10 Nykyaikainen WWW-arkkitehtuuri

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "10 Nykyaikainen WWW-arkkitehtuuri"

Transkriptio

1 10 Nykyaikainen WWW-arkkitehtuuri è è è 10 Nykyaikainen WWW-arkkitehtuuri WWW on ylivoimaisesti suosituin hypertekstijärjestelmä. Käydään seuraavaksi läpi nykyaikaisen WWW-arkkitehtuurin perusteet. Vuonna 2002 ensimmäisen kerran julkaistu Architecture of the World Wide Web - määritys jakaa WWW-arkkitehtuurin kolmeen kokonaisuuteen: Yksilöinti ([Identification]): Resurssien yksilöinti URI-tunnisteiden avulla. Esimerkki: Levyharrastajilla on verkkopalvelu, jonka URI-tunniste on Vuorovaikutus ([Interaction]): Viestien välittäminen sovellusten välillä protokollien avulla. Esimerkki: Käyttäjä kirjoittaa URI:n selaimen osoitekenttään. Selain ottaa yhteyden palvelimeen (portti 80) ja tekee tälle HTTP-pyynnön resurssista. Selain lähettää vastauksen HTTP-protokollan avulla. Representaatio ([Representation]): Resurssit esitetään tiedostomuotojen joukon avulla. Esimerkki: Levyjen tiedot esitetään XHTML-dokumentteina, kannet ja ikonit ovat PNG-muotoisia. Palvelun ulkoasu määritellään CSS-tyylitiedostossa HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) 219

2 Resurssi, yksilöinti ja representaatio Representaatio edustaa resurssia tietyllä ajanhetkellä (HTTP-pyyntö): URI Representaatio Metatieto Content-type: application/xhtml+xml Tietosisältö <html><head> <title>l e v ylaari: Vuoden levy</title> </html><body>...</body></html> Edustaa Yksilöi Resurssi Levylaarin vuoden levy HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) 220

3 Yksilöinti: URI-tunnisteet Idea: maailmanlaajuisen verkon muodostaminen vaatii maailmaanlaajuisesti yksikäsitteiset tunnisteet Tim Berners-Leen alkuperäisen määritelmän mukaan URI tulee sanoista Universal Resource Identifier, joka muutettiin myöhemmin muotoon Uniform Resource Identifier. (Syy: Universal koettiin liian vahvaksi termiksi). URI on joko URL (Uniform Resource Locator) tai URN (Uniform Resource Name) Esimerkkejä URI-skeemoista: http, mailto, tel, ldap,... Esimerkkejä URI-tunnisteista: tel: URI-skeemojen rekisteröinnistä vastaa IANA. URI-tunnisteita voidaan käyttää verkosta noudettavissa olevien resurssien lisäksi minkä tahansa yksilöintiin: ihmiset, valuutat, äänilevyt, aikavyöhykkeet, tietotyypit,... Tämä on keskeinen ajatus W3C:n Semanttisessa Webissä HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) 221

4 URI-tunnisteet: hyviä käytäntöjä Resurssilla pitäisi (SHOULD) olla tasan yksi tunniste: rinnakkaisia URI-aliaksia on syytä välttää Minkä tahansa URI-tunnisteen perusteella pitäisi koska tahansa voida noutaa resurssin representaatio: kokeile esimerkiksi ladata selaimeesi XHTML-nimiavaruuden yksilöivä URI Laiteriippumattomuus ([Device Independence]): resurssin representaation pitäisi olla noudettavissa saman URI:n perusteella päätelaitteesta riippumatta. - Voidaan toteuttaa esimerkiksi siten, että laite kuvaa ominaisuutensa pyynnön yhteydessä ja representaatio räätälöidään laitteen ominaisuuksien perusteella ([Content negotiaton]). - Saavutettavuus (Accessibility) voidaan toteuttaa samalla idealla: laitteen tuomien reunaehtojen lisäksi rajoitteita voi aiheutua esimerkiksi käyttäjästä tai käyttötilanteesta Viileät URI:t eivät muutu : älä siirtele resursseja paikasta toiseen. Parempi vaihtoehto on resurssien järkevä nimeäminen (versiointi) HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) 222

5 Esimerkki: levylaari.fi on valinnut Laika and the Cosmonautsin levyn Absurdistan vuoden 1997 levyksi: Vuoden levyn URI: Vuoden 1997 levyn URI: Levyn Absurdistan URI: Esimerkin URI-tunnisteet eivät ole aliaksia, koska kaikki URI:t yksilöivät eri resurssin. Esimerkin URI:t voi käytännössä ohjata samaan resurssiin HTTP-uudelleenohjauksen avulla. Esimerkki uudelleenohjauksen toteuttamisesta PHP-ohjelmointikielen avulla: <?php header( Location: );?> Uudelleenohjauksen voi toteuttaa myös HTML-kielen META-elementin tai vaikka JavaScriptin avulla, mutta tämä ei ole suositeltavaa. Arvaatko miksi? URI-tunnisteiden tulevaisuus on IRI (Internationalized Resource Identifier), joka mahdollistaa esimerkiksi skandinaavisten kirjainten (ja riimukirjoituksen) käytön resurssien tunnisteissa. Esimerkiksi Seinäjoen kaupungin kotisivujen tunniste voi siis tulevaisuudessa olla reilusti HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) 223

6 Vuorovaikutus: protokollat Protokolla on keino viestien ([message]) välittämiseen asiakasohjelman ja palvelimen välillä. Protokolla määrittelee viestien sisällön kieliopin (syntaksi), viesteissä käytettyjen termien merkityksen (semantiikka) ja kiinnittää viestien vaihdon järjestyksen. Esimerkkejä WWW-protokollista: HTTP, SOAP, FTP, SMTP,... Yksityiskohta: W3C määrittelemän nyrkkisäännön mukaan protokollat säilyvät keskimäärin pitempään kuin niitä käyttävät sovellukset (Lähde: Architecture of the World Wide Web) tai esimerkiksi ohjelmointirajapinnat (API). Vinkki hajautettujen sovellusten kehittäjille? WWW:n arkkitehtuuri -suosituksen mukaan käyttäjän (protokollan avulla tekemät) toimenpiteet pitäisi voida jakaa turvallisiin ja turvattomiin: - Turvalliset toimenpiteet vastaavat luonteeltaan hakuja tai kyselyjä: käyttäjä ei esimerkiksi voi linkkiä seuratessaan tietämättään joutua sähköpostilistalle. - Turvattomat toimenpiteet vastaavat tilauksia. Turvattomia toimenpiteitä varten selaimiin voitaisiin toteuttaa erillinen käyttöliittymä. Toteutuuko jo WWW:ssä? HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) 224

