omniassa on neljä

13 Sosiaali- ja terveystoimen vastaukset 7 (11) etsivää nuorisotyöntekijää, joiden vastuulla ovat kaikki espoolaiset nuoret pudokkaat. Riittääkö tämä resursointi myös maahanmuuttajanuorten tarpeisiin? Espooseen tarvitaan etsivän nuorisotyön toimintakeskus, jossa toimisi nuorten asioihin perehtynyt moniammatillinen asiantuntijaryhmä, jossa asiantuntijoina on myös maahanmuuttajataustaisia. Työntekijöiden pitää rakentaa yhteyksiä etnisiin yhteisöihin nuorten ja heidän perheidensä tavoittamiseksi. Syrjäytyneet kotona olevat pitää hakea kotoa. Tämä toteutuu jo Helsingissä Vamos-hankkeessa. Maahanmuuttajataustaisten nuorten naisten erilainen asema ja mahdollisuudet koulutukseen ja työhön kantasuomalaisiin nähden on huomioitava palveluissa. Muut työelämän ulkopuolella olevat Vanhemmat mukaan -hankkeen suomen kielen opetus on tarkoitettu pienten lasten vanhemmille. Kotona on kuitenkin myös paljon muita maahan muuttaneita, mm. kotona olevia puolisoita, ikääntyneitä, vammaisia ja yksinhuoltajia, joiden lapset ovat koulussa. Työväenopisto on lisännyt kielikoulutustarjontaansa vuosi vuodelta ja tuonut opetusta myös asukastiloihin, mm. Kivenkoloon ja ALMAan, joihin kotona olevien on helppo tulla. Työväenopiston kieliopetukseen ja kotoutumiskoulutukseen osallistui vuonna 2011 yhteensä 1951 kurssilaista, joista suuri osa oli jo työelämässä mukana. Luetaan yhdessä -verkoston vapaaehtoiset naiset (Suomen Akateemisten Naisten Liitto) opettavat kolmella alueella kaupungin tiloissa naisille suomea (vuonna 2011 oppilaina oli noin 100 naista) - ryhmissä, joista monet naiset ovat siirtyneet eteenpäin muille kursseille tai ammattikoulutukseen. Hyvien kurssien ja ryhmien maine houkuttelee uusia tulijoita, mutta vielä on paljon kotona olevia, joita ei tavoiteta kielikoulutukseen. Talous- ja velkaneuvontapalvelut Talous- ja velkaneuvonnan vastaanotolle pääsy kestää kaksi kuukautta, mikä on liian pitkä aika. Velkaneuvontaprosessia tulee kehittää tavoitteena antaa ensimmäinen aika asiakkaalle viikon sisällä. Nuorille annettavasta talousneuvonnasta on huolehdittava, jotta vältyttäisiin nuorten joutumiselta pikavippi- ja velkakierteeseen. Sosiaali- ja terveystoimi vastaa kahteen edelliseen kohtaan Talous- ja velkaneuvonnan odotusaika on tällä hetkellä noin kolme kuukautta. Odotusajan pidentymisen syynä on muutokset henkilöstöresursseissa. Asiakkaiden velkatilanteiden selvittäminen on myös käynyt entistä työläämmäksi ja hitaammaksi, sillä asiakkailla on tyypillisesti kymmenittäin velkoja useille eri tahoille. Ennen henkilökohtaista tapaamisaikaa asiakkaita palvellaan puhelimitse. Puhelinneuvonta on asiakkaille maksutonta. Saatujen puhelinraporttien mukaan puhelinneuvontaan pääsee hyvin läpi, sillä puhelimeen vastataan yleensä muutamassa sekunnissa. Neuvonnan ja ajanvarauksen yhteydessä asiakkaille annettaan hänen tilanteeseensa sopivia toimintaohjeita ja asiakkaalle lähetetään myös seikkaperäistä materiaalia, jonka avulla hän voi valmistautua asiakastapaamiseen mahdollisimman hyvin. Asiakas voi myös soittaa suoraan hänelle nimetylle neuvojalle ennen tapaamista. Lisäksi talous- ja velkaneuvonnan nettisivut on uudistettu ja sivuilla annetaan asiakkaille ohjeita, miten asiakas voi omilla toimillaan edistää asioidensa järjestymistä. Talous- ja velkaneuvonnan asiakasraatiin osallistuneet asiakkaat pitivät kuitenkin tärkeimpänä henkilökohtaista neuvontaa ja nopeaa pääsyä neuvojan vastaanotolle. Talous- ja velkaneuvon-

14 Sosiaali- ja terveystoimen vastaukset 8 (11) nan olisikin tärkeä saada vakituisia velkajärjestelyassistentteja, jotta heidät voitaisiin kouluttaa vaativiin avustajatehtäviin ja näin vapauttaa neuvojien aikaa henkilökohtaiseen neuvontaan. Talous- ja velkaneuvonnan assistenttitehtävät on hoidettu harjoittelijoiden ja palkkatukityöllistettyjen avulla, jolloin koulutusta ja perehdytystä ei voida järjestää kyllin tehokkaasti. Nuorten talousneuvontaa voidaan järjestää osittain nettineuvonnan avulla. Talous- ja velkaneuvonnan uusien asiakkaiden neuvonnassa tullaan myös kokeilemaan nettineuvontaa ja harkitaan ryhmämuotoista neuvontaa. Sähköiset asiointialustat tehostaisivat talous- ja velkaneuvonnan työtä. Kyseessä on kuitenkin niin vaativa järjestelmien kehittäminen ja yhteensovittaminen eri velkoja- ja perintätahojen kanssa, että se vaatii valtakunnallista toteutusta. Tähän kulunee aikaa useita vuosia. Vuoden alusta lukien talous- ja velkaneuvonnassa on avoinna noin 640 asiakkaan asiakkuus ja uusia asiakkaita ilmoittautuu jatkuvasti. Toimeentulotuki Aikuissosiaalityön keskittäminen kahteen pisteeseen ja niihin liittyvät toimitilaratkaisut ovat olleet sekä asiakkaiden että henkilökunnan kannalta ongelmallisia asiakkaiden yksityisyyden suojan ja henkilöstön työturvallisuuden kannalta. Työtilojen tulee olla sellaisia, joissa asiakkaan yksityisyydensuoja turvataan. Työolosuhteiden on tuettava mahdollisuuksia kohdata asiakas turvallisesti ja ilman häiriöitä. Aloitetut korjaustoimenpiteet on vietävä viipymättä loppuun. Ennen toimitilaratkaisujen tekemistä on yt-lain mukaisesti kuultava henkilöstöä. Komentajankadun toimipisteessä palveluneuvontahuoneen akustiikkaa ja yksityisyyden suojaa on parannettu testaamalla erilaisia ratkaisuja. Kevään aikana kokeiltavana on ollut osittainen asiointipuhelinjärjestelmä. Kokemusten pohjalta päätetään koko järjestelmän hankinnasta. Palveluneuvontahuoneen työolosuhteita on lisäksi parannettu uudella ilmastointi- ja jäähdytysjärjestelmällä. Asiakkaiden tietosuojan täydellinen varmistaminen Komentajankadun palveluneuvonnassa kuin myös tiimityötiloissa vaatisi isommat tilat. Tiistinhovin palveluneuvonnassa tiskit on rakennettu niin että asiakkaan tietosuoja voidaan taata täydellisesti. Kummassakin toimipisteessä asiakasvastaanottoon varatut huoneet tarjoavat täydellisen tietosuojan asiakkaalle. Työntekijöille on pidetty lainmukaiset yt-kokoukset ennen muutoksia. Pohjoisen alueen aikuissosiaalityön lokakuisen asiakaskyselyn mukaan 16,4 prosenttia ja vuoden 2012 helmikuussa 20,8 prosenttia asiakkaista on ollut tyytymättömiä saamaansa palveluun. Luvut ovat varsin korkeat ja vaativat toimenpiteitä. Asiakkaat ovat pääasiassa tyytymättömiä jos palvelutakuuta ei pystytä toteuttamaan. Kevään aikana Komentajankadun toimintamallia on säädetty niin että työhyvinvointi sekä asiakaspalaute on parantunut samalla kun palvelutakuu on pääosin pystytty toteuttamaan. Nettiasiointi on hyvä vaihtoehto erityisesti nuorille asiakkaille, lisäksi on varmistettava niiden asiakkaiden palvelu, joilla ei ole nettiyhteyttä.

