Mikä se on, mikä kattaa vain välttävästi. Tuttu ja tuntematon valtion liikuntaneuvosto LAUSUNTOJA, ESITYKSIÄ, ARVIOINTEJA
|
|
- Saija Halttunen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Eduskuntavaalien tulos näkyy liikunnassa varmimmin valtion liikuntaneuvoston (VLN) kokoonpanon vaihtumisena. Uusin neuvosto aloitti syyskuussa ja sen uudenlaiset jaostot joulukuussa. Mutta mikä on valtion liikuntaneuvosto, jolla on pitkät perinteet? Elääkö se puoliksi hautausmaalla vai täysillä huomisen liikuntahaasteissa? Teksti ja kuvat: TEIJO PYYKKÖNEN LAUSUNTOJA, ESITYKSIÄ, ARVIOINTEJA Tuttu ja tuntematon valtion liikuntaneuvosto Mikä se on, mikä kattaa vain välttävästi liikuntatarpeet, kohtalaisesti liikuntapoliittiset tarpeet ja luultavasti täydellisesti poliittiset tarpeet? Se on valtion liikuntaneuvosto. Näin vitsaili pitkän linjan poliitikko ja innokkaana kuntohiihtäjänä tunnettu Harri Holkeri, joka toimi neuvoston puheenjohtajana kolme vuotta 1990-luvun alussa. (Ruuskanen 1991) Toki muitakin käsityksiä neuvostosta on esitetty. Joillekin se on parlamentaarinen keskustelukerho, toisille liikuntaohjauksen ylin auktoriteetti, useimmille kuitenkin jotain sellaista kuin poliittisen ohjausjärjestelmän asiantuntijajatke (Ojala & Pelttari 1980). Ottaen huomioon, että liikuntaneuvostolla ja sen edeltäjillä (valtion urheilulautakunta ; valtion urheiluneuvosto ) on takanaan 95-vuotinen historia, neuvoston asema ja tehtävät ovat yllättävän tuntemattomia. Nimi kyllä herättää yhä kunnioitusta ja yleensä myös median mielenkiinnon, mutta kun neuvosto jotain lausuu, harvalla on käsitys siitä, kuinka tosissaan se pitäisi ottaa. Ja kun neuvostolla on vuosikymmenien aikana ollut vielä lukuisia valiokuntia ja jaostoja, se on entisestään sekoittanut kokonaismerkityksen hahmottamista. Useimmin puurot ja vellit menevät sekaisin silloin, kun käsitellään liikuntaneuvoston asemaa valtion liikuntahallinnon kokonaisuudessa. Liikuntaneuvostolle kuuluvasta roolista on neuvostossakin ollut vuosikymmenien aikana monenlaista mielipidettä. Neuvosto on aina mielellään neuvonut, mutta välillä halunnut myös päättää. Rajoja on koeteltu, eikä aina ilman naarmuja. Neuvosto tukee ministeriön työtä vai päinvastoin? Kaikki valtako neuvostoille? Näin kysyi opetusministeriössä pitkän työuran tehnyt Heikki Klemola muistelmissaan vuonna Osastopäällikköä harmitti, että vuosikymmenet on julkinen sana ruokkinut käsitystä siitä, että neuvostot jakavat rahat ja päättävät ylimalkaan valtion liikunta- ja nuorisopolitiikkaa koskevat asiat, eikä neuvostojen taholta ole tätä informaatiota juuri korjailtu. Hallinnollinen epäselvyys näkyi Klemolan mukaan siinäkin, että vieraiden valtioiden edustajat tervehtivät ensin neuvoston puheenjohtajaa ja vasta sitten osastopäällikköä. Epätietoisuus valtion liikuntaneuvoston roolista selittyy paljolti historialla. Urheilulautakunta oli 1920-luvun alusta 1960-luvulle asti maan keskeinen liikuntaviranomainen. Kun opetusministeriö keskitti 28 LIIKUNTA & TIEDE 52 6 / 2015
2 liikunta-asiat uuteen urheilu- ja nuorisotoimistoonsa (1967), menetti neuvosto merkittävän osan vallastaan ja siitä tuli yksiselitteisesti ministeriön alainen elin. Nykyinen VLN on edelleen vain opetus- ja kulttuuriministeriön asiantuntijaelin, jonka valtioneuvosto asettaa eduskunnan toimikaudeksi. Lopullisten päätösten tekeminen kuuluu valtioneuvostolle, ministerille ja ministeriön johtaville virkamiehille. Mutta jos jostakin on vaikea luopua, niin vallasta. Toisaalta valta on siellä, missä sen annetaan olla. Neuvostokeskeinen toimintakulttuuri kantoi 1980-luvulle