TYÖNTEKIJÄN SOSIAALITURVAN AJANKOHTAISET

Transkriptio

1 TYÖNTEKIJÄN SOSIAALITURVAN AJANKOHTAISET 1. Rakennepoliittinen ohjelma 2. Kehysriihen päätökset 3. Tapaturma- ja ammattitautilainsäädännön uudistus 4. Työura- ja eläkeneuvottelut Työsuojelun teemaseminaari Murikka-opisto SAK/Sinikka Näätsaari

2 RAKENNEPOLIITTISEN OHJELMAN YM. SOSIAALITURVALINJAUKSET 1. Työttömyysturva ja asumistuki Mm. 300 :n suojaosa sekä työttömyysturvaan että asumistukeen (voimaan ) 2. Vuorotteluvapaa Mm. tiukennuksia työssäoloaikaan sekä sijaisen työttömyysjaksoon 3. Osallistava sosiaaliturva Tavoitteena lisätä aktiivitoimenpiteitä ja parantaa eri toimijoiden välistä yhteistyötä Toimenpideohjelma tekeillä, pilotit syksyn 2014 aikana 4. Lapsiperheiden etujen muutoksia Kotihoidon tuen kohdentaminen puoleksi vanhemmille Subjektiivisen päivähoidon rajoittaminen Joustava hoitoraha voimaan v alusta

3 KEHYSRIIHEN SOSIAALITURVAPÄÄTÖKSET (PL. ELÄKELINJAUKSET) Maan hallitus puuttui maaliskuun kehysriihessä yksipuolisesti palkansaajien sosiaaliturvaan, ohittaen kolmikannan. Ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta leikataan 50 miljoonaa. Leikkaus kohdennetaan suuriin päivärahoihin. Työeläkkeiden indeksikorotukset toteutetaan 0,4 % suuruisina v Normaalisti korotus olisi ollut n. 1,5 % Indeksileikkaus koskee myös perusturvaetuuksia. Lisäksi lapsilisiä päätettiin leikata 110 miljoonalla. Tasaisesti toteutettuna pienentäisi lapsilisää n. 7-8 /kk/lapsi

4 TAPATURMA- JA AMMATTITAUTILAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS Lain sisällön tarkistaminen vastaamaan muuttuneita työelämän olosuhteita, esim. vuosityöansio Korvaus- ja oikeuskäytännön tuominen lakiin Lain rakenteen selkeyttäminen ja uudistaminen (Nykyisin kolme lakia (tapaturmavakuutuslaki 1948, ammattitautilaki 1988 ja kuntoutuslaki 1991) avoimuus, läpinäkyvyys, ymmärrettävyys ja tarkkarajaisuus HE- luonnos ollut lausunnolla, nyt viimeistelyssä eduskuntaan syksyllä 2014, voimaantulo 2016 Homealtistuneiden työpaikan vaihdoksen tuen valmistelu käynnissä

5 TYÖURA- JA ELÄKENEUVOTTELUT Aikataulusta Sopimus valmiiksi syksyllä 2014 Hallituksen esitys vuoden 2015 vaalien jälkeen kokoontuvalle eduskunnalle = uuden hallituksen esitys Eläkeuudistus voimaan Taustaa Työurasopimus maaliskuussa 2012 sovittiin eläkeneuvottelujen asiat Työllisyys- ja kasvusopimus elokuussa 2013 täsmennettiin asialista ja aikataulu maksut Palkansaajakeskusjärjestöt: neuvottelupöytään myös työelämän laatu

6 Keväällä tapahtunutta Maan hallituksen kehysriiheen kannanotto Neuvottelut viikoittain, samoin palkansaajakeskusjärjestöjen yhteistyö Taustalla paljon tutkimustietoa ja erilaisia selvityksiä tehdään koko ajan Laatuasioissa käynnistynyt oma työ Palkansaajakeskusjärjestöjen työvaliokunnat koolla 18.3 Yhteinen tiedote työeläkkeiden rahoituksesta