7 Representaatio: tiedostomuodot Representaatio: resurssin informaation tilaa esittävä tietoa ja metatieto Tiedostomuodot voidaan jakaa binäärisiin ja tekstipohjaisiin: - Binäärisiä: PNG, MPEG, PDF,... - Tekstipohjaisia: HTML, SMIL, CSS, RDF/XML,... Binääristen ja tekstipohjaisten tiedostomuotojen vertailua (yleistyksiä): - Tekstipohjaiset ovat riippumattomampia yksittäisestä sovelluksesta, laitteesta tai käyttöjärjestelmästä - Binäärimuotoinen tieto vaatii vähemmän tilaa: pienempi tiedostokoko - Tekstimuotoisen tiedon esittäminen vaatii enemmän suorituskykyä - Tekstipohjainen tieto on helpommin hyödynnettävissä tulevaisuudessa: uudelleenkäyttö HTML: WWW:n keskeisin tiedostomuoto, mahdollistaa hypertekstiverkon rakentamisen (linkit) ja yksittäisten solmujen sisäisen rakenteen esittämisen HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) 225

8 Lopuksi Osa Architecture of World Wide Web -suosituksen ohjeista on suunnattu erityisesti protokollien tai tiedostomuotojen suunnittelijoille. Suuri osa tiedosta on kuitenkin hyödyllistä kaikille WWW-sovellusten ja -sivustojen tekijöille. Tutustumisen arvoinen dokumentti! Suositus tarjoaa jälleen kerran mahdollisuuden oppia toisten tekemistä virheistä: ainakin periaatteet ([Principles]) ja hyvät käytännöt ([Good practices]) on hyvä käydä läpi yleisten sudenkuoppien välttämiseksi. Mielenkiintoista: WWW on hypertekstijärjestelmä, jota ei oikeastaan koskaan ole määritelty kokonaisuutena arkkitehtuurin tasolla. Eikä itse asiassa vieläkään ole kyseessä on edelleen työversio. WWW:n pienin yhteinen tekijä on HTML-kielen, HTTP-protokollan URI-tunnisteiden yhdistelmä. Mikäli WWW-sovelluksen keskeinen toiminnallisuus on nojaa näiden lisäksi muihin tekniikoihin, käyttäjäryhmä selaimineen olisi syytä olla tiedossa HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) 226

11 Hypermediajärjestelmistä

11 Hypermediajärjestelmistä 11 Hypermediajärjestelmistä Lyhyt vilkaisu järjestelmätason hypermediaan sekä hypermediajärjestelmien erikoistapauksena nykyaikaiseen WWW-arkkitehtuuriin. Hypermediasovellukseen liittyy aina kaksi näkökulmaa:

Lisätiedot

Social Media TagCloud Tagging Twitter Trac TWiki Youtube MediaWiki Microblogging Moodle MoinMoinWiki

Social Media TagCloud Tagging Twitter Trac TWiki Youtube MediaWiki Microblogging Moodle MoinMoinWiki MATHM-37200 Hypermediajärjestelmät Alfresco Atom Blogger Blogging Blogs Confluence CMS CRM Delicious Drupal ECM Jaiku LinkedIn Facebook Flickr GeoTagging OpenID Plone Podcasts RSS SemanticWikis SNS Social

Lisätiedot

W3C-teknologiat ja yhteensopivuus

W3C-teknologiat ja yhteensopivuus W3C-teknologiat ja yhteensopivuus Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: W3C asettaa

Lisätiedot

3 Verkkosaavutettavuuden tekniset perusteet

3 Verkkosaavutettavuuden tekniset perusteet 3 Verkkosaavutettavuuden tekniset perusteet Saavutettavuuden toteuttaminen edellyttää lähtökohtaisesti tietoa laitteista ja sovelluksista, käyttäjistä ja käyttötavoista, sekä tekniikasta. Tekniikasta on

Lisätiedot

10 Hypermedia, ihminen ja käytettävyys

10 Hypermedia, ihminen ja käytettävyys 10 Hypermedia, ihminen ja käytettävyys Ennen syvällisempää paneutumista käytettävyyteen luonnehditaan lyhyesti metaforakäsitettä. Yhteys aiheeseen löytyy ajatuksesta, jonka mukaan ei-triviaalin WWW-sivujen

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702)

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) yleistyvät verkkopalveluissa Youtube Google... Avaavat pääsyn verkkopalvelun sisältöön. Rajapintojen tarjoamia tietolähteitä yhdistelemällä luodaan uusia palveluja,

Lisätiedot

3 Verkkopalveluarkkitehtuuri

3 Verkkopalveluarkkitehtuuri 3 Verkkopalveluarkkitehtuuri Verkkopalvelun arkkitehtuuri perustuu yleisesti asiakas-palvelin -malliin Tietokantapohjaisessa (verkko)palvelussa asiakas-palvelin -malli toimii seuraavasti: 1. Käyttäjä käyttää

Lisätiedot

in condition monitoring

in condition monitoring Etäteknologioiden automaatiosovellukset Using e-speak e in condition monitoring tutkija professori Hannu Koivisto Sisältö Tausta Globaali kunnonvalvontajärjestelmä E-speak globaalissa kunnonvalvontajärjestelmässä

Lisätiedot

10 Ohjelmoinnista Semanttisessa Webissä

10 Ohjelmoinnista Semanttisessa Webissä 10 Ohjelmoinnista Semanttisessa Webissä Semanttista Webiä (SW) on sivuttu kurssilla useaan otteeseen. Nyt tavoitteena on käydä tiiviisti läpi Semanttisen Webin tekninen perusta, esitellä muutamia esimerkkejä

Lisätiedot

Avoimet standardit ja arkistointi

Avoimet standardit ja arkistointi Avoimet standardit ja arkistointi Ossi Nykänen ossi@w3.org Tampereen teknillinen yliopisto (TTY) Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto 1 Esitelmä Hyvin lyhyt versio: World Wide Web Consortium (W3C)

Lisätiedot

Verkkopalveluiden saavutettavuus

Verkkopalveluiden saavutettavuus Verkkopalveluiden saavutettavuus Puhuja: Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto, Hypermedialaboratorio, W3C Suomen toimisto Paikka: Helsinki, Tieteiden talo, 24.3.2011 Johdanto Verkkopalvelun saavutettavuus