15 Sosiaali- ja terveystoimen vastaukset 9 (11) Verkkoneuvonnan hankintaprosessi on kesken. Verkkoneuvonta ja muu sähköinen asiointi täydentää nykyistä henkilökohtaista palvelua eikä tule vähentämään asiakkaiden tapaamista. Kokonaisuudessa se lisää kohtaamisten määrää. Käyttöönottopilotit toteutetaan nykysuunnitelmassa keväällä Vanhusten avopalvelut Kotihoidossa välittömän asiakastyön osuutta on kasvatettava huomattavasti nykyisestä 40 prosentista. Espoon alueellinen kotihoito osallistui Palvelujärjestelmän rakennemuutos ja uudet toimintatavat hankkeeseen vuosien aikana. Espoon osahankkeen tavoitteena oli parantaa tuottavuutta nostamalla kotihoidon välitöntä työaikaa. Hankkeen aikana selvitettiin erilaisia mahdollisuuksia hyödyntää uutta teknologiaa tuottavuuden nostamiseksi. Espoon kotihoito on sidoksissa Effica asiakastietojärjestelmään. Teknologisilta sovelluksilta edellytettiin rajapintoja kotihoito Efficaan. Pareto-hankkeessa ei saatu yrityksistä huolimatta uutta teknologiaa käyttöön vuoteen 2011 mennessä, jolloin selvitettiin miten olemassa olevilla resursseilla (henkilöstö, kotihoito-effica, Microsoft toimisto-ohjelmat) voidaan toteuttaa toiminnanohjausta siten, että välitön työaika saadaan kasvuun. Viimeisen hankevuoden aikana suunniteltiin alueelliseen kotihoitoon uusi organisaatiomalli, uudet työnjakomenetelmät (= reititys) ja yhteisten toimintojen keskittäminen. Suunnitellut toiminnan uudistukset otettiin käyttöön joulukuussa 2011 ja vuoden 2012 alussa. Vuoden 2012 alusta toteutettujen uudistusten ansiosta näyttää siltä, että välitön työaika kotihoidossa on saatu kasvuun. Kyseessä on ensimmäinen mittaustulos alueellisen kotihoidon uudelleenorganisoinnin jälkeen. Työ tuloksen vakiinnuttamiseksi jatkuu, seuraava mittaustulos saadaan seuranta ykköseen. Kotipalveluissa asiointimahdollisuuksien järjestämisessä on huomioitava, ettei kaikilla ikäihmisillä ole käytössä nettiyhteyttä eivätkä kaikki asiakkaat käytä nettipalveluja. Kotihoidossa asiakkailla on edelleen mahdollisuus asioida perinteisillä tavoilla. Palvelutarpeen arviointi tehdään kaikille sitä pyytäville asukkaille. Yhteydensaantia kotihoidon palveluihin on parannettava nykyisestä. Kotihoidon tavoitettavuutta on lisätty siten, että asiakkaat voivat kaikkialta Espoosta soittaa yhteen palvelunumeroon, josta vastataan arkisin klo välillä. Vanhusjärjestöjen toimintaa tulee tukea esimerkiksi tarjoamalla käyttöön kaupungin omia toimitiloja.

16 Sosiaali- ja terveystoimen vastaukset 10 (11) Sosiaali- ja terveyspalveluja tukevat yleishyödylliset järjestöt, kuten vanhus-, veteraani-, eläkeläisjärjestöt ovat alkaen saaneet käyttää sosiaali- ja terveystoimen tiloja maksutta. Toimialan tilojen riittävyyttä ja tasapuolista käyttöä selvitellään parhaillaan perusteellisesti, jonka pohjalta tarkennetaan järjestöille tarkoitetut käyttöohjeet. Espoon sairaala ja saattohoito Hoitoketjun toimivuudessa ja palvelujen saatavuudessa on edelleen parantamista. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin otettua uudelleen käyttöön siirtoviivepäivät on Espoolle kertynyt siirtoviivemaksuja myös vuonna Siirtoa odottavat potilaat tulee viipymättä siirtää asianmukaiseen jatkohoitoon tai kuntoutukseen. Jatkohoitopaikkoja on oltava tarvetta vastaavasti. Espoon kaupunginvaltuusto hyväksyi Ikääntymispoliittisen ohjelman Ikääntymispoliittisen ohjelman toteutumista vuoden 2009 aikana ja arviota toteutumisesta vuonna 2010 käsiteltiin kaupungin valtuustossa Valtuustolle tuodussa selvityksessä todettiin, että Ikääntymispoliittisen ohjelman palvelurakenteen määrällisten linjausten toteuttaminen ei taloudellisesti ollut mahdollista vuoden 2009 aikana. Valtuustolle tuodussa selvityksessä todettiin edelleen, että myös vuoden 2010 aikana Espoon taloudellinen tilanne ei mahdollista Ikääntymispoliittisen ohjelman palvelurakenteen määrällisten tavoitteiden toteutumista. Asian käsittelyn aikana tehtiin ehdotus kaupunginhallitukselle ja valtuustolle resurssien määrälliseksi lisäämiseksi. Valtuusto hyväksyi selvityksen kannattamatta tehtyä ehdotusta. Keväällä 2011 toimialajohtajan päätöksellä siirrettiin erikoissairaanhoidon määrärahoista 3,3 milj. euroa Vanhusten palveluihin erikoissairaanhoidon jonon purkamista varten. Toimenpiteisiin siirtoviivepäivien vähentämiseksi päästiin kesällä Vuoden lopussa 2011 jonoa erikoissairaanhoidosta jatkohoitoon ei ollut. Espoon sairaalan hoitopaikkojen ja saattohoidon paikkojen riittävyydestä on huolehdittava väestömäärän kasvaessa ja väestön ikääntyessä. Lisäksi on laadittava erillinen saattohoitosuunnitelma. Saattohoidosta on tehty selvitys vuonna 2002 (työryhmä Aholainen, Saarelma, Westerlund, Salminen) ja vuonna 2007 (työryhmä Finell, Marjamäki-Kekki, Töyrylä, Vainio, Vilke). Vuoden 2007 selvityksessä esitettiin oman saattohoitoyksikön perustamisesta ja toiminnan käynnistämistä vuoden 2008 aikana. Vuoden 2008 talousarvioon varattiin määrärahat saattohoitokodin perustamista varten. Kevään 2008 aikana Puolarmetsän sairaalan yhden osaston yhteyteen remontoitiin tilat saattohoitoyksikköä varten. Samanaikaisesti Espoon taloudellinen tilanne muuttui. Vanhusten palvelujen tulosyksikön oli muiden tulosyksiköiden tavoin esitettävä säästötoimenpiteitä vuodelle 2008 sekä taloussuunnitelmaan

