TARKASTUSLAUTAKUNNAN HAVAINNOT VUODELTA 2011

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TARKASTUSLAUTAKUNNAN HAVAINNOT VUODELTA 2011"

Transkriptio

1 Sosiaali- ja terveystoimen vastaukset 1 (11) TARKASTUSLAUTAKUNNAN HAVAINNOT VUODELTA 2011 Vuosien 2009 ja 2010 arviointikertomushavaintojen käsittely ja jälkiseuranta Kaupungin toimintoja muutettaessa tulee arvioida niiden vaikutus ilmastostrategian kannalta, esimerkiksi Palveluverkko valmistelun yhteydessä ei huomioitu ilmastovaikutuksia. Palveluverkkoselvityksen yhtenä periaatteena oli luopua epätarkoituksenmukaisista yksiköistä ja yhdistää toimintoja suuremmiksi kokonaisuuksiksi ilmastomuutos huomioiden. Palvelujen järjestämisen ja palveluverkon tavoitetila 2020 sisälsi myös erillisen joskin lyhyen arvion ympäristömuutosten vaikutuksista. Toteutumattomien tulostavoitteiden ja tulostavoitteiden, joita ei voida arvioida, määrä on niin merkittävä, että tavoitteiden asettamista on kehitettävä. Tarkastuslautakunnan edellä esittämät kannanotot koskien vuosien 2009 ja 2010 arviointikertomushavaintojen käsittelystä ja jälkiseurannasta, rahastosijoituksista ja tavoitteiden asettamisesta ja toteutumisen arvioinnista toimiala merkitsee tiedoksi ja ottaa tarkastuslautakunnan esittämän huomioon vastaisessa toiminnassaan. Tuottavuusohjelma Tuottavuusohjelman toteuttamiselle tulee asettaa tuottavuus- ja vaikuttavuusmittareita saavutettujen hyötyjen mittaamiseksi. Toimiala on ottanut kasvavassa määrin talouden ja toiminnan suunnittelussa käyttöön tunnuslukuja ja vertailutietoja. Toimiala käyttää vertailussa mm. tilastokeskuksen tuottamaa talous- ja toimintatilastoa, kuuden suurimman kaupungin vertailutietoja, Kuntaliiton tuottamaa kuudenkymmenen suurimman kunnan talouden osavuosiseurantaa ja suurten kuntien terveydenhuollon tilastoa, joka sisältää mm. ikävakioitua kustannustietoa. Espoon kaupunki on mukana kahdenkymmenen suurimman kunnan tuottavuushankkeessa, jonka yhtenä tavoitteena on tuottaa vertailukelpoista tietoa kuntien tuottavuuskehityksestä. Vastaavaa yksityiskohtaisempaa kehitystyötä tehdään sosiaali- ja terveystoimessa, jossa yhteistyökumppanina on mm. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Perinteiset tilasto- ja tietojärjestelmät ja eivät tue vielä riittävällä tavalla tuottavuuden ja vaikuttavuuden mittaamista. Kehitystyöhön tarvitaan osaamista ja investointeja tietojärjestelmiin. Mutta paljon on saavutettavissa jo huomion voimakkaammalla kohdistamisella tuottavuuteen ja vaikuttavuuteen ja käyttämällä tilanteeseen sopivia arviointitapoja. Kaupungin henkilöstö

2 Sosiaali- ja terveystoimen vastaukset 2 (11) Palvelutuotantoon käytetyt resurssit tulee arvioida kokonaisuutena ottaen huomioon oman henkilöstön lisäksi myös vuokratyövoiman käyttö sekä ostopalvelujen käyttö. Työn tuottavuuden seurantaa toimiala pitää tärkeänä ja seuraa sitä sillä tarkkuudella, mikä on käytettävissä olevan ajan ja resurssien puitteissa mahdollista. Analysoinnissa tähdätään aina riittävään ja oikean kuvan muodostamiseen johtamisen tueksi. Vuokratyövoiman käytön ja oman työvoiman kustannukset on tuotava kokonaisuudessaan esiin läpinäkyvyyden lisäämiseksi ja tuottavuuden arvioimiseksi. Sillä tarkkuustasolla, millä tuloslaskelma on seurantojen yhteydessä esitetty, vuokratyövoiman osuus ei ole suoraan näkynyt. Tähän on kiinnitetty huomiota ja työvoiman vuokrausta seurataan raportoinnin pohjatietona. Vuokratyövoima budjetoidaan niin tarkasti kuin vain osataan ja seurata vuokratyön kustannuksia vastaavasti. Tuottavuustarkastelussa luonnollisesti otetaan sekä oma että vuokratyövoima huomioon. Organisaatiossa on tapahtunut runsaasti muutoksia, jotka ovat vaikuttaneet henkilöstön tehtäviin. Muutoksista tulee informoida avoimesti ja henkilöstön näkemykset on otettava huomioon uudistuksia tehtäessä. Sosiaali - ja terveystoimessa on tehty paljon palveluverkon ja toiminnan kehittämistyötä, jolla on ollut henkilöstövaikutuksia. Henkilöstö on osallistunut toiminnan kehittämiseen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Yhteistoimintalakia ja kaupungin yhteistoimintasopimusta on noudatettu. Vuoden 2011 aikana henkilöstöyksikkö on ollut mukana valmistelemassa 25 yhteistoimintakokousta ja kolmea kaupunkitasoista yhteistoimintaneuvottelua. Toimialalla pidettyjen yhteistoimintakokousten määrä on kuitenkin huomattavasti suurempi, sillä monista asioista pidettiin alueellisesti useita eri kokouksia. SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI VUODEN 2011 HUOMIOT Sosiaali- ja terveyspalveluiden keskittäminen ei saa merkitä lähipalveluiden katoamista. Sosiaali- ja terveyspalvelujen palveluverkkoa kehitetään yhteistyössä eri toimialojen kanssa kaupunginvaltuuston hyväksymien periaatteiden mukaisesti, siten että palvelut tullaan tuottamaan kaupunki-, aluetasoisesti kuin myös lähipalveluina juna- ja metro sekä bussiliikenne huomioiden. Esimerkiksi neuvolapalvelut tulevat säilymään edelleen lähipalveluina osin terveyskeskusten ja osin tulevien perhekeskusten yhteydessä sekä itsenäisinä palvelupisteinä

3 Sosiaali- ja terveystoimen vastaukset 3 (11) Päivystys- ja terveysasematoiminta Terveyskeskuslääkärin vastaanotolle pääseminen kestää liian kauan. Terveysasemien palvelujen saatavuus vaikuttaa entisestään heikentyneen. Toimintapa, jonka mukaan yhteyttä ottaneet asiakkaat otetaan jonotuslistalle ja heille soitetaan myöhemmin vastaanottoajasta, ei ole toimiva käytäntö asiakkaan näkökulmasta. Pitkistä puhelinjonoista johtuen myöskään soittoajat hoitajille eivät vastaa hyvää palvelua. Terveyskeskuslääkärien rekrytointia on pyritty eri tavoin parantamaan, koska on selvää, että heikossa rekrytointitilanteessa palvelujen saatavuus heikkenee. Vaikka jonoon palvelupyyntölistalle laittaminen ei ole asiakkaan näkökulmasta toimiva käytäntö, niin se on kuitenkin toistaiseksi valvontaviranomaisen hyväksymä toimintamalli. Hoitajien puhelinaikojen järjestelyjä selvitetään, tavoitteena on ohjata osa kysynnästä hallitusti erilaisten kanavien kautta hoidettavaksi. Odotusaika lääkärin vastaanotolle ja tarvittaviin tutkimuksiin Jorvin päivystyksessä on ajoittain liian pitkä. Palvelun toimivuutta tulee arvioida sopimusvalvonnan yhteydessä. Hus tekee aktiivisesti töitä päivystyksen sujuvuuden parantamiseksi. Päivystyksen odotus- ja läpimenoaikoja seurataan ja raportoidaan kuukausittain sekä säännöllisissä tapaamisissa Husin ja Espoon vastuutahojen kesken. Ilmoittautumisen aiempi ruuhkautuminen on saatu purettua ja myös kokonaisläpimenoaika on viime kevään 5 t 25 min:sta lyhentynyt tunnilla eli 4 t 20 min:iin. Lääkäreiden saatavuus ja vaihtuvuus on selvitettävä ja raportoitava. Palvelujen saatavuutta on parannettava ja henkilöstövajaus on ratkaistava joustavalla henkilöstöpolitiikalla. Rekrytointia tehdään erilaisissa terveydenhuollon messutapahtumissa, lehdissä ja internetin välityksellä sekä esimiesten henkilökohtaisten kontaktien kautta. Työnkuvia ja työaikoja räätälöidään hakijoiden toivomusten mukaan, käytännössä lääkäreistä % tekee osittaista työaikaa. Työolosuhteita ja työn hallintaa kehitetään Hyvä vastaanotto -projektissa. Vuonna 2011 toimialan vakinaisten lääkäreiden lähtövaihtuvuus oli 12,2 %, terveysasematoiminnassa 12,5 %, vertailuna Espoon kaupungin koko henkilöstön lähtövaihtuvuus 6,2 %. Toimialalta poistui vuoden aikana 15 vakinaista lääkäriä. Uusia vakinaisia lääkäreitä saatiin vuoden aikana 13 ja määräaikaisia 35. Toimialajohdon tulee paneutua terveysasematoiminnan johtamisen ja henkilöstöhallinnon haasteisiin. Terveysasemien ongelmana on ollut lääkäripulasta johtuva vastaanottoaikojen riittämättömyys kysyntään nähden. Taustalla on valtakunnallinen ilmiö. Vaikka Suomessa on lääkäreitä enemmän kuin koskaan, lähes koko julkinen sektori potee ainakin ajoittain lääkärivajetta. Erityisesti nopeasti kasvanut yksityinen terveydenhuolto houkuttelee samaa työvoimaa kuin terveyskeskukset. Perusturvajohtaja perusti keväällä 2011 laajan työryhmän selvittämään terveysasemien ti-

