Oppilaitoksen turvallisuuskulttuuri ja siihen vaikuttavat tekijät. Matti Waitinen FT, KM, MofSec Helsingin Pelastuskoulu

Transkriptio

1 Oppilaitoksen turvallisuuskulttuuri ja siihen vaikuttavat tekijät Matti Waitinen FT, KM, MofSec Helsingin Pelastuskoulu

2 Lyhyt esittely: MW Työskennellyt Helsingissä luokanopettajana ja rehtorina ja aikuiskasvatuksessa Pelastuskoulun pedagoginen asiantuntija Pelastuskoulun rehtori 2001-, FT, KM, Master of Security, TJK7, yms. Vuoden palomies 2011, PSR palkinto 2013 Helsingin pelastuslaitoksen henkilöstönkehittämispäällikkö Suomen tietokirjailijayhdistyksen jäsen Pelastuslaitosten valtakunnallisen turvallisuusviestintätyöryhmän jäsen OKM turvallisuusalan koulutustoimikunnan jäsen Oppilaitosten turvallisuuskulttuurin kehittämisverkoston (Optuke) perustajajäsen Sppl:n Opetusalan turvallisuuspalkintotyöryhmän pj Luennoitsija: Aalto Pro, Palmenia, Lapin ja Tampereen yliopisto, PeO, Turun AMK, Haus, Haaga-Helia, Lapin urheiluopisto, Sppl, Centria ym

3 Julkaisuja aiheesta

4 Oppilaitosturvallisuuden osaalueet ja keskeiset sisällöt

5 Henkilöstö

6

7

8

9 Pelastussuunnitelma Pelastuslaki (379/2011) 15 ja Valtioneuvoston asetus pelastustoimesta (407/2011) 1-3

10 Tehdäänkö pelastussuunnitelma viranomaisia varten? EI! Suunnitelma laaditaan kohteen omaa turvallisuustyötä varten. Palotarkastaja toki tutustuu suunnitelmaan valvontakäynnin yhteydessä

11

12 Kaikki suunnitelmat ovat kuitenkin harmaita kunnes ne on jalkautettu käytäntöön!

13 Kummasta on enemmän hyötyä turvallisuusasioiden lakisääteisessä perehdyttämisessä?

14 Suunnitelmien toimivuus ja sujuvuus taataan vain turvallisuuskoulutuksella Oppilaat ja henkilökunta perehtyvät pelastussuunnitelman keskeiseen sisältöön, ja kertauksia järjestetään säännöllisesti. Pelastussuunnitelman mukainen poistumisharjoitus järjestetään säännöllisesti 2 kertaa vuodessa. Väkivaltatilanteisiin liittyvää sisälle suojautumista harjoittelee vain henkilökunta erikseen järjestetyissä koulutustilaisuuksissa

15

16 Lisätään riskitietoutta

17 Osaaminen ja turvaorganisaatio Koulujen turvahenkilöstö on yhteistoiminnan kannalta merkittävässä asemassa. Poliisin, pelastustoimen ja koulujen yhteistoiminta turvallisuusasioissa edellyttää yhdyshenkilöiltä Perehtyneisyyttä kokonaisuuteen, suunnitelmiin ja oppilaitoksen turvallisuusjärjestelyihin Kykyä tunnistaa yhteistoiminnan kannalta tärkeät asiat Kykyä ymmärtää muiden viranomaisten toiminnan periaatteet

18 Osaaminen ja turvaorganisaatio Ongelmatilanteissa sekä koulun henkilöstö, että viranomaiset tarvitsevat turvahenkilöstön tukea. Viranomaisten on helppo sopia tutun yhdyshenkilön kanssa toimintamallit, suunnitelmat ja koulutus. Poliisi perehdyttää oppilaitoksen turvahenkilöstön kriisitilanteiden toimintaohjeisiin, ja turvahenkilöstö puolestaan perehdyttää sitten toimipisteensä henkilöstön. Koulutustilaisuudet järjestetään yhteistyössä koulujen turvahenkilöstön ja viranomaisten kanssa.