Lisätiedot

vakuutuslaitosten ja TAMLAn välillä

vakuutuslaitosten ja TAMLAn välillä Asioiden välittämien työeläkealan toimijoiden ja TELKin sekä vakuutuslaitosten ja TAMLAn välillä Työeläkealan XML-käytäntöjen soveltaminen Taustaa, tämän dokumentin tarkoitus Asioiden välittäminen tapahtuu

Lisätiedot

Semanttinen Web. Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), DMI / Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto

Semanttinen Web. Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), DMI / Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto Semanttinen Web Ossi Nykänen ossi.nykanen@tut.fi Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), DMI / Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto Esitelmä "Semanttinen Web" Sisältö Konteksti: W3C, Web-teknologiat

Lisätiedot

W3C ja alueellinen standardointi

W3C ja alueellinen standardointi W3C ja alueellinen standardointi Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: W3C on kansainvälinen konsortio

Lisätiedot

URL-osoitteiden suunnittelu

URL-osoitteiden suunnittelu Tim Berners-Lee: Jos olisin arvannut kuinka suosittu Webistä tulee, olisin yrittänyt keksiä URL-osoitteiden alkuosalle jonkin toisen muodon. http-alkuosa on hankala erityisesti puhelinkeskusteluissa. URL

Lisätiedot

TIEDEJUTTUKURSSI 29.9.2011 FM VILLE SALMINEN

TIEDEJUTTUKURSSI 29.9.2011 FM VILLE SALMINEN TIEDEJUTTUKURSSI 29.9.2011 FM VILLE SALMINEN YLEISTÄ LUENNOT (8 H) & TYÖPAJA (2 H) YHTEYSTIEDOT ville.salminen@oulu.fi VÄLINEET Tekstieditori Mieluummin Windowsin Notepad kuin esimerkiksi Microsoft Word

Lisätiedot

Verkkosisällön saavutettavuusohjeet 2.0: hyviä ohjeita monimuotoisen sisällön suunnitteluun ja arviointiin

Verkkosisällön saavutettavuusohjeet 2.0: hyviä ohjeita monimuotoisen sisällön suunnitteluun ja arviointiin Verkkosisällön saavutettavuusohjeet 2.0: hyviä ohjeita monimuotoisen sisällön suunnitteluun ja arviointiin Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto, Hypermedialaboratorio, W3C Suomen toimisto Terveyden

Lisätiedot

W3C & verkkojulkaisun standardit

W3C & verkkojulkaisun standardit W3C & verkkojulkaisun standardit Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: World Wide Web Consortium (W3C)

Lisätiedot

Paikkatiedot ja Web-standardit

Paikkatiedot ja Web-standardit Paikkatiedot ja Web-standardit Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: World Wide

Lisätiedot

standardit (W3C, ISO) Semanttisen laskennan tutkimusryhmä Teknillinen korkeakoulu kim.viljanen@tkk.fi

standardit (W3C, ISO) Semanttisen laskennan tutkimusryhmä Teknillinen korkeakoulu kim.viljanen@tkk.fi Semanttisen webin standardit (W3C, ISO) ja teknologiat Kim Viljanen Kim Viljanen Semanttisen laskennan tutkimusryhmä Teknillinen korkeakoulu kim.viljanen@tkk.fi SeCon Semantic web -patteristo XML Finland

Lisätiedot

9 Edistynyt PHP-ohjelmointi

9 Edistynyt PHP-ohjelmointi 9 Edistynyt PHP-ohjelmointi Luentokerran tavoitteena on käydä läpi joukko sellaisia PHP-sovelluksen toteuttamiseen liittyviä tekijöitä, joiden avulla voidaan parantaa verkkopalvelun totetustyön tuottavuutta

Lisätiedot

AJAX-konsepti AJAX. Asynkronisuus. Nykyisten web-ohjelmien ongelmia. Asynchronous JavaScript And XML

AJAX-konsepti AJAX. Asynkronisuus. Nykyisten web-ohjelmien ongelmia. Asynchronous JavaScript And XML AJAX-konsepti AJAX Asynchronous JavaScript And XML Viimeisin muoti-ilmiö web-ohjelmoinissa, termi Ajax tuli käyttöön vuoden 2005 aikana Joukko teknologioita, joiden avulla voidaan toteuttaa uudenlaisen

Lisätiedot

3 Verkkopalveluarkkitehtuuri

3 Verkkopalveluarkkitehtuuri 3 Verkkopalveluarkkitehtuuri Luentokerran tavoitteena on perehtyä verkkopalveluarkkitehtuurin yleisiin periaatteisiin ja kaikille verkkopalveluille yhteisiin toimintoihin ja ominaisuuksiin: Tietokantapohjainen

Lisätiedot

582203 Tietokantasovellus (4 op) - Web-sovellukset ja niiden toteutus

582203 Tietokantasovellus (4 op) - Web-sovellukset ja niiden toteutus 582203 Tietokantasovellus (4 op) - Web-sovellukset ja niiden toteutus Sisältö Mikä on web-sovellus? Selaimen rooli web-sovelluksessa Palvelimen rooli web-sovelluksessa Aineistopyynnöt Tiedon välittäminen

Lisätiedot

Luento 12: XML ja metatieto

Luento 12: XML ja metatieto Luento 12: XML ja metatieto AS-0.110 XML-kuvauskielten perusteet Janne Kalliola XML ja metatieto Metatieto rakenne sanasto Resource Description Framework graafikuvaus XML Semanttinen Web agentit 2 1 Metatieto

Lisätiedot

Semanttinen Web. Ossi Nykänen. Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto

Semanttinen Web. Ossi Nykänen. Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto Semanttinen Web Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: Semanttinen Web (SW) on

Lisätiedot

Pysyvät tunnukset ja niiden hyödyntäminen

Pysyvät tunnukset ja niiden hyödyntäminen Pysyvät tunnukset ja niiden hyödyntäminen Arkistopalvelut uuteen nousuun 15.9.2015 Esa-Pekka Keskitalo, orcid.org/0000-0002-4411-8452 URN:NBN:fi-fe2015091511591 Sisältö Millaisista tunnuksista on puhe?

Lisätiedot

XML johdanto, uusimmat standardit ja kehitys

XML johdanto, uusimmat standardit ja kehitys johdanto, uusimmat standardit ja kehitys Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: on W3C:n suosittama

Lisätiedot

SUOMEN KUNTALIITTO RY

SUOMEN KUNTALIITTO RY Karttaliittymä Versio: 18.10.2011 Julkaistu: 27.10.2011 Voimassaoloaika: Toistaiseksi Sisällys 1 Johdanto... 2 1.1 Suosituksen tausta... 2 1.2 Suosituksen rakenne... 2 2 Soveltamisala... 2 3 Lyhenteet...

