TARKASTUSLAUTAKUNNAN HAVAINNOT VUODELTA 2011

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TARKASTUSLAUTAKUNNAN HAVAINNOT VUODELTA 2011"

Transkriptio

1 Sosiaali- ja terveystoimen vastaukset 1 (11) TARKASTUSLAUTAKUNNAN HAVAINNOT VUODELTA 2011 Vuosien 2009 ja 2010 arviointikertomushavaintojen käsittely ja jälkiseuranta Kaupungin toimintoja muutettaessa tulee arvioida niiden vaikutus ilmastostrategian kannalta, esimerkiksi Palveluverkko valmistelun yhteydessä ei huomioitu ilmastovaikutuksia. Palveluverkkoselvityksen yhtenä periaatteena oli luopua epätarkoituksenmukaisista yksiköistä ja yhdistää toimintoja suuremmiksi kokonaisuuksiksi ilmastomuutos huomioiden. Palvelujen järjestämisen ja palveluverkon tavoitetila 2020 sisälsi myös erillisen joskin lyhyen arvion ympäristömuutosten vaikutuksista. Toteutumattomien tulostavoitteiden ja tulostavoitteiden, joita ei voida arvioida, määrä on niin merkittävä, että tavoitteiden asettamista on kehitettävä. Tarkastuslautakunnan edellä esittämät kannanotot koskien vuosien 2009 ja 2010 arviointikertomushavaintojen käsittelystä ja jälkiseurannasta, rahastosijoituksista ja tavoitteiden asettamisesta ja toteutumisen arvioinnista toimiala merkitsee tiedoksi ja ottaa tarkastuslautakunnan esittämän huomioon vastaisessa toiminnassaan. Tuottavuusohjelma Tuottavuusohjelman toteuttamiselle tulee asettaa tuottavuus- ja vaikuttavuusmittareita saavutettujen hyötyjen mittaamiseksi. Toimiala on ottanut kasvavassa määrin talouden ja toiminnan suunnittelussa käyttöön tunnuslukuja ja vertailutietoja. Toimiala käyttää vertailussa mm. tilastokeskuksen tuottamaa talous- ja toimintatilastoa, kuuden suurimman kaupungin vertailutietoja, Kuntaliiton tuottamaa kuudenkymmenen suurimman kunnan talouden osavuosiseurantaa ja suurten kuntien terveydenhuollon tilastoa, joka sisältää mm. ikävakioitua kustannustietoa. Espoon kaupunki on mukana kahdenkymmenen suurimman kunnan tuottavuushankkeessa, jonka yhtenä tavoitteena on tuottaa vertailukelpoista tietoa kuntien tuottavuuskehityksestä. Vastaavaa yksityiskohtaisempaa kehitystyötä tehdään sosiaali- ja terveystoimessa, jossa yhteistyökumppanina on mm. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Perinteiset tilasto- ja tietojärjestelmät ja eivät tue vielä riittävällä tavalla tuottavuuden ja vaikuttavuuden mittaamista. Kehitystyöhön tarvitaan osaamista ja investointeja tietojärjestelmiin. Mutta paljon on saavutettavissa jo huomion voimakkaammalla kohdistamisella tuottavuuteen ja vaikuttavuuteen ja käyttämällä tilanteeseen sopivia arviointitapoja. Kaupungin henkilöstö

2 Sosiaali- ja terveystoimen vastaukset 2 (11) Palvelutuotantoon käytetyt resurssit tulee arvioida kokonaisuutena ottaen huomioon oman henkilöstön lisäksi myös vuokratyövoiman käyttö sekä ostopalvelujen käyttö. Työn tuottavuuden seurantaa toimiala pitää tärkeänä ja seuraa sitä sillä tarkkuudella, mikä on käytettävissä olevan ajan ja resurssien puitteissa mahdollista. Analysoinnissa tähdätään aina riittävään ja oikean kuvan muodostamiseen johtamisen tueksi. Vuokratyövoiman käytön ja oman työvoiman kustannukset on tuotava kokonaisuudessaan esiin läpinäkyvyyden lisäämiseksi ja tuottavuuden arvioimiseksi. Sillä tarkkuustasolla, millä tuloslaskelma on seurantojen yhteydessä esitetty, vuokratyövoiman osuus ei ole suoraan näkynyt. Tähän on kiinnitetty huomiota ja työvoiman vuokrausta seurataan raportoinnin pohjatietona. Vuokratyövoima budjetoidaan niin tarkasti kuin vain osataan ja seurata vuokratyön kustannuksia vastaavasti. Tuottavuustarkastelussa luonnollisesti otetaan sekä oma että vuokratyövoima huomioon. Organisaatiossa on tapahtunut runsaasti muutoksia, jotka ovat vaikuttaneet henkilöstön tehtäviin. Muutoksista tulee informoida avoimesti ja henkilöstön näkemykset on otettava huomioon uudistuksia tehtäessä. Sosiaali - ja terveystoimessa on tehty paljon palveluverkon ja toiminnan kehittämistyötä, jolla on ollut henkilöstövaikutuksia. Henkilöstö on osallistunut toiminnan kehittämiseen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Yhteistoimintalakia ja kaupungin yhteistoimintasopimusta on noudatettu. Vuoden 2011 aikana henkilöstöyksikkö on ollut mukana valmistelemassa 25 yhteistoimintakokousta ja kolmea kaupunkitasoista yhteistoimintaneuvottelua. Toimialalla pidettyjen yhteistoimintakokousten määrä on kuitenkin huomattavasti suurempi, sillä monista asioista pidettiin alueellisesti useita eri kokouksia. SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI VUODEN 2011 HUOMIOT Sosiaali- ja terveyspalveluiden keskittäminen ei saa merkitä lähipalveluiden katoamista. Sosiaali- ja terveyspalvelujen palveluverkkoa kehitetään yhteistyössä eri toimialojen kanssa kaupunginvaltuuston hyväksymien periaatteiden mukaisesti, siten että palvelut tullaan tuottamaan kaupunki-, aluetasoisesti kuin myös lähipalveluina juna- ja metro sekä bussiliikenne huomioiden. Esimerkiksi neuvolapalvelut tulevat säilymään edelleen lähipalveluina osin terveyskeskusten ja osin tulevien perhekeskusten yhteydessä sekä itsenäisinä palvelupisteinä

3 Sosiaali- ja terveystoimen vastaukset 3 (11) Päivystys- ja terveysasematoiminta Terveyskeskuslääkärin vastaanotolle pääseminen kestää liian kauan. Terveysasemien palvelujen saatavuus vaikuttaa entisestään heikentyneen. Toimintapa, jonka mukaan yhteyttä ottaneet asiakkaat otetaan jonotuslistalle ja heille soitetaan myöhemmin vastaanottoajasta, ei ole toimiva käytäntö asiakkaan näkökulmasta. Pitkistä puhelinjonoista johtuen myöskään soittoajat hoitajille eivät vastaa hyvää palvelua. Terveyskeskuslääkärien rekrytointia on pyritty eri tavoin parantamaan, koska on selvää, että heikossa rekrytointitilanteessa palvelujen saatavuus heikkenee. Vaikka jonoon palvelupyyntölistalle laittaminen ei ole asiakkaan näkökulmasta toimiva käytäntö, niin se on kuitenkin toistaiseksi valvontaviranomaisen hyväksymä toimintamalli. Hoitajien puhelinaikojen järjestelyjä selvitetään, tavoitteena on ohjata osa kysynnästä hallitusti erilaisten kanavien kautta hoidettavaksi. Odotusaika lääkärin vastaanotolle ja tarvittaviin tutkimuksiin Jorvin päivystyksessä on ajoittain liian pitkä. Palvelun toimivuutta tulee arvioida sopimusvalvonnan yhteydessä. Hus tekee aktiivisesti töitä päivystyksen sujuvuuden parantamiseksi. Päivystyksen odotus- ja läpimenoaikoja seurataan ja raportoidaan kuukausittain sekä säännöllisissä tapaamisissa Husin ja Espoon vastuutahojen kesken. Ilmoittautumisen aiempi ruuhkautuminen on saatu purettua ja myös kokonaisläpimenoaika on viime kevään 5 t 25 min:sta lyhentynyt tunnilla eli 4 t 20 min:iin. Lääkäreiden saatavuus ja vaihtuvuus on selvitettävä ja raportoitava. Palvelujen saatavuutta on parannettava ja henkilöstövajaus on ratkaistava joustavalla henkilöstöpolitiikalla. Rekrytointia tehdään erilaisissa terveydenhuollon messutapahtumissa, lehdissä ja internetin välityksellä sekä esimiesten henkilökohtaisten kontaktien kautta. Työnkuvia ja työaikoja räätälöidään hakijoiden toivomusten mukaan, käytännössä lääkäreistä % tekee osittaista työaikaa. Työolosuhteita ja työn hallintaa kehitetään Hyvä vastaanotto -projektissa. Vuonna 2011 toimialan vakinaisten lääkäreiden lähtövaihtuvuus oli 12,2 %, terveysasematoiminnassa 12,5 %, vertailuna Espoon kaupungin koko henkilöstön lähtövaihtuvuus 6,2 %. Toimialalta poistui vuoden aikana 15 vakinaista lääkäriä. Uusia vakinaisia lääkäreitä saatiin vuoden aikana 13 ja määräaikaisia 35. Toimialajohdon tulee paneutua terveysasematoiminnan johtamisen ja henkilöstöhallinnon haasteisiin. Terveysasemien ongelmana on ollut lääkäripulasta johtuva vastaanottoaikojen riittämättömyys kysyntään nähden. Taustalla on valtakunnallinen ilmiö. Vaikka Suomessa on lääkäreitä enemmän kuin koskaan, lähes koko julkinen sektori potee ainakin ajoittain lääkärivajetta. Erityisesti nopeasti kasvanut yksityinen terveydenhuolto houkuttelee samaa työvoimaa kuin terveyskeskukset. Perusturvajohtaja perusti keväällä 2011 laajan työryhmän selvittämään terveysasemien ti-

