Espoon kaupunki Pöytäkirja Muutokset terveysasemapalvelujen rahoituksessa ja tuottamisessa. Periaatepäätös kokeilun valmistelusta

Transkriptio

1 Sivu 1 / / / Muutokset terveysasemapalvelujen rahoituksessa ja tuottamisessa. Periaatepäätös kokeilun valmistelusta Valmistelijat / lisätiedot: Heinänen Tuula, puh. (09) Kumpulainen Tuija, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Terveyspalvelujen johtaja Tuula Heinänen kehottaa toimialaa valmistelemaan alkavaa kokeilua, jonka puitteissa pilotoidaan sekä oman terveysaseman nettobudjetointia että yhdelle tai useammalla toimijalle annettavaa palveluseteliä terveysasemapalveluista. Samalla selvitetään yhteistyömahdollisuuksia HUS:n kanssa terveysasemapalvelujen tuottamisessa. Käsittely Esittelijän kokouksessa tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjassa. Karhula Hiltusen kannattamana teki seuraavat lisäysehdotukset: kehottaa toimialaa valmistelemaan alkavaa kokeilua, jonka puitteissa kokeillaan niitä ratkaisuja, joilla Kouvolan kaupunki on voittanut ongelmia julkisessa terveydenhuollossa. Lautakunta edellyttää, että terveysasemien työntekijöiltä kysytään ulkopuolisen toimijan toimesta avoimilla kysymyksillä heidän mielipidettään ja ehdotuksiaan työskentelyedellytystensä parantamisesta. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että on tehty kaksi esittelijän esityksestä poikkeavaa kannatettua ehdotusta, joiden johdosta on äänestettävä. Äänestystavaksi päätettiin molempien ehdotusten osalta nimenhuutoäänestys. Puheenjohtaja totesi sosiaali- ja terveyslautakunnan kolmella (3) äänellä kahdeksaa (8) vastaan, yksi (1) tyhjä, yksi (1) poissa hylänneen Karhulan ensimmäisen lisäysehdotuksen. Puheenjohtaja totesi sosiaali- ja terveyslautakunnan neljällä (4) äänellä seitsemää (7) vastaan, yksi (1) tyhjä, yksi (1) poissa hylänneen Karhulan toisen lisäysehdotuksen. Äänestyspöytäkirjat ovat pöytäkirjan liitteenä. Päätös Esittelijän ehdotus hyväksyttiin muutoksin.