Lisätiedot

W3C ja Web-teknologiat

W3C ja Web-teknologiat W3C ja Web-teknologiat Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: World Wide Web Consortium (W3C) on kansainvälinen

Lisätiedot

ETÄTERMINAALIYHTEYS SELAIMELLA

ETÄTERMINAALIYHTEYS SELAIMELLA Opinnäytetyö (AMK) Tietotekniikan koulutusohjelma Sulautetut ohjelmistot 2017 Akseli Aarnio ETÄTERMINAALIYHTEYS SELAIMELLA OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ TURUN AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma

Lisätiedot

Digitaalisen median tekniikat xhtml - jatkuu Harri Laine 1

Digitaalisen median tekniikat xhtml - jatkuu Harri Laine 1 Digitaalisen median tekniikat xhtml - jatkuu 30.4.2004 Harri Laine 1 XHTML lomakkeet Lomakkeet mahdollistavat tiedon välityksen asiakkaalta (selaimesta) tiedon vastaanottajalle Vastaanottaja voi olla sähköpostiosoite

Lisätiedot

Web sovelluksen kehittäminen sähkönjakeluverkon suojareleisiin

Web sovelluksen kehittäminen sähkönjakeluverkon suojareleisiin TEKNILLINEN KORKEAKOULU / VAASAN YLIOPISTO Diplomityöesitelmä Web sovelluksen kehittäminen sähkönjakeluverkon suojareleisiin Timo Ahola 2006 Web sovellus Web palvelut joiden avulla laite voidaan liittää

Lisätiedot

Laajuus 5 op Luennot: 12 x 2t Harjoitukset: 7 viikkoharjoitusta harjoitusten tekemiseen saatavissa apua 2 ryhmää / harjoitus

Laajuus 5 op Luennot: 12 x 2t Harjoitukset: 7 viikkoharjoitusta harjoitusten tekemiseen saatavissa apua 2 ryhmää / harjoitus Laajuus 5 op Luennot: 12 x 2t 11.3.2014 29.4.2014 Harjoitukset: 7 viikkoharjoitusta harjoitusten tekemiseen saatavissa apua 2 ryhmää / harjoitus Lähiopetuksen jäkeen harjoitustyö ja tentti Aulikki Hyrskykari

Lisätiedot

W3C ja Web-teknologiat

W3C ja Web-teknologiat W3C ja Web-teknologiat Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto World Wide Web Consortium (W3C) W3C kehittää yhteensopivia teknologioita

Lisätiedot

T-111.361 Hypermediadokumentin laatiminen. Sisältö. Tavoitteet. Mitä on www-ohjelmointi? Arkkitehtuuri (yleisesti) Interaktiivisuuden keinot

T-111.361 Hypermediadokumentin laatiminen. Sisältö. Tavoitteet. Mitä on www-ohjelmointi? Arkkitehtuuri (yleisesti) Interaktiivisuuden keinot T-111.361 Hypermediadokumentin laatiminen -Ohjelmointi Peruskäsitys www-ohjelmoinnin kentästä Tekniikat interaktiivisuuden toteuttamiseen tekniikat tekniikat Tietokannat Juha Laitinen TKK/TML juha.laitinen@hut.fi

Lisätiedot

Digitaalisen median tekniikat xhtml - jatkuu

Digitaalisen median tekniikat xhtml - jatkuu Digitaalisen median tekniikat xhtml - jatkuu 26.3.2004 Harri Laine 1 Lomakkeet mahdollistavat tiedon välityksen asiakkaalta (selaimesta) tiedon vastaanottajalle Vastaanottaja voi olla sähköpostiosoite

Lisätiedot

Sovellusprotokolla on vain osa hajautettua sovellusta Esim. WWW

Sovellusprotokolla on vain osa hajautettua sovellusta Esim. WWW 2. Sovelluksia ja sovellusprotokollia 2.1. WWW (World Wide Web) 2.2. Sähköposti 2.3. DNS (Domain NameSystem) Verkkosovellus sovellusprotokolla Sovellusprotokolla on vain osa hajautettua sovellusta

Lisätiedot

Tiedonsiirto- ja rajapintastandardit

Tiedonsiirto- ja rajapintastandardit Tiedonsiirto- ja rajapintastandardit Viitekehys Julkishallinnon perustietovarantojen rajapinnat (PERA) työryhmän tulokset valmiit syksyllä 2011 Määrittelee teknisen arkkitehtuuriratkaisun tietovarantojen

Lisätiedot

Digitaalisen median tekniikat xhtml - jatkuu

Digitaalisen median tekniikat xhtml - jatkuu Digitaalisen median tekniikat xhtml - jatkuu Harri Laine 1 Kehykset IFRAME - elementti (inline frame) mahdollistaa kehysten upottamisen myös muihin kuin frameset.dtd:n mukaisiin dokumentteihin IFRAME toimii

Lisätiedot

Alkuraportti. LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TIETOJENKÄSITTELYN LAITOS Ti Kandidaatintyö ja seminaari

Alkuraportti. LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TIETOJENKÄSITTELYN LAITOS Ti Kandidaatintyö ja seminaari LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TIETOJENKÄSITTELYN LAITOS Ti5004000 - Kandidaatintyö ja seminaari Alkuraportti Avoimen lähdekoodin käyttö WWW-sovelluspalvelujen toteutuksessa Lappeenranta, 4.6.2007,

Lisätiedot

ARVO - verkkomateriaalien arviointiin

ARVO - verkkomateriaalien arviointiin ARVO - verkkomateriaalien arviointiin Arvioitava kohde: Jenni Rikala: Aloittavan yrityksen suunnittelu, Arvioija: Heli Viinikainen, Arviointipäivämäärä: 12.3.2010 Osa-alue 8/8: Esteettömyys Edellinen osa-alue

Lisätiedot

10 Hypermedia, ihminen ja käytettävyys

10 Hypermedia, ihminen ja käytettävyys 10 Hypermedia, ihminen ja käytettävyys Tekeminen jäsentyy symbolien ja metaforan kautta Ennen syvällisempää paneutumista käytettävyyteen luonnehditaan lyhyesti metaforakäsitettä. Yhteys aiheeseen löytyy