4 Sosiaali- ja terveystoimen vastaukset 4 (11) lannetta ja ratkaisukeinoja. Työskentelyn pohjalta on tehty useita parannusehdotuksia, joita jo ollaan panemassa käytäntöön: työn parempi organisointi, selkeät pelisäännöt ja esimiestyön tukeminen. Eräitä erityisosaamista vaativia palveluja on keskitetty tai keskitetään: trauma-, diabetesja haavapoliklinikat, jatkossa mahdollisesti reumapoliklinikka. Rekrytointiin on panostettu, työaikoja ja työnkuvaa räätälöidään toivomusten mukaisesti. Omalääkärijärjestelmästä on luovuttu ja otettu käyttöön paikallinen virkaehtosopimus. Lisäksi työryhmässä ehdotettiin jotain radikaalimpaa muutosta toiminnan järjestämisessä, jotta yksityissektorin kapasiteettia voitaisiin hyödyntää perusterveydenhuollon palvelujen tuottamisessa. Sosiaali- ja terveyslautakunnassa on hyväksytty periaatepäätös kokeilusta, jossa vuosina Espoossa pilotoidaan Ruotsin mallin mukaista järjestelmää terveysasemapalvelujen tuottamisessa. Siinä raha seuraa potilaan mukana palvelun tuottajalle. Pilottiin osallistuisi yksi oma terveysasema ja erikseen neuvotteluissa valittava ulkoinen toimija, joka sitoutuu noudattamaan samoja periaatteita. Ulkoiselle toimijalle voisi siirtyä noin asukkaan palvelut Sähköisen asioinnin odotusarvo palvelujen tarjonnassa on liian suuri. Erityisesti näiden palvelujen kehittämisessä ja palvelujärjestelmän toimivuuden arvioinnissa tulee huomioida eri käyttäjäryhmät ja heidän palvelutarpeensa. Informaation välittämiseen on käytettävä muutakin kuin verkkopalvelua. Verkkopalvelu ja sähköinen asiointi on yksi palvelumuoto muiden perinteisten palvelumuotojen kuten henkilökohtaisten asiakastapaamisten lisäksi. Sähköisten palveluiden yleistymisen lisäksi toimialalla säilyy aina myös henkilökohtainen suora vuorovaikutteinen palvelu asiakkaan/potilaan ja työntekijän välillä. Sähköisillä palveluilla pyritään turvaamaan kasvavassa palvelutarpeessa se, että juuri henkilökohtaiselle palvelulle jää aikaa. Eli kun osa kuntalaisista voi halutessaan hoitaa osan palvelutarpeistaan verkossa (ajanvaraus, ajan peruutus, esitietojen täyttäminen, neuvonnan saaminen, reseptien uusiminen, laboratoriopalveluiden tulosten tarkastelu), niin henkilötyöresurssia vapautuu henkilö- tai ryhmäkohtaiseen kasvokkain tapahtuvaan palveluun. Mitä enemmän yksinkertaiset palvelutilanteet voidaan siirtää verkkopalveluiksi, sitä enemmän voidaan turvata monimuotoisempien palvelutarpeiden toteuttaminen henkilökohtaisella asiakastapaamisella. Maahanmuuttajapalvelut ja monikulttuurisuusohjelma Maahanmuuttajien asumisen keskittymiseen vaikuttavat asuntotuotanto ja vuokra-asuntojen sijoittaminen. Monikulttuurisuus tulee huomioida lähiökehittämisessä ja alueellisessa toiminnassa sekä asumisneuvonnassa. Sosiaali- ja terveystoimi on siirtänyt teknisen ja ympäristötoimen vastattavaksi. Maahanmuuttajien rekrytointimallin ansiosta maahanmuuttajien osuus kaupungin henkilöstöstä on kasvanut. Maahanmuuttajien rekrytointimallin käyttö lisääntyi vuoden 2011 aikana. Malilla palkattiin 16 henkilöä, vuonna 2010 maahanmuuttajien rekrytointimallilla palkattiin 11 henkilöä. Mallilla rekrytoitiin maahanmuuttajia myös uusiin tehtäviin esim. lääkärin ja fysioterapeutin tehtäviin. Sosiaali-

5 Sosiaali- ja terveystoimen vastaukset 5 (11) ja terveystoimen henkilökunnasta oli maahanmuuttajataustaisia vuoden 2011 lopussa 6,9 % henkilökunnasta. Kaupungin tulee vahvistaa vapaaehtoistoiminnan roolia maahanmuuttajien integroinnissa. Kaupungin lautakunnat antavat rahallista tukea sekä maahanmuuttajien järjestöille että yleisjärjestöille, jotka edistävät kotoutumista ja hyviä etnisiä suhteita. Vuonna 2011 jaettiin 19 tällaista avustusta (yhteensä euroa): kulttuurilautakunta 6 avustusta (7250 euroa), liikuntalautakunta 2 avustusta (3250 euroa), nuorisolautakunta 5 avustusta (7650 euroa) ja sosiaali- ja terveyslautakunta 6 avustusta ( euroa). Vuonna 2011 annetut avustukset ja niiden rahamäärät laskivat edellisestä vuodesta. Avustukset annettiin mm. kulttuuri- ja liikuntatapahtumien, perheleirin ja neuvonnan järjestämiseen. Lisäksi useat muut järjestöt ja hankkeet ovat ottaneet maahanmuuttajia mukaan toimintaansa vapaaehtoisina ja/tai järjestäneet maahanmuuttajille kotouttavaa toimintaa sekä omana toimintanaan että tiivisti yhdessä kaupungin kanssa. Luetaan yhdessä -verkoston vapaaehtoiset naiset (Suomen Akateemisten Naisten Liitto) opettavat kolmella alueella kaupungin tiloissa naisille suomea - ryhmissä, joista monet naiset ovat siirtyneet eteenpäin muille kursseille tai ammattikoulutukseen. Keski-Espoon SPR:n Eerika-ryhmässä on järjestetty vuorovaikutteista toimintaa suomalaisille ja maahanmuuttajanaisille yhdessä Filoksenia ry:n Kansainvälisen kohtaamispaikan Trapesan, Tuomarilan Marttojen ja kaupungin toimijoiden kanssa. Mannerheimin lastensuojeluliitto ja SPR ovat yhdessä järjestäneet maahanmuuttajakahvilaa Sellon kirjastossa sekä MLL perhekahvilatoimintaa Kivenkolossa. Vertaistukihankkeissa, joissa kaupunki on yhteistyökumppanina, on vapaaehtoistoiminnan kautta tuettu naisten, koululaisten vanhempien ja miesten integrointia (Väestöliiton Vertaistukea pakolaisille (VEPA), Suomen Pakolaisavun Vertaiskoto-hanke, Miessakit). Espoon Mielenterveysyhdistys (EMY) järjestää monenlaista integroivaa toimintaa maahanmuuttajille suomeksi ja englanniksi. Monikulttuuriasiain neuvottelukunta on kokouksessaan keskustellut maahanmuuttajaperheiden toivomasta avusta. Maahanmuuttajat toivovat vertaistukea ja kantaväestön ystäväapua, joka olisi tukena arjessa ja asioiden hoitamisessa. Perheet haluavat sosiaalisen verkoston laajentamista oman kieliryhmän ulkopuolelle - halutaan suomalaisia ystäviä, tukea yksinhuoltajille, lasten harrastuksiin, ystäviä ja kummeja. Sosiaalisessa verkostossa olisi hyvä olla mukana joku, joka toimii yhdyshenkilönä/välittäjänä silloin, kun yhteisymmärrystä ei muuten löydy esim. viranomaisten kanssa asioidessa. Kaupungin ja järjestöjen pitää rakentaa yhteyksiä etnisten yhteisöjen aktiivijäseniin ja avainhenkilöihin, jotta toimijat, jotka voivat tarjota tukea, ja maahanmuuttajaperheet löytävät toisensa. Matalan kynnyksen paikat kuten Matinkylän Kylämaja toimivat hyvinä kohtaamispaikkoina. Pääkaupunkiseudun toimijat ovat todenneet, että maahanmuuttajia on vähän vapaaehtoistoiminnassa. Vapaaehtoisiksi haluavat ja järjestöt eivät löydä toisiaan tai ei tunneta vapaaehtoistyötä. Vapaaehtoistyön edistämiseksi maahanmuuttajien parissa perustettiin keväällä 2012 pääkaupunkiseudun kuntien ja järjestöjen Maahanmuuttajat vapaaehtoisina järjestötyössä -verkosto tiedottamaan järjestöjen toiminnasta ja ideoimaan keinoja maahanmuuttajien saamiseksi mukaan vapaaehtoistyöhön. Tulevana syksynä ( ) järjestetään Sellon kirjastossa vapaaehtoistoiminnan esittely osana Helsinki Region Welcome Weeksin (HRWW) Engage Yourself - tapahtumaa. HRWW on kolmiviikkoinen tapahtumasarja, jossa laajasti esitellään koulutus-, työ-, asumis- ja vapaa-ajan mahdollisuuksia pääkaupunkiseudun ulkomailta tulleille asukkaille.