2 Sivu 2 / 2 Karhula esitti eriävän mielipiteensä. Liite Oheismateriaali Selostus 3 Äänestyspöytäkirja 30 4 Äänestyspöytäkirja IVA/Terveysasemapalvelujen eri tuottamis- ja rahoitusmallit Tausta Terveysasematoiminta on kuntalaisten mielestä tärkein yksittäinen kunnallinen palvelu, johon toivotaan parannusta. Erityisesti ongelmana on ollut lääkärin vastaanottoaikojen riittämättömyys kysyntään nähden. Tätä selittää suurelta osin lääkärivaje ja -vaihtuvuus. Terveysasemilla on kansallisten linjausten mukaan kehitetty työnjakoa siten, että hoitajat ja fysioterapeutit hoitavat itsenäisesti yhä suurempaa osaa potilaista, mutta kokonaan he eivät voi lääkärin työtä korvata. Kaikki omat terveysasemat jatkavat toimintaa. Taustalla on valtakunnallinen ilmiö. Vaikka Suomessa on enemmän lääkäreitä kuin koskaan, lähes koko julkinen sektori potee ainakin ajoittain lääkärivajetta. Erityisesti nopeasti kasvanut yksityinen työterveyshuolto houkuttelee samaa työvoimaa kuin terveyskeskukset. Espoon tilannetta on pohdittu perusturvajohtajan kutsumassa Terveysasematyöryhmässä vuonna 2011 ja sen pohjalta on tehty lukuisia parannusehdotuksia, joita jo ollaan toimeenpanemassa käytäntöön. Pitkälti kyse on työn paremmasta organisoinnista, selkeistä pelisäännöistä, esimiestyön tukemisesta ja joidenkin palvelujen keskittämisestä. Omalääkärijärjestelmästä on luovuttu ja siihen liittynyt virkaehtosopimus on korvattu paikallisella sopimuksella. Rekrytointiin on panostettu eri tavoin. Terveysasematyöryhmässä toivottiin myös jotain uutta ja radikaalimpaa muutosta, ja yksityissektorin kapasiteetin hyödyntämistä perusterveydenhuollon palvelujen tuottamiseksi. Tiivistelmä ehdotuksesta Tässä ehdotetaan, että Espoossa pilotoidaan vuosina sitä, että raha seuraa potilasta. Käytännössä järjestely muistuttaa aika pitkälle Ruotsin tapaa tuottaa perusterveydenhuollon vastaanottopalveluita. Valmistelu käynnistyy laskemalla nykyiset oman toiminnan kustannukset terveysaseman vastuulla olevaa kuntalaista kohden. Pilottiin osallistuisi yksi oma terveysasema ja erikseen neuvotteluissa sovittu ulkoinen toimija, joka sitoutuu noudattamaan samoja periaatteita ja linjauksia, kuin muut terveysasemat. Ulkoinen toimija voi olla yksityinen lääkäriasema, sairaanhoitopiiri tai muu tähän sitoutuva organisaatio. Oma terveysasema saisi rahoituksensa nettobudjetoinnin periaatteella sen mukaan, kuinka paljon asukkaita sen listoilla on. Ulkoinen toimija saisi rahoituksen

3 Sivu 3 / 3 vastaavansuuruisella palvelusetelillä / listautunut asukas. Molempia seurattaisiin samoin laatukriteerein (käytännössä laatuseuranta koskisi kaikkia, myös pilotin ulkopuolella olevia terveysasemia). Lisäksi arvioitaisiin kumpaankin palvelumalliin liittyviä haasteita ja hyviä puolia. Vastaavanlaista valmistelua on tehty Oulun ja Tampereen seudulla Sitran tuella, näistä tulee olemaan Espoolle hyötyä. Siellä kustannus/asukas/vuosi on ollut 100 euron luokkaa (vaihtelee ikäryhmittäin), samaa tasoa on myös Ruotsissa vastaavasta palvelusta maksettava korvaus. Miksi muutos? Yhtenäisellä seurannalla ja rahoituksen kytkemisellä potilasmääriin ja tuloksiin toivotaan olevan kannustava vaikutus kaikkiin terveysasemiin. Järjestely lisää positiivista kilvoittelua. Tämä voisi olla tapa saada yksityissektorilla olevaa resurssia kohdennettua aiempaa tehokkaammin lakisääteisen perusterveydenhuollon tuottamiseen. Ulkoinen toimija voi löytää uusia, tehokkaampia tapoja palvelun tuottamiseen, joista on hyötyä myös muille. Pilotti ajoittuu siten, että sen aikana valinnan vapaus tulee laajenemaan yli kuntarajojen ja tämä voisi myös jatkossa tarjota selkeän tavan laskuttaa yli kuntarajojen listautuneiden potilaiden kotikuntia. Ennen pilotista päättämistä tarvitaan: - kustannuslaskenta (oma nykyinen toiminta) - tarkka määrittely siitä, mitä osaa palvelua pilotti koskee - laatukriteerit ja seuranta (testataan jo vuoden 2012 puolella omassa toiminnassa) - nettobudjetointiin liittyvä päätöksenteko ja pelisääntöjen valmistelu - pilottiin osallistuvien esimiesten koulutus - neuvottelut muiden toimijoiden kanssa ja kumppanin valinta (mikäli useampia kuin yksi kiinnostunut) - palveluseteliin ja laskutukseen liittyvä prosessi (voidaan hyödyntää työn alla olevaa sähköistä alustaa) - pilotin arviointisuunnitelma Alustava toiminnallinen suunnitelma Espoolainen terveysasema X lähtee mukaan pilottiin. Sen vuoden 2013 budjetti tehdään nykyisen asukaspohjan mukaisesti. Samalla on sovittava, mitä vapausasteita ko. asemalle voidaan antaa ja miten se joustavasti pystyy vaikuttamaan esim. henkilöstörakenteeseen ja palkitsemiseen. Ko. aseman esimiehet saavat tarvittavaa lisäkoulutusta ja sovitaan heidän tarvitsemastaan hallinnollisesta tuesta. Potilaiden näkökulmasta palvelu jatkuu ennallaan, ja toivottavasti paranee.

