Mitenkäs se menikään? Itseopiskelumateriaali itsenäisiä laboratorioharjoituksia

Transkriptio

1 Mitenkäs se menikään? Itseopiskelumateriaali itsenäisiä laboratorioharjoituksia varten

2 Sisällys Johdanto... 4 Koontilomake Asiakkaan ohjaaminen Verinäytteenotto... 7 Ihopistos... 7 Hb-määritys... 8 Glukoosi-vieritestilaite... 9 Laskimoverinäyte vakuumitekniikalla Siipineula Avoneula Erilaiset asiakkaat Virtsanäyte Näytteenotto Virtsan kemiallinen seulonta Virtsan solut Nielunäytteenotto Nenän sytologisen näytteen ottaminen Verenpainemittari EKG Spirometria Perusverenkuva (B-PVK) ja Sysmex Hyytymistutkimukset (P-TT-SPA, P-TT-INR) ja Trombotrack Lasko (B-La) Konelab Proteiinin määritys/total Protein (fs-prot) Leukosyyttien kammiolaskenta (B-Leuk) Veren sivelyvalmiste Kalibraattoreiden ja kontrollien liuottaminen Liuosten valmistus Sentrifugit Pipetit ja mittavälineet

3 20. Fotometri ph-mittari Ilmamäntäpipettien kalibrointi ja huolto Mikroskoopit tutuiksi Milliporen Direct-Q-vedenpuhdistuslaite ElcoLog 2.1 -lämpötilanseurantalaite Vaaralliset kemikaalit Lisätehtäviä

4 Johdanto Bioanalyytikon tärkeimpänä työtehtävänä on tuottaa eri laboratoriotutkimusten avulla luotettavaa tietoa potilaan terveydentilasta häntä koskevien hoitoratkaisujen tueksi. Työtehtäviin kuuluvat erilaisten näytteiden ottaminen, asiakkaiden ja muun henkilökunnan ohjaus laboratoriotutkimuksiin liittyvissä asioissa, tutkimusten ja vieritestien suorittaminen, näytteiden analysointi, tutkimusten luotettavuudesta ja laadunvarmistuksesta huolehtiminen sekä tutkimusten ja muun toiminnan kehittäminen. Bioanalyytikko siis vastaa laadukkaasta tutkimusprosessin toteuttamisesta potilasturvallisuuden ja potilaan edun mukaisesti. Bioanalyytikon päivittäinen työ sisältää siis paljon itsenäistä työskentelyä, jonka vuoksi itseohjautuvuutta ja itseoppimista on tärkeää kehittää jo koulutuksen aikana. Tarkkuutta, teknistä osaamista ja kädentaitoja vaativia työtehtäviä voi oppia ainoastaan harjoittelemalla, jonka vuoksi erilaisten harjoitusten riittävä itsenäinen suorittaminen on erittäin tärkeää. Itsenäisten laboratorioharjoitusten avulla sinulla on mahdollisuus kehittää taitojasi omasta mielestäsi tarpeellisilla osa-alueilla. Materiaali sisältää monipuolisesti erilaisia laboratoriotyöskentelyn perusharjoituksia, joita ovat esimerkiksi asiakaspalvelu, verinäytteenotto, eri tutkimusten suorittaminen, analysaattoreiden käyttö ja liuosten valmistus. Harjoitusmateriaalin oppimistehtävien ja pohdintakysymysten tarkoituksena on auttaa sinua kiinnittämään huomiota keskeisimpiin, kutakin harjoitusta koskeviin, asioihin. Vahvaa teoreettista tietopohjaa kannustetaan kehittämään lisämateriaaliin tutustumalla. Lisää tietoa erilaisista näytteistä ja niiden ottamisesta löytyy esimerkiksi OYS:n kliinisen kemian ja hematologian laboratorion yleisohjeista ( sekä Seija Tuokon ym. kirjasta Kliiniset laboratorionäytteet opas näytteiden ottoa varten (Tammi 2008). Tietoa eri tutkimuksista sekä niiden pyyntöindikaatioista löydät esimerkiksi OYS:n laboratorioiden tutkimusohjekirjasta ( Itsenäisiä harjoituksia suoritettaessa on hyvä muistaa merkitä kuittaukset laitteiden käyttäjäpäiväkirjoihin ja huoltokansioihin. Muistathan lisäksi jättää työpisteesi siistiksi seuraavaa harjoittelijaa varten. Toivomme tämän ohjausmateriaalin helpottavan itsenäisten laboratorioharjoitustenne suorittamista sekä edistävän ammatillista kasvuanne. Antoisia harjoitteluhetkiä! 4

5 Koontilomake HARJOITUS OSAAN TUNTIMÄÄRÄ Asiakkaan ohjaaminen Verinäytteenotto Ihopistos Hb-määritys Glukoosi-vieritestilaite Laskimoverinäyte vakuumitekniikalla Siipineula Avoneula Erilaiset asiakkaat Virtsanäyte Näytteenotto Virtsan kemiallinen seulonta Virtsan solut Nielunäytteenotto Nenän sytologisen näytteen ottaminen Verenpainemittari EKG Spiromeria Perusverenkuva (B-PVK) ja Sysmex Hyytymistutkimukset (P-TT-SPA, P-TT-INR) ja Trombotrack Lasko (B-La) Konelab Proteiinin määritys/total Protein (fs-prot) Leukosyyttien kammiolaskenta (B-Leuk) Veren sivelyvalmiste Kalibraattoreiden ja kontrollien liuottaminen Liuosten valmistus Sentrifugit Pipetit ja mittavälineet Fotometri ph-mittari Ilmamäntäpipettien kalibrointi ja huolto Mikroskoopit tutuiksi Milliporen Direct-Q-vedenpuhdistuslaite Elcolog 2.1 -lämpötilanseurantalaite Vaaralliset kemikaalit Lisätehtäviä YHTEENSÄ 5

