TARKASTUSLAUTAKUNNAN HAVAINNOT VUODELTA 2011

Transkriptio

1 ESPOON KAUPUNKI 1 Seurantaraportti I/2012 Selvitykset vuoden 2011 arviointikertomuksessa esitettyihin huomioihin TARKASTUSLAUTAKUNNAN HAVAINNOT VUODELTA 2011 Konserniesikunnan vastaukset Rahastosijoitukset Rahastojen vuosittainen tuotto niiden perustamisesta lähtien on jäänyt huomattavasti tavoiteltua matalammalle tasolle. Konserniesikunta vastaa: Peruspalvelujen ja maanhankinnan investointirahaston sijoitusperiaatteissa jotka kaupunginhallitus on hyväksynyt mainitaan että sijoitusstrategian riskitaso historiallisen tiedon perusteella rajataan noin 12 %:iin ja ennakoitu tuottotaso on noin 6 %. Tulevaisuus on kuitenkin toteutunut täysin erilaisena kuin historiallisen tiedon perusteella vuonna 2006 odotettiin koska vuodet ovat olleet täysin poikkeuksellisia rahoitusmarkkinoiden historiassa niin omaisuusluokkien odotettujen tuottojen, korrelaatioiden kuin riskitasojenkin (volatiliteetti) suhteen. Vuosittaisten tuottojen vaihtelevuus ollut siis todella suurta. Peruspalvelujen ja maanhankinnan investointirahaston historian paras vuosituotto vuonna 2009 oli +18,3 % ja huonoin vuosituotto vuonna 2008 oli -14,5 %. Peruspalvelujen ja maanhankinnan investointirahaston sijoitusstrategiassa noudatettu omaisuusluokkien hajautus ja riskitaso on ollut samansuuntainen kuin suomalaisten eläkeyhtiöiden sijoitussalkuissa ja myös Peruspalvelujen ja maanhankinnan investointirahaston tuottotaso on seurannut suomalaisten eläkeyhtiöiden sijoitussalkkujen tuottotasoa. Rahaston vuosittainen tuotto perustamisesta lähtien on ollut keskimäärin 2,4 % heinäkuun 2012 loppuun mennessä. Rahaston sijoitusstrategia arvioidaan uudelleen tämän vuoden aikana käyttäen apuna kaupungin ulkopuolista neuvonantajaa. Uuteenkin sijoitusstrategiaan tullaan kirjoittamaan, että rahasto tavoittelee yli 5 %:n tuottoa pitkällä aikavälillä. Peruspalvelujen kehittämisrahaston sijoitusperiaatteissa jotka kaupunginhallitus on hyväksynyt ja tarkistanut sanotaan että sijoitustoiminnan tavoitteena on saavuttaa minimisijoitusaikojen puitteissa mahdollisimman hyvä tuotto hyväksyttävällä riskitasolla. Peruspalvelujen kehittämisrahastossa osakepaino voi maksimissaan olla 15 % eli rahaston korkopaino on ollut noin 85-90% koko rahaston eliniän ajan. Rahaston vuosittainen tuotto perustamisesta lähtien on ollut keskimäärin 4,2 % heinäkuun 2012 loppuun mennessä. Ottaen huomioon osake- ja korkomarkkinoiden tuottotasot kuluneen kymmenen vuoden aikana noin neljän prosentin vuosittainen tuotto on ollut varsin kohtuullinen. Tulostavoitteiden asettamisen ja toteutumisen arviointi Tilinpäätöksen mukaan valtuuston asettamista tulostavoitteista 41 jäi toteutumatta tai toteutui vain osittain. Tarkastuslautakunnan arvion mukaan 55 tulostavoitetta asetetuista 128 tulostavoitteesta jäi toteutumatta tai niiden toteutumista ei voida arvioida. Tulostavoitteiden asettamisen lähtökohtana tulee olla asioiden tärkeysjärjestys. Rajalliset voimavarat on kohdennettava siten, että niillä tuotetaan tehokkaasti lakisääteiset ja muut kaupunkilaisten kannalta tärkeät palvelut. Toimialoille ja tulosyksiköille asetettavien tavoitteiden, esimerkiksi henkilöstömenojen kehityksen, on oltava kasvavassa kaupungissa realistisia. Tulostavoitteeksi ei tule asettaa itsestään selviä asioita, esimerkiksi talousarviossa pysymistä. Tulostavoitteen toteutumisesta tulee raportoida talousarviovuoden kuluessa riittävän yksityiskohtaisesti.

2 ESPOON KAUPUNKI 2 Seurantaraportti I/2012 Selvitykset vuoden 2011 arviointikertomuksessa esitettyihin huomioihin Tulostavoitteen toteutumatta jäämisestä tai osittaisesta toteutumisesta huolimatta tulee tilinpäätöksessä aina raportoida kaikki tulostavoitteen osa-alueet. Mikäli tavoitteen raportoidaan toteutuvan vain osittain, on poikkeamista annettava perusteltu selvitys. Kaupungin toimintoja muutettaessa tulee arvioida niiden vaikutus ilmastostrategian kannalta, esimerkiksi Palveluverkko valmistelun yhteydessä ei huomioitu ilmastovaikutuksia. Toteutumattomien tulostavoitteiden ja tulostavoitteiden, joita ei voida arvioida, määrä on niin merkittävä, että tavoitteiden asettamista on kehitettävä. Konserniesikunta vastaa: Tulostavoitteet sovitetaan yhteen strategiaryhmässä pyrkien samalla keskittymään vain keskeisten asioiden määrittämiseen tulostavoitteena. Kaupunki on asettanut vaativat tuottavuustavoitteet taloudellisen toimintaympäristön haasteellisuuden johdosta. Tulostavoitteet on asetettu niin haastaviksi, että niiden toteutuminen ei ole ollut itsestään selvää. Palvelujen järjestämisessä on suunnitellusti hyödynnetty ostopalveluja enenevässä määrin. Tulostavoitteiden toteutumisen arviointi talousarviovuoden kuluessa on lähtökohtana mittareita valittaessa, mutta joidenkin tulostavoitteiden kohdalla mittaus on ollut mahdollista vasta tilinpäätöksen yhteydessä, esim. asukaskyselyn tulokset. Tulostavoitteen toteutumisen arvioinnissa pyritään mahdollisimman kattavaan raportointiin ja raportointia pyritään jatkuvasti kehittämään siten, että toteutuminen voidaan arvioida raportoinnin perusteella. Olennaiset poikkeamat on viety valtuuston käsittelyyn talousarviovuoden aikana. Palveluverkko valmistelussa keskityttiin laatimaan tavoitetila, joka on myös ekologisesti kestävä. Tuottavuusohjelma Tuottavuusohjelman toteuttamiselle tulee asettaa tuottavuus- ja vaikuttavuusmittareita saavutettujen hyötyjen mittaamiseksi. Konserniesikunta vastaa: Tuottavuusohjelma on sisällytetty valtuuston strategiapäätöksiin kaudelle Strategian toteutumista tällä valtuustokaudella arvioidaan syksyn aikana. Kaupunki on ollut mukana tuottavuuden kehittämisen ja tuottavuuden mittauksen valtakunnallisissa hankkeissa. Työ on tuottanut jonkinasteisia tuloksia, mutta samalla on käynyt selväksi, että kunnallisten palvelujen tuottavuus ja vaikuttavuus on hyvin moniselitteinen ja vaikeasti määriteltävä kokonaisuus Tuottauuden ja vaikuttavuuden mittaustapojen kehittäminen ja mittaus ovat keskeisiä elementtejä tulevan valtuustokauden tavoitteenasettelussa. Kaupungin henkilöstö Palvelutuotantoon käytetyt resurssit tulee arvioida kokonaisuutena ottaen huomioon oman henkilöstön lisäksi myös vuokratyövoiman käyttö sekä ostopalvelujen käyttö. Konserniesikunta vastaa: Henkilöstömäärää ja vuokratyövoiman käyttöä seurataan säännöllisesti ja suhteutetaan toisiinsa seurannan ja tilinpäätöksen yhteydessä. Pysyvään työvoiman tarpeeseen otetaan henkilöstöä vakinaiseen palvelussuhteeseen ja vuokratyövoimaa käytetään pääasiassa ruuhkahuippujen ja muiden tilapäisten tarpeiden täyttämiseksi. Ostopalveluiden osalta arvioidaan ennen hankintapäätöstä, tuotetaanko palvelu omana työnä vai hankintaanko se kilpailutuksen kautta ulkoa. Tällöin arvioidaan myös henkilötyön osuus hankinnassa. Sen sijaan ei ole tällä hetkellä käytettävissä olevien tietojen puitteissa mahdollista arvioida, kuinka suuri osuus ostopalveluiden hinnanmuodostuksesta syntyy henkilötyöstä.