19 Oppaista ja ohjeista apua käytännön turvallisuustyöhön!

20

21 Turvallisuus ja koulujen turvallisuuskulttuuri

22 Turvallisuus käsitteenä - vaarojen, uhkien, riskien ja onnettomuuksien puuttumista - Van Steen: Kun kaikki vaarat ovat poissa - turvallisuuden tunne on kokemusta em. asioiden poissaolosta - turvattomuuden tunne ilmenee pelkoina ja epävarmuutena - turvallisuuspoikkeamat: riski, läheltä piti tilanne, vaaratilanne, vakava vaaratilanne, onnettomuus, suuronnettomuus, katastrofi, hätätila

23 Turvallisuuspoikkeamien vakavuusasteet Turvallisuuden osa-alueet EK:n Yksinkertainen mallin mukaan turvallisuuden hallintajärjestelmän

24 Herbert Heinrich Ns. Heinrichin suhdemalli 1931

25 Turvallisuuskokonaisuus Turvallisuuskokonaisuus: Operatiivinen ja strateginen taso toteuttamisessa sekä inhimillisten tekijöiden ja turvallisuuskulttuurin osuus turvallisuuden kehittämisessä Turvallisuuden osaalueet EK:n mallin mukaan

26 TURVALLISUUS

27 Turvallisuuden hallinnan mallit ja menetelmät Turvallisuuden Yksinkertainen osa-alueet EK:n turvallisuuden mallin mukaan hallintajärjestelmän

28 Arjen turvallisuuden moniulotteinen verkosto Turvallisuuden osaalueet EK:n mallin mukaan

29 Vastaako viranomainen turvallisuudesta?

30

31 Olemme aikojen myötä ulkoistaneet turvallisuustyön viranomaisille Olemme lähinnä olleet turvallisuustyön objekteja.

32 Lainsäädäntö korostaa omatoimista varautumista ja peräänkuuluttaa siirtymistä objektista subjektiksi!

33 Turvallisuuskulttuuri käsitteenä

34 Kulttuurien sekamelskaa. Toimintakulttuuri? Organisaatiokulttuuri? Ammattikulttuuri? Turvallisuuskulttuuri?

35 Kulttuurien kohtaaminen. Toimintakulttuuri on organisaation omaksuma tapa toimia suhteessa tiettyihin asioihin, turvallisuuskulttuuri on organisaatiokulttuurin turvallisuuteen painottunut osa, ammattikulttuuri todentaa ammatissa tärkeinä pidettyjä asioita.

36 Organisaatiokulttuurissa erotetaan usein kolme syvyystasoa Organisaatiokulttuurin tasot (mukaillen Reiman, 2009, 10 ja Schein 1991, 32).

37 Turvallisuuskulttuuri Turvallisuuskulttuuri voidaan nähdä myös organisaatiokulttuurin alakulttuurina, joka pitää sisällään yksilöt, työn ja organisaation kaikki ne tekijät, jotka vaikuttavat työn terveellisyyteen ja turvallisuuteen

38 Toimintakulttuuri Kulttuuri voi olla organisaatiolle vahvuus ja kilpailuvaltti, mutta yhtä hyvin myös heikkous ja jonkinlainen verho, joka estää näkemästä asioita oikeassa valossa. Harhainen turvallisuus, harhainen turvattomuus vai objektiivinen turvallisuustaso? (Riskit hallinnassa, torjuttavissa tai siedettävissä!)

39 Ammattikulttuuri Ammattikulttuurin keskeinen sisältö on ideologioissa, joilla tarkoitetaan ammattiryhmän näkemyksiä ja käsityksiä siitä, mihin työssä tulee sitoutua, mikä on sallittua ja mikä väärää toimintaa. Suomalaisen opettajuuteen ei perinteisesti ole sisältynyt koulun turvallisuudesta huolehtiminen!

40 Haloo! Kuuleeko opettajankoulutus? Turvallisuusasiat eivät ole vaikeita, mutta elleivät ne ole mukana opettajankoulutuksessa, niin ne eivät ole ammatille tärkeitä ja arvokkaita! Huonon turvallisuustietoisuus heijastuu tätä kautta kaikkiin ammattiryhmiin.