7 Eläkkeellesiirtymisiän odote: tavoite ja toteutunut kehitys 63 62,5 62 Vuoden 2009 yhteisymmärrys: tavoitteeksi 62,4 vuoteen 2025 mennessä 61, , , , vuotiaan odotteen toteutunut kehitys: ,4 v ,9 v Odotteen arvioitu nousu (2013 arvio) Ennakoitua parempi kehitys miksi? -työttömyyseläkkeen muuttaminen lisäpäiväoikeudeksi - asennemuutosta tapahtunut, tieto elinaikakertoimesta - työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuus vähentynyt selvästi - työttömien työkyvyttömyyseläkehakemuksien hylkäykset Lähde: Eläketurvakeskus

8 Työeläkeuudistuksen kokonaisuus Julkisen talouden kestävyys Pidemmät työurat Riittävät eläkkeet eläkeikärajat ja varhaiseläkkeet työkyky osatyökykyiset ikääntyneiden työllistyminen työelämän joustavuus julkisen talouden kestävyys Kestävä rahoitus riittävä maksutaso puskurit sijoitusten riskitaso ja tuotot vanhuuseläkerahastointi elinaikakerroin eliniän kehitys eläkeikä karttumat työntekijän maksu ja eläkepalkka sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus!

9 Työeläkeuudistus 2017 Rahoitus Tulevien vuosien eläkemaksut Riittävä maksutaso Julkisten alojen eläkkeiden rahoitus Eläketurvan sisältö Ikärajat ja varhaiseläkejärjestelyt Eläkkeen karttuminen ja karttumisen alkaminen Eläkkeiden taso, elinaikakerroin SAK:lle tärkeää Eläkelupaus nuorille rahoituksen riittävä taso Ikääntyvien asema kaikki eivät pysty jatkamaan työssä Työelämän laatu työn joustettava työntekijän tarpeissa

10 Työkyvyttömyyden ja työttömyyden kautta vanhuuseläkkeelle (v. 2011) Työntekijöistä vanhuuseläkkeelle 26 prosenttia työkyvyttömyyden ja 31 prosenttia työttömyyden kautta Neljä viidestä työkyvyttömyyseläkkeelle joutuneesta suorittanut perus- tai keskiasteen koulutuksen Työkyvyttömyyseläkkeitä eniten tuki- ja liikuntaelinsairauksien perusteella: raskasta ja kuluttavaa työtä tekevillä suurin riski sairastua Työssä vanhuuseläkkeelle asti jatkaa palkansaajista 49 prosenttia työntekijöistä 39 prosenttia toimihenkilöistä 50 prosenttia ylemmistä toimihenkilöistä 69 prosenttia Osa-aikaeläkkeellä olleiden mediaanityöura noin vuoden pidempi kuin muilla työstä suoraan vanhuuseläkkeelle siirtyneillä Lähde: Sosioekonomiset erot työurat, eläkkeelle siirtyminen ja eläkejärjestelmä, Eläketurvakeskuksen raportteja 1/

11 TyEL-maksussa edelleen korotustarvetta TyEL-maksu, % palkasta (työnantaja ja palkansaaja yhteensä) Sovittujen korotusten jälkeen maksu on 24,4 % vuonna 2016 Kestävä maksutaso 2050-luvun loppuun asti on noin 25 % 10 5 Kestävä maksutaso Toteutunut maksu Sovittu maksu Lähde: ETK, PTS-laskelma 2013

12 Parempi työelämä pitempi työura Työajan joustettava työntekijän tarpeissa Työntekijän terveyden ja iän vaikutettava tehtäviin ja työhön Vuorotyön kuormitusta vähennettävä Yrityksiä kannustettava ja velvoitettava tukemaan ikääntyvien työssä jaksamista ja jatkamista

13 Työeläkejärjestelmän pääpiirteet Karttuma 1,5 % Karttuma 1,9 % Karttuma 4,5 % Vanhuuseläke Osa-aikaeläke Eläke karttuu työntekijän eläkemaksulla vähennetystä ansiosta Elinaikakerroin leikkaa eläkkeitä työskentelemällä pidempään karttuu lisää eläkettä ja leikkurin vaikutusta voi lieventää