6 1. Asiakkaan ohjaaminen Jokaisen bioanalyytikon työnkuvaan kuuluu oleellisena osana asiakkaiden tai muun sairaanhoitohenkilökunnan kohtaaminen ja ammattitaitoinen ohjaaminen erilaisissa laboratoriotutkimuksia koskevissa asioissa. Bioanalyytikon tulee osata toimia mahdollisimman hyvin oman alansa asiantuntijana. Tämän vuoksi on tärkeää hallita jo opintojen alkuvaiheessa keskeisimmät asiat perustutkimuksista ja asiakkaan oikeaoppisesta ohjaamisesta niitä varten. Tärkeimpiä ja yleisimpiä ohjaustilanteita ovat asiakkaan ohjaaminen paastoverinäytettä, virtsanäytteenottoa ja eri ulostenäytteenottoa varten. Muun hoitohenkilökunnan kanssa asioidaan yleensä näytteenottovälineitä/-astioita, säilyttämistä ja kuljettamista koskevissa asioissa. 1. Paastoverinäytteen valmistautumisohjeet 2. Puhtaasti lasketun virtsan näytteenottoohjeet 3. Perehtyminen näytteenotto-ohjeisiin esim. ulosteen veren osalta 4. Ohjaustilanteiden harjoittelu parin kanssa 5. Tärkeimmät näyteastiat verinäytteen, virtsanäytteen ja ulostenäytteen osalta 1. Kuinka otat ohjaustilanteessa huomioon erityisryhmät? a. kuulo-, näkö- tai kehitysvammaiset b. psykiatrisessa hoidossa olevat c. vierasta kieltä puhuvat asiakkaat Kenen kanssa 6

7 2. Verinäytteenotto Ihopistos Kiinnitä huomiota seuraaviin asioihin: käsihygienia, suojakäsineiden käyttö sopivan pistokohdan valinta ja puhdistus sopivan lansetin valinta ote sekä puristustekniikka (näyte tulisi saada otettua ilman liiallista puristamista) ilmakuplien välttäminen ja niiden poistaminen näytteestä/kapillaarista näytteen sekoittaminen ja tarvittaessa viilentäminen riittävä näytemäärä sekä kapillaarin että mikroputken käytön harjoittelu Kenen kanssa 1. Näytteenotto sormenpäästä sujuvasti sekä kapilaariin että mikroputkeen 2. Näytteenottotekniikan hallitseminen 3. Näytteenottotilanteen hahmottaminen (tarvittavat välineet) 1. Miksi näytteen sekoittaminen/viilentäminen on tärkeää? 2. Mitä hyötyä on näytteenottokohdan lämmittämisestä? 3. Miten menettelet, kun otat näytteen verikaasuanalyysiä varten? 7

8 Hb-määritys Hemoglobiinin mittausta voidaan käyttää mm. anemian diagnosoinnissa. Hb-vieritestilaite ja sen käyttöohjeet löytyvät näytteenottoluokan kaapista. Kontrollit taas löytyvät kylmiöstä vasemmalta hyllyltä. Harjoitellessa kannattaa kiinnittää huomiota siihen, että kyvetti täyttyisi yhdestä pisarasta. Kenen kanssa 1. Hb-vieritestilaitteen käyttö, huollot sekä kontrolloiminen 2. Hemoglobiinin merkityksen ja tehtävien kertaaminen 1. Mitä virhelähteitä mittaukseen liittyy? 2. Mitkä ovat viitevälit miehille ja naisille? 3. Mitä tarkoittaa anemia? VIITTEET (tietoa potilaalle anemia) 8

9 Glukoosi-vieritestilaite Glukoosin mittausta voidaan hyödyntää mm. diabeteksen diagnostiikassa. Lisää tietoa mittauksesta löydät OYS:n tutkimusohjekirjasta hakemalla fp- Gluk. Glukoosi-vieritestilaite, ohjekansiot ja kontrollit (low, normal, high) löytyvät näytteenottoluokan kaapista. Kenen kanssa 1. Glukoosi-vieritestilaitteen käytön hallitseminen (kontrollit, puhdistus, huolto) 2. Glukoosin viitearvojen tunteminen 1. Miksi näyte tulisi ottaa aina 12 tunnin paaston jälkeen? 2. Mikä merkitys insuliinilla on elimistössä? 3. Mitkä hormonit säätelevät verensokeritasoa? VIITTEET 9

10 Laskimoverinäyte vakuumitekniikalla Kiinnitä huomiota seuraaviin asioihin: käsihygienia, suojakäsineiden käyttö tarvittavien välineiden valinta (neulat, putket) sopivan pistokohdan etsiminen ja puhdistus (kohtaan ei kosketa puhdistuksen jälkeen) putkien vaihto (onnistuuko molemmilla käsillä?) staasin uudelleen kiristäminen näytteen oton aikana yhdellä kädellä 1. Näytteenottotilanteen kokonaisvaltainen hallitseminen sekä asiakkaan huomioon ottaminen 2. Laadukkaan näytteen ottaminen (sekoitus) 3. Näytteen sentrifugointi ja makroskooppinen tarkastelu. Onko näyte analysointikelpoinen? 4. Minkä ajan sisällä eri verinäytteet tulisi sentrifugoida? 1. Miksi pistokohdan painaminen on erityisen tärkeää asiakkailla, joilla on antigoakulanttihoito? 2. Mitä asioita näytteen makroskooppisessa tarkastelussa otetaan huomioon? 3. Mitä väärä näytteenottojärjestys voi aiheuttaa? Kenen kanssa 10

