Hyvää työtä hyvässä porukassa. Syyttäjälaitos

Transkriptio

1 Hyvää työtä hyvässä porukassa Syyttäjälaitos

2 Syyttäjä Maija Mononen: Parasta työssäni on monipuolisuus ja itsenäisyys Syyttäjän työn ensisijainen tarkoitus on toteuttaa rikosvastuuta. Syyttäjä huolehtii valtion virkamiehenä siitä, että rikoksesta seuraa lain tarkoittama rangaistus. Syyttäjä on rikosjutun moottori ja seuraa ainoana viranomaisena koko rikosasian elinkaaren rikosilmoituksesta mahdolliseen tuomioon, kihlakunnansyyttäjä Maija Mononen kuvaa. Syyttäjän työn tarkoitus on toteuttaa rikosvastuuta. Syyttäjä tekee esitutkintayhteistyötä poliisin kanssa ja aloittaa jo silloin syyteharkinnan: hän arvioi jokaisen rikoksesta epäillyn osalta erikseen, onko tapahtunut rikos ja onko siitä riittävää näyttöä. Harkinta voi johtaa syytteeseen, päätökseen syyttämättä jättämisestä tai syyttäjä voi määrätä selvästä rikkomuksesta sakon. Kuva: Kaisa Sirén

3 Tässä työssä täytyy löytää tehoja hektisiin päiviin ja uskaltaa tehdä rohkeita ratkaisuja. Tärkeitä ominaisuuksia syyttäjälle ovat kyky erottaa olennainen tieto massasta ja objektiivisuus, joka takaa jutun Syyttäjän on uskallettava tehdä rohkeita ratkaisuja. osapuolille oikeudenmukaisen kohtelun. Jos syyttäjä nostaa syytteen, hän ajaa syytettä käräjäoikeudessa ja sen jälkeen mahdollisesti hovioikeudessa. Hän voi myös ohjata rikosasian soviteltavaksi. Parasta työssäni on monipuolisuus ja itsenäisyys. Teen yhteistyötä muiden viranomaisten kanssa, hoidan paperitöitä virastossa ja esiinnyn oikeussalissa. Arvostan sitä, että pystyn suunnittelemaan työni itse ja ratkaisut ovat omiani. Syyttäjänvirastot Päätoimipaikka Palvelutoimisto Rovaniemeltä kotoisin oleva Mononen on valmistunut Lapin yliopistosta ja työskennellyt Lapin syyttäjänvirastossa neljä vuotta. Hän hoitaa noin 350 juttua vuodessa, pääosin niin sanottuja massarikoksia, mutta myös laajoja ja vaativia rikosjuttuja. Istuntopäiviä hänellä on 2 3 viikossa. Lappi tuo oman sävynsä syyttäjän työhön: jutuissa on keskimääräistä enemmän metsästys- ja kalastusrikoksia tai ne liittyvät Suomen rajan ylittävään toimintaan. Istuntoja pidetään kymmenellä paikkakunnalla, ja välimatkat ovat pitkiä. Mononen pystyy keskittymään työhönsä, kun sihteeri Aila Kiviniemi-Vihriälä hoitaa asiakirjaliikenteen ja tarkistaa päätösten muotoseikat. Koen roolini tärkeäksi. Yhteistyömme on sujunut todella hyvin, Kiviniemi-Vihriälä lisää. Kuva: Kaisa Sirén Sihteeri Aila Kiviniemi-Vihriälän (vas.) ja kihlakunnansyyttäjä Maija Monosen yhteistyö sujuu hyvin.