3 ESPOON KAUPUNKI 3 Seurantaraportti I/2012 Selvitykset vuoden 2011 arviointikertomuksessa esitettyihin huomioihin Vuokratyövoiman käytön ja oman työvoiman kustannukset on tuotava kokonaisuudessaan esiin läpinäkyvyyden lisäämiseksi ja tuottavuuden arvioimiseksi. Konserniesikunta vastaa: Vuokratyövoiman ja omana työnä tehtävän työn kustannuseroa seurataan toimintokohtaisesti. Organisaatiossa on tapahtunut runsaasti muutoksia, jotka ovat vaikuttaneet henkilöstön tehtäviin. Muutoksista tulee informoida avoimesti ja henkilöstön näkemykset on otettava huomioon uudistuksia tehtäessä. Konserniesikunta vastaa: Muutoshankkeiden henkilöstöpoliittisiin periaatteisiin kuuluu mm. muutoksen piirissä olevan henkilöstön osallistumismahdollisuus sekä jatkuva viestintä. Muutoshankkeiden suunnittelussa pyritään toteuttamaan tarkastuslautakunnan havaintoon kirjaamaa avoimuutta ja henkilöstön näkemyksien huomioon ottamista. Tästä huolimatta ei voida kokonaan välttyä sellaisilta tilanteilta, joissa osa henkilöstöstä voi kokea vaikutusmahdollisuuksien puuttumista muutoshankkeessa. Maahanmuuttajapalvelut ja monikulttuurisuusohjelma Maahanmuuttajien asumisen keskittymiseen vaikuttavat asuntotuotanto ja vuokraasuntojen sijoittaminen. Monikulttuurisuus tulee huomioida lähiökehittämisessä ja alueellisessa toiminnassa sekä asumisneuvonnassa. Konserniesikunta vastaa: Uusien asuntoalueiden suunnittelussa ja vanhojen alueiden täydennysrakentamisessa tavoitellaan alueiden tasapainoista kehitystä. Espoon asuntokannasta keskimäärin kolmasosa on vuokra-asuntoja. Vuokra-asuntojen määrä vaihtelee pienalueittain. Kerrostalovaltaisilla alueilla vuokra-asuntojen osuus on tyypillisesti % asuntokannasta kun taas pientalovaltaisilla alueilla vuokra-asuntojen osuus voi olla alle 10 %. Maankäytön, asumisen- ja liikenteen aiesopimuksessa valtion tukeman vuokra-asuntotuotannon vähimmäismääräksi on määritelty 20 % uudisasuntotuotannosta. Pääosan tästä rakennuttaa Espoonkruunu Oy. Sen vuoksi on kiinnitettävä erityistä huomiota Espoonkruunun tonttitarjontaan ja sen sijoittumiseen. Maahanmuuttajille suunnattua asumisneuvontaa tarjottiin Espoossa vuonna 2011 yhteensä 4,5 henkilötyövuoden työpanoksen verran. Maahanmuuttajien rekrytointimallin ansiosta maahanmuuttajien osuus kaupungin henkilöstöstä on kasvanut. Konserniesikunta vastaa: Viime vuodenvaihteessa maahanmuuttajien osuus henkilöstöstä oli 4,1 prosenttia. Vuoden 2010 lopussa osuus oli 3,6 prosenttia ja vuoden 2009 lopussa 2,9 prosenttia. Osuuden kasvaminen on osittain maahanmuuttajien rekrytointimallin hyödyntämisen ansiota. Kaupungin tulee vahvistaa vapaaehtoistoiminnan roolia maahanmuuttajien integroinnissa. Konserniesikunta vastaa: Kaupunki tekee monenlaista yhteistyötä maahanmuuttajien kotoutumisen tukemiseksi sekä yleisten kansalaisjärjestöjen (esimerkiksi Suomen Punainen Risti ja Väestöliitto) sekä maahanmuuttajien omien järjestöjen kanssa. Kaupunki on avannut Matinkylään asukastilan yhdessä Kalliolan setlementti ry:n kanssa. Tila tarjoaa mahdollisuuksia monenlaisen vapaaehtoistoiminnan järjestämiseen. Kaupungin eri lautakunnat myönsivät maahanmuuttajien kotoutumista edistävään järjestötoimintaan vuonna 2011 yhteensä 19 avustusta (6 kulttuurilautakunta, 2 liikuntalautakunta, 5 nuorisolautakunta, 6 sosiaali- ja terveyslautakunta). Avustusten summa oli euroa (7 250 euroa kulttuurilautakunta, liikuntalautakunta, nuorisolautakunta, sosiaali- ja terveyslautakunta).

4 ESPOON KAUPUNKI 4 Seurantaraportti I/2012 Selvitykset vuoden 2011 arviointikertomuksessa esitettyihin huomioihin Työelämän ulkopuolella olevat maahanmuuttajat tulee tavoittaa entistä tehokkaammin kielikoulutukseen. Konserniesikunta vastaa: Aikuisten maahanmuuttajien kielikoulutus hoidetaan maahanmuuttajien kotoutumisen tukemista koskevan lain mukaan pääsääntöisesti työvoimapoliittisena aikuiskoulutuksena. Eri syistä työvoiman ulkopuolella olevien aikuisten maahanmuuttajien, kuten äitiyslomalla olevien naisten tai ikääntyneiden maahanmuuttajien kielikoulutuksen järjestäminen taas ei kuulu valtion, työ- ja elinkeinohallinnon vastuulle. Heidän on mahdollista osallistua esim. vapaan sivistystyön piirissä järjestettävään kielikoulutukseen. Espoon työväenopisto järjesti erityisesti maahanmuuttajille suunnattua koulutusta vuonna 2011 yhteensä tuntia, josta suomen ja ruotsin opetusta sekä kotoutumiskoulutusta oli tuntia. Työväenopiston tarjoaman, maahanmuuttajille suunnatun kielikoulutuksen määrä on kasvanut voimakkaasti viime vuosina. Espoon kaupunki kehittää parhaillaan erityisesti nuorten maahanmuuttajien ja kotona lastaan hoitavien vanhempien kielikoulutusta osana työ- ja elinkeinoministeriön koordinoimaa valtakunnallista Osallisena Suomessa -kokeilua. Tilaaja-tuottajamallin käyttöönotto Tilaaja-tuottajamallin käytön hyödyt eivät ole vielä nähtävissä. Hyötyjä ja soveltuvuutta eri toimintoihin on arvioitava saatujen kokemusten perusteella. Tilaaja-tuottajamallin ja liikelaitostamisen yleistyessä kaupungissa on hallinnon ja päätöksenteon läpinäkyvyydestä huolehdittava. Toimintaa on arvioitava ja tuloksen tuottavuutta mitattava myös palvelujen saajan näkökulmasta. Tilaajan on huolehdittava siitä, että tilaus kattaa kaikki tarpeelliset palvelut. Konserniesikunta vastaa: Sisäisten tukipalvelujen tilaaja-tuottajakäytäntöjä suunnitellaan parhaillaan Palveluliiketoimen ja Tilakeskuksen sekä konserniesikunnan ja käyttäjätoimialojen yhteistyönä. Niitä ovat toimitilojen ja kunnallistekniikan rakentaminen ja ylläpito, logistiikka, hallinnolliset tukipalvelut. Kehittämistyöhön kuuluu sopimuskäytäntöjen suunnittelu sekä sisäisen laskennan kehittäminen niin, että sen avulla voidaan ohjata palvelutuotantoa asiakaslähtöisesti ja että toiminnan tuottavuuskehitystä voidaan arvioida systemaattisesti.