Lisätiedot

2. PEHMEÄ XHTML XRAJAHTML

2. PEHMEÄ XHTML XRAJAHTML Luennot 1. Intro 2. PEHMEÄ XHTML XRAJAHTML Dokumentin (matalan tason) rakenne DOCTYPE ja merkistökoodaukset Elementtien syvät rajat 3. CSS 4. JavaScript 5. JavaScript-kirjastot & AJAX 6. Käytettävyys &

Lisätiedot

W3C: teknologia ja (tieto)yhteiskunta

W3C: teknologia ja (tieto)yhteiskunta W3C: teknologia ja (tieto)yhteiskunta Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: World Wide Web Consortium

Lisätiedot

Vasteaika. Vasteaikaa koskeva ohje ei ole juuri muuttunut Robert B. Millerin vuonna 1968 pitämästä esityksestä:

Vasteaika. Vasteaikaa koskeva ohje ei ole juuri muuttunut Robert B. Millerin vuonna 1968 pitämästä esityksestä: Nielsen: "Olen tutkinut Webin käytettävyyttä vuodesta 1994, ja jokaisessa tutkimuksessa esiin on noussut sama asia: käyttäjät haluaisivat sivujen latautuvan nopeammin. Aluksi olin sitä mieltä, että käyttäjät

Lisätiedot

The OWL-S are not what they seem

The OWL-S are not what they seem The OWL-S are not what they seem...vai ovatko? Verkkopalveluiden koostamisen ontologia OWL-S Seminaariesitelmä 15.4.2013 Emilia Hjelm Internet on hankala Nykyinternet on dokumenttien verkko Asiat, joita

Lisätiedot

5 Verkkopalvelun sisällön hallinta

5 Verkkopalvelun sisällön hallinta 5 Verkkopalvelun sisällön hallinta Hypermediasovelluksen tärkeä erityispiirre on se, että hypermediasovelluksella on aina jokin sisältö Sisältö on verkkopalvelun hyödyllisyyden tärkein yksittäinen tekijä.

Lisätiedot

URI:n muodostamisen prosessi (suositusluonnoksen liite 1)

URI:n muodostamisen prosessi (suositusluonnoksen liite 1) URI:n muodostamisen prosessi (suositusluonnoksen liite 1) Keskustelutilaisuus JHS-suositusluonnoksesta Paikkatiedon yksilöivät tunnisteet Kai Koistinen 19.11.2014 Liite 1. URI:n muodostamisen prosessi

Lisätiedot

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma / Tietoverkkotekniikka. Joni Korjala APACHE WWW-PALVELIN Seminaarityö 2012

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma / Tietoverkkotekniikka. Joni Korjala APACHE WWW-PALVELIN Seminaarityö 2012 KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma / Tietoverkkotekniikka Joni Korjala APACHE WWW-PALVELIN Seminaarityö 2012 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 3 2 WWW-PALVELIMEN TOIMINTA 4 3 OMINAISUUDET

Lisätiedot

3 Verkkopalveluarkkitehtuuri

3 Verkkopalveluarkkitehtuuri 3 Verkkopalveluarkkitehtuuri Luentokerran tavoitteena on perehtyä verkkopalveluarkkitehtuurin yleisiin periaatteisiin ja kaikille verkkopalveluille yhteisiin toimintoihin ja ominaisuuksiin: Tietokantapohjainen

Lisätiedot

Asiakirjojen yksilöinti, löytäminen ja siirrettävyys

Asiakirjojen yksilöinti, löytäminen ja siirrettävyys Asiakirjojen yksilöinti, löytäminen ja siirrettävyys 17.3.2006 Esa Paakkanen Esa.Paakkanen@uku.fi Kuopion Yliopisto SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto...3 2 Erityyppiset tunnisteet...4 2.1 Nimipalvelu...4 3 URI...5

Lisätiedot

Semanttinen Finlex Arttu Oksanen ( )

Semanttinen Finlex Arttu Oksanen ( ) Semanttinen Finlex 7.3.2016 Arttu Oksanen ( arttu.oksanen@aalto.fi ) Taustaa Lainsäädäntö ja oikeuskäytäntö julkaistu aiemmin ihmisluettavina dokumentteina Finlexpalvelussa Data ei kuitenkaan ole ollut

Lisätiedot

Julkaisuarkistojen käyttötilastot: Mitä tilastoidaan ja miksi?

Julkaisuarkistojen käyttötilastot: Mitä tilastoidaan ja miksi? Julkaisuarkistojen käyttötilastot: Mitä tilastoidaan ja miksi? DSpace-käyttäjäryhmän tilastoseminaari Kansalliskirjaston auditoria, 3.11.2009 Jyrki Ilva (jyrki.ilva@helsinki.fi) Miksi verkkopalveluiden

Lisätiedot

Kurssin hallinta -työväline

Kurssin hallinta -työväline Kurssin hallinta -työväline Kurssin hallinta -työvälineellä muokataan kursseja A&Ooppimisympäristöalustalla Kurssi koostuu - ohjelmasta (linkit työkaluihin& muihin resursseihin), - materiaaleista, - keskusteluryhmästä,

Lisätiedot

ARVO - verkkomateriaalien arviointiin

ARVO - verkkomateriaalien arviointiin ARVO - verkkomateriaalien arviointiin Arvioitava kohde: Jenni Rikala: Aloittavan yrityksen suunnittelu, Arvioija: Heli Viinikainen, Arviointipäivämäärä: 12.3.2010 Osa-alue 7/8: Tekninen toteutus Edellinen

Lisätiedot

Putteri Käyttöliittymä ja ulkoasu

Putteri Käyttöliittymä ja ulkoasu Putteri Käyttöliittymä ja ulkoasu Jukka Värri 15.10.2007 Versio: 1.0 Yleistä järjestelmästä Järjestelmän merkistö on UTF-8 (Unicode). Käyttöliittymä tulee järjestelmän mukaan. Uusia käyttöliittymiä ei

Lisätiedot

HTML & CSS. HTML (HyperText Markup Language) Antti Koivisto. ! HTML on sivujen kuvauskieli.