6 Sosiaali- ja terveystoimen vastaukset 6 (11) Työelämän ulkopuolella olevat maahanmuuttajat tulee tavoittaa entistä tehokkaammin kielikoulutukseen. Kielikoulutus on avain jatkokoulutukseen, työhön, sosiaaliseen kanssakäymiseen ja yhteiskuntaan integroitumiseen. Aktiiviset ja koulutetut ihmiset, esimerkiksi Espooseen töihin tulleiden puolisot, löytävät väylät kielikoulutukseen omien verkostojen ja netin avulla. Vähemmän koulutettujen ihmisten, joilla ei ole vahvaa suomalaiseen yhteiskuntaan kytkeytynyttä sosiaalista verkostoa, nettiosaamista tai luku- ja kirjoitustaitoa, ei ole helppoa löytää tietä kielikoulutukseen. Tarvitaan omakielistä, suullista tiedotusta, palveluohjausta, etsivää jalkautuvaa työtä, kotoa hakemista ja vierellä kulkemista, motivointia ja kannustusta sekä yhteyksiä etnisten ja uskonnollisten yhteisöjen avainhenkilöihin. Koulutustarjonnassa tarvitaan luokkaopetuksen lisäksi matalakynnyksisiä toiminnallisia vaihtoehtoja. Pienten lasten vanhemmille opetuksen pitää olla omalla asuinalueella päiväsaikaan ja siten, että pienet lapset hoidetaan samanaikaisesti lähellä. Pienten lasten kotona olevat vanhemmat Osallisena Suomessa Vanhemmat mukaan -osahankkeessa ( ) järjestetään suomen kielen koulutusta kotona lapsiaan hoitaville vanhemmille kahtena aamuna viikossa Kylämajassa, Kirstin koululla, ALMAssa ja työväenopistossa Mäkkylässä. Lapset ovat samanaikaisesti viereisessä huoneessa hoidossa ja pienet vauvat äitien mukana. Opiskelijoita on ollut noin 100 vuoden aikana, joista vain noin 30 kävi kurssin loppuun. Keskeyttämisten syynä ovat olleet mm. perhesyyt, mutta myös pääsy koulutukseen. Tänä vuonna on tehostettu omakielistä tiedotusta. Vanhemmat mukaan -syksyn 2012 kielikoulutuksen tiedotteet on käännetty kuudelle keskeiselle kielelle. Espoon www-sivujen kielikoulutus- ja muut tiedot ovat suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Suullinen tiedonvälitys on kuitenkin tarpeen heille, jotka eivät ole netin käyttäjiä tai luku- ja kirjoitustaitoisia. Tiedonvälitykseen tarvitaan kaupungin työntekijöitä sekä avainhenkilöitä etnisistä yhteisöistä yhdyshenkilöiksi. Näitä yhteyksiä etnisiin yhteisöjen pitää rakentaa lisää. Monet heikosti koulutetut kotiin jääneet ihmiset tarvitsisivat kotoa käsin hakemista, motivointia ja rohkaisua pienin askelin, ennen kuin he uskaltavat tulla tuntemattomien ryhmään suomea osaamattomana. Tästä on onnistuneita kokemuksia Vantaan Osaava vanhempi -hankkeessa. Palveluohjausta ja jalkautuvaa etsivää työtä tarvitaan Espoossakin kielikoulutusta tarvitsevien tavoittamiseksi. Tähänkin tarvitaan kielitaitoisia työntekijöitä sekä yhteistyötä kolmannen sektorin ja etnisten ja uskonnollisten yhteisöjen kanssa. Nuoret Espoon vuotiaista maahanmuuttajataustaisista nuorista 37,5 % (1056 nuorta) ei ollut opiskelemassa tai työssä vuonna 2010 (Myrskylä 2012). Pitkäaikaisasunnottomista nuorista 30 % on maahanmuuttajia. Vuonna 2012 yhteishaun ulkopuolelle jääneistä noin 25 % oli maahanmuuttaja-taustaisia. Koulutuksen keskeyttäneissä ja ulkopuolisissa on erityisen paljon nuoria naisia. Kaupungin palvelut eivät riittävän hyvin tavoita näitä nuoria ja pysty tukemaan heitä. Koulutuksesta pudonneita pitää etsivän nuorisotyön seurata järjestelmällisesti, etteivät he katoa. Noin 100:lle äskettäin maahan muuttaneelle kouluiän ylittäneelle nuorelle on varattu syksyksi paikka Espoon aikuislukioon oppimaan suomea ja suorittamaan peruskoulu. Omniassa on neljä