4 Sosiaali- ja terveystoimen vastaukset 4 (11) lannetta ja ratkaisukeinoja. Työskentelyn pohjalta on tehty useita parannusehdotuksia, joita jo ollaan panemassa käytäntöön: työn parempi organisointi, selkeät pelisäännöt ja esimiestyön tukeminen. Eräitä erityisosaamista vaativia palveluja on keskitetty tai keskitetään: trauma-, diabetesja haavapoliklinikat, jatkossa mahdollisesti reumapoliklinikka. Rekrytointiin on panostettu, työaikoja ja työnkuvaa räätälöidään toivomusten mukaisesti. Omalääkärijärjestelmästä on luovuttu ja otettu käyttöön paikallinen virkaehtosopimus. Lisäksi työryhmässä ehdotettiin jotain radikaalimpaa muutosta toiminnan järjestämisessä, jotta yksityissektorin kapasiteettia voitaisiin hyödyntää perusterveydenhuollon palvelujen tuottamisessa. Sosiaali- ja terveyslautakunnassa on hyväksytty periaatepäätös kokeilusta, jossa vuosina Espoossa pilotoidaan Ruotsin mallin mukaista järjestelmää terveysasemapalvelujen tuottamisessa. Siinä raha seuraa potilaan mukana palvelun tuottajalle. Pilottiin osallistuisi yksi oma terveysasema ja erikseen neuvotteluissa valittava ulkoinen toimija, joka sitoutuu noudattamaan samoja periaatteita. Ulkoiselle toimijalle voisi siirtyä noin asukkaan palvelut Sähköisen asioinnin odotusarvo palvelujen tarjonnassa on liian suuri. Erityisesti näiden palvelujen kehittämisessä ja palvelujärjestelmän toimivuuden arvioinnissa tulee huomioida eri käyttäjäryhmät ja heidän palvelutarpeensa. Informaation välittämiseen on käytettävä muutakin kuin verkkopalvelua. Verkkopalvelu ja sähköinen asiointi on yksi palvelumuoto muiden perinteisten palvelumuotojen kuten henkilökohtaisten asiakastapaamisten lisäksi. Sähköisten palveluiden yleistymisen lisäksi toimialalla säilyy aina myös henkilökohtainen suora vuorovaikutteinen palvelu asiakkaan/potilaan ja työntekijän välillä. Sähköisillä palveluilla pyritään turvaamaan kasvavassa palvelutarpeessa se, että juuri henkilökohtaiselle palvelulle jää aikaa. Eli kun osa kuntalaisista voi halutessaan hoitaa osan palvelutarpeistaan verkossa (ajanvaraus, ajan peruutus, esitietojen täyttäminen, neuvonnan saaminen, reseptien uusiminen, laboratoriopalveluiden tulosten tarkastelu), niin henkilötyöresurssia vapautuu henkilö- tai ryhmäkohtaiseen kasvokkain tapahtuvaan palveluun. Mitä enemmän yksinkertaiset palvelutilanteet voidaan siirtää verkkopalveluiksi, sitä enemmän voidaan turvata monimuotoisempien palvelutarpeiden toteuttaminen henkilökohtaisella asiakastapaamisella. Maahanmuuttajapalvelut ja monikulttuurisuusohjelma Maahanmuuttajien asumisen keskittymiseen vaikuttavat asuntotuotanto ja vuokra-asuntojen sijoittaminen. Monikulttuurisuus tulee huomioida lähiökehittämisessä ja alueellisessa toiminnassa sekä asumisneuvonnassa. Sosiaali- ja terveystoimi on siirtänyt teknisen ja ympäristötoimen vastattavaksi. Maahanmuuttajien rekrytointimallin ansiosta maahanmuuttajien osuus kaupungin henkilöstöstä on kasvanut. Maahanmuuttajien rekrytointimallin käyttö lisääntyi vuoden 2011 aikana. Malilla palkattiin 16 henkilöä, vuonna 2010 maahanmuuttajien rekrytointimallilla palkattiin 11 henkilöä. Mallilla rekrytoitiin maahanmuuttajia myös uusiin tehtäviin esim. lääkärin ja fysioterapeutin tehtäviin. Sosiaali-

5 Sosiaali- ja terveystoimen vastaukset 5 (11) ja terveystoimen henkilökunnasta oli maahanmuuttajataustaisia vuoden 2011 lopussa 6,9 % henkilökunnasta. Kaupungin tulee vahvistaa vapaaehtoistoiminnan roolia maahanmuuttajien integroinnissa. Kaupungin lautakunnat antavat rahallista tukea sekä maahanmuuttajien järjestöille että yleisjärjestöille, jotka edistävät kotoutumista ja hyviä etnisiä suhteita. Vuonna 2011 jaettiin 19 tällaista avustusta (yhteensä euroa): kulttuurilautakunta 6 avustusta (7250 euroa), liikuntalautakunta 2 avustusta (3250 euroa), nuorisolautakunta 5 avustusta (7650 euroa) ja sosiaali- ja terveyslautakunta 6 avustusta ( euroa). Vuonna 2011 annetut avustukset ja niiden rahamäärät laskivat edellisestä vuodesta. Avustukset annettiin mm. kulttuuri- ja liikuntatapahtumien, perheleirin ja neuvonnan järjestämiseen. Lisäksi useat muut järjestöt ja hankkeet ovat ottaneet maahanmuuttajia mukaan toimintaansa vapaaehtoisina ja/tai järjestäneet maahanmuuttajille kotouttavaa toimintaa sekä omana toimintanaan että tiivisti yhdessä kaupungin kanssa. Luetaan yhdessä -verkoston vapaaehtoiset naiset (Suomen Akateemisten Naisten Liitto) opettavat kolmella alueella kaupungin tiloissa naisille suomea - ryhmissä, joista monet naiset ovat siirtyneet eteenpäin muille kursseille tai ammattikoulutukseen. Keski-Espoon SPR:n Eerika-ryhmässä on järjestetty vuorovaikutteista toimintaa suomalaisille ja maahanmuuttajanaisille yhdessä Filoksenia ry:n Kansainvälisen kohtaamispaikan Trapesan, Tuomarilan Marttojen ja kaupungin toimijoiden kanssa. Mannerheimin lastensuojeluliitto ja SPR ovat yhdessä järjestäneet maahanmuuttajakahvilaa Sellon kirjastossa sekä MLL perhekahvilatoimintaa Kivenkolossa. Vertaistukihankkeissa, joissa kaupunki on yhteistyökumppanina, on vapaaehtoistoiminnan kautta tuettu naisten, koululaisten vanhempien ja miesten integrointia (Väestöliiton Vertaistukea pakolaisille (VEPA), Suomen Pakolaisavun Vertaiskoto-hanke, Miessakit). Espoon Mielenterveysyhdistys (EMY) järjestää monenlaista integroivaa toimintaa maahanmuuttajille suomeksi ja englanniksi. Monikulttuuriasiain neuvottelukunta on kokouksessaan keskustellut maahanmuuttajaperheiden toivomasta avusta. Maahanmuuttajat toivovat vertaistukea ja kantaväestön ystäväapua, joka olisi tukena arjessa ja asioiden hoitamisessa. Perheet haluavat sosiaalisen verkoston laajentamista oman kieliryhmän ulkopuolelle - halutaan suomalaisia ystäviä, tukea yksinhuoltajille, lasten harrastuksiin, ystäviä ja kummeja. Sosiaalisessa verkostossa olisi hyvä olla mukana joku, joka toimii yhdyshenkilönä/välittäjänä silloin, kun yhteisymmärrystä ei muuten löydy esim. viranomaisten kanssa asioidessa. Kaupungin ja järjestöjen pitää rakentaa yhteyksiä etnisten yhteisöjen aktiivijäseniin ja avainhenkilöihin, jotta toimijat, jotka voivat tarjota tukea, ja maahanmuuttajaperheet löytävät toisensa. Matalan kynnyksen paikat kuten Matinkylän Kylämaja toimivat hyvinä kohtaamispaikkoina. Pääkaupunkiseudun toimijat ovat todenneet, että maahanmuuttajia on vähän vapaaehtoistoiminnassa. Vapaaehtoisiksi haluavat ja järjestöt eivät löydä toisiaan tai ei tunneta vapaaehtoistyötä. Vapaaehtoistyön edistämiseksi maahanmuuttajien parissa perustettiin keväällä 2012 pääkaupunkiseudun kuntien ja järjestöjen Maahanmuuttajat vapaaehtoisina järjestötyössä -verkosto tiedottamaan järjestöjen toiminnasta ja ideoimaan keinoja maahanmuuttajien saamiseksi mukaan vapaaehtoistyöhön. Tulevana syksynä ( ) järjestetään Sellon kirjastossa vapaaehtoistoiminnan esittely osana Helsinki Region Welcome Weeksin (HRWW) Engage Yourself - tapahtumaa. HRWW on kolmiviikkoinen tapahtumasarja, jossa laajasti esitellään koulutus-, työ-, asumis- ja vapaa-ajan mahdollisuuksia pääkaupunkiseudun ulkomailta tulleille asukkaille.