4 Sivu 4 / 4 Muille toimijoille järjestetään tiedotustilaisuus aiheesta ja haetaan kiinnostuneita kumppaneita. Lähtökohtaisesti Espoo nimeää n asukkaan väestön, jonka palvelut siirtyvät uudelle kumppanille. Jos halukkaita on useampia, valitaan kumppani ennalta määriteltyjen kriteerien pohjalta. Kumppani tuottaa palvelut omissa tiloissaan väestön kannalta lähipalveluna. Kumppani sitoutuu Espoon sääntöihin ja kuukausittaisen seurantatiedon tuottamiseen. Rahoitus tulee listalla olevien asukkaiden mukana palvelusetelillä, joka on voimassa vuoden kerrallaan. Tämä jouduttaneen ainakin osittain sopeuttamaan omasta toiminnasta mutta myös lisärahoitusta voidaan esittää. Tietojärjestelmäksi suositellaan Efficaa, mutta todennäköisesti sitä ei voida edellyttää. Molempien toimijoiden tehtäviin kuuluvat ainakin seuraavat terveysaseman palvelut: puhelinpalvelu, hoitajan ja lääkärin vastaanotot, neuvolan ja alakoulun lääkäripalvelut, kotisairaanhoidon lääkärinpalvelut. Keskitetyt palvelut pysyvät kunnan perinteisellä tavalla tuottamina palveluina pilotin aikana. Näitä ovat esim. murtumapoliklinikat, hoitotarvikejakelu, yläkoulujen, lukion ja oppilaitosten lääkäripalvelut, hoivakotien lääkäripalvelut, avomielenterveystyö (psykiatriset sairaanhoitajat ja psykologit), avokuntoutus (fysioterapeutit). Laboratorioja röntgenpalvelut ovat HUS:n järjestämiä, eivätkä ne kuulu pilotin piiriin muuten kuin että niiden käyttöä seurataan. Erikoislääkäripalveluita voi vapaasti järjestää sovitulla rahoituksella, jos sitä pidetään tarkoituksenmukaisena, mutta tässä vaiheessa tähän kokonaisuuteen ei kuulu nyt HUS:n vastuulla olevien palvelujen tuottaminen. IVA (ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi) Pieni joukko terveysasemien toimijoita arvioi eri vaihtoehtojen vaikutuksia tammikuussa Siinä yhteydessä arvioitiin myös yhden terveysaseman ulkoistusta ja terveysasemien ylivuodon hankkimista kertaluonteisilla maksusitoumuksilla yksityissektorilta. Kahta jälkimmäistä ei kuitenkaan esitetä sisällytettäväksi pilottiin. Kokemukset ulkoistuksista eri puolilla Suomea ovat ristiriitaisia - sekä hyviä että huonoja. Se on luonteeltaan määräaikainen järjestely, ja edellyttää toistuvia raskaita kilpailutuksia. Arviomme mukaan ulkoistus on ollut ns. aikansa lapsi ja nyt on syytä hakea pysyvämpiä ratkaisuja tulevaisuuteen katsoen. Yksittäisten lääkärinkäyntien hankkiminen yksityissektorilta olisi paitsi kallista myös arvaamatonta ja vaikeaa hallinnoida. Tiedonkulku ja hoidon jatkuvuus kärsisivät. IVA arviointitaulukko on oheismateriaalina. Tiedoksi

5 Sivu 5 / 5