14 TYÖURAN SIJOITTUMINEN ELINKAARELLE VAIKUTTAA ELÄKKEEN MÄÄRÄÄN Kolme samanlaista työuraa, jotka sijoittuvat elinkaarelle eri tavoin. Korotettujen karttumien vuoksi niistä kertyy eläkettä eri määrä. Kaikissa ansiot 100 yksikköä/vuosi ja työuran pituus 40 vuotta*. Ikä Työuran kerryttämä eläke Työ, palkka 100 / vuosi Työ, palkka 100 / vuosi Työ, palkka 100 / vuosi 79 Karttuma 1,5 % Karttuma 1,9 % Karttuma 4,5 % * 40 vuotta on suoraan ansiotyöstä vanhuuseläkkeelle siirtyvien työuran mediaanipituus. Koska tarkastellaan vain työuran sijoittumisen vaikutusta eläkkeeseen, opiskelu- ja palkattomat ajat on jätetty pois. Ansioiden indeksikorotuksia ja palkansaajan työeläkemaksun vähennystä ei ole huomioitu, koska tarkastellaan vain karttumajärjestelmän vaikutusta eläkkeen määrään. Jos voi hyödyntää koko superkarttuman, samanlainen työura tuottaa 23 % paremman eläkkeen

15 Yksinkertaistamisen tarve Elinaikakerroin näkyviin eli tavoiteikä Karttuma X % Karttuma X % & Eläkkeen noston myöhentäminen parantaa eläkettä Vanhuuseläke Osa-aikaeläke joustavammaksi Työntekijän eläkemaksun vähenteisyys pois Elinaikakerroin näkyväksi Eläkkeen ansaintaa aiemmaksi ja pidemmälle

16 ELINAIKAKERTOIMEN VAIKUTUKSEN VOI KOMPENSOIDA TYÖSKENTELEMÄLLÄ PIDEMPÄÄN Elinajan kasvaessa elinaikakerroin pienentää alkavia eläkkeitä. Elinaikakertoimen saa kompensoitua, jos eliniän kasvusta käyttää vajaa puolet työntekoon. Elinajan kasvaessa nuoremmat ikäluokat ehtivät nauttia eläkeajasta vanhempiaan kauemmin, vaikka jäävät vanhempana eläkkeelle Elinaikakertoimen kompensoiva työskentely Ikä, jossa lisätyöskentely on kompensoinut elinaikakertoimen Nykyinen vanhuuseläkeiän alaraja 61 Syntymävuosi Lähde: ETK. Oletuksena, että eläkettä on karttunut 60 %. 16

17 Taustatietoja työura- ja eläkeneuvotteluista

18 Työllisyys ratkaisee työurien pituuden

19 VUOSINA TYÖELÄKKEELLE SIIRTYNEET Lähde: Eläketurvakeskus osa-aika- työttömyys- työkyvyttömyys varhennettu vanhuus- Vuonna 2012 työeläkkeelle siirtyi henkilöä. Lukuun ei sisälly osa-aikaeläkkeitä, joita ei lasketa eläkkeelle siirtyneisiin

20 Eläkkeelle siirtyminen alaikärajaa myöhemmin on kasvussa. Elinaikakertoimen vaikutusta ei vielä tarpeeksi tunneta. Yt-neuvottelut ja irtisanomiset aikaistavat eläkkeelle siirtymisiä. Lähde: Eläketurvakeskus

21 Joustava eläkeikä nyt OSA-AIKAELÄKE: työntekijän pitää sopia työnantajan kanssa työajan lyhentäminen. Ammatillinen kuntoutus (esim. työkokeilu) Kuntoutustuki (määräaikainen tkv-eläke) ) Työkyvyttömyyseläke toistaiseksi Osa-aikaeläke v Joustava eläkeikä v JOUSTAVA ELÄKEIKÄ: työntekijä voi valita eläkkeelle jäämisensä ajankohdan ikävuoden välillä

22 Osa-aikaeläkkeen ikärajojen muutokset - Yksityisillä aloilla voimaan 1987, julkisilla Ehdot vaihdelleet, julkisilla aloilla aluksi lievemmät - Väliaikainen laki : ikäraja 56 vuotta Ikäraja 61 v 1954 ja sen jälkeen syntyneillää rjaikä

