ROSK N ROLL OY AB BIOJÄTTEEN ERILLISKERÄYKSEN ELINKAARIARVIO

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ROSK N ROLL OY AB BIOJÄTTEEN ERILLISKERÄYKSEN ELINKAARIARVIO"

Transkriptio

1 ROSK N ROLL OY AB BIOJÄTTEEN ERILLISKERÄYKSEN ELINKAARIARVIO LOPPURAPORTTI P11303

2 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ 2 1 JOHDANTO Rosk n Roll Oy Ab Tausta Lähtötiedot Päästölaskennasta Energiantuotannon ja kulutuksen huomioiminen 5 2 BIOJÄTTEEN KERÄYS JA KULJETUS MUNKKAALLE Nykytila Asukas-, kiinteistö- ja jätemäärät Biojätteen keräys ja kuljetus Biojätteen käsittely Tehostettu keräys Asukas-, kiinteistö- ja jätemäärät Biojätteen keräys ja kuljetus Erilliskeräyksen lakkauttaminen Yhteenveto keräyskattavuuden vaikutuksista 13 3 KÄSITTELYVAIHTOEHDOT Mädätys Forssassa Siirtokuormaus Mädätys Energiantuotannon päästöhyvitykset Mädätteen hyötykäyttö Yhteenveto: Mädätys Forssassa Mädätys ja kompostointi Espoossa Siirtokuormaus Mädätys Energiantuotannon päästöhyvitykset Mädätteen käsittely Mädätteen hyötykäyttö Yhteenveto: Mädätys Ämmässuolla Mädätys Munkkaalla Siirtokuormaus Mädätys Energiantuotannon päästöhyvitykset Mädätteen hyötykäyttö Yhteenveto: Mädätys Munkkaalla Yleistä mädätteen käytöstä Poltto Vantaalla Siirtokuormaus Biojätteellä tuotettu energia Korvattu sähkö ja lämpö Yhteenveto: Poltto Vantaalla 34 4 YHTEENVETO Biojätteen käsittelymenetelmien vertailu Virhelähteet Biojätesaanto Keräys ja kuljetus Käsittelymenetelmät 40 5 JOHTOPÄÄTÖKSET 41 Lähteet 42 1

3 TIIVISTELMÄ Selvityksessä vertaillaan n tapaan Länsi-Uudenmaan alueella toimivan jätehuoltoyhtiön biojätteelle soveltuvien käsittelyketjujen aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä. Käsittelyvaihtoehtojen KHKpäästötaseissa on otettu huomioon myös käsittelyprosesseissa syntyvän energian hyötykäytöllä saavutettavat KHK-päästöjen hyvitykset, jotka ovat seurausta fossiilisten polttoaineiden korvaamisesta. Biojätteen erilliskäsittelyvaihtoina tarkastellaan mädätystä kolmessa eri mädätyslaitoksessa. Erilliskäsittelylle vaihtoehtoisena biojätteen käsittelymenetelmänä tarkastellaan biojätteen polttoa sekajätteen mukana arinapolttolaitoksessa. Selvityksessä on myös arvioitu biojätteen erilliskeräysjärjestelmän kattavuuden vaikutuksia keräyksestä ja kuljetuksesta aiheutuviin KHKpäästöihin. Biojätteen käsittelyvaihdoista poltto on ilmastovaikutuksiltaan suotuisin, sillä sen KHK-päästötase on vertailtavista käsittelyketjuista selvästi negatiivinen. Tämä johtuu siitä, että jätteenpolttolaitos on kaukolämmön peruskuormaa tuottava yhteistuotantolaitos ja sen tuottamalla sähköllä ja lämmöllä korvataan fossiilista energiantuotantoa. Biojätteen erilliskeräyksestä luopuminen vähentää myös biojätteen keräyksestä ja kuljetuksesta aiheutuvia KHK-päästöjä. sisältävissä käsittelyvaihtoehdoissa keräysten ja kuljetusten osuus on merkittävin KHK-päästöjen lähde. Käsittelypaikan etäisyydellä keräysalueesta ei ole suurta merkitystä kuljetuksista syntyviin KHK-päästöihin etäisyyden ollessa alle 100 km. Polton tapaan myös mädätysprosessissa tuotettu sähkö voi korvata fossiilista sähköntuotantoa, mutta lämmölle ei aina ole paikallisesti kysyntää. laajentaminen haja-asutusalueelle lisää biojätehuollosta aiheutuvia KHK-päästöjä merkittävästi. Tämä johtuu siitä, että haja-asutusalueen biojätteen keräys ja kuljetus lisäävät ajorasitusta kohtuuttomasti suhteessa biojätesaantoon. Tekijä, lisätietoja: Veera Sevander p

4 1 JOHDANTO 1.1 Rosk n Roll Oy Ab Rosk'n Roll Oy Ab on Länsi-Uudellamaalla toimiva, kuntien omistama jätehuoltoyhtiö. Hanko, Inkoo, Karjalohja, Karkkila, Lohja, Nummi-Pusula, Raasepori, Siuntio ja Vihti omistavat 99,62 % osakkeista. Alueella asuu vakituisesti noin ihmistä. Yhtiö on saanut tehtäväkseen hoitaa mm. pääosan kuntien jätehuollon velvoitteista säännösten ja määräysten mukaisesti. Tehtävät pyritään hoitamaan tehokkaasti ja ympäristöä säästäen kuntarajoista riippumatta. Rosk'n Rollin tehtävät ovat tiivistetysti: jätehuollon suunnittelu, kehitys ja koordinointi kierrätyksen järjestäminen ongelmajätehuollon hoitaminen yhteisen alueellisen kaatopaikan ja jätteenkäsittelylaitosten ylläpito biojätteiden erilliskeräys jätepisteverkoston rakentaminen ja ylläpito sekajätekuljetusten kilpailutus neuvonta ja tiedotus Toimintaa ohjaavat lainsäädäntö ja kunnalliset jätehuoltomääräykset. Rosk'n Roll Oy Ab:n tehtävänä on rakentaa alueensa asukkaille vuoteen 2016 mennessä pohjoismaisen mallin mukainen, maailman huipputasoa oleva jätehuoltojärjestelmä. Yhtiö pyrkii ympäristöpolitiikallaan vähentämään jätteiden ympäristöä pilaavia vaikutuksia sekä edistämään luonnonvarojen ja energian säästöä. 1.2 Tausta Valtakunnallisen jätesuunnitelman toteuttamiseksi alueellinen ympäristökeskus laatii alueellisen jätesuunnitelman (ALSU). Alueellisella jätesuunnittelulla pyritään vaikuttamaan alueiden ratkaisuihin siten, että ne edistävät valtakunnallisen jätesuunnitelman tavoitteita. Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnitelmaan vuoteen 2020 on kirjattu biohajoavien jätteiden hyödyntämistä koskevia toimenpiteitä. Biojätteiden käsittelyn tavoitteita ovat mm: Selvitetään biojätekeräyksen ympäristövaikutukset sekä tarkoituksenmukaiset keräys- ja kuljetusmatkat biojätekeräyksen optimoimiseksi. Biokaasutus- ja kompostointikapasiteettia rakennetaan koko suunnittelualueelle niin, että kierrätyksen lisääminen onnistuu tavoitteiden mukaisesti. Tässä selvityksessä tarkastellaan n tapaan Länsi- Uudenmaan alueen biojätehuollon vaihtoehtoisien toteutustapojen aiheuttamia ilmastovaikutuksia. Ilmastovaikutukset on arvioitu kasvihuonekaasupäästöinä, jonka yksikkönä käytetään hiilidioksidiekvivalenttia. Kioton pöytäkirjan määrittelemistä kuudesta KHK-päästökomponentista selvityk- 3

5 seen on sisällytetty jätehuollon kannalta merkittävimmät: CO 2, CH 4 ja N 2 O. Hiilidioksidiekvivalenttien muuntokertoimet kuvaavat ilmaston lämpenemisvaikutusta tiettynä ajanjaksona suhteessa hiilidioksidiin. Kansainvälisen ilmastopaneelin (IPCC) määrittelemät metaanin (CH 4 ) ja dityppioksidin (N 2 O) muuntokertoimet CO 2 ekvivalenteiksi sadan vuoden vaikutusjaksolla on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1 Kasvihuonekaasupäästöjen muuntokertoimet (Solomon ym. 2008). Päästökomponentti Kerroin (CO 2 ekv) CO 2 1 CH 4 25 N 2 O 298 Selvityksessä tarkastellaan biojätteen käsittelyn kasvihuonekaasupäästöjä neljässä eri käsittelylaitoksessa: Mädätys Ämmässuolle rakennettavassa biokaasulaitoksessa Mädätys Forssan biokaasulaitoksessa Mädätys Munkkaalle rakennettavassa biokaasulaitoksessa Poltto sekajätteen mukana Vantaalle rakennettavassa arinapolttolaitoksessa kattavuutta ja sen aiheuttamia vaikutuksia kasvihuonekaasupäästöihin arvioidaan kolmessa eri laajuudessa: Biojätteen erilliskeräys toteutetaan nykyisten jätehuoltomääräysten mukaisesti, eli yli 5 huoneistoa käsittäviltä kiinteistöiltä sekä suurtalouksilta, jotka tuottavat biojätettä yli 20 kg/vko. Biojätteen erilliskeräys laajennetaan käsittämään kaikki alueen vakituisessa asuinkäytössä olevat kiinteistöt, joilla ei ole omaa kompostointia tai jotka eivät ole jätepisteasiakkaita. Biojätteen erilliskeräys lakkautetaan ja biojäte kerätään sekajätteen mukana energiahyötykäyttöön. 1.3 Lähtötiedot Lähtötietoina selvityksessä käytettiin: Tilastoituja tietoja jätemääristä Tilastoituja tietoja asukas- ja kiinteistömääristä Tilastoituja tietoja biojätteen keräyksen ajokirjanpidosta Asiantuntija-arvioita Aikaisempia asiaa käsitteleviä julkaisuja (lähteet) Henkilöhaastatteluja Ominaispäästökertoimia Liite 1 Tilastokeskuksen ja energiateollisuuden määrittelemiä päästökertoimia Vantaan energian kaukolämmön ominaispäästökertoimia. 4