5 Espoon kaupunki Valmistelu 1 / 2 138/ /2012 Sosiaali- ja terveyslautakunta Vuoden 2011 arviointikertomuksessa esitettyihin tarkastushavaintoihin annettavat selvitykset, sosiaali- ja terveystoimi Valmistelijat / lisätiedot: Majuri Aulis, puh. (09) Havo Maija, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Perusturvajohtaja Juha Metso Sosiaali- ja terveyslautakunta 1 merkitsee tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen tiedoksi 2 antaa liitteessä olevan selvityksen kaupunginhallitukselle arviointikertomuksessa esitettyihin havaintoihin 3 kehottaa toimialaa ottamaan huomioon tarkastuslautakunnan havainnot ja korjaamaan havaitut epäkohdat Käsittely Karhula teki seuraavan ehdotuksen: Lautakunta toteaa sosiaali- ja terveystoimen vuoden 2011 arviointikertomuksesta esitettyjen vastausten osalta seuraavaa: Talous- ja velkaneuvonnan resursseja tulee lisätä. Ikääntymispoliittisen ohjelman toteuttamiseen varattuja määrärahoja tulee korottaa niin, että ohjelman tavoitteet voidaan saavuttaa. Lääkäreiden rekrytointia on parannettava toimialan johdon toimesta Terveysasematoiminnan johtaminen ei ole riittävää. Toimialan ylimmän johdon on paneuduttava asiaan pontevasti. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi Karhulan ehdotuksen raukeavan kannattamattomana. Päätös Sosiaali- ja terveyslautakunta Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Oheismateriaali - Sosiaali- ja terveystoimen vastaukset - Arviointikertomus 2011

6 Espoon kaupunki Valmistelu 2 / 2 Selostus Tarkastuslautakunnan tehtävänä on kuntalain 71 :n mukaisesti arvioida, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet kunnassa ja kuntakonsernissa. Arviointikertomus on tarkastuslautakunnan käsitys siitä, kuinka kaupunginhallitus ja muut kaupungin viranomaiset ovat onnistuneet valtuuston tahdon toteuttamisessa. Tarkastuslautakunta ehdottaa esittäessään valtuustolle vuoden 2011 arviointikertomustaan, että valtuusto velvoittaa kaupunginhallituksen pyytämään lautakunnilta selvitykset ja kuvaukset toimenpiteistä, joihin on ryhdytty tai on ryhdyttävä arviointikertomuksessa esitettyjen epäkohtien korjaamiseksi sekä toimittamaan ne valtuustolle sekä tiedoksi tarkastuslautakunnalle. Kaupunginhallitus on pitämässään kokouksessa pyytänyt lautakuntia antamaan selvityksensä arviointikertomuksen havainnoista. Selvityksissä tulee huomioida myös arviointikertomushavaintojen jälkiseurannassa esitetyt havainnot. Lausunnot tuodaan kootusti valtuuston käsiteltäviksi ja tarkastuslautakunnalle tiedoksi seurantaraportti I:n yhteydessä. Tiedoksi

7 Sosiaali- ja terveystoimen vastaukset 1 (11) TARKASTUSLAUTAKUNNAN HAVAINNOT VUODELTA 2011 Vuosien 2009 ja 2010 arviointikertomushavaintojen käsittely ja jälkiseuranta Kaupungin toimintoja muutettaessa tulee arvioida niiden vaikutus ilmastostrategian kannalta, esimerkiksi Palveluverkko valmistelun yhteydessä ei huomioitu ilmastovaikutuksia. Palveluverkkoselvityksen yhtenä periaatteena oli luopua epätarkoituksenmukaisista yksiköistä ja yhdistää toimintoja suuremmiksi kokonaisuuksiksi ilmastomuutos huomioiden. Palvelujen järjestämisen ja palveluverkon tavoitetila 2020 sisälsi myös erillisen joskin lyhyen arvion ympäristömuutosten vaikutuksista. Toteutumattomien tulostavoitteiden ja tulostavoitteiden, joita ei voida arvioida, määrä on niin merkittävä, että tavoitteiden asettamista on kehitettävä. Tarkastuslautakunnan edellä esittämät kannanotot koskien vuosien 2009 ja 2010 arviointikertomushavaintojen käsittelystä ja jälkiseurannasta, rahastosijoituksista ja tavoitteiden asettamisesta ja toteutumisen arvioinnista toimiala merkitsee tiedoksi ja ottaa tarkastuslautakunnan esittämän huomioon vastaisessa toiminnassaan. Tuottavuusohjelma Tuottavuusohjelman toteuttamiselle tulee asettaa tuottavuus- ja vaikuttavuusmittareita saavutettujen hyötyjen mittaamiseksi. Toimiala on ottanut kasvavassa määrin talouden ja toiminnan suunnittelussa käyttöön tunnuslukuja ja vertailutietoja. Toimiala käyttää vertailussa mm. tilastokeskuksen tuottamaa talous- ja toimintatilastoa, kuuden suurimman kaupungin vertailutietoja, Kuntaliiton tuottamaa kuudenkymmenen suurimman kunnan talouden osavuosiseurantaa ja suurten kuntien terveydenhuollon tilastoa, joka sisältää mm. ikävakioitua kustannustietoa. Espoon kaupunki on mukana kahdenkymmenen suurimman kunnan tuottavuushankkeessa, jonka yhtenä tavoitteena on tuottaa vertailukelpoista tietoa kuntien tuottavuuskehityksestä. Vastaavaa yksityiskohtaisempaa kehitystyötä tehdään sosiaali- ja terveystoimessa, jossa yhteistyökumppanina on mm. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Perinteiset tilasto- ja tietojärjestelmät ja eivät tue vielä riittävällä tavalla tuottavuuden ja vaikuttavuuden mittaamista. Kehitystyöhön tarvitaan osaamista ja investointeja tietojärjestelmiin. Mutta paljon on saavutettavissa jo huomion voimakkaammalla kohdistamisella tuottavuuteen ja vaikuttavuuteen ja käyttämällä tilanteeseen sopivia arviointitapoja. Kaupungin henkilöstö

8 Sosiaali- ja terveystoimen vastaukset 2 (11) Palvelutuotantoon käytetyt resurssit tulee arvioida kokonaisuutena ottaen huomioon oman henkilöstön lisäksi myös vuokratyövoiman käyttö sekä ostopalvelujen käyttö. Työn tuottavuuden seurantaa toimiala pitää tärkeänä ja seuraa sitä sillä tarkkuudella, mikä on käytettävissä olevan ajan ja resurssien puitteissa mahdollista. Analysoinnissa tähdätään aina riittävään ja oikean kuvan muodostamiseen johtamisen tueksi. Vuokratyövoiman käytön ja oman työvoiman kustannukset on tuotava kokonaisuudessaan esiin läpinäkyvyyden lisäämiseksi ja tuottavuuden arvioimiseksi. Sillä tarkkuustasolla, millä tuloslaskelma on seurantojen yhteydessä esitetty, vuokratyövoiman osuus ei ole suoraan näkynyt. Tähän on kiinnitetty huomiota ja työvoiman vuokrausta seurataan raportoinnin pohjatietona. Vuokratyövoima budjetoidaan niin tarkasti kuin vain osataan ja seurata vuokratyön kustannuksia vastaavasti. Tuottavuustarkastelussa luonnollisesti otetaan sekä oma että vuokratyövoima huomioon. Organisaatiossa on tapahtunut runsaasti muutoksia, jotka ovat vaikuttaneet henkilöstön tehtäviin. Muutoksista tulee informoida avoimesti ja henkilöstön näkemykset on otettava huomioon uudistuksia tehtäessä. Sosiaali - ja terveystoimessa on tehty paljon palveluverkon ja toiminnan kehittämistyötä, jolla on ollut henkilöstövaikutuksia. Henkilöstö on osallistunut toiminnan kehittämiseen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Yhteistoimintalakia ja kaupungin yhteistoimintasopimusta on noudatettu. Vuoden 2011 aikana henkilöstöyksikkö on ollut mukana valmistelemassa 25 yhteistoimintakokousta ja kolmea kaupunkitasoista yhteistoimintaneuvottelua. Toimialalla pidettyjen yhteistoimintakokousten määrä on kuitenkin huomattavasti suurempi, sillä monista asioista pidettiin alueellisesti useita eri kokouksia. SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI VUODEN 2011 HUOMIOT Sosiaali- ja terveyspalveluiden keskittäminen ei saa merkitä lähipalveluiden katoamista. Sosiaali- ja terveyspalvelujen palveluverkkoa kehitetään yhteistyössä eri toimialojen kanssa kaupunginvaltuuston hyväksymien periaatteiden mukaisesti, siten että palvelut tullaan tuottamaan kaupunki-, aluetasoisesti kuin myös lähipalveluina juna- ja metro sekä bussiliikenne huomioiden. Esimerkiksi neuvolapalvelut tulevat säilymään edelleen lähipalveluina osin terveyskeskusten ja osin tulevien perhekeskusten yhteydessä sekä itsenäisinä palvelupisteinä