HTML & CSS. HTML (HyperText Markup Language) Antti Koivisto. ! HTML on sivujen kuvauskieli. HTML & CSS Antti Koivisto HTML (HyperText Markup Language)! HTML on sivujen kuvauskieli.! Se ei ole ohjelmointikieli.! HTML on merkintäkieli, joka koostuu monista merkintä tägeistä ().! Voidaan

Lisätiedot

Eurooppalaiset lainsäädännön ja oikeuskäytännön standardit. Aki Hietanen, oikeusministeriö

Eurooppalaiset lainsäädännön ja oikeuskäytännön standardit. Aki Hietanen, oikeusministeriö Eurooppalaiset lainsäädännön ja oikeuskäytännön standardit Aki Hietanen, oikeusministeriö Eurooppalaisista oikeudellisten aineistojen standardeista - ELI ja ECLI Semanttisen Finlexin säädös- ja oikeustapausaineistojen

Lisätiedot

Semanttinen Web. Ossi Nykänen. Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto

Semanttinen Web. Ossi Nykänen. Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto Semanttinen Web Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: World Wide Web Consortium (W3C) on kansainvälinen

Lisätiedot

8 Hypermedian suunnitteleminen

8 Hypermedian suunnitteleminen 8 Hypermedian suunnitteleminen 8 Hypermedian suunnitteleminen Mietitään seuraavaksi hypermediaa teknisen suunnittelun näkökulmasta. Käytettävyyteen liittyvään suunnitteluun palataan myöhemmin kurssilla.

Lisätiedot

HOJ J2EE & EJB & SOAP &...

HOJ J2EE & EJB & SOAP &... HOJ J2EE & EJB & SOAP &... Ville Leppänen HOJ, c Ville Leppänen, IT, Turun yliopisto, 2012 p.1/18 Missä mennään... 1. Johdanto (1h) 2. Säikeet (2h) 3. Samanaikaisuudesta (2h) 4. Hajautetuista sovelluksista

Lisätiedot

Käyttöliittymä ja tuotantokäsikirjoitus. Heini Puuska

Käyttöliittymä ja tuotantokäsikirjoitus. Heini Puuska Käyttöliittymä ja tuotantokäsikirjoitus Heini Puuska Sisältö 1 Käyttöliittymä... 1 2 Tuotantokäsikirjoitus... 2 2.1 Kurssin esittely... 2 2.2 Oppimistehtävä 1... 2 2.3 Oppimistehtävä 2... 2 2.4 Reflektio

Lisätiedot

Tietoliikenne II (2 ov)

Tietoliikenne II (2 ov) Tietoliikenne II (2 ov) Kevät 2001 Liisa Marttinen Kurssikirja: Tanenbaum, Computer Networks (3. Painos) Tietoliikenne II Kertausta ja täydennystä Tietoliikenne I - kurssin asioihin perusteellisemmin laajemmin

Lisätiedot

XML-evoluutio ja kestävä kehitys

XML-evoluutio ja kestävä kehitys XML-evoluutio ja kestävä kehitys Ossi Nykänen Tampere University of Technology (TUT), Digital Media Institute (DMI), W3C Finnish Office Esitelmä Hyvin lyhyt versio: XML on W3C:n suosittama perhe tekstiformaatteja

Lisätiedot

HTTP-välityspalvelimen käyttö tapahtumien keräämiseen

HTTP-välityspalvelimen käyttö tapahtumien keräämiseen HTTP-välityspalvelimen käyttö tapahtumien keräämiseen Tero Tähtinen Teknillinen korkeakoulu Tietoliikenneohjelmistojen ja multimedian laboratorio Diplomityöesitelmä 29.11.2004 1 Johdanto Diplomityössä

Lisätiedot

2 Web-lomakkeet. HTML-lomakkeet. Lomakkeiden perusteet

2 Web-lomakkeet. HTML-lomakkeet. Lomakkeiden perusteet Web-lomakeet ovat verkkopalvelun tekninen perusta; käyttäjän syötteen välittäminen tapahtuu käytännössä aina lomakkeiden avulla Esimerkkejä lomakkeiden käytöstä: yksinkertaiset toiminnot: palautelomake,

Lisätiedot

Luento 8: XML-tuki ohjelmointikielissä & Web-palvelut

Luento 8: XML-tuki ohjelmointikielissä & Web-palvelut Luento 8: XML-tuki ohjelmointikielissä & Web-palvelut AS-0.110 XML-kuvauskielten perusteet Janne Kalliola 1 XML-tuki ohjelmointikielissä ja Web-palvelut XML-tuki ohjelmointikielissä Java PHP C, C++ Perl.NET,

Lisätiedot

Tekninen suunnitelma - StatbeatMOBILE

Tekninen suunnitelma - StatbeatMOBILE Tekninen suunnitelma - StatbeatMOBILE Versio Päivämäärä Henkilö Kuvaus 1.0 13.12.2013 Pöyry Alustava rakenne ja sisältö 1.1 22.12.2013 Pöyry Lisätty tekstiä ilmoituksiin, turvallisuuteen ja sisäiseen API:in

Lisätiedot

KODAK EIM & RIM VIParchive Ratkaisut

KODAK EIM & RIM VIParchive Ratkaisut ATK Päivät 2006 Mikkeli KODAK EIM & RIM VIParchive Ratkaisut 29.-30.5. 2006 Stefan Lindqvist HCIS Sales Specialist Health Care Information Systems Kodak Health Group 3/24/2013 1 Arkistoinnin haasteita

Lisätiedot

Google Cloud Print -opas

Google Cloud Print -opas Google Cloud Print -opas Versio 0 FIN Kuvakkeiden selitykset Tässä käyttöoppaassa käytetään seuraavaa kuvaketta: Käyttövinkit kertovat, miten eri tilanteissa on toimittava tai miten kutakin toimintoa voi

Lisätiedot

labs.kirjastot.fi Antti Pakarinen Timo Tuominen

labs.kirjastot.fi Antti Pakarinen Timo Tuominen labs.kirjastot.fi Antti Pakarinen Timo Tuominen 31.5.2010 labs.kirjastot.fi-projekti Projekti alkoi keväällä 2009 ja jatkuu vuoden 2011 keväälle. Opetusministeriön rahoittama Yhteistyössä kirjastot.fi

Lisätiedot

Sisältö. XML, XHTML ja CSS XML XML. XML:n ja HTML:n ero. XML kieliä XML XHTML CSS XSL. T Hypermediadokumentin laatiminen 2002

Sisältö. XML, XHTML ja CSS XML XML. XML:n ja HTML:n ero. XML kieliä XML XHTML CSS XSL. T Hypermediadokumentin laatiminen 2002 , XHTML ja CSS T-111.361 Hypermediadokumentin laatiminen 2002 XHTML CSS XSL Sisältö EXtensible Markup Language W3C Recommendation helmikuu 1998 SGML:n osajoukko Standard Generalized Markup Language Kevyempi

Lisätiedot

ESRC:n uusiutumassa olevat kotisivut on toteutettu WordPress-ohjelmalla (WP). Samaa ohjelmaa käyttävät menestyksellä ainakin SSql, HSRC ja JSK.