23 Työttömyysputki? Ikääntyvillä työttömillä työnhakijoilla on oikeus työttömyysturvan lisäpäiviin Lisäpäiväraha ei ole varhaiseläke Velvollisuus ottaa vastaan työtä tai koulutusta sama kuin muillakin työttömillä Työssä Ansiopäivärahaa enimmäismäärä Lisäpäivärahaoikeus Eläke putken alaikäraja Lisäpäivien alaikäraja v Eläkkeelle 63 65vuotiaana 1957 ja sitä ennen syntyneillä oikeus eläkkeeseen 62-vuotiaana, ilman varhennusvähennystä

24 PUTKEN IKÄRAJAT Putken alaraja Lisäpäivien alaikäraja syntyneet 57 v 1 kk 59 v 1955 ja 1956 syntyneet 58 v 1 kk 60 v 1957 ja jälkeen syntyneet 59 v 1 kk 61 v 60 vuotta täyttäneillä työttömillä oikeus työvoimaviranomaisen järjestämään tukityöhön tai muuhun aktiivitoimeen työssäoloehdon täyttämiseksi Työssäoloehdon täyttymisen jälkeen päiväraha määräytyy aiemman työsuhteen palkan perusteella Ikääntyneille työnhakijoille tarvittaessa työkykyarvio

25 Lisäpäivät eli ns. Putki nyt Nykymallissa irtisanotulle työntekijälle syntyy 61-vuotiaana oikeus lisäpäiviin, jos hän joutuu työttömäksi vähintään 59 vuoden ja 1 kuukauden ikäisenä (vuosina syntyneillä alaikäraja on 58 v 1 kk, jolloin lisäpäivät alkavat 60-vuotiaana). / kk 59 v 1 kk (58 v 1 kk) 61 v (60 v) v 500 pv = 1 v 11 kk 2-4 vuotta Palkka Ansiopäiväraha Lisäpäivien päiväraha Eläke Korotettu ansiopäiväraha (90 pv) Työttömyysturvan rahoitusosuudet esimerkkitapauksessa Irtisanovan työnantajan omavastuu lisäpäivistä* Työnantajien työttömyysvakuutusmaksu Palkansaajien maksuosuus** Valtionosuus 500 päivän ansiopäivärahakaudessa Vanhuuseläkkeelle voi jäädä vuotiaana. Ennen vuotta 1958 syntynyt lisäpäiväläinen voi jäädä varhennetulle vanhuuseläkkeelle jo 62- vuotiaana. * Maksimimäärä. Omavastuumaksun määrä riippuu yrityksen koosta. Jos omavastuun määrä on maksimia alhaisempi, jäljelle jäävä osa rahoitetaan palkansaajien ja työnantajien työttömyysvakuutusmaksulla. ** Koostuu kassojen jäsenmaksusta ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksusta

26 Lisäpäivien poistaminen heikentäisi palkansaajan turvaa Jos lisäpäiviä ei olisi, irtisanottu palkansaaja putoaisi työmarkkinatuelle 500 työttömyyspäivän jälkeen. Valtion menot kasvaisivat, koska valtio rahoittaa työmarkkinatuen. / kk v 1 kk (58 v 1 kk) v (60 v) v 500 pv = 1 v 11 kk 2-4 vuotta -808 /kk Irtisanotun eläke pienenisi pysyvästi n. 60 /kk Palkka Ansiopäiväraha Korotettu ansiopäiväraha (90 pv) Työmarkkinatuki Eläke Työttömyysturvan rahoitusosuudet esimerkkitapauksessa, jos lisäpäiviä ei olisi Irtisanovan työnantajan omavastuu lisäpäivistä Työnantajien työttömyysvakuutusmaksu Palkansaajien maksuosuus Valtionosuus 500 päivän ansiopäivärahakaudessa ja työmarkkinatuessa yhteensä Ero nykytilaan Lisäpäivien poiston seurauksena irtisanovan työnantajan kustannukset alenisivat merkittävästi. Ikääntyneiden irtisanominen olisi nykyistä houkuttelevampaa. Valtion menot kasvaisivat