6 Sosiaali- ja terveystoimen vastaukset 6 (11) Työelämän ulkopuolella olevat maahanmuuttajat tulee tavoittaa entistä tehokkaammin kielikoulutukseen. Kielikoulutus on avain jatkokoulutukseen, työhön, sosiaaliseen kanssakäymiseen ja yhteiskuntaan integroitumiseen. Aktiiviset ja koulutetut ihmiset, esimerkiksi Espooseen töihin tulleiden puolisot, löytävät väylät kielikoulutukseen omien verkostojen ja netin avulla. Vähemmän koulutettujen ihmisten, joilla ei ole vahvaa suomalaiseen yhteiskuntaan kytkeytynyttä sosiaalista verkostoa, nettiosaamista tai luku- ja kirjoitustaitoa, ei ole helppoa löytää tietä kielikoulutukseen. Tarvitaan omakielistä, suullista tiedotusta, palveluohjausta, etsivää jalkautuvaa työtä, kotoa hakemista ja vierellä kulkemista, motivointia ja kannustusta sekä yhteyksiä etnisten ja uskonnollisten yhteisöjen avainhenkilöihin. Koulutustarjonnassa tarvitaan luokkaopetuksen lisäksi matalakynnyksisiä toiminnallisia vaihtoehtoja. Pienten lasten vanhemmille opetuksen pitää olla omalla asuinalueella päiväsaikaan ja siten, että pienet lapset hoidetaan samanaikaisesti lähellä. Pienten lasten kotona olevat vanhemmat Osallisena Suomessa Vanhemmat mukaan -osahankkeessa ( ) järjestetään suomen kielen koulutusta kotona lapsiaan hoitaville vanhemmille kahtena aamuna viikossa Kylämajassa, Kirstin koululla, ALMAssa ja työväenopistossa Mäkkylässä. Lapset ovat samanaikaisesti viereisessä huoneessa hoidossa ja pienet vauvat äitien mukana. Opiskelijoita on ollut noin 100 vuoden aikana, joista vain noin 30 kävi kurssin loppuun. Keskeyttämisten syynä ovat olleet mm. perhesyyt, mutta myös pääsy koulutukseen. Tänä vuonna on tehostettu omakielistä tiedotusta. Vanhemmat mukaan -syksyn 2012 kielikoulutuksen tiedotteet on käännetty kuudelle keskeiselle kielelle. Espoon www-sivujen kielikoulutus- ja muut tiedot ovat suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Suullinen tiedonvälitys on kuitenkin tarpeen heille, jotka eivät ole netin käyttäjiä tai luku- ja kirjoitustaitoisia. Tiedonvälitykseen tarvitaan kaupungin työntekijöitä sekä avainhenkilöitä etnisistä yhteisöistä yhdyshenkilöiksi. Näitä yhteyksiä etnisiin yhteisöjen pitää rakentaa lisää. Monet heikosti koulutetut kotiin jääneet ihmiset tarvitsisivat kotoa käsin hakemista, motivointia ja rohkaisua pienin askelin, ennen kuin he uskaltavat tulla tuntemattomien ryhmään suomea osaamattomana. Tästä on onnistuneita kokemuksia Vantaan Osaava vanhempi -hankkeessa. Palveluohjausta ja jalkautuvaa etsivää työtä tarvitaan Espoossakin kielikoulutusta tarvitsevien tavoittamiseksi. Tähänkin tarvitaan kielitaitoisia työntekijöitä sekä yhteistyötä kolmannen sektorin ja etnisten ja uskonnollisten yhteisöjen kanssa. Nuoret Espoon vuotiaista maahanmuuttajataustaisista nuorista 37,5 % (1056 nuorta) ei ollut opiskelemassa tai työssä vuonna 2010 (Myrskylä 2012). Pitkäaikaisasunnottomista nuorista 30 % on maahanmuuttajia. Vuonna 2012 yhteishaun ulkopuolelle jääneistä noin 25 % oli maahanmuuttaja-taustaisia. Koulutuksen keskeyttäneissä ja ulkopuolisissa on erityisen paljon nuoria naisia. Kaupungin palvelut eivät riittävän hyvin tavoita näitä nuoria ja pysty tukemaan heitä. Koulutuksesta pudonneita pitää etsivän nuorisotyön seurata järjestelmällisesti, etteivät he katoa. Noin 100:lle äskettäin maahan muuttaneelle kouluiän ylittäneelle nuorelle on varattu syksyksi paikka Espoon aikuislukioon oppimaan suomea ja suorittamaan peruskoulu. Omniassa on neljä

7 Sosiaali- ja terveystoimen vastaukset 7 (11) etsivää nuorisotyöntekijää, joiden vastuulla ovat kaikki espoolaiset nuoret pudokkaat. Riittääkö tämä resursointi myös maahanmuuttajanuorten tarpeisiin? Espooseen tarvitaan etsivän nuorisotyön toimintakeskus, jossa toimisi nuorten asioihin perehtynyt moniammatillinen asiantuntijaryhmä, jossa asiantuntijoina on myös maahanmuuttajataustaisia. Työntekijöiden pitää rakentaa yhteyksiä etnisiin yhteisöihin nuorten ja heidän perheidensä tavoittamiseksi. Syrjäytyneet kotona olevat pitää hakea kotoa. Tämä toteutuu jo Helsingissä Vamos-hankkeessa. Maahanmuuttajataustaisten nuorten naisten erilainen asema ja mahdollisuudet koulutukseen ja työhön kantasuomalaisiin nähden on huomioitava palveluissa. Muut työelämän ulkopuolella olevat Vanhemmat mukaan -hankkeen suomen kielen opetus on tarkoitettu pienten lasten vanhemmille. Kotona on kuitenkin myös paljon muita maahan muuttaneita, mm. kotona olevia puolisoita, ikääntyneitä, vammaisia ja yksinhuoltajia, joiden lapset ovat koulussa. Työväenopisto on lisännyt kielikoulutustarjontaansa vuosi vuodelta ja tuonut opetusta myös asukastiloihin, mm. Kivenkoloon ja ALMAan, joihin kotona olevien on helppo tulla. Työväenopiston kieliopetukseen ja kotoutumiskoulutukseen osallistui vuonna 2011 yhteensä 1951 kurssilaista, joista suuri osa oli jo työelämässä mukana. Luetaan yhdessä -verkoston vapaaehtoiset naiset (Suomen Akateemisten Naisten Liitto) opettavat kolmella alueella kaupungin tiloissa naisille suomea (vuonna 2011 oppilaina oli noin 100 naista) - ryhmissä, joista monet naiset ovat siirtyneet eteenpäin muille kursseille tai ammattikoulutukseen. Hyvien kurssien ja ryhmien maine houkuttelee uusia tulijoita, mutta vielä on paljon kotona olevia, joita ei tavoiteta kielikoulutukseen. Talous- ja velkaneuvontapalvelut Talous- ja velkaneuvonnan vastaanotolle pääsy kestää kaksi kuukautta, mikä on liian pitkä aika. Velkaneuvontaprosessia tulee kehittää tavoitteena antaa ensimmäinen aika asiakkaalle viikon sisällä. Nuorille annettavasta talousneuvonnasta on huolehdittava, jotta vältyttäisiin nuorten joutumiselta pikavippi- ja velkakierteeseen. Sosiaali- ja terveystoimi vastaa kahteen edelliseen kohtaan Talous- ja velkaneuvonnan odotusaika on tällä hetkellä noin kolme kuukautta. Odotusajan pidentymisen syynä on muutokset henkilöstöresursseissa. Asiakkaiden velkatilanteiden selvittäminen on myös käynyt entistä työläämmäksi ja hitaammaksi, sillä asiakkailla on tyypillisesti kymmenittäin velkoja useille eri tahoille. Ennen henkilökohtaista tapaamisaikaa asiakkaita palvellaan puhelimitse. Puhelinneuvonta on asiakkaille maksutonta. Saatujen puhelinraporttien mukaan puhelinneuvontaan pääsee hyvin läpi, sillä puhelimeen vastataan yleensä muutamassa sekunnissa. Neuvonnan ja ajanvarauksen yhteydessä asiakkaille annettaan hänen tilanteeseensa sopivia toimintaohjeita ja asiakkaalle lähetetään myös seikkaperäistä materiaalia, jonka avulla hän voi valmistautua asiakastapaamiseen mahdollisimman hyvin. Asiakas voi myös soittaa suoraan hänelle nimetylle neuvojalle ennen tapaamista. Lisäksi talous- ja velkaneuvonnan nettisivut on uudistettu ja sivuilla annetaan asiakkaille ohjeita, miten asiakas voi omilla toimillaan edistää asioidensa järjestymistä. Talous- ja velkaneuvonnan asiakasraatiin osallistuneet asiakkaat pitivät kuitenkin tärkeimpänä henkilökohtaista neuvontaa ja nopeaa pääsyä neuvojan vastaanotolle. Talous- ja velkaneuvon-

