Mitenkäs se menikään? Itseopiskelumateriaali itsenäisiä laboratorioharjoituksia

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mitenkäs se menikään? Itseopiskelumateriaali itsenäisiä laboratorioharjoituksia"

Transkriptio

1 Mitenkäs se menikään? Itseopiskelumateriaali itsenäisiä laboratorioharjoituksia varten

2 Sisällys Johdanto... 4 Koontilomake Asiakkaan ohjaaminen Verinäytteenotto... 7 Ihopistos... 7 Hb-määritys... 8 Glukoosi-vieritestilaite... 9 Laskimoverinäyte vakuumitekniikalla Siipineula Avoneula Erilaiset asiakkaat Virtsanäyte Näytteenotto Virtsan kemiallinen seulonta Virtsan solut Nielunäytteenotto Nenän sytologisen näytteen ottaminen Verenpainemittari EKG Spirometria Perusverenkuva (B-PVK) ja Sysmex Hyytymistutkimukset (P-TT-SPA, P-TT-INR) ja Trombotrack Lasko (B-La) Konelab Proteiinin määritys/total Protein (fs-prot) Leukosyyttien kammiolaskenta (B-Leuk) Veren sivelyvalmiste Kalibraattoreiden ja kontrollien liuottaminen Liuosten valmistus Sentrifugit Pipetit ja mittavälineet

3 20. Fotometri ph-mittari Ilmamäntäpipettien kalibrointi ja huolto Mikroskoopit tutuiksi Milliporen Direct-Q-vedenpuhdistuslaite ElcoLog 2.1 -lämpötilanseurantalaite Vaaralliset kemikaalit Lisätehtäviä

4 Johdanto Bioanalyytikon tärkeimpänä työtehtävänä on tuottaa eri laboratoriotutkimusten avulla luotettavaa tietoa potilaan terveydentilasta häntä koskevien hoitoratkaisujen tueksi. Työtehtäviin kuuluvat erilaisten näytteiden ottaminen, asiakkaiden ja muun henkilökunnan ohjaus laboratoriotutkimuksiin liittyvissä asioissa, tutkimusten ja vieritestien suorittaminen, näytteiden analysointi, tutkimusten luotettavuudesta ja laadunvarmistuksesta huolehtiminen sekä tutkimusten ja muun toiminnan kehittäminen. Bioanalyytikko siis vastaa laadukkaasta tutkimusprosessin toteuttamisesta potilasturvallisuuden ja potilaan edun mukaisesti. Bioanalyytikon päivittäinen työ sisältää siis paljon itsenäistä työskentelyä, jonka vuoksi itseohjautuvuutta ja itseoppimista on tärkeää kehittää jo koulutuksen aikana. Tarkkuutta, teknistä osaamista ja kädentaitoja vaativia työtehtäviä voi oppia ainoastaan harjoittelemalla, jonka vuoksi erilaisten harjoitusten riittävä itsenäinen suorittaminen on erittäin tärkeää. Itsenäisten laboratorioharjoitusten avulla sinulla on mahdollisuus kehittää taitojasi omasta mielestäsi tarpeellisilla osa-alueilla. Materiaali sisältää monipuolisesti erilaisia laboratoriotyöskentelyn perusharjoituksia, joita ovat esimerkiksi asiakaspalvelu, verinäytteenotto, eri tutkimusten suorittaminen, analysaattoreiden käyttö ja liuosten valmistus. Harjoitusmateriaalin oppimistehtävien ja pohdintakysymysten tarkoituksena on auttaa sinua kiinnittämään huomiota keskeisimpiin, kutakin harjoitusta koskeviin, asioihin. Vahvaa teoreettista tietopohjaa kannustetaan kehittämään lisämateriaaliin tutustumalla. Lisää tietoa erilaisista näytteistä ja niiden ottamisesta löytyy esimerkiksi OYS:n kliinisen kemian ja hematologian laboratorion yleisohjeista (http://oyslab.fi/ohjekirjan_liitteet/s_yleisohjeet.html) sekä Seija Tuokon ym. kirjasta Kliiniset laboratorionäytteet opas näytteiden ottoa varten (Tammi 2008). Tietoa eri tutkimuksista sekä niiden pyyntöindikaatioista löydät esimerkiksi OYS:n laboratorioiden tutkimusohjekirjasta (http://oyslab.fi/). Itsenäisiä harjoituksia suoritettaessa on hyvä muistaa merkitä kuittaukset laitteiden käyttäjäpäiväkirjoihin ja huoltokansioihin. Muistathan lisäksi jättää työpisteesi siistiksi seuraavaa harjoittelijaa varten. Toivomme tämän ohjausmateriaalin helpottavan itsenäisten laboratorioharjoitustenne suorittamista sekä edistävän ammatillista kasvuanne. Antoisia harjoitteluhetkiä! 4

5 Koontilomake HARJOITUS OSAAN TUNTIMÄÄRÄ Asiakkaan ohjaaminen Verinäytteenotto Ihopistos Hb-määritys Glukoosi-vieritestilaite Laskimoverinäyte vakuumitekniikalla Siipineula Avoneula Erilaiset asiakkaat Virtsanäyte Näytteenotto Virtsan kemiallinen seulonta Virtsan solut Nielunäytteenotto Nenän sytologisen näytteen ottaminen Verenpainemittari EKG Spiromeria Perusverenkuva (B-PVK) ja Sysmex Hyytymistutkimukset (P-TT-SPA, P-TT-INR) ja Trombotrack Lasko (B-La) Konelab Proteiinin määritys/total Protein (fs-prot) Leukosyyttien kammiolaskenta (B-Leuk) Veren sivelyvalmiste Kalibraattoreiden ja kontrollien liuottaminen Liuosten valmistus Sentrifugit Pipetit ja mittavälineet Fotometri ph-mittari Ilmamäntäpipettien kalibrointi ja huolto Mikroskoopit tutuiksi Milliporen Direct-Q-vedenpuhdistuslaite Elcolog 2.1 -lämpötilanseurantalaite Vaaralliset kemikaalit Lisätehtäviä YHTEENSÄ 5

6 1. Asiakkaan ohjaaminen Jokaisen bioanalyytikon työnkuvaan kuuluu oleellisena osana asiakkaiden tai muun sairaanhoitohenkilökunnan kohtaaminen ja ammattitaitoinen ohjaaminen erilaisissa laboratoriotutkimuksia koskevissa asioissa. Bioanalyytikon tulee osata toimia mahdollisimman hyvin oman alansa asiantuntijana. Tämän vuoksi on tärkeää hallita jo opintojen alkuvaiheessa keskeisimmät asiat perustutkimuksista ja asiakkaan oikeaoppisesta ohjaamisesta niitä varten. Tärkeimpiä ja yleisimpiä ohjaustilanteita ovat asiakkaan ohjaaminen paastoverinäytettä, virtsanäytteenottoa ja eri ulostenäytteenottoa varten. Muun hoitohenkilökunnan kanssa asioidaan yleensä näytteenottovälineitä/-astioita, säilyttämistä ja kuljettamista koskevissa asioissa. 1. Paastoverinäytteen valmistautumisohjeet 2. Puhtaasti lasketun virtsan näytteenottoohjeet 3. Perehtyminen näytteenotto-ohjeisiin esim. ulosteen veren osalta 4. Ohjaustilanteiden harjoittelu parin kanssa 5. Tärkeimmät näyteastiat verinäytteen, virtsanäytteen ja ulostenäytteen osalta 1. Kuinka otat ohjaustilanteessa huomioon erityisryhmät? a. kuulo-, näkö- tai kehitysvammaiset b. psykiatrisessa hoidossa olevat c. vierasta kieltä puhuvat asiakkaat Kenen kanssa 6

7 2. Verinäytteenotto Ihopistos Kiinnitä huomiota seuraaviin asioihin: käsihygienia, suojakäsineiden käyttö sopivan pistokohdan valinta ja puhdistus sopivan lansetin valinta ote sekä puristustekniikka (näyte tulisi saada otettua ilman liiallista puristamista) ilmakuplien välttäminen ja niiden poistaminen näytteestä/kapillaarista näytteen sekoittaminen ja tarvittaessa viilentäminen riittävä näytemäärä sekä kapillaarin että mikroputken käytön harjoittelu Kenen kanssa 1. Näytteenotto sormenpäästä sujuvasti sekä kapilaariin että mikroputkeen 2. Näytteenottotekniikan hallitseminen 3. Näytteenottotilanteen hahmottaminen (tarvittavat välineet) 1. Miksi näytteen sekoittaminen/viilentäminen on tärkeää? 2. Mitä hyötyä on näytteenottokohdan lämmittämisestä? 3. Miten menettelet, kun otat näytteen verikaasuanalyysiä varten? 7

8 Hb-määritys Hemoglobiinin mittausta voidaan käyttää mm. anemian diagnosoinnissa. Hb-vieritestilaite ja sen käyttöohjeet löytyvät näytteenottoluokan kaapista. Kontrollit taas löytyvät kylmiöstä vasemmalta hyllyltä. Harjoitellessa kannattaa kiinnittää huomiota siihen, että kyvetti täyttyisi yhdestä pisarasta. Kenen kanssa 1. Hb-vieritestilaitteen käyttö, huollot sekä kontrolloiminen 2. Hemoglobiinin merkityksen ja tehtävien kertaaminen 1. Mitä virhelähteitä mittaukseen liittyy? 2. Mitkä ovat viitevälit miehille ja naisille? 3. Mitä tarkoittaa anemia? VIITTEET (tietoa potilaalle anemia) 8

9 Glukoosi-vieritestilaite Glukoosin mittausta voidaan hyödyntää mm. diabeteksen diagnostiikassa. Lisää tietoa mittauksesta löydät OYS:n tutkimusohjekirjasta hakemalla fp- Gluk. Glukoosi-vieritestilaite, ohjekansiot ja kontrollit (low, normal, high) löytyvät näytteenottoluokan kaapista. Kenen kanssa 1. Glukoosi-vieritestilaitteen käytön hallitseminen (kontrollit, puhdistus, huolto) 2. Glukoosin viitearvojen tunteminen 1. Miksi näyte tulisi ottaa aina 12 tunnin paaston jälkeen? 2. Mikä merkitys insuliinilla on elimistössä? 3. Mitkä hormonit säätelevät verensokeritasoa? VIITTEET 9

10 Laskimoverinäyte vakuumitekniikalla Kiinnitä huomiota seuraaviin asioihin: käsihygienia, suojakäsineiden käyttö tarvittavien välineiden valinta (neulat, putket) sopivan pistokohdan etsiminen ja puhdistus (kohtaan ei kosketa puhdistuksen jälkeen) putkien vaihto (onnistuuko molemmilla käsillä?) staasin uudelleen kiristäminen näytteen oton aikana yhdellä kädellä 1. Näytteenottotilanteen kokonaisvaltainen hallitseminen sekä asiakkaan huomioon ottaminen 2. Laadukkaan näytteen ottaminen (sekoitus) 3. Näytteen sentrifugointi ja makroskooppinen tarkastelu. Onko näyte analysointikelpoinen? 4. Minkä ajan sisällä eri verinäytteet tulisi sentrifugoida? 1. Miksi pistokohdan painaminen on erityisen tärkeää asiakkailla, joilla on antigoakulanttihoito? 2. Mitä asioita näytteen makroskooppisessa tarkastelussa otetaan huomioon? 3. Mitä väärä näytteenottojärjestys voi aiheuttaa? Kenen kanssa 10