17 Sosiaali- ja terveystoimen vastaukset 11 (11) Kaikkea vuodelle 2008 suunniteltua uutta toimintaa karsittiin, myös olemassa olevasta toiminnasta jouduttiin etsimään säästökohteita, jotta talouden tasapainottamiselle asetetut tavoitteet olisi voitu saavuttaa. Saattohoitoa työryhmän esittämällä tavalla ei voitu aloittaa. Saattohoidon järjestäminen jatkui ja jatkuu edelleen osana muuta toimintaa Espoon sairaalan vuodeosastoilla, kotisairaalassa ja pitkäaikaishoidossa. Osalle saattohoitoa tarvitsevista asiakkaista hankitaan palvelu ostopalveluna Terhokodista. Uuden Espoon sairaalan suunnittelussa otetaan huomioon saattohoitoyksikön tarve ja toiminta suunnitellaan osaksi uuden sairaalan toimintaa. Jos saattohoitoyksikkö halutaan perustaan aikaisemmin, tarvitaan määrärahat kolmen sairaanhoitajan ja yhden lääkärin vakanssin perustamista varten. Suunnitelma toiminnan aloittamisesta Puolarmetsän sairaalassa on olemassa. Kehitysvammaisten kuntoutusyksikkö EKKU ja vammaisten palvelusuunnitelmat Vammaispalvelujen palvelusuunnitelmien tekeminen on edennyt, mutta niiden laatimista tulee kiirehtiä niin, että kaikilla tarvitsevilla asiakkailla olisi voimassa oleva palvelusuunnitelma. Palvelusuunnitelman puute ei saa olla este palvelujen saamiselle. Vammaissosiaalityössä palvelusuunnitelmien laatiminen yhteistyössä asiakkaan ja hänen lähiyhteisönsä kanssa on vakiintunut työkäytäntö. Asiakkaalle tehdään aina palvelusuunnitelma, ellei se ole ilmeisen tarpeetonta tai asiakas itse ei halua suunnitelmaa tehtävän. Palvelusuunnitelmien määrää on seurattu vuoden 2009 tilanteesta lähtien mennessä tehtiin yhteensä 547 palvelusuunnitelmaa ( tilanne, 593 palvelusuunnitelmaa). Tämän perusteella 70,5 %:lle vammaispalvelun asiakkaista on laadittu palvelusuunnitelma. Ekkun toiminnan käynnistymistä on haitannut se, ettei Ekkun toista lääkärinvakanssia ei ole saatu täytettyä. Lasten kuntoutussuunnitelmat ovat toteutuneet suunnitellusti ja aikuisten kehitysvammaisten kuntoutussuunnitelmiin on ostettu lääkäripanosta Rinnekodista. Uudet yhteistyökuviot Ekkun, ja vammaispalvelujen muuttuneen organisaation ja muiden kehitysvammahuollon toimijoiden kesken ovat vielä muovautumassa.

18 Espoon kaupunki Valmistelu 1 / / /2011 Suomenkielinen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunta Selvitys tarkastuslautakunnan arviointikertomuksesta Valmistelijat / lisätiedot: Askolin Kirsti, puh. (09) Päätösehdotus Suomenkielisen opetustoimen johtaja Kaisu Toivonen Suomenkielinen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunta merkitsee tiedoksi annetun selvityksen ja antaa lausuntonsa vuoden 2011 arviointikertomuksesta. Käsittely Seppälä puheenjohtajan kannattamana ehdotti, että lautakunta palauttaa lausuntonsa uudelleen valmisteltavaksi niin, että vastaus sisältää enemmän konkreettisia toimenpiteitä ja mittareita. Mitä on tehty ja mitä tullaan tekemään? Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Seppälän palautusehdotus hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös Liite Suomenkielinen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunta: Suomenkielinen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunta palauttaa lausuntonsa uudelleen valmisteltavaksi niin, että vastaus sisältää enemmän konkreettisia toimenpiteitä ja mittareita. Mitä on tehty ja mitä tullaan tekemään? Oheismateriaali Selostus - Arviointikertomus 2011 Tarkastuslautakunta hyväksyi kokouksessaan :ssä 44 vuoden 2011 arviointikertomuksen. Samalla tarkastuslautakunta velvoitti kaupunginhallitusta pyytämään lautakunnilta selvitykset ja kuvaukset toimenpiteistä, joihin on ryhdytty tai on ryhdyttävä arviointikertomuksessa esitettyjen epäkohtien korjaamiseksi sekä toimittamaan ne valtuustolle ja tiedoksi tarkastuslautakunnalle seurantaraportti I:n käsittelyn yhteydessä. Arviointikertomuksessa todetaan mm, että - Koulukohtaisen budjetoinnin seurantaväline vaatii kehittämistä. Seurantaväline ei myöskään ota riittävässä määrin huomioon erikokoisia kouluja.

19 Espoon kaupunki Valmistelu 2 / 2 Seurantavälinettä on kehitetty kevään aikana rehtoreiden ja ulkopuolisen asiantuntijan avulla. Kehitystyö jatkuu ja seurantavälinettä arvioidaan säännöllisesti. Tiedoksi

20 Esbo stad Beslut 1 / 2 Svenska dagvårds- och utbildningsnämnden / /2011 Svenska dagvårds- och utbildningsnämnden Svenska dagvårds- och utbildningsnämndens redogörelse över vidtagna åtgärder i anslutning till utvärderingsberättelsen för år 2011 Beredning och upplysningar: Askolin Kirsti, tel. (09) Beslutsförslag Utbildningsdirektör Barbro Högström Svenska dagvårds- och utbildningsnämnden antecknar redogörelsen för kännedom och ger sitt utlåtande om utvärderingsberättelsen för år Beslut Svenska dagvårds- och utbildningsnämnden: Förslaget godkändes enhälligt. Bilagor Tilläggsmaterial Redogörelse - - Revisionsnämndens utvärderingsberättelse 2011 Revisionsnämnden godkände utvärderingsberättelsen för år Samtidigt ålade revisionsnämnden stadsstyrelsen att be nämnderna om utredningar och beskrivningar av åtgärder som har vidtagits eller som måste vidtas för att korrigera de olägenheter som påtalats i utvärderingsberättelsen. Utredningarna och beskrivningarna lämnas till fullmäktige och ges för kännedom till revisionsnämnden i samband med uppföljning I. I utvärderingsberättelsen konstateras bl.a.: - Uppföljningsredskapet för den skolspecifika budgeteringen är inte tillräckligt och behöver utvecklas. Uppföljningsredskapet beaktar inte i tillräcklig mån att skolorna är olika stora. Svenska dagvårds- och utbildningsnämndens redogörelse över vidtagna åtgärder Uppföljningsredskapet har utvecklats under våren med stöd av rektorer och en utomstående sakkunnig. Utvecklingsarbetet fortsätter och redskapet utvärderas regelbundet. För kännedom