8 Sosiaali- ja terveystoimen vastaukset 8 (11) nan olisikin tärkeä saada vakituisia velkajärjestelyassistentteja, jotta heidät voitaisiin kouluttaa vaativiin avustajatehtäviin ja näin vapauttaa neuvojien aikaa henkilökohtaiseen neuvontaan. Talous- ja velkaneuvonnan assistenttitehtävät on hoidettu harjoittelijoiden ja palkkatukityöllistettyjen avulla, jolloin koulutusta ja perehdytystä ei voida järjestää kyllin tehokkaasti. Nuorten talousneuvontaa voidaan järjestää osittain nettineuvonnan avulla. Talous- ja velkaneuvonnan uusien asiakkaiden neuvonnassa tullaan myös kokeilemaan nettineuvontaa ja harkitaan ryhmämuotoista neuvontaa. Sähköiset asiointialustat tehostaisivat talous- ja velkaneuvonnan työtä. Kyseessä on kuitenkin niin vaativa järjestelmien kehittäminen ja yhteensovittaminen eri velkoja- ja perintätahojen kanssa, että se vaatii valtakunnallista toteutusta. Tähän kulunee aikaa useita vuosia. Vuoden alusta lukien talous- ja velkaneuvonnassa on avoinna noin 640 asiakkaan asiakkuus ja uusia asiakkaita ilmoittautuu jatkuvasti. Toimeentulotuki Aikuissosiaalityön keskittäminen kahteen pisteeseen ja niihin liittyvät toimitilaratkaisut ovat olleet sekä asiakkaiden että henkilökunnan kannalta ongelmallisia asiakkaiden yksityisyyden suojan ja henkilöstön työturvallisuuden kannalta. Työtilojen tulee olla sellaisia, joissa asiakkaan yksityisyydensuoja turvataan. Työolosuhteiden on tuettava mahdollisuuksia kohdata asiakas turvallisesti ja ilman häiriöitä. Aloitetut korjaustoimenpiteet on vietävä viipymättä loppuun. Ennen toimitilaratkaisujen tekemistä on yt-lain mukaisesti kuultava henkilöstöä. Komentajankadun toimipisteessä palveluneuvontahuoneen akustiikkaa ja yksityisyyden suojaa on parannettu testaamalla erilaisia ratkaisuja. Kevään aikana kokeiltavana on ollut osittainen asiointipuhelinjärjestelmä. Kokemusten pohjalta päätetään koko järjestelmän hankinnasta. Palveluneuvontahuoneen työolosuhteita on lisäksi parannettu uudella ilmastointi- ja jäähdytysjärjestelmällä. Asiakkaiden tietosuojan täydellinen varmistaminen Komentajankadun palveluneuvonnassa kuin myös tiimityötiloissa vaatisi isommat tilat. Tiistinhovin palveluneuvonnassa tiskit on rakennettu niin että asiakkaan tietosuoja voidaan taata täydellisesti. Kummassakin toimipisteessä asiakasvastaanottoon varatut huoneet tarjoavat täydellisen tietosuojan asiakkaalle. Työntekijöille on pidetty lainmukaiset yt-kokoukset ennen muutoksia. Pohjoisen alueen aikuissosiaalityön lokakuisen asiakaskyselyn mukaan 16,4 prosenttia ja vuoden 2012 helmikuussa 20,8 prosenttia asiakkaista on ollut tyytymättömiä saamaansa palveluun. Luvut ovat varsin korkeat ja vaativat toimenpiteitä. Asiakkaat ovat pääasiassa tyytymättömiä jos palvelutakuuta ei pystytä toteuttamaan. Kevään aikana Komentajankadun toimintamallia on säädetty niin että työhyvinvointi sekä asiakaspalaute on parantunut samalla kun palvelutakuu on pääosin pystytty toteuttamaan. Nettiasiointi on hyvä vaihtoehto erityisesti nuorille asiakkaille, lisäksi on varmistettava niiden asiakkaiden palvelu, joilla ei ole nettiyhteyttä.

9 Sosiaali- ja terveystoimen vastaukset 9 (11) Verkkoneuvonnan hankintaprosessi on kesken. Verkkoneuvonta ja muu sähköinen asiointi täydentää nykyistä henkilökohtaista palvelua eikä tule vähentämään asiakkaiden tapaamista. Kokonaisuudessa se lisää kohtaamisten määrää. Käyttöönottopilotit toteutetaan nykysuunnitelmassa keväällä Vanhusten avopalvelut Kotihoidossa välittömän asiakastyön osuutta on kasvatettava huomattavasti nykyisestä 40 prosentista. Espoon alueellinen kotihoito osallistui Palvelujärjestelmän rakennemuutos ja uudet toimintatavat hankkeeseen vuosien aikana. Espoon osahankkeen tavoitteena oli parantaa tuottavuutta nostamalla kotihoidon välitöntä työaikaa. Hankkeen aikana selvitettiin erilaisia mahdollisuuksia hyödyntää uutta teknologiaa tuottavuuden nostamiseksi. Espoon kotihoito on sidoksissa Effica asiakastietojärjestelmään. Teknologisilta sovelluksilta edellytettiin rajapintoja kotihoito Efficaan. Pareto-hankkeessa ei saatu yrityksistä huolimatta uutta teknologiaa käyttöön vuoteen 2011 mennessä, jolloin selvitettiin miten olemassa olevilla resursseilla (henkilöstö, kotihoito-effica, Microsoft toimisto-ohjelmat) voidaan toteuttaa toiminnanohjausta siten, että välitön työaika saadaan kasvuun. Viimeisen hankevuoden aikana suunniteltiin alueelliseen kotihoitoon uusi organisaatiomalli, uudet työnjakomenetelmät (= reititys) ja yhteisten toimintojen keskittäminen. Suunnitellut toiminnan uudistukset otettiin käyttöön joulukuussa 2011 ja vuoden 2012 alussa. Vuoden 2012 alusta toteutettujen uudistusten ansiosta näyttää siltä, että välitön työaika kotihoidossa on saatu kasvuun. Kyseessä on ensimmäinen mittaustulos alueellisen kotihoidon uudelleenorganisoinnin jälkeen. Työ tuloksen vakiinnuttamiseksi jatkuu, seuraava mittaustulos saadaan seuranta ykköseen. Kotipalveluissa asiointimahdollisuuksien järjestämisessä on huomioitava, ettei kaikilla ikäihmisillä ole käytössä nettiyhteyttä eivätkä kaikki asiakkaat käytä nettipalveluja. Kotihoidossa asiakkailla on edelleen mahdollisuus asioida perinteisillä tavoilla. Palvelutarpeen arviointi tehdään kaikille sitä pyytäville asukkaille. Yhteydensaantia kotihoidon palveluihin on parannettava nykyisestä. Kotihoidon tavoitettavuutta on lisätty siten, että asiakkaat voivat kaikkialta Espoosta soittaa yhteen palvelunumeroon, josta vastataan arkisin klo välillä. Vanhusjärjestöjen toimintaa tulee tukea esimerkiksi tarjoamalla käyttöön kaupungin omia toimitiloja.