11 Siipineula Kiinnitä huomiota seuraaviin asioihin: neulan käyttö näytteenotto kämmenselästä staasin käyttö (paikka ja sopiva löysääminen) sopiva pistokohta käden asento pistokohdan painaminen neulan teippaaminen paikoilleen Kenen kanssa 1. Siipineulan käytön hallitseminen 2. Sujuva näytteenotto kämmenselästä 1. Mitä asioita tulee ottaa huomioon, kun otetaan näyte veriviljelyä varten? 2. Mitä tulee ottaa huomioon, jos siipineulalla otetaan näyte, joka ei saa joutua kosketuksiin ilman kanssa, esim. S-Ca-Ion? 11

12 Avoneula Avoneulalla voidaan ottaa näytteitä sekä kyynärtaipeesta, kämmenselästä että jalasta. Kiinnitä huomiota seuraaviin asioihin: käsihygienia, suojakäsineiden käyttö pistotekniikka putkien vaihtaminen oikeat näytemäärät putkien sulkeminen ja sekoittaminen näytteenoton aikana Kenen kanssa 1. Näytteenottotilanteen hallitseminen (oikeat välineet) 2. Näytteenotto avoneulalla myös kämmenselästä 1. Milloin näyte kannattaa ottaa avoneulalla? 2. Mihin putkeen näyte otetaan, jos se halutaan jakaa esimerkiksi EDTA- ja seerumiputkiin? 12

13 Erilaiset asiakkaat Verinäytteen otossa tulee ottaa huomioon potilas valitsemalla oikeat näytteenottovälineet. Näytteenottotilanteessa tarvitaan kuitenkin myös sosiaalisia taitoja, varsinkin jos asiakkaina on lapsia tai erityisryhmien edustajia. Ryhmissä voitte pohtia seuraavia kysymyksiä sekä harjoitella erilaisia tilanteita. LAPSET 1. Millaisia asioita tulee ottaa huomioon lasten näytteenotossa (vastasyntyneet, leikki-ikäiset, kouluikäiset)? 2. Miten kohtaat lapsiasiakkaan ja hänen vanhempansa? ERITYISRYHMÄT (kuulo-, näkö- tai kehitysvammaiset, liikuntarajoitteiset, psykiatrisessa hoidossa olevat tai vierasta kieltä puhuvat asiakkaat) 1. Millaisia asioita tulee ottaa huomioon eri eritysryhmien kohdalla? 2. Miten voit varmistaa näytteenottotilanteen turvallisuuden sekä asiakkaan että itsesi kannalta? ERISTYSPOTILAAT (veri-, kosketus- tai suojaeristys) 1. Kertaa eri eristystyyppien merkitys sekä mitä erityistoimia ne vaativat. 2. Missä järjestyksessä toimit, mikäli sinun tulee osastokierrolla käydä kaikissa näissä eristyshuoneissa? Kenen kanssa 13

14 3. Virtsanäyte Näytteenotto Puhtaasti lasketusta virtsasta tehdään virtsan perustutkimuksen, kuten virtsan kemiallinen seulonta (U-KemSeul), solut (U-Solut) sekä bakteeriviljely (U- BaktVi). Tutkimusten onnistumisen kannalta on tärkeää, että näyte on oikein otettu. 1. Kertaa, miten otetaan laadukas keskivirtsanäyte 2. Potilaan selkeä ja ammattitaitoinen ohjaaminen virtsanäytteenottoon (asiakkaan tarpeet sekä mahdolliset kysymykset) 1. Mitä virhelähteitä näytteenottoon liittyy? 2. Miten näyte säilytetään? Kenen kanssa 14

15 Virtsan kemiallinen seulonta Kemiallista seulaa voidaan hyödyntää mm. virtsatiesairauksien sekä diabeteksen alustavassa seulonnassa. Kemialliseen seulontaan kuuluvat punasolujen osoitus (U-Eryt-O), leukosyyttien osoitus (U-Leuk-O), nitriitin osoitus (U-Nitr-O), albumiinin osoitus (U-Alb-O), glukoosin osoitus (U-Gluk-O), ketoaineiden osoitus (U-Keto-O), virtsan ph (U-pH) ja virtsan suhteellinen tiheys (U-Suhti). Clinitek-laite ja sen ohjekansio löytyvät luokan c2018 vetokaapista. Myös laitteen testiliuskat sekä kontrolliliuskat löytyvät samasta vetokaapista. Kiinnitä harjoitellessasi huomiota liuskan kastamistekniikkaan. Säilytä tuloste, jonka laite antaa. Kenen kanssa 1. Clinitek-laitteen käyttö, kontrolloiminen, pesut ja huollot 2. Virtsan kemiallisen seulonnan suorittaminen vakioidusti 3. Näytteen visuaalinen havainnointi 1. Mitä virhelähteitä tutkimukseen liittyy (esikäsittelystä ja laitteesta johtuvat)? 2. Millä tavoin virtsan väri voi vaikuttaa kemiallisen seulonnan tuloksiin? 3. Mitä tulee ottaa huomioon, jos sinulla on vain yksi näyteputki ja sinun tulee tehdä sekä U-KemSeul että U-BaktVi? 4. Mitä voi merkitä seulonnassa havaittava kohonnut arvo? Miten tuloksia voidaan tulkita? VIITTEET: 15

16 Virtsan solut Tutkimuksessa tarkastellaan virtsan partikkeleita mikroskoopissa. Tutkimusta voidaan käyttää märkätai verivirtsaisuuden varmistamiseen sekä munuaisperäisten löydösten seulontaan. Näytteessä kiinnitetään huomiota mm. bakteereihin, punasoluihin, valkosoluihin, epiteelisoluihin sekä lieriöihin. Tutkimuksen ohjekansio sekä muut tarvittavat välineet (väri, objektilasit, peitinlasti, pipetti, sentrifugi) löytyvät luokasta c2018. Luokasta c20102 löytyy kaksi LabQualityn kuvakansiota, joissa on kuvia virtsan eri partikkeleista. Myös Moodista löytyy hyödyllistä tietoa tutkimuksen suorittamisesta. 1. Standardien mukaisen näytelasin valmistaminen virtsanäytteestä mikroskopoitavaksi 2. Eri virtsan partikkeleiden tunnistaminen (solut, artefakta) 3. Tarvittavan kierrosnopeuden laskeminen sentrifugille 1. Mitä artefaktoja näytteessä voi olla? 2. Mitä virhelähteitä tutkimukseen liittyy? Kenen kanssa 16

17 4. Nielunäytteenotto Nieluviljelynäytteen yleisin pyyntöindikaatio on epäily A-ryhmän β-hemolyyttisen streptokokin aiheuttamasta tulehduksesta. Näytteestä voidaan kuitenkin löytää myös muitakin bakteereita. Näytteenotossa tarvitaan vanutikku, spaatteli sekä malja, jolle näyte viljellään. Näytteen viljelyä kuitenkin tullaan harjoittelemaan vasta mikrobiologian kurssilla, joten tässä vaiheessa on tärkeää perehtyä vain näytteenottoon. Näytteenotossa on hyvä käyttää myös otsalamppua, jotta valaistus olisi hyvä. Sekä itsensä että potilaan suojaamiseksi on myös hyvä käyttää suu-nenäsuojusta sekä kertakäyttöhanskoja. Näyte otetaan vanutikulla molempien nielurisojen pinnalta sekä takanielusta tulehtuneen näköisiltä alueilta. 1. Nielunäytteenoton hallitseminen, asiakkaan huomioon ottaminen 1. Miten ohjaat asiakasta valmistautumaan nielunäytteenottoon? 2. Miksi vanutikulla ei saa koskettaa kieleen, ikeniin tai hampaisiin? Miten se vaikuttaa näytteeseen? Kenen kanssa VIITTEET Tuokko, S. ym Kliiniset laboratorionäytteet opas näytteiden ottoa varten. 17

18 5. Nenän sytologisen näytteen ottaminen Nenän sytologinen näyte voidaan ottaa kun pyritään selvittämään nuhaoireiden syytä, erityisesti allergisen ja märkäisen nuhan diagnosoinnissa. Näytteenotossa tarvitaan vanutikkuja, nenätähystin, nenäliinoja, mattapäisiä objektilaseja, otsalamppu, suunenäsuojus sekä kertakäyttöhanskat. Näyte otetaan kummastakin sieraimesta keski- ja alakuorikon limakalvoilta kaapien. Näytteet sivellään eri objektilaseille ja ne ilmakuivataan. Lisää tietoa löydät kirjasta Kliiniset laboratorionäytteet opas näytteiden ottoa varten (Tuokko 2009). OPPIMISTEHÄTVIÄ 1. Näytteenoton sekä potilaan ohjauksen hallitseminen 2. Näytteen jatkokäsittelyn hallitseminen 1. Miksi nuhaista potilasta pyydetään niistämään ennen näytteenottoa? 2. Miten allergialääkkeet vaikuttavat tulokseen? 3. Mitä soluja näytteestä tutkitaan? Kenen kanssa 18

19 6. Verenpainemittari Lisää tietoa verenpaineen merkityksestä löydät Terveysportin Lääkärin tietokannasta kohdasta tietoa potilaalle Kohonnut verenpaine (verenpainetauti). Palvelutoiminnan mittari ja ohjeet löytyvät näytteenottoluokasta. Kenen kanssa 1. Verenpainemittarin käytön hallitseminen 2. Potilaan oikea ohjeistaminen 1. Miten varmistat mittarin toimivuuden? 2. Mitä virhelähteitä mittauksessa voi olla? 3. Mitkä ovat viitevälit? VIITTEET: 19

20 7. EKG EKG:tä käytetään apuna pääasiassa eri sydänsairauksien diagnostiikassa. Koulullamme on kaksi laitetta, ja ne molemmat löytyvät palvelutoiminnan toimistosta, luokasta c2014a. Elektrodeja sekä muita tarvittavia välineitä löytyy kaapista. Kaapista löytyy myös koepotilas, mutta tässä vaiheessa ei ole vielä olennaista harjoitella sen kanssa. Säilytä tulosteet. Kenen kanssa 1. Molempien laitteiden kalibrointi ja vakiointi 2. Kytkentöjen hallitseminen 3. Potilaan ohjeistaminen tutkimusta varten 1. Mitkä potilaasta, hoitajasta tai ympäristöstä johtuvat seikat voivat aiheuttaa häiriöitä filmiin? Miltä ne näyttävät? Testaa! 2. Mitä tarkoittaa V 4 R, ja kuinka se kytketään? VIITTEET 20

21 8. Spirometria Spirometria on yleinen kliinis-fysiologinen tutkimus, jota käytetään tavallisimmin astman ja keuhkoahtaumataudin (COPD) diagnostiikassa. Tutkimuksen avulla voidaan selvittää, onko asiakkaalla mahdollisesti havaittavissa keuhkojen ventilaatiotoimintaa ahtauttava (obstruktiivinen) tai estävä (restriktiivinen) muutos. Tutkimusta käytetään myös sairauden etenemisen ja hoidon seurannassa sekä leikkauskelpoisuuden arvioinnissa. Spirometrian suorittamiseen tarvittava tietokone, välineet ja käyttöohjeet löytyvät palvelutoiminnan toimistotiloista. Muista säilyttää tutkimuksen tulokset). Kenen kanssa 1. Spirometria -tutkimuksen suorittaminen 2. Mittauslaitteiston kalibrointi ja huolto 3. Oikea puhallustekniikka ja asiakkaan ohjaaminen 4. Lisäksi kannattaa tutustua tärkeimpiin indekseihin ja niiden merkitykseen (esim. FEV1, FVC, VC, PEF) 1. Mikä merkitys esitiedoilla on? 2. Mitä mahdollisia virhelähteitä tutkimukseen liittyy? 3. Miksi olisi tärkeää saada rekisteröityä kolme onnistunutta/yhtenevää suoritusta? 4. Kuinka tunnistat kuvaajasta/käyrästä epäonnistuneen puhalluksen/huonon kooperaation (voi piirtää) 21