41 Opettajankoulutuslaitosten tunnuslukuja turvallisuudesta Rakennuksen turvallisuus N=10 - Henkilöstön yhteinen turvallisuuskoulutus 7 - Opiskelijoiden yleinen turvallisuuskoulutus 3 - Poistumisharjoitus järjestetty joskus 4 - Alkusammutuskoulutus joskus 2 - Tapaturmaseuranta hlöstö 5, opiskelijat 3 - Läheltä piti seuranta hlöstö 2, opikselijat 2

42 Opettajankoulutuslaitosten tunnuslukuja turvallisuudesta Rakennuksen turvallisuus N=10 - Turvavälineet ja varusteet 7 - Kiusaamisen vastainen suunnitelma 5 - Pelastussuunnitelma ajan tasalla 4

43 Pelastussuunnitelmasta Yleistä oli, ettei tiedetty pelastussuunnitelmasta. Kolmen yksikön edustajat tiesivät yksikkönsä pelastussuunnitelman sisällön. Loput vastaajista eivät tunteneet asiakirjaa. Yksi vastaajista totesi, että suunnitelmaa säilytetään jossakin kassakaapissa ja se on yliopiston teknisen osaston tekemä. Yhden yksikön edustaja mainitsi, että yksikön turvallisuussuunnitelma oli yksityisen toiminnanharjoittajan tai muun vastaavan laatima. Rakennuskohtaisten pelastussuunnitelmien sisältöjä ei tunnettu käytännössä, mutta ei myöskään teoriassa. Työntekijät eivät yleisesti ottaen osanneet vastata, miten esimerkiksi palohälytys annetaan rakennuksessa.

44 Edelliset tiedot ovat peräisin

45

46

47

48

49 loi pohja käsitteen synnylle Neuvostoliitto tiedotti tipoittain siitä, mitä ja miksi tapahtui Tšernobylin ydinvoimalassa lauantaina klo ja muutaman minuutin aikana sen jälkeen. Onnettomuuden syy kerrottiin vasta lähes neljä kuukautta tapahtuman jälkeen.

50 ACSNI, HSC 1993

51

52 Herää kysymys: Unohtuuko tässä ihmisen osuus?

53 Turvallisuusjohtamiseen painottuva näkemys turvallisuuskulttuurista Herää kysymys: Unohtuuko tässä ihmisen osuus?

54 Turvallisuuskulttuurin osa-alueet johtamislähtöisessä mallissa Turvallisuuskulttuurin osaalueet johtamislähtöisen ajattelun mukaan

55 Ihminen!!!!

56

57 Turvallisuuskulttuurin käsitteenä kehittäminen oppilaitoksissa Hudson; Edvards: Turvallisuuskulttuurin tasot Spekulatiivinen turvallisuuskulttuuri???

58 Weick, K., (2001) Making Sense of the Organisation

59 Homma alkoi mennä melko vaikeaksi Täytyy käydä pirusti kouluja, että uskaltaa tehdä yksinkertaisia päätöksiä. Muuten rupeaa keksimään kaikenlaisia monimutkaisia juttuja. Kaikki sotahommat ovat niin yksinkertaisia. Etummainen rivimies käy sodan. Ei sodassa pärjää kuin aivan yksinkertaisella käskyllä. Pitää ylhäältä antaa sellainen käsky, jonka etummaisessa poterossa oleva rivimieskin ymmärtää. Kaikki on mahdollisimman yksinkertaista. Sen seikan tajuamiseksi on käytävä kovasti kouluja. Aksel Fredrik Airo

60 Mistä palaminen koostuu?

61 Mistä sammuttaminen koostuu??

62 Mitä tarvitaan onnettomuuteen?? Suomalainen mies Riittävästi viinaa Ihan mitä vain

63 Esim. Reiman, Oedewald : Turvallisuuskriittiset organisaatiot

64 Malli Teikari:

65 Malli: Maija-Riitta Ollila Malli Teikari: Tavoitteet Tavoitteet Emootio Emootio Onnistumisen Onnistum. ennakointi mahdollisuudet X X = Motivaatio Motivaatio