11 Siipineula Kiinnitä huomiota seuraaviin asioihin: neulan käyttö näytteenotto kämmenselästä staasin käyttö (paikka ja sopiva löysääminen) sopiva pistokohta käden asento pistokohdan painaminen neulan teippaaminen paikoilleen Kenen kanssa 1. Siipineulan käytön hallitseminen 2. Sujuva näytteenotto kämmenselästä 1. Mitä asioita tulee ottaa huomioon, kun otetaan näyte veriviljelyä varten? 2. Mitä tulee ottaa huomioon, jos siipineulalla otetaan näyte, joka ei saa joutua kosketuksiin ilman kanssa, esim. S-Ca-Ion? 11

12 Avoneula Avoneulalla voidaan ottaa näytteitä sekä kyynärtaipeesta, kämmenselästä että jalasta. Kiinnitä huomiota seuraaviin asioihin: käsihygienia, suojakäsineiden käyttö pistotekniikka putkien vaihtaminen oikeat näytemäärät putkien sulkeminen ja sekoittaminen näytteenoton aikana Kenen kanssa 1. Näytteenottotilanteen hallitseminen (oikeat välineet) 2. Näytteenotto avoneulalla myös kämmenselästä 1. Milloin näyte kannattaa ottaa avoneulalla? 2. Mihin putkeen näyte otetaan, jos se halutaan jakaa esimerkiksi EDTA- ja seerumiputkiin? 12

13 Erilaiset asiakkaat Verinäytteen otossa tulee ottaa huomioon potilas valitsemalla oikeat näytteenottovälineet. Näytteenottotilanteessa tarvitaan kuitenkin myös sosiaalisia taitoja, varsinkin jos asiakkaina on lapsia tai erityisryhmien edustajia. Ryhmissä voitte pohtia seuraavia kysymyksiä sekä harjoitella erilaisia tilanteita. LAPSET 1. Millaisia asioita tulee ottaa huomioon lasten näytteenotossa (vastasyntyneet, leikki-ikäiset, kouluikäiset)? 2. Miten kohtaat lapsiasiakkaan ja hänen vanhempansa? ERITYISRYHMÄT (kuulo-, näkö- tai kehitysvammaiset, liikuntarajoitteiset, psykiatrisessa hoidossa olevat tai vierasta kieltä puhuvat asiakkaat) 1. Millaisia asioita tulee ottaa huomioon eri eritysryhmien kohdalla? 2. Miten voit varmistaa näytteenottotilanteen turvallisuuden sekä asiakkaan että itsesi kannalta? ERISTYSPOTILAAT (veri-, kosketus- tai suojaeristys) 1. Kertaa eri eristystyyppien merkitys sekä mitä erityistoimia ne vaativat. 2. Missä järjestyksessä toimit, mikäli sinun tulee osastokierrolla käydä kaikissa näissä eristyshuoneissa? Kenen kanssa 13

14 3. Virtsanäyte Näytteenotto Puhtaasti lasketusta virtsasta tehdään virtsan perustutkimuksen, kuten virtsan kemiallinen seulonta (U-KemSeul), solut (U-Solut) sekä bakteeriviljely (U- BaktVi). Tutkimusten onnistumisen kannalta on tärkeää, että näyte on oikein otettu. 1. Kertaa, miten otetaan laadukas keskivirtsanäyte 2. Potilaan selkeä ja ammattitaitoinen ohjaaminen virtsanäytteenottoon (asiakkaan tarpeet sekä mahdolliset kysymykset) 1. Mitä virhelähteitä näytteenottoon liittyy? 2. Miten näyte säilytetään? Kenen kanssa 14

15 Virtsan kemiallinen seulonta Kemiallista seulaa voidaan hyödyntää mm. virtsatiesairauksien sekä diabeteksen alustavassa seulonnassa. Kemialliseen seulontaan kuuluvat punasolujen osoitus (U-Eryt-O), leukosyyttien osoitus (U-Leuk-O), nitriitin osoitus (U-Nitr-O), albumiinin osoitus (U-Alb-O), glukoosin osoitus (U-Gluk-O), ketoaineiden osoitus (U-Keto-O), virtsan ph (U-pH) ja virtsan suhteellinen tiheys (U-Suhti). Clinitek-laite ja sen ohjekansio löytyvät luokan c2018 vetokaapista. Myös laitteen testiliuskat sekä kontrolliliuskat löytyvät samasta vetokaapista. Kiinnitä harjoitellessasi huomiota liuskan kastamistekniikkaan. Säilytä tuloste, jonka laite antaa. Kenen kanssa 1. Clinitek-laitteen käyttö, kontrolloiminen, pesut ja huollot 2. Virtsan kemiallisen seulonnan suorittaminen vakioidusti 3. Näytteen visuaalinen havainnointi 1. Mitä virhelähteitä tutkimukseen liittyy (esikäsittelystä ja laitteesta johtuvat)? 2. Millä tavoin virtsan väri voi vaikuttaa kemiallisen seulonnan tuloksiin? 3. Mitä tulee ottaa huomioon, jos sinulla on vain yksi näyteputki ja sinun tulee tehdä sekä U-KemSeul että U-BaktVi? 4. Mitä voi merkitä seulonnassa havaittava kohonnut arvo? Miten tuloksia voidaan tulkita? VIITTEET: 15

16 Virtsan solut Tutkimuksessa tarkastellaan virtsan partikkeleita mikroskoopissa. Tutkimusta voidaan käyttää märkätai verivirtsaisuuden varmistamiseen sekä munuaisperäisten löydösten seulontaan. Näytteessä kiinnitetään huomiota mm. bakteereihin, punasoluihin, valkosoluihin, epiteelisoluihin sekä lieriöihin. Tutkimuksen ohjekansio sekä muut tarvittavat välineet (väri, objektilasit, peitinlasti, pipetti, sentrifugi) löytyvät luokasta c2018. Luokasta c20102 löytyy kaksi LabQualityn kuvakansiota, joissa on kuvia virtsan eri partikkeleista. Myös Moodista löytyy hyödyllistä tietoa tutkimuksen suorittamisesta. 1. Standardien mukaisen näytelasin valmistaminen virtsanäytteestä mikroskopoitavaksi 2. Eri virtsan partikkeleiden tunnistaminen (solut, artefakta) 3. Tarvittavan kierrosnopeuden laskeminen sentrifugille 1. Mitä artefaktoja näytteessä voi olla? 2. Mitä virhelähteitä tutkimukseen liittyy? Kenen kanssa 16