9 Sosiaali- ja terveystoimen vastaukset 3 (11) Päivystys- ja terveysasematoiminta Terveyskeskuslääkärin vastaanotolle pääseminen kestää liian kauan. Terveysasemien palvelujen saatavuus vaikuttaa entisestään heikentyneen. Toimintapa, jonka mukaan yhteyttä ottaneet asiakkaat otetaan jonotuslistalle ja heille soitetaan myöhemmin vastaanottoajasta, ei ole toimiva käytäntö asiakkaan näkökulmasta. Pitkistä puhelinjonoista johtuen myöskään soittoajat hoitajille eivät vastaa hyvää palvelua. Terveyskeskuslääkärien rekrytointia on pyritty eri tavoin parantamaan, koska on selvää, että heikossa rekrytointitilanteessa palvelujen saatavuus heikkenee. Vaikka jonoon palvelupyyntölistalle laittaminen ei ole asiakkaan näkökulmasta toimiva käytäntö, niin se on kuitenkin toistaiseksi valvontaviranomaisen hyväksymä toimintamalli. Hoitajien puhelinaikojen järjestelyjä selvitetään, tavoitteena on ohjata osa kysynnästä hallitusti erilaisten kanavien kautta hoidettavaksi. Odotusaika lääkärin vastaanotolle ja tarvittaviin tutkimuksiin Jorvin päivystyksessä on ajoittain liian pitkä. Palvelun toimivuutta tulee arvioida sopimusvalvonnan yhteydessä. Hus tekee aktiivisesti töitä päivystyksen sujuvuuden parantamiseksi. Päivystyksen odotus- ja läpimenoaikoja seurataan ja raportoidaan kuukausittain sekä säännöllisissä tapaamisissa Husin ja Espoon vastuutahojen kesken. Ilmoittautumisen aiempi ruuhkautuminen on saatu purettua ja myös kokonaisläpimenoaika on viime kevään 5 t 25 min:sta lyhentynyt tunnilla eli 4 t 20 min:iin. Lääkäreiden saatavuus ja vaihtuvuus on selvitettävä ja raportoitava. Palvelujen saatavuutta on parannettava ja henkilöstövajaus on ratkaistava joustavalla henkilöstöpolitiikalla. Rekrytointia tehdään erilaisissa terveydenhuollon messutapahtumissa, lehdissä ja internetin välityksellä sekä esimiesten henkilökohtaisten kontaktien kautta. Työnkuvia ja työaikoja räätälöidään hakijoiden toivomusten mukaan, käytännössä lääkäreistä % tekee osittaista työaikaa. Työolosuhteita ja työn hallintaa kehitetään Hyvä vastaanotto -projektissa. Vuonna 2011 toimialan vakinaisten lääkäreiden lähtövaihtuvuus oli 12,2 %, terveysasematoiminnassa 12,5 %, vertailuna Espoon kaupungin koko henkilöstön lähtövaihtuvuus 6,2 %. Toimialalta poistui vuoden aikana 15 vakinaista lääkäriä. Uusia vakinaisia lääkäreitä saatiin vuoden aikana 13 ja määräaikaisia 35. Toimialajohdon tulee paneutua terveysasematoiminnan johtamisen ja henkilöstöhallinnon haasteisiin. Terveysasemien ongelmana on ollut lääkäripulasta johtuva vastaanottoaikojen riittämättömyys kysyntään nähden. Taustalla on valtakunnallinen ilmiö. Vaikka Suomessa on lääkäreitä enemmän kuin koskaan, lähes koko julkinen sektori potee ainakin ajoittain lääkärivajetta. Erityisesti nopeasti kasvanut yksityinen terveydenhuolto houkuttelee samaa työvoimaa kuin terveyskeskukset. Perusturvajohtaja perusti keväällä 2011 laajan työryhmän selvittämään terveysasemien ti-

10 Sosiaali- ja terveystoimen vastaukset 4 (11) lannetta ja ratkaisukeinoja. Työskentelyn pohjalta on tehty useita parannusehdotuksia, joita jo ollaan panemassa käytäntöön: työn parempi organisointi, selkeät pelisäännöt ja esimiestyön tukeminen. Eräitä erityisosaamista vaativia palveluja on keskitetty tai keskitetään: trauma-, diabetesja haavapoliklinikat, jatkossa mahdollisesti reumapoliklinikka. Rekrytointiin on panostettu, työaikoja ja työnkuvaa räätälöidään toivomusten mukaisesti. Omalääkärijärjestelmästä on luovuttu ja otettu käyttöön paikallinen virkaehtosopimus. Lisäksi työryhmässä ehdotettiin jotain radikaalimpaa muutosta toiminnan järjestämisessä, jotta yksityissektorin kapasiteettia voitaisiin hyödyntää perusterveydenhuollon palvelujen tuottamisessa. Sosiaali- ja terveyslautakunnassa on hyväksytty periaatepäätös kokeilusta, jossa vuosina Espoossa pilotoidaan Ruotsin mallin mukaista järjestelmää terveysasemapalvelujen tuottamisessa. Siinä raha seuraa potilaan mukana palvelun tuottajalle. Pilottiin osallistuisi yksi oma terveysasema ja erikseen neuvotteluissa valittava ulkoinen toimija, joka sitoutuu noudattamaan samoja periaatteita. Ulkoiselle toimijalle voisi siirtyä noin asukkaan palvelut Sähköisen asioinnin odotusarvo palvelujen tarjonnassa on liian suuri. Erityisesti näiden palvelujen kehittämisessä ja palvelujärjestelmän toimivuuden arvioinnissa tulee huomioida eri käyttäjäryhmät ja heidän palvelutarpeensa. Informaation välittämiseen on käytettävä muutakin kuin verkkopalvelua. Verkkopalvelu ja sähköinen asiointi on yksi palvelumuoto muiden perinteisten palvelumuotojen kuten henkilökohtaisten asiakastapaamisten lisäksi. Sähköisten palveluiden yleistymisen lisäksi toimialalla säilyy aina myös henkilökohtainen suora vuorovaikutteinen palvelu asiakkaan/potilaan ja työntekijän välillä. Sähköisillä palveluilla pyritään turvaamaan kasvavassa palvelutarpeessa se, että juuri henkilökohtaiselle palvelulle jää aikaa. Eli kun osa kuntalaisista voi halutessaan hoitaa osan palvelutarpeistaan verkossa (ajanvaraus, ajan peruutus, esitietojen täyttäminen, neuvonnan saaminen, reseptien uusiminen, laboratoriopalveluiden tulosten tarkastelu), niin henkilötyöresurssia vapautuu henkilö- tai ryhmäkohtaiseen kasvokkain tapahtuvaan palveluun. Mitä enemmän yksinkertaiset palvelutilanteet voidaan siirtää verkkopalveluiksi, sitä enemmän voidaan turvata monimuotoisempien palvelutarpeiden toteuttaminen henkilökohtaisella asiakastapaamisella. Maahanmuuttajapalvelut ja monikulttuurisuusohjelma Maahanmuuttajien asumisen keskittymiseen vaikuttavat asuntotuotanto ja vuokra-asuntojen sijoittaminen. Monikulttuurisuus tulee huomioida lähiökehittämisessä ja alueellisessa toiminnassa sekä asumisneuvonnassa. Sosiaali- ja terveystoimi on siirtänyt teknisen ja ympäristötoimen vastattavaksi. Maahanmuuttajien rekrytointimallin ansiosta maahanmuuttajien osuus kaupungin henkilöstöstä on kasvanut. Maahanmuuttajien rekrytointimallin käyttö lisääntyi vuoden 2011 aikana. Malilla palkattiin 16 henkilöä, vuonna 2010 maahanmuuttajien rekrytointimallilla palkattiin 11 henkilöä. Mallilla rekrytoitiin maahanmuuttajia myös uusiin tehtäviin esim. lääkärin ja fysioterapeutin tehtäviin. Sosiaali-