22 9. Perusverenkuva (B-PVK) ja Sysmex Perusverenkuva on hyvin yleinen ja tärkeä laboratoriokoe arvioitaessa potilaan fysiologista tilaa. Analyysin avulla saadaan selvitettyä mm. veren punasolujen, valkosolujen ja verihiutaleiden (trombosyyttien) määrä sekä hemoglobiinipitoisuus. Punasoluindeksien (MCV, MCH, MCHC) avulla saadaan tietoa punasolujen ominaisuuksista. PVK-arvoihin vaikuttavat hyvin useat eri asiat, kuten ateriointi, fyysinen rasitus, tupakointi, raskaus sekä muut hormonaaliset tekijät. PVK-määritys suoritetaan Sysmex-solulaskimella, joka löytyy käyttöohjeineen palvelutoiminnan tiloista. Ennen varsinaisen määrityksen suorittamista kannattaa käydä tutustumassa laitteen toimintaan ja käyttöohjeisiin palvelutoiminnan aikana. Muista tallentaa kontrollin ja potilasnäytteen tuloslomakkeet. Kenen kanssa 1. Perusverenkuva ja siihen liittyvät indeksit 2. Palvelutoiminnassa käytettävä lähete 3. Punasoluindeksien laskeminen 4. Sysmex-analysaattorin toiminnot, käyttö ja huoltotoimet 5. Uuden reagenssin / kontrollin tietojen syöttäminen analysaattorille 6. Kontrollien ja potilasnäytteiden analysointi manuaalisesti ja kelkkaa käyttämällä 7. Reagenssin vaihtaminen 1. Näytteenoton ja esikäsittelyn merkitys tutkimuksen onnistumisen kannalta (ts. kuinka vältät mahdolliset virhelähteet) 2. Miten tulee menetellä, mikäli tulokset poikkeavat viitearvoista? 3. Miten tulee menetellä, mikäli tuloksissa huomautetaan trombosyyttikasoista? VIITTEET 22

23 10. Hyytymistutkimukset (P-TT-SPA, P-TT-INR) ja Trombotrack Tromboplastiiniajan määrittäminen on hyvin yleinen hyytymistutkimus. Tutkimuksessa määritetään verinäytteessä olevien K-vitamiiniriippuvaisten hyytymistekijöiden (FII, FVII ja FX) toimintaa. P-SPA-%- tutkimusta käytetään veren hyytymisaktiivisuuden määrittämiseen potilailta, joilla ei ole käytössä antikoagulanttihoitoa. P-TT-INR-tutkimusta puolestaan käytetään oraalisen antikoagulanttihoidon seurannassa. Laite löytyy palvelutoiminnan luokasta ja sen käytöstä, huollosta sekä kuvaajan syöttämisestä on ohjeet kansiossa. SPA-reagenssi löytyy luokan jääkaapista, sitraattipuskuri sekä kyvettejä löytyy laitteen viereisestä alakaapista. Kontrollit löytyvät jäädytettynä pakastimesta. Muista tallettaa tuloste onnistuneesta SPA-reagenssin kuvaajan syöttämisestä ja potilasnäytteiden tulokset. Kenen kanssa 1. Hyytymistutkimusten pyyntöindikaatiot 2. Trombotrack-analysaattori ja INRtutkimuksen suorittaminen 3. Tarvittavien kontrollien ja reagenssien liuottaminen 4. Puuttuvien SPA -reagenssin arvojen laskeminen ja kuvaajan syöttäminen laitteelle 1. Millainen on hyvin otettu näyte hyytymistutkimuksia varten? Miksi oikeaan näytemäärään tulee kiinnittää erityistä huomiota? 2. Näytteessä olevien ilmakuplien ja pipetointitarkkuuden merkitys määrityksen onnistumisen kannalta 3. Miksi näytteistä tehdään rinnakkaiset määritykset? 4. Kauanko SPA-reagenssi säilyy liuotuksen jälkeen, ja miten liian kauan huoneenlämmössä ollut reagenssi vaikuttaa tuloksiin? VIITTEET 23

24 11. Lasko (B-La) Lasko määritetään, kun halutaan selvittää potilaan omassa plasmassa tapahtuvaa veren punasolujen sedimentaationopeutta. Tähän vaikuttavat erityisesti punasolujen ominaisuudet, kuten raharullanmuodostus ja plasman proteiinikoostumus. Laskoa käytetään CRP:n ohella elimistön tulehdustilojen selvittämisessä, mutta se reagoi tulehduksellisiin muutoksiin C-reaktiivista proteiinia hitaammin. Laskon määrittämisessä käytetään mitta-asteikkoa (telinettä), joka löytyy palvelulaboratorion tiloista. Työohjeet ja tiedot esim. käytettävästä kontrollista löytyvät kansiosta. 1. Laskon pyyntöindikaatiot ja tutkimuksen merkitys 2. B-La-määrityksen suoritus 1. Tutkimuksen mahdolliset virhelähteet 2. Voidaanko tutkimusta tehdä muista verinäyteputkista kuin juuri laskolle tarkoitetusta Na-sitraattiputkesta? 3. Mihin laskon määritys perustuu (reaktion ominaisuudet/tunnuspiirteet) Kenen kanssa VIITTEET 24

25 12. Konelab Kliininen kemia on tieteenlaji, joka sisältää elimistön nesteiden, solujen ja kudosten analysointia suhteessa terveyteen ja sairauteen. Konelab on juuri kliinisen kemian laboratoriomäärityksiä varten suunniteltu kompaktikokoinen analysaattori, jolla voidaan tehdä useita eri menetelmiin perustuvia määrityksiä. Tavallisimpia analyysejä ovat eri substraattien, entsyymien ja elektrolyyttien määritykset. Konelab 20i -analysaattorit (Tytti ja Erkki) ja tarvittavat välineet löytyvät palvelutoiminnan tiloista. Määrityksissä tarvittavat reagenssit löytyvät jääkaapista/kylmähuoneesta ja kontrollit pakasteesta. Ennen itsenäisiä harjoituksia on suositeltavaa tutustua laitteeseen, sen toimintoihin ja huoltoihin palvelutoiminnan aikana. Tyttiä käytetään palvelutoiminnan aikana, itsenäisiä harjoituksia voi suorittaa vain Erkillä vanhentuneita tms. reagensseja käyttäen. HUOM! Ennen määritysten tekemistä laitteen vesikanisteriin tulee lisätä tarvittava määrä vettä mielellään vuorokautta aikaisemmin. 1. Kliinisen kemian analyysit ja pyyntöindikaatiot (esim. tutkimusohjekirja tai palvelutoiminnan lähete) 2. Konelabilla suoritettavat analyysit 3. Laitteen toiminnot, käyttöohjeet ja huoltotoimet 4. Verinäytteiden analysointi 5. Tulosten vastaaminen palvelutoiminnassa käytettävälle lähetelomakkeelle 1. Mihin menetelmään perustuvat elimistön elektrolyyttipitoisuuden määritykset K ja Na? 2. Selvitä fotometrisen määrityksen periaate, mitkä Konelabilla tehtävät määritykset perustuvat tähän menetelmään? 3. Missä tutkimuksissa näytteen hemolyysi häiritsee määritystä? Muista säilyttää määritysten tulokset! Kenen kanssa VIITTEET Hintikka J. (2010) Käyttäjän opas Konelab 20i kliinisen kemian analysaattorille. Savonia-ammattikorkeakoulu, opinnäytetyö. https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/24493/hintikka_jukka.pdf?sequence=1 25

26 13. Proteiinin määritys/total Protein (fs-prot) Total protein -määrityksen avulla mitataan proteiinien kokonaismäärän verestä. Veren yleisimmät proteiinit ovat albumiini ja immunoglobuliinit. Proteiinin määritystä voidaan käyttää mm. nestetasapainon arvioinnissa sekä proteiiniaineenvaihdunnan seurannassa. Määritykseen tarvitaan Biuret-reagenssia, joka valmistetaan itse annetun ohjeen mukaan. Tarvitaan myös seeruminäyte, pipettejä, fotometri, lämpöhaude, kyvettejä. Sopivia kyvettejä löytyy fotometrin alla olevasta kaapista. Määrityksen suorituksesta on myös jaettu erillinen ohje. Säilytä fotometrin antama tuloste, sekä laskut, jotka olet laskenut. 1. Total protein -analyysi 2. Vaihteluvälin laskeminen ja tulosten vertaaminen vaihteluväliin 1. Mihin biuret -reaktio perustuu? 2. Miten pipetointitarkkuus vaikuttaa tuloksiin? Kenen kanssa VIITTEET 26

27 14. Leukosyyttien kammiolaskenta (B-Leuk) Veren leukosyyttien määrä voidaan selvittää automaattisella solulaskijalla tai perinteisen kammiolaskennan avulla. Veren leukosyyttien määrällä on suuri vuorokausivaihtelu määrän ollessa normaalisti alhaisempi aamulla kuin illalla. Määrään vaikuttaa myös potilaan ikä, fyysinen ja psyykkinen rasitus, ateriat ja raskaus. Akuutit bakteeri-infektiot, eräät virusinfektiot (esim. mononukleoosi) ja sydäninfarkti voivat aiheuttaa leukosytoosia. Leukopeniaa puolestaan voi aiheuttaa esimerkiksi perifeerisen kulutuksen lisääntyminen tai luuydinkudoksen vauriot. Leukosyyttien määrä vaihtelee suuresti erityyppisissä leukemioissa. 1. Tutkimuksen pyyntöindikaatiot 2. Verinäytteen leukosyyttimäärän laskeminen kammiolaskennan avulla 3. Tulosten oikeellisuuden arviointi 4. Tuloksen tarkistaminen Sysmexanalysaattorilla 1. Tutkimuksen virhelähteet Leukosyyttien kammiolaskentaa varten verinäyte suositellaan otettavaksi kiinteää antikoagulanttia sisältävään EDTA-putkeen. Kammiolaskennassa tarvittavat kammiot (Bürker), peitinlasit ja muut välineet löytyvät hematologian luokan kaapista. Muista säilyttää sekä Sysmex-analysaattorin antama tulos että käsin laskettu tulos. Kenen kanssa VIITTEET 27

28 15. Veren sivelyvalmiste Sivelyvalmiste valmistetaan aina silloin, kun halutaan selvittää tarkemmin veren solujen määrää sekä muotoja mikroskopoinnin avulla. Tavallisesti nämä tiedot saadaan selvitettyä automaattilaskurilla esim. perusverenkuvamäärityksen yhteydessä, mutta toisinaan on tarvetta näytteen tarkemmalle analysoinnille. Mikroskoopin avulla tehtävässä analysoinnissa voidaan paljastaa seikkoja, jotka automaattilaskurilla voisi jäädä huomaamatta. Analysoinnin suorittaa aiheeseen perehtynyt lääkäri. Kenen kanssa 1. Tutkimusindikaatioiden selvittäminen 2. Veren sivelyvalmisteen valmistaminen ja värjääminen 3. Laadukkaan sivelyvalmisteen kriteerien selvittäminen 4. Sivelyvalmisteen makroskooppinen ja mikroskooppinen tarkastelu 5. Normaalin sivelyvalmisteen arviointi 1. Millainen merkitys käytetyillä välineillä ja työn teknisellä suorittamisella on sivelyvalmisteen lopputulokseen? VIITTEET Pelliniemi TT. (1998) Veren sivelyvalmiste. Duodecim 1998; 114(12):