asti. Neuvoston merkitys arvioitiin 1980-luvun alussa tuoreen liikuntalain selitysteoksessa keskeiseksi: Lopullista päätösvaltaa valtion urheiluneuvostolla ei ole, mutta sen kannanottojen tosiasiallinen merkitys liikuntahallinnon päätöksenteossa on huomattava, käytännössä ratkaisevakin (Pekkanen & Aarnio 1981). Valtapeli tai ainakin pieni kisailu neuvoston ja ministeriön välillä on jatkunut näihin päiviin asti, vaikka sitä ei julkisesti tunnusteta kummassakaan leirissä. Niskan päällä on ollut milloin ministeriö, milloin neuvosto. Aivan viime aikoina on kuulunut ääniä valtion liikuntaneuvoston lakkauttamisesta. Tämä lienee lähinnä opetusministeriön ja sen virkamiesten toivomus ja ilmentää edelleen jatkuvaa institutionaalista kilpailutilannetta, arvioi Joel Juppi väitöskirjassaan vuonna Lakkauttamispuheet tavoittivat tietysti myös neuvoston. Vuonna 1994 puheenjohtajana aloittanut kansanedustaja Anssi Rauramo lupasi taistella neuvoston puolesta: Ensinnäkin neuvostoa ei lakkauteta nykyisellä toimikaudellani ( ), se tapahtuu aikaisintaan vuoden kuluttua. (Nurmela 1994). Neuvosto puolestaan on viime vuosikymmeninä näkyvimmin ottanut kuskin paikan kansanedustaja Jan Vapaavuoren puheenjohtajakaudella ( ). Silloin neuvoston toimintaohjeena tuntui olleen se, että neuvoston jokaisen ulostulon täytyy vaikuttaa tai ainakin näkyä. Vapaavuoren vauhtia ja päämäärähakuisuutta ihmettelivät niin neuvoston jäsenet (joiden puheenvuoropyynnöt jäivät usein pyynnöiksi) kuin sihteeristö (jonka yöunet jäivät usein lyhyiksi). Ministeriön virkamiesten läsnäoloa neuvoston kokouksissa Vapaavuori ei aina pitänyt tarpeellisena. Vapaavuori haki tehokkuutta, demokratian vastapainoa, tiivistää ministeriön liikuntavirkamies. Tässä kulttuurissa ei neuvoston ja ministeriön liikuntayksikön törmäyksiltäkään vältytty. Neuvoston ja ministeriön suhdetta on viime vuosina koetellut myös neuvostolle 1990-luvun lopulla määrätty arviointitehtävä. Neuvoston tulee arvioida valtionhallinnon toimenpiteiden vaikutuksia liikunnan alueella siis myös valtion liikuntahallinnon tekemisiä. Arviointitulokset eivät ole kaikilta osin ilahduttaneet liikunnan virkamiehiä. Kun sekä neuvoston sihteeristö että ministeriön virkamiehet ovat työskennelleet ministeriössä saman käytävän varrella, eivät olosuhteet arvioinnin kannalta ole olleet optimaaliset. Tänä syksynä neuvoston sihteeristö on viimein siirretty eri kerrokseen ja sijoitettu nuorisoja liikuntapolitiikan osaston (NUOLI) strategia- ja ohjausryhmään. Edellisen ja nykyisen liikuntaneuvoston pääsihteeri Minna Paajanen myöntää, että neuvoston ja ministeriön viime vuosien suhde on ollut eläväinen. Mitä paremmin neuvosto pysyy tehtävissään eli laajakantoisissa ja periaatteellisesti tärkeissä asioissa, Valtion liikuntaneuvoston puheenjohtajalla Tapio Korjuksella ja pääsihteeri Minna Paajasella on luja usko yhteistyön sujumiseen neuvostossa. LIIKUNTA & TIEDE 52 6 /
3 sitä paremmin suhde toimii, hän tiivistää. Puheenjohtaja Tapio Korjus korostaa hänkin, ettei neuvosto ole yksittäisten toimien tiiraaja: Neuvostolle on ihan toivottavaa, että virkamiesten esitykset ovat sillä tasolla, ettei yksittäisiin esityksiin tarvitse neuvostossa puuttua. He molemmat vakuuttavat, että liikuntaneuvoston toiminnassa on olennaista ison kuvan näkeminen, syy seuraus-suhteiden ymmärtäminen ja linjausten laatiminen. Myös ministeriön virkamiehet kokevat neuvoston ja ministeriön yhteistyön toimivan parhaiten silloin, kun neuvosto keskittyy asetuksessa mainittuihin tehtäviin. Ylitarkastaja Hannu Tolonen katsoo, että neuvosto on parhaimmillaan