66 Malli Waitinen:

67 Usein asenne ratkaisee! Eagly, Chaiken 1993, Yksinkertainen asennemalli

68 Kun huono asenne ja tietämättömyys kohtaavat

69 Kun huono asenne ja tietämättömyys kohtaavat

70 Kun huono asenne ja tietämättömyys kohtaavat

71 Kun huono asenne ja tietämättömyys kohtaavat

72 STO III Turvallisempi huominen Sisäisen turvallisuuden tavoitteena on, että Suomi on Euroopan turvallisin maa, jossa ihmiset ja eri väestöryhmät kokevat yhteiskunnan yhdenvertaisena ja oikeudenmukaisena. Turvallisuuden tunteen lisääminen!

73 Miespolvemme havahduttavia tapahtumia yhteiskunnassamme! Pihtipudas 1969, 4 uhria Ruoppaaja Nostaja 1972, 16 uhria Virtain vanhainkoti 1979, 27 uhria Estonia 1994, 852 uhria Jokela 1996, 4 uhria, 75 loukkaantui Jyväskylä 1998, 10 uhria, 94 loukkaantui Myyrmanni 2002, 7 uhria, yli 100 loukkaantui Konginkangas 2004, 23 uhria Copterline 2005, 14 uhria

74

75 Oulu, Myllykallio 2013, 4 puukotettua Orivesi 2012, vakava uhkatilanne Imatra 2012, 1 puukotettu Trollhättan syksy 2015, 4 kuollutta

76 Havahtuminen onnettomuustutkinnan kautta? Onnettomuustutkinta voi lisätä turvallisuuden tunnetta, kun yleisesti nähdään, että onnettomuudet tutkintaan perusteellisesti ja niistä mahdollisesti opitaan jotain. Voidaanko turvallisuuden tunnetta pitää turvallisuuden mittarina, vaikka mitään konkreettista ei turvallisuuden parantamiselle olisi tehty? Onnettomuustutkinnassa jo laissakin määritelty ensisijainen tavoite on turvallisuuden lisääminen. Siten myös mittaamisen tulisi ensi sijassa pyrkiä selvittämään onnettomuustutkinnan vaikuttavuutta yleiseen turvallisuuteen. Kai Valonen 2010: Onnettomuustutkinnan vaikuttavuuden mittaaminen

77 HAVAHTUMINEN KOUVOLASSA

78

79 HAVAHTUMINEN YLÖJÄRVELLÄ

80

81

82

83

84 10 kuukautta piinaa Ensimmäinen uhkausviesti Viljakkalan koulua vastaan tuli 2. helmikuuta Viimeinen tuli koulun henkilökunnalle 9. lokakuuta. Viestejä tuli koulun henkilökunnalle tai Ylöjärven muille virkamiehille yhteensä 54. Viestejä tuli yli 10 eri henkilölle. Useassa niistä uhkaaja kertoi tulevansa koululle aseistautuneena tai räjäyttävänsä pommin ja vaati koulun evakuoimista. Rehtori Kaisa Mannersuon mukaan muutama perhe muutti jopa pois alueelta ja sanoi yhdeksi syyksi pelon ilmapiirin. Lisäksi muutamat vanhemmat sijoittivat lapsensa toiseen kouluun. Turvallisuusasioihin havahtuminen ns. kantapään kautta!

85 Havahtuminen! Learning by Shock! Kaikenlainen kulttuurinen oppiminen heijastelee joltakulta peräisin olevia arvoja, jotka kertovat lähinnä siitä, miten asioiden tulisi olla. Arvoista syntyy uskomuksia ja oletuksia. Arvot liittyvät läheisesti asenteisiin. Arvot ovat syvemmin sisäistettyjä ja siksi pysyvämpiä kuin asenteet. Asenteet ovat kapea-alaisempia ja pinnallisempia ja siksi myös helpommin muuttuvia. Asennetta voidaan pitää omaksuttuna valmiutena reagoida johonkin tilanteeseen, asiaan tai henkilöön. Usein ihmisten turvallisuustietoisuus ja arvostus heräävät yhteiskunnassa tai lähipiirissä tapahtuneen vakavan tai koskettavan onnettomuuden tai muun turvallisuuspoikkeaman jälkeen. Havahtuminen turvallisuuden arvostamiseen lienee eräänlainen ydinkäsite pyrittäessä turvallisuusasenteiden ja turvallisuuskulttuurin todelliseen edistymiseen. Waitinen 2012: Turvallinen koulu Helsinkiläisten perusopetuksen koulujen turvallisuuskulttuurista.