11 Sosiaali- ja terveystoimen vastaukset 5 (11) ja terveystoimen henkilökunnasta oli maahanmuuttajataustaisia vuoden 2011 lopussa 6,9 % henkilökunnasta. Kaupungin tulee vahvistaa vapaaehtoistoiminnan roolia maahanmuuttajien integroinnissa. Kaupungin lautakunnat antavat rahallista tukea sekä maahanmuuttajien järjestöille että yleisjärjestöille, jotka edistävät kotoutumista ja hyviä etnisiä suhteita. Vuonna 2011 jaettiin 19 tällaista avustusta (yhteensä euroa): kulttuurilautakunta 6 avustusta (7250 euroa), liikuntalautakunta 2 avustusta (3250 euroa), nuorisolautakunta 5 avustusta (7650 euroa) ja sosiaali- ja terveyslautakunta 6 avustusta ( euroa). Vuonna 2011 annetut avustukset ja niiden rahamäärät laskivat edellisestä vuodesta. Avustukset annettiin mm. kulttuuri- ja liikuntatapahtumien, perheleirin ja neuvonnan järjestämiseen. Lisäksi useat muut järjestöt ja hankkeet ovat ottaneet maahanmuuttajia mukaan toimintaansa vapaaehtoisina ja/tai järjestäneet maahanmuuttajille kotouttavaa toimintaa sekä omana toimintanaan että tiivisti yhdessä kaupungin kanssa. Luetaan yhdessä -verkoston vapaaehtoiset naiset (Suomen Akateemisten Naisten Liitto) opettavat kolmella alueella kaupungin tiloissa naisille suomea - ryhmissä, joista monet naiset ovat siirtyneet eteenpäin muille kursseille tai ammattikoulutukseen. Keski-Espoon SPR:n Eerika-ryhmässä on järjestetty vuorovaikutteista toimintaa suomalaisille ja maahanmuuttajanaisille yhdessä Filoksenia ry:n Kansainvälisen kohtaamispaikan Trapesan, Tuomarilan Marttojen ja kaupungin toimijoiden kanssa. Mannerheimin lastensuojeluliitto ja SPR ovat yhdessä järjestäneet maahanmuuttajakahvilaa Sellon kirjastossa sekä MLL perhekahvilatoimintaa Kivenkolossa. Vertaistukihankkeissa, joissa kaupunki on yhteistyökumppanina, on vapaaehtoistoiminnan kautta tuettu naisten, koululaisten vanhempien ja miesten integrointia (Väestöliiton Vertaistukea pakolaisille (VEPA), Suomen Pakolaisavun Vertaiskoto-hanke, Miessakit). Espoon Mielenterveysyhdistys (EMY) järjestää monenlaista integroivaa toimintaa maahanmuuttajille suomeksi ja englanniksi. Monikulttuuriasiain neuvottelukunta on kokouksessaan keskustellut maahanmuuttajaperheiden toivomasta avusta. Maahanmuuttajat toivovat vertaistukea ja kantaväestön ystäväapua, joka olisi tukena arjessa ja asioiden hoitamisessa. Perheet haluavat sosiaalisen verkoston laajentamista oman kieliryhmän ulkopuolelle - halutaan suomalaisia ystäviä, tukea yksinhuoltajille, lasten harrastuksiin, ystäviä ja kummeja. Sosiaalisessa verkostossa olisi hyvä olla mukana joku, joka toimii yhdyshenkilönä/välittäjänä silloin, kun yhteisymmärrystä ei muuten löydy esim. viranomaisten kanssa asioidessa. Kaupungin ja järjestöjen pitää rakentaa yhteyksiä etnisten yhteisöjen aktiivijäseniin ja avainhenkilöihin, jotta toimijat, jotka voivat tarjota tukea, ja maahanmuuttajaperheet löytävät toisensa. Matalan kynnyksen paikat kuten Matinkylän Kylämaja toimivat hyvinä kohtaamispaikkoina. Pääkaupunkiseudun toimijat ovat todenneet, että maahanmuuttajia on vähän vapaaehtoistoiminnassa. Vapaaehtoisiksi haluavat ja järjestöt eivät löydä toisiaan tai ei tunneta vapaaehtoistyötä. Vapaaehtoistyön edistämiseksi maahanmuuttajien parissa perustettiin keväällä 2012 pääkaupunkiseudun kuntien ja järjestöjen Maahanmuuttajat vapaaehtoisina järjestötyössä -verkosto tiedottamaan järjestöjen toiminnasta ja ideoimaan keinoja maahanmuuttajien saamiseksi mukaan vapaaehtoistyöhön. Tulevana syksynä ( ) järjestetään Sellon kirjastossa vapaaehtoistoiminnan esittely osana Helsinki Region Welcome Weeksin (HRWW) Engage Yourself - tapahtumaa. HRWW on kolmiviikkoinen tapahtumasarja, jossa laajasti esitellään koulutus-, työ-, asumis- ja vapaa-ajan mahdollisuuksia pääkaupunkiseudun ulkomailta tulleille asukkaille.