TARKASTUSLAUTAKUNNAN HAVAINNOT VUODELTA 2011

TARKASTUSLAUTAKUNNAN HAVAINNOT VUODELTA 2011 Sosiaali- ja terveystoimen vastaukset 1 (11) TARKASTUSLAUTAKUNNAN HAVAINNOT VUODELTA 2011 Vuosien 2009 ja 2010 arviointikertomushavaintojen käsittely ja jälkiseuranta Kaupungin toimintoja muutettaessa

Lisätiedot

ARVIOINTIKERTOMUKSEN 2012 ESITTELY

ARVIOINTIKERTOMUKSEN 2012 ESITTELY ARVIOINTIKERTOMUKSEN 2012 ESITTELY VALTUUSTO 20.5.2013 Ritva Erkama Kausien 2005-2008 sekä 2009-2012 tarkastuslautakunnan puheenjohtaja KAUPUNGIN TALOUS JA TUOTTAVUUS Kaupungin haasteina: menojen kasvaminen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 103. Rakennuslautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 103. Rakennuslautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 Rakennuslautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 103 Rakennuslautakunnan vuoden 2015 seurantaraportti I (Kh) Valmistelijat / lisätiedot: Tuija Nyyssönen, puh. 050 344 5063 Veronica Rehn-Kivi, puh. 09 816 26600

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 176. Rakennuslautakunta 21.11.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 176. Rakennuslautakunta 21.11.2013 Sivu 1 / 1 Rakennuslautakunta 21.11.2013 Sivu 1 / 1 176 Rakennuslautakunnan seurantaraportti 10/2013 (kh-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Tuija Nyyssönen, puh. (09) 816 24811 Veronica Rehn-Kivi, puh. 09 816 26600

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 63. Ympäristölautakunta 30.08.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 63. Ympäristölautakunta 30.08.2012 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 30.08.2012 Sivu 1 / 1 1525/02.02.02/2012 63 Ympäristölautakunnan seurantaraportti I/2012 Valmistelijat / lisätiedot: Nyyssönen Tuija, puh. (09) 816 24811 Soini Sari, puh. (09) 816 24830

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 12. 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos

Espoon kaupunki Pöytäkirja 12. 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos 17.09.2014 Sivu 1 / 1 3684/05.17.00/2014 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos Valmistelijat / lisätiedot: Marja Dahl, puh. 050 306 2416 Mari Ahlström,

Lisätiedot

Lautakuntien kokoushuone, os. Kamreerintie 3 B, 12. kerros

Lautakuntien kokoushuone, os. Kamreerintie 3 B, 12. kerros Espoon kaupunki Pöytäkirja 12.02.2014 Sivu 1 / 10 Kokoustiedot Aika 12.2.2014 keskiviikko klo 17:54-19:50 Paikka Lautakuntien kokoushuone, os. Kamreerintie 3 B, 12. kerros Saapuvilla olleet jäsenet Tiina

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 64. Ympäristölautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 64. Ympäristölautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 249/02.02.02/2015 64 Ympäristölautakunnan seurantaraportti I / 2015 Valmistelijat / lisätiedot: Tuija Nyyssönen, puh. 050 344 5063 Tarja Söderman, puh. 050 330

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 115. Kaupunginhallitus 30.03.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 115. Kaupunginhallitus 30.03.2015 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 30.03.2015 Sivu 1 / 1 1313/02.05.05/2015 115 Investointirahaston sijoitusperiaatteet Valmistelijat / lisätiedot: Maarit Vierunen, puh. 046 877 3296 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 3. 3 Nuorten maahanmuuttajien opetuksen siirtäminen Matinkylän koulun alaisuudesta Espoon aikuislukion alaisuuteen

Espoon kaupunki Pöytäkirja 3. 3 Nuorten maahanmuuttajien opetuksen siirtäminen Matinkylän koulun alaisuudesta Espoon aikuislukion alaisuuteen 26.01.2012 Sivu 1 / 1 395/12.01.01/2012 3 Nuorten maahanmuuttajien opetuksen siirtäminen Matinkylän koulun alaisuudesta Espoon aikuislukion alaisuuteen Valmistelijat / lisätiedot: Juha Nurmi, puh. (09)

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 58

Espoon kaupunki Pöytäkirja 58 15.04.2015 Sivu 1 / 1 1118/00.01.00/2015 58 Lausunto suunnitelmaan Espoon apuvälipalvelujen organisoinnista HUSapuvälinekeskukseen Valmistelijat / lisätiedot: Miia Loisa-Turunen, puh. 050 325 3252 Liisa

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 18. 18 Lausunto aluehallintovirastolle lastensuojelulaissa säädettyjen määräaikojen noudattamisesta

Espoon kaupunki Pöytäkirja 18. 18 Lausunto aluehallintovirastolle lastensuojelulaissa säädettyjen määräaikojen noudattamisesta 16.02.2012 Sivu 1 / 1 127/03.00.00/2012 18 Lausunto aluehallintovirastolle lastensuojelulaissa säädettyjen määräaikojen noudattamisesta Valmistelijat / lisätiedot: Kati Saastamoinen, puh. (09) 816 23422

Lisätiedot

2015 - Sosiaali- ja terveystoimi. Resurssit ja johtaminen

2015 - Sosiaali- ja terveystoimi. Resurssit ja johtaminen 2015 - Sosiaali- ja terveystoimi Resurssit ja johtaminen Oma valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Seuranta 30.4. Työn tuottavuus Sote-palveluissa paranee Tuottavuus

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 30. 30 Muutokset terveysasemapalvelujen rahoituksessa ja tuottamisessa. Periaatepäätös kokeilun valmistelusta

Espoon kaupunki Pöytäkirja 30. 30 Muutokset terveysasemapalvelujen rahoituksessa ja tuottamisessa. Periaatepäätös kokeilun valmistelusta 22.03.2012 Sivu 1 / 1 1284/00.01.01/2012 30 Muutokset terveysasemapalvelujen rahoituksessa ja tuottamisessa. Periaatepäätös kokeilun valmistelusta Valmistelijat / lisätiedot: Heinänen Tuula, puh. (09)

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula Selvityshenkilö Valtuustoseminaari 21.2.2011 Valmistelun ohjaus Valtuusto Kaupunginhallitus Organisaatiotoimikunta

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 24. Valtuusto 28.01.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 24. Valtuusto 28.01.2013 Sivu 1 / 1 Valtuusto 28.01.2013 Sivu 1 / 1 4468/06.00.00/2012 Sosiaali- ja terveyslautakunta 116 22.11.2012 Kaupunginhallitus 375 17.12.2012 24 Valtuustokysymys reumapotilaiden hoidon turvaamisesta Valmistelijat

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 300. Kaupunginhallitus 03.11.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 300. Kaupunginhallitus 03.11.2014 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 03.11.2014 Sivu 1 / 1 1577/02.02.02/2014 300 Vuoden 2014 syyskuun kuukausiraportti ja siitä aiheutuvat toimenpiteet Valmistelijat / lisätiedot: Maria Jyrkkä, puh. 046 877 3025 Pekka Heikkinen,