7 Sosiaali- ja terveystoimen vastaukset 7 (11) etsivää nuorisotyöntekijää, joiden vastuulla ovat kaikki espoolaiset nuoret pudokkaat. Riittääkö tämä resursointi myös maahanmuuttajanuorten tarpeisiin? Espooseen tarvitaan etsivän nuorisotyön toimintakeskus, jossa toimisi nuorten asioihin perehtynyt moniammatillinen asiantuntijaryhmä, jossa asiantuntijoina on myös maahanmuuttajataustaisia. Työntekijöiden pitää rakentaa yhteyksiä etnisiin yhteisöihin nuorten ja heidän perheidensä tavoittamiseksi. Syrjäytyneet kotona olevat pitää hakea kotoa. Tämä toteutuu jo Helsingissä Vamos-hankkeessa. Maahanmuuttajataustaisten nuorten naisten erilainen asema ja mahdollisuudet koulutukseen ja työhön kantasuomalaisiin nähden on huomioitava palveluissa. Muut työelämän ulkopuolella olevat Vanhemmat mukaan -hankkeen suomen kielen opetus on tarkoitettu pienten lasten vanhemmille. Kotona on kuitenkin myös paljon muita maahan muuttaneita, mm. kotona olevia puolisoita, ikääntyneitä, vammaisia ja yksinhuoltajia, joiden lapset ovat koulussa. Työväenopisto on lisännyt kielikoulutustarjontaansa vuosi vuodelta ja tuonut opetusta myös asukastiloihin, mm. Kivenkoloon ja ALMAan, joihin kotona olevien on helppo tulla. Työväenopiston kieliopetukseen ja kotoutumiskoulutukseen osallistui vuonna 2011 yhteensä 1951 kurssilaista, joista suuri osa oli jo työelämässä mukana. Luetaan yhdessä -verkoston vapaaehtoiset naiset (Suomen Akateemisten Naisten Liitto) opettavat kolmella alueella kaupungin tiloissa naisille suomea (vuonna 2011 oppilaina oli noin 100 naista) - ryhmissä, joista monet naiset ovat siirtyneet eteenpäin muille kursseille tai ammattikoulutukseen. Hyvien kurssien ja ryhmien maine houkuttelee uusia tulijoita, mutta vielä on paljon kotona olevia, joita ei tavoiteta kielikoulutukseen. Talous- ja velkaneuvontapalvelut Talous- ja velkaneuvonnan vastaanotolle pääsy kestää kaksi kuukautta, mikä on liian pitkä aika. Velkaneuvontaprosessia tulee kehittää tavoitteena antaa ensimmäinen aika asiakkaalle viikon sisällä. Nuorille annettavasta talousneuvonnasta on huolehdittava, jotta vältyttäisiin nuorten joutumiselta pikavippi- ja velkakierteeseen. Sosiaali- ja terveystoimi vastaa kahteen edelliseen kohtaan Talous- ja velkaneuvonnan odotusaika on tällä hetkellä noin kolme kuukautta. Odotusajan pidentymisen syynä on muutokset henkilöstöresursseissa. Asiakkaiden velkatilanteiden selvittäminen on myös käynyt entistä työläämmäksi ja hitaammaksi, sillä asiakkailla on tyypillisesti kymmenittäin velkoja useille eri tahoille. Ennen henkilökohtaista tapaamisaikaa asiakkaita palvellaan puhelimitse. Puhelinneuvonta on asiakkaille maksutonta. Saatujen puhelinraporttien mukaan puhelinneuvontaan pääsee hyvin läpi, sillä puhelimeen vastataan yleensä muutamassa sekunnissa. Neuvonnan ja ajanvarauksen yhteydessä asiakkaille annettaan hänen tilanteeseensa sopivia toimintaohjeita ja asiakkaalle lähetetään myös seikkaperäistä materiaalia, jonka avulla hän voi valmistautua asiakastapaamiseen mahdollisimman hyvin. Asiakas voi myös soittaa suoraan hänelle nimetylle neuvojalle ennen tapaamista. Lisäksi talous- ja velkaneuvonnan nettisivut on uudistettu ja sivuilla annetaan asiakkaille ohjeita, miten asiakas voi omilla toimillaan edistää asioidensa järjestymistä. Talous- ja velkaneuvonnan asiakasraatiin osallistuneet asiakkaat pitivät kuitenkin tärkeimpänä henkilökohtaista neuvontaa ja nopeaa pääsyä neuvojan vastaanotolle. Talous- ja velkaneuvon-

8 Sosiaali- ja terveystoimen vastaukset 8 (11) nan olisikin tärkeä saada vakituisia velkajärjestelyassistentteja, jotta heidät voitaisiin kouluttaa vaativiin avustajatehtäviin ja näin vapauttaa neuvojien aikaa henkilökohtaiseen neuvontaan. Talous- ja velkaneuvonnan assistenttitehtävät on hoidettu harjoittelijoiden ja palkkatukityöllistettyjen avulla, jolloin koulutusta ja perehdytystä ei voida järjestää kyllin tehokkaasti. Nuorten talousneuvontaa voidaan järjestää osittain nettineuvonnan avulla. Talous- ja velkaneuvonnan uusien asiakkaiden neuvonnassa tullaan myös kokeilemaan nettineuvontaa ja harkitaan ryhmämuotoista neuvontaa. Sähköiset asiointialustat tehostaisivat talous- ja velkaneuvonnan työtä. Kyseessä on kuitenkin niin vaativa järjestelmien kehittäminen ja yhteensovittaminen eri velkoja- ja perintätahojen kanssa, että se vaatii valtakunnallista toteutusta. Tähän kulunee aikaa useita vuosia. Vuoden alusta lukien talous- ja velkaneuvonnassa on avoinna noin 640 asiakkaan asiakkuus ja uusia asiakkaita ilmoittautuu jatkuvasti. Toimeentulotuki Aikuissosiaalityön keskittäminen kahteen pisteeseen ja niihin liittyvät toimitilaratkaisut ovat olleet sekä asiakkaiden että henkilökunnan kannalta ongelmallisia asiakkaiden yksityisyyden suojan ja henkilöstön työturvallisuuden kannalta. Työtilojen tulee olla sellaisia, joissa asiakkaan yksityisyydensuoja turvataan. Työolosuhteiden on tuettava mahdollisuuksia kohdata asiakas turvallisesti ja ilman häiriöitä. Aloitetut korjaustoimenpiteet on vietävä viipymättä loppuun. Ennen toimitilaratkaisujen tekemistä on yt-lain mukaisesti kuultava henkilöstöä. Komentajankadun toimipisteessä palveluneuvontahuoneen akustiikkaa ja yksityisyyden suojaa on parannettu testaamalla erilaisia ratkaisuja. Kevään aikana kokeiltavana on ollut osittainen asiointipuhelinjärjestelmä. Kokemusten pohjalta päätetään koko järjestelmän hankinnasta. Palveluneuvontahuoneen työolosuhteita on lisäksi parannettu uudella ilmastointi- ja jäähdytysjärjestelmällä. Asiakkaiden tietosuojan täydellinen varmistaminen Komentajankadun palveluneuvonnassa kuin myös tiimityötiloissa vaatisi isommat tilat. Tiistinhovin palveluneuvonnassa tiskit on rakennettu niin että asiakkaan tietosuoja voidaan taata täydellisesti. Kummassakin toimipisteessä asiakasvastaanottoon varatut huoneet tarjoavat täydellisen tietosuojan asiakkaalle. Työntekijöille on pidetty lainmukaiset yt-kokoukset ennen muutoksia. Pohjoisen alueen aikuissosiaalityön lokakuisen asiakaskyselyn mukaan 16,4 prosenttia ja vuoden 2012 helmikuussa 20,8 prosenttia asiakkaista on ollut tyytymättömiä saamaansa palveluun. Luvut ovat varsin korkeat ja vaativat toimenpiteitä. Asiakkaat ovat pääasiassa tyytymättömiä jos palvelutakuuta ei pystytä toteuttamaan. Kevään aikana Komentajankadun toimintamallia on säädetty niin että työhyvinvointi sekä asiakaspalaute on parantunut samalla kun palvelutakuu on pääosin pystytty toteuttamaan. Nettiasiointi on hyvä vaihtoehto erityisesti nuorille asiakkaille, lisäksi on varmistettava niiden asiakkaiden palvelu, joilla ei ole nettiyhteyttä.

9 Sosiaali- ja terveystoimen vastaukset 9 (11) Verkkoneuvonnan hankintaprosessi on kesken. Verkkoneuvonta ja muu sähköinen asiointi täydentää nykyistä henkilökohtaista palvelua eikä tule vähentämään asiakkaiden tapaamista. Kokonaisuudessa se lisää kohtaamisten määrää. Käyttöönottopilotit toteutetaan nykysuunnitelmassa keväällä Vanhusten avopalvelut Kotihoidossa välittömän asiakastyön osuutta on kasvatettava huomattavasti nykyisestä 40 prosentista. Espoon alueellinen kotihoito osallistui Palvelujärjestelmän rakennemuutos ja uudet toimintatavat hankkeeseen vuosien aikana. Espoon osahankkeen tavoitteena oli parantaa tuottavuutta nostamalla kotihoidon välitöntä työaikaa. Hankkeen aikana selvitettiin erilaisia mahdollisuuksia hyödyntää uutta teknologiaa tuottavuuden nostamiseksi. Espoon kotihoito on sidoksissa Effica asiakastietojärjestelmään. Teknologisilta sovelluksilta edellytettiin rajapintoja kotihoito Efficaan. Pareto-hankkeessa ei saatu yrityksistä huolimatta uutta teknologiaa käyttöön vuoteen 2011 mennessä, jolloin selvitettiin miten olemassa olevilla resursseilla (henkilöstö, kotihoito-effica, Microsoft toimisto-ohjelmat) voidaan toteuttaa toiminnanohjausta siten, että välitön työaika saadaan kasvuun. Viimeisen hankevuoden aikana suunniteltiin alueelliseen kotihoitoon uusi organisaatiomalli, uudet työnjakomenetelmät (= reititys) ja yhteisten toimintojen keskittäminen. Suunnitellut toiminnan uudistukset otettiin käyttöön joulukuussa 2011 ja vuoden 2012 alussa. Vuoden 2012 alusta toteutettujen uudistusten ansiosta näyttää siltä, että välitön työaika kotihoidossa on saatu kasvuun. Kyseessä on ensimmäinen mittaustulos alueellisen kotihoidon uudelleenorganisoinnin jälkeen. Työ tuloksen vakiinnuttamiseksi jatkuu, seuraava mittaustulos saadaan seuranta ykköseen. Kotipalveluissa asiointimahdollisuuksien järjestämisessä on huomioitava, ettei kaikilla ikäihmisillä ole käytössä nettiyhteyttä eivätkä kaikki asiakkaat käytä nettipalveluja. Kotihoidossa asiakkailla on edelleen mahdollisuus asioida perinteisillä tavoilla. Palvelutarpeen arviointi tehdään kaikille sitä pyytäville asukkaille. Yhteydensaantia kotihoidon palveluihin on parannettava nykyisestä. Kotihoidon tavoitettavuutta on lisätty siten, että asiakkaat voivat kaikkialta Espoosta soittaa yhteen palvelunumeroon, josta vastataan arkisin klo välillä. Vanhusjärjestöjen toimintaa tulee tukea esimerkiksi tarjoamalla käyttöön kaupungin omia toimitiloja.