ESRC:n uusiutumassa olevat kotisivut on toteutettu WordPress-ohjelmalla (WP). Samaa ohjelmaa käyttävät menestyksellä ainakin SSql, HSRC ja JSK. PIKAOHJEET VIESTIEN KÄYTTÖÖN ESRC:N KOTISIVUILLA Versio 3, 27.12.2006 ESRC:n uusiutumassa olevat kotisivut on toteutettu WordPress-ohjelmalla (WP). Samaa ohjelmaa käyttävät menestyksellä ainakin SSql,

Lisätiedot

Sivuston nopeus. Tiivistämällä resursseja gzip- tai deflate-koodilla voit vähentää verkon kautta lähetettävien tavujen määrää.

Sivuston nopeus. Tiivistämällä resursseja gzip- tai deflate-koodilla voit vähentää verkon kautta lähetettävien tavujen määrää. Sivuston nopeus Mobiili 80 / 100 Nopeus Pitäisi korjata: Ota pakkaus käyttöön Tiivistämällä resursseja gzip- tai deflate-koodilla voit vähentää verkon kautta lähetettävien tavujen määrää. Pienennä seuraavien

Lisätiedot

Tutkitaan sitten HTML-dokumenttien anatomiaa, jotta päästään käsiksi rakenteisten dokumenttien käsitteistöön esimerkkien kautta.

Tutkitaan sitten HTML-dokumenttien anatomiaa, jotta päästään käsiksi rakenteisten dokumenttien käsitteistöön esimerkkien kautta. 3 HTML ja XHTML Tutkitaan sitten HTML-dokumenttien anatomiaa, jotta päästään käsiksi rakenteisten dokumenttien käsitteistöön esimerkkien kautta.

Lisätiedot

Digitaalisen median tekniikat. Luento 3: CSS

Digitaalisen median tekniikat. Luento 3: CSS Digitaalisen median tekniikat Luento 3: CSS Luennot 1. Intro 2. XHTML 3. CSS Box Model Selektorit Esimerkkiä yms. 4. JavaScript 5. JavaScript-kirjastot & AJAX 6. Käytettävyys & saavutettavuus 7. Palvelinohjelmointi

Lisätiedot

Web-palveluiden toteutus älykortille

Web-palveluiden toteutus älykortille älykortille Jukka Hänninen Valvoja: Prof. Raimo Kantola Ohjaaja: DI Kaj Höglund, Elisa Oyj Sisältö Työn tausta Standardointi Älykortin web-palvelin Toteutus Hyödyt ja mahdollisuudet Kohdatut ongelmat Lopputulos

Lisätiedot

WWW-ohjelmoinnin kokonaisuus. WWW-OHJELMOINTI 1 Merkkauskielet. Merkkauskielten idea. Merkkauskielet (markup languages) Merkkauskielten merkitys

WWW-ohjelmoinnin kokonaisuus. WWW-OHJELMOINTI 1 Merkkauskielet. Merkkauskielten idea. Merkkauskielet (markup languages) Merkkauskielten merkitys WWW-OHJELMOINTI 1 WWW-ohjelmoinnin kokonaisuus SGML, XML, HTML WWW-selaimen sovellusohjelmointi WWW-palvelimen sovellusohjelmointi Eero Hyvönen Tietojenkäsittelytieteen laitos Helsingin yliopisto 26.10.2000

Lisätiedot

HTML perusteita (ei julkiseen jakeluun)

HTML perusteita (ei julkiseen jakeluun) HTML perusteita (ei julkiseen jakeluun) Tämä opas pyrkii selvittämään joitain verkkoviestintään liittyviä käsitteitä ja antamaan perustiedot HTML- kielestä sekä musiikin WWW- julkaisusta. Internetissä

Lisätiedot

XML ja Web Services update

XML ja Web Services update XML ja Web Services update Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: Extensible Markup Language (XML) ja

Lisätiedot

Johdatus rakenteisiin dokumentteihin

Johdatus rakenteisiin dokumentteihin -RKGDWXVUDNHQWHLVLLQGRNXPHQWWHLKLQ 5DNHQWHLQHQGRNXPHQWWL= rakenteellinen dokumentti dokumentti, jossa erotetaan toisistaan dokumentin 1)VLVlOW, 2) UDNHQQHja 3) XONRDVX(tai esitystapa) jotakin systemaattista

Lisätiedot

63 / 100 Nopeus. Sivuston nopeus. Pitäisi korjata: Hyödynnä selaimen välimuistia. Mobiili

63 / 100 Nopeus. Sivuston nopeus. Pitäisi korjata: Hyödynnä selaimen välimuistia. Mobiili Sivuston nopeus Mobiili 63 / 100 Nopeus Pitäisi korjata: Hyödynnä selaimen välimuistia Asettamalla umpeutumispäivän tai enimmäisiän staattisten resurssien HTTP-header-osissa neuvot selainta lataamaan aiemmin

Lisätiedot

Veronumero.fi Tarkastaja rajapinta

Veronumero.fi Tarkastaja rajapinta Suomen Tilaajavastuu Oy Veronumero.fi Tarkastaja rajapinta Rajapintakuvaus veronumeroiden tarkastamiseen ja henkilötietojen noutamiseen Suomen Tilaajavastuu Oy Muutoshistoria Päivämäärä Tekijä Muutos 11.2.2013

Lisätiedot

PUSH palvelut mobiilikehityksessä: Android ja Windows phone 7. Pauli Kettunen

PUSH palvelut mobiilikehityksessä: Android ja Windows phone 7. Pauli Kettunen PUSH palvelut mobiilikehityksessä: Android ja Windows phone 7 Pauli Kettunen Esityksen rakenne 1. Taustaa 2. Push web-ohjelmoinnissa Comet Interaktiomallit 3. Push älypuhelinalustoilla Deacon pilvipalveluna

Lisätiedot

WWW-PALVELUN KÄYTTÖÖNOTTO LOUNEA OY

WWW-PALVELUN KÄYTTÖÖNOTTO LOUNEA OY 1 WWW-PALVELUN KÄYTTÖÖNOTTO LOUNEA OY 10.4.2015 Lounea Oy Tehdaskatu 6, 24100 Salo Puh. 029 707 00 Y-tunnus 0139471-8 www.lounea.fi Asiakaspalvelu 0800 303 00 Yrityspalvelu 0800 303 01 Myymälät 0800 303