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101. Kaupunginhallitus 21.03.2016 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101. Kaupunginhallitus 21.03.2016 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 21.03.2016 Sivu 1 / 1 1116/2016 01.00.02 101 Henkilöstökertomus vuodelta 2015 Valmistelijat / lisätiedot: Jere Kunnas, puh. 046 877 3285 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1 1405/01.00.02/2014 94 Henkilöstökertomus vuodelta 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Jere Kunnas, puh. 046 877 3285 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 92. Valtuusto 11.06.2012 Sivu 1 / 1. 92 Valtuustoaloite puistokummitoiminnan käynnistämisestä Espoossa (Pöydälle 21.5.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 92. Valtuusto 11.06.2012 Sivu 1 / 1. 92 Valtuustoaloite puistokummitoiminnan käynnistämisestä Espoossa (Pöydälle 21.5. Valtuusto 11.06.2012 Sivu 1 / 1 659/10.03.01/2012 Kaupunginhallitus 136 7.5.2012 Valtuusto 71 21.5.2012 92 Valtuustoaloite puistokummitoiminnan käynnistämisestä Espoossa (Pöydälle 21.5.2012) Valmistelijat

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 20. 20 Asunto-ohjelman hyväksyminen (Kh-Kv-asia) (Pöydälle 20.1.2014 ja 10.2.2014)

Espoon kaupunki Pöytäkirja 20. 20 Asunto-ohjelman hyväksyminen (Kh-Kv-asia) (Pöydälle 20.1.2014 ja 10.2.2014) 24.03.2014 Sivu 1 / 1 4236/10.04.00/2013 8 20.1.2014 12 10.2.2014 20 Asunto-ohjelman hyväksyminen (Kh-Kv-asia) (Pöydälle 20.1.2014 ja 10.2.2014) Valmistelijat / lisätiedot: Anne Savolainen, puh. 040 353

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 4. 4 Espoo Henkilöstöpalvelut -liikelaitoksen ennakkotilinpäätös tilanteesta 31.12.2013

Espoon kaupunki Pöytäkirja 4. 4 Espoo Henkilöstöpalvelut -liikelaitoksen ennakkotilinpäätös tilanteesta 31.12.2013 12.02.2014 Sivu 1 / 1 675/02.06.01/2014 4 Espoo Henkilöstöpalvelut -liikelaitoksen ennakkotilinpäätös tilanteesta 31.12.2013 Valmistelijat / lisätiedot: etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Toimitusjohtaja

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 77. Kaupunginhallitus 26.03.2012 Sivu 2 / 2

Espoon kaupunki Pöytäkirja 77. Kaupunginhallitus 26.03.2012 Sivu 2 / 2 Kaupunginhallitus 26.03.2012 Sivu 1 / 1 1416/01.00.02/2012 77 Henkilöstökertomus vuodelta 2011 Valmistelijat / lisätiedot: Kunnas Jere, puh. (09) 816 22508 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja

Lisätiedot

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET 1. TALOUTTA JA TOIMINTAA KOSKEVAT OHJEET JA SÄÄNNÖT Kaupungin taloudenhoitoa ja sen järjestämistä ohjaavat kuntalain 8. luku, kirjanpitolaki ja asetus, kirjanpitolautakunnan

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 16

Espoon kaupunki Pöytäkirja 16 25.02.2015 Sivu 1 / 1 738/00.04.01/2015 16 Espoon uuden sairaalan aula- ja turvallisuuspalvelujen organisointi HUS -Servis liikelaitoksen ja HUS -Kiinteistö Oy:n Turvapalvelujen hoidettavaksi (Kh/Kv) Valmistelijat

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 72. Kaupunginhallitus 11.02.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 72. Kaupunginhallitus 11.02.2013 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 11.02.2013 Sivu 1 / 1 278/00.00.01/2013 Kaupunginhallitus 48 4.2.2013 72 Monikulttuuriasiain neuvottelukunnan asettaminen toimikaudeksi 2013-2014 (pöydälle 4.2.2013) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Espoon kaupunki Päätös Sivu 1 / 5. 148 Lausunto Kirstin koulu ja päiväkoti perusparannus 6.8.2015 päivätystä hankesuunnitelmasta

Espoon kaupunki Päätös Sivu 1 / 5. 148 Lausunto Kirstin koulu ja päiväkoti perusparannus 6.8.2015 päivätystä hankesuunnitelmasta Espoon kaupunki Päätös Sivu 1 / 5 2681/10.03.02/2015 148 Lausunto Kirstin koulu ja päiväkoti perusparannus 6.8.2015 päivätystä hankesuunnitelmasta Valmistelijat / lisätiedot: Vera Schulman, puh. 043 825

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/10 29.05.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/10 29.05.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (5) 155 Terveyslautakunnan lausunto talousarvioaloitteesta matalan kynnyksen palvelupaikan perustamisesta väkivaltaa kokeneille naisille päätti antaa talousarvioaloitteesta

Lisätiedot

Vanhuspalvelujen ajankohtaiset asiat. Matti Lyytikäinen Vanhusten palvelujen johtaja Vanhusneuvosto 27.3.2015

Vanhuspalvelujen ajankohtaiset asiat. Matti Lyytikäinen Vanhusten palvelujen johtaja Vanhusneuvosto 27.3.2015 Vanhuspalvelujen ajankohtaiset asiat Matti Lyytikäinen Vanhusten palvelujen johtaja Vanhusneuvosto 27.3.2015 Vapa onnistumiset 2014 Hoitoketjut sujuviksi Potilaat kotiutuivat sairaalasta kotiin, ei vanhainkotiin

Lisätiedot

Omaishoidon tuki Espoossa_ yli 50 -vuotiaat Seminaari omaishoidosta Espoossa 26.10.2015

Omaishoidon tuki Espoossa_ yli 50 -vuotiaat Seminaari omaishoidosta Espoossa 26.10.2015 Omaishoidon tuki Espoossa_ yli 50 -vuotiaat Seminaari omaishoidosta Espoossa 26.10.2015 Vanhusten palvelujen johtaja Matti Lyytikäinen Espoon kaupunki Omaishoidon tuki on palvelukokonaisuus, joka koostuu

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2015 1 (5) Kaupunginhallitus Stj/1 07.01.2015

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2015 1 (5) Kaupunginhallitus Stj/1 07.01.2015 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2015 1 (5) 36 Valtuutettu Tuomo Valokaisen toivomusponsi lasten ja nuorten psykoterapioiden saatavuudesta HEL 2014-007789 T 00 00 03 Päätös päätti merkitä tiedoksi selvityksen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 219. 219 Opetuksen ja varhaiskasvatuksen järjestämiseen liittyvien rekisterien rekisterinpitäjä ja vastuuhenkilöt

Espoon kaupunki Pöytäkirja 219. 219 Opetuksen ja varhaiskasvatuksen järjestämiseen liittyvien rekisterien rekisterinpitäjä ja vastuuhenkilöt 19.11.2014 Sivu 1 / 1 4590/07.01.01/2014 219 Opetuksen ja varhaiskasvatuksen järjestämiseen liittyvien rekisterien rekisterinpitäjä ja vastuuhenkilöt Valmistelijat / lisätiedot: Virpi Leino, puh. 046 877