4 Talousrikossyyttäjä Malla Sunell: Koskaan ei ole tuntunut siltä, että tämänhän minä jo osaankin Erikoistuminen auttaa syyttäjiä vastaamaan vaativien rikosasioiden asettamiin haasteisiin. Pisimmällä ammattitaitoa syventävä erikoistuminen on sellaisilla syyttäjillä, jotka keskittyvät päätoimisesti tiettyyn rikosalaan. Talousrikosten erikoissyyttäjä Malla Sunell on työskennellyt Helsingin syyttäjänvirastossa 14 vuotta. Hän siirtyi tehtävään suoraan käräjätuomarin työstä ilman aiempaa syyttäjäkokemusta. Olen omalla alallani. Haluan, että asiat saavat oikeudenmukaisen ratkaisun. Talousrikossyyttäjä tekee paljon yhteistyötä muun muassa veroviranomaisten ja esitutkintaviranomaisten kanssa. Esitutkintaan osallistuminen vie paljon aikaa, mutta se on tärkeää, koska tutkinnan puutteita on vaikeaa korjata jälkikäteen. Osallistumisesta on myös se etu, että juttu on jo tuttu, kun se tulee omalle pöydälle syyteharkintaan. Esitutkinta Rikosten selvittäminen eli esitutkinta kuuluu esitutkintaviranomaisille, joita ovat poliisi, Rajavartiolaitos ja Tulli. Esitutkinta rakentuu vahvasti yhteistyölle. Esitutkintaa johtaa tutkinnanjohtaja, jolla on velvollisuus tehdä yhteistyötä syyttäjän kanssa. Esitutkintaviranomainen laatii esitutkinnasta pöytäkirjan, jonka se lähettää syyttäjälle syyteharkintaa varten. Syyttäjä on tutkinnanjohtaja ainoastaan poliisin tekemiksi epäillyissä rikoksissa. Syyttäjä voi tutkinnanjohtajan esityksestä määrätä, ettei esitutkintaa toimiteta tai että se lopetetaan, jos syyttäjä joka tapauksessa jättäisi syytteen nostamatta. Tätä kutsutaan esitutkinnan rajoittamiseksi. Kuva: Kimmo Brandt

5 Poliisin tekemä esitutkinta on oikeudenkäynnin valmistelua. Syyttäjä on mukana varmistamassa, että alusta saakka tutkitaan oikeita asioita ja tutkinta tuottaa objektiivista tietoa. Minä esitän poliisille näkemykseni siitä, keitä kuullaan ja miten tutkinta rakennetaan. Oikeussalissa oma osaaminen karttuu. Erikoissyyttäjän työn painopiste vaihtelee vuosittain. Välillä vuoteen mahtuu lukuisia syyteharkintoja ja toisinaan taas pääosin käräjillä oloa. Joskus oikein iso juttu saattaa työllistää täysipäiväisesti koko vuoden. Päivät oikeussalissa ovat pitkiä, ja illalla täytyy yleensä valmistautua jo seuraavaan päivään. Pidän yhteistyöstä eri tahojen kanssa sekä syyteharkintaan liittyvästä ajatus- ja paperityöstä mutta erityisesti pidän istunnoista. Siellä tulee vastaan yllättäviä tilanteita, ja oma osaaminen karttuu jokaisella kerralla. Erikoistuneet syyttäjät myös mentoroivat ja kouluttavat muita syyttäjiä. Työ vaatii vahvaa ajan tasalla oloa ja lakien, muidenkin kuin rikoslain, kattavaa tuntemusta. Malla Sunellia kiehtoo työn vaativuus ja vaikeus. Koskaan ei ole tuntunut, että tämänhän minä jo osaankin. Koen tekeväni arvokasta työtä osana suurta koneistoa. Kuva: Kimmo Brandt