Lisätiedot

JHS XXX Paikkatiedon yksilöivät tunnisteet Liite 1: URI:n muodostamisen prosessi

JHS XXX Paikkatiedon yksilöivät tunnisteet Liite 1: URI:n muodostamisen prosessi JHS XXX Paikkatiedon yksilöivät tunnisteet Liite 1: URI:n muodostamisen prosessi Versio: 2014-11-10 Julkaistu: Voimassaoloaika: 1 Johdanto... 1 2 Paikallisen tunnisteen luominen tietokantaan... 1 3 Yksilöivän

Lisätiedot

URN ja muut PID-tunnukset

URN ja muut PID-tunnukset URN ja muut PID-tunnukset Juha Hakala Kansalliskirjasto 2017-03-28 Käsitteitä Identifier / tunnus unique string or pointer that permanently establishes the identity of a resource, institution or person;

Lisätiedot

Koskelo-Sovellusprojekti. Vaatimusmäärittely

Koskelo-Sovellusprojekti. Vaatimusmäärittely Koskelo-Sovellusprojekti Vaatimusmäärittely Atte Pulkkis Perttu Lähdesmäki Irene Venäläinen Harri Pitkänen Versio 1.0 Julkinen 9.1.2008 Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos Jyväskylä Hyväksyjä Päivämäärä

Lisätiedot

Mikä on semanttinen web?

Mikä on semanttinen web? Mikä on semanttinen web? Airi Salminen Jyväskylän yliopisto http://www.cs.jyu.fi/~airi/ Semanttinen web ja funktionaalinen luettelointi seminaari 3.5.2006 Airi Salminen, Mikä on semanttinen web? 3.5.2006

Lisätiedot

6 Mukautuvat verkkopalvelut

6 Mukautuvat verkkopalvelut 6 Mukautuvat verkkopalvelut Verkkopalvelun mukauttamista voi tarkastella useasta eri näkökulmasta: Laiteriippumattomuus: mahdollisuus verkkopalvelun käyttämiseen työasemalla, kämmentietokoneella, matkapuhelimella,

Lisätiedot

W3C, Web-teknologiat ja XML

W3C, Web-teknologiat ja XML W3C, Web-teknologiat ja XML Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: XML on W3C:n

Lisätiedot

Visio tulevaisuuden Webistä. Semantic Web - kohti uutta merkitysten Internetiä. Ratkaisumalli 1: Älykkäämmät sovellukset. Vision este Webissä

Visio tulevaisuuden Webistä. Semantic Web - kohti uutta merkitysten Internetiä. Ratkaisumalli 1: Älykkäämmät sovellukset. Vision este Webissä Semantic Web - kohti uutta merkitysten Internetiä Prof. Eero Hyvönen Helsingin yliopisto Helsinki Institute for Information Technology 1-marras-01 1 Visio tulevaisuuden Webistä Mitä hyötyä on Webistä?

Lisätiedot

Sisältö. Työn idea Protokollat. Harjoitustyön käytäntöjä. Työn demoaminen. Etäisyysvektori Linkkitila. Palvelin Moodle SSH-tunnelit

Sisältö. Työn idea Protokollat. Harjoitustyön käytäntöjä. Työn demoaminen. Etäisyysvektori Linkkitila. Palvelin Moodle SSH-tunnelit Harjoitustyöinfo Sisältö Työn idea Protokollat Etäisyysvektori Linkkitila Harjoitustyön käytäntöjä Palvelin Moodle SSH-tunnelit Työn demoaminen 2 Työn idea Tehdään ohjelma, joka annetun reititysdatan perusteella

Lisätiedot

1.1 Internetistä lyhyesti. Mikä Internet on? 1.2 Maailmanlaajuinen verkko

1.1 Internetistä lyhyesti. Mikä Internet on? 1.2 Maailmanlaajuinen verkko 1.1 Internetistä lyhyesti Alkuperä: - ARPAnet 1960-luvun loppu, 1970-luvun alku - Verkon luotettavuus - ARPA organisaatioit (Advanced Research Projects Agency) - BITnet, CSnet 1970-luvun loppu ja 1980-luvun

Lisätiedot

Tietoliikenne II (2 ov)

Tietoliikenne II (2 ov) Tietoliikenne II (2 ov) Kevät 2001 Liisa Marttinen Kurssikirja: Tanenbaum, Computer Networks (3. Painos) Tietoliikenne II Kertausta ja täydennystä Tietoliikenne I - kurssin asioihin perusteellisemmin laajemmin

Lisätiedot

2. Sovelluksia ja sovellusprotokollia

2. Sovelluksia ja sovellusprotokollia 2. Sovelluksia ja sovellusprotokollia 2.1. WWW (World Wide Web) 2.2. Sähköposti 2.3. DNS (Domain NameSystem) 23.1.2002 1 Verkkosovellus sovellusprotokolla Sovellusprotokolla on vain osa hajautettua

Lisätiedot

Liite 7: Asiakastietoa käsittelevä järjestelmä Sosiaalihuollon asiakastiedon arkisto. Rajapintakäyttötapaukset

Liite 7: Asiakastietoa käsittelevä järjestelmä Sosiaalihuollon asiakastiedon arkisto. Rajapintakäyttötapaukset Liite 7: Asiakastietoa käsittelevä järjestelmä Sosiaalihuollon asiakastiedon arkisto Rajapintakäyttötapaukset Versiohistoria Versio Pvm Tekijät Muutokset 1.0 22.4.2016 Katja Korhonen Ensimmäinen julkaistu

Lisätiedot

Sivuston nopeus. Tiivistämällä resursseja gzip- tai deflate-koodilla voit vähentää verkon kautta lähetettävien tavujen määrää.

Sivuston nopeus. Tiivistämällä resursseja gzip- tai deflate-koodilla voit vähentää verkon kautta lähetettävien tavujen määrää. Sivuston nopeus Mobiili 40 / 100 Nopeus Pitäisi korjata: Ota pakkaus käyttöön Tiivistämällä resursseja gzip- tai deflate-koodilla voit vähentää verkon kautta lähetettävien tavujen määrää. Pienennä seuraavien

Lisätiedot

Luento 1: Johdanto merkintäkieliin

Luento 1: Johdanto merkintäkieliin Luento 1: Johdanto merkintäkieliin AS-0.110 XML-kuvauskielten perusteet Janne Kalliola Johdanto merkintäkieliin Merkintäkieliä SGML HTML XML XML:n peruspiirteet XML-dokumentin rakenne XML:n käyttö XML-pohjaisia

Lisätiedot