10 Sosiaali- ja terveystoimen vastaukset 10 (11) Sosiaali- ja terveyspalveluja tukevat yleishyödylliset järjestöt, kuten vanhus-, veteraani-, eläkeläisjärjestöt ovat alkaen saaneet käyttää sosiaali- ja terveystoimen tiloja maksutta. Toimialan tilojen riittävyyttä ja tasapuolista käyttöä selvitellään parhaillaan perusteellisesti, jonka pohjalta tarkennetaan järjestöille tarkoitetut käyttöohjeet. Espoon sairaala ja saattohoito Hoitoketjun toimivuudessa ja palvelujen saatavuudessa on edelleen parantamista. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin otettua uudelleen käyttöön siirtoviivepäivät on Espoolle kertynyt siirtoviivemaksuja myös vuonna Siirtoa odottavat potilaat tulee viipymättä siirtää asianmukaiseen jatkohoitoon tai kuntoutukseen. Jatkohoitopaikkoja on oltava tarvetta vastaavasti. Espoon kaupunginvaltuusto hyväksyi Ikääntymispoliittisen ohjelman Ikääntymispoliittisen ohjelman toteutumista vuoden 2009 aikana ja arviota toteutumisesta vuonna 2010 käsiteltiin kaupungin valtuustossa Valtuustolle tuodussa selvityksessä todettiin, että Ikääntymispoliittisen ohjelman palvelurakenteen määrällisten linjausten toteuttaminen ei taloudellisesti ollut mahdollista vuoden 2009 aikana. Valtuustolle tuodussa selvityksessä todettiin edelleen, että myös vuoden 2010 aikana Espoon taloudellinen tilanne ei mahdollista Ikääntymispoliittisen ohjelman palvelurakenteen määrällisten tavoitteiden toteutumista. Asian käsittelyn aikana tehtiin ehdotus kaupunginhallitukselle ja valtuustolle resurssien määrälliseksi lisäämiseksi. Valtuusto hyväksyi selvityksen kannattamatta tehtyä ehdotusta. Keväällä 2011 toimialajohtajan päätöksellä siirrettiin erikoissairaanhoidon määrärahoista 3,3 milj. euroa Vanhusten palveluihin erikoissairaanhoidon jonon purkamista varten. Toimenpiteisiin siirtoviivepäivien vähentämiseksi päästiin kesällä Vuoden lopussa 2011 jonoa erikoissairaanhoidosta jatkohoitoon ei ollut. Espoon sairaalan hoitopaikkojen ja saattohoidon paikkojen riittävyydestä on huolehdittava väestömäärän kasvaessa ja väestön ikääntyessä. Lisäksi on laadittava erillinen saattohoitosuunnitelma. Saattohoidosta on tehty selvitys vuonna 2002 (työryhmä Aholainen, Saarelma, Westerlund, Salminen) ja vuonna 2007 (työryhmä Finell, Marjamäki-Kekki, Töyrylä, Vainio, Vilke). Vuoden 2007 selvityksessä esitettiin oman saattohoitoyksikön perustamisesta ja toiminnan käynnistämistä vuoden 2008 aikana. Vuoden 2008 talousarvioon varattiin määrärahat saattohoitokodin perustamista varten. Kevään 2008 aikana Puolarmetsän sairaalan yhden osaston yhteyteen remontoitiin tilat saattohoitoyksikköä varten. Samanaikaisesti Espoon taloudellinen tilanne muuttui. Vanhusten palvelujen tulosyksikön oli muiden tulosyksiköiden tavoin esitettävä säästötoimenpiteitä vuodelle 2008 sekä taloussuunnitelmaan

11 Sosiaali- ja terveystoimen vastaukset 11 (11) Kaikkea vuodelle 2008 suunniteltua uutta toimintaa karsittiin, myös olemassa olevasta toiminnasta jouduttiin etsimään säästökohteita, jotta talouden tasapainottamiselle asetetut tavoitteet olisi voitu saavuttaa. Saattohoitoa työryhmän esittämällä tavalla ei voitu aloittaa. Saattohoidon järjestäminen jatkui ja jatkuu edelleen osana muuta toimintaa Espoon sairaalan vuodeosastoilla, kotisairaalassa ja pitkäaikaishoidossa. Osalle saattohoitoa tarvitsevista asiakkaista hankitaan palvelu ostopalveluna Terhokodista. Uuden Espoon sairaalan suunnittelussa otetaan huomioon saattohoitoyksikön tarve ja toiminta suunnitellaan osaksi uuden sairaalan toimintaa. Jos saattohoitoyksikkö halutaan perustaan aikaisemmin, tarvitaan määrärahat kolmen sairaanhoitajan ja yhden lääkärin vakanssin perustamista varten. Suunnitelma toiminnan aloittamisesta Puolarmetsän sairaalassa on olemassa. Kehitysvammaisten kuntoutusyksikkö EKKU ja vammaisten palvelusuunnitelmat Vammaispalvelujen palvelusuunnitelmien tekeminen on edennyt, mutta niiden laatimista tulee kiirehtiä niin, että kaikilla tarvitsevilla asiakkailla olisi voimassa oleva palvelusuunnitelma. Palvelusuunnitelman puute ei saa olla este palvelujen saamiselle. Vammaissosiaalityössä palvelusuunnitelmien laatiminen yhteistyössä asiakkaan ja hänen lähiyhteisönsä kanssa on vakiintunut työkäytäntö. Asiakkaalle tehdään aina palvelusuunnitelma, ellei se ole ilmeisen tarpeetonta tai asiakas itse ei halua suunnitelmaa tehtävän. Palvelusuunnitelmien määrää on seurattu vuoden 2009 tilanteesta lähtien mennessä tehtiin yhteensä 547 palvelusuunnitelmaa ( tilanne, 593 palvelusuunnitelmaa). Tämän perusteella 70,5 %:lle vammaispalvelun asiakkaista on laadittu palvelusuunnitelma. Ekkun toiminnan käynnistymistä on haitannut se, ettei Ekkun toista lääkärinvakanssia ei ole saatu täytettyä. Lasten kuntoutussuunnitelmat ovat toteutuneet suunnitellusti ja aikuisten kehitysvammaisten kuntoutussuunnitelmiin on ostettu lääkäripanosta Rinnekodista. Uudet yhteistyökuviot Ekkun, ja vammaispalvelujen muuttuneen organisaation ja muiden kehitysvammahuollon toimijoiden kesken ovat vielä muovautumassa.

TARKASTUSLAUTAKUNNAN HAVAINNOT VUODELTA 2011

TARKASTUSLAUTAKUNNAN HAVAINNOT VUODELTA 2011 ESPOON KAUPUNKI 1 Seurantaraportti I/2012 Selvitykset vuoden 2011 arviointikertomuksessa esitettyihin huomioihin TARKASTUSLAUTAKUNNAN HAVAINNOT VUODELTA 2011 Konserniesikunnan vastaukset Rahastosijoitukset

Lisätiedot

2015 - Sosiaali- ja terveystoimi. Resurssit ja johtaminen

2015 - Sosiaali- ja terveystoimi. Resurssit ja johtaminen 2015 - Sosiaali- ja terveystoimi Resurssit ja johtaminen Oma valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Seuranta 30.4. Työn tuottavuus Sote-palveluissa paranee Tuottavuus

Lisätiedot

ARVIOINTIKERTOMUKSEN 2012 ESITTELY

ARVIOINTIKERTOMUKSEN 2012 ESITTELY ARVIOINTIKERTOMUKSEN 2012 ESITTELY VALTUUSTO 20.5.2013 Ritva Erkama Kausien 2005-2008 sekä 2009-2012 tarkastuslautakunnan puheenjohtaja KAUPUNGIN TALOUS JA TUOTTAVUUS Kaupungin haasteina: menojen kasvaminen

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula Selvityshenkilö Valtuustoseminaari 21.2.2011 Valmistelun ohjaus Valtuusto Kaupunginhallitus Organisaatiotoimikunta

Lisätiedot

Vanhuspalvelujen ajankohtaiset asiat. Matti Lyytikäinen Vanhusten palvelujen johtaja Vanhusneuvosto 27.3.2015

Vanhuspalvelujen ajankohtaiset asiat. Matti Lyytikäinen Vanhusten palvelujen johtaja Vanhusneuvosto 27.3.2015 Vanhuspalvelujen ajankohtaiset asiat Matti Lyytikäinen Vanhusten palvelujen johtaja Vanhusneuvosto 27.3.2015 Vapa onnistumiset 2014 Hoitoketjut sujuviksi Potilaat kotiutuivat sairaalasta kotiin, ei vanhainkotiin

Lisätiedot

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI Hyvinvointipalveluita asiakkaan parhaaksi Hyvinvointipalvelujen järjestäminen on yksi yhteiskunnan tärkeimmistä tehtävistä ellei jopa kaikkein tärkein. Onnistuminen tässä

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN

IKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN IKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN YHTEENVETO IKÄIHMISTEN PALVELUT Lapissa ikäihmisten palveluiden peittävyys on korkea Kolaria, Pelloa ja Rovaniemeä lukuun ottamatta, ja erityisen korkea se on

Lisätiedot

AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3

AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3 AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3 Kotona tehtävä palvelutarpeen arviointi Kotiin vietävä psykososiaalinen tuki Palvelutarpeen arviointi (muu kuin kotona tehtävä) Aikuissosiaalityö (ennalta ehkäisevä sosiaalityö,

Lisätiedot

Pääsevätkö helsinkiläiset hoitoon?