6 Valtionsyyttäjä Mika Illman: Koulutusjärjestelmä auttaa uralla eteenpäin Kuva: Kimmo Brandt Alalle tuleva lakimies ei ehkä osaa arvata, mihin kaikkiin elämänalueisiin hän pääsee syyttäjänä perehtymään. Syyttäjä saattaa joutua asettumaan rekkakuskin, nosturinkuljettajan, toimitusjohtajan tai vaikka lääkärin asemaan. Hän voi esimerkiksi joutua miettimään, onko jokin lääketieteellinen toimenpide ollut asianmukainen, kuvailee valtionsyyttäjä Mika Illman, Valtakunnansyyttäjänviraston ohjaus- ja kehittämisyksikön päällikkö. Henkilökuntaa kouluttamalla pyritään reagoimaan ajan haasteisiin. Syyttäjälaitoksen koulutus Syyttäjän startti -koulutus on tarkoitettu uusille, määräaikaiseen virkaan nimitetyille apulaissyyttäjille. Koulutus koostuu verkko-opiskelusta ja työssä oppimisesta, joita ohjaa henkilökohtainen tutor. Syyttäjäkoulutuksen runkona on syyttäjien peruskoulutusohjelma, joka on tarkoitettu kaikille syyttäjille. Sen tavoitteena on vahvistaa syyttäjien ammattitaitoa ja syventää ammatti-identiteettiä. Syyttäjien osaamista ylläpidetään ja kehitetään laajalla sekä monipuolisella jatko- ja täydennyskoulutuksella. Syyttäjän kelpoisuusvaatimuksena on oikeustieteellinen yliopistokoulutus. Auskultointikokemuksesta on etua. Sen jälkeen syyttäjälaitoksen oma koulutusjärjestelmä auttaa eteenpäin. Jokainen käy läpi Syyttäjän startti -koulutusohjelman ja joidenkin vuosien päästä myös syyttäjän peruskoulutusohjelman, Illman kertoo. Syyttäjän työn perusasioita on tehdä rajanvetoa väärän ja oikean välillä. On oltava kiinnostusta siihen, mikä on yhteiskunnassa kiellettyä ja sallittua sekä siihen, mikä on julkisen vallan rooli oikeusvaltion ja ylipäänsä järjestäytyneen yhteiskunnan turvaamisessa.

7 Erikoistuminen on olennainen osa syyttäjän uraa. Tiettyjen virkavuosien jälkeen voi itse vaikuttaa siihen, mihin erikoistuu. Syyttäjälaitoksen koulutus auttaa antamalla valmiuksia erityisalan haasteisiin. Erikoistuminen on olennainen osa syyttäjän uraa. Syyttäjän on ylläpidettävä myös perusjuridiikan osaamista, sillä ammattitaito vanhenee yllättävän nopeasti. Kouluttautumista ei saa unohtaa missään vaiheessa uraa. Maailma muuttuu ja lainsäädäntö muuttuu. Valtakunnansyyttäjänvirasto seuraa lainsäädännön ja muun toimintaympäristön kehittymistä. Koko syyttäjälaitoksen henkilökuntaa kouluttamalla pyritään reagoimaan ajan haasteisiin. Syyttäjälaitoksen koulutus on laadukasta ja suosittua. Kouluttajina toimivat pääosin omat kokeneet syyttäjät. Siksi koulutus on konkreettista ja sisältää olennaisen. Kurssilainen voi olettaa, että hän saa omiin tarpeisiinsa räätälöidyn koulutuksen asiaan perehtyneiltä, Mika Illman toteaa. Yleensä syyttäjälaitoksen koulutukset järjestetään Syyttäjäakatemiassa Valtakunnansyyttäjänvirastossa. Kuva: Kimmo Brandt

8 Valtionsyyttäjä Raija Toiviainen: Kansainvälisissä tehtävissä oma näkemys ja ajattelu laajenevat Vaikka syyttäjälaitoksemme on pieni, olemme kansainvälisesti tunnettu toimija ja meihin luotetaan, sanoo valtionsyyttäjä Raija Toiviainen, Valtakunnansyyttäjänviraston kansainvälisen yksikön päällikkö. Suomen syyttäjälaitos on tiiviissä yhteistyössä eri maiden syyttäjäviranomaisten kanssa sekä osallistuu aktiivisesti ammatillisiin kansainvälisiin tilaisuuksiin ja koulutuksiin. Syyttäjälaitoksen on oltava perillä siitä, miten kansainväliset oikeudelliset asiat kehittyvät ja mitkä rikosilmiöt koskettavat maatamme. Lisäksi on tärkeää tuntea ne kanavat, joiden avulla saa yhteyden toisen valtion toimivaltaiseen viranomaiseen. Kuva: Tuukka Ylönen