86 Henkilökohtainen havahtuminen - Työtapaturma tai läheltä piti -tilanne - Tulipalo tai palon alku - Vesivahinko - Fyysinen väkivalta - Liikenneonnettomuus - Ryöstö, varkaus, murtovarkaus - Autovarkaus - Sähkökatko, veden jakelun katkos - Luonnonvoimat Koettu oman reviirin loukkaus aiheuttaa ahdistusta ja pelkoa saman asian toistumisesta. Riskitietoisuus kasvaa, mutta usein vain tämän asian osalta. Tapahtuman vakavuus on suoraan verrannollinen vaikutuksen kestoon.

87 Suuren organisaation havahtuminen luvun palomieslakot - Kahdessa viikossa Helsinki on kuin Sarajevo - Miten kävi? - Mikä oli vaikuttamassa? - Millainen mekanismi oli taustalla? - Miten voisimme toistaa tai monistaa ilmiön? Ilmiö on ollut J-P Laaksosen (DI, 2L Oy tj) mielenkiinnon ja jatko-opintojen aiheena Lundin yliopistossa viime vuodet.

88 Suuren organisaation havahtuminen Did it really happen? Helsinki City fire department has collected and analyzed accident data during firefighters strikes 1995 and According to analyzes incoming calls to dispatch center decreased about % during 4-5 first weeks in both strikes. People had altered their behavior somehow (Accident database ONTI, Accident database PRONTO). In both strikes there was a pattern in how amount of accidents behaved. In the beginning of both strikes the accident rate went down by %, lasted 4-5 weeks and came back to a normal level. In the second strike an attempt was made to restart the effect by an information campaign and it seemed to work at least at some extend. There was another 4 weeks period of decreased accident rate. In both strikes the effect vanished almost completely very soon after strike ended (Kohvakka et al. 2000).

89 Suuren organisaation havahtuminen Heightening Risk Appraisals had more consistent effects on intentions than on behavior (Sheeran et al 2014, p.530). This finding is consistent with Webb and Sheeran study (Webb and Sheeran 2006), in which medium-to-large sized change in intention engendered only small-to-medium sized change in behavior. Intention have less impact on behavior when participants lack control of behavior, when there is potential to social reaction and when circumstances of the performance are conductive to habit formation (Webb and Sheeran 2006, p. 262). One possible explanation is also that if intervention effects decay over time, then effect on behavior would be smaller (see also Webb and Sheeran 2006, p.258). What makes people to follow the authorities? Are they more prone to do that only when they live under uncertainty?

90 Havainnosta toimintaan Shheran et al 2004: Does heightening Risk Appraisals Change People s Intentions and Behavior? Hall and Fong 2007: Temporal self-regulation theory

91 Turvallisuuskulttuuri käsitteenä Turvallinen koulu? Helsinkiläisten peruskoulujen turvallisuuskulttuurista ja siihen vaikuttavista tekijöistä Väitöstutkimus vuodelta 2011

92

93 Turvallisuuskulttuurin a käsitteenä kehittäminen oppilaitoksissa Turvallisuuskulttuurin kehittäminen organisaatiossa

94

95 Yksittäisen työntekijän toiminnan muuttaminen ei ole kovin tehokasta, vaan tärkeämpää olisi keskittyä muuttamaan koko työpaikkaa turvallista toimintaa mahdollistavaksi. Anders Pousette, Psykologian tutkijatohtori, Göteborgin yliopisto

96 Verkostoitumisen ja oppimisen paikka Katso tarkemmin ja ilmoittaudu: at/koulutushaku?e=577&i=386&t=

97

98

99 Työkaluja vaarojen ja perustehtävän vaatimusten ymmärryksen lisäämiseen

100 Turvallisuuskulttuuri käsitteenä Kolme suurinta fyysistä uhkatekijää työpaikalla: Tulipalo, vakava sairaskohtaus/loukkaantuminen ja äärimmäinen väkivalta