12 Sosiaali- ja terveystoimen vastaukset 6 (11) Työelämän ulkopuolella olevat maahanmuuttajat tulee tavoittaa entistä tehokkaammin kielikoulutukseen. Kielikoulutus on avain jatkokoulutukseen, työhön, sosiaaliseen kanssakäymiseen ja yhteiskuntaan integroitumiseen. Aktiiviset ja koulutetut ihmiset, esimerkiksi Espooseen töihin tulleiden puolisot, löytävät väylät kielikoulutukseen omien verkostojen ja netin avulla. Vähemmän koulutettujen ihmisten, joilla ei ole vahvaa suomalaiseen yhteiskuntaan kytkeytynyttä sosiaalista verkostoa, nettiosaamista tai luku- ja kirjoitustaitoa, ei ole helppoa löytää tietä kielikoulutukseen. Tarvitaan omakielistä, suullista tiedotusta, palveluohjausta, etsivää jalkautuvaa työtä, kotoa hakemista ja vierellä kulkemista, motivointia ja kannustusta sekä yhteyksiä etnisten ja uskonnollisten yhteisöjen avainhenkilöihin. Koulutustarjonnassa tarvitaan luokkaopetuksen lisäksi matalakynnyksisiä toiminnallisia vaihtoehtoja. Pienten lasten vanhemmille opetuksen pitää olla omalla asuinalueella päiväsaikaan ja siten, että pienet lapset hoidetaan samanaikaisesti lähellä. Pienten lasten kotona olevat vanhemmat Osallisena Suomessa Vanhemmat mukaan -osahankkeessa ( ) järjestetään suomen kielen koulutusta kotona lapsiaan hoitaville vanhemmille kahtena aamuna viikossa Kylämajassa, Kirstin koululla, ALMAssa ja työväenopistossa Mäkkylässä. Lapset ovat samanaikaisesti viereisessä huoneessa hoidossa ja pienet vauvat äitien mukana. Opiskelijoita on ollut noin 100 vuoden aikana, joista vain noin 30 kävi kurssin loppuun. Keskeyttämisten syynä ovat olleet mm. perhesyyt, mutta myös pääsy koulutukseen. Tänä vuonna on tehostettu omakielistä tiedotusta. Vanhemmat mukaan -syksyn 2012 kielikoulutuksen tiedotteet on käännetty kuudelle keskeiselle kielelle. Espoon www-sivujen kielikoulutus- ja muut tiedot ovat suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Suullinen tiedonvälitys on kuitenkin tarpeen heille, jotka eivät ole netin käyttäjiä tai luku- ja kirjoitustaitoisia. Tiedonvälitykseen tarvitaan kaupungin työntekijöitä sekä avainhenkilöitä etnisistä yhteisöistä yhdyshenkilöiksi. Näitä yhteyksiä etnisiin yhteisöjen pitää rakentaa lisää. Monet heikosti koulutetut kotiin jääneet ihmiset tarvitsisivat kotoa käsin hakemista, motivointia ja rohkaisua pienin askelin, ennen kuin he uskaltavat tulla tuntemattomien ryhmään suomea osaamattomana. Tästä on onnistuneita kokemuksia Vantaan Osaava vanhempi -hankkeessa. Palveluohjausta ja jalkautuvaa etsivää työtä tarvitaan Espoossakin kielikoulutusta tarvitsevien tavoittamiseksi. Tähänkin tarvitaan kielitaitoisia työntekijöitä sekä yhteistyötä kolmannen sektorin ja etnisten ja uskonnollisten yhteisöjen kanssa. Nuoret Espoon vuotiaista maahanmuuttajataustaisista nuorista 37,5 % (1056 nuorta) ei ollut opiskelemassa tai työssä vuonna 2010 (Myrskylä 2012). Pitkäaikaisasunnottomista nuorista 30 % on maahanmuuttajia. Vuonna 2012 yhteishaun ulkopuolelle jääneistä noin 25 % oli maahanmuuttaja-taustaisia. Koulutuksen keskeyttäneissä ja ulkopuolisissa on erityisen paljon nuoria naisia. Kaupungin palvelut eivät riittävän hyvin tavoita näitä nuoria ja pysty tukemaan heitä. Koulutuksesta pudonneita pitää etsivän nuorisotyön seurata järjestelmällisesti, etteivät he katoa. Noin 100:lle äskettäin maahan muuttaneelle kouluiän ylittäneelle nuorelle on varattu syksyksi paikka Espoon aikuislukioon oppimaan suomea ja suorittamaan peruskoulu. Omniassa on neljä

13 Sosiaali- ja terveystoimen vastaukset 7 (11) etsivää nuorisotyöntekijää, joiden vastuulla ovat kaikki espoolaiset nuoret pudokkaat. Riittääkö tämä resursointi myös maahanmuuttajanuorten tarpeisiin? Espooseen tarvitaan etsivän nuorisotyön toimintakeskus, jossa toimisi nuorten asioihin perehtynyt moniammatillinen asiantuntijaryhmä, jossa asiantuntijoina on myös maahanmuuttajataustaisia. Työntekijöiden pitää rakentaa yhteyksiä etnisiin yhteisöihin nuorten ja heidän perheidensä tavoittamiseksi. Syrjäytyneet kotona olevat pitää hakea kotoa. Tämä toteutuu jo Helsingissä Vamos-hankkeessa. Maahanmuuttajataustaisten nuorten naisten erilainen asema ja mahdollisuudet koulutukseen ja työhön kantasuomalaisiin nähden on huomioitava palveluissa. Muut työelämän ulkopuolella olevat Vanhemmat mukaan -hankkeen suomen kielen opetus on tarkoitettu pienten lasten vanhemmille. Kotona on kuitenkin myös paljon muita maahan muuttaneita, mm. kotona olevia puolisoita, ikääntyneitä, vammaisia ja yksinhuoltajia, joiden lapset ovat koulussa. Työväenopisto on lisännyt kielikoulutustarjontaansa vuosi vuodelta ja tuonut opetusta myös asukastiloihin, mm. Kivenkoloon ja ALMAan, joihin kotona olevien on helppo tulla. Työväenopiston kieliopetukseen ja kotoutumiskoulutukseen osallistui vuonna 2011 yhteensä 1951 kurssilaista, joista suuri osa oli jo työelämässä mukana. Luetaan yhdessä -verkoston vapaaehtoiset naiset (Suomen Akateemisten Naisten Liitto) opettavat kolmella alueella kaupungin tiloissa naisille suomea (vuonna 2011 oppilaina oli noin 100 naista) - ryhmissä, joista monet naiset ovat siirtyneet eteenpäin muille kursseille tai ammattikoulutukseen. Hyvien kurssien ja ryhmien maine houkuttelee uusia tulijoita, mutta vielä on paljon kotona olevia, joita ei tavoiteta kielikoulutukseen. Talous- ja velkaneuvontapalvelut Talous- ja velkaneuvonnan vastaanotolle pääsy kestää kaksi kuukautta, mikä on liian pitkä aika. Velkaneuvontaprosessia tulee kehittää tavoitteena antaa ensimmäinen aika asiakkaalle viikon sisällä. Nuorille annettavasta talousneuvonnasta on huolehdittava, jotta vältyttäisiin nuorten joutumiselta pikavippi- ja velkakierteeseen. Sosiaali- ja terveystoimi vastaa kahteen edelliseen kohtaan Talous- ja velkaneuvonnan odotusaika on tällä hetkellä noin kolme kuukautta. Odotusajan pidentymisen syynä on muutokset henkilöstöresursseissa. Asiakkaiden velkatilanteiden selvittäminen on myös käynyt entistä työläämmäksi ja hitaammaksi, sillä asiakkailla on tyypillisesti kymmenittäin velkoja useille eri tahoille. Ennen henkilökohtaista tapaamisaikaa asiakkaita palvellaan puhelimitse. Puhelinneuvonta on asiakkaille maksutonta. Saatujen puhelinraporttien mukaan puhelinneuvontaan pääsee hyvin läpi, sillä puhelimeen vastataan yleensä muutamassa sekunnissa. Neuvonnan ja ajanvarauksen yhteydessä asiakkaille annettaan hänen tilanteeseensa sopivia toimintaohjeita ja asiakkaalle lähetetään myös seikkaperäistä materiaalia, jonka avulla hän voi valmistautua asiakastapaamiseen mahdollisimman hyvin. Asiakas voi myös soittaa suoraan hänelle nimetylle neuvojalle ennen tapaamista. Lisäksi talous- ja velkaneuvonnan nettisivut on uudistettu ja sivuilla annetaan asiakkaille ohjeita, miten asiakas voi omilla toimillaan edistää asioidensa järjestymistä. Talous- ja velkaneuvonnan asiakasraatiin osallistuneet asiakkaat pitivät kuitenkin tärkeimpänä henkilökohtaista neuvontaa ja nopeaa pääsyä neuvojan vastaanotolle. Talous- ja velkaneuvon-