9 Myös tavanomaisissa asioissa saattaa milloin tahansa tulla vastaan kansainvälinen kytkös. Parhaimmillaan tämä työ on aitoa ja konkreettista kanssakäymistä. Se avaa loistavan ikkunan maailmaan, Toiviainen kuvailee. Syyttäjä voi erikoistua kansainvälisten rikosasioiden asiantuntijaksi. Myös tavanomaisissa asioissa saattaa milloin tahansa tulla vastaan kansainvälinen kytkös. Sitä ei pidä säikähtää. Jokaisella uudellakin syyttäjällä täytyy olla siihen valmius. Syyttäjän perustyön hyvän osaamisen lisäksi kansainvälisissä tehtävissä tarvitaan kielitaitoa. Kieliä pitää harjoittaa jatkuvasti. Tässä työssä saa soveltaa kansainvälisiä sopimuksia ja erityisesti kansainvälistä rikosprosessioikeutta. Oma näkemys ja ajattelu laajenevat. On palkitsevaa, kun rikosasia saadaan yhdessä toisen valtion kanssa hoidetuksi loppuun ja rikosvastuu toteutuu. Reipaskin pitää olla, jotta saa kansainvälisissä kuvioissa suunsa auki ja kantansa kuuluville. Erittäin tärkeitä ovat hyvät yhteistyötaidot. Myös avoimuus ja suvaitsevuus vieraita kulttuureja kohtaan ovat tarpeen. Jos näitä taitoja ei ole luonnostaan, niitä pitää harjoittaa, Toiviainen painottaa. Syyttäjä voi hakea pestiä myös ulkomailta, kuten Eurojustista. Syyttäjät sopivat moniin muihinkin kansainvälisiin tehtäviin kuten siviilikriisinhallintatehtäviin. Maailman kriisialueilla on jatkuvasti pulaa oikeusviranomaisista. Syyttäjien kansainvälinen toiminta Pohjoismaiden syyttäjien kesken tehdään paljon yhteistyötä. Syyttäjälaitoksella on oma osasto Eurojustissa, joka on Haagissa sijaitseva syyttäjäviranomaisten yhteistyöelin. Sen tehtävänä on koordinoida vakavan, rajat ylittävän rikollisuuden esitutkinta- ja syytetoimenpiteitä. Syyttäjiä on nimetty yhteysviranomaisiksi Euroopan oikeudelliseen verkostoon. Sen tehtävänä on helpottaa viranomaisten yhteistyötä rajat ylittävien rikosasioiden käsittelyssä. Syyttäjät ja syyttäjälaitoksen johto osallistuvat EU:n ja Euroopan neuvoston järjestämiin syyttäjien ja muiden asiantuntijoiden tapaamisiin sekä kansainvälisen syyttäjäyhdistyksen toimintaan. Syyttäjälaitoksella on säännöllistä yhteistoimintaa Itämeren alueen valtioiden, erityisesti Viron ja Venäjän kanssa. Kuva: Tuukka Ylönen