Pääsevätkö helsinkiläiset hoitoon? Pääsevätkö helsinkiläiset hoitoon? Miten olemme valmistautuneet Miten seuraamme hoitoonpääsyn toteutumista Miten hoitoonpääsy toteutuu Mitä tulemme tekemään Hallintoylilääkäri Jukka Pellinen 1 Mitä olemme

Lisätiedot

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 12. 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos

Espoon kaupunki Pöytäkirja 12. 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos 17.09.2014 Sivu 1 / 1 3684/05.17.00/2014 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos Valmistelijat / lisätiedot: Marja Dahl, puh. 050 306 2416 Mari Ahlström,

Lisätiedot

Omaishoidon tuki Espoossa_ yli 50 -vuotiaat Seminaari omaishoidosta Espoossa 26.10.2015

Omaishoidon tuki Espoossa_ yli 50 -vuotiaat Seminaari omaishoidosta Espoossa 26.10.2015 Omaishoidon tuki Espoossa_ yli 50 -vuotiaat Seminaari omaishoidosta Espoossa 26.10.2015 Vanhusten palvelujen johtaja Matti Lyytikäinen Espoon kaupunki Omaishoidon tuki on palvelukokonaisuus, joka koostuu

Lisätiedot

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014 Aila Halonen Vastuutyöntekijä toimintamallin kehittäminen Vanhuspalvelulain 17 :n mukaisesti kunnan on nimettävä 1.1.2015

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Vanhuspalvelulain velvoitteiden toteutuminen Kokkolassa ja Kruunupyyssä. Maija Juola Vanhustenhuollon palvelujohtaja 29.5.2015

Vanhuspalvelulain velvoitteiden toteutuminen Kokkolassa ja Kruunupyyssä. Maija Juola Vanhustenhuollon palvelujohtaja 29.5.2015 Vanhuspalvelulain velvoitteiden toteutuminen Kokkolassa ja Kruunupyyssä Maija Juola Vanhustenhuollon palvelujohtaja 29.5.2015 Menettelytapasäännöksiä Vanhuspalveluissa ei subjektiivisia uusia oikeuksia

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Kotona kokonainen elämä Ikäihmisten

Lisätiedot

Esitys Puolarmetsän terveysasemapalvelujen hankinta 10.3.2014

Esitys Puolarmetsän terveysasemapalvelujen hankinta 10.3.2014 Esitys Puolarmetsän terveysasemapalvelujen hankinta 10.3.2014 ENNAKKOARVIOINTI (IHMISIIN KOHDISTUVIEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI, IVA) ESPOON SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMESSA 1. Ennakkoarvioinnin tarve (tulosyksikkö

Lisätiedot

Muutostiimin ehdotus Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen uudeksi organisaatioksi

Muutostiimin ehdotus Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen uudeksi organisaatioksi Muutostiimin ehdotus Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen uudeksi organisaatioksi Lautakuntien seminaari 20.3.2012 Muutostiimi 21.3.2012 Muutostiimi 1 Sosiaali- ja terveyslautakunta Ensimmäinen

Lisätiedot

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Kaupunginvaltuusto Kj/32 27.11.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Kaupunginvaltuusto Kj/32 27.11.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Päätöshistoria Kaupunginhallitus 18.11.2013 1226 HEL 2013-007690 T 00 00 03 Päätös Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/10 29.05.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/10 29.05.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (5) 155 Terveyslautakunnan lausunto talousarvioaloitteesta matalan kynnyksen palvelupaikan perustamisesta väkivaltaa kokeneille naisille päätti antaa talousarvioaloitteesta

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 30. 30 Muutokset terveysasemapalvelujen rahoituksessa ja tuottamisessa. Periaatepäätös kokeilun valmistelusta

Espoon kaupunki Pöytäkirja 30. 30 Muutokset terveysasemapalvelujen rahoituksessa ja tuottamisessa. Periaatepäätös kokeilun valmistelusta 22.03.2012 Sivu 1 / 1 1284/00.01.01/2012 30 Muutokset terveysasemapalvelujen rahoituksessa ja tuottamisessa. Periaatepäätös kokeilun valmistelusta Valmistelijat / lisätiedot: Heinänen Tuula, puh. (09)

Lisätiedot

Ikäihminen toimijana hanke

Ikäihminen toimijana hanke Ikäihminen toimijana hanke Väliarviointi 4/2014 Johtoryhmä 28.4.2014 LAPPI: väliarviointi 4/2014 Hanketyönä on kunnissa kirjattu vanhussuunnitelma (5 ) ikääntyneen väestön tukemiseksi. Vanhusneuvoston

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen Eija Peltonen 1 Vastaanoton menetystekijät 6. Maaliskuuta 2006 Hyvät vuorovaikutustaidot Ammattitaito Väestövastuu

Lisätiedot

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Tätä haluamme olla Edistämme kokonaisvaltaisesti ja ennakoivasti ihmisten terveyttä, toimintakykyä

Lisätiedot

Mallu kylillä ja rajalla Mallu liikkuva hyvinvointiasema

Mallu kylillä ja rajalla Mallu liikkuva hyvinvointiasema Mallu kylillä ja rajalla Mallu liikkuva hyvinvointiasema 6.2.14 Satu Simolin Palvelupäällikkö Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiiri, terveysasemien vastaanotot Me olemme Eksote! Vastaamme alueemme sosiaali-

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/6 11.09.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/6 11.09.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/2012 1 (5) 224 Toiminnan laatu Helsingin terveyskeskuksessa vuonna 2011 HEL 2012-001668 T 00 01 02 Päätös Käsittely päätti merkitä tiedoksi Toiminnan laatu Helsingin terveyskeskuksessa

Lisätiedot

Oulun kaupunki. Hyvä potku hanke. Myllyojan terveysaseman loppuraportti

Oulun kaupunki. Hyvä potku hanke. Myllyojan terveysaseman loppuraportti Oulun kaupunki Hyvä potku hanke Myllyojan terveysaseman loppuraportti 2014-2015 SISÄLLYS 1 Myllyojan terveysaseman esittely ja hankkeen lähtökohdat... 3 2 Havaitut ongelmat ja kehittämiskohteet... 3 3

Lisätiedot

Ylä-Savon toiminta-alue

Ylä-Savon toiminta-alue HYVINVOINTIA JA LAATUA vanhuspalvelulain toimeenpanohanke Ylä-Savon toiminta-alue Hannele Niemelä Hanketyöntekijä 25.3.2014 1 TAUSTA Hankkeeseen osallistuu: Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Iisalmi Kiuruvesi

Lisätiedot

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Päivä Mielen hyvinvoinnille -tietoa mielenterveys- ja päihdepalveluista 23.3.2011 Seija Iltanen Palvelupäällikkö Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Päihdeklinikka

Lisätiedot

VANHUSTENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto Gun Sirén

VANHUSTENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto Gun Sirén VANHUSTENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Gun Sirén Toiminta Toimintaa ohjaa vuosiksi 2011 2015 laadittu vanhuspoliittinen strategia, jonka kaupunginvaltuusto hyväksyi 13.4.2011. Toiminta käsittää

Lisätiedot

Elinkeinoelämän keskusliitto ja Palvelualat Ry, kutsuvierastilaisuus Finlandia talo, 28.11.2009

Elinkeinoelämän keskusliitto ja Palvelualat Ry, kutsuvierastilaisuus Finlandia talo, 28.11.2009 Case Keminmaa Yksityiset palvelut julkisessa palveluntuotannossa Elinkeinoelämän keskusliitto ja Palvelualat Ry, kutsuvierastilaisuus Finlandia talo, 28.11.2009 Puhujat Keminmaan kunnan esittely ja taustaa

Lisätiedot

EP Ikä-sote 29.4.2016. Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen

EP Ikä-sote 29.4.2016. Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen EP Ikä-sote 29.4.2016 Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen 2 -Onni asuu kotona VISIO Jokaisen vastuu omasta hyvinvoinnistaan, omaehtoinen toiminta ja omahoito, 3- sektori ja vapaaehtoistoiminta, sähköiset

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101. Kaupunginhallitus 21.03.2016 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101. Kaupunginhallitus 21.03.2016 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 21.03.2016 Sivu 1 / 1 1116/2016 01.00.02 101 Henkilöstökertomus vuodelta 2015 Valmistelijat / lisätiedot: Jere Kunnas, puh. 046 877 3285 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja

Lisätiedot

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Kirjallinen kannanotto ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta Viite: Kutsunne

Lisätiedot

Leila Mukkala Ranuan kunta

Leila Mukkala Ranuan kunta Leila Mukkala Ranuan kunta Kotihoidossa aluksi care-ohjelma ja kannettavat tietokoneet käytössä 2000-luvun alkupuolella l ll ja tk:ssa Mediatri i potilastietojärjestelmä Ohjelmat eivät kommunikoineet i

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyslautakunnan ja jaoston sekä sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksen johtosääntö 1(8)