14 Sosiaali- ja terveystoimen vastaukset 8 (11) nan olisikin tärkeä saada vakituisia velkajärjestelyassistentteja, jotta heidät voitaisiin kouluttaa vaativiin avustajatehtäviin ja näin vapauttaa neuvojien aikaa henkilökohtaiseen neuvontaan. Talous- ja velkaneuvonnan assistenttitehtävät on hoidettu harjoittelijoiden ja palkkatukityöllistettyjen avulla, jolloin koulutusta ja perehdytystä ei voida järjestää kyllin tehokkaasti. Nuorten talousneuvontaa voidaan järjestää osittain nettineuvonnan avulla. Talous- ja velkaneuvonnan uusien asiakkaiden neuvonnassa tullaan myös kokeilemaan nettineuvontaa ja harkitaan ryhmämuotoista neuvontaa. Sähköiset asiointialustat tehostaisivat talous- ja velkaneuvonnan työtä. Kyseessä on kuitenkin niin vaativa järjestelmien kehittäminen ja yhteensovittaminen eri velkoja- ja perintätahojen kanssa, että se vaatii valtakunnallista toteutusta. Tähän kulunee aikaa useita vuosia. Vuoden alusta lukien talous- ja velkaneuvonnassa on avoinna noin 640 asiakkaan asiakkuus ja uusia asiakkaita ilmoittautuu jatkuvasti. Toimeentulotuki Aikuissosiaalityön keskittäminen kahteen pisteeseen ja niihin liittyvät toimitilaratkaisut ovat olleet sekä asiakkaiden että henkilökunnan kannalta ongelmallisia asiakkaiden yksityisyyden suojan ja henkilöstön työturvallisuuden kannalta. Työtilojen tulee olla sellaisia, joissa asiakkaan yksityisyydensuoja turvataan. Työolosuhteiden on tuettava mahdollisuuksia kohdata asiakas turvallisesti ja ilman häiriöitä. Aloitetut korjaustoimenpiteet on vietävä viipymättä loppuun. Ennen toimitilaratkaisujen tekemistä on yt-lain mukaisesti kuultava henkilöstöä. Komentajankadun toimipisteessä palveluneuvontahuoneen akustiikkaa ja yksityisyyden suojaa on parannettu testaamalla erilaisia ratkaisuja. Kevään aikana kokeiltavana on ollut osittainen asiointipuhelinjärjestelmä. Kokemusten pohjalta päätetään koko järjestelmän hankinnasta. Palveluneuvontahuoneen työolosuhteita on lisäksi parannettu uudella ilmastointi- ja jäähdytysjärjestelmällä. Asiakkaiden tietosuojan täydellinen varmistaminen Komentajankadun palveluneuvonnassa kuin myös tiimityötiloissa vaatisi isommat tilat. Tiistinhovin palveluneuvonnassa tiskit on rakennettu niin että asiakkaan tietosuoja voidaan taata täydellisesti. Kummassakin toimipisteessä asiakasvastaanottoon varatut huoneet tarjoavat täydellisen tietosuojan asiakkaalle. Työntekijöille on pidetty lainmukaiset yt-kokoukset ennen muutoksia. Pohjoisen alueen aikuissosiaalityön lokakuisen asiakaskyselyn mukaan 16,4 prosenttia ja vuoden 2012 helmikuussa 20,8 prosenttia asiakkaista on ollut tyytymättömiä saamaansa palveluun. Luvut ovat varsin korkeat ja vaativat toimenpiteitä. Asiakkaat ovat pääasiassa tyytymättömiä jos palvelutakuuta ei pystytä toteuttamaan. Kevään aikana Komentajankadun toimintamallia on säädetty niin että työhyvinvointi sekä asiakaspalaute on parantunut samalla kun palvelutakuu on pääosin pystytty toteuttamaan. Nettiasiointi on hyvä vaihtoehto erityisesti nuorille asiakkaille, lisäksi on varmistettava niiden asiakkaiden palvelu, joilla ei ole nettiyhteyttä.

15 Sosiaali- ja terveystoimen vastaukset 9 (11) Verkkoneuvonnan hankintaprosessi on kesken. Verkkoneuvonta ja muu sähköinen asiointi täydentää nykyistä henkilökohtaista palvelua eikä tule vähentämään asiakkaiden tapaamista. Kokonaisuudessa se lisää kohtaamisten määrää. Käyttöönottopilotit toteutetaan nykysuunnitelmassa keväällä Vanhusten avopalvelut Kotihoidossa välittömän asiakastyön osuutta on kasvatettava huomattavasti nykyisestä 40 prosentista. Espoon alueellinen kotihoito osallistui Palvelujärjestelmän rakennemuutos ja uudet toimintatavat hankkeeseen vuosien aikana. Espoon osahankkeen tavoitteena oli parantaa tuottavuutta nostamalla kotihoidon välitöntä työaikaa. Hankkeen aikana selvitettiin erilaisia mahdollisuuksia hyödyntää uutta teknologiaa tuottavuuden nostamiseksi. Espoon kotihoito on sidoksissa Effica asiakastietojärjestelmään. Teknologisilta sovelluksilta edellytettiin rajapintoja kotihoito Efficaan. Pareto-hankkeessa ei saatu yrityksistä huolimatta uutta teknologiaa käyttöön vuoteen 2011 mennessä, jolloin selvitettiin miten olemassa olevilla resursseilla (henkilöstö, kotihoito-effica, Microsoft toimisto-ohjelmat) voidaan toteuttaa toiminnanohjausta siten, että välitön työaika saadaan kasvuun. Viimeisen hankevuoden aikana suunniteltiin alueelliseen kotihoitoon uusi organisaatiomalli, uudet työnjakomenetelmät (= reititys) ja yhteisten toimintojen keskittäminen. Suunnitellut toiminnan uudistukset otettiin käyttöön joulukuussa 2011 ja vuoden 2012 alussa. Vuoden 2012 alusta toteutettujen uudistusten ansiosta näyttää siltä, että välitön työaika kotihoidossa on saatu kasvuun. Kyseessä on ensimmäinen mittaustulos alueellisen kotihoidon uudelleenorganisoinnin jälkeen. Työ tuloksen vakiinnuttamiseksi jatkuu, seuraava mittaustulos saadaan seuranta ykköseen. Kotipalveluissa asiointimahdollisuuksien järjestämisessä on huomioitava, ettei kaikilla ikäihmisillä ole käytössä nettiyhteyttä eivätkä kaikki asiakkaat käytä nettipalveluja. Kotihoidossa asiakkailla on edelleen mahdollisuus asioida perinteisillä tavoilla. Palvelutarpeen arviointi tehdään kaikille sitä pyytäville asukkaille. Yhteydensaantia kotihoidon palveluihin on parannettava nykyisestä. Kotihoidon tavoitettavuutta on lisätty siten, että asiakkaat voivat kaikkialta Espoosta soittaa yhteen palvelunumeroon, josta vastataan arkisin klo välillä. Vanhusjärjestöjen toimintaa tulee tukea esimerkiksi tarjoamalla käyttöön kaupungin omia toimitiloja.

16 Sosiaali- ja terveystoimen vastaukset 10 (11) Sosiaali- ja terveyspalveluja tukevat yleishyödylliset järjestöt, kuten vanhus-, veteraani-, eläkeläisjärjestöt ovat alkaen saaneet käyttää sosiaali- ja terveystoimen tiloja maksutta. Toimialan tilojen riittävyyttä ja tasapuolista käyttöä selvitellään parhaillaan perusteellisesti, jonka pohjalta tarkennetaan järjestöille tarkoitetut käyttöohjeet. Espoon sairaala ja saattohoito Hoitoketjun toimivuudessa ja palvelujen saatavuudessa on edelleen parantamista. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin otettua uudelleen käyttöön siirtoviivepäivät on Espoolle kertynyt siirtoviivemaksuja myös vuonna Siirtoa odottavat potilaat tulee viipymättä siirtää asianmukaiseen jatkohoitoon tai kuntoutukseen. Jatkohoitopaikkoja on oltava tarvetta vastaavasti. Espoon kaupunginvaltuusto hyväksyi Ikääntymispoliittisen ohjelman Ikääntymispoliittisen ohjelman toteutumista vuoden 2009 aikana ja arviota toteutumisesta vuonna 2010 käsiteltiin kaupungin valtuustossa Valtuustolle tuodussa selvityksessä todettiin, että Ikääntymispoliittisen ohjelman palvelurakenteen määrällisten linjausten toteuttaminen ei taloudellisesti ollut mahdollista vuoden 2009 aikana. Valtuustolle tuodussa selvityksessä todettiin edelleen, että myös vuoden 2010 aikana Espoon taloudellinen tilanne ei mahdollista Ikääntymispoliittisen ohjelman palvelurakenteen määrällisten tavoitteiden toteutumista. Asian käsittelyn aikana tehtiin ehdotus kaupunginhallitukselle ja valtuustolle resurssien määrälliseksi lisäämiseksi. Valtuusto hyväksyi selvityksen kannattamatta tehtyä ehdotusta. Keväällä 2011 toimialajohtajan päätöksellä siirrettiin erikoissairaanhoidon määrärahoista 3,3 milj. euroa Vanhusten palveluihin erikoissairaanhoidon jonon purkamista varten. Toimenpiteisiin siirtoviivepäivien vähentämiseksi päästiin kesällä Vuoden lopussa 2011 jonoa erikoissairaanhoidosta jatkohoitoon ei ollut. Espoon sairaalan hoitopaikkojen ja saattohoidon paikkojen riittävyydestä on huolehdittava väestömäärän kasvaessa ja väestön ikääntyessä. Lisäksi on laadittava erillinen saattohoitosuunnitelma. Saattohoidosta on tehty selvitys vuonna 2002 (työryhmä Aholainen, Saarelma, Westerlund, Salminen) ja vuonna 2007 (työryhmä Finell, Marjamäki-Kekki, Töyrylä, Vainio, Vilke). Vuoden 2007 selvityksessä esitettiin oman saattohoitoyksikön perustamisesta ja toiminnan käynnistämistä vuoden 2008 aikana. Vuoden 2008 talousarvioon varattiin määrärahat saattohoitokodin perustamista varten. Kevään 2008 aikana Puolarmetsän sairaalan yhden osaston yhteyteen remontoitiin tilat saattohoitoyksikköä varten. Samanaikaisesti Espoon taloudellinen tilanne muuttui. Vanhusten palvelujen tulosyksikön oli muiden tulosyksiköiden tavoin esitettävä säästötoimenpiteitä vuodelle 2008 sekä taloussuunnitelmaan