10 Sosiaali- ja terveystoimen vastaukset 10 (11) Sosiaali- ja terveyspalveluja tukevat yleishyödylliset järjestöt, kuten vanhus-, veteraani-, eläkeläisjärjestöt ovat alkaen saaneet käyttää sosiaali- ja terveystoimen tiloja maksutta. Toimialan tilojen riittävyyttä ja tasapuolista käyttöä selvitellään parhaillaan perusteellisesti, jonka pohjalta tarkennetaan järjestöille tarkoitetut käyttöohjeet. Espoon sairaala ja saattohoito Hoitoketjun toimivuudessa ja palvelujen saatavuudessa on edelleen parantamista. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin otettua uudelleen käyttöön siirtoviivepäivät on Espoolle kertynyt siirtoviivemaksuja myös vuonna Siirtoa odottavat potilaat tulee viipymättä siirtää asianmukaiseen jatkohoitoon tai kuntoutukseen. Jatkohoitopaikkoja on oltava tarvetta vastaavasti. Espoon kaupunginvaltuusto hyväksyi Ikääntymispoliittisen ohjelman Ikääntymispoliittisen ohjelman toteutumista vuoden 2009 aikana ja arviota toteutumisesta vuonna 2010 käsiteltiin kaupungin valtuustossa Valtuustolle tuodussa selvityksessä todettiin, että Ikääntymispoliittisen ohjelman palvelurakenteen määrällisten linjausten toteuttaminen ei taloudellisesti ollut mahdollista vuoden 2009 aikana. Valtuustolle tuodussa selvityksessä todettiin edelleen, että myös vuoden 2010 aikana Espoon taloudellinen tilanne ei mahdollista Ikääntymispoliittisen ohjelman palvelurakenteen määrällisten tavoitteiden toteutumista. Asian käsittelyn aikana tehtiin ehdotus kaupunginhallitukselle ja valtuustolle resurssien määrälliseksi lisäämiseksi. Valtuusto hyväksyi selvityksen kannattamatta tehtyä ehdotusta. Keväällä 2011 toimialajohtajan päätöksellä siirrettiin erikoissairaanhoidon määrärahoista 3,3 milj. euroa Vanhusten palveluihin erikoissairaanhoidon jonon purkamista varten. Toimenpiteisiin siirtoviivepäivien vähentämiseksi päästiin kesällä Vuoden lopussa 2011 jonoa erikoissairaanhoidosta jatkohoitoon ei ollut. Espoon sairaalan hoitopaikkojen ja saattohoidon paikkojen riittävyydestä on huolehdittava väestömäärän kasvaessa ja väestön ikääntyessä. Lisäksi on laadittava erillinen saattohoitosuunnitelma. Saattohoidosta on tehty selvitys vuonna 2002 (työryhmä Aholainen, Saarelma, Westerlund, Salminen) ja vuonna 2007 (työryhmä Finell, Marjamäki-Kekki, Töyrylä, Vainio, Vilke). Vuoden 2007 selvityksessä esitettiin oman saattohoitoyksikön perustamisesta ja toiminnan käynnistämistä vuoden 2008 aikana. Vuoden 2008 talousarvioon varattiin määrärahat saattohoitokodin perustamista varten. Kevään 2008 aikana Puolarmetsän sairaalan yhden osaston yhteyteen remontoitiin tilat saattohoitoyksikköä varten. Samanaikaisesti Espoon taloudellinen tilanne muuttui. Vanhusten palvelujen tulosyksikön oli muiden tulosyksiköiden tavoin esitettävä säästötoimenpiteitä vuodelle 2008 sekä taloussuunnitelmaan

11 Sosiaali- ja terveystoimen vastaukset 11 (11) Kaikkea vuodelle 2008 suunniteltua uutta toimintaa karsittiin, myös olemassa olevasta toiminnasta jouduttiin etsimään säästökohteita, jotta talouden tasapainottamiselle asetetut tavoitteet olisi voitu saavuttaa. Saattohoitoa työryhmän esittämällä tavalla ei voitu aloittaa. Saattohoidon järjestäminen jatkui ja jatkuu edelleen osana muuta toimintaa Espoon sairaalan vuodeosastoilla, kotisairaalassa ja pitkäaikaishoidossa. Osalle saattohoitoa tarvitsevista asiakkaista hankitaan palvelu ostopalveluna Terhokodista. Uuden Espoon sairaalan suunnittelussa otetaan huomioon saattohoitoyksikön tarve ja toiminta suunnitellaan osaksi uuden sairaalan toimintaa. Jos saattohoitoyksikkö halutaan perustaan aikaisemmin, tarvitaan määrärahat kolmen sairaanhoitajan ja yhden lääkärin vakanssin perustamista varten. Suunnitelma toiminnan aloittamisesta Puolarmetsän sairaalassa on olemassa. Kehitysvammaisten kuntoutusyksikkö EKKU ja vammaisten palvelusuunnitelmat Vammaispalvelujen palvelusuunnitelmien tekeminen on edennyt, mutta niiden laatimista tulee kiirehtiä niin, että kaikilla tarvitsevilla asiakkailla olisi voimassa oleva palvelusuunnitelma. Palvelusuunnitelman puute ei saa olla este palvelujen saamiselle. Vammaissosiaalityössä palvelusuunnitelmien laatiminen yhteistyössä asiakkaan ja hänen lähiyhteisönsä kanssa on vakiintunut työkäytäntö. Asiakkaalle tehdään aina palvelusuunnitelma, ellei se ole ilmeisen tarpeetonta tai asiakas itse ei halua suunnitelmaa tehtävän. Palvelusuunnitelmien määrää on seurattu vuoden 2009 tilanteesta lähtien mennessä tehtiin yhteensä 547 palvelusuunnitelmaa ( tilanne, 593 palvelusuunnitelmaa). Tämän perusteella 70,5 %:lle vammaispalvelun asiakkaista on laadittu palvelusuunnitelma. Ekkun toiminnan käynnistymistä on haitannut se, ettei Ekkun toista lääkärinvakanssia ei ole saatu täytettyä. Lasten kuntoutussuunnitelmat ovat toteutuneet suunnitellusti ja aikuisten kehitysvammaisten kuntoutussuunnitelmiin on ostettu lääkäripanosta Rinnekodista. Uudet yhteistyökuviot Ekkun, ja vammaispalvelujen muuttuneen organisaation ja muiden kehitysvammahuollon toimijoiden kesken ovat vielä muovautumassa.