17 4. Nielunäytteenotto Nieluviljelynäytteen yleisin pyyntöindikaatio on epäily A-ryhmän β-hemolyyttisen streptokokin aiheuttamasta tulehduksesta. Näytteestä voidaan kuitenkin löytää myös muitakin bakteereita. Näytteenotossa tarvitaan vanutikku, spaatteli sekä malja, jolle näyte viljellään. Näytteen viljelyä kuitenkin tullaan harjoittelemaan vasta mikrobiologian kurssilla, joten tässä vaiheessa on tärkeää perehtyä vain näytteenottoon. Näytteenotossa on hyvä käyttää myös otsalamppua, jotta valaistus olisi hyvä. Sekä itsensä että potilaan suojaamiseksi on myös hyvä käyttää suu-nenäsuojusta sekä kertakäyttöhanskoja. Näyte otetaan vanutikulla molempien nielurisojen pinnalta sekä takanielusta tulehtuneen näköisiltä alueilta. 1. Nielunäytteenoton hallitseminen, asiakkaan huomioon ottaminen 1. Miten ohjaat asiakasta valmistautumaan nielunäytteenottoon? 2. Miksi vanutikulla ei saa koskettaa kieleen, ikeniin tai hampaisiin? Miten se vaikuttaa näytteeseen? Kenen kanssa VIITTEET Tuokko, S. ym Kliiniset laboratorionäytteet opas näytteiden ottoa varten. 17

18 5. Nenän sytologisen näytteen ottaminen Nenän sytologinen näyte voidaan ottaa kun pyritään selvittämään nuhaoireiden syytä, erityisesti allergisen ja märkäisen nuhan diagnosoinnissa. Näytteenotossa tarvitaan vanutikkuja, nenätähystin, nenäliinoja, mattapäisiä objektilaseja, otsalamppu, suunenäsuojus sekä kertakäyttöhanskat. Näyte otetaan kummastakin sieraimesta keski- ja alakuorikon limakalvoilta kaapien. Näytteet sivellään eri objektilaseille ja ne ilmakuivataan. Lisää tietoa löydät kirjasta Kliiniset laboratorionäytteet opas näytteiden ottoa varten (Tuokko 2009). OPPIMISTEHÄTVIÄ 1. Näytteenoton sekä potilaan ohjauksen hallitseminen 2. Näytteen jatkokäsittelyn hallitseminen 1. Miksi nuhaista potilasta pyydetään niistämään ennen näytteenottoa? 2. Miten allergialääkkeet vaikuttavat tulokseen? 3. Mitä soluja näytteestä tutkitaan? Kenen kanssa 18

19 6. Verenpainemittari Lisää tietoa verenpaineen merkityksestä löydät Terveysportin Lääkärin tietokannasta kohdasta tietoa potilaalle Kohonnut verenpaine (verenpainetauti). Palvelutoiminnan mittari ja ohjeet löytyvät näytteenottoluokasta. Kenen kanssa 1. Verenpainemittarin käytön hallitseminen 2. Potilaan oikea ohjeistaminen 1. Miten varmistat mittarin toimivuuden? 2. Mitä virhelähteitä mittauksessa voi olla? 3. Mitkä ovat viitevälit? VIITTEET: 19

20 7. EKG EKG:tä käytetään apuna pääasiassa eri sydänsairauksien diagnostiikassa. Koulullamme on kaksi laitetta, ja ne molemmat löytyvät palvelutoiminnan toimistosta, luokasta c2014a. Elektrodeja sekä muita tarvittavia välineitä löytyy kaapista. Kaapista löytyy myös koepotilas, mutta tässä vaiheessa ei ole vielä olennaista harjoitella sen kanssa. Säilytä tulosteet. Kenen kanssa 1. Molempien laitteiden kalibrointi ja vakiointi 2. Kytkentöjen hallitseminen 3. Potilaan ohjeistaminen tutkimusta varten 1. Mitkä potilaasta, hoitajasta tai ympäristöstä johtuvat seikat voivat aiheuttaa häiriöitä filmiin? Miltä ne näyttävät? Testaa! 2. Mitä tarkoittaa V 4 R, ja kuinka se kytketään? VIITTEET 20

21 8. Spirometria Spirometria on yleinen kliinis-fysiologinen tutkimus, jota käytetään tavallisimmin astman ja keuhkoahtaumataudin (COPD) diagnostiikassa. Tutkimuksen avulla voidaan selvittää, onko asiakkaalla mahdollisesti havaittavissa keuhkojen ventilaatiotoimintaa ahtauttava (obstruktiivinen) tai estävä (restriktiivinen) muutos. Tutkimusta käytetään myös sairauden etenemisen ja hoidon seurannassa sekä leikkauskelpoisuuden arvioinnissa. Spirometrian suorittamiseen tarvittava tietokone, välineet ja käyttöohjeet löytyvät palvelutoiminnan toimistotiloista. Muista säilyttää tutkimuksen tulokset). Kenen kanssa 1. Spirometria -tutkimuksen suorittaminen 2. Mittauslaitteiston kalibrointi ja huolto 3. Oikea puhallustekniikka ja asiakkaan ohjaaminen 4. Lisäksi kannattaa tutustua tärkeimpiin indekseihin ja niiden merkitykseen (esim. FEV1, FVC, VC, PEF) 1. Mikä merkitys esitiedoilla on? 2. Mitä mahdollisia virhelähteitä tutkimukseen liittyy? 3. Miksi olisi tärkeää saada rekisteröityä kolme onnistunutta/yhtenevää suoritusta? 4. Kuinka tunnistat kuvaajasta/käyrästä epäonnistuneen puhalluksen/huonon kooperaation (voi piirtää) 21