29 16. Kalibraattoreiden ja kontrollien liuottaminen Liuotettavia kalibraattoreita ja kontrolleja tarvitaan Konelabilla ja Trombotrackilla. Konelabin kalibraattoreiden ja kontrollien liuottamisesta ja pakastamisesta löytyvät ohjeet Konelabin kansiosta. Scandipatin ja Scandinormin liuottamisesta ja pakastamisesta löytyvät ohjeet Trombotrackin kansiosta. Kenen kanssa 1. Tarvittavien kontrollien ja kalibraattoreiden oikeaoppinen liuottaminen (veden lisääminen, sekoitus) 2. Kalibraattoreiden ja kontrollien oikeaoppinen käsittely ja säilyttäminen 1. Miten vääränlainen liuottaminen vaikuttaa kalibraattorin/kontrollin toimintaan? 29

30 17. Liuosten valmistus Veren sivelyvalmisteiden värjäämiseen tarvitaan MGG-väriliuokset sekä fosfaattipuskuria. Proteiinin määritykseen tarvitaan taas Biuret-reagenssia. Liuosten valmistamisesta on jaettu ohjeet. Väriliuokset löytyvät kylmiön lukitusta kaapista. Kenen kanssa 1. Eri liuosten valmistus ohjeen avulla 1. Miten puskuriliuoksen väärä ph vaikuttaa MGG-värjäykseen? Testatkaa. 2. Miten värjäytyvät happamat ryhmät? Entä emäksiset? 30

31 18. Sentrifugit Koulultamme löytyy moneen eri käyttötarkoitukseen sopivia sentrifugeja. Tärkeimmät ovat luokan c2010 Mistral 3000E, jossa sentrifugoidaan palvelutoiminnan näytteet, sekä luokan c2008 sentrifugi, jolla sentrifugoidaan virtsanäytteet, joista tutkitaan U-Solut. Molempien sentrifugien käytöstä löytyy ohjekansio laitteen vierestä. Kenen kanssa 1. Sentrifugien käytön hallitseminen 2. Laitteiden huoltoihin perehtyminen teoriassa 1. Mitä verinäytteelle tapahtuu, jos se sentrifugoidaan väärällä kierrosnopeudella? Testaa! 31

32 19. Pipetit ja mittavälineet Pipettien käyttöä kannattaa harjoitella sekä ilmamäntäpipeteillä että lasipipeteillä. Thermo Scientificin Finnpipette -ilmamäntäpipettejä löytyy luokasta c2001 ja lasipipettejä (mittapipetit ja täyspipetit) lasivarastosta. Kiinnitä huomiota pipetoitavaan nestemäärään ja oikeanlaisen pipetin valintaan. Myös kaikenkokoisia ilmamäntäpipettejä kannattaa kokeilla. Omaa pipetointitarkkuutta voi testata pipetoimalla vettä sarjassa samalla punniten (1 ml = 1 g). Lasipipetteihin tarvittavat pumpetit löytyvät myös luokasta c2001 ensimmäisen pöytärivin päässä olevasta laatikostosta. Kiinnitä huomiota pumpettien käyttöön ja säilytykseen. Pumpetti tulisi säilyttää pyöreänä, jotta kumi ei murru. Muidenkin mittavälineiden käyttöä kannattaa harjoitella (oikea mittaväline suhteessa mitattavaan määrään, käyttötarkoitukseen). Mittalasit, mittapullot ym. löytyvät lasivarastosta. 1. Ilmamäntä- ja lasipipettien käyttö 2. Oikeantyyppisen mittavälineen valinta tarpeen mukaan 3. Mittavälineiden sekä eri pipettien merkinnät 4. Tehrmon Good Laboratory pipetting guide - opaskirja (O1005BA) 1. Minkälaisia pipetointimenetelmiä on olemassa? Mihin ne soveltuvat? Kenen kanssa VIITTEET Good laboratory pipetting guide https://fscimage.fishersci.com/images/d16542~.pdf 32

33 20. Fotometri Spektrofotometriaa voidaan käyttää mm. aineen pitoisuuden määrittämiseen kvantitatiivisissa tutkimuksissa, sillä fotometrin mittaama absorbanssi on suoraan verrannollinen aineen konsentraatioon liuoksessa. Spektrofotometriaa voidaan hyödyntää myös aineiden tunnistamisessa sekä niiden puhtausasteen määrittämisessä. Biologiassa sitä käytetään proteiinien ja nukleiinihappojen pitoisuuksien määrittämiseen. Fotometri löytyy välitilasta, ja sitä tarvitaan määritettäessä fs-prot. Fotometrin vieressä on myös lämpöhaude, jota tarvitaan proteiinin määrityksessä. Molempien laitteiden käytöstä löytyy ohjekansio samalta työtasolta. 1. Fotometrin käyttö (oikea mittausohjelma) 2. Lämpöhauteen käyttö (aika, lämpötila, sekoitus) 3. Spektrofotometrin toimintaperiaate. 1. Mitä tarkoittaa Lambert-Beerin laki? 2. Mitä tarkoittaa absorbanssi? 3. Mitä tarkoittaa aineelle ominainen absorptiomaksimi Kenen kanssa 33

34 21. ph-mittari Liuoksen happamuutta tai emäksisyyttä voidaan mitata ph-arvon avulla. Biologisten näytteiden kanssa työskenneltäessä käytetään usein puskuriliuoksia, joiden tarkoituksena on estää ph:n vaihtelut liuoksessa. Puskuriliuoksena käytettävän liuoksen happamuus/emäksisyys täytyy säätää oikeaan ph-arvoon hapolla tai emäksellä. Tässä käytetään apuna ph-mittaria. Mittari, kontrolliliuokset sekä käyttöohje löytyvät luokasta c2001 takimmaisen pöytärivin päästä. Samasta paikasta löytyvät myös elektrodin käyttö- ja huolto-ohje sekä täyttöliuos. 1. Mittarin käyttö, kontrollointi ja kalibrointi 2. Elektrodin huolto 1. Miten puhdistat elektrodin mittauksen jälkeen? 2. Mikä merkitys elektrodin täyttöliuoksella on? Kenen kanssa VIITTEET 34

35 22. Ilmamäntäpipettien kalibrointi ja huolto Ohjeet huolloista ja kalibroinnista löytyvät kansiosta luokan c2001 oikealta seinustalta. Kenen kanssa 1. Pipettien huolto ja kalibrointi teoriassa 2. Thermon Kalibrointilaskuri (Evaboration loss = 0,001 mg) 1. Testaa pipettien kalibroinnin tarkkuus ohjeen mukaisesti kolmella erikokoisella pipetillä. Kirjaa saamasi tulokset muistiin ja säilytä. VIITTEET Kalibrointilaskuri 35

36 23. Mikroskoopit tutuiksi Ohjeet mikroskooppien köhleröinnistä ja puhdistuksesta löytyvät mikroskooppiluokista. Myös vanhojen sivelyvalmisteiden avulla kannattaa harjoitella mikroskoopin käyttöä sekä köhleröintiä. Kenen kanssa 1. Köhleröinnin suorittaminen sujuvasti aina mikroskopoinnin aluksi 2. Mikroskoopin eri osien tunteminen 3. Mikroskoopin puhdistus aina käytön jälkeen 1. Mikä merkitys on kenttähimmentimellä? 2. Miksi mikroskooppi kannattaa köhleröidä? 3. Miksi on tärkeää puhdistaa mikroskooppi aina käytön jälkeen? 36

37 24. Milliporen Direct-Q-vedenpuhdistuslaite Laite ja ohjeet löytyvät välinehuollosta. Kenen kanssa 1. Laitteen käyttö 2. Huoltojen kertaaminen teoriassa 1. Mitä puhdistusmenetelmiä laite käyttää vesijohtoveden puhdistamiseen? 2. Mihin puhdasta vettä voidaan käyttää? 3. Miksi deionisoitua vettä ei saa juoda? 37

38 25. ElcoLog 2.1 -lämpötilanseurantalaite Näytteitä kuljetettaessa Kuntoutussairaalalta koululle ja edelleen koululta OYS:iin, näytteiden kuljetuslaatikossa käytetään lämpötilanseurantalaitetta näytteiden kuljetuslämpötilan seuraamiseksi. Seurantalaitteen käyttöohjeeseen on hyvä tutustua ennen näytteenottoharjoituksia Kuntoutussairaalassa. Näytteenottotutor opastaa tietojen purkamisen tietokoneelle. Lämpötilanseurantalaitteen ohjelma on luokan c2001 tietokoneella. Laitteen ohjekirjan saa palvelutoimintaa ohjaavalta bioanalyytikolta. 1. Laitteen käyttö 2. Tietojen purkaminen tietokoneelle sekä niiden tarkastelu 1. Miksi on tärkeää seurata näytteiden kuljetuksen aikaista lämpötilaa? 2. Mitkä ovat sopivat lämpötilarajat näytteitä kuljetettaessa? Kenen kanssa 38

39 26. Vaaralliset kemikaalit Välitilan pöydältä löytyy vaarallisten kemikaalien sekä jätehuollon kansiot. Pöydältä löytyvät myös käyttöturvallisuustiedotteet. 1. Tarvittavien kemikaalien löytäminen ja turvallisuuden huomioon ottaminen niiden käytössä 2. Jätteiden oikeaoppinen lajittelu 1. Mitä tarkoitetaan ongelmajätteillä? 2. Millä tavoin nestemäiset kemikaalit voidaan hävittää? 3. Minne viet MGG-värjäyksessä yli jääneet värit? 4. Missä säilytetään myrkkyjä? 5. Millaisia kemikaaleja on käsiteltävä vetokaapissa ja miksi? Kenen kanssa 39

40 27. Lisätehtäviä Oman ammatillisen kasvun kannalta on suositeltavaa perehtyä kaikkiin harjoituksiin syvemmin kirjallisuuden avulla. U-asemalle tullaan lisäämään oma tiedostokansio, johon kaikki voivat lisätä viitteitä löytämistään hyvistä lähteistä. Tällä tavalla voidaan tukea ja helpottaa koko ryhmän oppimista. Voit alustavasti kerätä viitteitä viimeiselle muistiinpanosivulle. Kirjastosta on saatavilla erilaisia videoita esimerkiksi nielunäytteenotosta (Eilittä, T Kliininen mikrobiologinen näytteenotto streptokokkiviljely nielusta, märkänäyte, sieninäyte kynnestä) sekä natiivin fluornäytteen otosta (Lempäälä: Med-Video Fluornatiivitutkimus gynekologisen tulehduksen diagnostiikassa). Palvelutoimintaan liittyviin toimistotöihin on hyvä tutustua jo tässä vaiheessa. Tietoa ja ohjeita löytyy palvelutoiminnan kansiosta sekä myös syksyllä 2011 valmistuvasta opinnäytetyössä tehtävästä palvelutoiminnan perehdytysoppaasta (Lambacka & Santaniemi). 40

41 Teoreettista tietämystäni eri harjoituksista lisäsin tutustumalla seuraaviin kirjallisuuslähteisiin: 41

Uuden vieritestin käyttöönotto avoterveydenhuollossa

Uuden vieritestin käyttöönotto avoterveydenhuollossa Uuden vieritestin käyttöönotto avoterveydenhuollossa HUSLAB Kliininen kemia ja hematologia 2009 kemisti Paula Pohja-Nylander Tavallisimmat vieritestit avoterveydenhuollossa Hemoglobiini Anemiadiagnostiikka

Lisätiedot

INR MITTAUSTAVAT: PERINTEINEN LABORATORIOMITTAUS JA PIKAMITTAUS (VIERITESTAUS) 30.3.2016

INR MITTAUSTAVAT: PERINTEINEN LABORATORIOMITTAUS JA PIKAMITTAUS (VIERITESTAUS) 30.3.2016 INR MITTAUSTAVAT: PERINTEINEN LABORATORIOMITTAUS JA PIKAMITTAUS (VIERITESTAUS) 30.3.2016 Elina Porkkala-Sarataho Tuotantopäällikkö Fimlab Laboratoriot Oy Keski-Suomen alue SISÄLTÖ Tromboplastiiniaika,