27 TyEL-maksut on sovittu vuoden 2016 loppuun Työllisyys- ja kasvusopimus ( ) TyEL-maksut peritään aiemmin sovitun mukaisesti ,6 % ,0 % ,4 % Vuoden 2016 maksusta voidaan eläkeuudistuksen yhteydessä sopia toisin Eläkeneuvottelujen yhteydessä ratkaistaan puskureita ja vanhuuseläkerahastoinnin kehitystä koskevat kysymykset. Julkisten alojen eläkkeiden rahoituksen varmistaminen (HO, työurasopimus)

28 Työeläke on osa palkkaa Työtä tekemällä työntekijä ansaitsee sekä palkkaa että eläkettä. Jokainen sukupolvi rahoittaa jo eläkkeellä olevien että omaa eläketurvaansa (osittainen rahastointi). Suurin osa nyt maksussa olevista eläkkeistä rahoitetaan vuosittain kerättävillä eläkemaksuilla. Joka neljäs eläke-euro tulee rahastoista. Osittainen rahastointi yksityisillä aloilla 1962 lähtien, julkisilla aloilla 1980-luvun lopulta lähtien Eläkemaksua on kerätty enemmän kuin eläkkeiden maksuun on tarvittu. Sijoitustoiminnan tuotoilla voidaan alentaa maksunkorotuspainetta. Työeläkemaksut ovat osa palkkaa Työnantaja vakuuttaa työntekijänsä ja maksaa työeläkemaksut Työeläkemaksu = työnantajan osuus + työntekijän osuus

29 Rahoitus ja etuudet kolikon kaksi puolta Eläketurvan rahoitus ja eläke-etuudet ovat kokonaisuus. Eläkemaksuja on perittävä riittävästi, jotta laissa luvatut eläkkeet pystytään rahoittamaan. Jos maksut jäädytetään tai niihin tehdään alennuksia, on eläkkeitä leikattava. Ansaittu eläke on perustuslain suojaama. Leikkaukset koskevat lainmuutosten jälkeen alkavia eläkkeitä, ja rokottavat eniten nuoria. Suomessa on 1990-luvun alusta lähtien tehty useita eläkepaketteja, joiden avulla maksunkorotuspainetta on alennettu noin 10 prosenttiyksikköä

30 Työeläkkeen karttuminen nyt Vuoden 2004 loppuun mennessä ansaitut eläkkeen osat vanhojen sääntöjen mukaan. 1,5 % työvuoden ansiot * 1,9 % työvuoden ansioista* 4,5 % työvuoden ansioista * 18 v 53 v 63 v 68 v * Eläke karttuu ansioista, joista on vähennetty työtekijän eläkemaksu

31 Työura määrää eläkkeen Työeläke jälkeiseltä ajalta työvuodet x karttumaprosentti x kunakin vuonna ansaitut eurot Mitä pitempi / tiiviimpi työhistoria ja paremmat tienestit, sitä parempi eläke. Sosioekonomisten ryhmien työurat ajoittuvat eri tavalla; duunarit aloittavat ja väsyvät varhemmin, akateemiset opiskelevat pitempään, mutta pystyvät työskentelemään vanhempina. Pätkittynyt työ, työnteon muotojen moninaistuminen, pitkät opiskeluajat ja hoivatyö kaventavat eläkkeen ansainta-aikaa. Ns. palkattomilta ajoilta kertyvä eläketurva korvaa menetyksiä osittain

32 Eläkettä kertyy myös palkattomilta ajoilta Eläkettä kertyy 1,5 % etuuksien perusteena olevista tuloista, ja tuloina otetaan huomioon 117 % äitiys- ja vanhempainrahan perusteena olevasta tulosta 75 % ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan ja 55% vuorottelukorvauksen perusteena olevista ansioista 65 % aikuiskoulutustukien sekä eläke-, tapaturma- ja liikennevakuutuksen mukaisten kuntoutusetuuksien perusteena olevista tuloista 65 % sairauspäivärahojen perusteena olevasta tulosta 65 % tapaturma-, liikenne- ja sotilastapaturmavakuutusta koskevien säännösten mukaisen ansionmenetyskorvauksen perusteena olevasta työansiosta Valtion varoista maksetaan eläkkeen kertymistä opiskeluajoilta ja alle 3 vuotiaan lapsen hoitovapaan ajalta (erillinen laki). Etuuden perusteena on laskennallinen tulo 695 / kk