22 9. Perusverenkuva (B-PVK) ja Sysmex Perusverenkuva on hyvin yleinen ja tärkeä laboratoriokoe arvioitaessa potilaan fysiologista tilaa. Analyysin avulla saadaan selvitettyä mm. veren punasolujen, valkosolujen ja verihiutaleiden (trombosyyttien) määrä sekä hemoglobiinipitoisuus. Punasoluindeksien (MCV, MCH, MCHC) avulla saadaan tietoa punasolujen ominaisuuksista. PVK-arvoihin vaikuttavat hyvin useat eri asiat, kuten ateriointi, fyysinen rasitus, tupakointi, raskaus sekä muut hormonaaliset tekijät. PVK-määritys suoritetaan Sysmex-solulaskimella, joka löytyy käyttöohjeineen palvelutoiminnan tiloista. Ennen varsinaisen määrityksen suorittamista kannattaa käydä tutustumassa laitteen toimintaan ja käyttöohjeisiin palvelutoiminnan aikana. Muista tallentaa kontrollin ja potilasnäytteen tuloslomakkeet. Kenen kanssa 1. Perusverenkuva ja siihen liittyvät indeksit 2. Palvelutoiminnassa käytettävä lähete 3. Punasoluindeksien laskeminen 4. Sysmex-analysaattorin toiminnot, käyttö ja huoltotoimet 5. Uuden reagenssin / kontrollin tietojen syöttäminen analysaattorille 6. Kontrollien ja potilasnäytteiden analysointi manuaalisesti ja kelkkaa käyttämällä 7. Reagenssin vaihtaminen 1. Näytteenoton ja esikäsittelyn merkitys tutkimuksen onnistumisen kannalta (ts. kuinka vältät mahdolliset virhelähteet) 2. Miten tulee menetellä, mikäli tulokset poikkeavat viitearvoista? 3. Miten tulee menetellä, mikäli tuloksissa huomautetaan trombosyyttikasoista? VIITTEET

23 10. Hyytymistutkimukset (P-TT-SPA, P-TT-INR) ja Trombotrack Tromboplastiiniajan määrittäminen on hyvin yleinen hyytymistutkimus. Tutkimuksessa määritetään verinäytteessä olevien K-vitamiiniriippuvaisten hyytymistekijöiden (FII, FVII ja FX) toimintaa. P-SPA-%- tutkimusta käytetään veren hyytymisaktiivisuuden määrittämiseen potilailta, joilla ei ole käytössä antikoagulanttihoitoa. P-TT-INR-tutkimusta puolestaan käytetään oraalisen antikoagulanttihoidon seurannassa. Laite löytyy palvelutoiminnan luokasta ja sen käytöstä, huollosta sekä kuvaajan syöttämisestä on ohjeet kansiossa. SPA-reagenssi löytyy luokan jääkaapista, sitraattipuskuri sekä kyvettejä löytyy laitteen viereisestä alakaapista. Kontrollit löytyvät jäädytettynä pakastimesta. Muista tallettaa tuloste onnistuneesta SPA-reagenssin kuvaajan syöttämisestä ja potilasnäytteiden tulokset. Kenen kanssa 1. Hyytymistutkimusten pyyntöindikaatiot 2. Trombotrack-analysaattori ja INRtutkimuksen suorittaminen 3. Tarvittavien kontrollien ja reagenssien liuottaminen 4. Puuttuvien SPA -reagenssin arvojen laskeminen ja kuvaajan syöttäminen laitteelle 1. Millainen on hyvin otettu näyte hyytymistutkimuksia varten? Miksi oikeaan näytemäärään tulee kiinnittää erityistä huomiota? 2. Näytteessä olevien ilmakuplien ja pipetointitarkkuuden merkitys määrityksen onnistumisen kannalta 3. Miksi näytteistä tehdään rinnakkaiset määritykset? 4. Kauanko SPA-reagenssi säilyy liuotuksen jälkeen, ja miten liian kauan huoneenlämmössä ollut reagenssi vaikuttaa tuloksiin? VIITTEET

24 11. Lasko (B-La) Lasko määritetään, kun halutaan selvittää potilaan omassa plasmassa tapahtuvaa veren punasolujen sedimentaationopeutta. Tähän vaikuttavat erityisesti punasolujen ominaisuudet, kuten raharullanmuodostus ja plasman proteiinikoostumus. Laskoa käytetään CRP:n ohella elimistön tulehdustilojen selvittämisessä, mutta se reagoi tulehduksellisiin muutoksiin C-reaktiivista proteiinia hitaammin. Laskon määrittämisessä käytetään mitta-asteikkoa (telinettä), joka löytyy palvelulaboratorion tiloista. Työohjeet ja tiedot esim. käytettävästä kontrollista löytyvät kansiosta. 1. Laskon pyyntöindikaatiot ja tutkimuksen merkitys 2. B-La-määrityksen suoritus 1. Tutkimuksen mahdolliset virhelähteet 2. Voidaanko tutkimusta tehdä muista verinäyteputkista kuin juuri laskolle tarkoitetusta Na-sitraattiputkesta? 3. Mihin laskon määritys perustuu (reaktion ominaisuudet/tunnuspiirteet) Kenen kanssa VIITTEET