Lisätiedot

Virtsan kemiallisen seulonnan kliininen käyttö. Dosentti Martti L.T. Lalla Osastonylilääkäri HUSLAB Kirurginen sairaala 4.2.2009

Virtsan kemiallisen seulonnan kliininen käyttö. Dosentti Martti L.T. Lalla Osastonylilääkäri HUSLAB Kirurginen sairaala 4.2.2009 Virtsan kemiallisen seulonnan kliininen käyttö Dosentti Martti L.T. Lalla Osastonylilääkäri HUSLAB Kirurginen sairaala Virtsa elimistön tietolähteenä Virtsa - ensimmäinen kehon aine, jonka tutkiminen yhdistettiin

Lisätiedot

MITÄ VIRHEITÄ TEHDÄÄN VIERIANALYTIIKASSA

MITÄ VIRHEITÄ TEHDÄÄN VIERIANALYTIIKASSA MITÄ VIRHEITÄ TEHDÄÄN VIERIANALYTIIKASSA Kerttu Irjala 10.10.2014 LÄHTÖKOHTAVIRHEET Ryhdytään tekemään testiä, jonka tuloksia ei hyödynnetä/ymmärretä Valitaan väärä laite ja/tai pakkauskoko, huono testi

Lisätiedot

1. Preanalytiikan merkitys laboratoriotutkimusten luotettavuuden kannalta

1. Preanalytiikan merkitys laboratoriotutkimusten luotettavuuden kannalta Sivu 1 (5) VERINÄYTTEIDEN OTTO LABORATORIOTUTKIMUKSIA VARTEN 1. Preanalytiikan merkitys laboratoriotutkimusten luotettavuuden kannalta Preanalyyttisellä vaiheella tarkoitetaan kaikkia niitä toimenpiteitä,

Lisätiedot

Kokemuksia vieritestaukseen perehdytettyjen terveydenhoitajien tekemisen seurannasta. Laura Varantola, bioanalyytikko Mehiläinen

Kokemuksia vieritestaukseen perehdytettyjen terveydenhoitajien tekemisen seurannasta. Laura Varantola, bioanalyytikko Mehiläinen Kokemuksia vieritestaukseen perehdytettyjen terveydenhoitajien tekemisen seurannasta Laura Varantola, bioanalyytikko Mehiläinen Vieritestit Vieritesteillä tarkoitetaan sairauksien diagnostiikkaan tai hoidon

Lisätiedot

SELKÄYDINNESTEEN PERUSTUTKIMUKSET

SELKÄYDINNESTEEN PERUSTUTKIMUKSET Käyttöönottopäivä: 21.11.2011 1 (5) SELKÄYDINNESTEEN PERUSTUTKIMUKSET Atk-numero ja -lyhenne 1154 Li-BaktVi 1470 Li-Gluk 2186 Li-Laktaat 2514 Li-Prot 2655 Li-Solut 4059 Li-Syto Likvorin irtosolututkimus

Lisätiedot

Kemian opetuksen keskus Helsingin yliopisto Veden kovuus Oppilaan ohje. Veden kovuus

Kemian opetuksen keskus Helsingin yliopisto Veden kovuus Oppilaan ohje. Veden kovuus Huomaat, että vedenkeittimessäsi on valkoinen saostuma. Päättelet, että saostuma on peräisin vedestä. Haluat varmistaa, että vettä on turvallista juoda ja viet sitä tutkittavaksi laboratorioon. Laboratoriossa

Lisätiedot

Mark Summary Form. Tulospalvelu. Competitor No Competitor Name Member

Mark Summary Form. Tulospalvelu. Competitor No Competitor Name Member Summary Form Skill Number 604 Skill Laborantti Criterion Criterion Description s Day 1 Day 2 Day 3 Day 4 Total Award A B C Elintarvikevalvonta Elintarvikevalvonta ja tutkimus Lääketurvallisuus 35.00 40.00

Lisätiedot

Prosessi-, kemian- ja materiaalitekniikka. Laboratorioalan Ammatillisiin Opintoihin Tutustuminen

Prosessi-, kemian- ja materiaalitekniikka. Laboratorioalan Ammatillisiin Opintoihin Tutustuminen Prosessi-, kemian- ja materiaalitekniikka Laboratorioalan Ammatillisiin Opintoihin Tutustuminen Tekijä: lehtori Anna-Maija Talonen, Koulutuskeskus Tavastia Muokkaus Tarja Koskinen Tutustumisjakson tarkoitus

Lisätiedot

Glukoosipikamittarit ja laadunvarmistus 7.2.2008

Glukoosipikamittarit ja laadunvarmistus 7.2.2008 Glukoosipikamittarit ja laadunvarmistus 7.2.2008 Linnéa Linko linnea.linko@utu.fi Sisäinen ja ulkoinen laadunvarmistus Sisäinen laadunvarmistus toistuvin välein tehtävät kontrollinäytteet (päivittäin,

Lisätiedot

dekantterilaseja eri kokoja, esim. 100 ml, 300 ml tiivis, kannellinen lasipurkki

dekantterilaseja eri kokoja, esim. 100 ml, 300 ml tiivis, kannellinen lasipurkki Vastuuhenkilö Tiina Ritvanen Sivu/sivut 1 / 5 1 Soveltamisala Tämä menetelmä on tarkoitettu lihan ph:n mittaamiseen lihantarkastuksen yhteydessä. Menetelmää ei ole validoitu käyttöön Evirassa. 2 Periaate

Lisätiedot

Kuinka varmistan glukoosimittareiden tulosten luotettavuuden

Kuinka varmistan glukoosimittareiden tulosten luotettavuuden Kuinka varmistan glukoosimittareiden tulosten luotettavuuden Ylikemisti, dos., Kari Åkerman, Kliininen kemian toimintayksikkö, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Pikamittaus Pikamittauksella ymmärretään

Lisätiedot

Kertausta virtsan liuskatestin tekemiseen

Kertausta virtsan liuskatestin tekemiseen Kertausta virtsan liuskatestin tekemiseen Näytteenotto luotettavan tuloksen saaminen edellyttää asianmukaista valmistautumista ja huolellista näytteenottoa ja näytteen oikeaa säilytystä aamuvirtsa soveltuu

Lisätiedot

FOSFORIPITOISUUS PESUAINEESSA

FOSFORIPITOISUUS PESUAINEESSA FOSFORIPITOISUUS PESUAINEESSA KOHDERYHMÄ: Työ soveltuu yläkouluun kurssille elollinen luonto ja yhteiskunta. Lukiossa työ soveltuu parhaiten kurssille KE4. KESTO: Työ kestää n.1-2h MOTIVAATIO: Vaatteita

Lisätiedot

Miten uudet verenkuvan viitearvot toimivat. Pirkko Lammi 2004

Miten uudet verenkuvan viitearvot toimivat. Pirkko Lammi 2004 Miten uudet verenkuvan viitearvot toimivat Pirkko Lammi 2004 Lähtökohdat Jotta sairaus voidaan erottaa terveydestä laboratoriolääketieteen keinoin, on tiedettävä, millaisia arvoja terveet henkilöt saavat.

Lisätiedot

Spirometriatutkimuksen tulkinta. Harri Lindholm, erikoislääkäri Työterveyslaitos Toimintakykylaboratorio

Spirometriatutkimuksen tulkinta. Harri Lindholm, erikoislääkäri Työterveyslaitos Toimintakykylaboratorio Spirometriatutkimuksen tulkinta Harri Lindholm, erikoislääkäri Työterveyslaitos Toimintakykylaboratorio Mitä spirometrialla tutkitaan? Keuhkojen ventilaatio eli tuuletuskyky Toimintahäiriön luonne Toimintahäiriön

Lisätiedot

Kliinisten määritysten näytteet

Kliinisten määritysten näytteet FINAS S51/2000 Opas näytteenoton teknisten vaatimusten täyttämiseksi akkreditointia varten 103 (129) Kliinisten määritysten näytteet FINAS S51/2000 Opas näytteenoton teknisten vaatimusten täyttämiseksi

Lisätiedot

Terveyskeskusten ja NordLabin yhteistyö. Leila Risteli johtava lääkäri 26.3.2015

Terveyskeskusten ja NordLabin yhteistyö. Leila Risteli johtava lääkäri 26.3.2015 Terveyskeskusten ja NordLabin yhteistyö johtava lääkäri 26.3.2015 1 Laboratoriotutkimus on osa potilaan hoitoprosessia 2 Tavoitteenamme on taata kliinikkolääkärille laboratoriotutkimusten tulokset oikea-aikaisesti,

Lisätiedot

Rasvattoman maidon laktoosipitoisuuden määritys entsymaattisesti

Rasvattoman maidon laktoosipitoisuuden määritys entsymaattisesti Rasvattoman maidon laktoosipitoisuuden määritys entsymaattisesti 1. Työn periaate Esikäsitellyn näyteliuoksen sisältämä laktoosi hajotetaan (hydrolysoidaan) entsymaattisesti D-glukoosiksi ja D-galaktoosiksi

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria. Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri

Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria. Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri Epidemiologia N. 10%:lla suomalaisista on keuhkoahtaumatauti Keuhkoahtaumatauti

Lisätiedot

INR vieritestien laatu

INR vieritestien laatu INR vieritestien laatu Vieritestit suomalaisessa terveydenhuollossa 17.4.2007 Pia Leino kl. kemian erikoislääkäri VSSHP, TYKSLAB TYKSLAB INR vieritestiyhteistyö aloitettu 2/2004 n. 20 INR vieritutkimuslaitetta

Lisätiedot

Bioanalyytikko-opiskelijoiden harjoittelupaikat Mikkelin aluelaboratoriossa

Bioanalyytikko-opiskelijoiden harjoittelupaikat Mikkelin aluelaboratoriossa Bioanalyytikko-opiskelijoiden harjoittelupaikat Mikkelin aluelaboratoriossa Yhteystiedot Islab, Mikkelin aluelaboratorio c/o Mikkelin keskussairaala Porrassalmenkatu 35 37 50100 Mikkeli Opiskelijavastaavat:

Lisätiedot

Hallitus 26.9.2011, LIITE 5.

Hallitus 26.9.2011, LIITE 5. Hallitus 26.9.2011, LIITE 5. Ehdottomat vaatimukset Tuotemäärittely Liite 6. Hankintasuunnitelman spesifikaatioliite Päiväys 27.7.2011 Projekti Verenkuva-analytiikan kilpailutus Lomakkeen täyttäjä Tuula

Lisätiedot

KALKINPOISTOAINEET JA IHOMME

KALKINPOISTOAINEET JA IHOMME KALKINPOISTOAINEET JA IHOMME Martta asuu kaupungissa, jossa vesijohtovesi on kovaa 1. Yksi kovan veden Martalle aiheuttama ongelma ovat kalkkisaostumat (kalsiumkarbonaattisaostumat), joita syntyy kylpyhuoneeseen

Lisätiedot

KOLARIN TK LABORATORIO. Outi Rowe Laboratoriohoitaja, FIBMS, MSc

KOLARIN TK LABORATORIO. Outi Rowe Laboratoriohoitaja, FIBMS, MSc KOLARIN TK LABORATORIO Outi Rowe Laboratoriohoitaja, FIBMS, MSc TILAT JA TYÖNTEKIJÄT Kaksi laboratoriohoitajaa Yksi näytteenottopiste Näytteenotto sähköisellä ajanvarauksella Potilastietojärjestelmät:

Lisätiedot

TITRAUKSET, KALIBROINNIT, SÄHKÖNJOHTAVUUS, HAPPOJEN JA EMÄSTEN TARKASTELU

TITRAUKSET, KALIBROINNIT, SÄHKÖNJOHTAVUUS, HAPPOJEN JA EMÄSTEN TARKASTELU Oulun Seudun Ammattiopisto Raportti Page 1 of 6 Turkka Sunnari & Janika Pietilä 23.1.2016 TITRAUKSET, KALIBROINNIT, SÄHKÖNJOHTAVUUS, HAPPOJEN JA EMÄSTEN TARKASTELU PERIAATE/MENETELMÄ Työssä valmistetaan

Lisätiedot

Liuenneen silikaatin spektrofotometrinen määritys

Liuenneen silikaatin spektrofotometrinen määritys Liuenneen silikaatin spektrofotometrinen määritys 1. Työn periaate Liuenneen silikaatin määritys perustuu keltaisen silikomolybdeenihapon muodostumiseen. Keltainen kompleksi pelkistetään oksaalihapolla

Lisätiedot

Ventilaation huononeminen keuhkojen tilavuuden pienenemisen seurauksena. Ventilaation vaikeutuminen keuhkoputkien ahtautumisen seurauksena 21.9.