10 Valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen: Teemme hyvää työtä hyvässä porukassa Valtakunnansyyttäjä valvoo syyttäjien työtä. Syyttäjälaitosta johtaa ylimpänä syyttäjänä valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen. Hänen tehtävänään on muun muassa valvoa syyttäjien työtä, osallistua lainsäädännön kehittämiseen ja antaa yleisiä ohjeita syyttäjille. Valtakunnansyyttäjän tehtäviin kuuluu myös syyttäjien virkaan nimittäminen, mikä teettää paljon töitä. Keskivertopäiväni on pirstaleinen kooste erilaisia neuvotteluja, kokouksia ja muita tapaamisia, joiden aiheet useimmiten liittyvät tavalla tai toisella toiminnan linjauksiin, talouteen, henkilöstöön ja yhteistyökysymyksiin. Matkustamista on paljon, ja erilaista luettavaakin kertyy jo viikossa vino pino, Nissinen kertoo. Syyttäjälaitoksen ylimmän johdon tehtävät on jaettu valtakunnansyyttäjän ja apulaisvaltakunnansyyttäjän kesken. Apulaisvaltakunnansyyttäjä Valtakunnansyyttäjänvirasto Syyttäjäorganisaatio on kaksiportainen. Siihen kuuluvat keskushallintoviranomaisena Valtakunnansyyttäjänvirasto Helsingissä ja paikalliset syyttäjänvirastot, joilla on useita palvelutoimistoja. Valtakunnansyyttäjänvirastossa työskentelee valtakunnansyyttäjän lisäksi apulaisvaltakunnansyyttäjä, valtionsyyttäjiä, kihlakunnansyyttäjiä ja toimistohenkilökuntaa sekä asiantuntijoita henkilöstöja taloushallinnon, viestinnän, koulutuksen ja kehittämisen sekä kansainvälisen toiminnan tehtävissä. Apulaisvaltakunnansyyttäjä ratkaisee samoin valtuuksin kuin valtakunnansyyttäjä hänen käsiteltäväkseen kuuluvat asiat ja toimii valtakunnansyyttäjän sijaisena. Syyttäjän ratkaisusta tai muusta menettelystä voi tehdä kantelun valtakunnansyyttäjälle. Tällöin voi olla kyse menettelyn laillisuuden tai hyvän syyttäjätavan arvioinnista. Kuva: Tuukka Ylönen

11 Syyttäjälaitoksen päälliköitä: Tom Ifström (vas.), Ilpo Virtanen, Heikki Poukka, Matti Nissinen, Tom Söderlund ja Jorma Kalske. ratkaisee muun muassa syyttäjälaitoksen yleistä hallintoa koskevat sekä ylimmän syyttäjän toimenpiteitä edellyttävät asiat. Kuva: Tuukka Ylönen Tämän esitteen takasivulla on syyttäjälaitoksen visio, tahtotila. Nissisen mielestä ajatus siitä, että meillä on hyvä tehdä työtä, on paras keino pitää kiinni nykyisistä osaajista ja saada joukkoon Syyttäjälaitos on pidetty ja haluttu työnantaja. motivoituneita ammattilaisia tulevinakin vuosina. Näkemyksemme mukaan syyttäjälaitos on oman väkemme keskuudessa pidetty ja sivustakatsojan silmin haluttu työnantaja. Syyttäjälaitoksen vahvuuksia ovat henkilöstön osaaminen ja yhteisöllisyys. Teemme hyvää työtä hyvässä porukassa. Hyväksymme ihmisten ja tehtäviemme erilaisuuden ja arvostamme toistemme ammattitaitoa. Visio antaa suunnan ja johtotähden arkiselle aherrukselle. Johtamisen näkökulmasta siihen sisältyvät sekä työhyvinvoinnin vaalimisen että osaamisen johtamisen haasteet. Myös työvälineiden ja toimitilojen on oltava ajanmukaiset ja työturvallisuuden kunnossa, Nissinen sanoo.

12 Olemme osaava, vahva ja vaikuttava rikosvastuun toteuttaja. Meillä on hyvä tehdä työtä turvallisemman yhteiskunnan puolesta. Valtakunnansyyttäjänvirasto Albertinkatu 25 A, PL HELSINKI Kannen kuvat: Tuukka Ylönen ja Kimmo Brandt Takakannen kuva: Kaisa Sirén Ulkoasu: Mainostoimisto Visuviestintä Oy, Taina Ståhl Painopaikka: Erweko Oy, Helsinki 2012