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Kaupunginvaltuusto Kj/32 27.11.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Kaupunginvaltuusto Kj/32 27.11.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Päätöshistoria Kaupunginhallitus 18.11.2013 1226 HEL 2013-007690 T 00 00 03 Päätös Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI Hyvinvointipalveluita asiakkaan parhaaksi Hyvinvointipalvelujen järjestäminen on yksi yhteiskunnan tärkeimmistä tehtävistä ellei jopa kaikkein tärkein. Onnistuminen tässä

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 72

Espoon kaupunki Pöytäkirja 72 05.06.2012 Sivu 1 / 1 1552/01.01.01/2012 72 Valtuustokysymys Espoon terveysasemien rekrytoinnista (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Heinänen Tuula, puh. (09) 816 23332 Kumpulainen Tuija, puh. (09)

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 72. 72 Kilon päiväkodin erityisen tuen piirissä olevien lasten kuntoutuksen järjestäminen

Espoon kaupunki Pöytäkirja 72. 72 Kilon päiväkodin erityisen tuen piirissä olevien lasten kuntoutuksen järjestäminen 24.09.2014 Sivu 1 / 1 3856/05.10.01/2014 72 Kilon päiväkodin erityisen tuen piirissä olevien lasten kuntoutuksen järjestäminen Valmistelijat / lisätiedot: Hanna Lehtinen, puh. 050 321 6289 Marja-Leena

Lisätiedot

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely 30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tilaaja on Keskuskauppakamari ja Helsingin seudun kauppakamari Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa mahdollisimman

Lisätiedot

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Uudistuva strateginen laadunhallinta Vantaan kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalla

Uudistuva strateginen laadunhallinta Vantaan kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalla Uudistuva strateginen laadunhallinta Vantaan kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalla Meri-Tuuli Lehmuskallio Erityisasiantuntija Kehittämisyksikkö Talous- ja hallintopalvelut Vantaan kaupungin

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13. Kaupunginhallitus 09.01.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13. Kaupunginhallitus 09.01.2012 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 09.01.2012 Sivu 1 / 1 13 Lautakuntien ja jaostojen sekä viranhaltijoiden päätökset Päätösehdotus Kaupunginjohtaja: - Kaupunginjohtajan päätöspöytäkirja (Henkilöstöasiat) 33 / 21.12.2011

Lisätiedot

Vanhuspalvelulain velvoitteiden toteutuminen Kokkolassa ja Kruunupyyssä. Maija Juola Vanhustenhuollon palvelujohtaja 29.5.2015

Vanhuspalvelulain velvoitteiden toteutuminen Kokkolassa ja Kruunupyyssä. Maija Juola Vanhustenhuollon palvelujohtaja 29.5.2015 Vanhuspalvelulain velvoitteiden toteutuminen Kokkolassa ja Kruunupyyssä Maija Juola Vanhustenhuollon palvelujohtaja 29.5.2015 Menettelytapasäännöksiä Vanhuspalveluissa ei subjektiivisia uusia oikeuksia

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN

IKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN IKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN YHTEENVETO IKÄIHMISTEN PALVELUT Lapissa ikäihmisten palveluiden peittävyys on korkea Kolaria, Pelloa ja Rovaniemeä lukuun ottamatta, ja erityisen korkea se on

Lisätiedot

Ikäihminen toimijana hanke

Ikäihminen toimijana hanke Ikäihminen toimijana hanke Väliarviointi 4/2014 Johtoryhmä 28.4.2014 LAPPI: väliarviointi 4/2014 Hanketyönä on kunnissa kirjattu vanhussuunnitelma (5 ) ikääntyneen väestön tukemiseksi. Vanhusneuvoston

Lisätiedot

Muutostiimin ehdotus Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen uudeksi organisaatioksi

Muutostiimin ehdotus Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen uudeksi organisaatioksi Muutostiimin ehdotus Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen uudeksi organisaatioksi Lautakuntien seminaari 20.3.2012 Muutostiimi 21.3.2012 Muutostiimi 1 Sosiaali- ja terveyslautakunta Ensimmäinen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 70. Valmistelijat / lisätiedot: Outi Toivonen, puh. 043 825 4836 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Espoon kaupunki Pöytäkirja 70. Valmistelijat / lisätiedot: Outi Toivonen, puh. 043 825 4836 etunimi.sukunimi@espoo.fi 20.08.2014 Sivu 1 / 1 1577/02.02.02/2014 70 Espoo Logistiikka -liikelaitoksen seurantaraportti tilanteesta 31.7.2014 Valmistelijat / lisätiedot: Outi Toivonen, puh. 043 825 4836 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Kotona kokonainen elämä Ikäihmisten

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 200. Kaupunginhallitus 01.06.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 200. Kaupunginhallitus 01.06.2015 Sivu 1 / 1 0.06.05 Sivu / 030/0.05.05/05 Kaupunginhallituksen konsernijaosto 5 8.5.05 9 5.5.05 00 Helsingin seudun asioimistulkkikeskus Oy:n osakkeen osto (Pöydälle 5.5.05) Valmistelijat / lisätiedot: Viktoria Hindsberg-Karkola,

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi 1 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Pirjo Berg, Anna Maksimainen & Olli Tolkki 16.11.2010 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Taustaa STM velvoittaa sairaanhoitopiirit laatimaan

Lisätiedot

Esitys Puolarmetsän terveysasemapalvelujen hankinta 10.3.2014

Esitys Puolarmetsän terveysasemapalvelujen hankinta 10.3.2014 Esitys Puolarmetsän terveysasemapalvelujen hankinta 10.3.2014 ENNAKKOARVIOINTI (IHMISIIN KOHDISTUVIEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI, IVA) ESPOON SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMESSA 1. Ennakkoarvioinnin tarve (tulosyksikkö

Lisätiedot

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Pääsevätkö helsinkiläiset hoitoon?

Pääsevätkö helsinkiläiset hoitoon? Pääsevätkö helsinkiläiset hoitoon? Miten olemme valmistautuneet Miten seuraamme hoitoonpääsyn toteutumista Miten hoitoonpääsy toteutuu Mitä tulemme tekemään Hallintoylilääkäri Jukka Pellinen 1 Mitä olemme

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 97. Ympäristölautakunta 14.11.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 97. Ympäristölautakunta 14.11.2013 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 14.11.2013 Sivu 1 / 1 1031/02.02.02/2013 97 Ympäristölautakunnan seurantaraportti 10/2013 Valmistelijat / lisätiedot: Sari Soini, puh. (09) 816 24830 Tuija Nyyssönen, puh. (09) 816

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Kaupunginvaltuusto. 15 Asianro 1130/14.07.00/2012

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Kaupunginvaltuusto. 15 Asianro 1130/14.07.00/2012 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) 15 Asianro 1130/14.07.00/2012 Valtuustoaloite nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamista edistävän työryhmän perustamisesta Kuopioon Kaupunginhallitus 14.1.2013 27:

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyslautakunnan ja jaoston sekä sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksen johtosääntö 1(8)