6 1.4 Päästölaskennasta KHK-päästöt jaetaan suoriin ja epäsuoriin päästöihin. Suorat KHK-päästöt vapautuvat suoraan prosessista ja epäsuorat KHK-päästöt syntyvät polttoaineen, sähkön ja lämmön kulutuksen kautta. KHK-päästöhyvityksiä syntyy kun prosessissa tuotettu energia korvaa fossiilisesti tuotettua energiaa tai prosessin lopputuotteena saatu materiaali korvaa päästöintensiivistä materiaalia, kuten lannoitteita. Selvityksessä tarkasteltavien biojätteen käsittelyketjujen KHK-päästöt muodostuvat pääosin epäsuorista päästöistä. Mädätyksestä ja poltosta ei synny laskennallisesti määriteltäviä suoria KHK-päästöjä. Mädätysprosessi on periaatteessa suljettu, eli suoria prosessipäästöjä ei vapaudu lukuun ottamatta satunnaisia vuotoja esim. laitoksen huollon yhteydessä. Poltossa vapautuva CO 2 on bioperäistä, mistä syystä sitä ei lasketa vallitsevan käytännön mukaisesti KHK-päästöihin kuuluvaksi. Jätteenpolton päästöjä ja poltto-olosuhteita koskevat määräykset perustuvat valtioneuvoston jätteenpolttoasetukseen, jossa ei määritellä raja-arvoja CH 4 - ja N 2 O- päästöille. Tästä syystä ne on merkityksettöminä jätetty tarkastelun ulkopuolelle. Mädätyksessä syntyvä lopputuote voidaan käsitellä usealla eri tavalla ja näin ollen myös käsittelystä aiheutuvissa KHK-päästöissä on eroja. Mädätteen kompostoinnista aiheutuu sekä suoria että epäsuoria KHKpäästöjä. Mädätteen kompostoinnin suoria prosessipäästöjä ei ole otettu huomioon tarkastelussa, sillä mädätteen aktiivisuudesta ei ole kirjallisuustietoja. Lisäksi mädätteen jälkikäsittely riippuu sen jatkokäyttökohteesta, joiden ei haluttu vaikuttavan selvityksen lopputulokseen. Biojätteen keräyksestä ja kuljetuksista aiheutuvat muut kuin KHK-päästöt voidaan laskea selvityksessä esitettyjen päästötietojen perusteella. 1.5 Energiantuotannon ja kulutuksen huomioiminen Työssä tarkastellaan biojätteen käsittelyn aiheuttamia välillisiä kasvihuonekaasupäästöjä, jotka ovat seurausta energian käytöstä sekä biojätteellä tuotetulla energialla korvattavan sähkön- ja lämmöntuotannon KHKpäästöjä. Korvattavan fossiilisen energiantuotannon KHK-päästöt on laskennassa huomioitu ns. päästöhyvityksinä eli negatiivisina päästöinä. Kuljetusten vaatimaa energiankulutusta on arvioitu polttoaineenkulutuksen ja ajoneuvotyypin mukaan VTT:n liikenteen ominaispäästötietojen perusteella. Sähkön kulutuksen ja tuotannon aiheuttamia KHK -päästöjä sekä - päästöhyvityksiä on tilanteen yksinkertaistamiseksi arvioitu keskimääräisen pohjoismaisen sähköntuotantorakenteen mukaan tuotetun sähkön päästökertoimella (liite 1,taulukko 1-3). Sähkön kulutuksesta aiheutuvia khk-päästöjä on usein tarkoituksenmukaista tarkastella kunkin sähkönkuluttajan osalta erikseen. Tällöin laskenta perustuu sähkötoimittajan ilmoittamaan sähkön alkuperään ja päästökertoimiin. Näin ei kuitenkaan menetellä tässä selvityksessä, sillä biojätteenkäsittelystä vastaavia tahoja on useita eikä näiden tekemien määräaikaisten sähkösopimusten haluta vaikuttavan selvityksen lopputuloksiin. Sähkömarkkinoiden luonteen vuoksi korvattavaksi sähköntuotannoksi olisi voitu valita muunkinlainen 5

7 tuotantorakenne tai tavanomaisesti säätövoimana käytetty hiililauhdesähkö. Tarkastelua ei ole sidottu tiettyyn aikaan, joten siinä ei myöskään haluta ottaa kantaa tulevaisuudessa sähkömarkkinoilla vallitsevaan tuotantorakenteeseen ja sähkömarkkina-alueen harmonisuuteen. Pohjoismaisen sähkön tuotantorakenteen CO 2 -ominaispäästökerroin on Suomen keskimääräistä tuotantorakennetta vastaavaa CO 2 - päästökerrointa lähes puolet pienempi. Tästäkin syystä pohjoismainen kerroin on valittu käytettäväksi selvityksessä, jottei lopputulos anna liian optimistisia päästövähennyspotentiaaleja. Todellisuudessa korvattavaa sähkön ja lämmöntuotantoa on hankala arvioida tarkasti, koska siihen vaikuttavat tarkasteluhetken energiantuotantorakenne sekä sähkön ja lämmön kysyntä. Sähkön tuotantorakenne vaihtelee vuosittain vallitsevien olosuhteiden mukaan ja siihen vaikuttaa oleellisesti myös muiden Pohjoismaiden energiantuotannon ja -kulutuksen tilanne, sillä markkina-alue on yhtenäinen. Oletettavasti energiantuotannon ominaispäästöt pienenevät tulevaisuudessa monien ohjauskeinojen vaikuttaessa uusiutuvien energiamuotojen lisääntymiseen sekä mahdollisesti myös hiilidioksidin talteenottomenetelmien käyttöön. Lämmöntuotanto tapahtuu aina paikallisesti, joten biojätteellä tuotettavan lämpömäärän oletetaan korvaavan alueen keskimääräistä kaukolämmöntuotannon rakennetta. Vantaan Energian vuonna 2007 tuottamasta lämmöstä noin 90 % tuotettiin sähkön ja lämmön yhteistuotannolla (liite 1, taulukko 1-4). Loput lämmöstä tuotettiin pienemmissä lämpölaitoksissa, joiden polttoaineena käytettiin maakaasua, öljyä ja biokaasua (Vantaan Energia 2007). Tästä syystä kaukolämmön peruskuormaa tuottavan jätevoimalaitoksen lämmöntuotannon KHK -päästöhyvitysten laskennassa on käytetty Vantaan Energian vuoden 2007 lämmöntuotannon ominaispäästöjä (liite 1, taulukko 1-4). Mikäli tarkasteltavalla alueella on riittävästi lämpöä, ei biojätteenkäsittelyprosesseissa syntyvälle ylijäämälämmölle lasketa syntyvän päästöhyvityksiä. 6

8 2 BIOJÄTTEEN KERÄYS JA KULJETUS MUNKKAALLE 2.1 Nykytila Asukas-, kiinteistö- ja jätemäärät Länsi-Uudenmaan jätelautakunta asettaa jätehuoltomääräykset, jotka ovat voimassa Hangossa, Inkoossa, Karkkilassa, Nummi-Pusulassa, Raaseporissa, Siuntiossa ja Vihdissä. Länsi-Uudenmaan jätehuoltomääräysten mukaan biojätteiden lajittelua edellytetään vähintään 5 huoneiston asuinkiinteistöissä, mikäli jätettä ei kompostoida kiinteistöllä. Biojätteen lajittelua edellytetään myös kiinteistöiltä, jotka tuottavat 20 kg biojätettä viikossa. Myös viittä huoneistoa pienempien kiinteistöjen tulee mahdollisuuksien mukaan kompostoida biojäte tai liittyä biojätteen kiinteistökohtaiseen keräykseen. Lohjalla on voimassa Lohjan kaupungin jätehuoltomääräykset, jotka eroavat biojätteen käsittelyn osalta ainoastaan siten, että suurkeittiössä, liike- tai muussa vastaavassa kiinteistössä on oltava biojätteen erilliskeräys, mikäli biojätettä syntyy vähintään 50 kg viikossa. Selvityksessä tarkastellaan Rosk n Roll Oy Ab:n (myöhempänä RR) järjestämän biojätteen erilliskeräyksen piiriin kuuluvien kuntien (Hanko, Raasepori, Inkoo, Karkkila, Sammatti, Nummi-Pusula, Siuntio ja Vihti) sekä Lohjan biojätehuoltoa. RR:n alueen kunnista Karjalohja ei ole mukana tarkastelussa, koska sieltä ei ole saatavissa tarvittavia kiinteistö- ja kuljetustietoja. Karjalohjan merkitys alueen biojätteen erilliskeräyksessä on vähäinen, sillä siellä asuu ainoastaan 1 % RR:n asiakkaista. Tarkasteluun sisältyvien kuntien muodostamasta alueesta on selvityksessä käytetty nimitystä Länsi-Uudenmaan alue. Länsi-Uudenmaan alueella biojätteen erilliskeräyksen piirissä on tällä hetkellä kaikkiaan 1380 kiinteistöä ja huoneistoa. Länsi-Uudenmaan alueen keskimääräinen asukasmäärä kiinteistöä kohden on 2,17 (RR:n tilasto ja Tilastokeskus 2008), jolloin biojätteen erilliskeräykseen kuuluvien asukkaiden määrä on yhteensä noin Biojätettä kerättiin Länsi-Uudenmaan alueelta vuonna 2009 yhteensä 3900 tonnia. Tästä kotitalouksilta kerättyä biojätettä oli noin 2300 ja suurtalouksien osuus 1600 tonnia. RR:n alueen kotitalouksista saadaan erilliskerättyä biojätettä noin 40 kg/as/a. Biojätesaannon on arveltu olevan noin % teoreettisesta saannosta. Vaikka biojätteen lajitteluaste näyttää olevan jo nyt verrattain korkea (mm. pääkaupunkiseudulla 30 kg/as/a), on tavoitteena nostaa saantoa vuoteen 2014 mennessä määrään 43 kg/as/a. Tavoitteeseen pääsemiseksi on mm. suunnitteilla erilaisia kampanjoita ja tietoiskuja. Biojätteen lajitteluaktiivisuus tulee nousemaan lähivuosina, sillä ihmisten ympäristötietoisuus ja vaikuttamishalukkuus näyttää olevan kasvussa. Toisaalta jätteen synnyn ehkäisyllä pyritään vähentämään ruokajätteen määrää, mutta toistaiseksi ei ole saatavilla luotettavaa seurantatietoa kampanjoinnin vaikutuksista. 7

9 Taulukko 2 Selvityksessä käytettyjä lähtötietoja Länsi-Uudenmaan biojätteen erilliskeräyksestä Asukkaita erilliskeräyksessä (kpl) Kiinteistöjä erilliskeräyksessä (kpl) 1390 Huoneistoja erilliskeräyksessä (kpl) Biojätettä vuodessa (t/a) Kotitalouksien biojätemäärä yhteensä (t/a) Suurtalousbiojäte (t/a) Biojätesaanto kotitalouksilta (kg/as/a) Biojätteen keräys ja kuljetus Länsi-Uudenmaan alueen biojätekuljetukset on jaettu kolmeen urakkaalueeseen. Urakka-alueilla 1 ja 2 jätekuljetukset on kilpailutettu ja Lohjan alueella on käytössä sopimusperusteiset jätekuljetukset. Biojätettä kerätään pakkaavilla jäteautolla ja suurin osa kalustosta on ajoneuvotyyppiä EURO 4. vaatimat ajosuoritteet on jaettu ns. keräysajoon ja kuljetusajoon. Keräysajo tarkoittaa nyt keräysalueen sisällä tapahtuvaa ajoa, jonka aikana reitillä olevat biojäteastiat tyhjennetään pakkaavaan jäteautoon. Kuljetusajoksi kutsutaan ajoa, joka tapahtuu biojäteauton varikolta keräysreitille ja vastaavasti keräysreitiltä takaisin varikolle. Erillisenä ajosuoritteena tarkastellaan vielä biojätteen siirtokuormausta jäteasemalta käsittelylaitokselle. Keräyksestä aiheutuvia päästöjä arvioitiin kuljetusurakoitsijoilta saatujen ajokirjanpitotietojen mukaan. Urakka-alueiden 1 ja 2 ajokirjanpidosta saatiin biojätteen keräilyajoon tarvittavat ajokilometrit sekä viikoittain suoritetut astiatyhjennykset. Selvityksessä oletetaan, että kaikki kerätty biojäte siirtokuormataan Lohjan Munkkaan jätekeskuksella. Keräilyalueilta tarvittavaa kuljetusajoa Munkkaalle arvioitiin kunkin viiden keräilyalueen (Urakka-alueiden 1 ja 2 sisällä) lähimmän pisteen etäisyytenä Lohjalle. Etäisyys kerrottiin kahdella, sillä oletettiin, että jäteauto myös lähtee Munkkaalta ja reitin jälkeen palaa Munkkaalle. Urakka-alueiden 1 ja 2 biojätteen keräyksen ja kuljetuksen aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä arvioitiin keräyksen ja kuljetuksen vaatimien ajokilometrien sekä biojäteauton keskimääräisen polttoaineenkulutuksen perusteella. Asiantuntijoilta saatujen arvioiden mukaan biojätteen keräyskalusto kuluttaa dieseliä keräilyajossa noin 55 litraa / 100km ja kuljetusajossa vastaava kulutus on noin 25 litraa. Dieselin ominaispäästöt on laskettu VTT:n Lipasto tietokantaan kerättyjen päästö ja kulutustietojen perusteella. Dieselin ominaispäästöt ajoneuvotyypille EURO 4 on esitetty liitteen 1 taulukossa 1-1. Vastaavia ajokirjanpitotietoja ei saatu Lohjan alueelta, mistä syystä Lohjan alueen biojätekuljetuksia on arvioitu pääkaupunkiseudun (HSY-alue) biojäteurakoitsijoilta saatujen vuoden 2008 biojätteen keräys- ja kuljetustietojen perusteella. Pääkaupunkiseudun neljältä biojätteen erilliskeräysalueelta saaduista ajokirjanpitotiedoista laskettuja ajosuoritetta kuvaavia keskiarvoja on esitetty taulukossa 3. Esitetyt ajokirjanpitotiedot ja niistä lasketut keskiarvot sisältävät sekä keräys- että kuljetusajon. Pääkaupunkiseudun biojäte kuljetettiin näissä tapauksissa käsiteltäväksi Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukseen. Tästä syystä Lohjan alueen biojätteen erillis- 8