101 OPPILAITOKSEN TURVALLISUUTYÖN VUOSIKELLO

102 Oppilaitoksen oman turvallisuustyön tukena Oppilaitoksen turvallisuustyöstä vastaavien olisi hyvä koota käyttöönsä kattava käsikirjasto turvallisuuskoulutusmateriaaleista. Osa materiaaleista olisi myös syytä jakaa kaikille oppilaitoksen työntekijöille osana työturvallisuuslain mukaista työhön ja sen vaaroihin perehdyttämistä

103 Oppilaitoksen turvallisuusoppaaseen on kasattu ne turvallisuuden osaalueet joiden hallinta tulisi kuulua jokaisen oppilaitoksen työntekijän ammatilliseen perusosaamiseen. Turvallisuus on kaiken koulutyön keskeinen periaate. Oppilaitoksen koko henkilöstön tulisi sitoutua siihen. Turvallisuusasioiden opetus ja hyvän esimerkin tarjoaminen koululaisille ja opiskelijoille on erittäin tärkeää. Katso lisätietoja

104 Oppilaitoksen turvallisuusopas 2 Oppaan tarkoitus on avata oppilaitosten turvallisuudesta vastaaville henkilöille turvallisuuskulttuurin moniselkoista käsitettä ja niitä keinoja, joilla turvallisuuskulttuuria voidaan kehittää suotuisaan suuntaan. Katso lisätietoja uppa

105 Alkusammutusharjoitus -opas liittyy oleellisesti valtakunnalliseen As 1 alkusammutuskoulutuskonseptiin. Vuosittain maassamme syttyy noin tulipaloa. Pelastustoimen Pronto tietokannan mukaan oppilaitoksissa syttyy noin 100 tulipaloa joka vuosi. Henkilökunnan riskitietoisuuden kartuttamisen ohella oppilaitoksissa tulee huolehtia siitä, että jokainen työntekijä tietää kiinteistön alkusammutusvälineiden sijainnin ja osaa myös käyttää niitä. Henkilökunnan omat toimet tulipalon alkuvaiheessa ratkaisevat suurelta osin vahinkojen määrän. Katso lisätietoja

106 Poistumisturvallisuusopas on tarkoitettu työpaikkojen turvallisuudesta vastaaville henkilöille. Oppaan ensimmäinen osa pyrkii ohjaamaan lukijaansa ymmärtämään yrityksen tai laitoksen turvallisuuskulttuurin yhteyttä mm. tarkoituksenmukaisiin ja tehokkaisiin poistumisturvallisuusratkaisuihin. Oppaan toinen osa tarjoaa puolestaan käyttökelpoisen mallin mielekkään poistumisharjoittelukokonaisuuden toteuttamiseksi työyhteisössä. Oppaassa esitetyn mallin avulla poistumisharjoitukset voidaan toteuttaa turvallisesti ja suunnitelmallisesti. Katso lisätietoja

107 Exit Tie turvaan! materiaalin tavoitteena on edistää poistumisturvallisuusteen liittyvää turvallisuuskulttuurin kehittämistä. Materiaalin avulla voidaan helposti lisätä tutkimukseen, kokemukseen, asiantuntijuuteen ja määräyksiin perustuvaa tietoa poistumisturvallisuudesta. Videomateriaalin on tuottanut Suomen Palopäällystöliitto yhdessä usean turvallisuusalan toimijan kanssa. Materiaalin voi ladata käyttöönsä osoitteesta

108 Turvallisuuskävelyopas on suunniteltu yritysten, hoito- ja oppilaitosten turvallisuusasioista vastaavien sekä muiden turvallisuusalan ammattilaisten käyttöön. Oppaassa esitellään toiminnallinen opetusmuoto, jota voidaan käyttää opetus- tai ohjausmenetelmänä riskienhallintatyössä, turvallisuuskoulutuksessa ja perehdytyskoulutuksessa. Toiminnallinen turvallisuuskoulutus on aktiivinen ja tavoitteellinen turvallisuuskoulutuksen työskentelymenetelmä, jossa tutustutaan työpaikan keskeisiin turvallisuusasioihin. Katso lisätietoja