2015 - Sosiaali- ja terveystoimi. Resurssit ja johtaminen

2015 - Sosiaali- ja terveystoimi. Resurssit ja johtaminen 2015 - Sosiaali- ja terveystoimi Resurssit ja johtaminen Oma valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Seuranta 30.4. Työn tuottavuus Sote-palveluissa paranee Tuottavuus

Lisätiedot

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle Mitä soteuudistus tarkoittaa minulle Sosiaali ja terveyspalvelut vuonna 2019 hallituksen esitysluonnoksen mukaisesti 11/2016 1 18.11.2016 Tämä on soteuudistus Soteuudistuksessa koko julkinen sosiaali ja

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA

IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA Omenamäen palvelukeskus Tulliportinkatu 4 06100 Porvoo Puh 040 676 1414 www.porvoo.fi/ruori Ikäihmisten palveluohjaus yhdessä paikassa! Tervetuloa! TAUSTALLA VANHUSPALVELULAKI

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN

IKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN IKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN YHTEENVETO IKÄIHMISTEN PALVELUT Lapissa ikäihmisten palveluiden peittävyys on korkea Kolaria, Pelloa ja Rovaniemeä lukuun ottamatta, ja erityisen korkea se on

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Perusturvalautakunta Kunnanhallitus

Perusturvalautakunta Kunnanhallitus Perusturvalautakunta 7 28.01.2016 Kunnanhallitus 43 15.02.2016 Kunnan vastaus aluehallintovirastolle selvityspyyntöön ESAVI/4431/05.07.03/2015, Kirkkonummen kunnan suun terveydenhuollon kuukausikohtainen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 12. 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos

Espoon kaupunki Pöytäkirja 12. 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos 17.09.2014 Sivu 1 / 1 3684/05.17.00/2014 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos Valmistelijat / lisätiedot: Marja Dahl, puh. 050 306 2416 Mari Ahlström,

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu SALLA 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 781 31,9 % (1258 hlöä) 3 091 2 852 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1 240 (32%) 1 430 (46%) kasvu

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä) POSIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 633 30,8 % (1163 hlöä) 2975 2766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1123 (31 %) 1341 (45%) kasvu

Lisätiedot

Valtion I kotouttamisohjelma

Valtion I kotouttamisohjelma Valtion I kotouttamisohjelma 7.6.2012 Lähtökohdat Maahanmuutto Suomeen kasvaa ja monipuolistuu: Nyt 170 000 ulkomaan kansalaista Vuonna 2020 Jo 330 000 ulkomaan kansalaista Yli puolet kaikista maahanmuuttajista

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Kaupunginvaltuusto Kj/32 27.11.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Kaupunginvaltuusto Kj/32 27.11.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Päätöshistoria Kaupunginhallitus 18.11.2013 1226 HEL 2013-007690 T 00 00 03 Päätös Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008

Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008 Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008 Selvitys Kysely toteutettiin huhtikuussa 2008 Luonteeltaan selvitys:

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/6 11.09.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/6 11.09.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/2012 1 (5) 224 Toiminnan laatu Helsingin terveyskeskuksessa vuonna 2011 HEL 2012-001668 T 00 01 02 Päätös Käsittely päätti merkitä tiedoksi Toiminnan laatu Helsingin terveyskeskuksessa

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyslautakunnan ja jaoston sekä sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksen johtosääntö 1(8)

Sosiaali- ja terveyslautakunnan ja jaoston sekä sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksen johtosääntö 1(8) johtosääntö 1(8) SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN JA JAOSTON SEKÄ SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUKESKUKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 8.10.2012 103 ja tulee voimaan 1.1.2013 Muutos KV 10.12.2012

Lisätiedot

Esitys Puolarmetsän terveysasemapalvelujen hankinta 10.3.2014

Esitys Puolarmetsän terveysasemapalvelujen hankinta 10.3.2014 Esitys Puolarmetsän terveysasemapalvelujen hankinta 10.3.2014 ENNAKKOARVIOINTI (IHMISIIN KOHDISTUVIEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI, IVA) ESPOON SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMESSA 1. Ennakkoarvioinnin tarve (tulosyksikkö

Lisätiedot

Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi

Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon valmistelu Itä-Uudenmaan valmistelutyö tehdään osana koko Uudenmaan sote-alueen ja valtakunnallisen

Lisätiedot

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Seinäjoki, 13.3.2013 Nuorisotakuun taustoja Perusasteen varassa olevat nuoret Työttömät alle 30-vuotiaat nuoret Työn ja koulutuksen

Lisätiedot

Kasvu, oppiminen, perheet

Kasvu, oppiminen, perheet Kasvu, oppiminen, perheet Pirjo Tuosa, selvityshenkilö Uudistuksen lähtökohtia Jyväskylän kaupungissa toteutetaan palvelu- ja organisaatiouudistus vuoden 2013 alussa hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksen

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä) KEMIJÄRVI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 7 892 31,9 % (2617 hlöä) 6 517 6 068 Ikääntynden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 2 544 (32%) 2 901 (45%) kasvu

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan)

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan) Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (1.7.2013 alkaen asteittain voimaan) Vanhuslain toimeenpano Espoossa Story 16.9.2014 5 Kunnan tulee laatia

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 3. 3 Nuorten maahanmuuttajien opetuksen siirtäminen Matinkylän koulun alaisuudesta Espoon aikuislukion alaisuuteen

Espoon kaupunki Pöytäkirja 3. 3 Nuorten maahanmuuttajien opetuksen siirtäminen Matinkylän koulun alaisuudesta Espoon aikuislukion alaisuuteen 26.01.2012 Sivu 1 / 1 395/12.01.01/2012 3 Nuorten maahanmuuttajien opetuksen siirtäminen Matinkylän koulun alaisuudesta Espoon aikuislukion alaisuuteen Valmistelijat / lisätiedot: Juha Nurmi, puh. (09)

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysryhmä

Sosiaali- ja terveysryhmä Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-

Lisätiedot

Oulun kaupunki. Hyvä potku hanke. Myllyojan terveysaseman loppuraportti

Oulun kaupunki. Hyvä potku hanke. Myllyojan terveysaseman loppuraportti Oulun kaupunki Hyvä potku hanke Myllyojan terveysaseman loppuraportti 2014-2015 SISÄLLYS 1 Myllyojan terveysaseman esittely ja hankkeen lähtökohdat... 3 2 Havaitut ongelmat ja kehittämiskohteet... 3 3

Lisätiedot

Elinkeinoelämän keskusliitto ja Palvelualat Ry, kutsuvierastilaisuus Finlandia talo, 28.11.2009

Elinkeinoelämän keskusliitto ja Palvelualat Ry, kutsuvierastilaisuus Finlandia talo, 28.11.2009 Case Keminmaa Yksityiset palvelut julkisessa palveluntuotannossa Elinkeinoelämän keskusliitto ja Palvelualat Ry, kutsuvierastilaisuus Finlandia talo, 28.11.2009 Puhujat Keminmaan kunnan esittely ja taustaa

Lisätiedot

VANHUSTENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto Gun Sirén

VANHUSTENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto Gun Sirén VANHUSTENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Gun Sirén Toiminta Toimintaa ohjaa vuosiksi 2011 2015 laadittu vanhuspoliittinen strategia, jonka kaupunginvaltuusto hyväksyi 13.4.2011. Toiminta käsittää

Lisätiedot

Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle?

Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle? Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle? Valinnanvapauslain luonnoksen mukaisesti 21.12.2016 1 21.12.2016 Valinnanvapaus on osa soteuudistusta Soteuudistuksen tavoitteena on varmistaa ihmisille yhdenvertaiset

Lisätiedot

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa

Lisätiedot

Aluelautakuntien järjestämistehtävä. Työseminaari Sirpa Salminen

Aluelautakuntien järjestämistehtävä. Työseminaari Sirpa Salminen Aluelautakuntien järjestämistehtävä Työseminaari 13.2.2013 Sirpa Salminen Palvelujen järjestäminen Aluelautakunta tilaajana vastaa palvelujen järjestämisestä, määrittelee määrän ja laadun, noudattaa valtuuston

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: Erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä (kuntayhtymä) TULOS-/VASTUUYKSIKKÖ: koko kuntayhtymä VASTUUHENKILÖ: toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti.