25 12. Konelab Kliininen kemia on tieteenlaji, joka sisältää elimistön nesteiden, solujen ja kudosten analysointia suhteessa terveyteen ja sairauteen. Konelab on juuri kliinisen kemian laboratoriomäärityksiä varten suunniteltu kompaktikokoinen analysaattori, jolla voidaan tehdä useita eri menetelmiin perustuvia määrityksiä. Tavallisimpia analyysejä ovat eri substraattien, entsyymien ja elektrolyyttien määritykset. Konelab 20i -analysaattorit (Tytti ja Erkki) ja tarvittavat välineet löytyvät palvelutoiminnan tiloista. Määrityksissä tarvittavat reagenssit löytyvät jääkaapista/kylmähuoneesta ja kontrollit pakasteesta. Ennen itsenäisiä harjoituksia on suositeltavaa tutustua laitteeseen, sen toimintoihin ja huoltoihin palvelutoiminnan aikana. Tyttiä käytetään palvelutoiminnan aikana, itsenäisiä harjoituksia voi suorittaa vain Erkillä vanhentuneita tms. reagensseja käyttäen. HUOM! Ennen määritysten tekemistä laitteen vesikanisteriin tulee lisätä tarvittava määrä vettä mielellään vuorokautta aikaisemmin. 1. Kliinisen kemian analyysit ja pyyntöindikaatiot (esim. tutkimusohjekirja tai palvelutoiminnan lähete) 2. Konelabilla suoritettavat analyysit 3. Laitteen toiminnot, käyttöohjeet ja huoltotoimet 4. Verinäytteiden analysointi 5. Tulosten vastaaminen palvelutoiminnassa käytettävälle lähetelomakkeelle 1. Mihin menetelmään perustuvat elimistön elektrolyyttipitoisuuden määritykset K ja Na? 2. Selvitä fotometrisen määrityksen periaate, mitkä Konelabilla tehtävät määritykset perustuvat tähän menetelmään? 3. Missä tutkimuksissa näytteen hemolyysi häiritsee määritystä? Muista säilyttää määritysten tulokset! Kenen kanssa VIITTEET Hintikka J. (2010) Käyttäjän opas Konelab 20i kliinisen kemian analysaattorille. Savonia-ammattikorkeakoulu, opinnäytetyö. 25

26 13. Proteiinin määritys/total Protein (fs-prot) Total protein -määrityksen avulla mitataan proteiinien kokonaismäärän verestä. Veren yleisimmät proteiinit ovat albumiini ja immunoglobuliinit. Proteiinin määritystä voidaan käyttää mm. nestetasapainon arvioinnissa sekä proteiiniaineenvaihdunnan seurannassa. Määritykseen tarvitaan Biuret-reagenssia, joka valmistetaan itse annetun ohjeen mukaan. Tarvitaan myös seeruminäyte, pipettejä, fotometri, lämpöhaude, kyvettejä. Sopivia kyvettejä löytyy fotometrin alla olevasta kaapista. Määrityksen suorituksesta on myös jaettu erillinen ohje. Säilytä fotometrin antama tuloste, sekä laskut, jotka olet laskenut. 1. Total protein -analyysi 2. Vaihteluvälin laskeminen ja tulosten vertaaminen vaihteluväliin 1. Mihin biuret -reaktio perustuu? 2. Miten pipetointitarkkuus vaikuttaa tuloksiin? Kenen kanssa VIITTEET

27 14. Leukosyyttien kammiolaskenta (B-Leuk) Veren leukosyyttien määrä voidaan selvittää automaattisella solulaskijalla tai perinteisen kammiolaskennan avulla. Veren leukosyyttien määrällä on suuri vuorokausivaihtelu määrän ollessa normaalisti alhaisempi aamulla kuin illalla. Määrään vaikuttaa myös potilaan ikä, fyysinen ja psyykkinen rasitus, ateriat ja raskaus. Akuutit bakteeri-infektiot, eräät virusinfektiot (esim. mononukleoosi) ja sydäninfarkti voivat aiheuttaa leukosytoosia. Leukopeniaa puolestaan voi aiheuttaa esimerkiksi perifeerisen kulutuksen lisääntyminen tai luuydinkudoksen vauriot. Leukosyyttien määrä vaihtelee suuresti erityyppisissä leukemioissa. 1. Tutkimuksen pyyntöindikaatiot 2. Verinäytteen leukosyyttimäärän laskeminen kammiolaskennan avulla 3. Tulosten oikeellisuuden arviointi 4. Tuloksen tarkistaminen Sysmexanalysaattorilla 1. Tutkimuksen virhelähteet Leukosyyttien kammiolaskentaa varten verinäyte suositellaan otettavaksi kiinteää antikoagulanttia sisältävään EDTA-putkeen. Kammiolaskennassa tarvittavat kammiot (Bürker), peitinlasit ja muut välineet löytyvät hematologian luokan kaapista. Muista säilyttää sekä Sysmex-analysaattorin antama tulos että käsin laskettu tulos. Kenen kanssa VIITTEET 27

28 15. Veren sivelyvalmiste Sivelyvalmiste valmistetaan aina silloin, kun halutaan selvittää tarkemmin veren solujen määrää sekä muotoja mikroskopoinnin avulla. Tavallisesti nämä tiedot saadaan selvitettyä automaattilaskurilla esim. perusverenkuvamäärityksen yhteydessä, mutta toisinaan on tarvetta näytteen tarkemmalle analysoinnille. Mikroskoopin avulla tehtävässä analysoinnissa voidaan paljastaa seikkoja, jotka automaattilaskurilla voisi jäädä huomaamatta. Analysoinnin suorittaa aiheeseen perehtynyt lääkäri. Kenen kanssa 1. Tutkimusindikaatioiden selvittäminen 2. Veren sivelyvalmisteen valmistaminen ja värjääminen 3. Laadukkaan sivelyvalmisteen kriteerien selvittäminen 4. Sivelyvalmisteen makroskooppinen ja mikroskooppinen tarkastelu 5. Normaalin sivelyvalmisteen arviointi 1. Millainen merkitys käytetyillä välineillä ja työn teknisellä suorittamisella on sivelyvalmisteen lopputulokseen? VIITTEET Pelliniemi TT. (1998) Veren sivelyvalmiste. Duodecim 1998; 114(12):