Ventilaation huononeminen keuhkojen tilavuuden pienenemisen seurauksena. Ventilaation vaikeutuminen keuhkoputkien ahtautumisen seurauksena 21.9. 1 Uloshengityksen sekuntikapasiteetti FEV1 Nopea vitaalikapasiteetti FVC FEV % = FEV1 /FVC Vitaalikapasiteetti VC Uloshengityksen huippuvirtaus PEF Keuhkojen kokonaistilavuus TLC Residuaalivolyymi RV RV

Lisätiedot

TYPPIOKSIDIANALYYSI. Pt-NO-ex. Katriina Jokela bio6sn 2009

TYPPIOKSIDIANALYYSI. Pt-NO-ex. Katriina Jokela bio6sn 2009 TYPPIOKSIDIANALYYSI Pt-NO-ex Katriina Jokela bio6sn 2009 Typpioksidianalyysi Typpioksidianalyysi on viimeaikoina yleistynyt tutkimus jota käytetään astman diagnostiikassa. Astma aiheuttama eosinofiilinen

Lisätiedot

Mihin INR-vieritestiä tarvitaan?

Mihin INR-vieritestiä tarvitaan? Mihin INR-vieritestiä tarvitaan? OYS Pitkäkestoinen antikoagulanttihoito (varfariini) noin 1 % väestöstä saa suun kautta otettavaa antikoagulanttihoitoa eteisvärinä laskimoveritulppa tekoläppäleikkauksen

Lisätiedot

Mark Summary. Taitaja2015. Skill Number 604 Skill Laborantti. Competitor Name

Mark Summary. Taitaja2015. Skill Number 604 Skill Laborantti. Competitor Name Summary Skill Number 604 Skill Laborantti ing Scheme Lock 04-05-2015 16:18:54 Final Lock 07-05-2015 13:26:03 Criterion Criterion Description s Day 1 Day 2 Day 3 Day 4 Total Award A Elintarvikeanalytiikka

Lisätiedot

GLYSEROLIHEMOLYYSIAJAN VIITEARVOT

GLYSEROLIHEMOLYYSIAJAN VIITEARVOT Opinnäytetyö (AMK) Bioanalytiikan koulutusohjelma Kliininen biokemia 2014 Lauri Haapamäki GLYSEROLIHEMOLYYSIAJAN VIITEARVOT OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ TURUN AMMATTIKORKEAKOULU Bioanalytiikan koulutusohjelma

Lisätiedot

18 (25) KUVA 17A. Hiivaa 400-kertaisella suurennoksella vaaleakentällä. KUVA 17B. Hiivaa 400-kertaisella suurennoksella faasikontrastilla.

18 (25) KUVA 17A. Hiivaa 400-kertaisella suurennoksella vaaleakentällä. KUVA 17B. Hiivaa 400-kertaisella suurennoksella faasikontrastilla. 18 (25) KUVA 17A. Hiivaa 400-kertaisella suurennoksella KUVA 17B. Hiivaa 400-kertaisella suurennoksella KUVA 18A. Hiivaa 400-kertaisella suurennoksella KUVA 18B. Hiivaa 400-kertaisella suurennoksella 4.4

Lisätiedot

Mittausepävarmuudesta. Markku Viander Turun yliopisto Lääketieteellinen mikrobiologia ja immunologia 02.11.2007

Mittausepävarmuudesta. Markku Viander Turun yliopisto Lääketieteellinen mikrobiologia ja immunologia 02.11.2007 Mittausepävarmuudesta Markku Viander Turun yliopisto Lääketieteellinen mikrobiologia ja immunologia 02.11.2007 Mittausepävarmuus on testaustulokseen liittyvä arvio, joka ilmoittaa rajat, joiden välissä

Lisätiedot

VÄLINEHUOLTAJAN AMMATTITUTKINTO TUTKINTOSUORITUKSEN ARVIOINTI

VÄLINEHUOLTAJAN AMMATTITUTKINTO TUTKINTOSUORITUKSEN ARVIOINTI PAKOLLISET OSAT: 2 PUHDISTAMINEN JA DESINFEKTIO NÄYTTÖYMPÄRISTÖ/ YMPÄRISTÖT Aseptisesti työskenteleminen noudattaa hyviä sairaalahygieniatapoja sekä aseptista työjärjestystä edeten puhtaasta likaiseen

Lisätiedot

Lotta Joutsi-Korhonen LT, erikoislääkäri Hyytymishäiriöiden osaamiskeskus Kliininen kemia ja hematologia HUSLAB. Labquality-päivät 8.2.

Lotta Joutsi-Korhonen LT, erikoislääkäri Hyytymishäiriöiden osaamiskeskus Kliininen kemia ja hematologia HUSLAB. Labquality-päivät 8.2. Kuinka varmistan INRpikatestien luotettavuuden? Lotta Joutsi-Korhonen LT, erikoislääkäri Hyytymishäiriöiden osaamiskeskus Kliininen kemia ja hematologia HUSLAB Labquality-päivät 8.2.2008 Antikoagulaatiohoito

Lisätiedot

Kokemuksia vieritutkimuksista TYKS:n Lastenpoliklinikalla. Jussi Mertsola Professori Lastenpkl:n osastonylilääkäri TYKS

Kokemuksia vieritutkimuksista TYKS:n Lastenpoliklinikalla. Jussi Mertsola Professori Lastenpkl:n osastonylilääkäri TYKS Kokemuksia vieritutkimuksista TYKS:n Lastenpoliklinikalla Jussi Mertsola Professori Lastenpkl:n osastonylilääkäri TYKS Lastenklinikka Kriittinen asenne laboratorio- ja rtgtutkimuksiin Ensin kliininen tutkiminen,

Lisätiedot

Labqualityn uudet kierrokset: Preanalytiikka

Labqualityn uudet kierrokset: Preanalytiikka Labqualityn uudet kierrokset: Preanalytiikka Päivi Rauvo EQA-koordinaattori 11.2.2014 1 Taustaa Kansainvälisissä tutkimuksissa on osoitettu että preanalyyttisessä vaiheessa tapahtuu jopa yli 50 % kaikista

Lisätiedot

SUMUINEN AAMU METALLINKIERRÄTYSLAITOKSELLA

SUMUINEN AAMU METALLINKIERRÄTYSLAITOKSELLA sivu 1/6 KOHDERYHMÄ: Työ on suunniteltu lukion kurssille KE4, jolla käsitellään teollisuuden tärkeitä raaka-aineita sekä hapetus-pelkitysreaktioita. Työtä voidaan käyttää myös yläkoululaisille, kunhan

Lisätiedot

EPIONEN Kemia 2015. EPIONEN Kemia 2015

EPIONEN Kemia 2015. EPIONEN Kemia 2015 EPIONEN Kemia 2015 1 Epione Valmennus 2014. Ensimmäinen painos www.epione.fi ISBN 978-952-5723-40-3 Painopaikka: Kopijyvä Oy, Kuopio Tämän teoksen painamiseen käytetty paperi on saanut Pohjoismaisen ympäristömerkin.

Lisätiedot

OPPIMATERIAALI. Oppimateriaali virtsan partikkeleista bioanalyytikkoopiskelijoille. Taija Holm Paula Kuuppo Suvi Makkonen T E K I J Ä / T :

OPPIMATERIAALI. Oppimateriaali virtsan partikkeleista bioanalyytikkoopiskelijoille. Taija Holm Paula Kuuppo Suvi Makkonen T E K I J Ä / T : OPPIMATERIAALI Oppimateriaali virtsan partikkeleista bioanalyytikkoopiskelijoille T E K I J Ä / T : Taija Holm Paula Kuuppo Suvi Makkonen 0 (25) SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 1 2 MUNUAISTEN JA VIRTSATEIDEN YLEISIMMÄT

Lisätiedot

PORFYRIATUTKIMUSKESKUS HELSINGIN YLIOPISTOLLINEN KESKUSSAIRAALA

PORFYRIATUTKIMUSKESKUS HELSINGIN YLIOPISTOLLINEN KESKUSSAIRAALA PORFYRIATUTKIMUSKESKUS HELSINGIN YLIOPISTOLLINEN KESKUSSAIRAALA Johtaja Dos. Raili Kauppinen, sisätautien erikoislääkäri Sähköposti: raili.kauppinen@hus.fi Puh. (09) 471 71910 Laboratorio tarjoaa analytiikka-

Lisätiedot

LÄÄKETEHTAAN UUMENISSA

LÄÄKETEHTAAN UUMENISSA LÄÄKETEHTAAN UUMENISSA KOHDERYHMÄ: Soveltuu lukion KE1- ja KE3-kurssille. KESTO: n. 1h MOTIVAATIO: Työskentelet lääketehtaan laadunvalvontalaboratoriossa. Tuotantolinjalta on juuri valmistunut erä aspiriinivalmistetta.

Lisätiedot

Laboratoriotutkimusten rooli, arviointi ja merkitys

Laboratoriotutkimusten rooli, arviointi ja merkitys Johdatus kliiniseen tutkimukseen 25.8.2011 Laboratoriotutkimusten rooli, arviointi ja merkitys Susanna Luukkonen kliinisen kemian ja kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri, tutkimuskoordinaattori, Islab

Lisätiedot

Tips for teachers and expected results

Tips for teachers and expected results Tips for teachers and expected results Työskentely aloitetaan JOHDANNOLLA, jonka aikana annetaan tietoa vatsahappoihin liittyvistä ongelmista ja antasideista. Lisäksi esitetään kysymys, joka ohjaa oppilaiden

Lisätiedot

Astman diagnostiikka ja hoidon työnjako perusterveydenhuollossa

Astman diagnostiikka ja hoidon työnjako perusterveydenhuollossa Astman diagnostiikka ja hoidon työnjako perusterveydenhuollossa 1.Käynti - lääkärin vastaanotto Astman selvittely - diagnostiikka Oireileva potilas. Ajanvaraus(hoitaja)- Hoidon tarpeen arvio Varataan aika

Lisätiedot

COLAJUOMAN HAPPAMUUS

COLAJUOMAN HAPPAMUUS COLAJUOMAN HAPPAMUUS KOHDERYHMÄ: Työ soveltuu lukion viidennelle kurssille KE5. KESTO: 90 min MOTIVAATIO: Juot paljon kolajuomia, miten ne vaikuttavat hampaisiisi? TAVOITE: Opiskelija pääsee titraamaan.