Sosiaali- ja terveyslautakunnan ja jaoston sekä sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksen johtosääntö 1(8) johtosääntö 1(8) SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN JA JAOSTON SEKÄ SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUKESKUKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 8.10.2012 103 ja tulee voimaan 1.1.2013 Muutos KV 10.12.2012

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 85. Valmistelijat / lisätiedot: Pirkko Hagerlund, puh. 043 824 6511 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Espoon kaupunki Pöytäkirja 85. Valmistelijat / lisätiedot: Pirkko Hagerlund, puh. 043 824 6511 etunimi.sukunimi@espoo.fi 19.08.2015 Sivu 1 / 1 249/02.02.02/2015 85 Espoo Catering -liikelaitoksen seurantaraportti tilanteesta 31.7.2015 Valmistelijat / lisätiedot: Pirkko Hagerlund, puh. 043 824 6511 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 194. Kaupunginhallitus 17.06.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 194. Kaupunginhallitus 17.06.2013 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 17.06.2013 Sivu 1 / 1 1031/02.02.02/2013 194 Vuoden 2013 toukokuun kuukausiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Maria Jyrkkä, puh. (09) 816 83136 Pekka Heikkinen, puh. (09) 816 22354

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 162. Kaupunginhallitus 28.05.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 162. Kaupunginhallitus 28.05.2012 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 28.05.2012 Sivu 1 / 1 1757/02.08.00/2012 Kaupunginhallitus 139 7.5.2012 162 Opinmäen uudisrakennuksen hankesuunnitelman hyväksyminen (Kv-asia) (Pöydälle 7.5.2012) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Leila Mukkala Ranuan kunta

Leila Mukkala Ranuan kunta Leila Mukkala Ranuan kunta Kotihoidossa aluksi care-ohjelma ja kannettavat tietokoneet käytössä 2000-luvun alkupuolella l ll ja tk:ssa Mediatri i potilastietojärjestelmä Ohjelmat eivät kommunikoineet i

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki PALVELUOHJELMA 1 Palvelujen järjestäminen Kaupungin ydintoimintoja ovat palvelutarpeen

Lisätiedot

Kanta-Hämeen sote 2016

Kanta-Hämeen sote 2016 Kanta-Hämeen sote 2016 Markku Puro 8.12.2015 Hämeen parasta kehittämistä! I. 2015 saavutukset II. Hahmotelma 2016-2018 III. Vuosi 2016 tarkennettuna 1. Tavoitetilan määrittely 2. Osallisuuden varmistaminen

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 46 21.05.2015 Kaupunginhallitus 244 08.06.2015. Vanhustyön henkilöstöjärjestelyt 1636/01.01.01/2015 SOSLA 21.05.

Sosiaalilautakunta 46 21.05.2015 Kaupunginhallitus 244 08.06.2015. Vanhustyön henkilöstöjärjestelyt 1636/01.01.01/2015 SOSLA 21.05. Sosiaalilautakunta 46 21.05.2015 Kaupunginhallitus 244 08.06.2015 Vanhustyön henkilöstöjärjestelyt 1636/01.01.01/2015 SOSLA 21.05.2015 46 Kaupunginvaltuuston 2.3.2015 hyväksymä Ikäystävällinen Uusikaupunki

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 88. Valmistelijat / lisätiedot: Aila Pohjanpalo, puh. (09) 816 23040 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Espoon kaupunki Pöytäkirja 88. Valmistelijat / lisätiedot: Aila Pohjanpalo, puh. (09) 816 23040 etunimi.sukunimi@espoo.fi 18.09.2013 Sivu 1 / 1 3920/02.07.00/2013 88 Laboratorio- ja kuvantamistoimintojen sijoittaminen Omenatorille Valmistelijat / lisätiedot: Aila Pohjanpalo, puh. (09) 816 23040 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Tarkastustoimen viestintäsuunnitelma

Tarkastustoimen viestintäsuunnitelma Tarkastustoimen viestintäsuunnitelma Helsingin kaupungin tarkastuslautakunnan ja -viraston sisäisen ja ulkoisen viestinnän linjaukset. Suunnitelma on otettu käyttöön tarkastusjohtajan päätöksellä 28.12.2015

Lisätiedot

uvut 1. Käyty / ei käyty 2. Talouden tasapainottamisohjelman toteutuma 3. Ohjeiden päivittäminen ja uusien toimintojen käyttöön 4.

uvut 1. Käyty / ei käyty 2. Talouden tasapainottamisohjelman toteutuma 3. Ohjeiden päivittäminen ja uusien toimintojen käyttöön 4. Hallintopalvelukeskuksen toiminnallisten tavoitteiden toteuma 1.1. 31.7.2015 Hallintolautakunta (=valtuustoon nähden sitovia) Sitovat tavoitteet Mittarit/Tunnusl uvut Mittarin tulos/ 7/2015 Henkilöstön

Lisätiedot

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Merikarvia Siikainen PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Työryhmien toimeksianto II Uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Luvia Pori Nakkila Pomarkku Ulvila Harjavalta Lavia 17.1.2014

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011 Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke 1 Esityksen rakenne Maahanmuuttajanuorten koulutusmahdollisuuksien

Lisätiedot

EP Ikä-sote 29.4.2016. Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen

EP Ikä-sote 29.4.2016. Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen EP Ikä-sote 29.4.2016 Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen 2 -Onni asuu kotona VISIO Jokaisen vastuu omasta hyvinvoinnistaan, omaehtoinen toiminta ja omahoito, 3- sektori ja vapaaehtoistoiminta, sähköiset

Lisätiedot

2 (5) Tarkastussääntö Hyväksytty: yhtymäkokous xx.xx.xxxx xx 17.9.2014. 2.2 Tilintarkastajan tehtävät

2 (5) Tarkastussääntö Hyväksytty: yhtymäkokous xx.xx.xxxx xx 17.9.2014. 2.2 Tilintarkastajan tehtävät 2 (5) 2.2 Tilintarkastajan tehtävät 2.3 Tilintarkastuskertomus Kuntalain 73 75 säädetään tilintarkastajan tehtävistä. Tilintarkastajan on tarkastettava hyvän tilintarkastustavan mukaisesti kunkin tilikauden

Lisätiedot

VANHUSTENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto Gun Sirén

VANHUSTENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto Gun Sirén VANHUSTENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Gun Sirén Toiminta Toimintaa ohjaa vuosiksi 2011 2015 laadittu vanhuspoliittinen strategia, jonka kaupunginvaltuusto hyväksyi 13.4.2011. Toiminta käsittää

Lisätiedot

Tarkastusta koskevat säännökset uudessa kuntalaissa

Tarkastusta koskevat säännökset uudessa kuntalaissa Tarkastusta koskevat säännökset uudessa kuntalaissa Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 Sari Korento kehittämispäällikkö Uusi kuntalaki (410/2015) Voimaan 1.5.2015» Taloussäännöksiä sovelletaan vuodesta 2015»

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2011 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 1.3.2011

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2011 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 1.3.2011 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2011 1 73 8.2.2011 pöydälle pantu asia LAUSUNTO ALOITTEESTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSTA KOTIUTETTAVIEN JATKOHOIDON JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2010-3092 Esityslistan asia TJA/8 TJA