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä) PELKOSENNIEMI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 947 29,9 % (296 hlöä) 807 766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 289 (30%) 354 (44%) kasvu

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 %

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 % KOLARI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 840 23,2 % 4 168 4 247 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 901 (23%) 1 312 (32%) kasvu 411 hlöä 75

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101. Kaupunginhallitus 21.03.2016 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101. Kaupunginhallitus 21.03.2016 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 21.03.2016 Sivu 1 / 1 1116/2016 01.00.02 101 Henkilöstökertomus vuodelta 2015 Valmistelijat / lisätiedot: Jere Kunnas, puh. 046 877 3285 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja

Lisätiedot

EP Ikä-sote 29.4.2016. Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen

EP Ikä-sote 29.4.2016. Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen EP Ikä-sote 29.4.2016 Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen 2 -Onni asuu kotona VISIO Jokaisen vastuu omasta hyvinvoinnistaan, omaehtoinen toiminta ja omahoito, 3- sektori ja vapaaehtoistoiminta, sähköiset

Lisätiedot

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma 10.2.2011 Jukka Mattila Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Terveydenhuoltolain 34 Samaan sairaanhoitopiiriin kuuluvien kuntien on laadittava terveydenhuollon

Lisätiedot

Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto yritysmyönteisenä yhteistyökumppanina

Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto yritysmyönteisenä yhteistyökumppanina Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto yritysmyönteisenä yhteistyökumppanina vs. apulaiskaupunginjohtaja Pia Sutinen 23.4.2015 Helsingin elinkeinopäivä Sosiaali- ja terveysviraston arvoverkko 2015 (tubu)

Lisätiedot

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä)

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä) KITTILÄ 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 6 470 18,7 % 7 476 7 835 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 211 (19%) 1 798 (24%) kasvu 587 hlöä

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimi Resurssit ja johtaminen

Sosiaali- ja terveystoimi Resurssit ja johtaminen 2015 - Sosiaali- ja terveystoimi Resurssit ja johtaminen Tulos / Mittari / arviointikriteeri Seuranta 31.10. Työn tuottavuus Sote-palveluissa paranee Tuottavuus paranee vähintään 1,8 % Kotihoidon asiakaspalvelutunnin

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 122. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 122. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 08.04.2013 Sivu 1 / 1 2713/06.00.00/2012 122 Selvitys aluehallintovirastolle hoitoon pääsyn toteutumisesta terveyskeskuksessa Valmistelijat / lisätiedot: Tuija Kumpulainen, puh. (09)

Lisätiedot

-toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon

-toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon Hyvästi jää, on vaikeaa nyt kuolla pois, kun linnut laulaa saa, kun kevät saapuu nauraen - Arto Sotavalta - -toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon 9.4.2015 KKE - ohjausryhmä SAATTAEN - hankkeen yhteiset

Lisätiedot

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille maaliskuu 2010 26.5.2010 Tieto-osasto/ PATI 1 Tiedonkeruu keväällä 2010 Hoitotakuukysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä) SAVUKOSKI 2. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 1 103 28 % (317 hlöä) 986 943 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 315 (28 %) 453

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Lausunto kaupunginhallitukselle sosiaali- ja terveystoimen vuosien investointiohjelmasta.

Espoon kaupunki Pöytäkirja Lausunto kaupunginhallitukselle sosiaali- ja terveystoimen vuosien investointiohjelmasta. 18.09.2013 Sivu 1 / 1 3929/02.02.00/2013 90 Lausunto kaupunginhallitukselle sosiaali- ja terveystoimen vuosien 2014-2018 investointiohjelmasta. Valmistelijat / lisätiedot: Riikka Nikulainen, puh. (09)

Lisätiedot

S6. Verkosto- ja tietokysely (Ulla Salmelainen)

S6. Verkosto- ja tietokysely (Ulla Salmelainen) S6. Verkosto- ja tietokysely (Ulla Salmelainen) Verkostokysely (Digium-pohja) Seuraavassa on lueteltu eri organisaatioita ja yhteisöjä, jotka ovat mahdollisesti yhteystahojasi tässä hankkeessa. Arvioi

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus- palvelukokonaisuus Kotona eläen hyvinvoivana ja toimintakykyisenä. Sirkka Karhula Selvityshenkilö 23.5.

Toimintakyky ja arjen sujuvuus- palvelukokonaisuus Kotona eläen hyvinvoivana ja toimintakykyisenä. Sirkka Karhula Selvityshenkilö 23.5. Toimintakyky ja arjen sujuvuus- palvelukokonaisuus Kotona eläen hyvinvoivana ja toimintakykyisenä Sirkka Karhula Selvityshenkilö Toimintakyky ja arjensujuvuuspalvelukokonaisuuden asiakkaat Vanhukset Vammaiset

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Selvitys Aluehallintovirastolle hoitoon pääsyn toteutumisesta terveyskeskuksessa (KH)

Espoon kaupunki Pöytäkirja Selvitys Aluehallintovirastolle hoitoon pääsyn toteutumisesta terveyskeskuksessa (KH) 20.03.2013 Sivu 1 / 1 2713/06.00.00/2012 27 Selvitys Aluehallintovirastolle hoitoon pääsyn toteutumisesta terveyskeskuksessa (KH) Valmistelijat / lisätiedot: Kumpulainen Tuija, puh. (09) 816 32264 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

SAATTOHOITOSUUNNITELMAT JA ERIKOISTUNEET YKSIKÖT SUOMESSA

SAATTOHOITOSUUNNITELMAT JA ERIKOISTUNEET YKSIKÖT SUOMESSA SAATTOHOITOSUUNNITELMAT JA ERIKOISTUNEET YKSIKÖT SUOMESSA Saattohoitotutkimuksen päivä 6.11.2012 Aira Pihlainen, TtT Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE SISÄLTÖ 1. Saattohoitosuunnitelmien

Lisätiedot

Palveluverkkotyö Jyväskylässä

Palveluverkkotyö Jyväskylässä Palveluverkkotyö Jyväskylässä Erityinen kuntajakoselvitys Selvitystyöryhmä 29.10.2013 Risto Kortelainen muutosjohtaja risto.kortelainen@jkl.fi 30.10.2013 1 Palveluverkkosuunnittelun lähtökohdat Kokonaisvaltainen

Lisätiedot

Valtuutettu Mika Koiviston ym. valtuutettujen aloite seudullisen kotouttamisohjelman kustannusseurannasta

Valtuutettu Mika Koiviston ym. valtuutettujen aloite seudullisen kotouttamisohjelman kustannusseurannasta Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginvaltuusto 106 10.6.2013 Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta 220 6.11.2013 Kaupunginhallitus 412 18.11.2013 Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta 62

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Esa Iivonen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

KH KV

KH KV Kiteen kaupungin palveluohjelma 2010 KH 10.5.2010 112 KV 17.5.2010 26 Sisältö 1. Palveluohjelman tarkoitus ja suhde kaupunkistrategiaan... 1-2 2. Palveluohjelman oleellisimmat päämäärät, toteuttaminen

Lisätiedot

Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa

Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa Terveyskeskusten johtavien viranhaltijoiden ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin yhteistyöseminaari

Lisätiedot

Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa

Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa Tiedosta hyvinvointia Lokakuu 2008 1 Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille, lokakuu 2008 Tiedosta hyvinvointia Lokakuu 2008 2

Lisätiedot

ASIAKASPALAUTTEEN POHJALTA LAADITUT KEHITTÄMISTOIMENPITEET 2016

ASIAKASPALAUTTEEN POHJALTA LAADITUT KEHITTÄMISTOIMENPITEET 2016 1 ASIAKASPALAUTTEEN POHJALTA LAADITUT KEHITTÄMISTOIMENPITEET 2016 Sisällys Lapsiperheiden sosiaalipalvelut Aikuisten sosiaalipalvelut Lasten ja nuorten terveyspalvelut Vastaanottotoiminta Mielenterveys-

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula Selvityshenkilö Organisaatiotoimikunta 7.2.2011 Valmistelun ohjaus Valtuusto Kaupunginhallitus Organisaatiotoimikunta

Lisätiedot

Vastaus valtuustoaloitteeseen 2/2010: Terveyskeskuksen ajanvarauksen parantaminen. Valtuustoaloitteita koskeva sääntely

Vastaus valtuustoaloitteeseen 2/2010: Terveyskeskuksen ajanvarauksen parantaminen. Valtuustoaloitteita koskeva sääntely Perusturvalautakunta 65 4.0.03 Kunnanhallitus 488 8..03 Kunnanvaltuusto 68 9..03 Vastaus valtuustoaloitteeseen /00: Terveyskeskuksen ajanvarauksen parantaminen 04/06.0.00/0 Perusturvalautakunta 4.0.03

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 24. Valtuusto 28.01.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 24. Valtuusto 28.01.2013 Sivu 1 / 1 Valtuusto 28.01.2013 Sivu 1 / 1 4468/06.00.00/2012 Sosiaali- ja terveyslautakunta 116 22.11.2012 Kaupunginhallitus 375 17.12.2012 24 Valtuustokysymys reumapotilaiden hoidon turvaamisesta Valmistelijat