33 Työeläke + kansaneläke + verotus 2012 Kansaneläke täydentää eläketurvaa, kun työeläke jää pieneksi esim. osa-aikatöiden takia. Työeläkkeessä eläkeiän alaraja on 63 vuotta. Kansaneläkkeen saa vähentämättömänä vasta 65-vuotiaana. Eläkkeensaaja asumistukea saa eläkeläistä. Asumistuen vaikutus ei ole mukana kuvassa Lähde: Eläketurvakekus

34

35 Elinaikakerroin ja lisätyöskentely Vuoden 2012 väestöennuste Lisätyöskentelyllä ansaitsee saman eläketason, jonka olisi ilman elinaikakerrointa saanut 63-vuotiaana Lähde: Eläketurvakeskus

36 Työeläkkeiden indeksiturva työuran aikana karttuneet eläkeoikeudet on sidottu palkkakertoimeen palkkojen kehitys 80 % ja hintojen kehitys 20 % työhistorian aikana ansaitut palkat muunnetaan palkkakertoimen avulla työeläkkeen alkamisvuoden tasolle maksussa olevia työeläkkeitä tarkistetaan vuosittain työeläkeindeksillä palkkojen kehitys 20 % ja hintojen kehitys 80 % työkyvyttömyyseläkkeissä indeksiturvaa parannetaan kertakorotuksella (kansaneläkettä tarkistetaan vuosittain hintaindeksillä)

37 EMU-PUSKURI Puskurit olivat ay-liikkeen ehto EU:n talous- ja rahaliittoon liittymiselle Epäsymmetrisiin suhdanneongelmiin varautuminen Emu-puskurin riittäväksi määräksi on arvioitu 2,5 % palkkasummasta (1,3 mrd. )

38 EMU-PUSKURI EMU-puskuri on osa tasausvastuuta, jota on tällä hetkellä yhteensä 8,8 mrd. Tasausvastuu on jakojärjestelmän puskuri (yksityisen sektorin työeläkemeno 13 mrd /v.) Vähentää kansantalouden tilinpidossa julkisen sektorin alijäämää (EU:n kriteerit) Emu-puskuri ei ole ylimääräistä rahaa Purkaminen heikentäisi suoraan työeläkkeiden rahoitusta ja johtaisi maksujen korotuksiin tai eläke-etujen leikkauksiin

39 TASAUSVASTUU TyEL-RAHOITUKSEN PUSKURI: 80 % ELÄKEMENOSTA YHTEISELLÄ VASTUULLA mrd. 4,2 1,3 3,3 Tasausvastuu Muu osa Emu puskurin tarve Tasausvastuun vähimmäismäärä

40 ELÄKEVASTUUT JA PUSKURIT, YKSINKERTAISTETTUNA Maksut Tasausvastuu = Koko TyEL-järjestelmän yhteisten vastuiden puskuri (sisältää EMUpuskurin) Vakavaraisuuspääoma = Puskurit sijoitusriskejä ja rahastoitujen eläkkeiden menojen vaihtelua varten Osaketuottosidonnainen lisävakuutusvastuu = koko järjestelmän osakeriskin puskuri Varsinainen vastuuvelka (rahastoidut eläkkeet) Tasausosa Työntekijälle maksettava eläke Rahastoitu osa

41 TYÖELÄKEMAKSUN OSAT Vanhuuseläkeosa rahastoon tulevien eläkkeiden maksua varten Työkyvyttömyyseläkeosa rahastoon tulevia työkyvyttömyyseläkkeitä varten Tasausosa eläkkeiden maksuun ja työeläkemenon kasvuun varautumiseen Muut osat Maksutappio-osa saamatta jääneet työeläkemaksut Hoitokustannusosa mm. toimeenpanoon liittyvät kustannukset Lakisääteisten maksujen osa mm. ETK kulut Asiakashyvitykset lasketaan eläkeyhtiön tuotoista maksua alentamaan

42 TYEL-MAKSU % V.2014 rahastoon 2,9 0,9 0,9 19,3 tasausosa vanhuuseläke tkveläke muut osat* nämä osat = 24 hyvitys -0,4 = 23,6 eläkkeiden maksuun *(tyött.eläke, hoit.kust.osa, maksutappio, lakisäät.maksut)