Lisätiedot

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014 Aila Halonen Vastuutyöntekijä toimintamallin kehittäminen Vanhuspalvelulain 17 :n mukaisesti kunnan on nimettävä 1.1.2015

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 30.11.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 30.11.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 322 9.11.2010 pöydälle pantu asia LAUSUNTO VANHUSTEN HOITOPAIKKOJEN SÄILYTTÄMISTÄ JA LISÄÄMISTÄ KOSKEVASTA VALTUUSTOALOITTEESTA Terke 2010-2346 Esityslistan asia

Lisätiedot

Kotihoidon toiminnanohjaushanke

Kotihoidon toiminnanohjaushanke Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (5) Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta 154 14.8.2013 252 Kotihoidon toiminnanohjaushanke Asianro 777/05.05.00/2013 Päätöshistoria Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta

Lisätiedot

AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3

AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3 AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3 Kotona tehtävä palvelutarpeen arviointi Kotiin vietävä psykososiaalinen tuki Palvelutarpeen arviointi (muu kuin kotona tehtävä) Aikuissosiaalityö (ennalta ehkäisevä sosiaalityö,

Lisätiedot

Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014

Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014 0% valmiina (Sivu 0 / 7) Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014 PERUSTIEDOT 1. Toimipiste, jonka tietoja vastaukset koskevat * Helsinki 2. Johtava hammaslääkäri / vastaaja * 3. Päivämäärä

Lisätiedot

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Kirjallinen kannanotto ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta Viite: Kutsunne

Lisätiedot

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Päivä Mielen hyvinvoinnille -tietoa mielenterveys- ja päihdepalveluista 23.3.2011 Seija Iltanen Palvelupäällikkö Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Päihdeklinikka

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 173. Valtuusto 09.12.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 173. Valtuusto 09.12.2013 Sivu 1 / 1 Valtuusto 09.12.2013 Sivu 1 / 1 1978/02.02.00/2013 173 Vuoden 2014 talousarvion ja taloussuunnitelman hyväksyminen (osittain pöydälle 4.12.2013) Valmistelijat / lisätiedot: Pekka Heikkinen, puh. 046 877

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 46. Kaupunginhallitus 02.02.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 46. Kaupunginhallitus 02.02.2015 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 02.02.2015 Sivu 1 / 1 240/00.00.01/2015 46 Vanhusneuvoston asettaminen toimikaudelle 2015-2016 Valmistelijat / lisätiedot: Sirpa Immonen, puh. 046 877 2628 Niina Savikko, puh. 043 825

Lisätiedot

Vastaus valtuustoaloitteeseen 2/2010: Terveyskeskuksen ajanvarauksen parantaminen. Valtuustoaloitteita koskeva sääntely

Vastaus valtuustoaloitteeseen 2/2010: Terveyskeskuksen ajanvarauksen parantaminen. Valtuustoaloitteita koskeva sääntely Perusturvalautakunta 65 4.0.03 Kunnanhallitus 488 8..03 Kunnanvaltuusto 68 9..03 Vastaus valtuustoaloitteeseen /00: Terveyskeskuksen ajanvarauksen parantaminen 04/06.0.00/0 Perusturvalautakunta 4.0.03

Lisätiedot

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia Liite 1, LTK 6/2010 Potilas Vetovoimaisuus - julkinen kuva -ympäristö Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Hoitaminen Asiointi ja viestintä - sähköinen asiointi

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen.

VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen. VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen. I luku Tehtäväalue 1 Tehtäväalue Sivistystoimen toimialan tehtävänä

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 103

Espoon kaupunki Pöytäkirja 103 27.08.2014 Sivu 1 / 1 2519/01.01.01/2014 103 Opiskeluhuoltoon liittyvien rekisterien rekisterinpitäjä ja vastuuhenkilöt Valmistelijat / lisätiedot: Virpi Leino, puh. 046 877 1846 Merja von Schantz, puh.

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 20. 20 Esitys kaupunginhallitukselle varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen indeksitarkistuksesta

Espoon kaupunki Pöytäkirja 20. 20 Esitys kaupunginhallitukselle varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen indeksitarkistuksesta 17.02.2016 Sivu 1 / 1 5324/2015 02.05.00 20 Esitys kaupunginhallitukselle varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen indeksitarkistuksesta Valmistelijat / lisätiedot: Arja Puronen, puh. 046 877 3807 Greta Hämäläinen,

Lisätiedot

ONKO SOSIAALITYÖN ARKI KUNNOSSA? MITEN VOISIMME JÄRJESTÄÄ SOSIAALITYÖN JA PALVELUT PAREMMIN?

ONKO SOSIAALITYÖN ARKI KUNNOSSA? MITEN VOISIMME JÄRJESTÄÄ SOSIAALITYÖN JA PALVELUT PAREMMIN? ONKO SOSIAALITYÖN ARKI KUNNOSSA? MITEN VOISIMME JÄRJESTÄÄ SOSIAALITYÖN JA PALVELUT PAREMMIN? SOSIAALIPALVELUIDEN MAHDOLLISUUDET SOTE- UUDISTUKSESSA SOSIAALITYÖN JA YLEENSÄ SOSIAALIPALVELUIDEN SUURIMPANA

Lisätiedot

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 145. 145 Suomenkielisten lukioiden aloituspaikkamäärien hyväksyminen lukuvuodeksi 2016-2017

Espoon kaupunki Pöytäkirja 145. 145 Suomenkielisten lukioiden aloituspaikkamäärien hyväksyminen lukuvuodeksi 2016-2017 23.09.2015 Sivu 1 / 1 4015/12.01.00/2015 145 Suomenkielisten lukioiden aloituspaikkamäärien hyväksyminen lukuvuodeksi 2016-2017 Valmistelijat / lisätiedot: Tapio Erma, puh. 046 877 3216 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Palveluverkkotyö Jyväskylässä

Palveluverkkotyö Jyväskylässä Palveluverkkotyö Jyväskylässä Erityinen kuntajakoselvitys Selvitystyöryhmä 29.10.2013 Risto Kortelainen muutosjohtaja risto.kortelainen@jkl.fi 30.10.2013 1 Palveluverkkosuunnittelun lähtökohdat Kokonaisvaltainen

Lisätiedot

Oulun kaupunki. Hyvä potku hanke. Myllyojan terveysaseman loppuraportti

Oulun kaupunki. Hyvä potku hanke. Myllyojan terveysaseman loppuraportti Oulun kaupunki Hyvä potku hanke Myllyojan terveysaseman loppuraportti 2014-2015 SISÄLLYS 1 Myllyojan terveysaseman esittely ja hankkeen lähtökohdat... 3 2 Havaitut ongelmat ja kehittämiskohteet... 3 3

Lisätiedot

KAJAANIN KAUPUNGIN TARKASTUSSÄÄNTÖ

KAJAANIN KAUPUNGIN TARKASTUSSÄÄNTÖ KAJAANIN KAUPUNGIN TARKASTUSSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 20.1.2009 Muutos 5 :ään, kv 12.12.2012 85 VALVONTAJÄRJESTELMÄ 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta Kaupungin hallinnon ja talouden valvonta

Lisätiedot

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Tätä haluamme olla Edistämme kokonaisvaltaisesti ja ennakoivasti ihmisten terveyttä, toimintakykyä

Lisätiedot