Lisätiedot

Postanalytiikka ja tulosten tulkinta

Postanalytiikka ja tulosten tulkinta Postanalytiikka ja tulosten Veli Kairisto dosentti, kliinisen kemian ja hematologisten laboratoriotutkimusten erikoislääkäri kliininen diagnoosi tulkittu löydös päätös kliininen taso suhteutus viitearvoihin

Lisätiedot

Preanalytiikka tärkeä osa analytiikan laatua

Preanalytiikka tärkeä osa analytiikan laatua Preanalytiikka tärkeä osa analytiikan laatua Preanalytiikka Preanalyyttinen vaihe SFS-EN ISO 15189: 3.10 Tutkimusta edeltävät toimenpiteet Preanalyyttinen vaihe Kliinikon pyynnöstä käynnistetyt toimenpiteet/vaiheet

Lisätiedot

Palvelutasovaihtoehdot (Pori)

Palvelutasovaihtoehdot (Pori) Palvelutasovaihtoehdot (Pori) 1. lakisääteinen + kattavan tason sairaanhoito 2. lakisääteinen + yleislääkäritasoinen sairaanhoito 3. lakisääteinen + suppean tason sairaanhoito 1. Lakisääteinen, kattavan

Lisätiedot

Anemian diagnostiikka mitä saan selville mikroskoopilla? Pirkko Lammi Kl. kem. erikoislääkäri ISLAB

Anemian diagnostiikka mitä saan selville mikroskoopilla? Pirkko Lammi Kl. kem. erikoislääkäri ISLAB Anemian diagnostiikka mitä saan selville mikroskoopilla? Pirkko Lammi Kl. kem. erikoislääkäri ISLAB ANEMIA Anemia = Hb laskee alle iän ja sukupuolen mukaisen viitearvon Anemian syntymekanismit Punasolujen

Lisätiedot

Palvelutasovaihtoehdot (Pori)

Palvelutasovaihtoehdot (Pori) Palvelutasovaihtoehdot (Pori) 1. lakisääteinen + kattavan tason sairaanhoito 2. lakisääteinen + yleislääkäritasoinen sairaanhoito 3. lakisääteinen + suppean tason sairaanhoito 1. Lakisääteinen, kattavan

Lisätiedot

Voimalaitoksen vesikemian yleiset tavoitteet ja peruskäsitteitä

Voimalaitoksen vesikemian yleiset tavoitteet ja peruskäsitteitä Voimalaitoksen vesikemian yleiset tavoitteet ja peruskäsitteitä Susanna Vähäsarja ÅF-Consult 4.2.2016 1 Sisältö Vedenkäsittelyn vaatimukset Mitä voimalaitoksen vesikemialla tarkoitetaan? Voimalaitosten

Lisätiedot

1/13. Kemian analysaattori. Siemens Healthcare Oy. Pisteiden laskentatapa. Roche Diagnostics Oy. Fisher Scientific

1/13. Kemian analysaattori. Siemens Healthcare Oy. Pisteiden laskentatapa. Roche Diagnostics Oy. Fisher Scientific 1/13 TARJOUSTEN VERTAILUTAULUKKO H119-15 HEL 2015-008542 / Kemian analysaattorin hankinta Helsingin kaupungin työterveyskeskukseen (Pisteytys kokonaishankinnan mukaan) Saapuneita tarjouksia yhteensä: 3

Lisätiedot

Värjäysliuokset, reagenssit ja fiksatiivit eläindiagnostiikkaan

Värjäysliuokset, reagenssit ja fiksatiivit eläindiagnostiikkaan Värjäysliuokset, reagenssit ja fiksatiivit eläindiagnostiikkaan Reagena valmistaa kolmen vuosikymmenen kokemuksella kotimaiset, korkealaatuiset käyttövalmiit värjäysliuokset. Kaikki liuokset valmistetaan

Lisätiedot

Epione Valmennus 2015. Ensimmäinen painos. www.epione.fi. ISBN 978-952-5723-41-0 Painopaikka: Kopijyvä Oy, Kuopio 2015

Epione Valmennus 2015. Ensimmäinen painos. www.epione.fi. ISBN 978-952-5723-41-0 Painopaikka: Kopijyvä Oy, Kuopio 2015 1 Epione Valmennus 2015. Ensimmäinen painos. www.epione.fi ISBN 978-952-5723-41-0 Painopaikka: Kopijyvä Oy, Kuopio 2015 Tämän teoksen painamiseen käytetty paperi on saanut Pohjoismaisen ympäristömerkin.

Lisätiedot

MIKROBIOLOGINEN VIERITESTIANALYTIIKKA. Yl Markku Koskela OYS / Mikrobiologian laboratorio (OML)

MIKROBIOLOGINEN VIERITESTIANALYTIIKKA. Yl Markku Koskela OYS / Mikrobiologian laboratorio (OML) MIKROBIOLOGINEN VIERITESTIANALYTIIKKA Yl Markku Koskela OYS / Mikrobiologian laboratorio (OML) MIKROBIOLOGINEN VIERITESTI Tutkimusmenetelmä, jolla: infektiotaudin laboratorio-diagnostiikka voidaan suorittaa

Lisätiedot

PITKÄAIKAISREKISTERÖINNIT

PITKÄAIKAISREKISTERÖINNIT PITKÄAIKAISREKISTERÖINNIT YLEISIMPIÄ ESIMERKKEJÄ A. Savolainen s.2013 1 Yleisimmät Ekg:n vuorikausinauhoitus Verenpaineen pitkäaikaisrekisteröinti Ruokatorven PH Oksimetria 2 Muita Syketaajuus ja sykevaihtelu

Lisätiedot

Välinehuoltoalan perustutkinto - kokeilukoulutus, Välinehuoltaja valmistavan koulutuksen toteutussuunnitelma 2014 2018

Välinehuoltoalan perustutkinto - kokeilukoulutus, Välinehuoltaja valmistavan koulutuksen toteutussuunnitelma 2014 2018 Välinehuoltoalan perustutkinto - kokeilukoulutus, Välinehuoltaja valmistavan koulutuksen toteutussuunnitelma 2014 2018 Hyväksytty 16.3.2015 1 TUTKINNON OSA 1 (10 ov) (VHPT1)/ Infektioiden torjunta ja hygieniakäytänteiden

Lisätiedot

Limsan sokeripitoisuus

Limsan sokeripitoisuus KOHDERYHMÄ: Työn kohderyhmänä ovat lukiolaiset ja työ sopii tehtäväksi esimerkiksi työkurssilla tai kurssilla KE1. KESTO: N. 45 60 min. Työn kesto riippuu ryhmän koosta. MOTIVAATIO: Sinun tehtäväsi on

Lisätiedot

Ajankohtaista hematologiasta: Anemian laboratoriotutkimukset. Eeva-Riitta Savolainen Osastonylilääkäri Nordlab Oulu/OYS

Ajankohtaista hematologiasta: Anemian laboratoriotutkimukset. Eeva-Riitta Savolainen Osastonylilääkäri Nordlab Oulu/OYS Ajankohtaista hematologiasta: Anemian laboratoriotutkimukset Eeva-Riitta Savolainen Osastonylilääkäri Nordlab Oulu/OYS Anemia mitä tarkoitetaan? Veren hemoglobiini tai punasoluarvot ovat pienemmät kuin

Lisätiedot

10/23/2012 Olli Määttä

10/23/2012 Olli Määttä Oppitunnin käsikirjoitus harjoittelijalle ja ohjaajalle. Tunnin pitämisen ja ohjaamisen tuki. Riittävän joustava. Edellytys oppitunnille: ilman hyväksyttyä tuntisuunnitelmaa ei harjoitustuntia voi pitää.

Lisätiedot

PEF- JA PIF-MITTARIT ASTMAN DIAGNOSTIIKASSA JA HOIDOSSA. Sairaanhoitaja Minna Suhonen, Soite

PEF- JA PIF-MITTARIT ASTMAN DIAGNOSTIIKASSA JA HOIDOSSA. Sairaanhoitaja Minna Suhonen, Soite PEF- JA PIF-MITTARIT ASTMAN DIAGNOSTIIKASSA JA HOIDOSSA Sairaanhoitaja Minna Suhonen, Soite PEF PEF = uloshengityksen huippuvirtaus (peak expiratory flow) saavutetaan ulospuhalluksen alkuvaiheessa -> mittaukseen

Lisätiedot

(S-Ferrit) Kertoo elimistön rautavarastoista tarkemmin kuin pelkkä hemoglobiiniarvo.

(S-Ferrit) Kertoo elimistön rautavarastoista tarkemmin kuin pelkkä hemoglobiiniarvo. TUTKIMUSPAKETIT Tutkimuspaketti aktiiviliikkujalle 80,00 Aktiivisesti treenaavan on hyvä tietää, mitä elimistölle kuuluu. Aktiiviliikkujan tutkimuspaketissa on yhteensä 16 laboratoriotutkimusta. Tutkimukset

Lisätiedot

Komplementtitutkimukset

Komplementtitutkimukset Komplementtitutkimukset Hanna Jarva HUSLAB ja Haartman-instituutti Bakteriologian ja immunologian osasto Komplementti osa luontaista immuunijärjestelmää koostuu yli 30 proteiinista aktivoituu kaskadimaisesti

Lisätiedot

Vinkkejä opettajille ja odotetut tulokset SIVU 1

Vinkkejä opettajille ja odotetut tulokset SIVU 1 Vinkkejä opettajille ja odotetut tulokset SIVU 1 Konteksti palautetaan oppilaiden mieliin käymällä Osan 1 johdanto uudelleen läpi. Kysymysten 1 ja 2 tarkoituksena on arvioida ovatko oppilaat ymmärtäneet

Lisätiedot

Ympäristöntutkimus 67301

Ympäristöntutkimus 67301 Ympäristöntutkimus 67301 Ympäristöntutkimussalkku 67301 Erinomainen uusi opetusmateriaali ympäristön tutkimiseen! Pohjautuu tutkivaan ja ongelmakeskeiseen lähestymistapaan, jossa lähtökohtana ovat lähiympäristöön

Lisätiedot

ASPIRIININ MÄÄRÄN MITTAUS VALOKUVAAMALLA

ASPIRIININ MÄÄRÄN MITTAUS VALOKUVAAMALLA ASPIRIININ MÄÄRÄN MITTAUS VALOKUVAAMALLA Jaakko Lohenoja 2009 Johdanto Asetyylisalisyylihapon määrä voidaan mitata spektrofotometrisesti hydrolysoimalla asetyylisalisyylihappo salisyylihapoksi ja muodostamalla

Lisätiedot

Ohjeita opettamiseen ja odotettavissa olevat tulokset SIVU 1

Ohjeita opettamiseen ja odotettavissa olevat tulokset SIVU 1 Ohjeita opettamiseen ja odotettavissa olevat tulokset SIVU 1 Toiminta aloitetaan johdattelulla. Tarkoituksena on rakentaa konteksti oppilaiden tutkimukselle ja kysymykselle (Boldattuna oppilaiden työohjeessa),

Lisätiedot

MAIDON PROTEIININ MÄÄRÄN SELVITTÄMINEN (OSA 1)

MAIDON PROTEIININ MÄÄRÄN SELVITTÄMINEN (OSA 1) MAIDON PROTEIININ MÄÄRÄN SELVITTÄMINEN (OSA 1) Johdanto Maito on tärkeä eläinproteiinin lähde monille ihmisille. Maidon laatu ja sen sisältämät proteiinit riippuvat useista tekijöistä ja esimerkiksi meijereiden

Lisätiedot

SUMUINEN AAMU METALLINKIERRÄTYSLAITOKSELLA

SUMUINEN AAMU METALLINKIERRÄTYSLAITOKSELLA SUMUINEN AAMU METALLINKIERRÄTYSLAITOKSELLA KOHDERYHMÄ: Työ on suunniteltu lukion kurssille KE4, jolla käsitellään teollisuuden tärkeitä raaka-aineita sekä hapetus-pelkitysreaktioita. Työtä voidaan käyttää