17 Sosiaali- ja terveystoimen vastaukset 11 (11) Kaikkea vuodelle 2008 suunniteltua uutta toimintaa karsittiin, myös olemassa olevasta toiminnasta jouduttiin etsimään säästökohteita, jotta talouden tasapainottamiselle asetetut tavoitteet olisi voitu saavuttaa. Saattohoitoa työryhmän esittämällä tavalla ei voitu aloittaa. Saattohoidon järjestäminen jatkui ja jatkuu edelleen osana muuta toimintaa Espoon sairaalan vuodeosastoilla, kotisairaalassa ja pitkäaikaishoidossa. Osalle saattohoitoa tarvitsevista asiakkaista hankitaan palvelu ostopalveluna Terhokodista. Uuden Espoon sairaalan suunnittelussa otetaan huomioon saattohoitoyksikön tarve ja toiminta suunnitellaan osaksi uuden sairaalan toimintaa. Jos saattohoitoyksikkö halutaan perustaan aikaisemmin, tarvitaan määrärahat kolmen sairaanhoitajan ja yhden lääkärin vakanssin perustamista varten. Suunnitelma toiminnan aloittamisesta Puolarmetsän sairaalassa on olemassa. Kehitysvammaisten kuntoutusyksikkö EKKU ja vammaisten palvelusuunnitelmat Vammaispalvelujen palvelusuunnitelmien tekeminen on edennyt, mutta niiden laatimista tulee kiirehtiä niin, että kaikilla tarvitsevilla asiakkailla olisi voimassa oleva palvelusuunnitelma. Palvelusuunnitelman puute ei saa olla este palvelujen saamiselle. Vammaissosiaalityössä palvelusuunnitelmien laatiminen yhteistyössä asiakkaan ja hänen lähiyhteisönsä kanssa on vakiintunut työkäytäntö. Asiakkaalle tehdään aina palvelusuunnitelma, ellei se ole ilmeisen tarpeetonta tai asiakas itse ei halua suunnitelmaa tehtävän. Palvelusuunnitelmien määrää on seurattu vuoden 2009 tilanteesta lähtien mennessä tehtiin yhteensä 547 palvelusuunnitelmaa ( tilanne, 593 palvelusuunnitelmaa). Tämän perusteella 70,5 %:lle vammaispalvelun asiakkaista on laadittu palvelusuunnitelma. Ekkun toiminnan käynnistymistä on haitannut se, ettei Ekkun toista lääkärinvakanssia ei ole saatu täytettyä. Lasten kuntoutussuunnitelmat ovat toteutuneet suunnitellusti ja aikuisten kehitysvammaisten kuntoutussuunnitelmiin on ostettu lääkäripanosta Rinnekodista. Uudet yhteistyökuviot Ekkun, ja vammaispalvelujen muuttuneen organisaation ja muiden kehitysvammahuollon toimijoiden kesken ovat vielä muovautumassa.

18 Espoon kaupunki Valmistelu 1 / / /2011 Suomenkielinen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunta Selvitys tarkastuslautakunnan arviointikertomuksesta Valmistelijat / lisätiedot: Askolin Kirsti, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Suomenkielisen opetustoimen johtaja Kaisu Toivonen Suomenkielinen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunta merkitsee tiedoksi annetun selvityksen ja antaa lausuntonsa vuoden 2011 arviointikertomuksesta. Käsittely Seppälä puheenjohtajan kannattamana ehdotti, että lautakunta palauttaa lausuntonsa uudelleen valmisteltavaksi niin, että vastaus sisältää enemmän konkreettisia toimenpiteitä ja mittareita. Mitä on tehty ja mitä tullaan tekemään? Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Seppälän palautusehdotus hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös Liite Suomenkielinen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunta: Suomenkielinen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunta palauttaa lausuntonsa uudelleen valmisteltavaksi niin, että vastaus sisältää enemmän konkreettisia toimenpiteitä ja mittareita. Mitä on tehty ja mitä tullaan tekemään? Oheismateriaali Selostus - Arviointikertomus 2011 Tarkastuslautakunta hyväksyi kokouksessaan :ssä 44 vuoden 2011 arviointikertomuksen. Samalla tarkastuslautakunta velvoitti kaupunginhallitusta pyytämään lautakunnilta selvitykset ja kuvaukset toimenpiteistä, joihin on ryhdytty tai on ryhdyttävä arviointikertomuksessa esitettyjen epäkohtien korjaamiseksi sekä toimittamaan ne valtuustolle ja tiedoksi tarkastuslautakunnalle seurantaraportti I:n käsittelyn yhteydessä. Arviointikertomuksessa todetaan mm, että - Koulukohtaisen budjetoinnin seurantaväline vaatii kehittämistä. Seurantaväline ei myöskään ota riittävässä määrin huomioon erikokoisia kouluja.

19 Espoon kaupunki Valmistelu 2 / 2 Seurantavälinettä on kehitetty kevään aikana rehtoreiden ja ulkopuolisen asiantuntijan avulla. Kehitystyö jatkuu ja seurantavälinettä arvioidaan säännöllisesti. Tiedoksi

20 Esbo stad Beslut 1 / 2 Svenska dagvårds- och utbildningsnämnden / /2011 Svenska dagvårds- och utbildningsnämnden Svenska dagvårds- och utbildningsnämndens redogörelse över vidtagna åtgärder i anslutning till utvärderingsberättelsen för år 2011 Beredning och upplysningar: Askolin Kirsti, tel. (09) fornamn.efternamn@esbo.fi Beslutsförslag Utbildningsdirektör Barbro Högström Svenska dagvårds- och utbildningsnämnden antecknar redogörelsen för kännedom och ger sitt utlåtande om utvärderingsberättelsen för år Beslut Svenska dagvårds- och utbildningsnämnden: Förslaget godkändes enhälligt. Bilagor Tilläggsmaterial Redogörelse - - Revisionsnämndens utvärderingsberättelse 2011 Revisionsnämnden godkände utvärderingsberättelsen för år Samtidigt ålade revisionsnämnden stadsstyrelsen att be nämnderna om utredningar och beskrivningar av åtgärder som har vidtagits eller som måste vidtas för att korrigera de olägenheter som påtalats i utvärderingsberättelsen. Utredningarna och beskrivningarna lämnas till fullmäktige och ges för kännedom till revisionsnämnden i samband med uppföljning I. I utvärderingsberättelsen konstateras bl.a.: - Uppföljningsredskapet för den skolspecifika budgeteringen är inte tillräckligt och behöver utvecklas. Uppföljningsredskapet beaktar inte i tillräcklig mån att skolorna är olika stora. Svenska dagvårds- och utbildningsnämndens redogörelse över vidtagna åtgärder Uppföljningsredskapet har utvecklats under våren med stöd av rektorer och en utomstående sakkunnig. Utvecklingsarbetet fortsätter och redskapet utvärderas regelbundet. För kännedom