10 keräilyn aiheuttamia KHK-päästöjä arvioitaessa ei myöskään eroteltu keräysajoon ja kuljetusajoon tarvittavia kilometrejä vaan yhdistettiin ne yhdeksi ajosuoritteeksi. Taulukko 3 Biojätteen keräys- ja kuljetustietoja, keskiarvoja neljältä alueelta (Tapiolan Lämpö; L&T; 2008). Polttoaineen kulutus l/100km 56,95 Polttoainetta litraa / biojätetonni 7,40 Polttoainetta litraa / astiatyhjennys 0,22 Polttoainetta litraa / jätepiste 0,36 Kilometriä / biojätetonni 12,99 Kilometriä / biojäteastia 0,38 Kilometriä / biojätepiste 0,62 Lohjan alueen biojätteen erilliskeräykseen kuuluvien kiinteistöjen ja näiden välisten etäisyyksien sekä kiinteistöiltä kerättävän biojätesaannon oletetaan vastaavan riittävällä tarkkuudella pääkaupunkiseudun neljän biojätereitin keskiarvoa. Munkkaan jäteasema sijaitsee Lohjalla, joten kuljetusajo on urakka-alueisiin 1 ja 2 verrattuna vähäisempää. Laskentaa varten Taulukkoon 4 on koottu tietoja Länsi-Uudenmaan biojäteasiakkaista (yhteensä) sekä vastaavat tiedot lukuun ottamatta Lohjaa sekä yksistään Lohjan tiedot. Urakka-alueiden 1 ja 2 biojätteen keräyksen ja kuljetuksen aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä arvioitiin keräyksen ja kuljetuksen vaatimien ajokilometrien sekä biojäteauton keskimääräisen polttoaineenkulutuksen perusteella. Lohjan alueella kerättävän biojätteen keräys- ja kuljetusajon polttoaineen kulutus on laskettu pääkaupunkiseudun biojätekuljetusten polttoaineen kulutukselle lasketulla keskiarvolla 7,4 litraa kerättyä biojätetonnia kohden. Edellä mainituin laskentaperustein saadaan Länsi-Uudenmaan alueen nykyisen keräyskattavuuden laajuisen selvityksessä tarkasteltavan biojätehuollon biojätteen keräyksen ja kuljetuksen vaatiman ajon aiheuttamiksi khk-päästöiksi 28,7 CO2 ekv kg/t biojätettä. Ajokilometrit sekä näistä aiheutuvat päästöt on esitetty myös taulukossa 4. 9

11 Taulukko 4 Biojätteen keräyksen ja kuljetuksen vaatimat ajosuoritteet sekä näiden aiheuttamat khk-päästöt. Ilman NYKYTILA Lohjaa Lohja Yhteensä Asukkaita (kpl) Kiinteistöjä (kpl) Biojätettä vuodessa (t/a) Kotitalousbiojätettä (t/a) Suurtalousbiojätettä(t/a) Biojätesaanto kotitalouksilta (kg/as/a) Astiatyhjennyksiä (kpl/a) Kilometrejä keräykseen (km/a) *Puuttuu Kilometrejä kuljetukseen (km/a) *Puuttuu Polttoainetta keräykseen (l/a) Polttoainetta kuljetukseen (l/a) Polttoainetta yhteensä (l/a) Polttoainetta keräyksessä (l/astiatyhjennys) 0,39 khk- päästöt keräys+kuljetus (t(co 2 ekv.)/a) 96,41 33,99 130,4 khk- päästöt biojätetonnia kohden (kg(co 2 ekv)/t) 33,87 20,03 28, Biojätteen käsittely Tällä hetkellä Länsi-Uudenmaan biojätteet käsitellään joko Hangon kompostointilaitoksella tai Forssan mädätyslaitoksella tai kompostointilaitoksella. Tarkastelutilanteessa vuonna 2014, jolloin jätteen poltto alkaa Vantaalla, nykyiset käsittelysopimukset eivät enää ole voimassa. 2.2 Tehostettu keräys Asukas-, kiinteistö- ja jätemäärät Tehostetussa biojätteen keräyksessä ajatellaan, että jätehuoltomääräyksissä kielletään biojätteen sijoittaminen sekajätteen joukkoon. Tällöin kaikkien sekajäteasiakkaiden kiinteistölle sijoitetaan biojäteastiat, ellei kiinteistöltä tehdä ilmoitusta pienkompostoinnista. Osa Länsi-Uudenmaan alueen vakituisessa asuinkäytössä olevista kiinteistöistä ovat ns. jätepisteasiakkaita, joilta ei kerätä sekajätettä kiinteistökohtaisesti. Jätepisteasiakkaiden ei ajatella uudessakaan tilanteessa liittyvän biojätteen erilliskeräyksen piiriin. Kiinteistökohtaisen kompostoinnin osuudeksi arvioidaan 40 % keräyksen piiriin liitettävistä uusista asiakkaista. Arvio kiinteistökohtaisen kompostoinnin aktiivisuudesta perustuu Suomen Ympäristökeskuksen laatimaan selvitykseen, johon on koottu aluekohtaista tietoa biohajoavien jätejakeiden käsittelystä (Rytkönen Tuula, 2009), Tilastokeskuksen tietoon kompostoivien omakotitalojen osuudesta vuodelta 2008 sekä Rosk n Roll Oy:n asiakastietoihin. Jätepisteasiakkaat ja kiinteistökohtaisesti kompostoivat pois lukien tehostetussa biojätteen keräysjärjestelmässä nykyiseen erilliskeräyksen piiriin 10

12 tulee liitettäväksi kiinteistöä lisää. Tämä tarkoittaa, että kaikkiaan biojätettä kerätään kiinteistöltä. Tällä hetkellä erilliskeräykseen kuulumattomia asukkaita on Tästä saadaan erilliskeräykseen kuulumatonta kiinteistöä kohden 2,3 asukasta. Näin ollen voidaan arvioida, että laajennetussa biojätteen keräysjärjestelmässä keräyksen piiriin kuuluvien asukkaiden määrä lisääntyy ja on kokonaisuudessaan siis Kun erilliskeräykseen kuuluvilta kotitalouksilta saadaan biojätettä 43 kg/as/a, saadaan tehostetussa erilliskeräyksessä biojätettä tonnia enemmän kuin nykyisessä tilanteessa. Suurtalouksilta kerättävän biojätemäärän oletetaan pysyvän samana, sillä uudet keräyksen piiriin liitettävät kiinteistöt ovat haja-asutusalueen kotitalouksia. Tehostetussa biojätteen erilliskeräyksessä vuosittain kerättävä biojätemäärä on täten yhteensä 6200 tonnia. Taulukko 5 Asukas-, kiinteistö- ja jätemäärät tehostetussa biojätteen erilliskeräyksessä sekä näissä tapahtuvat lisäykset siirryttäessä nykyisen laajuisesta biojätteen erilliskeräyksestä tehostettuun erilliskeräykseen. Lisää (lisäys) Yhteensä Asukkaita (kpl) (63 %) Kiinteistöjä (kpl) Biojätettä vuodessa (t/a) 1672 (37 %) 6215 Kotitalousbiojätettä (t/a) Suurtalousbiojätettä (t/a) Biojätesaanto kotitalouksilta (kg/as/a) Biojätteen keräys ja kuljetus tehostamisen vaikutuksia keräilystä ja kuljetuksista aiheutuviin kasvihuonekaasupäästöihin arvioitiin nykyisen Länsi- Uudenmaan alueen bio- ja sekajätekeräilyn sekä pääkaupunkiseudun biojätteen erilliskeräyksen ajo- ja tyhjennystietojen, ja dieselin ominaispäästöjen perusteella. Selvityksessä oletetaan, että tehostetun keräilyjärjestelmään kuuluvilta kiinteistöiltä kerätään biojätettä viikoittain. Kiinteistöjen määrän lisääntyessä on vuodessa tarvittavien lisätyhjennysten lukumäärä Nykyisessä biojätteen keräilyajossa urakka-alueilla 1 ja 2 kuluu dieseliä noin 0,39 litraa/astiatyhjennys (taulukko 4). Asiantuntijoilta saatujen jätteenkuljetuksen polttoaineen kulutusarvioiden mukaan suuri osa polttoaineen kulutuksesta kuluu keräysauton liikkeellelähdössä ja pysähdyksessä. Näin ollen selvityksessä oletetaan, että haja-asutusalueella astiaa kohden kuluu yhtä paljon dieseliä kuin nykyisen järjestelmän urakka-alueiden 1 ja 2 keräilyajon keskiarvolla. Todellisuudessa kulutus on jonkin verran tätä suurempaa. Tehostetun järjestelmän vaatimaa kuljetusajoa arvioitiin nykyisen biojätteen kuljetustarpeen vaatimien resurssien ja ajettujen kilometrien perusteella, sekä urakka-alueiden 1 ja 2 sekajätteen keräyksen ja biojätteen keräyksen vaatimien ajokilometrien suhteena. Painotettu keskiarvo sekajätteen ja biojätteen ajosuoritteelle seitsemältä ajoreitiltä on 13. Koska 11

13 sekajäte kuljetetaan Munkkaan jätekeskukseen, kuten tehostetun biojätteen keräysjärjestelmän biojäte tarkasteltavassa tilanteessa, voidaan uudessa laajennetussa järjestelmässä olettaa, että biojätteen kuljetusajon tarve kasvaa 13-kertaiseksi. Laajennetussa järjestelmässä biojätteen kuljetusajon vastaa alueen sekajätteen kuljetusajoa, sillä reittejä tulee vastaava määrä. Toisin kuin sekajäteajossa biojätesaanto eli kuorman täyttyminen ei rajoita ajoreitin suunnittelua. Vähäisen biojätesaannon vuoksi rajoittavana tekijänä on keräilyyn kuluva aika eli urakoitsijoiden työvuorokierto. Taulukossa 6 on esitetty tehostetun biojätteen erilliskeräyksen aikaansaamat muutokset keräys- ja kuljetusjärjestelmässä ja tästä aiheutuvissa khk-päästöissä. Taulukko 6 Biojätteen keräyksen ja kuljetuksen aiheuttama polttoaineen kulutus ja KHK-päästöt nykyisen laajuisessa sekä tehostetutussa erilliskeräyksessä. Nykyinen Lisää Yhteensä Tyhjennyksiä (kpl/a) * * Polttoainetta keräykseen (l/a) Polttoainetta kuljetukseen (l/a) Polttoainetta yhteensä (l/a) KHK- päästöt keräys (t(co 2 ekv.)/a) kuljetus (t(co 2 ekv.)/a) yhteensä (t(co 2 ekv.)/a) keräys (kg(co 2 ekv.)/t) kuljetus (kg(co 2 ekv.)/t) ,8 yhteensä (kg(co 2 ekv.)/t) 28, * Puuttuu Lohjan nykyiset tyhjennykset Edellä on tarkastelu tehostetun biojätteen erilliskeräyksen aikaansaamia KHK-päästöjä, jotka syntyvät biojätteen keräyksestä ja kuljetuksesta kun biojäteastiat tyhjennetään viikoittain. Jos astiat voidaan tyhjentää harvemmin kuin kerran viikossa, vähenee keräyksen ja kuljetuksen aiheuttama KHK-päästökuorma kerättyä biojätetonnia kohden. Jos haja-asutusalueen biojäte erilliskeräys talviaikaan (lokakuusta maaliskuuhun 26 viikkoa) kahdesti viikossa, lisääntyvät tyhjennykset kpl/a. Kuljetusajo vähenee samassa suhteessa eli neljänneksen. Tämä tarkoittaa, että lisäsaannon keräyksestä ja kuljetuksesta aiheutuvat KHKpäästöt ovat 75 % yllä (taulukossa 6, alin rivi) esitetystä KHK-päästöstä kerättävää biojätetonnia kohden. Jos haja-asutusalueen biojätteen erilliskeräys tehdään ympäri vuoden kerran kahdessa viikossa, lisääntyvät tyhjennykset kpl/a. Biojätteen lisäsaannon keräyksestä ja kuljetuksesta aiheutuvat KHK-päästöt ovat puolet yllä (taulukossa 6, alin rivi) esitetystä KHK-päästöstä kerättävää biojätetonnia kohden. Taulukkoon 7 on koottu eri tyhjennysväleille lasketut KHK-päästöt kerättyä biojätetonnia kohden. Lisäsaanto tarkoittaa haja-asutusalueelle laajennetun biojätteen erilliskeräyksen tuottamaa biojätesaantoa. Viimeisessä sarakkeessa esitetyt luvut ovat koko alueen biojätteen keräyksestä ja kuljetuksesta aiheutuvat KHK-päästöt koko kerättävää biojätemäärää kohden. 12

14 Taulukko 7 Haja-asutusalueelta kerättävän biojätteen lisäsaannon sekä laajennetun biojätteen erilliskeräyksen koko alueen biojätteen keräyksestä ja kuljetuksesta aiheutuvat KHK-päästöt eri astiatyhjennysväleillä. Haja-asutusalueen bio- Nykyinen Lisäsaanto jäteastian tyhjennysväli ((kg(co 2 ekv.)/t) (kg(co 2 ekv.)/t) 1 krt/ vko 28, Yhteensä (kg(co 2 ekv.)/t) kesällä 1 krt/vko, talvella 1 krt/ 2vko krt/ 2vko Erilliskeräyksen lakkauttaminen lakkauttamista tarkastellaan tämän selvityksen biojätteen käsittelyvaihtoehdossa, kappaleessa 3.4, jossa biojäte kerätään sekajätteen mukana ja kuljetetaan Vantaan jätevoimalaitokselle. Nykyisen erilliskerättävän biojätemäärän kerääminen ja kuljettaminen Munkkaan siirtokuormausasemalle sekajätteen mukana ei merkittävästi lisää sekajätteen keräilyrasitusta. Näin voidaan olettaa, sillä sekajäteauton kapasiteetti on harvoin täysin käytössä, jolloin uusia ajoreittejä ei todennäköisesti tarvita. Lisäksi biojätteen ominaispaino on sekajätettä suurempi ja rakenne hienompi, jolloin voidaan ajatella biojätteen vievän vain vähän tilaa sekajäteastioissa ja kuljetuksissa. Länsi-Uudenmaan alueelta kerätään sekajätettä yhteensä noin tonnia vuodessa. Biojätteen kerääminen sekajätteen mukana kasvattaa sekajätesaantoa 10 %:lla. Todellisuudessa 10 % kasvava kuormapaino aiheuttaa lisäyksen kuljetuskaluston polttoaineen kulutuksessa ja sitä kautta KHK-päästöissä. 2.4 Yhteenveto keräyskattavuuden vaikutuksista Jos haja-asutusalueella biojäte erilliskerätään ympäri vuoden kerran viikossa, ovat keräysjärjestelmän keräys- ja kuljetuspäästöt yhteensä 10- kertaiset verrattuna erilliskeräykseen, joka on rajoitettu kattamaan vähintään viisi huoneistoa kattavat kiinteistöt (kuva 1). Biojätetonnia kohden kuljetusrasitus 7-kertaistuu siirryttäessä nykyisestä järjestelmästä tehostettuun järjestelmään. Lisäsaannolle laskettu KHK-päästö kerättyä biojätetonnia kohden on lähes 25-kertainen verrattuna nykyisen järjestelmän vastaaviin päästöihin. 13

15 12 10 kertainen khk- päästöt biojätesaanto Huoneistoa kiinteistöllä Kuva 1 KHK-päästöjen lisäys ja biojätesaannon muutos (kerroin) vuodessa siirryttäessä nykyisestä biojätteen erilliskeräyksen laajuudesta tehostettuun keräykseen. Jos biojätteen erilliskeräys halutaan laajentaa haja-asutusalueelle, olisi biojätteen keräyksen ja kuljetuksen KHK-päästörasitusta mahdollista vähentää lähes puoleen tyhjentämällä biojäteastiat ympäri vuoden kahden viikon välein. Kesällä tämä saattaa aiheuttaa tuholaiseläin-, bakteeri- ja hajuhaittoja. Harvemminkin suoritettu biojäteastioiden tyhjennys joka tapauksessa nelinkertaistaa keräyksestä ja kuljetuksesta aiheutuvat KHKpäästöt. Kuvassa 2 näkyy kuinka biojätteen erilliskeräyksessä käytettävä tyhjennysvälin vaikuttaa biojätteen keräyksen ja kuljetuksen aiheuttamiin KHKpäästöihin. 14

16 250 khk-päästöt kg (CO2 ekv)/t biojätettä krt/ vko kesällä 1 krt/vko, talvella 1 krt/ 2vko 1 krt/ 2vko 0 5 Huoneistoa kiinteistöllä 1 Kuva 2 Biojäteastioiden tyhjennysvälin vaikutus koko alueelta erilliskerättävän biojätteen keräyksestä ja kuljetuksista aiheutuviin KHK-päästöihin kerättävää biojäte tonnia kohden kun siirrytään nykyisestä keräyskattavuudesta tehostettuun erilliskeräykseen. 15

17 3 KÄSITTELYVAIHTOEHDOT Selvityksessä tarkasteltiin seuraavia vaihtoehtoisia käsittelytapoja: Mädätys Mädätys perustuu anaerobisissa ympäristössä toimivien mikrobien kykyyn hajottaa orgaanista ainesta. Prosessissa orgaaninen aines hajoaa vaiheittain synnyttäen lopputuotteena biokaasua sekä mädätyksessä hajoamatonta orgaanista ainetta sisältävää mädätettä. Biokaasun pääkomponentit ovat metaani ja hiilidioksidi. Hajoamisessa syntyvä energia sitoutuu suurelta osin biokaasuun. Biokaasun korkea metaanipitoisuus, noin 60 %, tekee siitä hyvin käyttökelpoisen polttoaineen. Mädätysprosesseja on käytössä monenlaisia ja niitä voidaan luokitella eri tavoin. Menetelmiä luokitellaan käsiteltävän seoksen kuivaainepitoisuuden mukaan märkiin, kuiviin ja puolikuiviin menetelmiin. Mädätysmenetelmissä on mahdollista käyttää mesofiilista (33-38 C) tai termofiilista (50 60 C) lämpötilaa. Suljettu mädätysprosessi on teoriassa päästötön, mutta metaania saattaa päästä karkaamaan venttiileistä pieniä määriä (Myllymaa ym. 2008b). Metaanipäästöt ovat enemmänkin satunnaisia ja purkautuvaa määrää on erittäin vaikea arvioida. Sen takia sitä ei ole tarkasteltu tässä työssä. Tässä selvityksessä tarkasteltavat mädätysmenetelmät eroavat toisistaan, mutta yhteistä niille on lietteenkäsittelyn mahdollistaminen samassa prosessissa. Suunniteltavien laitoksien tarkastelussa ei voida vielä ottaa kantaa käytettävään mädätysmenetelmään. Käytettävä menetelmä ei vaikuta oleellisesti mädätyksessä tuotettavan energian määrään. Poltto Jätteen polttoon ja kaasutukseen on olemassa useita erilaisia tekniikoita, joiden käytettävyys kussakin tilanteessa vaihtelee olosuhteiden mukaan. Jätettä voidaan polttaa joko yksinään tai seospolttona. Jätteenpoltossa yleisimmin käytettyjä tekniikoita ovat arinapoltto, leijukerrospoltto, kaasutus sekä rumpu-uuni. Tyypillisin ja vanhin jätteenpolttoon sopiva tekniikka on arinatekniikka. Se on polttotekniikoista ainoa, jossa jätettä ei tarvitse esikäsitellä. Jäte palaa jatkuvatoimisesti arinalla, joita on kaupallisessa käytössä jo useita erilaisia. Tässä selvityksessä tarkastellaan biojätteen polttoa sekajätteen mukana Vantaalle rakennettavassa jätevoimalaitoksessa. Jätevoimalaitos tuottaa sähköä 525 GWh ja lämpöä 750 GWh vuodessa ja sen arvioidaan olevan käytössä vuonna Polttoaineena käytetään HSY:n ja Rosk`n Roll Oy Ab:n sinne toimittamaa lajiteltua sekajätettä. Jätteet poltetaan kahdessa arinalla varustetussa höyrykattilassa. Sähköä tuotetaan maakaasukäyttöisellä kaasuturbiinilla ja höyryturbiinilla. Jätteenpoltto aiheuttaa kasvihuonekaasupäästöjä ja jätepolttoaineelle voidaan laskea päästökerroin arvioimalla sen sisältämää ei-biohajoavaa osaa. Biojäte polttoaineena on täysin bioperäinen, joten sen poltosta aiheutuvia CO 2 päästöjä ei lasketa kasvihuonekaasupäästöiksi. Poltosta aiheutuvia muita KHK-päästöjä ei tarkastella tässä selvityksessä, sillä biojätteen polton CH 4 tai N 2 O päästöistä ei ole tutkimustietoa ja päästöt voidaan jätteenpolton päästötietojen nojalla olettaa marginaalisiksi. 16

18 3.1 Mädätys Forssassa Siirtokuormaus Käsittelyyn ohjautuva erilliskerätty biojäte kuljetetaan Munkkaalta Forssaan puoliperävaunullisella yhdistelmäajoneuvolla. Ajoneuvon kuormapaino on noin 30 tonnia. Nykyisellä jätemäärällä kuormia tarvitaan vuodessa 152 kpl ja laajennetussa erilliskeräyksessä saatavalla biojätemäärällä kuormia tarvitaan 208 kpl. Ajoreitin pituus Munkkaalta Forssaan on noin 85 km. Ajoa kertyy kuormaa kohden yhteensä 170 km. Ajoneuvo ajaa puolet täydellä ja puolet tyhjällä kuormalla. Ajoneuvon varikon oletetaan sijaitsevan Munkkaan jäteasemalla. Siirtoajosta aiheutuvat päästöt on laskettu VTT:n Lipasto -tietokannan päästötiedoista maantieajossa puoliperävaunulliselle rekalle, jonka kokonaismassa on 40 t ja kuormapaino 25 t. Tämä on jätteen siirtokuormaus ajoneuvoa parhaiten kuvaava ajoneuvo ja ajoreitin tyyppi. Päästöt on esitetty taulukossa liitteessä 1 taulukossa 1-2. Siirtokuormauksessa vuosittain syntyvät päästöt on esitetty kummallekin keräyskattavuudelle taulukossa 8. Taulukossa esitettyjen tulosten sekä kappaleen 2 jätemäärätietojen perusteella saadaan siirtokuormauksen KHK-päästöiksi biojätetonnia kohden 5,4 kg/t. Taulukko 8 Biojätteen siirtokuormauksesta Munkkaalta Forssaan vuodessa aiheutuvat päästöt (kg/a) kun erilliskeräys toteutetaan nykyisessä laajuudessa (152 kuormaa) ja laajennettuna (208 kuormaa) Päästöjä kg/a kuormia vuodessa (kpl) Päästökomponentti CO 2 ekv CO 2,97 4,07 HC 0,44 0,60 No x 98,2 134 PM 0,79 1,08 CH 4 0,037 0,051 N 2 O 0,85 1,17 NH 3 0,13 0,18 SO 2 0,16 0,21 CO Mädätys Forssan biokaasulaitos käsittelee vuodessa tonnia biojätettä ja tonnia yhdyskuntalietteitä. Mädätysprosessi on märkä ja toimii mesofiilisella lämpötila-alueella. Laitoksesta saatavaa biokaasua hyödynnetään kokonaisuudessaan yrityksen lämmityksessä ja sähköntuotannossa. Lisäksi sähköä myydään valtakunnan verkkoon. Muita käyttömahdollisuuksia on kaasun myyminen lähialueen teollisuuslaitoksille tai käyttäminen puhdistettuna autojen polttoaineena. Myös pumppaaminen Gasumin maakaasuverkkoon voi tulevaisuudessa olla mahdollista. 17

19 Biokaasulaitoksessa jätteet homogenisoidaan sekä hygienisoidaan. Tämä mahdollistaa myös EU:n sivutuoteasetuksen mukaisen 3-luokan eläinperäisen jätteen hyödyntämisen lannoitekäytössä. Tehokkaan esikäsittelyn ansiosta kaupan ja kotitalouksien elintarvikkeet voidaan käsittellä myös pakkauksineen. Laitoksen nykyisellä käsittelykapasiteetilla, tonnia vuodessa, biokaasuntuotto noin 4 miljoonaa m³, jonka energiasisältö MWh vastaa noin 1000 omakotitalon energiankulutusta. Kapasiteettia voidaan kasvattaa tonniin rakentamalla kolmas reaktori. Forssan biokaasulaitos on lietteen ja biojätteen yhteiskäsittelyyn sopiva laitos. Laitokselta saatujen tietojen mukaan mädätyksen syötteen laadulla ei ole merkitystä prosessin energiataseeseen. Näin ollen syötettävää biojäte- ja lietetonnia kohden energiankulutus ja tuotanto voidaan olettaa yhtä suureksi. Mädätyslaitos käyttää prosessissa osan tuottamastaan sähköstä ja loppu myydään valtakunnalliseen sähköverkkoon. Prosessissa syntyvä lämpö käytetään laitosalueen tilojen lämmitykseen. Taulukossa 9 on kuvattu prosessin vuotuinen energiatase sekä energiatase käsiteltävää biojäte +lietetonnia kohden. Taulukko 9 Forssan biokaasulaitoksen energiatase vuodessa ja käsiteltävää biojäte+lietetonnia kohden. Vuodessa (GWh/a) Biojätetonnia kohden (kwh/t) Sähkötuotto 4,8 85,7 Sähkönkulutus 1,44 25,7 Sähkö verkkoon 3,36 60,0 Lämmöntuotto Korvattu lämpömäärä 5 89, Energiantuotannon päästöhyvitykset Taulukossa 9 esitetyn energiataseen mukaan mädätyksessä syntyvän sähkön ajatellaan tässä tarkastelussa korvaavan keskimääräistä pohjoismaista sähköä, jonka ominaispäästökerroin on 124 kg/mwh (liite 1, taulukko 1-3). Forssan laitosalueella hyödynnetty mädätysprosessin lämpö korvaa lämmitykseen käytettävää polttoöljyllä tuotettua energiaa 5 GWh:n edestä. Tästä voidaan käsittelykapasiteettien suhteessa biojätteellä tuotettavaksi jyvittää 3 GWh/a. Tavanomaisen öljylämmityskattilan hyötysuhde on noin 87 %, mikä tarkoittaa korvattavaa öljyn energiasisältöä 3,45 GWh/a. Polttoöljyn päästökerroin on 267 kg/mwh (liite 1, taulukko 1-3), jolloin vuosittain korvataan CO 2 -päästöjä 921 tonnia. Forssan biokaasulaitoksen KHK-päästötase nykyisellä biojätteen käsittelykapasiteetilla vuodessa sekä käsiteltävää biojätetonnia kohden on esitetty taulukossa

20 Taulukko 10 Forssan biokaasulaitoksen KHK-päästöt vuodessa ja käsiteltävää biojätetonnia kohden Korvatut päästöt Vuodessa Biojätetonnia kohden (CO 2 ekv t/a) (CO 2 ekv kg/t) Sähkö 250 7,4 Lämpö ,4 Yhteensä , Mädätteen hyötykäyttö Mädätyksessä syntyvälle mädätteelle ei ole jälkikäsittelyä. Mädäte säilötään aumoissa, josta se lähtee hyötykäyttöön maanparannusaineeksi lähialueen viljelijöille sellaisenaan. Mädäte voidaan myös kuivata linkoamalla, kompostoida ja käyttää mullan tuotantoon. Bioreaktorissa syntyvä mädäte on lähes hajutonta, joten se soveltuu siltäkin osin normaalia lietelantaa paremmin maanparannusaineeksi. Maanparannusaineen ei suoranaisesti voida katsoa korvaavan turvetta tai keinolannoitetta. Tämän takia hyötykäytölle ei voida laskea kasvihuonekaasupäästöjen hyvitysvaikutuksia. Maanparannusaineen käytön hyötyihin lasketaan maan viljelykäytön tehostuminen. Maanparannusaineen käytöllä voidaan jopa välttää maanviljelyssä tavanomaisesti käytettävät kesantovuodet. Forssan biokaasulaitoksella biojätteen ja yhdyskuntalietteen yhteiskäsittelyssä syntyy mädätettä vuodessa noin tonnia. Mädätettä levitetään pelloille lannanlevityskoneilla noin 150 tonnia hehtaarille. Tällöin vuosittaiseen käyttöön riittää pellonparannusainetta 147 hehtaarille. Mädätteen hyötykäyttöä yleisesti on esitelty kappaleessa Yhteenveto: Mädätys Forssassa Länsi-Uudenmaan alueelta erilliskerättävän biojätteen käsittelyketjusta aiheutuvat KHK-päästöt ovat lähellä nollaa, kun biojäte käsitellään Forssan mädätyslaitoksessa. Selvityksessä esitettyjen laskelmien mukaan KHK-päästötase jää hyvitysten puolelle 0,73 kg (CO 2 ekv) käsiteltävää biojätetonnia kohden. KHK-päästöhyvitykset syntyvät, kun prosessissa tuotettu sähkö korvaa verkkosähköä, jonka tuotantorakenteen on ajateltu vastaavan keskimääräistä pohjoismaista sähköntuotantorakennetta. Mikäli verkkosähkön korvausvaikutus olisi laskettu Suomen keskimääräistä tuotantorakennetta vastaavalla sähköntuotannon ominaispäästöllä, olisivat sähköntuotannolla saavutetut KHK-päästöhyvitykset kaksinkertaiset tässä esitettyihin arvoihin nähden. Forssan jätteenkäsittelykeskuksen alue lämmitetään yksinomaan mädätyksessä syntyvällä lämmölllä. Koska alueen rakennukset lämmitettäisiin muuten öljyllä, aikaansaadaan KHK-päästöhyvityksiä myös lämmöntuotannolle. Forssassa ei ole mädätteelle energiaa kuluttavaa jatkokäsittelyprosessia. Mädäte säilötään aumoihin, ellei sitä toimiteta suoraan maanparannusai- 19

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillintään Jätteistä bioenergiaa ja ravinnetuotteita - mädätyksen monet mahdollisuudet Tuuli Myllymaa, Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen

Lisätiedot

MIHIN PANOSTAA JÄTEHUOLLON PÄÄTÖKSENTEOSSA? Mari Hupponen Tutkija Lappeenrannan teknillinen yliopisto

MIHIN PANOSTAA JÄTEHUOLLON PÄÄTÖKSENTEOSSA? Mari Hupponen Tutkija Lappeenrannan teknillinen yliopisto MIHIN PANOSTAA JÄTEHUOLLON PÄÄTÖKSENTEOSSA? Mari Hupponen Tutkija Lappeenrannan teknillinen yliopisto TAUSTA Yhdyskuntajätteen kaatopaikkasijoitusta halutaan vähentää Energiahyötykäyttö lisääntynyt Orgaanisen

Lisätiedot

Jätehierarkian toteuttaminen YTV-alueella

Jätehierarkian toteuttaminen YTV-alueella Pääkaupunkiseudun jätehuolto- ja energiaratkaisut 1 hanke 2002-2007 YTV:n hallitus hyväksyi strategian 1/2002 Osa YTV:n jätehuoltostrategiaa Tavoitteena on syntyvän jätemäärän väheneminen vuoteen 2007

Lisätiedot

Ilmastovaikutuksia vai vesistönsuojelua?

Ilmastovaikutuksia vai vesistönsuojelua? Ilmastovaikutuksia vai vesistönsuojelua? Juha Grönroos ja Tuuli Myllymaa Suomen ympäristökeskus JaloJäte päätösseminaari 2.12.2010, Mikkeli Etelä Savon biomassat TARKASTELUN ULKOPUOLELLE JÄTETYT TOIMINNOT:

Lisätiedot

Käytännön ratkaisuja jätehuollon ilmastovaikutusten vähentämiseksi

Käytännön ratkaisuja jätehuollon ilmastovaikutusten vähentämiseksi 11.10.2012 Käytännön ratkaisuja jätehuollon ilmastovaikutusten vähentämiseksi Juha-Heikki Tanskanen Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy Jätehuolto ja ilmastonmuutos (vuosi 2010, lähde Tilastokeskus) Suomen khk-päästöt:

Lisätiedot

Lohjan kaupunginhallitus PL 71 08101 Lohja LAUSUNTO VALTUUSTOALOITTEESTA BIOJÄTTEIDEN MÄDÄTYSLAITOKSEN SAAMISEKSI LOHJALLE

Lohjan kaupunginhallitus PL 71 08101 Lohja LAUSUNTO VALTUUSTOALOITTEESTA BIOJÄTTEIDEN MÄDÄTYSLAITOKSEN SAAMISEKSI LOHJALLE Lohjan kaupunginhallitus PL 71 08101 Lohja 19.3.2010 LAUSUNTO VALTUUSTOALOITTEESTA BIOJÄTTEIDEN MÄDÄTYSLAITOKSEN SAAMISEKSI LOHJALLE Rosk n Roll Oy Ab:n (RR) hallitus antaa otsikkoasiasta seuraavan lausunnon.

Lisätiedot

KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014

KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014 KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014 3.3.2015 Anna-Mari Pirttinen 020 799 2219 anna-mari.pirttinen@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 1.1. Energiankulutus

Lisätiedot

Yksikkö 2011 2012 2013

Yksikkö 2011 2012 2013 KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2013 22.4.2014 Kari Iltola 020 799 2217 kari.iltola@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 1 1.1. Energiankulutus 2013...

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Elinkaariarvio pientalojen kaukolämpöratkaisuille Sirje Vares Sisältö Elinkaariarvio ja hiilijalanjälki Rakennuksen

Lisätiedot

Jätteenpoltto näkökulmia 2008, Dipoli 17.9.2008. P. Kouvo 19.9.2008

Jätteenpoltto näkökulmia 2008, Dipoli 17.9.2008. P. Kouvo 19.9.2008 Jätteenpoltto näkökulmia 2008, Dipoli 17.9.2008 P. Kouvo 19.9.2008 Jätteenpoltto Euroopassa Jätemäärät Suomessa Valtakunnallinen Jätesuunnitelma YTV-alueen tilanne Valtioneuvosto hyväksynyt Valtakunnallisen

Lisätiedot

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja

Lisätiedot

Jätteen hyödyntäminen tehostuu. Info jätevoimalasta lähialueiden asukkaille Länsimäen koulu 21.5.2013

Jätteen hyödyntäminen tehostuu. Info jätevoimalasta lähialueiden asukkaille Länsimäen koulu 21.5.2013 Jätteen hyödyntäminen tehostuu Info jätevoimalasta lähialueiden asukkaille Länsimäen koulu Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:n jätehuolto Ruskeasannan Sortti-asemasta ympäristöä säästävä Toimipisteet

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Biojätteen käsittelyvaihtoehdot pääkaupunkiseudulla

Biojätteen käsittelyvaihtoehdot pääkaupunkiseudulla Biojätteen käsittelyvaihtoehdot pääkaupunkiseudulla Kasvihuonekaasupäästöjen vertailu Biojätteen käsittelyvaihtoehdot pääkaupunkiseudulla Kasvihuonekaasupäästöjen vertailu YTV Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta

Lisätiedot

Biomassan hyötykäytön lisääminen Suomessa. Mika Laine

Biomassan hyötykäytön lisääminen Suomessa. Mika Laine Biomassan hyötykäytön lisääminen Suomessa Mika Laine toimitusjohtaja, Suomen Vesiyhdistys, jätevesijaos Envor Group Oy Mädätyksen Rakenne- ja lietetekniikka 15.10.2013 Kokonaisvaltaista kierrätystä Käsittelymäärät

Lisätiedot

Mädätys HSY:n jätevedenpuhdistamoilla. Mädätyksen rakenne- ja laitetekniikka seminaari 15.10.2013

Mädätys HSY:n jätevedenpuhdistamoilla. Mädätyksen rakenne- ja laitetekniikka seminaari 15.10.2013 Mädätys HSY:n jätevedenpuhdistamoilla Mädätyksen rakenne- ja laitetekniikka seminaari 15.10.2013 HSY - Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymä HSY tuottaa jäte- ja vesihuoltopalveluita yli miljoonalle

Lisätiedot

Ajankohtaista HSY:n jätehuollosta

Ajankohtaista HSY:n jätehuollosta Ajankohtaista HSY:n jätehuollosta Isännöitsijöiden koulutustilaisuus Kierrätys tehostuu, hyötykäyttö paranee, Lasi, Metalli ja Kartonki Lasin, metallin ja kartongin kierrätys tehostuu Uudet jätehuolto

Lisätiedot

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010 Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010: Päästökuvioita Kasvihuonekaasupäästöt Tamperelaisesta energiankulutuksesta, jätteiden ja jätevesien käsittelystä, maatalouden tuotannosta ja teollisuuden

Lisätiedot

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Kaasumoottorikannan uusiminen ja ORC-hanke Helsingin seudun ympäristöpalvelut Riikka Korhonen Viikinmäen jätevedenpuhdistamo Otettiin käyttöön

Lisätiedot

ENERGIAA JÄTEVESISTÄ. Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014

ENERGIAA JÄTEVESISTÄ. Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014 ENERGIAA JÄTEVESISTÄ Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014 Watrec Oy palvelutarjonta Ratkaisut 1) Viranomaisprosessit 2) Selvitysprosessit 3) Asiantuntijaarvioinnit Asiantuntijapalvelut

Lisätiedot

HIILIJALANJÄLKI- RAPORTTI

HIILIJALANJÄLKI- RAPORTTI HIILIJALANJÄLKI- RAPORTTI Hotelli Lasaretti 2013 21.2.2014 HIILIJALANJÄLJEN LASKENTA Ecompterin Hiilijalanjäljen laskentamenetelmät perustuvat Greenhouse Gas Protocollan (GHG Protocol) mukaiseen laskentastandardiin

Lisätiedot

Biokaasua Espoon Suomenojalta

Biokaasua Espoon Suomenojalta Biokaasua Espoon Suomenojalta Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 8.11.2012 Tommi Fred, vs. toimialajohtaja 8.11.2012 1 HSY ympäristötekoja toimivan arjen puolesta Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä

Lisätiedot

Stormossen Oy. Sähkön, lämmön ja liikennepolttoaineen yhteistuotanto. Leif Åkers

Stormossen Oy. Sähkön, lämmön ja liikennepolttoaineen yhteistuotanto. Leif Åkers Stormossen Oy Sähkön, lämmön ja liikennepolttoaineen yhteistuotanto Leif Åkers Aiheet Ab Stormossen Oy Biokaasun käyttö Suomessa Biokaasun käyttö Stormossenilla Kaasu-/biokaasuvisio Perustettu 1985 Asukkaita

Lisätiedot

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Ekokymppi

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Ekokymppi Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Ekokymppi Parasta jätehuoltoa puh. 08 636 611 fax. 08 636 614 www.eko-kymppi.fi info@eko-kymppi.fi facebook, Kurre Kainuulainen Eloperäisen jätteen (lietteet, biojätteet)

Lisätiedot

Työkalu ympäristövaikutusten laskemiseen kasvualustan valmistajille ja viherrakentajille LCA in landscaping hanke

Työkalu ympäristövaikutusten laskemiseen kasvualustan valmistajille ja viherrakentajille LCA in landscaping hanke Työkalu ympäristövaikutusten laskemiseen kasvualustan valmistajille ja viherrakentajille LCA in landscaping hanke Frans Silvenius, MTT Bioteknologia ja elintarviketutkimus Kierrätysmateriaaleja mm. Kompostoidut

Lisätiedot

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Eko-Kymppi. KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari 9.11.20121

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Eko-Kymppi. KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari 9.11.20121 Kainuun jätehuollon kuntayhtymä KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari 9.11.20121 Jätehuollon tulevaisuus Kainuussa 2012 Jukka Oikarinen puh. 08 636 611 fax. 08 636 614 www.eko-kymppi.fi info@eko-kymppi.fi

Lisätiedot

Esko Meloni, JLY-Jätelaitos ry. Ratkaiseeko jätteenpolttolaitos pohjoisen jätehuollon?

Esko Meloni, JLY-Jätelaitos ry. Ratkaiseeko jätteenpolttolaitos pohjoisen jätehuollon? Esko Meloni, JLY-Jätelaitos ry Ratkaiseeko jätteenpolttolaitos pohjoisen jätehuollon? Sisältö Yhdyskuntajätteet ja niiden käsittely Kierrätyksestä Jätteenpolton kehitys Suomessa Jätevoimala ja rinnakkaispoltto

Lisätiedot

Vesihuoltolaitosten vaikutus ilmastonmuutokseen

Vesihuoltolaitosten vaikutus ilmastonmuutokseen Vesihuoltolaitosten vaikutus ilmastonmuutokseen Vesihuoltonuoret 6.11.2009, Tampere Tuija Tukiainen Teknillinen korkeakoulu Diplomityö Aihe: Vesihuoltolaitosten kasvihuonekaasupäästöt Suomessa Esiselvitys:

Lisätiedot

Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen

Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen Tulevaisuuden haasteet jätehuollossa, Joensuun tiedepuisto 24.10.2013 Yhdyskuntajäte Yhdyskuntajäte: vakinaisessa asunnossa, vapaa-ajan asunnossa,

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

Pirkanmaan Jätehuolto Oy

Pirkanmaan Jätehuolto Oy Pirkanmaan Jätehuolto Oy Pirkanmaan Jätehuolto Oy 17 osakaskuntaa omistavat yhtiön asukaslukujensa mukaisessa suhteessa yhtiö toimii omakustannusperiaatteella n. 60 työntekijää Jätehuollon työnjako Pirkanmaan

Lisätiedot

Kaavoitus ja jätehuolto

Kaavoitus ja jätehuolto 1 Kaavoitus ja jätehuolto Kaarina Rautio 21.4.2008 2 Maakunnan kehittämisen malli 2 3 Kaavajärjestelmä (MRL) Valtakunnalliset alueidenkäyttö- tavoitteet - Valtioneuvosto hyväksyy MAAKUNTAKAAVA Kuntien

Lisätiedot

Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015

Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015 Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015 Haminan Energia Oy Perustettu 23.3.1901 Maakaasun jakelu aloitettiin 3.12.1982 Haminan Energia Oy:ksi 1.9.1994 Haminan kaupungin 100%

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI

ORIMATTILAN KAUPUNKI ORIMATTILAN KAUPUNKI Miltä näyttää uusiutuvan energian tulevaisuus Päijät-Hämeessä? Case Orimattila Sisältö Orimattilan kaupunki - Energiastrategia Orimattilan Lämpö Oy Yhtiötietoja Kaukolämpö Viljamaan

Lisätiedot

HSY:n jätehuollon vuositilasto 2014

HSY:n jätehuollon vuositilasto 2014 HSY:n jätehuollon vuositilasto 214 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority Helsingin seudun ympäristöpalvelut

Lisätiedot

Ekotukikoulutus Minna Partti HSY

Ekotukikoulutus Minna Partti HSY Jätehuollon uudet tuulet: Jätevoimala korvaa kaatopaikan, ei kierrätystä! Ekotukikoulutus Minna Partti HSY Jätteen hyödyntäminen lisääntyy merkittävästi Ajankohtaista jätehuollossa Vantaan Energian jätevoimala

Lisätiedot

BIOENERGIASTA VOIMAA ALUETALOUTEEN SEMINAARI 28.10.2014 Kainuun liikennebiokaasutiekartta liikennebiokaasun tuotanto Kainuussa

BIOENERGIASTA VOIMAA ALUETALOUTEEN SEMINAARI 28.10.2014 Kainuun liikennebiokaasutiekartta liikennebiokaasun tuotanto Kainuussa BIOENERGIASTA VOIMAA ALUETALOUTEEN SEMINAARI 28.10.2014 Kainuun liikennebiokaasutiekartta liikennebiokaasun tuotanto Kainuussa Tausta Tiekartta laadittu Oulun yliopiston/kajaanin yliopistokeskuksen toimeksiantona.

Lisätiedot

Biokaasua muodostuu, kun mikrobit hajottavat hapettomissa eli anaerobisissa olosuhteissa orgaanista ainetta

Biokaasua muodostuu, kun mikrobit hajottavat hapettomissa eli anaerobisissa olosuhteissa orgaanista ainetta 1. MITÄ BIOKAASU ON Biokaasu: 55 70 tilavuus-% metaania (CH 4 ) 30 45 tilavuus-% hiilidioksidia (CO 2 ) Lisäksi pieniä määriä rikkivetyä (H 2 S), ammoniakkia (NH 3 ), vetyä (H 2 ) sekä häkää (CO) + muita

Lisätiedot

Verkkoliite 1. Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Päästöt kunnittain

Verkkoliite 1. Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Päästöt kunnittain Verkkoliite 1 Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Päästöt kunnittain (Uudenmaan liiton julkaisuja C 53-2006, ISBN 952-448-154-5 (nid.), 952-448-155-3 (PDF), ISSN 1236-388X) Johdanto Tämä liite

Lisätiedot

Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa

Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa Hallitus 20.12.2013 Hyödyntämisratkaisua ohjaavat päätökset Euroopan unionin ilmasto- ja energiapaketissa on vuonna 2008 päätetty asettaa tavoitteiksi

Lisätiedot

Kokkolan biokaasulaitos

Kokkolan biokaasulaitos Kokkolan biokaasulaitos Biokaasuyhdistyksen seminaari 6-7.11.2013 Hannu Turunen / Econet Oy ECONET -konserni lyhyesti Vesi- ja ympäristöalan monipalveluyrityksen tausta 2002 perustettu Skanskan ympäristörakentamispuolen

Lisätiedot

Lannan ravinteet ja energia talteen Biokaasun tuotannon mahdollisuudet Punkalaitumella

Lannan ravinteet ja energia talteen Biokaasun tuotannon mahdollisuudet Punkalaitumella Excellence by Experience Lannan ravinteet ja energia talteen Biokaasun tuotannon mahdollisuudet Punkalaitumella Punkalaidun 15.3.2014, Päivi Piispa Excellence by Experience. Biokaasun tuotannon mahdollisuudet

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus

Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus Tiivistelmä (alustava) Rejlers Oy KUNTAKATSELMUKSEN PÄÄKOHDAT 1) Selvitetään nykyinen energiantuotanto ja -käyttö 2) Arvioidaan uusiutuvan energian tekninen potentiaali

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Olli-Pekka Pietiläinen, Suomen ympäristökeskus, 20.2.2009 Ilmastonmuutos on haastavin ja ajankohtaisin maailmanlaajuisista ympäristöuhkista johtuu kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

KUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN

KUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN KUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN DT -TEKNOLOGIA TEKEE TULOAAN Raini Kiukas Käymäläseura Huussi ry DT keskus Kuivakäymälä kopli@kopli.fi HUOMIOITA NYKYTILANTEESTA MAAILMAN TÄRKEIN LUONNONVARA ON MAKEA VESI MEIDÄN

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

HIILIJALANJÄLKIRAPORTTI. Hotelli-ravintola Lasaretti

HIILIJALANJÄLKIRAPORTTI. Hotelli-ravintola Lasaretti HIILIJALANJÄLKIRAPORTTI Hotelli-ravintola Lasaretti 1.3.2012 Hiilijalanja ljen laskenta Ecompterin Hiilijalanjäljen laskentamenetelmät perustuvat Greenhouse Gas Protocollan (GHG Protocol) mukaiseen laskentastandardiin

Lisätiedot

Oulun läänin jätesuunnitelman

Oulun läänin jätesuunnitelman Oulun läänin jätesuunnitelman Jätesuunnitelma on jätelain velvoitteita Jäte on aine tai esine, jonka sen haltija on poistanut tai aikoo poistaa käytöstä tai on velvollinen poistamaan käytöstä. (jätelaki

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

Selvityksen tausta ja toteutus (1/2)

Selvityksen tausta ja toteutus (1/2) Lämpöyrittäjyyden alue- ja kansantaloudellinen tarkastelu Yhteenveto 2014 Selvityksen tausta ja toteutus (1/2) Energiaratkaisujen kannattavuutta arvioidaan perinteisesti laskelmilla, joilla määritetään

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja hyödyntäminen - tilannekatsaus

Biokaasun tuotanto ja hyödyntäminen - tilannekatsaus Biokaasun tuotanto ja hyödyntäminen - tilannekatsaus Sanna Marttinen Jätehuoltopäivät Scandic Hotel Rosendahl, Tampere 5.-6.10.2011 Biokaasun energiapotentiaali Suomessa Teoreettinen 24,4 TWh (metaania

Lisätiedot

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasuyhdistyksen syyskokous 11.11.2009 Jouni Haikarainen 10.11.2009 1 Kestävä kehitys - luonnollinen osa toimintaamme Toimintamme tarkoitus:

Lisätiedot

Suur-Savon Sähkö Oy. Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä. Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä

Suur-Savon Sähkö Oy. Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä. Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä Suur-Savon Sähkö Oy Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä Sähköpalvelu Marketta Kiilo 98,5 M 37 hlöä Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä Järvi-Suomen Energia Oy Arto Pajunen

Lisätiedot

Kierrätys ja kompostointi 21.11.2015

Kierrätys ja kompostointi 21.11.2015 Kierrätys ja kompostointi 21.11.2015 Anne Silver Jäteneuvoja Porin kaupungin ympäristövirasto Jätehuollon etusijajärjestys (kuluttajalle) Vähennä syntyvän jätteen määrää ja haitallisuutta Korjaa, tuunaa,

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TUKEMA KUNTAKATSELMUSHANKE Dnro: SATELY /0112/05.02.09/2013 Päätöksen pvm: 18.12.2013 RAUMAN KAUPUNKI KANALINRANTA 3 26101 RAUMA UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS Motiva kuntakatselmusraportti

Lisätiedot

Biokaasun hyödyntäminen liikennepolttoaineena. Informaatiotilaisuus 16.4.2015 Jari Kangasniemi

Biokaasun hyödyntäminen liikennepolttoaineena. Informaatiotilaisuus 16.4.2015 Jari Kangasniemi Biokaasun hyödyntäminen liikennepolttoaineena Informaatiotilaisuus 16.4.2015 Jari Kangasniemi Osakeyhtiö perustettu 1.1.2015, sitä ennen liikelaitoksena vuodesta 1995 Oulun kaupungin 100 %:sti omistama

Lisätiedot

Biokaasun jakelu Suomessa

Biokaasun jakelu Suomessa JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Työpaja Turussa 10.6.2010 12.00-16.00 Biokaasun jakelu Suomessa 2 GASUMIN TUNNUSLUVUT 2009 Maakaasun myynti 40,6 TWh Henkilökunta 220 Siirtoputkiston pituus 1186 km Liikevaihto

Lisätiedot

Retki Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskukseen to 22.3.2012

Retki Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskukseen to 22.3.2012 Retki Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskukseen to 22.3.2012 Seniorit tutustuivat 22.3.2012 Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n toimintaan. Toimitusjohtaja Pentti Rantala ja neuvoja Erkki Piippo ottivat meidät

Lisätiedot

Joutsan seudun biokaasulaitos

Joutsan seudun biokaasulaitos Joutsan seudun biokaasulaitos Joutsan biokaasulaitos Alueellinen biokaasulaitos, paikalliset maataloustoimijat sekä ympäristöyrittäjät Alueen jätteenkäsittely uusittava lyhyellä aikajänteellä (Evira) Vaihtoehdot:

Lisätiedot

Jätteen energiahyödyntäminen ja luonnonvarojen kestävä käyttö. Markku Salo Jätelaitosyhdistys ry 8.11.2007

Jätteen energiahyödyntäminen ja luonnonvarojen kestävä käyttö. Markku Salo Jätelaitosyhdistys ry 8.11.2007 Jätteen energiahyödyntäminen ja luonnonvarojen kestävä käyttö Markku Salo Jätelaitosyhdistys ry 8.11.2007 Kuntien jätehuoltotehtävät Jätehuollon järjestäminen kunnan näkökulmasta, Kuntaliitto 2006 huolehtia

Lisätiedot

24.10.2013 Gasum Jussi Vainikka 1

24.10.2013 Gasum Jussi Vainikka 1 24.10.2013 Gasum Jussi Vainikka 1 BIOKAASULLA LIIKENTEESEEN GASUMIN RATKAISUT PUHTAASEEN LIIKENTEESEEN HINKU LOHJA 29.10.2013 24.10.2013 Gasum Jussi Vainikka 2 Kaasu tieliikenteen polttoaineena Bio- ja

Lisätiedot

Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu?

Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu? Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu? Green Growth osaamisfoorumi 31.5.2012 Jaana Lehtovirta, viestintäjohtaja, Lahti Energia Oy Lahti Energia Oy Toimimme energia-alalla Hyödynnämme jätettä

Lisätiedot

Harjoituksia 2013 oikeat vastaukset. Jätteiden lajittelu & jätteiden hyödyntäminen

Harjoituksia 2013 oikeat vastaukset. Jätteiden lajittelu & jätteiden hyödyntäminen Harjoituksia 2013 oikeat vastaukset Jätteiden lajittelu & jätteiden hyödyntäminen Ristikko Täytä ristikon vaakarivit annettujen vihjeiden avulla. Selvitä pystyriville muodostuva sana. 1. -keräykseen kuuluvat

Lisätiedot

Puu vähähiilisessä keittiössä

Puu vähähiilisessä keittiössä Puu vähähiilisessä keittiössä 16.09.2013 Matti Kuittinen Arkkitehti, tutkija Tässä esityksessä: 1. Miksi hiilijalanjälki? 2. Mistä keittiön hiilijalanjälki syntyy? 3. Puun rooli vähähiilisessä sisustamisessa

Lisätiedot

Rauman kaupunki Yrityspalvelut

Rauman kaupunki Yrityspalvelut Rauman kaupunki Yrityspalvelut Energiatehokkuuden, päästöjen ja kustannusten laskennalla vaikutetaan yritysten imagoon ja kilpailukykyyn Esittelyaineistoa Reijo Laine Senior & Sons Oy Rauman kaupunki lähti

Lisätiedot

Kasvener laskentamalli + kehityssuunnitelmat

Kasvener laskentamalli + kehityssuunnitelmat Kasvener laskentamalli + kehityssuunnitelmat CHAMP, suomalaisten kuntien V työpaja, Lahti 11.2.2011 Olli Pekka Pietiläinen ja Jyri Seppälä, SYKE Kasvihuonekaasupäästöjen laskentamenetelmät Alueelliset

Lisätiedot

Jätevesilietteistä multaa ravinteiden kierrätyksen mahdollisuudet. Mikko Wäänänen, HSY Vesihuolto

Jätevesilietteistä multaa ravinteiden kierrätyksen mahdollisuudet. Mikko Wäänänen, HSY Vesihuolto Jätevesilietteistä multaa ravinteiden kierrätyksen mahdollisuudet Mikko Wäänänen, HSY Vesihuolto 25.11.2014 Teollisuusjätevesien tarkkailu ja neuvonta Jätevedenpuhdistusosasto Jätevedenpuhdistus Lietteiden

Lisätiedot

Kohti kiertotaloutta: jätteetön Eurooppa. EU-edunvalvontapäivä 13.2.2015

Kohti kiertotaloutta: jätteetön Eurooppa. EU-edunvalvontapäivä 13.2.2015 Kohti kiertotaloutta: jätteetön Eurooppa EU-edunvalvontapäivä EU:n kiertotalouspaketti Komissiolta 2.7.2014 Kohti kiertotaloutta: jätteetön Eurooppa tiedonanto Direktiiviehdotukset mm. jätedirektiivin

Lisätiedot

Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy

Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Miksi voimalaitos on rakennettu? Lahti Energialla on hyvät kokemukset yli 12 vuotta hiilivoimalan yhteydessä

Lisätiedot

Skenaariotarkastelu pääkaupunkiseudun kaukolämmöntuotannosta vuosina 2020-2080

Skenaariotarkastelu pääkaupunkiseudun kaukolämmöntuotannosta vuosina 2020-2080 Skenaariotarkastelu pääkaupunkiseudun kaukolämmöntuotannosta vuosina 22-28 Energiakonsultoinnin johtaja Heli Antila Pöyry Management Consulting Oy 18.1.21 Agenda 1. Johdanto ja keskeiset tulokset 2. Kaukolämmön

Lisätiedot

Liikenneväylät kuluttavat

Liikenneväylät kuluttavat Liikenneväylät kuluttavat Suuri osa liikenteen aiheuttamasta luonnonvarojen kulutuksesta johtuu liikenneväylistä ja muusta infrastruktuurista. Tie- ja rautatieliikenteessä teiden ja ratojen rakentamisen

Lisätiedot

Suomen jätehuoltoratkaisuja ja Pöyryn jätehuolto-osaaminen

Suomen jätehuoltoratkaisuja ja Pöyryn jätehuolto-osaaminen 1 Suomen jätehuoltoratkaisuja ja Pöyryn jätehuolto-osaaminen Moskovan Duuman edustajien vierailu 21.4.2008 Pöyry-talo Vantaa 2 Suomen jätehuoltovaatimukset perustuvat EU:n jätelainsäädäntöön Suomen lainsäädäntöä

Lisätiedot

HSY - katsaus. Isännöitsijäseminaari 13.11.2014. Raimo Inkinen, toimitusjohtaja

HSY - katsaus. Isännöitsijäseminaari 13.11.2014. Raimo Inkinen, toimitusjohtaja HSY - katsaus Isännöitsijäseminaari 13.11.2014 Raimo Inkinen, toimitusjohtaja 13.11.2014 HSY:n strategia 2020 Visio 2020 : Vastuulliset, tehokkaat ja kehittyvät vesihuolto-, jätehuolto- ja seututietopalvelut

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa. Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto

Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa. Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto Biokaasuteknoloia On ympäristö- ja eneriateknoloiaa Vertailtava muihin saman alan teknoloioihin / menetelmiin:

Lisätiedot

Yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteet. Biolaitosyhdistyksen ajankohtaisseminaari, Lahti 29.10.2014 Markku Salo JLY

Yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteet. Biolaitosyhdistyksen ajankohtaisseminaari, Lahti 29.10.2014 Markku Salo JLY Yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteet Biolaitosyhdistyksen ajankohtaisseminaari, Lahti 29.10.2014 Markku Salo JLY Arvio yhdyskuntajätteen koostumuksesta (2012) Lähde: Tilastokeskus 2012, Jätelaitosyhdistys

Lisätiedot

Snellman korvasi öljyn biokaasulla Esityksen laatija

Snellman korvasi öljyn biokaasulla Esityksen laatija HALUAMME ANTAA IHMISILLE MAHDOLLISUUDEN PAREMPAAN Snellman korvasi öljyn biokaasulla Esityksen laatija 25.10.2015 Snellmanin Lihanjalostus Oy Snellmans Köttförädling Ab 1 Mistä on kyse? HALUAMME ANTAA

Lisätiedot

Energiatehokkuus logistiikassa ja liikkumisessa 19.4.2011. Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy

Energiatehokkuus logistiikassa ja liikkumisessa 19.4.2011. Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy Energiatehokkuus logistiikassa ja liikkumisessa 19.4.2011 Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy Energiatehokkuus : Case Isover Lyhyt yritysesittely Energiatehokkuustyön taustat Energiatehokas toiminta käytännössä

Lisätiedot

Yhdyskuntajätteen määrä ja laatututkimukset Suomessa

Yhdyskuntajätteen määrä ja laatututkimukset Suomessa Pietarilaisen jätetutkimusväen vierailu Turussa 11. 14.12.26 Yhdyskuntajätteen määrä ja laatututkimukset Suomessa Juha Kaila, TkT Pietari jätetutkimuksen tavoitteita Kotitalousjätteen määrän ja laadun

Lisätiedot

Vantaan Energia Oy. Korson omakotiyhdistys 1.4.2014. Ilkka Reko Myyntijohtaja

Vantaan Energia Oy. Korson omakotiyhdistys 1.4.2014. Ilkka Reko Myyntijohtaja Vantaan Energia Oy Korson omakotiyhdistys 1.4.2014 Ilkka Reko Myyntijohtaja 1 Asiakasraportoinnilla säästöä Energiapeili Tervetuloa Vantaan Energian Raportointipalveluun! Rekisteröidy palveluun Kirjaudu

Lisätiedot

Yhteiskäsittely pienlaitoksessa Case Laihia

Yhteiskäsittely pienlaitoksessa Case Laihia Yhteiskäsittely pienlaitoksessa Case Laihia! Laihia pähkinänkuoressa Laihia on suomalaisittain keskisuuri kunta Pohjanmaalla Vaasan naapurina. Kunnan pinta-ala 508 neliökilometriä. Asukkaita oli 7500 vuonna

Lisätiedot

LAUSUNTO HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUKSELLE VALTUUSTOALOITTEESTA KIERRÄTYKSEN EDISTÄMISEKSI

LAUSUNTO HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUKSELLE VALTUUSTOALOITTEESTA KIERRÄTYKSEN EDISTÄMISEKSI Hallitus 51 24.04.2015 LAUSUNTO HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUKSELLE VALTUUSTOALOITTEESTA KIERRÄTYKSEN EDISTÄMISEKSI 994/00.02.023.0230/2015 Hallitus 51 Esittelijä Toimialajohtaja Petri Kouvo Valmistelija

Lisätiedot

Käytännön kokemuksia VamBion biokaasulaitokselta

Käytännön kokemuksia VamBion biokaasulaitokselta Käytännön kokemuksia VamBion biokaasulaitokselta Lannasta moneksi ravinteita ja energiaa Liedon kunnantalo 7.11.2011 Kaisa Suvilampi VamBio Oy Yhtiömme toiminta-ajatuksena on bioenergian ja lannoitevalmisteiden

Lisätiedot

Prof Magnus Gustafsson PBI Research Institute

Prof Magnus Gustafsson PBI Research Institute Biokaasun hyödyntäminen liikenteessä Prof Magnus Gustafsson PBI Research Institute Kaasuautojen Edellytykset Suomessa Kaasukäyttöiset autot muodostavat varteenotettavan vaihtoehdon. Päästöt ovat huomattavan

Lisätiedot

Jätteen energiahyötykäyttö -käytännön vaikutukset. KOKOEKO 16.2.2012 Eila Kainulainen Keski-Savon ympäristötoimi

Jätteen energiahyötykäyttö -käytännön vaikutukset. KOKOEKO 16.2.2012 Eila Kainulainen Keski-Savon ympäristötoimi Jätteen energiahyötykäyttö -käytännön vaikutukset KOKOEKO 16.2.2012 Eila Kainulainen Keski-Savon ympäristötoimi Aiempia kokemuksia energiahyötykäytöstä Keski- Savossa Poltettavaa muovijätettä kerättiin

Lisätiedot

KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2008

KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2008 LAHDEN SEUDUN YMPÄRISTÖPALVELUT TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMIALA LAHDEN KAUPUNKI KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2008 HOLLOLA LAHTI NASTOLA Aalto yliopisto Teknillinen korkeakoulu Lahden keskus Paikallisilla

Lisätiedot

Jätehuoltomääräykset 2015. 21.5.2015 Esittäjän nimi 1

Jätehuoltomääräykset 2015. 21.5.2015 Esittäjän nimi 1 Jätehuoltomääräykset 2015 21.5.2015 Esittäjän nimi 1 Jätehuoltomääräykset Jätelain (646/2011) 91 :n mukaisesti kunta voi antaa lain täytäntöön panemiseksi tarpeellisia paikallisista oloista johtuvia, kuntaa

Lisätiedot

Energian säästöä ja ilmastonmuutoksen hillintää. OMAVARA -hankkeen loppuseminaari 19.3.2013 Hannu Känkänen

Energian säästöä ja ilmastonmuutoksen hillintää. OMAVARA -hankkeen loppuseminaari 19.3.2013 Hannu Känkänen Energian säästöä ja ilmastonmuutoksen hillintää OMAVARA -hankkeen loppuseminaari 19.3.2013 Hannu Känkänen 22.3.2013 Fossiilisen energian säästöön palkokasvien avulla (väkilannoitetypen käytön vähenemisen

Lisätiedot

Maatilamittakaavan biokaasulaitoksen energiatase lypsylehmän lietelannan sekä lietelannan ja säilörehun yhteiskäsittelyssä

Maatilamittakaavan biokaasulaitoksen energiatase lypsylehmän lietelannan sekä lietelannan ja säilörehun yhteiskäsittelyssä Maatilamittakaavan biokaasulaitoksen energiatase lypsylehmän lietelannan sekä lietelannan ja säilörehun yhteiskäsittelyssä Maataloustieteen päivät 2014 ja Halola-seminaari 12.2.2014 Tutkija, FM Ville Pyykkönen

Lisätiedot

SITAN KYYDISSÄ. jätteen matka jatkuu... s.6. ...kuplamuovista. kammaksi. Keräämme ja kierrätämme kestävästi!

SITAN KYYDISSÄ. jätteen matka jatkuu... s.6. ...kuplamuovista. kammaksi. Keräämme ja kierrätämme kestävästi! SITAN KYYDISSÄ jätteen matka jatkuu......laskulomakkeesta lehtipaperiksi s....kuplamuovista kammaksi s....mehupullosta moottoritieksi s....kertakäyttömukista keskuslämmöksi s. BIOJÄTE METALLIPAKKAUKSET

Lisätiedot

Vapaa-ajan kiinteistön jätehuolto Nastolassa. Tiia Yrjölä 24.5.2015 Päijät-Hämeen jätelautakunta

Vapaa-ajan kiinteistön jätehuolto Nastolassa. Tiia Yrjölä 24.5.2015 Päijät-Hämeen jätelautakunta Vapaa-ajan kiinteistön jätehuolto Nastolassa Tiia Yrjölä 24.5.2015 Päijät-Hämeen jätelautakunta Jätehuoltoon liittyminen Jokaisella kiinteistöllä on velvollisuus liittyä jätehuoltojärjestelmään, ei poikkeuksia.

Lisätiedot

Petri Saari HSL Helsingin seudun liikenne 07.09.2010 JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ

Petri Saari HSL Helsingin seudun liikenne 07.09.2010 JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Petri Saari HSL Helsingin seudun liikenne 07.09.2010 JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Joukkoliikenteen uudelleenorganisointi 1.1.2010 alkaen HKL HKL-Rv HKL-Metro HKL-Infra SL Oy Helsingin seudun liikenne

Lisätiedot

JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Kaukolämpöpäivät 2015, Radisson Blu Hotel Oulu Esa Sipilä Pöyry Management Consulting

JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Kaukolämpöpäivät 2015, Radisson Blu Hotel Oulu Esa Sipilä Pöyry Management Consulting JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Kaukolämpöpäivät 2015, Radisson Blu Hotel Oulu Esa Sipilä Pöyry Management Consulting SISÄLLYS Jätteen energiahyödyntämisen nykytila Kierrätystavoitteet ja kaatopaikkakielto

Lisätiedot

N:o 1017 4287. Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot

N:o 1017 4287. Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot N:o 1017 4287 Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot Taulukko 1. Kiinteitä polttoaineita polttavien polttolaitosten

Lisätiedot

Kierrätystä ja hyötykäyttöä

Kierrätystä ja hyötykäyttöä Kierrätystä ja hyötykäyttöä Oulun Jätehuolto Oulun Jätehuolto on Oulun kaupungin liikelaitos, joka vastaa toimialueellaan jätteenkäsittelystä, kuljetusten toimivuudesta ja jäteneuvonnasta. Oulun Jätehuollon

Lisätiedot