Sosiaali- ja terveyslautakunnan ja jaoston sekä sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksen johtosääntö 1(8) johtosääntö 1(8) SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN JA JAOSTON SEKÄ SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUKESKUKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 8.10.2012 103 ja tulee voimaan 1.1.2013 Muutos KV 10.12.2012

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen sosiaalityö Espoossa

Ryhmämuotoinen sosiaalityö Espoossa Ryhmämuotoinen sosiaalityö Espoossa Lähtötilanne 2010 lopussa: Yksittäisiä ryhmäkokeiluja aikuissosiaalityössä Ryhmät ovat hiipuneet Ryhmiä toteutettu projekteissa ryhmät loppuneet projektien myötä TAHTOTILA:

Lisätiedot

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa

Lisätiedot

Kanta-Hämeen sote 2016

Kanta-Hämeen sote 2016 Kanta-Hämeen sote 2016 Markku Puro 8.12.2015 Hämeen parasta kehittämistä! I. 2015 saavutukset II. Hahmotelma 2016-2018 III. Vuosi 2016 tarkennettuna 1. Tavoitetilan määrittely 2. Osallisuuden varmistaminen

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 3. 3 Nuorten maahanmuuttajien opetuksen siirtäminen Matinkylän koulun alaisuudesta Espoon aikuislukion alaisuuteen

Espoon kaupunki Pöytäkirja 3. 3 Nuorten maahanmuuttajien opetuksen siirtäminen Matinkylän koulun alaisuudesta Espoon aikuislukion alaisuuteen 26.01.2012 Sivu 1 / 1 395/12.01.01/2012 3 Nuorten maahanmuuttajien opetuksen siirtäminen Matinkylän koulun alaisuudesta Espoon aikuislukion alaisuuteen Valmistelijat / lisätiedot: Juha Nurmi, puh. (09)

Lisätiedot

Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto yritysmyönteisenä yhteistyökumppanina

Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto yritysmyönteisenä yhteistyökumppanina Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto yritysmyönteisenä yhteistyökumppanina vs. apulaiskaupunginjohtaja Pia Sutinen 23.4.2015 Helsingin elinkeinopäivä Sosiaali- ja terveysviraston arvoverkko 2015 (tubu)

Lisätiedot

Oulun palvelumalli 2020:

Oulun palvelumalli 2020: Oulun palvelumalli 2020: asiakaslähtöisyyttä, yhteisöllisyyttä ja monituottajuutta OSAAVA KUNTA tutkimuksen -SEMINAARI KUNTAPÄIVILLÄ 15.5.2013 Kehittämispäällikkö Maria Ala-Siuru Oulun palvelumalli 2020:

Lisätiedot

Sosiaalisen median mahdollisuudet Jyväskylän Nuorten aikuisten palvelukeskuksessa

Sosiaalisen median mahdollisuudet Jyväskylän Nuorten aikuisten palvelukeskuksessa Sosiaalisen median mahdollisuudet Jyväskylän Nuorten aikuisten palvelukeskuksessa http://www.youtube.com/watch?v=zlcpwqbx-uw Terveydenhuollon ATK-päivät 21.5.2014 Ulla Kuittu vastuualuejohtaja, sosiaalipalvelut

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, vt. sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito

Lisätiedot

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA!

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! Sisällys Mikä nuorisotakuu? Miksi nuorisotakuu? Nuorisotakuun tavoitteet ja viestit Ketkä toteuttavat nuorisotakuuta? Nuorisotakuun tuloksia Nuorisotakuun kehittämistarpeita

Lisätiedot

Maahanmuuttajatyöstä Iisalmessa

Maahanmuuttajatyöstä Iisalmessa Maahanmuuttajatyöstä Iisalmessa Riitta Topelius Kehittämispäällikkö Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi -seminaari Kuntamarkkinat 12.9.2012 27.9.2012 1 Ylä-Savo 27.9.2012 2 Väestö ja työpaikat Iisalmi noin

Lisätiedot

ONKO SOSIAALITYÖN ARKI KUNNOSSA? MITEN VOISIMME JÄRJESTÄÄ SOSIAALITYÖN JA PALVELUT PAREMMIN?

ONKO SOSIAALITYÖN ARKI KUNNOSSA? MITEN VOISIMME JÄRJESTÄÄ SOSIAALITYÖN JA PALVELUT PAREMMIN? ONKO SOSIAALITYÖN ARKI KUNNOSSA? MITEN VOISIMME JÄRJESTÄÄ SOSIAALITYÖN JA PALVELUT PAREMMIN? SOSIAALIPALVELUIDEN MAHDOLLISUUDET SOTE- UUDISTUKSESSA SOSIAALITYÖN JA YLEENSÄ SOSIAALIPALVELUIDEN SUURIMPANA

Lisätiedot

ETÄPALVELUT SOSIAALI- JA TERVEYDENHOIDOSSA NYT JA TULEVAISUUDESSA HARVAAN ASUTUN MAASEUDUN MAHDOLLISUUTENA

ETÄPALVELUT SOSIAALI- JA TERVEYDENHOIDOSSA NYT JA TULEVAISUUDESSA HARVAAN ASUTUN MAASEUDUN MAHDOLLISUUTENA ETÄPALVELUT SOSIAALI- JA TERVEYDENHOIDOSSA NYT JA TULEVAISUUDESSA HARVAAN ASUTUN MAASEUDUN MAHDOLLISUUTENA 14.9.2010 Kuntayhtymän johtaja, TtL Kirsti Ylitalo 2010 Case: Oulunkaari Kuntien väkiluku 31.12.2009

Lisätiedot

Alueellisen maahanmuuton kehittämishanke 11/2009 10/2012

Alueellisen maahanmuuton kehittämishanke 11/2009 10/2012 Alueellisen maahanmuuton kehittämishanke 11/2009 10/2012 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Maahanmuuttajien omakielisen neuvonnan ja ohjauksen vakiinnuttaminen Tampereella ja muissa pirkanmaalaisissa

Lisätiedot

Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa

Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä 1.1.2014 Raahe-Siikajoki-Pyhäjoki Väestö 34.570 Henkilöstö

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistuksia koskeva kysely Kysely suunnattiin kaikille Manner-Suomen kunnille sekä sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta

Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Kunta / Tuotannon arviointi Seuranta arviointi

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 88. Valmistelijat / lisätiedot: Aila Pohjanpalo, puh. (09) 816 23040 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Espoon kaupunki Pöytäkirja 88. Valmistelijat / lisätiedot: Aila Pohjanpalo, puh. (09) 816 23040 etunimi.sukunimi@espoo.fi 18.09.2013 Sivu 1 / 1 3920/02.07.00/2013 88 Laboratorio- ja kuvantamistoimintojen sijoittaminen Omenatorille Valmistelijat / lisätiedot: Aila Pohjanpalo, puh. (09) 816 23040 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma akuuttivuodeosastohoidon ja siihen liittyvien hoitoprosessien tuottamiseksi Päijät-Hämeessä

Toimintasuunnitelma akuuttivuodeosastohoidon ja siihen liittyvien hoitoprosessien tuottamiseksi Päijät-Hämeessä Toimintasuunnitelma akuuttivuodeosastohoidon ja siihen liittyvien hoitoprosessien tuottamiseksi Päijät-Hämeessä Seminaari 27.8.2014 Johdanto Terveyskeskussairaaloiden rooli on muuttunut koko maassa. Tavoitteena

Lisätiedot

Kehittämishanke vanhuspalvelujen strategisen johtamisen tukena

Kehittämishanke vanhuspalvelujen strategisen johtamisen tukena Kehittämishanke vanhuspalvelujen strategisen johtamisen tukena Case: Muutosvoimaa vanhustyön osaamiseen/ Vantaa Matti Lyytikäinen Vanhus- ja vammaispalvelujen johtaja, Vantaa 16.3.2011 Hankkeen lähtökohdat

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus- palvelukokonaisuus Kotona eläen hyvinvoivana ja toimintakykyisenä. Sirkka Karhula Selvityshenkilö 23.5.