29 16. Kalibraattoreiden ja kontrollien liuottaminen Liuotettavia kalibraattoreita ja kontrolleja tarvitaan Konelabilla ja Trombotrackilla. Konelabin kalibraattoreiden ja kontrollien liuottamisesta ja pakastamisesta löytyvät ohjeet Konelabin kansiosta. Scandipatin ja Scandinormin liuottamisesta ja pakastamisesta löytyvät ohjeet Trombotrackin kansiosta. Kenen kanssa 1. Tarvittavien kontrollien ja kalibraattoreiden oikeaoppinen liuottaminen (veden lisääminen, sekoitus) 2. Kalibraattoreiden ja kontrollien oikeaoppinen käsittely ja säilyttäminen 1. Miten vääränlainen liuottaminen vaikuttaa kalibraattorin/kontrollin toimintaan? 29

30 17. Liuosten valmistus Veren sivelyvalmisteiden värjäämiseen tarvitaan MGG-väriliuokset sekä fosfaattipuskuria. Proteiinin määritykseen tarvitaan taas Biuret-reagenssia. Liuosten valmistamisesta on jaettu ohjeet. Väriliuokset löytyvät kylmiön lukitusta kaapista. Kenen kanssa 1. Eri liuosten valmistus ohjeen avulla 1. Miten puskuriliuoksen väärä ph vaikuttaa MGG-värjäykseen? Testatkaa. 2. Miten värjäytyvät happamat ryhmät? Entä emäksiset? 30

31 18. Sentrifugit Koulultamme löytyy moneen eri käyttötarkoitukseen sopivia sentrifugeja. Tärkeimmät ovat luokan c2010 Mistral 3000E, jossa sentrifugoidaan palvelutoiminnan näytteet, sekä luokan c2008 sentrifugi, jolla sentrifugoidaan virtsanäytteet, joista tutkitaan U-Solut. Molempien sentrifugien käytöstä löytyy ohjekansio laitteen vierestä. Kenen kanssa 1. Sentrifugien käytön hallitseminen 2. Laitteiden huoltoihin perehtyminen teoriassa 1. Mitä verinäytteelle tapahtuu, jos se sentrifugoidaan väärällä kierrosnopeudella? Testaa! 31

32 19. Pipetit ja mittavälineet Pipettien käyttöä kannattaa harjoitella sekä ilmamäntäpipeteillä että lasipipeteillä. Thermo Scientificin Finnpipette -ilmamäntäpipettejä löytyy luokasta c2001 ja lasipipettejä (mittapipetit ja täyspipetit) lasivarastosta. Kiinnitä huomiota pipetoitavaan nestemäärään ja oikeanlaisen pipetin valintaan. Myös kaikenkokoisia ilmamäntäpipettejä kannattaa kokeilla. Omaa pipetointitarkkuutta voi testata pipetoimalla vettä sarjassa samalla punniten (1 ml = 1 g). Lasipipetteihin tarvittavat pumpetit löytyvät myös luokasta c2001 ensimmäisen pöytärivin päässä olevasta laatikostosta. Kiinnitä huomiota pumpettien käyttöön ja säilytykseen. Pumpetti tulisi säilyttää pyöreänä, jotta kumi ei murru. Muidenkin mittavälineiden käyttöä kannattaa harjoitella (oikea mittaväline suhteessa mitattavaan määrään, käyttötarkoitukseen). Mittalasit, mittapullot ym. löytyvät lasivarastosta. 1. Ilmamäntä- ja lasipipettien käyttö 2. Oikeantyyppisen mittavälineen valinta tarpeen mukaan 3. Mittavälineiden sekä eri pipettien merkinnät 4. Tehrmon Good Laboratory pipetting guide - opaskirja (O1005BA) 1. Minkälaisia pipetointimenetelmiä on olemassa? Mihin ne soveltuvat? Kenen kanssa VIITTEET Good laboratory pipetting guide 32

33 20. Fotometri Spektrofotometriaa voidaan käyttää mm. aineen pitoisuuden määrittämiseen kvantitatiivisissa tutkimuksissa, sillä fotometrin mittaama absorbanssi on suoraan verrannollinen aineen konsentraatioon liuoksessa. Spektrofotometriaa voidaan hyödyntää myös aineiden tunnistamisessa sekä niiden puhtausasteen määrittämisessä. Biologiassa sitä käytetään proteiinien ja nukleiinihappojen pitoisuuksien määrittämiseen. Fotometri löytyy välitilasta, ja sitä tarvitaan määritettäessä fs-prot. Fotometrin vieressä on myös lämpöhaude, jota tarvitaan proteiinin määrityksessä. Molempien laitteiden käytöstä löytyy ohjekansio samalta työtasolta. 1. Fotometrin käyttö (oikea mittausohjelma) 2. Lämpöhauteen käyttö (aika, lämpötila, sekoitus) 3. Spektrofotometrin toimintaperiaate. 1. Mitä tarkoittaa Lambert-Beerin laki? 2. Mitä tarkoittaa absorbanssi? 3. Mitä tarkoittaa aineelle ominainen absorptiomaksimi Kenen kanssa 33