Lisätiedot

Paljon tukea tarvitsevat - paljon palveluja käyttävät - hanke

Paljon tukea tarvitsevat - paljon palveluja käyttävät - hanke Paljon tukea tarvitsevat - paljon palveluja käyttävät - hanke POSKE:n kehittämishanke, jossa 4 osahanketta: Lappi, Kainuu, Länsi-Pohja, Keski-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaan toiminnallisen osakokonaisuuden

Lisätiedot

Alueellinen yhteistyö ja Ikäosaamiskeskus Lapissa PÄÄTÖSSEMINAARI

Alueellinen yhteistyö ja Ikäosaamiskeskus Lapissa PÄÄTÖSSEMINAARI Alueellinen yhteistyö ja Ikäosaamiskeskus Lapissa PÄÄTÖSSEMINAARI 21.9.2016 Toiminta-alue Suomen maakunnista suurin kattaen 30 prosenttia koko maan pinta-alasta 21 kuntaa, seutukuntia 6 Kaksi asukasta

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,1 % (544 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,1 % (544 hlöä) MUONIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 2 375 22,1 % (544 hlöä) 2 313 2 297 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 527 (22%) 658

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/16 01.10.2013

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/16 01.10.2013 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (6) 324 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Tuomo Valokaisen ym. aloitteesta koskien kaupunginsairaalan ja terveyskeskuksen

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan sote-hanke

Pohjois-Karjalan sote-hanke Pohjois-Karjalan sote-hanke Pohjois-Karjalan sote-hanke tekee suunnitelman kuntien päätöksentekoa siitä, miten alueen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut tuotetaan ja organisoidaan 1.1.2017 alkaen.

Lisätiedot

Sote ja ikääntyneet Pentti Itkonen

Sote ja ikääntyneet Pentti Itkonen Sote ja ikääntyneet Pentti Itkonen Sote- uudistus ja Eksote Perustetaan erillisellä lailla 18 maakuntaa, joille kuuluu soten järjestäminen; Etelä-Karjalassa vapaaehtoinen perustaminen ja toiminnan käynnistyminen

Lisätiedot

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT Kriittiset menestystekijät: Asiat, joissa on onnistuttava, jotta tavoitteet toteutuisivat. Kriittiset menestystekijät ovat tärkeitä ja sellaisia joihin organisaatio

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti 21.10.2015 Sivu 1 / 1 4727/00.01.03/2014 96 Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Niina Savikko, puh. 043 825 3353 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALAN PERHE- JA SOSIAALIPALVELUJEN TULOSYKSIKÖN TOIMINTAOHJE

ESPOON KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALAN PERHE- JA SOSIAALIPALVELUJEN TULOSYKSIKÖN TOIMINTAOHJE Sosiaali- ja terveystoimen toimialan 2.2.2 1 (5) ESPOON KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALAN PERHE- JA SOSIAALIPALVELUJEN TULOSYKSIKÖN TOIMINTAOHJE Perusturvajohtaja 28.12.2015 Voimaan 1.1.2016

Lisätiedot

PALVELUSOPIMUS Heinolan kaupunki. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

PALVELUSOPIMUS Heinolan kaupunki. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä PALVELUSOPIMUS 2016 Hyväksytty Heinolan sosiaali- ja terveyslautakunnassa / 201 ja ympäristö- ja rakennuslautakunnassa / 201 Hyväksytty n hallituksessa / 201, PUITESOPIMUS 2016 SOPIJAOSAPUOLET Tilaaja

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA. Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut

KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA. Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut Organisaatiokaavio (toiminnot) Maahanmuuttajapalvelut InEspoo Monikulttuurinen neuvonta

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 28

Espoon kaupunki Pöytäkirja 28 19.03.2014 Sivu 1 / 1 2145/00.01.02/2013 28 Esitys Puolarmetsän terveysasemapalvelujen hankinnasta Valmistelijat / lisätiedot: Tuija Kumpulainen, puh. 046 877 1914 Elina Jaakovlew-Markus, puh. 050 304

Lisätiedot

Peruspalvelujen kustannukset ja vaikuttavuus

Peruspalvelujen kustannukset ja vaikuttavuus Peruspalvelujen kustannukset ja vaikuttavuus Ismo Linnosmaa, THL/CHESS, ismo.linnosmaa@thl.fi Jutta Järvelin THL/CHESS, jutta.jarvelin@thl.fi Unto Häkkinen THL/CHESS, unto.hakkinen@thl.fi 1 Teemat I. CHESS:n

Lisätiedot

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut.

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut. Sosiaalilautakunta 18.2.2016 1 liite 1 Toimintakertomus 2015 Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammais. Talousarviota ja toimintasuunnitelmaa

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä HYVÄ POTKU LOPPURAPORTTI LUUMÄEN TERVEYSASEMALLA 2015 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistä Luumäen terveysasemasta 2. Mukaan Hyvä Potku hankkeeseen

Lisätiedot

Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti

Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti Timo Järvensivu Anne Kumpusalo-Vauhkonen Antti Mäntylä Keskeiset verkoston työtä ohjaavat kysymykset: Mitkä

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON SOTE. Pertunmaa Hans Gärdström

ETELÄ-SAVON SOTE. Pertunmaa Hans Gärdström ETELÄ-SAVON SOTE Pertunmaa 19.2.2016 Hans Gärdström 22.2.2016 Jouko Luukkonen www.etelasavonsote.fi 2 22.2.2016 Jouko Luukkonen www.etelasavonsote.fi 3 22.2.2016 Jouko Luukkonen www.etelasavonsote.fi 4

Lisätiedot

Henkilöstösuunnitelma 2016

Henkilöstösuunnitelma 2016 Henkilöstösuunnitelma 2016 Yt-toimikunta 16.11.2015 Kunnahallitus 16.11.2015 Kunnanvaltuusto 30.11.2015 1 SISÄLLYS 1. Henkilöstösuunnitelman tavoite... 3 2. Henkilöstöpoliittiset linjaukset... 3 3. Työvoimatarpeen

Lisätiedot

Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET

Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET Kuntalaisaloite asumispalveluiden järjestämiseksi tamperelaisille kehitysvammaisille - Tarja Viitapohja ym. (Dno TRE: 4108/05.01.05/2016)

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula selvityshenkilö Organisaatiotoimikunta 7.2.2011 Valmistelun lähtökohtia: tuetaan toimintakykyä ja

Lisätiedot

Byströmin nuorten palvelut

Byströmin nuorten palvelut Byströmin nuorten palvelut Byströmin nuorten palvelut - Sinun suuntasi Byströmin nuorten palvelut on matalan kynnyksen palvelukeskus oululaisille alle 30-vuotiaille nuorille. Byströmin nuorten palveluista

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (5) 49 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto toivomusponnesta joustavien ikärajojen ja lähetteettömien palvelujen jatkamisesta nuorten päihdepalveluissa ja -hoidossa

Lisätiedot

Asiakasohjaus Siiri -yhden luukun palvelupiste

Asiakasohjaus Siiri -yhden luukun palvelupiste Asiakasohjaus Siiri -yhden luukun palvelupiste Sosiaalityö Lähtötilanne Omaishoidon tuki T3 Veteraanipalvelut PTH Sairaala Klinikat Kotihoidon alue 1 SKY Kotihoidon alue 3 SAS Kotihoidon alue 4 Vammaispalvelut

Lisätiedot

Sote-yrittäjyyden asialla. Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Joensuu

Sote-yrittäjyyden asialla. Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Joensuu Sote-yrittäjyyden asialla Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Joensuu 26.1.2017 Pk-yritykset pyörittävät yhteiskuntaa Yritysrakenne Suomessa 2014 0,2% Keskisuuret yritykset 0,2% Suuryritykset (250

Lisätiedot

MIELENTERVEYS JA PÄIHDEPALVELUT

MIELENTERVEYS JA PÄIHDEPALVELUT MIELENTERVEYS JA PÄIHDEPALVELUT Mielenterveys ja päihde SAStyöryhmä Puheenjohtaja 0400 447 633 Terveyskeskus Päivystysajanvaraus ma su 8 22 (06) 2413 3200 Terveyskeskus Ei kiireellinen ajanvaraus ma pe

Lisätiedot

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen Asiakkaan valinnanvapaus laajenee 1.1.2019 alkaen Uudet maakunnat alkavat vastata sosiaali ja terveyspalvelujen järjestämisestä alueensa asukkaille 1.1.2019. Asiakas voi valita palvelun julkisen, yksityisen

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot