ROSK N ROLL OY AB BIOJÄTTEEN ERILLISKERÄYKSEN ELINKAARIARVIO

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ROSK N ROLL OY AB BIOJÄTTEEN ERILLISKERÄYKSEN ELINKAARIARVIO"

Transkriptio

1 ROSK N ROLL OY AB BIOJÄTTEEN ERILLISKERÄYKSEN ELINKAARIARVIO LOPPURAPORTTI P11303

2 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ 2 1 JOHDANTO Rosk n Roll Oy Ab Tausta Lähtötiedot Päästölaskennasta Energiantuotannon ja kulutuksen huomioiminen 5 2 BIOJÄTTEEN KERÄYS JA KULJETUS MUNKKAALLE Nykytila Asukas-, kiinteistö- ja jätemäärät Biojätteen keräys ja kuljetus Biojätteen käsittely Tehostettu keräys Asukas-, kiinteistö- ja jätemäärät Biojätteen keräys ja kuljetus Erilliskeräyksen lakkauttaminen Yhteenveto keräyskattavuuden vaikutuksista 13 3 KÄSITTELYVAIHTOEHDOT Mädätys Forssassa Siirtokuormaus Mädätys Energiantuotannon päästöhyvitykset Mädätteen hyötykäyttö Yhteenveto: Mädätys Forssassa Mädätys ja kompostointi Espoossa Siirtokuormaus Mädätys Energiantuotannon päästöhyvitykset Mädätteen käsittely Mädätteen hyötykäyttö Yhteenveto: Mädätys Ämmässuolla Mädätys Munkkaalla Siirtokuormaus Mädätys Energiantuotannon päästöhyvitykset Mädätteen hyötykäyttö Yhteenveto: Mädätys Munkkaalla Yleistä mädätteen käytöstä Poltto Vantaalla Siirtokuormaus Biojätteellä tuotettu energia Korvattu sähkö ja lämpö Yhteenveto: Poltto Vantaalla 34 4 YHTEENVETO Biojätteen käsittelymenetelmien vertailu Virhelähteet Biojätesaanto Keräys ja kuljetus Käsittelymenetelmät 40 5 JOHTOPÄÄTÖKSET 41 Lähteet 42 1

3 TIIVISTELMÄ Selvityksessä vertaillaan n tapaan Länsi-Uudenmaan alueella toimivan jätehuoltoyhtiön biojätteelle soveltuvien käsittelyketjujen aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä. Käsittelyvaihtoehtojen KHKpäästötaseissa on otettu huomioon myös käsittelyprosesseissa syntyvän energian hyötykäytöllä saavutettavat KHK-päästöjen hyvitykset, jotka ovat seurausta fossiilisten polttoaineiden korvaamisesta. Biojätteen erilliskäsittelyvaihtoina tarkastellaan mädätystä kolmessa eri mädätyslaitoksessa. Erilliskäsittelylle vaihtoehtoisena biojätteen käsittelymenetelmänä tarkastellaan biojätteen polttoa sekajätteen mukana arinapolttolaitoksessa. Selvityksessä on myös arvioitu biojätteen erilliskeräysjärjestelmän kattavuuden vaikutuksia keräyksestä ja kuljetuksesta aiheutuviin KHKpäästöihin. Biojätteen käsittelyvaihdoista poltto on ilmastovaikutuksiltaan suotuisin, sillä sen KHK-päästötase on vertailtavista käsittelyketjuista selvästi negatiivinen. Tämä johtuu siitä, että jätteenpolttolaitos on kaukolämmön peruskuormaa tuottava yhteistuotantolaitos ja sen tuottamalla sähköllä ja lämmöllä korvataan fossiilista energiantuotantoa. Biojätteen erilliskeräyksestä luopuminen vähentää myös biojätteen keräyksestä ja kuljetuksesta aiheutuvia KHK-päästöjä. sisältävissä käsittelyvaihtoehdoissa keräysten ja kuljetusten osuus on merkittävin KHK-päästöjen lähde. Käsittelypaikan etäisyydellä keräysalueesta ei ole suurta merkitystä kuljetuksista syntyviin KHK-päästöihin etäisyyden ollessa alle 100 km. Polton tapaan myös mädätysprosessissa tuotettu sähkö voi korvata fossiilista sähköntuotantoa, mutta lämmölle ei aina ole paikallisesti kysyntää. laajentaminen haja-asutusalueelle lisää biojätehuollosta aiheutuvia KHK-päästöjä merkittävästi. Tämä johtuu siitä, että haja-asutusalueen biojätteen keräys ja kuljetus lisäävät ajorasitusta kohtuuttomasti suhteessa biojätesaantoon. Tekijä, lisätietoja: Veera Sevander p

4 1 JOHDANTO 1.1 Rosk n Roll Oy Ab Rosk'n Roll Oy Ab on Länsi-Uudellamaalla toimiva, kuntien omistama jätehuoltoyhtiö. Hanko, Inkoo, Karjalohja, Karkkila, Lohja, Nummi-Pusula, Raasepori, Siuntio ja Vihti omistavat 99,62 % osakkeista. Alueella asuu vakituisesti noin ihmistä. Yhtiö on saanut tehtäväkseen hoitaa mm. pääosan kuntien jätehuollon velvoitteista säännösten ja määräysten mukaisesti. Tehtävät pyritään hoitamaan tehokkaasti ja ympäristöä säästäen kuntarajoista riippumatta. Rosk'n Rollin tehtävät ovat tiivistetysti: jätehuollon suunnittelu, kehitys ja koordinointi kierrätyksen järjestäminen ongelmajätehuollon hoitaminen yhteisen alueellisen kaatopaikan ja jätteenkäsittelylaitosten ylläpito biojätteiden erilliskeräys jätepisteverkoston rakentaminen ja ylläpito sekajätekuljetusten kilpailutus neuvonta ja tiedotus Toimintaa ohjaavat lainsäädäntö ja kunnalliset jätehuoltomääräykset. Rosk'n Roll Oy Ab:n tehtävänä on rakentaa alueensa asukkaille vuoteen 2016 mennessä pohjoismaisen mallin mukainen, maailman huipputasoa oleva jätehuoltojärjestelmä. Yhtiö pyrkii ympäristöpolitiikallaan vähentämään jätteiden ympäristöä pilaavia vaikutuksia sekä edistämään luonnonvarojen ja energian säästöä. 1.2 Tausta Valtakunnallisen jätesuunnitelman toteuttamiseksi alueellinen ympäristökeskus laatii alueellisen jätesuunnitelman (ALSU). Alueellisella jätesuunnittelulla pyritään vaikuttamaan alueiden ratkaisuihin siten, että ne edistävät valtakunnallisen jätesuunnitelman tavoitteita. Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnitelmaan vuoteen 2020 on kirjattu biohajoavien jätteiden hyödyntämistä koskevia toimenpiteitä. Biojätteiden käsittelyn tavoitteita ovat mm: Selvitetään biojätekeräyksen ympäristövaikutukset sekä tarkoituksenmukaiset keräys- ja kuljetusmatkat biojätekeräyksen optimoimiseksi. Biokaasutus- ja kompostointikapasiteettia rakennetaan koko suunnittelualueelle niin, että kierrätyksen lisääminen onnistuu tavoitteiden mukaisesti. Tässä selvityksessä tarkastellaan n tapaan Länsi- Uudenmaan alueen biojätehuollon vaihtoehtoisien toteutustapojen aiheuttamia ilmastovaikutuksia. Ilmastovaikutukset on arvioitu kasvihuonekaasupäästöinä, jonka yksikkönä käytetään hiilidioksidiekvivalenttia. Kioton pöytäkirjan määrittelemistä kuudesta KHK-päästökomponentista selvityk- 3

5 seen on sisällytetty jätehuollon kannalta merkittävimmät: CO 2, CH 4 ja N 2 O. Hiilidioksidiekvivalenttien muuntokertoimet kuvaavat ilmaston lämpenemisvaikutusta tiettynä ajanjaksona suhteessa hiilidioksidiin. Kansainvälisen ilmastopaneelin (IPCC) määrittelemät metaanin (CH 4 ) ja dityppioksidin (N 2 O) muuntokertoimet CO 2 ekvivalenteiksi sadan vuoden vaikutusjaksolla on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1 Kasvihuonekaasupäästöjen muuntokertoimet (Solomon ym. 2008). Päästökomponentti Kerroin (CO 2 ekv) CO 2 1 CH 4 25 N 2 O 298 Selvityksessä tarkastellaan biojätteen käsittelyn kasvihuonekaasupäästöjä neljässä eri käsittelylaitoksessa: Mädätys Ämmässuolle rakennettavassa biokaasulaitoksessa Mädätys Forssan biokaasulaitoksessa Mädätys Munkkaalle rakennettavassa biokaasulaitoksessa Poltto sekajätteen mukana Vantaalle rakennettavassa arinapolttolaitoksessa kattavuutta ja sen aiheuttamia vaikutuksia kasvihuonekaasupäästöihin arvioidaan kolmessa eri laajuudessa: Biojätteen erilliskeräys toteutetaan nykyisten jätehuoltomääräysten mukaisesti, eli yli 5 huoneistoa käsittäviltä kiinteistöiltä sekä suurtalouksilta, jotka tuottavat biojätettä yli 20 kg/vko. Biojätteen erilliskeräys laajennetaan käsittämään kaikki alueen vakituisessa asuinkäytössä olevat kiinteistöt, joilla ei ole omaa kompostointia tai jotka eivät ole jätepisteasiakkaita. Biojätteen erilliskeräys lakkautetaan ja biojäte kerätään sekajätteen mukana energiahyötykäyttöön. 1.3 Lähtötiedot Lähtötietoina selvityksessä käytettiin: Tilastoituja tietoja jätemääristä Tilastoituja tietoja asukas- ja kiinteistömääristä Tilastoituja tietoja biojätteen keräyksen ajokirjanpidosta Asiantuntija-arvioita Aikaisempia asiaa käsitteleviä julkaisuja (lähteet) Henkilöhaastatteluja Ominaispäästökertoimia Liite 1 Tilastokeskuksen ja energiateollisuuden määrittelemiä päästökertoimia Vantaan energian kaukolämmön ominaispäästökertoimia. 4

6 1.4 Päästölaskennasta KHK-päästöt jaetaan suoriin ja epäsuoriin päästöihin. Suorat KHK-päästöt vapautuvat suoraan prosessista ja epäsuorat KHK-päästöt syntyvät polttoaineen, sähkön ja lämmön kulutuksen kautta. KHK-päästöhyvityksiä syntyy kun prosessissa tuotettu energia korvaa fossiilisesti tuotettua energiaa tai prosessin lopputuotteena saatu materiaali korvaa päästöintensiivistä materiaalia, kuten lannoitteita. Selvityksessä tarkasteltavien biojätteen käsittelyketjujen KHK-päästöt muodostuvat pääosin epäsuorista päästöistä. Mädätyksestä ja poltosta ei synny laskennallisesti määriteltäviä suoria KHK-päästöjä. Mädätysprosessi on periaatteessa suljettu, eli suoria prosessipäästöjä ei vapaudu lukuun ottamatta satunnaisia vuotoja esim. laitoksen huollon yhteydessä. Poltossa vapautuva CO 2 on bioperäistä, mistä syystä sitä ei lasketa vallitsevan käytännön mukaisesti KHK-päästöihin kuuluvaksi. Jätteenpolton päästöjä ja poltto-olosuhteita koskevat määräykset perustuvat valtioneuvoston jätteenpolttoasetukseen, jossa ei määritellä raja-arvoja CH 4 - ja N 2 O- päästöille. Tästä syystä ne on merkityksettöminä jätetty tarkastelun ulkopuolelle. Mädätyksessä syntyvä lopputuote voidaan käsitellä usealla eri tavalla ja näin ollen myös käsittelystä aiheutuvissa KHK-päästöissä on eroja. Mädätteen kompostoinnista aiheutuu sekä suoria että epäsuoria KHKpäästöjä. Mädätteen kompostoinnin suoria prosessipäästöjä ei ole otettu huomioon tarkastelussa, sillä mädätteen aktiivisuudesta ei ole kirjallisuustietoja. Lisäksi mädätteen jälkikäsittely riippuu sen jatkokäyttökohteesta, joiden ei haluttu vaikuttavan selvityksen lopputulokseen. Biojätteen keräyksestä ja kuljetuksista aiheutuvat muut kuin KHK-päästöt voidaan laskea selvityksessä esitettyjen päästötietojen perusteella. 1.5 Energiantuotannon ja kulutuksen huomioiminen Työssä tarkastellaan biojätteen käsittelyn aiheuttamia välillisiä kasvihuonekaasupäästöjä, jotka ovat seurausta energian käytöstä sekä biojätteellä tuotetulla energialla korvattavan sähkön- ja lämmöntuotannon KHKpäästöjä. Korvattavan fossiilisen energiantuotannon KHK-päästöt on laskennassa huomioitu ns. päästöhyvityksinä eli negatiivisina päästöinä. Kuljetusten vaatimaa energiankulutusta on arvioitu polttoaineenkulutuksen ja ajoneuvotyypin mukaan VTT:n liikenteen ominaispäästötietojen perusteella. Sähkön kulutuksen ja tuotannon aiheuttamia KHK -päästöjä sekä - päästöhyvityksiä on tilanteen yksinkertaistamiseksi arvioitu keskimääräisen pohjoismaisen sähköntuotantorakenteen mukaan tuotetun sähkön päästökertoimella (liite 1,taulukko 1-3). Sähkön kulutuksesta aiheutuvia khk-päästöjä on usein tarkoituksenmukaista tarkastella kunkin sähkönkuluttajan osalta erikseen. Tällöin laskenta perustuu sähkötoimittajan ilmoittamaan sähkön alkuperään ja päästökertoimiin. Näin ei kuitenkaan menetellä tässä selvityksessä, sillä biojätteenkäsittelystä vastaavia tahoja on useita eikä näiden tekemien määräaikaisten sähkösopimusten haluta vaikuttavan selvityksen lopputuloksiin. Sähkömarkkinoiden luonteen vuoksi korvattavaksi sähköntuotannoksi olisi voitu valita muunkinlainen 5

7 tuotantorakenne tai tavanomaisesti säätövoimana käytetty hiililauhdesähkö. Tarkastelua ei ole sidottu tiettyyn aikaan, joten siinä ei myöskään haluta ottaa kantaa tulevaisuudessa sähkömarkkinoilla vallitsevaan tuotantorakenteeseen ja sähkömarkkina-alueen harmonisuuteen. Pohjoismaisen sähkön tuotantorakenteen CO 2 -ominaispäästökerroin on Suomen keskimääräistä tuotantorakennetta vastaavaa CO 2 - päästökerrointa lähes puolet pienempi. Tästäkin syystä pohjoismainen kerroin on valittu käytettäväksi selvityksessä, jottei lopputulos anna liian optimistisia päästövähennyspotentiaaleja. Todellisuudessa korvattavaa sähkön ja lämmöntuotantoa on hankala arvioida tarkasti, koska siihen vaikuttavat tarkasteluhetken energiantuotantorakenne sekä sähkön ja lämmön kysyntä. Sähkön tuotantorakenne vaihtelee vuosittain vallitsevien olosuhteiden mukaan ja siihen vaikuttaa oleellisesti myös muiden Pohjoismaiden energiantuotannon ja -kulutuksen tilanne, sillä markkina-alue on yhtenäinen. Oletettavasti energiantuotannon ominaispäästöt pienenevät tulevaisuudessa monien ohjauskeinojen vaikuttaessa uusiutuvien energiamuotojen lisääntymiseen sekä mahdollisesti myös hiilidioksidin talteenottomenetelmien käyttöön. Lämmöntuotanto tapahtuu aina paikallisesti, joten biojätteellä tuotettavan lämpömäärän oletetaan korvaavan alueen keskimääräistä kaukolämmöntuotannon rakennetta. Vantaan Energian vuonna 2007 tuottamasta lämmöstä noin 90 % tuotettiin sähkön ja lämmön yhteistuotannolla (liite 1, taulukko 1-4). Loput lämmöstä tuotettiin pienemmissä lämpölaitoksissa, joiden polttoaineena käytettiin maakaasua, öljyä ja biokaasua (Vantaan Energia 2007). Tästä syystä kaukolämmön peruskuormaa tuottavan jätevoimalaitoksen lämmöntuotannon KHK -päästöhyvitysten laskennassa on käytetty Vantaan Energian vuoden 2007 lämmöntuotannon ominaispäästöjä (liite 1, taulukko 1-4). Mikäli tarkasteltavalla alueella on riittävästi lämpöä, ei biojätteenkäsittelyprosesseissa syntyvälle ylijäämälämmölle lasketa syntyvän päästöhyvityksiä. 6

8 2 BIOJÄTTEEN KERÄYS JA KULJETUS MUNKKAALLE 2.1 Nykytila Asukas-, kiinteistö- ja jätemäärät Länsi-Uudenmaan jätelautakunta asettaa jätehuoltomääräykset, jotka ovat voimassa Hangossa, Inkoossa, Karkkilassa, Nummi-Pusulassa, Raaseporissa, Siuntiossa ja Vihdissä. Länsi-Uudenmaan jätehuoltomääräysten mukaan biojätteiden lajittelua edellytetään vähintään 5 huoneiston asuinkiinteistöissä, mikäli jätettä ei kompostoida kiinteistöllä. Biojätteen lajittelua edellytetään myös kiinteistöiltä, jotka tuottavat 20 kg biojätettä viikossa. Myös viittä huoneistoa pienempien kiinteistöjen tulee mahdollisuuksien mukaan kompostoida biojäte tai liittyä biojätteen kiinteistökohtaiseen keräykseen. Lohjalla on voimassa Lohjan kaupungin jätehuoltomääräykset, jotka eroavat biojätteen käsittelyn osalta ainoastaan siten, että suurkeittiössä, liike- tai muussa vastaavassa kiinteistössä on oltava biojätteen erilliskeräys, mikäli biojätettä syntyy vähintään 50 kg viikossa. Selvityksessä tarkastellaan Rosk n Roll Oy Ab:n (myöhempänä RR) järjestämän biojätteen erilliskeräyksen piiriin kuuluvien kuntien (Hanko, Raasepori, Inkoo, Karkkila, Sammatti, Nummi-Pusula, Siuntio ja Vihti) sekä Lohjan biojätehuoltoa. RR:n alueen kunnista Karjalohja ei ole mukana tarkastelussa, koska sieltä ei ole saatavissa tarvittavia kiinteistö- ja kuljetustietoja. Karjalohjan merkitys alueen biojätteen erilliskeräyksessä on vähäinen, sillä siellä asuu ainoastaan 1 % RR:n asiakkaista. Tarkasteluun sisältyvien kuntien muodostamasta alueesta on selvityksessä käytetty nimitystä Länsi-Uudenmaan alue. Länsi-Uudenmaan alueella biojätteen erilliskeräyksen piirissä on tällä hetkellä kaikkiaan 1380 kiinteistöä ja huoneistoa. Länsi-Uudenmaan alueen keskimääräinen asukasmäärä kiinteistöä kohden on 2,17 (RR:n tilasto ja Tilastokeskus 2008), jolloin biojätteen erilliskeräykseen kuuluvien asukkaiden määrä on yhteensä noin Biojätettä kerättiin Länsi-Uudenmaan alueelta vuonna 2009 yhteensä 3900 tonnia. Tästä kotitalouksilta kerättyä biojätettä oli noin 2300 ja suurtalouksien osuus 1600 tonnia. RR:n alueen kotitalouksista saadaan erilliskerättyä biojätettä noin 40 kg/as/a. Biojätesaannon on arveltu olevan noin % teoreettisesta saannosta. Vaikka biojätteen lajitteluaste näyttää olevan jo nyt verrattain korkea (mm. pääkaupunkiseudulla 30 kg/as/a), on tavoitteena nostaa saantoa vuoteen 2014 mennessä määrään 43 kg/as/a. Tavoitteeseen pääsemiseksi on mm. suunnitteilla erilaisia kampanjoita ja tietoiskuja. Biojätteen lajitteluaktiivisuus tulee nousemaan lähivuosina, sillä ihmisten ympäristötietoisuus ja vaikuttamishalukkuus näyttää olevan kasvussa. Toisaalta jätteen synnyn ehkäisyllä pyritään vähentämään ruokajätteen määrää, mutta toistaiseksi ei ole saatavilla luotettavaa seurantatietoa kampanjoinnin vaikutuksista. 7

9 Taulukko 2 Selvityksessä käytettyjä lähtötietoja Länsi-Uudenmaan biojätteen erilliskeräyksestä Asukkaita erilliskeräyksessä (kpl) Kiinteistöjä erilliskeräyksessä (kpl) 1390 Huoneistoja erilliskeräyksessä (kpl) Biojätettä vuodessa (t/a) Kotitalouksien biojätemäärä yhteensä (t/a) Suurtalousbiojäte (t/a) Biojätesaanto kotitalouksilta (kg/as/a) Biojätteen keräys ja kuljetus Länsi-Uudenmaan alueen biojätekuljetukset on jaettu kolmeen urakkaalueeseen. Urakka-alueilla 1 ja 2 jätekuljetukset on kilpailutettu ja Lohjan alueella on käytössä sopimusperusteiset jätekuljetukset. Biojätettä kerätään pakkaavilla jäteautolla ja suurin osa kalustosta on ajoneuvotyyppiä EURO 4. vaatimat ajosuoritteet on jaettu ns. keräysajoon ja kuljetusajoon. Keräysajo tarkoittaa nyt keräysalueen sisällä tapahtuvaa ajoa, jonka aikana reitillä olevat biojäteastiat tyhjennetään pakkaavaan jäteautoon. Kuljetusajoksi kutsutaan ajoa, joka tapahtuu biojäteauton varikolta keräysreitille ja vastaavasti keräysreitiltä takaisin varikolle. Erillisenä ajosuoritteena tarkastellaan vielä biojätteen siirtokuormausta jäteasemalta käsittelylaitokselle. Keräyksestä aiheutuvia päästöjä arvioitiin kuljetusurakoitsijoilta saatujen ajokirjanpitotietojen mukaan. Urakka-alueiden 1 ja 2 ajokirjanpidosta saatiin biojätteen keräilyajoon tarvittavat ajokilometrit sekä viikoittain suoritetut astiatyhjennykset. Selvityksessä oletetaan, että kaikki kerätty biojäte siirtokuormataan Lohjan Munkkaan jätekeskuksella. Keräilyalueilta tarvittavaa kuljetusajoa Munkkaalle arvioitiin kunkin viiden keräilyalueen (Urakka-alueiden 1 ja 2 sisällä) lähimmän pisteen etäisyytenä Lohjalle. Etäisyys kerrottiin kahdella, sillä oletettiin, että jäteauto myös lähtee Munkkaalta ja reitin jälkeen palaa Munkkaalle. Urakka-alueiden 1 ja 2 biojätteen keräyksen ja kuljetuksen aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä arvioitiin keräyksen ja kuljetuksen vaatimien ajokilometrien sekä biojäteauton keskimääräisen polttoaineenkulutuksen perusteella. Asiantuntijoilta saatujen arvioiden mukaan biojätteen keräyskalusto kuluttaa dieseliä keräilyajossa noin 55 litraa / 100km ja kuljetusajossa vastaava kulutus on noin 25 litraa. Dieselin ominaispäästöt on laskettu VTT:n Lipasto tietokantaan kerättyjen päästö ja kulutustietojen perusteella. Dieselin ominaispäästöt ajoneuvotyypille EURO 4 on esitetty liitteen 1 taulukossa 1-1. Vastaavia ajokirjanpitotietoja ei saatu Lohjan alueelta, mistä syystä Lohjan alueen biojätekuljetuksia on arvioitu pääkaupunkiseudun (HSY-alue) biojäteurakoitsijoilta saatujen vuoden 2008 biojätteen keräys- ja kuljetustietojen perusteella. Pääkaupunkiseudun neljältä biojätteen erilliskeräysalueelta saaduista ajokirjanpitotiedoista laskettuja ajosuoritetta kuvaavia keskiarvoja on esitetty taulukossa 3. Esitetyt ajokirjanpitotiedot ja niistä lasketut keskiarvot sisältävät sekä keräys- että kuljetusajon. Pääkaupunkiseudun biojäte kuljetettiin näissä tapauksissa käsiteltäväksi Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukseen. Tästä syystä Lohjan alueen biojätteen erillis- 8

10 keräilyn aiheuttamia KHK-päästöjä arvioitaessa ei myöskään eroteltu keräysajoon ja kuljetusajoon tarvittavia kilometrejä vaan yhdistettiin ne yhdeksi ajosuoritteeksi. Taulukko 3 Biojätteen keräys- ja kuljetustietoja, keskiarvoja neljältä alueelta (Tapiolan Lämpö; L&T; 2008). Polttoaineen kulutus l/100km 56,95 Polttoainetta litraa / biojätetonni 7,40 Polttoainetta litraa / astiatyhjennys 0,22 Polttoainetta litraa / jätepiste 0,36 Kilometriä / biojätetonni 12,99 Kilometriä / biojäteastia 0,38 Kilometriä / biojätepiste 0,62 Lohjan alueen biojätteen erilliskeräykseen kuuluvien kiinteistöjen ja näiden välisten etäisyyksien sekä kiinteistöiltä kerättävän biojätesaannon oletetaan vastaavan riittävällä tarkkuudella pääkaupunkiseudun neljän biojätereitin keskiarvoa. Munkkaan jäteasema sijaitsee Lohjalla, joten kuljetusajo on urakka-alueisiin 1 ja 2 verrattuna vähäisempää. Laskentaa varten Taulukkoon 4 on koottu tietoja Länsi-Uudenmaan biojäteasiakkaista (yhteensä) sekä vastaavat tiedot lukuun ottamatta Lohjaa sekä yksistään Lohjan tiedot. Urakka-alueiden 1 ja 2 biojätteen keräyksen ja kuljetuksen aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä arvioitiin keräyksen ja kuljetuksen vaatimien ajokilometrien sekä biojäteauton keskimääräisen polttoaineenkulutuksen perusteella. Lohjan alueella kerättävän biojätteen keräys- ja kuljetusajon polttoaineen kulutus on laskettu pääkaupunkiseudun biojätekuljetusten polttoaineen kulutukselle lasketulla keskiarvolla 7,4 litraa kerättyä biojätetonnia kohden. Edellä mainituin laskentaperustein saadaan Länsi-Uudenmaan alueen nykyisen keräyskattavuuden laajuisen selvityksessä tarkasteltavan biojätehuollon biojätteen keräyksen ja kuljetuksen vaatiman ajon aiheuttamiksi khk-päästöiksi 28,7 CO2 ekv kg/t biojätettä. Ajokilometrit sekä näistä aiheutuvat päästöt on esitetty myös taulukossa 4. 9

11 Taulukko 4 Biojätteen keräyksen ja kuljetuksen vaatimat ajosuoritteet sekä näiden aiheuttamat khk-päästöt. Ilman NYKYTILA Lohjaa Lohja Yhteensä Asukkaita (kpl) Kiinteistöjä (kpl) Biojätettä vuodessa (t/a) Kotitalousbiojätettä (t/a) Suurtalousbiojätettä(t/a) Biojätesaanto kotitalouksilta (kg/as/a) Astiatyhjennyksiä (kpl/a) Kilometrejä keräykseen (km/a) *Puuttuu Kilometrejä kuljetukseen (km/a) *Puuttuu Polttoainetta keräykseen (l/a) Polttoainetta kuljetukseen (l/a) Polttoainetta yhteensä (l/a) Polttoainetta keräyksessä (l/astiatyhjennys) 0,39 khk- päästöt keräys+kuljetus (t(co 2 ekv.)/a) 96,41 33,99 130,4 khk- päästöt biojätetonnia kohden (kg(co 2 ekv)/t) 33,87 20,03 28, Biojätteen käsittely Tällä hetkellä Länsi-Uudenmaan biojätteet käsitellään joko Hangon kompostointilaitoksella tai Forssan mädätyslaitoksella tai kompostointilaitoksella. Tarkastelutilanteessa vuonna 2014, jolloin jätteen poltto alkaa Vantaalla, nykyiset käsittelysopimukset eivät enää ole voimassa. 2.2 Tehostettu keräys Asukas-, kiinteistö- ja jätemäärät Tehostetussa biojätteen keräyksessä ajatellaan, että jätehuoltomääräyksissä kielletään biojätteen sijoittaminen sekajätteen joukkoon. Tällöin kaikkien sekajäteasiakkaiden kiinteistölle sijoitetaan biojäteastiat, ellei kiinteistöltä tehdä ilmoitusta pienkompostoinnista. Osa Länsi-Uudenmaan alueen vakituisessa asuinkäytössä olevista kiinteistöistä ovat ns. jätepisteasiakkaita, joilta ei kerätä sekajätettä kiinteistökohtaisesti. Jätepisteasiakkaiden ei ajatella uudessakaan tilanteessa liittyvän biojätteen erilliskeräyksen piiriin. Kiinteistökohtaisen kompostoinnin osuudeksi arvioidaan 40 % keräyksen piiriin liitettävistä uusista asiakkaista. Arvio kiinteistökohtaisen kompostoinnin aktiivisuudesta perustuu Suomen Ympäristökeskuksen laatimaan selvitykseen, johon on koottu aluekohtaista tietoa biohajoavien jätejakeiden käsittelystä (Rytkönen Tuula, 2009), Tilastokeskuksen tietoon kompostoivien omakotitalojen osuudesta vuodelta 2008 sekä Rosk n Roll Oy:n asiakastietoihin. Jätepisteasiakkaat ja kiinteistökohtaisesti kompostoivat pois lukien tehostetussa biojätteen keräysjärjestelmässä nykyiseen erilliskeräyksen piiriin 10

12 tulee liitettäväksi kiinteistöä lisää. Tämä tarkoittaa, että kaikkiaan biojätettä kerätään kiinteistöltä. Tällä hetkellä erilliskeräykseen kuulumattomia asukkaita on Tästä saadaan erilliskeräykseen kuulumatonta kiinteistöä kohden 2,3 asukasta. Näin ollen voidaan arvioida, että laajennetussa biojätteen keräysjärjestelmässä keräyksen piiriin kuuluvien asukkaiden määrä lisääntyy ja on kokonaisuudessaan siis Kun erilliskeräykseen kuuluvilta kotitalouksilta saadaan biojätettä 43 kg/as/a, saadaan tehostetussa erilliskeräyksessä biojätettä tonnia enemmän kuin nykyisessä tilanteessa. Suurtalouksilta kerättävän biojätemäärän oletetaan pysyvän samana, sillä uudet keräyksen piiriin liitettävät kiinteistöt ovat haja-asutusalueen kotitalouksia. Tehostetussa biojätteen erilliskeräyksessä vuosittain kerättävä biojätemäärä on täten yhteensä 6200 tonnia. Taulukko 5 Asukas-, kiinteistö- ja jätemäärät tehostetussa biojätteen erilliskeräyksessä sekä näissä tapahtuvat lisäykset siirryttäessä nykyisen laajuisesta biojätteen erilliskeräyksestä tehostettuun erilliskeräykseen. Lisää (lisäys) Yhteensä Asukkaita (kpl) (63 %) Kiinteistöjä (kpl) Biojätettä vuodessa (t/a) 1672 (37 %) 6215 Kotitalousbiojätettä (t/a) Suurtalousbiojätettä (t/a) Biojätesaanto kotitalouksilta (kg/as/a) Biojätteen keräys ja kuljetus tehostamisen vaikutuksia keräilystä ja kuljetuksista aiheutuviin kasvihuonekaasupäästöihin arvioitiin nykyisen Länsi- Uudenmaan alueen bio- ja sekajätekeräilyn sekä pääkaupunkiseudun biojätteen erilliskeräyksen ajo- ja tyhjennystietojen, ja dieselin ominaispäästöjen perusteella. Selvityksessä oletetaan, että tehostetun keräilyjärjestelmään kuuluvilta kiinteistöiltä kerätään biojätettä viikoittain. Kiinteistöjen määrän lisääntyessä on vuodessa tarvittavien lisätyhjennysten lukumäärä Nykyisessä biojätteen keräilyajossa urakka-alueilla 1 ja 2 kuluu dieseliä noin 0,39 litraa/astiatyhjennys (taulukko 4). Asiantuntijoilta saatujen jätteenkuljetuksen polttoaineen kulutusarvioiden mukaan suuri osa polttoaineen kulutuksesta kuluu keräysauton liikkeellelähdössä ja pysähdyksessä. Näin ollen selvityksessä oletetaan, että haja-asutusalueella astiaa kohden kuluu yhtä paljon dieseliä kuin nykyisen järjestelmän urakka-alueiden 1 ja 2 keräilyajon keskiarvolla. Todellisuudessa kulutus on jonkin verran tätä suurempaa. Tehostetun järjestelmän vaatimaa kuljetusajoa arvioitiin nykyisen biojätteen kuljetustarpeen vaatimien resurssien ja ajettujen kilometrien perusteella, sekä urakka-alueiden 1 ja 2 sekajätteen keräyksen ja biojätteen keräyksen vaatimien ajokilometrien suhteena. Painotettu keskiarvo sekajätteen ja biojätteen ajosuoritteelle seitsemältä ajoreitiltä on 13. Koska 11

13 sekajäte kuljetetaan Munkkaan jätekeskukseen, kuten tehostetun biojätteen keräysjärjestelmän biojäte tarkasteltavassa tilanteessa, voidaan uudessa laajennetussa järjestelmässä olettaa, että biojätteen kuljetusajon tarve kasvaa 13-kertaiseksi. Laajennetussa järjestelmässä biojätteen kuljetusajon vastaa alueen sekajätteen kuljetusajoa, sillä reittejä tulee vastaava määrä. Toisin kuin sekajäteajossa biojätesaanto eli kuorman täyttyminen ei rajoita ajoreitin suunnittelua. Vähäisen biojätesaannon vuoksi rajoittavana tekijänä on keräilyyn kuluva aika eli urakoitsijoiden työvuorokierto. Taulukossa 6 on esitetty tehostetun biojätteen erilliskeräyksen aikaansaamat muutokset keräys- ja kuljetusjärjestelmässä ja tästä aiheutuvissa khk-päästöissä. Taulukko 6 Biojätteen keräyksen ja kuljetuksen aiheuttama polttoaineen kulutus ja KHK-päästöt nykyisen laajuisessa sekä tehostetutussa erilliskeräyksessä. Nykyinen Lisää Yhteensä Tyhjennyksiä (kpl/a) * * Polttoainetta keräykseen (l/a) Polttoainetta kuljetukseen (l/a) Polttoainetta yhteensä (l/a) KHK- päästöt keräys (t(co 2 ekv.)/a) kuljetus (t(co 2 ekv.)/a) yhteensä (t(co 2 ekv.)/a) keräys (kg(co 2 ekv.)/t) kuljetus (kg(co 2 ekv.)/t) ,8 yhteensä (kg(co 2 ekv.)/t) 28, * Puuttuu Lohjan nykyiset tyhjennykset Edellä on tarkastelu tehostetun biojätteen erilliskeräyksen aikaansaamia KHK-päästöjä, jotka syntyvät biojätteen keräyksestä ja kuljetuksesta kun biojäteastiat tyhjennetään viikoittain. Jos astiat voidaan tyhjentää harvemmin kuin kerran viikossa, vähenee keräyksen ja kuljetuksen aiheuttama KHK-päästökuorma kerättyä biojätetonnia kohden. Jos haja-asutusalueen biojäte erilliskeräys talviaikaan (lokakuusta maaliskuuhun 26 viikkoa) kahdesti viikossa, lisääntyvät tyhjennykset kpl/a. Kuljetusajo vähenee samassa suhteessa eli neljänneksen. Tämä tarkoittaa, että lisäsaannon keräyksestä ja kuljetuksesta aiheutuvat KHKpäästöt ovat 75 % yllä (taulukossa 6, alin rivi) esitetystä KHK-päästöstä kerättävää biojätetonnia kohden. Jos haja-asutusalueen biojätteen erilliskeräys tehdään ympäri vuoden kerran kahdessa viikossa, lisääntyvät tyhjennykset kpl/a. Biojätteen lisäsaannon keräyksestä ja kuljetuksesta aiheutuvat KHK-päästöt ovat puolet yllä (taulukossa 6, alin rivi) esitetystä KHK-päästöstä kerättävää biojätetonnia kohden. Taulukkoon 7 on koottu eri tyhjennysväleille lasketut KHK-päästöt kerättyä biojätetonnia kohden. Lisäsaanto tarkoittaa haja-asutusalueelle laajennetun biojätteen erilliskeräyksen tuottamaa biojätesaantoa. Viimeisessä sarakkeessa esitetyt luvut ovat koko alueen biojätteen keräyksestä ja kuljetuksesta aiheutuvat KHK-päästöt koko kerättävää biojätemäärää kohden. 12

14 Taulukko 7 Haja-asutusalueelta kerättävän biojätteen lisäsaannon sekä laajennetun biojätteen erilliskeräyksen koko alueen biojätteen keräyksestä ja kuljetuksesta aiheutuvat KHK-päästöt eri astiatyhjennysväleillä. Haja-asutusalueen bio- Nykyinen Lisäsaanto jäteastian tyhjennysväli ((kg(co 2 ekv.)/t) (kg(co 2 ekv.)/t) 1 krt/ vko 28, Yhteensä (kg(co 2 ekv.)/t) kesällä 1 krt/vko, talvella 1 krt/ 2vko krt/ 2vko Erilliskeräyksen lakkauttaminen lakkauttamista tarkastellaan tämän selvityksen biojätteen käsittelyvaihtoehdossa, kappaleessa 3.4, jossa biojäte kerätään sekajätteen mukana ja kuljetetaan Vantaan jätevoimalaitokselle. Nykyisen erilliskerättävän biojätemäärän kerääminen ja kuljettaminen Munkkaan siirtokuormausasemalle sekajätteen mukana ei merkittävästi lisää sekajätteen keräilyrasitusta. Näin voidaan olettaa, sillä sekajäteauton kapasiteetti on harvoin täysin käytössä, jolloin uusia ajoreittejä ei todennäköisesti tarvita. Lisäksi biojätteen ominaispaino on sekajätettä suurempi ja rakenne hienompi, jolloin voidaan ajatella biojätteen vievän vain vähän tilaa sekajäteastioissa ja kuljetuksissa. Länsi-Uudenmaan alueelta kerätään sekajätettä yhteensä noin tonnia vuodessa. Biojätteen kerääminen sekajätteen mukana kasvattaa sekajätesaantoa 10 %:lla. Todellisuudessa 10 % kasvava kuormapaino aiheuttaa lisäyksen kuljetuskaluston polttoaineen kulutuksessa ja sitä kautta KHK-päästöissä. 2.4 Yhteenveto keräyskattavuuden vaikutuksista Jos haja-asutusalueella biojäte erilliskerätään ympäri vuoden kerran viikossa, ovat keräysjärjestelmän keräys- ja kuljetuspäästöt yhteensä 10- kertaiset verrattuna erilliskeräykseen, joka on rajoitettu kattamaan vähintään viisi huoneistoa kattavat kiinteistöt (kuva 1). Biojätetonnia kohden kuljetusrasitus 7-kertaistuu siirryttäessä nykyisestä järjestelmästä tehostettuun järjestelmään. Lisäsaannolle laskettu KHK-päästö kerättyä biojätetonnia kohden on lähes 25-kertainen verrattuna nykyisen järjestelmän vastaaviin päästöihin. 13

15 12 10 kertainen khk- päästöt biojätesaanto Huoneistoa kiinteistöllä Kuva 1 KHK-päästöjen lisäys ja biojätesaannon muutos (kerroin) vuodessa siirryttäessä nykyisestä biojätteen erilliskeräyksen laajuudesta tehostettuun keräykseen. Jos biojätteen erilliskeräys halutaan laajentaa haja-asutusalueelle, olisi biojätteen keräyksen ja kuljetuksen KHK-päästörasitusta mahdollista vähentää lähes puoleen tyhjentämällä biojäteastiat ympäri vuoden kahden viikon välein. Kesällä tämä saattaa aiheuttaa tuholaiseläin-, bakteeri- ja hajuhaittoja. Harvemminkin suoritettu biojäteastioiden tyhjennys joka tapauksessa nelinkertaistaa keräyksestä ja kuljetuksesta aiheutuvat KHKpäästöt. Kuvassa 2 näkyy kuinka biojätteen erilliskeräyksessä käytettävä tyhjennysvälin vaikuttaa biojätteen keräyksen ja kuljetuksen aiheuttamiin KHKpäästöihin. 14

16 250 khk-päästöt kg (CO2 ekv)/t biojätettä krt/ vko kesällä 1 krt/vko, talvella 1 krt/ 2vko 1 krt/ 2vko 0 5 Huoneistoa kiinteistöllä 1 Kuva 2 Biojäteastioiden tyhjennysvälin vaikutus koko alueelta erilliskerättävän biojätteen keräyksestä ja kuljetuksista aiheutuviin KHK-päästöihin kerättävää biojäte tonnia kohden kun siirrytään nykyisestä keräyskattavuudesta tehostettuun erilliskeräykseen. 15

17 3 KÄSITTELYVAIHTOEHDOT Selvityksessä tarkasteltiin seuraavia vaihtoehtoisia käsittelytapoja: Mädätys Mädätys perustuu anaerobisissa ympäristössä toimivien mikrobien kykyyn hajottaa orgaanista ainesta. Prosessissa orgaaninen aines hajoaa vaiheittain synnyttäen lopputuotteena biokaasua sekä mädätyksessä hajoamatonta orgaanista ainetta sisältävää mädätettä. Biokaasun pääkomponentit ovat metaani ja hiilidioksidi. Hajoamisessa syntyvä energia sitoutuu suurelta osin biokaasuun. Biokaasun korkea metaanipitoisuus, noin 60 %, tekee siitä hyvin käyttökelpoisen polttoaineen. Mädätysprosesseja on käytössä monenlaisia ja niitä voidaan luokitella eri tavoin. Menetelmiä luokitellaan käsiteltävän seoksen kuivaainepitoisuuden mukaan märkiin, kuiviin ja puolikuiviin menetelmiin. Mädätysmenetelmissä on mahdollista käyttää mesofiilista (33-38 C) tai termofiilista (50 60 C) lämpötilaa. Suljettu mädätysprosessi on teoriassa päästötön, mutta metaania saattaa päästä karkaamaan venttiileistä pieniä määriä (Myllymaa ym. 2008b). Metaanipäästöt ovat enemmänkin satunnaisia ja purkautuvaa määrää on erittäin vaikea arvioida. Sen takia sitä ei ole tarkasteltu tässä työssä. Tässä selvityksessä tarkasteltavat mädätysmenetelmät eroavat toisistaan, mutta yhteistä niille on lietteenkäsittelyn mahdollistaminen samassa prosessissa. Suunniteltavien laitoksien tarkastelussa ei voida vielä ottaa kantaa käytettävään mädätysmenetelmään. Käytettävä menetelmä ei vaikuta oleellisesti mädätyksessä tuotettavan energian määrään. Poltto Jätteen polttoon ja kaasutukseen on olemassa useita erilaisia tekniikoita, joiden käytettävyys kussakin tilanteessa vaihtelee olosuhteiden mukaan. Jätettä voidaan polttaa joko yksinään tai seospolttona. Jätteenpoltossa yleisimmin käytettyjä tekniikoita ovat arinapoltto, leijukerrospoltto, kaasutus sekä rumpu-uuni. Tyypillisin ja vanhin jätteenpolttoon sopiva tekniikka on arinatekniikka. Se on polttotekniikoista ainoa, jossa jätettä ei tarvitse esikäsitellä. Jäte palaa jatkuvatoimisesti arinalla, joita on kaupallisessa käytössä jo useita erilaisia. Tässä selvityksessä tarkastellaan biojätteen polttoa sekajätteen mukana Vantaalle rakennettavassa jätevoimalaitoksessa. Jätevoimalaitos tuottaa sähköä 525 GWh ja lämpöä 750 GWh vuodessa ja sen arvioidaan olevan käytössä vuonna Polttoaineena käytetään HSY:n ja Rosk`n Roll Oy Ab:n sinne toimittamaa lajiteltua sekajätettä. Jätteet poltetaan kahdessa arinalla varustetussa höyrykattilassa. Sähköä tuotetaan maakaasukäyttöisellä kaasuturbiinilla ja höyryturbiinilla. Jätteenpoltto aiheuttaa kasvihuonekaasupäästöjä ja jätepolttoaineelle voidaan laskea päästökerroin arvioimalla sen sisältämää ei-biohajoavaa osaa. Biojäte polttoaineena on täysin bioperäinen, joten sen poltosta aiheutuvia CO 2 päästöjä ei lasketa kasvihuonekaasupäästöiksi. Poltosta aiheutuvia muita KHK-päästöjä ei tarkastella tässä selvityksessä, sillä biojätteen polton CH 4 tai N 2 O päästöistä ei ole tutkimustietoa ja päästöt voidaan jätteenpolton päästötietojen nojalla olettaa marginaalisiksi. 16

18 3.1 Mädätys Forssassa Siirtokuormaus Käsittelyyn ohjautuva erilliskerätty biojäte kuljetetaan Munkkaalta Forssaan puoliperävaunullisella yhdistelmäajoneuvolla. Ajoneuvon kuormapaino on noin 30 tonnia. Nykyisellä jätemäärällä kuormia tarvitaan vuodessa 152 kpl ja laajennetussa erilliskeräyksessä saatavalla biojätemäärällä kuormia tarvitaan 208 kpl. Ajoreitin pituus Munkkaalta Forssaan on noin 85 km. Ajoa kertyy kuormaa kohden yhteensä 170 km. Ajoneuvo ajaa puolet täydellä ja puolet tyhjällä kuormalla. Ajoneuvon varikon oletetaan sijaitsevan Munkkaan jäteasemalla. Siirtoajosta aiheutuvat päästöt on laskettu VTT:n Lipasto -tietokannan päästötiedoista maantieajossa puoliperävaunulliselle rekalle, jonka kokonaismassa on 40 t ja kuormapaino 25 t. Tämä on jätteen siirtokuormaus ajoneuvoa parhaiten kuvaava ajoneuvo ja ajoreitin tyyppi. Päästöt on esitetty taulukossa liitteessä 1 taulukossa 1-2. Siirtokuormauksessa vuosittain syntyvät päästöt on esitetty kummallekin keräyskattavuudelle taulukossa 8. Taulukossa esitettyjen tulosten sekä kappaleen 2 jätemäärätietojen perusteella saadaan siirtokuormauksen KHK-päästöiksi biojätetonnia kohden 5,4 kg/t. Taulukko 8 Biojätteen siirtokuormauksesta Munkkaalta Forssaan vuodessa aiheutuvat päästöt (kg/a) kun erilliskeräys toteutetaan nykyisessä laajuudessa (152 kuormaa) ja laajennettuna (208 kuormaa) Päästöjä kg/a kuormia vuodessa (kpl) Päästökomponentti CO 2 ekv CO 2,97 4,07 HC 0,44 0,60 No x 98,2 134 PM 0,79 1,08 CH 4 0,037 0,051 N 2 O 0,85 1,17 NH 3 0,13 0,18 SO 2 0,16 0,21 CO Mädätys Forssan biokaasulaitos käsittelee vuodessa tonnia biojätettä ja tonnia yhdyskuntalietteitä. Mädätysprosessi on märkä ja toimii mesofiilisella lämpötila-alueella. Laitoksesta saatavaa biokaasua hyödynnetään kokonaisuudessaan yrityksen lämmityksessä ja sähköntuotannossa. Lisäksi sähköä myydään valtakunnan verkkoon. Muita käyttömahdollisuuksia on kaasun myyminen lähialueen teollisuuslaitoksille tai käyttäminen puhdistettuna autojen polttoaineena. Myös pumppaaminen Gasumin maakaasuverkkoon voi tulevaisuudessa olla mahdollista. 17

19 Biokaasulaitoksessa jätteet homogenisoidaan sekä hygienisoidaan. Tämä mahdollistaa myös EU:n sivutuoteasetuksen mukaisen 3-luokan eläinperäisen jätteen hyödyntämisen lannoitekäytössä. Tehokkaan esikäsittelyn ansiosta kaupan ja kotitalouksien elintarvikkeet voidaan käsittellä myös pakkauksineen. Laitoksen nykyisellä käsittelykapasiteetilla, tonnia vuodessa, biokaasuntuotto noin 4 miljoonaa m³, jonka energiasisältö MWh vastaa noin 1000 omakotitalon energiankulutusta. Kapasiteettia voidaan kasvattaa tonniin rakentamalla kolmas reaktori. Forssan biokaasulaitos on lietteen ja biojätteen yhteiskäsittelyyn sopiva laitos. Laitokselta saatujen tietojen mukaan mädätyksen syötteen laadulla ei ole merkitystä prosessin energiataseeseen. Näin ollen syötettävää biojäte- ja lietetonnia kohden energiankulutus ja tuotanto voidaan olettaa yhtä suureksi. Mädätyslaitos käyttää prosessissa osan tuottamastaan sähköstä ja loppu myydään valtakunnalliseen sähköverkkoon. Prosessissa syntyvä lämpö käytetään laitosalueen tilojen lämmitykseen. Taulukossa 9 on kuvattu prosessin vuotuinen energiatase sekä energiatase käsiteltävää biojäte +lietetonnia kohden. Taulukko 9 Forssan biokaasulaitoksen energiatase vuodessa ja käsiteltävää biojäte+lietetonnia kohden. Vuodessa (GWh/a) Biojätetonnia kohden (kwh/t) Sähkötuotto 4,8 85,7 Sähkönkulutus 1,44 25,7 Sähkö verkkoon 3,36 60,0 Lämmöntuotto Korvattu lämpömäärä 5 89, Energiantuotannon päästöhyvitykset Taulukossa 9 esitetyn energiataseen mukaan mädätyksessä syntyvän sähkön ajatellaan tässä tarkastelussa korvaavan keskimääräistä pohjoismaista sähköä, jonka ominaispäästökerroin on 124 kg/mwh (liite 1, taulukko 1-3). Forssan laitosalueella hyödynnetty mädätysprosessin lämpö korvaa lämmitykseen käytettävää polttoöljyllä tuotettua energiaa 5 GWh:n edestä. Tästä voidaan käsittelykapasiteettien suhteessa biojätteellä tuotettavaksi jyvittää 3 GWh/a. Tavanomaisen öljylämmityskattilan hyötysuhde on noin 87 %, mikä tarkoittaa korvattavaa öljyn energiasisältöä 3,45 GWh/a. Polttoöljyn päästökerroin on 267 kg/mwh (liite 1, taulukko 1-3), jolloin vuosittain korvataan CO 2 -päästöjä 921 tonnia. Forssan biokaasulaitoksen KHK-päästötase nykyisellä biojätteen käsittelykapasiteetilla vuodessa sekä käsiteltävää biojätetonnia kohden on esitetty taulukossa

20 Taulukko 10 Forssan biokaasulaitoksen KHK-päästöt vuodessa ja käsiteltävää biojätetonnia kohden Korvatut päästöt Vuodessa Biojätetonnia kohden (CO 2 ekv t/a) (CO 2 ekv kg/t) Sähkö 250 7,4 Lämpö ,4 Yhteensä , Mädätteen hyötykäyttö Mädätyksessä syntyvälle mädätteelle ei ole jälkikäsittelyä. Mädäte säilötään aumoissa, josta se lähtee hyötykäyttöön maanparannusaineeksi lähialueen viljelijöille sellaisenaan. Mädäte voidaan myös kuivata linkoamalla, kompostoida ja käyttää mullan tuotantoon. Bioreaktorissa syntyvä mädäte on lähes hajutonta, joten se soveltuu siltäkin osin normaalia lietelantaa paremmin maanparannusaineeksi. Maanparannusaineen ei suoranaisesti voida katsoa korvaavan turvetta tai keinolannoitetta. Tämän takia hyötykäytölle ei voida laskea kasvihuonekaasupäästöjen hyvitysvaikutuksia. Maanparannusaineen käytön hyötyihin lasketaan maan viljelykäytön tehostuminen. Maanparannusaineen käytöllä voidaan jopa välttää maanviljelyssä tavanomaisesti käytettävät kesantovuodet. Forssan biokaasulaitoksella biojätteen ja yhdyskuntalietteen yhteiskäsittelyssä syntyy mädätettä vuodessa noin tonnia. Mädätettä levitetään pelloille lannanlevityskoneilla noin 150 tonnia hehtaarille. Tällöin vuosittaiseen käyttöön riittää pellonparannusainetta 147 hehtaarille. Mädätteen hyötykäyttöä yleisesti on esitelty kappaleessa Yhteenveto: Mädätys Forssassa Länsi-Uudenmaan alueelta erilliskerättävän biojätteen käsittelyketjusta aiheutuvat KHK-päästöt ovat lähellä nollaa, kun biojäte käsitellään Forssan mädätyslaitoksessa. Selvityksessä esitettyjen laskelmien mukaan KHK-päästötase jää hyvitysten puolelle 0,73 kg (CO 2 ekv) käsiteltävää biojätetonnia kohden. KHK-päästöhyvitykset syntyvät, kun prosessissa tuotettu sähkö korvaa verkkosähköä, jonka tuotantorakenteen on ajateltu vastaavan keskimääräistä pohjoismaista sähköntuotantorakennetta. Mikäli verkkosähkön korvausvaikutus olisi laskettu Suomen keskimääräistä tuotantorakennetta vastaavalla sähköntuotannon ominaispäästöllä, olisivat sähköntuotannolla saavutetut KHK-päästöhyvitykset kaksinkertaiset tässä esitettyihin arvoihin nähden. Forssan jätteenkäsittelykeskuksen alue lämmitetään yksinomaan mädätyksessä syntyvällä lämmölllä. Koska alueen rakennukset lämmitettäisiin muuten öljyllä, aikaansaadaan KHK-päästöhyvityksiä myös lämmöntuotannolle. Forssassa ei ole mädätteelle energiaa kuluttavaa jatkokäsittelyprosessia. Mädäte säilötään aumoihin, ellei sitä toimiteta suoraan maanparannusai- 19

Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista

Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista 22.9.2006 Käytännön toteuttaminen: Osoitettiin pääkaupunkiseudun 15 vuotta täyttäneelle väestölle Tutkimuksen teki TNS Gallup Aineisto kerättiin

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Työpaja Kotkassa 30.9.2010 Biovakka Suomi Oy Markus Isotalo Copyright Biovakka Suomi Oy, Harri Hagman 2010 Esitys keskittyy

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase Energiataseessa lasketaan

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Päätösten ennakkovaikutusten arviointi EVA: Ratamoverkko-pilotti Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Ve0: Nykytilanne Ve1: Ratamopalveluverkko 2012 Ve2: Ratamopalveluverkko 2015 1.

Lisätiedot

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Biojalostamohanke BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Sunpine&Preem Arizona Chemicals SP Processum Fortum Borregaard Forssa UPM Forchem Neste Oil Kalundborg FORSSAN ENVITECH-ALUE Alueella toimii jätteenkäsittelylaitoksia,

Lisätiedot

Vesihuoltolaitosten vaikutus ilmastonmuutokseen

Vesihuoltolaitosten vaikutus ilmastonmuutokseen Vesihuoltolaitosten vaikutus ilmastonmuutokseen Vesihuoltonuoret 6.11.2009, Tampere Tuija Tukiainen Teknillinen korkeakoulu Diplomityö Aihe: Vesihuoltolaitosten kasvihuonekaasupäästöt Suomessa Esiselvitys:

Lisätiedot

Sanna Marttinen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT)

Sanna Marttinen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Tuoteketjujen massa-, ravinne- ja energiataseet Sanna Marttinen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Kestävästi kiertoon yhdyskuntien ja teollisuuden ravinteiden hyödyntäminen lannoitevalmisteina

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2016 1 (1) 40 Asianro 3644/11.03.00/2016 Kuopion ja Suonenjoen kasvihuonekaasupäästöt: Vuoden 2014 vahvistetut päästöt ja ennakkotieto vuodelta 2015 Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen

Lisätiedot

Energiantuotanto, -kulutus ja kasvihuonekaasupäästöt

Energiantuotanto, -kulutus ja kasvihuonekaasupäästöt Energiantuotanto, -kulutus ja kasvihuonekaasupäästöt Satakunnassa ja Nakkilassa vuonna 2014 Ilmastoasiantuntija Anu Pujola, Satahima-hanke Satahima Kohti hiilineutraalia Satakuntaa -hanke Kuntien ja pk-yritysten

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Tuoteryhmä: Inkontinenssituotteet

Tuoteryhmä: Inkontinenssituotteet Julia 2030 -hanke Ohjeistus julkisten hankintojen hiilijalanjälkilaskureihin (JUHILAS) Tuoteryhmä: Inkontinenssituotteet Suomen ympäristökeskus SYKE, Maija Mattinen, 20.12.2011 Lomakkeet ja ohjeet on kirjoitettu

Lisätiedot

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Jyväskylä 24.1.2017 Johdanto Uusiutuvan energian

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto- ja käyttömahdollisuudet Jouni Havukainen

Biokaasun tuotanto- ja käyttömahdollisuudet Jouni Havukainen Biokaasun tuotanto- ja käyttömahdollisuudet Jouni Havukainen Sisältö Mitä mädätys on? Kuinka paljon kustantaa? Kuka tukee ja kuinka paljon? Mitä rakennusprojektiin kuuluu ja kuka toimittaa? Mikä on biokaasun

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

BIOKAASULAITOS SAARIJÄRVELLE LAITOSHANKKEEN EDELLYTYKSET

BIOKAASULAITOS SAARIJÄRVELLE LAITOSHANKKEEN EDELLYTYKSET BIOKAASULAITOS SAARIJÄRVELLE LAITOSHANKKEEN EDELLYTYKSET NYKYTILANNE POHJOISESSA KESKI SUOMESSA Biokaasutettavia materiaalien potentiaali suuri Painopistealueet Saarijärvi, Viitasaari ja Pihtipudas Suurin

Lisätiedot

Kuopion ja Karttulan kasvihuonekaasu- ja energiatase vuodelle 2009

Kuopion ja Karttulan kasvihuonekaasu- ja energiatase vuodelle 2009 Kuopion ja Karttulan kasvihuonekaasu- ja energiatase vuodelle 2009 Kuopion kaupunki Ympäristökeskus 2010 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 KUOPIO... 4 2.1 Kasvihuonekaasupäästöt... 4 2.2 Energiatase... 8 3

Lisätiedot

Julia hanke Ohjeistus julkisten hankintojen hiilijalanjälkilaskureihin Tuoteryhmä: kopio- ja pehmopaperit

Julia hanke Ohjeistus julkisten hankintojen hiilijalanjälkilaskureihin Tuoteryhmä: kopio- ja pehmopaperit Julia 2030 -hanke Ohjeistus julkisten hankintojen hiilijalanjälkilaskureihin Tuoteryhmä: kopio- ja pehmopaperit Suomen ympäristökeskus SYKE, Maija Mattinen, 20.12.2011. Lomakkeet ja ohjeet on kirjoitettu

Lisätiedot

Vantaalainen tarvitsee kulutukseensa kuuden ja puolen jalkapallokentän suuruisen alueen vuodessa

Vantaalainen tarvitsee kulutukseensa kuuden ja puolen jalkapallokentän suuruisen alueen vuodessa Tilastokatsaus 2000:8 Vantaan kaupunki Tilasto ja tutkimus 26.9.2000 Katsauksen laatija: Tina Kristiansson, puh. 8392 2794 e-mail: tina.kristiansson@vantaa.fi B 12 : 2000 ISSN 0786-7832, ISSN 0786-7476

Lisätiedot

Envor Group Hämeenlinna

Envor Group Hämeenlinna Envor Group 9.12.2016 Hämeenlinna Envor Group Envor Group muodostuu neljästä eri yrityksestä, joilla on vuosikymmenten kokemus kierrätyspalveluiden tuottamisesta. Envor Group tarjoaa asiakkailleen monipuolisia,

Lisätiedot

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy on Kemin kaupungin 100 % omistama energiayhtiö Liikevaihto 16 miljoonaa euroa Tase 50 miljoonaa euroa 100 vuotta

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma 18.11.2013 Lappeenrannan ilmasto-ohjelma Seurantaindikaattorien toteutuma vuonna 2012 1 Johdanto Lappeenrannan kaupunginhallitus hyväksyi 28.9.2009 kaupungille laaditun ilmasto-ohjelman. Lappeenrannan

Lisätiedot

Ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA) Liite 2

Ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA) Liite 2 Ympäristöten arviointimenettely (YVA) Liite 2 ASUKASKYSELYLOMAKE Osana Farmi Nummela Oy:n sikala-, broilerikasvattamo-, biokaasulaitos- ja lannoitteenvalmistushankkeen ympäristöten arviointimenettelyä

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Lomakkeet ja ohjeet on kirjoitettu suomeksi ja englanniksi. Ristiriitatilanteessa suomenkielisten lomakkeiden ja ohjeiden sisältö on ratkaiseva.

Lomakkeet ja ohjeet on kirjoitettu suomeksi ja englanniksi. Ristiriitatilanteessa suomenkielisten lomakkeiden ja ohjeiden sisältö on ratkaiseva. Julia 2030 -hanke Ohjeistus julkisten hankintojen hiilijalanjälkilaskureihin Tuoteryhmä: toimistotuolit Suomen ympäristökeskus SYKE, Maija Mattinen, 20.12.2011 Lomakkeet ja ohjeet on kirjoitettu suomeksi

Lisätiedot

Ympäristöliiketoiminnan kasvava merkitys

Ympäristöliiketoiminnan kasvava merkitys Ympäristöliiketoiminnan kasvava merkitys Case: Biovakka Suomi Oy biohajoavien jakeiden käsittelijä, biokaasun ja kierrätysravinteiden tuottaja Mynälahti seminaari, Livonsaari 5. elokuuta 2011 Harri Hagman

Lisätiedot

Päätösmallin käyttö lietteenkäsittelymenetelmän valinnassa

Päätösmallin käyttö lietteenkäsittelymenetelmän valinnassa Päätösmallin käyttö lietteenkäsittelymenetelmän valinnassa Diplomityön esittely Ville Turunen Aalto yliopisto Hankkeen taustaa Diplomityö Vesi- ja ympäristötekniikan laitokselta Aalto yliopistosta Mukana

Lisätiedot

Jätehuollon varaukset kaavoituksessa

Jätehuollon varaukset kaavoituksessa Savo-Pielisen jätelautakunta Jätehuollon varaukset kaavoituksessa Alueen kuntien kaavoituksessa huomioon otettavaksi Huhtikuu 2015 Jätehuollon toimijoiden mukana olo kaavoitusprosessissa Savo-Pielisen

Lisätiedot

Uusi rytmi jätehuoltoon

Uusi rytmi jätehuoltoon Uusi rytmi jätehuoltoon Porvoon Kiinteistöyhdistys, Loviisa 3.11.2016 Tuija Klaus Parasta jätehuoltoa kuntalaisille Jätelaki Yhtiöt ovat saaneet tehtäväkseen hoitaa muun muassa pääosan kuntien jätehuoltoon

Lisätiedot

Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa

Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa INURDECO TYÖPAJA 25.8.2014 ENERGIA- JA ILMASTOTAVOITTEET ASEMAKAAVOITUKSESSA Paikka: Business Kitchen, Torikatu 23 (4.krs) Eini Vasu, kaavoitusarkkitehti

Lisätiedot

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 21.11.2016 Outi Pakarinen outi.pakarinen@keskisuomi.fi Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 1 Biokaasua Voidaan tuottaa yhdyskuntien ja teollisuuden biohajoavista jätteistä, maatalouden sivuvirroista,

Lisätiedot

Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja

Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja Maatilojen energiakulutus on n. 10 TWh -> n. 3% koko Suomen energiankulutuksesta -> tuotantotilojen lämmitys -> viljan kuivaus -> traktorin

Lisätiedot

Esa Ekholm Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy Marraskuu 2016

Esa Ekholm Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy Marraskuu 2016 Tulevaisuuden bioenergia Lahden seudulla Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy Marraskuu 2016 Päijät-Häme 9 kuntaa 200.000 asukasta FINLAND RUSSIA SWEDEN ESTONIA LADEC lyhyesti Tukee Lahden kaupunkiseudun elinkeinoelämän

Lisätiedot

Taaleritehtaan Biotehdas investoi biokaasulaitoksiin Suomessa. Eeli Mykkänen, VamBio Oy Keski-Suomen energiapäivä

Taaleritehtaan Biotehdas investoi biokaasulaitoksiin Suomessa. Eeli Mykkänen, VamBio Oy Keski-Suomen energiapäivä Taaleritehtaan Biotehdas investoi biokaasulaitoksiin Suomessa Eeli Mykkänen, VamBio Oy Keski-Suomen energiapäivä 5.2.2013 Taaleritehdas Varainhoitoa vuodesta 2007 Varoja hoidossa 2,3 miljardia euroa. Asiakkaita

Lisätiedot

Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015

Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015 Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015 Haminan Energia Oy Perustettu 23.3.1901 Maakaasun jakelu aloitettiin 3.12.1982 Haminan Energia Oy:ksi 1.9.1994 Haminan kaupungin 100% omistama energiayhtiö

Lisätiedot

Ympäristöasiat taloyhtiössä

Ympäristöasiat taloyhtiössä Ympäristöasiat taloyhtiössä Ohjelma 8.12.2016 8.00 Aamiainen 9.00 Tervetuloa! Turvallista ja toimivaa jätehuoltoa Kymenlaakson Jäte Oy, Iida Miettinen ja Virpi Leppälä 10.00 Energiaa nyt ja tulevaisuudessa

Lisätiedot

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara- ja ympäristöalan osuus Antti Peltola 1. Kuntatiedotus uusiutuvasta energiasta ja hankkeen palveluista Kohteina 6 kuntaa

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2008

KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2008 LAHDEN SEUDUN YMPÄRISTÖPALVELUT TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMIALA LAHDEN KAUPUNKI KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2008 HOLLOLA LAHTI NASTOLA Aalto yliopisto Teknillinen korkeakoulu Lahden keskus Paikallisilla

Lisätiedot

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos Loppuraportti Julkinen 10.2.2014 Pekka Pääkkönen KÄYTÖSSÄ OLEVAN ENERGIATUOTANNON KUVAUS Lähtökohta Rajaville Oy:n Haukiputaan betonitehtaan prosessilämpö

Lisätiedot

Energiapoliittisia linjauksia

Energiapoliittisia linjauksia Energiapoliittisia linjauksia Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa -kutsuseminaari Arto Lepistö Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto 25.3.2010 Sisältö 1. Tavoitteet/velvoitteet 2. Ilmasto- ja energiastrategia

Lisätiedot

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Eikö ilmastovaikutus kerrokaan kaikkea? 2 Mistä ympäristövaikutuksien arvioinnissa

Lisätiedot

Jätteenkuljetukset. Virpi Leppälä & Iida Miettinen

Jätteenkuljetukset. Virpi Leppälä & Iida Miettinen Jätteenkuljetukset Virpi Leppälä & Iida Miettinen Alueet ja urakat Kouvola-Iitti (86 900 asukasta), Kymenlaakson Jäte Oy:n jätteenkuljetukset 7 eri urakkaa: loppujäte 3 urakkaa, biojäte, erillisurakkana

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen ilman sitä maapallolla olisi 33 C kylmempää. Ihminen voimistaa kasvihuoneilmiötä ja siten lämmittää ilmakehää esimerkiksi

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät , Koli. Itä-Suomen jätelogistiikka

Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät , Koli. Itä-Suomen jätelogistiikka Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät 28.10.2015, Koli Itä-Suomen jätelogistiikka Jätekukko Oy Tuottaa omistajakuntiensa puolesta niille lakisääteisesti kuuluvat jätehuollon palvelutehtävät tilanne 2015,

Lisätiedot

Kiertotalous alkaa meistä Bioenergian kestävyyden arviointi Kommenttipuheenvuoro

Kiertotalous alkaa meistä Bioenergian kestävyyden arviointi Kommenttipuheenvuoro Kiertotalous alkaa meistä Bioenergian kestävyyden arviointi Kommenttipuheenvuoro Teija Paavola, Biovakka Suomi Oy Bioenergian kestävyys seminaari, 3.12.2015, Helsinki Kestävyyden osa-alueiden painottaminen

Lisätiedot

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN Kaukolämpöpäivät 25.8.2016 Juhani Aaltonen Vähemmän päästöjä ja lisää uusiutuvaa energiaa Tavoitteenamme on vähentää hiilidioksidipäästöjä

Lisätiedot

FeCr- ja terästuotteen hiilijalanjälki Ilmastopäivä Tornio

FeCr- ja terästuotteen hiilijalanjälki Ilmastopäivä Tornio FeCr- ja terästuotteen hiilijalanjälki Ilmastopäivä 10.10.2012 Tornio www.outokumpu.com FeCr-tuotteet, Outokumpu Valmistuvan laajennusinvestoinnin myötä Tornion ferrokromitehtaan tuotanto kaksinkertaistuu

Lisätiedot

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen 19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla

Lisätiedot

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA Elina Virkkunen, vanhempi tutkija MTT Sotkamo p. 040 759 9640 Kuvat Elina Virkkunen, ellei toisin mainita MTT Agrifood Research Finland Biokaasu Kaasuseos, joka sisältää

Lisätiedot

Jätteestä energiaa ja kierrätysravinteita BioGTS Oy

Jätteestä energiaa ja kierrätysravinteita BioGTS Oy Jätteestä energiaa ja kierrätysravinteita BioGTS Oy BioGTS Oy Kotipaikka Laukaa Toimipaikat Jyväskylässä & Laukaassa 100 % Suomalaisessa omistuksessa Pääomistajina Mika Rautiainen sekä Annimari Lehtomäki

Lisätiedot

LÄNSI-UUDENMAAN JÄTELAUTAKUNTA 1.1 SEKAJÄTEMAKSUT KUNNAN JÄRJESTÄMÄSSÄ JÄTTEENKULJETUKSESSA

LÄNSI-UUDENMAAN JÄTELAUTAKUNTA 1.1 SEKAJÄTEMAKSUT KUNNAN JÄRJESTÄMÄSSÄ JÄTTEENKULJETUKSESSA LÄNSI-UUDENMAAN JÄTELAUTAKUNTA 1.1 SEKAJÄTEMAKSUT KUNNAN JÄRJESTÄMÄSSÄ JÄTTEENKULJETUKSESSA VOIMASSA 1.1.2013 alkaen, ellei muuta mainita. Saukkola ja Pusulan Lohjan Sammatin Siuntio ja Inkoo kaupunginosa

Lisätiedot

Jätteenkuljetukset. Virpi Leppälä & Ilkka Töyrylä

Jätteenkuljetukset. Virpi Leppälä & Ilkka Töyrylä Jätteenkuljetukset Virpi Leppälä & Ilkka Töyrylä Alueet ja urakat Kouvola-Iitti (86 900 asukasta), Kymenlaakson Jäte Oy:n jätteenkuljetukset 7 eri urakkaa: loppujäte 3 urakkaa, biojäte, erillisurakkana

Lisätiedot

Jätteenkuljetukset. Virpi Leppälä, Minna Ruusuvaara & Sari Mäisti

Jätteenkuljetukset. Virpi Leppälä, Minna Ruusuvaara & Sari Mäisti Jätteenkuljetukset Virpi Leppälä, Minna Ruusuvaara & Sari Mäisti Alueet ja urakat Kouvola-Iitti (86 900 asukasta), Kymenlaakson Jäte Oy:n jätteenkuljetukset 7 eri urakkaa: loppujäte 3 urakkaa, biojäte,

Lisätiedot

Taulukko 1. Bussien keskimääräisiä päästökertoimia. (www.rastu.fi)

Taulukko 1. Bussien keskimääräisiä päästökertoimia. (www.rastu.fi) MUISTIO 7.5.2010 VTT-M-04216-10 Nils-Olof Nylund LIIKENNEPOLTTOAINEIDEN LAATUPORRASTUS LÄHIPÄÄSTÖJEN PERUSTEELLA Tausta Parafiinisen dieselpolttoaineen ja metaanin (maakaasu/biokaasu) voidaan kiistatta

Lisätiedot

Parhaita käytäntöjä käyttöön Benchmarking lähtökohtana, RouteSmart työkaluna

Parhaita käytäntöjä käyttöön Benchmarking lähtökohtana, RouteSmart työkaluna Parhaita käytäntöjä käyttöön Benchmarking lähtökohtana, RouteSmart työkaluna Parhaat käytännöt käyttöön Miksi? ESD Energiapalvelu direktiivi Tavoitteena säästää 50 milj. bensiinilitraa vastaava energiamäärä

Lisätiedot

Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin. Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut

Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin. Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut 24.11.2016 Turku Energia -konserni 2015 Konsernihallinto ja Konsernipalvelut Energialiiketoiminnot

Lisätiedot

Olki energian raaka-aineena

Olki energian raaka-aineena Olki energian raaka-aineena Olki Isokyrö Vilja- ala 6744 ha Koruu ala 70% Energia 50324 MW Korjuu kustannus 210 /ha Tuotto brutto ilman kustannuksia 3,4 mijl. Vehnä ala 1100 ha Vähäkyrö Vilja- ala 5200

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta 2010-2014 Suvi Monni, Benviroc Oy, suvi.monni@benviroc.fi Tomi J Lindroos, VTT, tomi.j.lindroos@vtt.fi Esityksen sisältö 1. Tarkastelun laajuus

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

Helsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Leena Rantanen (6)

Helsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Leena Rantanen (6) Leena Rantanen 07.05.2014 1 (6) Ympäristölupahakemus Helsingin Energian Ruskeasuon huippulämpökeskuksen ympäristölupamääräysten tarkistamiseksi vastaamaan Valtioneuvoston asetuksen (96/2013) määräyksiä

Lisätiedot

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle - Lannankäsittelytekniikat nyt ja tulevaisuudessa- Toni Taavitsainen, Envitecpolis Oy 6/30/2009 4/15/2009 12/10/2010

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 10/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/

Helsingin kaupunki Esityslista 10/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/ Helsingin kaupunki Esityslista 10/2015 1 (5) Päätöshistoria Kaupunginhallitus 11.05.2015 498 HEL 2014-012200 T 00 00 03 Päätös Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa: päättää katsoa valtuutettu

Lisätiedot

Riikinvoiman ajankohtaiset

Riikinvoiman ajankohtaiset Riikinvoiman ajankohtaiset Yhdyskuntajätteestä energiaa kiertopetitekniikalla 18.2.2016 Sisältö 1. Hanke- ja prosessiesittely 2. Kiertopetitekniikan haasteet ja mahdollisuudet 3. Tilannekatsaus Riikinvoiman

Lisätiedot

Alue-energiamalli. Ratkaisuja alueiden energiasuunnitteluun

Alue-energiamalli. Ratkaisuja alueiden energiasuunnitteluun Alue-energiamalli Ratkaisuja alueiden energiasuunnitteluun Lähes puolet Uudenmaan kasvihuonepäästöistä aiheutuu rakennuksista Uudenmaan liitto 3 4 5 Energiaverkot keskitetty Hajautettu tuotanto hajautettu

Lisätiedot

Mitä EU:n taakanjakopäätös merkitsee Suomen liikenteelle? Saara Jääskeläinen, LVM Liikennesektori ja päästövähennykset seminaari

Mitä EU:n taakanjakopäätös merkitsee Suomen liikenteelle? Saara Jääskeläinen, LVM Liikennesektori ja päästövähennykset seminaari Mitä EU:n taakanjakopäätös merkitsee Suomen liikenteelle? Saara Jääskeläinen, LVM Liikennesektori ja päästövähennykset seminaari 10.11.2016 Eurooppa-neuvosto lokakuu 2014 : EU:n 2030 ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto

Keski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto Keski-Suomen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto 1 Sisältö Perustietoa Keski-Suomesta Keski-Suomen energiatase 2010 Energianlähteiden ja kulutuksen kehitys 2000-luvulla Talouden ja energiankäytön

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

Mustankorkea Oy: Jätteestä bioenergiaa

Mustankorkea Oy: Jätteestä bioenergiaa Mustankorkea Oy: Jätteestä bioenergiaa Mustankorkea Oy Alueellinen jätteenkäsittely-yhtiö Perustettu v. 1998 Omistajat: Jyväskylän kaupunki Laukaan ja Muuramen kunnat Em. Lisäksi 9 asiakaskuntaa N. 200

Lisätiedot

Ilmapäästöt toimialoittain 2010

Ilmapäästöt toimialoittain 2010 Ympäristö ja luonnonvarat 203 Ilma toimialoittain 200 Yksityisautoilun hiilidioksidi suuremmat kuin ammattimaisen maaliikenteen Yksityisautoilun hiilidioksidi olivat vuonna 200 runsaat 5 miljoonaa tonnia.

Lisätiedot

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n 2030- kehikko Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Ilmasto- ja energiapolitiikan aamupäivä, Rake-sali 27.4.2016 Agenda Strategian valmisteluprosessi EU:n 2030 tavoitteet

Lisätiedot

Katsaus energian ominaiskulutuksiin ja niitä selittäviin tekijöihin. Päivitys 2014/ Motiva Oy

Katsaus energian ominaiskulutuksiin ja niitä selittäviin tekijöihin. Päivitys 2014/ Motiva Oy Katsaus energian ominaiskulutuksiin ja niitä selittäviin tekijöihin Päivitys 214/15 21.11.216 Motiva Oy 23.11.216 1 Energian kokonaiskulutuksen intensiteetti 12 1 MJ/euro (21 hinnoin) 8 6 4 2 Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

TIETOJA PIENISTÄ LÄMPÖLAITOKSISTA VUODELTA 2001

TIETOJA PIENISTÄ LÄMPÖLAITOKSISTA VUODELTA 2001 TIETOJA PIENISTÄ LÄMPÖLAITOKSISTA VUODELTA 2001 Yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö Lokakuu 2001 TAUSTAA Tämän tilaston lähdeaineisto perustuu Suomen Kuntaliiton kesällä 2001 tekemään kyselyyn, joka osoitettiin

Lisätiedot

Suomen kasvihuonekaasujen päästöt 5 miljoonaa tonnia yli Kioton velvoitteiden

Suomen kasvihuonekaasujen päästöt 5 miljoonaa tonnia yli Kioton velvoitteiden Julkaistavissa 30.12.2003 klo 13.00 2003:16 Lisätietoja: Tilastokeskus / Mirja Kosonen (09) 1734 3543, 050 5005 203; ympäristöministeriö / Jaakko Ojala (09) 1603 9478, 050 3622 035 Suomen kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2013 Arviot vuosilta

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2013 Arviot vuosilta Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 213 Arviot vuosilta 21-212 Suvi Monni, Benviroc Oy, suvi.monni@benviroc.fi Tomi J Lindroos, VTT, tomi.j.lindroos@vtt.fi Esityksen sisältö 1. Tarkastelun laajuus

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT

KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT Julkisuudessa on ollut esillä Kemijärven sellutehtaan muuttamiseksi biojalostamoksi. Tarkasteluissa täytyy muistaa, että tunnettujenkin tekniikkojen soveltaminen

Lisätiedot

KESKON KÄYTÖSSÄ ULKOMAILLA OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2013

KESKON KÄYTÖSSÄ ULKOMAILLA OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2013 KESKON KÄYTÖSSÄ ULKOMAILLA OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2013 Kari Iltola 020 799 2217 kari.iltola@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 1 2. Ympäristöprofiili...

Lisätiedot

Miten hiilikukan taustalaskenta on tehty?

Miten hiilikukan taustalaskenta on tehty? Miten hiilikukan taustalaskenta on tehty? Satu Pahkala 6.6.2011 1 Satu Pahkala Esityksen sisältö Mikä on Hiilikukka? Miksi Hiilikukka? Miten laskenta on tehty Opit ja jatkosuunnitelmat 2 Satu Pahkala Fazerin

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön tuotanto 2014

Sähkön ja lämmön tuotanto 2014 Energia 2015 Sähkön ja lämmön tuotanto 2014 Sähkön tuotanto alimmalla tasollaan 2000luvulla Sähköä tuotettiin Suomessa 65,4 TWh vuonna 2014. Tuotanto laski edellisestä vuodesta neljä prosenttia ja oli

Lisätiedot

Tuoteryhmä: ulkovalaistus

Tuoteryhmä: ulkovalaistus Julia 2030 -hanke Ohjeistus julkisten hankintojen hiilijalanjälkilaskureihin (JUHILAS) Tuoteryhmä: ulkovalaistus Suomen ympäristökeskus SYKE, Maija Mattinen, 20.12.2011 Lomakkeet ja ohjeet on kirjoitettu

Lisätiedot

Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa. Juha Luostarinen Metener Oy

Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa. Juha Luostarinen Metener Oy Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa Juha Luostarinen Metener Oy Tausta Biokaasulaitos Kalmarin tilalle vuonna 1998 Rakentamispäätöksen taustalla navetan lietelannan hygieenisen laadun parantaminen

Lisätiedot

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos www.ekokymenlaakso.fi Pia Outinen 1 1 Tavoite ja tarkoitus Tehtävä Kymenlaaksolle Strategia sisältää Kymenlaakson vision, toiminnalliset

Lisätiedot

Biokaasun mahdollisuudet ja potentiaali Keski-Suomessa Outi Pakarinen, Suomen Biokaasuyhdistys ry

Biokaasun mahdollisuudet ja potentiaali Keski-Suomessa Outi Pakarinen, Suomen Biokaasuyhdistys ry Biokaasun mahdollisuudet ja potentiaali Keski-Suomessa Outi Pakarinen, Suomen Biokaasuyhdistys ry www.biokaasuyhdistys.net Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Sisältö Keski-Suomen biokaasupotentiaali Biokaasun

Lisätiedot

PIRKANMAAN JÄTEHUOLTO OY:N JÄTEVOIMALAHANKE Harri Kallio. Pirkanmaan ympäristöohjelman 2. seurantaseminaari Pirkanmaan ELY-keskus

PIRKANMAAN JÄTEHUOLTO OY:N JÄTEVOIMALAHANKE Harri Kallio. Pirkanmaan ympäristöohjelman 2. seurantaseminaari Pirkanmaan ELY-keskus PIRKANMAAN JÄTEHUOLTO OY:N JÄTEVOIMALAHANKE Harri Kallio Pirkanmaan ympäristöohjelman 2. seurantaseminaari 11.6.2013 Pirkanmaan ELY-keskus 1 ESITYS Kuntavastuullisen sekajätteen energiana hyödyntämisen

Lisätiedot

BioGTS Biojalostamo - Jätteestä paras tuotto

BioGTS Biojalostamo - Jätteestä paras tuotto BioGTS Biojalostamo - Jätteestä paras tuotto BioGTS Biojalostamo Biohajoavista jätteistä uusiutuvaa energiaa, liikenteen biopolttoaineita, kierrätysravinteita ja kemikaaleja kustannustehokkaasti hajautettuna

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

VALTSU:n painopistealueetsähkö- elektroniikkalaiteromu (SER)

VALTSU:n painopistealueetsähkö- elektroniikkalaiteromu (SER) VALTSU:n painopistealueetsähkö- ja elektroniikkalaiteromu (SER) Tarja-Riitta Blauberg /YM VALTSUn sidosryhmätilaisuus 23.9.2015 SYKEssä 1 VALTSUn painopistealueet Yhdyskuntajäte Biohajoava jäte Rakennusjäte

Lisätiedot

Tekstiilien uudelleenkäytön ja tekstiilijätteen kierrätyksen ympäristöhyötyjä

Tekstiilien uudelleenkäytön ja tekstiilijätteen kierrätyksen ympäristöhyötyjä Tekstiilien uudelleenkäytön ja tekstiilijätteen kierrätyksen ympäristöhyötyjä Helena Dahlbo, Suomen ympäristökeskus SYKE Hanna Eskelinen, Suomen ympäristökeskus SYKE Tavoitteet ja toteutus Tarkastelun

Lisätiedot

Mielipiteet, huomautukset ja muutosehdotukset Sydän-Suomen jätehuoltolautakunnan kuuluttamaan:

Mielipiteet, huomautukset ja muutosehdotukset Sydän-Suomen jätehuoltolautakunnan kuuluttamaan: Mielipiteet, huomautukset ja muutosehdotukset Sydän-Suomen jätehuoltolautakunnan kuuluttamaan: Sydän-Suomen jätelautakunta Yleiset jätehuoltomääräykset LUONNOS http://www.saarijarvi.fi/sites/saarijarvi.fi/files/atoms/files/ehdotus_kunnallisiksi_jatehuoltoma

Lisätiedot

Farmivirta. Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA

Farmivirta. Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA Farmivirta Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA Farmivirta on puhdasta lähienergiaa pientuottajalta sähkönkäyttäjille Farmivirta tuotetaan mikro- ja pienvoimaloissa uusiutuvilla

Lisätiedot

Hallinnolliset pullonkaulat ja rahoitus. YVA ja ympäristöluvat mahdollistajina tulevaisuudessa

Hallinnolliset pullonkaulat ja rahoitus. YVA ja ympäristöluvat mahdollistajina tulevaisuudessa Hallinnolliset pullonkaulat ja rahoitus YVA ja ympäristöluvat mahdollistajina tulevaisuudessa Biokaasua Varsinais-Suomessa -seminaari 16.2.2016 Eljas Hietamäki Varsinais-Suomen ELY-keskus Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö

Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö 14.11.2016 Mistä uutta kysyntää metsähakkeelle -haasteita Metsähakkeen käyttö energiantuotannossa, erityisesti

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNGIN KULUTUSPERUSTEISET KASVIHUONE- KAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2009

KUOPION KAUPUNGIN KULUTUSPERUSTEISET KASVIHUONE- KAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2009 KUOPION KAUPUNGIN KULUTUSPERUSTEISET KASVIHUONE- KAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2009 LÄHTÖTIEDOT Kuopion kaupungilla tarkoitetaan tässä raportissa seuraavia kohteita: kaikki kaupungin kiinteistöt (hoitoalan rakennukset,

Lisätiedot