34 21. ph-mittari Liuoksen happamuutta tai emäksisyyttä voidaan mitata ph-arvon avulla. Biologisten näytteiden kanssa työskenneltäessä käytetään usein puskuriliuoksia, joiden tarkoituksena on estää ph:n vaihtelut liuoksessa. Puskuriliuoksena käytettävän liuoksen happamuus/emäksisyys täytyy säätää oikeaan ph-arvoon hapolla tai emäksellä. Tässä käytetään apuna ph-mittaria. Mittari, kontrolliliuokset sekä käyttöohje löytyvät luokasta c2001 takimmaisen pöytärivin päästä. Samasta paikasta löytyvät myös elektrodin käyttö- ja huolto-ohje sekä täyttöliuos. 1. Mittarin käyttö, kontrollointi ja kalibrointi 2. Elektrodin huolto 1. Miten puhdistat elektrodin mittauksen jälkeen? 2. Mikä merkitys elektrodin täyttöliuoksella on? Kenen kanssa VIITTEET 34

35 22. Ilmamäntäpipettien kalibrointi ja huolto Ohjeet huolloista ja kalibroinnista löytyvät kansiosta luokan c2001 oikealta seinustalta. Kenen kanssa 1. Pipettien huolto ja kalibrointi teoriassa 2. Thermon Kalibrointilaskuri (Evaboration loss = 0,001 mg) 1. Testaa pipettien kalibroinnin tarkkuus ohjeen mukaisesti kolmella erikokoisella pipetillä. Kirjaa saamasi tulokset muistiin ja säilytä. VIITTEET Kalibrointilaskuri 35

36 23. Mikroskoopit tutuiksi Ohjeet mikroskooppien köhleröinnistä ja puhdistuksesta löytyvät mikroskooppiluokista. Myös vanhojen sivelyvalmisteiden avulla kannattaa harjoitella mikroskoopin käyttöä sekä köhleröintiä. Kenen kanssa 1. Köhleröinnin suorittaminen sujuvasti aina mikroskopoinnin aluksi 2. Mikroskoopin eri osien tunteminen 3. Mikroskoopin puhdistus aina käytön jälkeen 1. Mikä merkitys on kenttähimmentimellä? 2. Miksi mikroskooppi kannattaa köhleröidä? 3. Miksi on tärkeää puhdistaa mikroskooppi aina käytön jälkeen? 36

37 24. Milliporen Direct-Q-vedenpuhdistuslaite Laite ja ohjeet löytyvät välinehuollosta. Kenen kanssa 1. Laitteen käyttö 2. Huoltojen kertaaminen teoriassa 1. Mitä puhdistusmenetelmiä laite käyttää vesijohtoveden puhdistamiseen? 2. Mihin puhdasta vettä voidaan käyttää? 3. Miksi deionisoitua vettä ei saa juoda? 37

38 25. ElcoLog 2.1 -lämpötilanseurantalaite Näytteitä kuljetettaessa Kuntoutussairaalalta koululle ja edelleen koululta OYS:iin, näytteiden kuljetuslaatikossa käytetään lämpötilanseurantalaitetta näytteiden kuljetuslämpötilan seuraamiseksi. Seurantalaitteen käyttöohjeeseen on hyvä tutustua ennen näytteenottoharjoituksia Kuntoutussairaalassa. Näytteenottotutor opastaa tietojen purkamisen tietokoneelle. Lämpötilanseurantalaitteen ohjelma on luokan c2001 tietokoneella. Laitteen ohjekirjan saa palvelutoimintaa ohjaavalta bioanalyytikolta. 1. Laitteen käyttö 2. Tietojen purkaminen tietokoneelle sekä niiden tarkastelu 1. Miksi on tärkeää seurata näytteiden kuljetuksen aikaista lämpötilaa? 2. Mitkä ovat sopivat lämpötilarajat näytteitä kuljetettaessa? Kenen kanssa 38

39 26. Vaaralliset kemikaalit Välitilan pöydältä löytyy vaarallisten kemikaalien sekä jätehuollon kansiot. Pöydältä löytyvät myös käyttöturvallisuustiedotteet. 1. Tarvittavien kemikaalien löytäminen ja turvallisuuden huomioon ottaminen niiden käytössä 2. Jätteiden oikeaoppinen lajittelu 1. Mitä tarkoitetaan ongelmajätteillä? 2. Millä tavoin nestemäiset kemikaalit voidaan hävittää? 3. Minne viet MGG-värjäyksessä yli jääneet värit? 4. Missä säilytetään myrkkyjä? 5. Millaisia kemikaaleja on käsiteltävä vetokaapissa ja miksi? Kenen kanssa 39

40 27. Lisätehtäviä Oman ammatillisen kasvun kannalta on suositeltavaa perehtyä kaikkiin harjoituksiin syvemmin kirjallisuuden avulla. U-asemalle tullaan lisäämään oma tiedostokansio, johon kaikki voivat lisätä viitteitä löytämistään hyvistä lähteistä. Tällä tavalla voidaan tukea ja helpottaa koko ryhmän oppimista. Voit alustavasti kerätä viitteitä viimeiselle muistiinpanosivulle. Kirjastosta on saatavilla erilaisia videoita esimerkiksi nielunäytteenotosta (Eilittä, T Kliininen mikrobiologinen näytteenotto streptokokkiviljely nielusta, märkänäyte, sieninäyte kynnestä) sekä natiivin fluornäytteen otosta (Lempäälä: Med-Video Fluornatiivitutkimus gynekologisen tulehduksen diagnostiikassa). Palvelutoimintaan liittyviin toimistotöihin on hyvä tutustua jo tässä vaiheessa. Tietoa ja ohjeita löytyy palvelutoiminnan kansiosta sekä myös syksyllä 2011 valmistuvasta opinnäytetyössä tehtävästä palvelutoiminnan perehdytysoppaasta (Lambacka & Santaniemi). 40

41 Teoreettista tietämystäni eri harjoituksista lisäsin tutustumalla seuraaviin kirjallisuuslähteisiin: 41