Toimintakyky ja arjen sujuvuus- palvelukokonaisuus Kotona eläen hyvinvoivana ja toimintakykyisenä. Sirkka Karhula Selvityshenkilö 23.5. Toimintakyky ja arjen sujuvuus- palvelukokonaisuus Kotona eläen hyvinvoivana ja toimintakykyisenä Sirkka Karhula Selvityshenkilö Toimintakyky ja arjensujuvuuspalvelukokonaisuuden asiakkaat Vanhukset Vammaiset

Lisätiedot

Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari

Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari Ruotsi Ruotsissa alkoi 1980-luvulla keskustelu julkisen sektorin tuottavuudesta ja kansalaisten osallisuudesta sekä

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely 30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tilaaja on Keskuskauppakamari ja Helsingin seudun kauppakamari Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa mahdollisimman

Lisätiedot

Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014

Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014 0% valmiina (Sivu 0 / 7) Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014 PERUSTIEDOT 1. Toimipiste, jonka tietoja vastaukset koskevat * Helsinki 2. Johtava hammaslääkäri / vastaaja * 3. Päivämäärä

Lisätiedot

Palveluverkkotyö Jyväskylässä

Palveluverkkotyö Jyväskylässä Palveluverkkotyö Jyväskylässä Erityinen kuntajakoselvitys Selvitystyöryhmä 29.10.2013 Risto Kortelainen muutosjohtaja risto.kortelainen@jkl.fi 30.10.2013 1 Palveluverkkosuunnittelun lähtökohdat Kokonaisvaltainen

Lisätiedot

Palvelujen saatavuuden turvaaminen laajenevan kunnan alueella. Salo 11.6.2008 Heikki Lunnas

Palvelujen saatavuuden turvaaminen laajenevan kunnan alueella. Salo 11.6.2008 Heikki Lunnas Palvelujen saatavuuden turvaaminen laajenevan kunnan alueella Salo 11.6.2008 Heikki Lunnas Mitä on tapahtumassa julkisille asiakaspalveluille? Aikaisemmat valtion paikalliset palvelut ovat muuttumassa

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2015 1 (5) Kaupunginhallitus Stj/1 07.01.2015

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2015 1 (5) Kaupunginhallitus Stj/1 07.01.2015 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2015 1 (5) 36 Valtuutettu Tuomo Valokaisen toivomusponsi lasten ja nuorten psykoterapioiden saatavuudesta HEL 2014-007789 T 00 00 03 Päätös päätti merkitä tiedoksi selvityksen

Lisätiedot

Perusturvakuntayhtymä Akselin toimintaa koskeva selvitystyö

Perusturvakuntayhtymä Akselin toimintaa koskeva selvitystyö Perusturvakuntayhtymä Akselin toimintaa koskeva selvitystyö Raportti 5.6.2014 2.6.2014 Page 1 Perusturvakuntayhtymä Akselin selvitystyön kokonaisuudet Palvelurakenteen ja hallintomallin analyysi nykyinen

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki Jäbät creaa huikeit idiksii NHG ja PALMU Hankkeen tavoite Ikäpalo- hankkeessa vastataan vanhuspalvelulain tavoitteisiin

Lisätiedot

TILAUSKEHYKSEEN SISÄLTYVÄT MUUTOKSET/TERVEYSPALVELUT

TILAUSKEHYKSEEN SISÄLTYVÄT MUUTOKSET/TERVEYSPALVELUT MUUTOKSET/TERVEYSPALVELUT Vastaanottopalvelut + 0,9 me Hoitoonpääsy ja yhteydensaanti parantunut Tavoite 90 %:n vastausprosentti lokakuussa > tason ylläpitäminen ja parantaminen Siilaisen vastaanottotilojen

Lisätiedot

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia Liite 1, LTK 6/2010 Potilas Vetovoimaisuus - julkinen kuva -ympäristö Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Hoitaminen Asiointi ja viestintä - sähköinen asiointi

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Puhelinpalvelu ja sähköinen asiointi. 26.5.2015 Piia Niemi Mustonen

Puhelinpalvelu ja sähköinen asiointi. 26.5.2015 Piia Niemi Mustonen Puhelinpalvelu ja sähköinen asiointi 26.5.2015 Piia Niemi Mustonen Espoon neuvolatoiminta Asiakkaat raskaana olevat naiset sekä alle kouluikäiset lapset perheineen Synnytykset 3523/vuosi (2013) n. 6600

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 58

Espoon kaupunki Pöytäkirja 58 15.04.2015 Sivu 1 / 1 1118/00.01.00/2015 58 Lausunto suunnitelmaan Espoon apuvälipalvelujen organisoinnista HUSapuvälinekeskukseen Valmistelijat / lisätiedot: Miia Loisa-Turunen, puh. 050 325 3252 Liisa

Lisätiedot

Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena

Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena Sari Hietala Ylihoitaja, PKSSK sosiaalipalvelut 25.11.2013 PKSSK:n toiminta-alue 2 PKSSK sosiaalipalvelut 2013 Tulevaisuuden

Lisätiedot

Etäpalvelut suuri mahdollisuus

Etäpalvelut suuri mahdollisuus Etäpalvelut suuri mahdollisuus Tanja Rantanen, erityisasiantuntija 27.1.2011 Joensuu, Punos-hankkeen loppuseminaari Etäpalvelu luo paljon mahdollisuuksia julkishallinnolle Vähentää sekä asiakkaan että

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun yhteistyöllä hyvä neuvonta ulkomailta maahan muuttaneelle

Pääkaupunkiseudun yhteistyöllä hyvä neuvonta ulkomailta maahan muuttaneelle Pääkaupunkiseudun yhteistyöllä hyvä neuvonta ulkomailta maahan muuttaneelle Neo-Vantaa, Neo-seudun osahanke 2009-2012 Sari Pajala, Neo-Vantaa & Yhteispalvelu 22.11.2012 Neo-seudun lähtötilanne v. 2009

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö. Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö. Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008 sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008 Organisoitumisen lähtökohdat Organisaation on vastattava n perussopimuksen ja perustamissuunnitelman tavoitteita

Lisätiedot

kaupungin tukiasunnot 07.10.2011

kaupungin tukiasunnot 07.10.2011 ASUNTOJA on kaikkiaan 270 kpl. Omistaja on Y-säätiö ja vuokranantajana asuntopalvelut Asunnot sijaitsevat eri puolilla Espoota, Espoonlahti: 103 asuntoa Espoon keskus ja Tapiola: 25 + 6 asuntoa Leppävaara

Lisätiedot

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1 Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja 1 30.9.2010 Miksi tarvittiin palvelurakenteen keventäminen? Kaupunginhallitus päätti v. 2007, että kaikkien hoidon

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 176. Rakennuslautakunta 21.11.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 176. Rakennuslautakunta 21.11.2013 Sivu 1 / 1 Rakennuslautakunta 21.11.2013 Sivu 1 / 1 176 Rakennuslautakunnan seurantaraportti 10/2013 (kh-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Tuija Nyyssönen, puh. (09) 816 24811 Veronica Rehn-Kivi, puh. 09 816 26600

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 24. Valtuusto 28.01.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 24. Valtuusto 28.01.2013 Sivu 1 / 1 Valtuusto 28.01.2013 Sivu 1 / 1 4468/06.00.00/2012 Sosiaali- ja terveyslautakunta 116 22.11.2012 Kaupunginhallitus 375 17.12.2012 24 Valtuustokysymys reumapotilaiden hoidon turvaamisesta Valmistelijat

Lisätiedot

Kotona Suomessa -hanke

Kotona Suomessa -hanke Kotona Suomessa -hanke KOTONA SUOMESSA -hanke Uudenmaan ELY-keskuksen koordinaatiohanke HYVÄ ALKU -osahanke Kotoutumisen alkuvaiheen palvelukokonaisuuden ja palveluiden ulkopuolelle jääneiden kotoutumiskoulutuksen

Lisätiedot

Uudistuva strateginen laadunhallinta Vantaan kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalla

Uudistuva strateginen laadunhallinta Vantaan kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalla Uudistuva strateginen laadunhallinta Vantaan kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalla Meri-Tuuli Lehmuskallio Erityisasiantuntija Kehittämisyksikkö Talous- ja hallintopalvelut Vantaan kaupungin

Lisätiedot

Itä-Suomen huippukokous 30.8.2011. Virpi Kölhi

Itä-Suomen huippukokous 30.8.2011. Virpi Kölhi Itä-Suomen huippukokous 30.8.2011 Virpi Kölhi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote) järjestää jäsenkuntien puolesta erikoissairaanhoidon, kehitysvammaisten erityishuollon, perusterveydenhuollon

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALAN PERHE- JA SOSIAALIPALVELUJEN TULOSYKSIKÖN TOIMINTAOHJE

ESPOON KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALAN PERHE- JA SOSIAALIPALVELUJEN TULOSYKSIKÖN TOIMINTAOHJE Sosiaali- ja terveystoimen toimialan 2.2.2 1 (5) ESPOON KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALAN PERHE- JA SOSIAALIPALVELUJEN TULOSYKSIKÖN TOIMINTAOHJE Perusturvajohtaja 28.12.2015 Voimaan 1.1.2016

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2011 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 1.3.2011

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2011 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 1.3.2011 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2011 1 73 8.2.2011 pöydälle pantu asia LAUSUNTO ALOITTEESTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSTA KOTIUTETTAVIEN JATKOHOIDON JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2010-3092 Esityslistan asia TJA/8 TJA

Lisätiedot

Paraisten kaupunki Tilinpäätös 2014 Sosiaali- ja terveysosasto TERVEYDENHUOLTO

Paraisten kaupunki Tilinpäätös 2014 Sosiaali- ja terveysosasto TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Paula Sundqvist, sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille kuntalaisille ja kiireellinen

Lisätiedot