Lisätiedot

NÄYTTEENOTTO. Opaskirjanen lapsille ja vanhemmille

NÄYTTEENOTTO. Opaskirjanen lapsille ja vanhemmille LASTEN NÄYTTEENOTTO Opaskirjanen lapsille ja vanhemmille Sisältö: Tervetuloa laboratorioon Mitä veri on? Verinäytteenotto Verinäytteenotto sormenpäästä Taikalaastari Sydänfilmi eli EKG 2.painos 2015 Alkuperäinen

Lisätiedot

Sykevälivaihtelu palautumisen arvioinnissa

Sykevälivaihtelu palautumisen arvioinnissa Sykevälivaihtelu palautumisen arvioinnissa Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Kuopio 10.11.2015 TtT, Eur.Erg. Susanna Järvelin-Pasanen Sisältö Taustaa Muutokset työelämässä kuormituksen arvioinnista

Lisätiedot

K&V kasvattajaseminaari 16.10.2005 Marjukka Sarkanen

K&V kasvattajaseminaari 16.10.2005 Marjukka Sarkanen An update on the diagnosis of proteinuria in dogs Oct 1, 2003 By: Johanna Frank, DVM, Dipl. ACVIM PLN: Vioittuneet munuaiskeräset (glomerulus) laskevat veren proteiinin (albumiini) virtsaan. Syitä: glomerulonefriitti

Lisätiedot

Spektrofotometria ja spektroskopia

Spektrofotometria ja spektroskopia 11 KÄYTÄNNÖN ESIMERKKEJÄ INSTRUMENTTIANALYTIIKASTA Lisätehtävät Spektrofotometria ja spektroskopia Esimerkki 1. Mikä on transmittanssi T ja transmittanssiprosentti %T, kun absorbanssi A on 0, 1 ja 2. josta

Lisätiedot

Virtsaliuskatulosten ulkoinen laadunarviointi mitä ihmeen nimellispitoisuuksia?

Virtsaliuskatulosten ulkoinen laadunarviointi mitä ihmeen nimellispitoisuuksia? Virtsaliuskatulosten ulkoinen laadunarviointi mitä ihmeen nimellispitoisuuksia? Timo Kouri, Hall apulaisylilääkäri OYS, Laboratorio 12.2.2004 Laaduntarkkailupäivät 1 Virtsan perustutkimusten vaiheistus:

Lisätiedot

Hyytymis- ja vuototutkimusten preanalytiikka

Hyytymis- ja vuototutkimusten preanalytiikka Hyytymis- ja vuototutkimusten preanalytiikka Riitta Vanharanta Sairaalakemisti Laboratoriolääketiedepäivät 2014 1 Johdanto Kansainvälisten tutkimusten perusteella laboratoriotutkimusten virheistä yli 50%

Lisätiedot

FOSFORIPITOISUUS PESUAINEESSA

FOSFORIPITOISUUS PESUAINEESSA FOSFORIPITOISUUS PESUAINEESSA TAUSTAA Pehmeä vesi on hyvän pesutuloksen edellytys. Tavallisissa pesupulvereissa fosfori esiintyy polyfosfaattina, joka suhteellisen nopeasti hydrolisoituu vedessä ortofosfaatiksi.

Lisätiedot

SPIROMETRIATUTKIMUKSEN SUORITTAMINEN, KÄYRIEN VALITSEMINEN JA VIRHELÄHTEET LABORATORIOHOITAJA ANNA GULDBRAND

SPIROMETRIATUTKIMUKSEN SUORITTAMINEN, KÄYRIEN VALITSEMINEN JA VIRHELÄHTEET LABORATORIOHOITAJA ANNA GULDBRAND SPIROMETRIATUTKIMUKSEN SUORITTAMINEN, KÄYRIEN VALITSEMINEN JA VIRHELÄHTEET LABORATORIOHOITAJA ANNA GULDBRAND Anna on ollut 2015 uudistettu suositus spirometria- ja PEF-mittausten suoritus ja tulkinta työryhmän

Lisätiedot

LABORATORIOTYÖ: AGAROOSIGEELIELEKTROFOREESI

LABORATORIOTYÖ: AGAROOSIGEELIELEKTROFOREESI LABORATORIOTYÖ: AGAROOSIGEELIELEKTROFOREESI Agaroosigeelielektroforeesi (AGE) on yksinkertainen ja tehokas menetelmä erikokoisten DNAjaksojen erottamiseen, tunnistamiseen ja puhdistamiseen. Eri valmistajien

Lisätiedot

Mikrobiologisen näytteenoton laadunhallinta. Outi Lampinen HUSLAB Bakteriologian yksikkö

Mikrobiologisen näytteenoton laadunhallinta. Outi Lampinen HUSLAB Bakteriologian yksikkö Mikrobiologisen näytteenoton laadunhallinta Outi Lampinen HUSLAB Bakteriologian yksikkö 4.2.2009 Mitä on näytteenoton n laadunhallinta? Osa laboratoriotutkimusprosessin laadunhallintaa Näytteenottoprosessille

Lisätiedot

e-kierrokset Laaduntarkkailupäivät 2006 Verkkojärjestelmät Juha Wahlstedt Labquality

e-kierrokset Laaduntarkkailupäivät 2006 Verkkojärjestelmät Juha Wahlstedt Labquality e-kierrokset Laaduntarkkailupäivät 2006 Verkkojärjestelmät Juha Wahlstedt Labquality Labqualityn Internet-kierrokset Aloitettiin vuonna 2004 Tulosten keruu Internetin välityksellä Datan siirto tuotantojärjestelmään

Lisätiedot

Laboratoriotutkimusten tulkinnan perusteet. Anna Lempiäinen kl.op., el HY/HUSLAB Kliininen kemia Syksy 2013

Laboratoriotutkimusten tulkinnan perusteet. Anna Lempiäinen kl.op., el HY/HUSLAB Kliininen kemia Syksy 2013 Laboratoriotutkimusten tulkinnan perusteet Anna Lempiäinen kl.op., el HY/HUSLAB Kliininen kemia Syksy 2013 TERVETULOA KLIINISEN KEMIAN KURSSILLE! Kurssin tavoitteena on, että kurssin jälkeen opiskelija:

Lisätiedot

Työplus Oy Yksityisvastaanoton hinnasto 2017

Työplus Oy Yksityisvastaanoton hinnasto 2017 Työplus Oy Yksityisvastaanoton hinnasto 2017 YLEISMAKSUT Toimistomaksu 16,00 - Perumaton käynti 35,00 - YLEISLÄÄKÄRI Vastaanottokäynti enint. 20 min 53,00 9,00 Vastaanottokäynti enint. 30 min 72,00 11,00

Lisätiedot

INR mittaustavat: perinteinen laboratoriomittaus ja pikamittaus (vieritestaus)

INR mittaustavat: perinteinen laboratoriomittaus ja pikamittaus (vieritestaus) INR mittaustavat: perinteinen laboratoriomittaus ja pikamittaus (vieritestaus) 5.1.2017 Elina Porkkala-Sarataho Tuotantopäällikkö Fimlab Laboratoriot Oy Keski-Suomen alue 1 Sisältö Tromboplastiiniaika,

Lisätiedot

LASTEN VIITEARVOISTA. Esa Hämäläinen, oyl, dos HUSLAB Lasten ja Nuorten sairaala

LASTEN VIITEARVOISTA. Esa Hämäläinen, oyl, dos HUSLAB Lasten ja Nuorten sairaala LASTEN VIITEARVOISTA Esa Hämäläinen, oyl, dos HUSLAB Lasten ja Nuorten sairaala Meites et al. 1989 Soldin et al. 1999 Lapset eivät ole pieniä aikuisia Lapsuuden aikana maksan, munuaisten ja keuhkojen toiminta

Lisätiedot

Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä

Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä Etelä-Savon RAMPE osahankkeessa toteutettiin moniammatillisen tiimityön valmennusta simulaatio oppimisympäristössä

Lisätiedot

COLAJUOMAN HAPPAMUUS

COLAJUOMAN HAPPAMUUS COLAJUOMAN HAPPAMUUS Juot paljon kolajuomia, miten ne vaikuttavat hampaisiisi? TAUSTA Cola-juomien voimakas happamuus johtuu pääosin niiden sisältämästä fosforihaposta. Happamuus saattaa laskea jopa ph

Lisätiedot

INFIM-harjoittelu. Infotilaisuus 14.2.2013. Harjoitteluinfon sisältö

INFIM-harjoittelu. Infotilaisuus 14.2.2013. Harjoitteluinfon sisältö INFIM-harjoittelu Infotilaisuus 14.2.2013 Harjoitteluinfon sisältö Harjoittelutuki ja harjoittelusopimus Harjoittelun tavoitteet ja sisältö Harjoittelun suorittaminen Harjoittelupaikan hakeminen Vinkkejä

Lisätiedot

ALKOHOLIT SEKAISIN KOHDERYHMÄ:

ALKOHOLIT SEKAISIN KOHDERYHMÄ: ALKOHOLIT SEKAISIN KOHDERYHMÄ: Työ soveltuu lukion kursseille KE1, KE2 ja KE4. KESTO: Työ kestää n.1h MOTIVAATIO: Työ on havainnollinen ja herättää pohtimaan kaasujen kemiaa. TAVOITE: Työssä opiskelija

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä

Lisätiedot

CRP-tutkimuksen menetelmien vertailu

CRP-tutkimuksen menetelmien vertailu Jessica Kantee CRP-tutkimuksen menetelmien vertailu Metropolia Ammattikorkeakoulu Bioanalyytikko (AMK) Bioanalytiikan koulutusohjelma Opinnäytetyö 23.4.2014 Tiivistelmä Tekijä Otsikko Sivumäärä Aika Tutkinto

Lisätiedot

Nikkeliraaka-aineiden epäpuhtausprofiilin määritys

Nikkeliraaka-aineiden epäpuhtausprofiilin määritys Nikkeliraaka-aineiden epäpuhtausprofiilin määritys Analytiikkapäivät Kokkola 28.11.2012 Paul Cooper 1 Sisältö Tavoitteet Analyyttiset menetelmät / näytteen valmistus Nikkeliraaka-aineiden mittaaminen XRF:llä

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Geeliputkien lähetys ja säilyttäminen

Geeliputkien lähetys ja säilyttäminen Geeliputkien lähetys ja säilyttäminen Laboratoriolääketiede 2014 Riitta Tähtelä, FT, sairaalakemisti Mehiläinen Oy Laboratoriopalvelut 1 Verinäytteiden käsittely Suositusten mukaan Näytteet otetaan lisäaineelliseen

Lisätiedot

Veden kovuus. KOHDERYHMÄ: Työ on suunniteltu lukiolaisille. Se voidaan tehdä esimerkiksi kursseilla KE5 ja työkurssi.

Veden kovuus. KOHDERYHMÄ: Työ on suunniteltu lukiolaisille. Se voidaan tehdä esimerkiksi kursseilla KE5 ja työkurssi. KOHDERYHMÄ: Työ on suunniteltu lukiolaisille. Se voidaan tehdä esimerkiksi kursseilla KE5 ja työkurssi. KESTO: n. 60 min. Työn kesto riippuu käsittelylaajuudesta ja ryhmän koosta. MOTIVAATIO: Huomaat,

Lisätiedot

B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa

B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa 4.2.2009 B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa Ville Peltola Dosentti, lasten infektiolääkäri TYKS Hengitystieinfektioiden lukumäärä vuosittain 7 Infektioita/ vuosi/ henkilö (keskiarvo)

Lisätiedot