109 Työntekijän turvallisuusopas on laadittu työpaikan henkilöstön turvallisuusasioiden osaamisen kartuttamiseksi. Työntekijät ja asiakkaat pitävät itsestään selvänä, että työpaikan turvallisuusasiat ja niihin liittyvä suunnittelu ja koulutus on hoidettu asianmukaisesti. Jokainen työntekijä, joka ei osaa huolehtia omasta ja lähimmäistensä turvallisuudesta silloin, kun jotakin odottamatonta tapahtuu työpaikalla, on pahimmillaan merkittävä turvallisuusriski koko työyhteisölle. Katso lisätietoja

110 Oppilaiden ja opiskelijoiden turvallisuusosaamisen kehittäminen on oppilaitoksen turvallisuuskulttuurin toinen keskeinen osa. Turvallisuusasioiden liittäminen opetussuunnitelmiin ja oppilaitoksen vuotuisiin toimintasuunnitelmiin on erinomaisen tärkeää. Turvallisuusopetus tulisi aloittaa jo esikouluikäisistä edeten aina opintojaan suorittaviin ja työelämään valmistautuviin nuoriin aikuisiin.

111 Palomies auttaa -korttisarja on tarkoitettu esi- ja alkuopetuksessa leikinomaisesti käytettäväksi 6-8-vuotiaiden lasten turvallisuuskasvatuks een. Korttisarja sisältää viisi sarjaa, joissa kussakin on 5-6 korttia. Pöydällä seisova vahvasta pahvista valmistettu korttisarja sisältää yhteensä 27 korttia.

112 Vaaran paikka! on laaja ja monipuolinen opetuspaketti 6 12-vuotiaiden lasten turvallisuusopetukseen. Siihen on koottu monenlaista aineistoa lapsen elämänpiiriin liittyvistä turvallisuustekijöistä. Tässä oppaassa ja siihen liittyvällä cd:llä on kymmeniä monivärisiä kuvia erilaisista keskustelua herättävistä tilanteista, omat tekstiosuudet opettajalle ja oppilaalle sekä runsaasti harjoituksia ja tehtäviä. Pelastuslaitosten kumppanuusverkostolla on oikeudet tähän materiaaliin ja materiaalia kannatta kysyä omalta pelastuslaitokselta.

113 Nou Hätä! -kampanja on yläluokkien valtakunnallinen pelastustaitokampanja. Kampanja lisää nuorten valmiuksia ennakoida ja estää vaaratilanteita sekä antaa taitoja toimia onnettomuustilanteissa oikein. Turvallisuusopetusta varten on sähköinen oppimateriaali, jonka opettaja saa käyttöönsä oppimateriaalipankista. Koulu voi toteuttaa opetuksen itse tai pyytää apua paikalliselta pelastuslaitokselta. Katso lisää kampanjasta ja materiaaleista:

114 &#it happens! materiaali on tarkoitettu toisen asteen opiskelijoiden turvallisuusopetukseen. Materiaalin ensimmäinen luku käsittelee muutamia oikeasti tapahtuneita ikävä onnettomuuksia, joissa nuoret ovat olleet keskeisesti mukana. Näiden esimerkkien avulla pyritään vaikuttamaan nuorten turvallisuusasenteisiin periaatteella: Näin voi oikeasti käydä ihan tavallisille nuorille ja näin on ihan oikeasti myös käynytkin! Oppaan toisessa luvussa keskitytään opettamaan nuorille muutamia turvallisuuden kannalta keskeisiä asioita. Oikeudellisista vastuukysymyksistä edetään hätäilmoituksen tekemiseen, alkusammutustaitoihin, hääensiapuun ja poistumisturvallisuuden perustaitoihin. Materiaalin on kustantanut pelastuslaitosten kumppanuusverkosto ja materiaalia kannatta kysyä omalta pelastuslaitokselta.

115

116