virkamiesten sparraaja linjanvedoissa, ja vähiten parhaimmillaan silloin, jos sen jäsenet keskittyvät taustaryhmänsä edunvalvontaan tai yksittäisen hankkeen ajamiseen. Liikuntaneuvosto on liikuntarakentamiselle ehdo ton selkäranka, sanoo ylitarkastaja Mauri Peltovuori. Rakentamisen asiantuntijuutta on OKM:ssä vähän, joten kaikki rakentamiseen, peruskorjaamiseen ja ylipäätään olosuhteisiin liittyvä kommentointi on tervetullutta. Esityksiään Peltovuori on harvoin joutunut tarkistamaan neuvoston kokousten jälkeen, mutta katsoo neuvostokeskustelujen tuoneen esittelijälle tiettyä varmuutta. Urheilun edustajat tehneet tilaa kansan edustajille Liikuntaneuvosto ja sen edeltäjät ovat milloin enemmän, milloin vähemmän ohjanneet liikunnan päätöksentekoa. Neuvoston esitykset perustuivat 1980-luvulle asti suurelta osin urheilujärjestöjen toiveille. Valtion liikuntapolitiikka oli avoimen myötäohjautuvaa eli politiikan sisältö sopeutui järjestöjen toimintapolitiikkaan. Neuvoston kokoukset valmisteltiin huolellisesti järjestöjen kabineteissa. Urheiluneuvoston kokoonpano (16 henkilöä) koostui 1980-luvulle tultaessa kahta lukuun ottamatta urheilujärjestöjen toimihenkilöistä ja luottamuselinten jäsenistä. Neuvoston järjestökeskeinen katsanto sai myös kritiikkiä osakseen: Urheiluneuvoston rooli ei ole toistaiseksi ollut kovin aktiivinen, keskeisin osa neuvoston työtä on ollut vuotuisista liikuntajärjestöjen valtionapuosuuksista sopiminen. (Ojala & Pelttari 1980) Viime vuosikymmeninä urheilupuhe on saanut neuvostossa tehdä tilaa laajemmalle ja moniäänisemmälle liikuntakäsitykselle. Poliittishallinnollinen mielenkiinto on 1990-luvulta alkaen laajentunut urheilujärjestöjen toimintaedellytyksistä koko kansan liikuttamiseen. Samalla on kyseenalaistettu urheilujärjestöjen kyky edustaa koko kansaa. Neuvoston kokoonpanoa on laajennettu urheilupoliitikoista yleispoliitikkojen suuntaan, millä on haettu aiempaa laajempaa yhteiskunnallista tartuntapintaa. Uuden liikuntaneuvoston ( ) jäsenistä ja heidän henkilökohtaisista varajäsenistään lähes puolet on kansanedustajia (7/13 ja 5/13). Heistä useilla on tunnustettu urheilu-ura takanaan, mikä arvatenkin on poliittisen aktiivisuuden ohella vaikuttanut siihen, että he ovat hakeutuneet ja tulleet haetuiksi neuvostoon. Useimmat kansanedustajat haluavat olla liikunnan ja urheilun asialla, mutta eivät halua profiloitua pelkästään liikunta- ja urheilupoliitikoiksi. Kansanedustajan ei sovi olla yhden asian asiamies, korosti myös nykyisessä liikuntaneuvostossa istuva kansanedustaja Kari Uotila Suomen Kuvalehden haastattelussa vuonna 2013: Tämä [kansanedustajan] tehtävä on sellainen, että vaikka on kuinka tiukka sidos omaan viitekehykseen tai lähtökohtaan, on kuitenkin oltava kaikkien tärkeiden asioiden edustaja. (Lappalainen 2013). Sinisilmäisyydestä on liikuntaväkeä varoitellut myös Harri Holkeri. Hänen mielestään kansanedustajan valjastaminen liikuntaviestin viejäksi ei takaa haluttua lopputulosta. Eduskunta pystyy harvoin toteuttamaan niitä ihanteellisia päämääriä, joita kansanedustajat liikunnan suhteen esittävät (Kokkonen & Pyykkönen 2011). Ilmeistä on, että vain sellainen liikuntaneuvosto, joka ymmärtää muutakin kuin liikuntaa ja urheilua, voi menestyä tavoitteissaan. Neuvoston ja jaostojen kokoamisen haasteista merkittävin liittyy esteellisyyteen. Jäsenten tulisi olla mahdollisimman asiantuntevia, mutta sen verran pieni on Suomen liikuntakenttä, että asian tuntevista useat ovat esteellisiä. Liikuntaneuvoston kokoonpanossa näkyy eduskuntavaalien tulos, mutta toisin kuin takavuosikymmeninä, vaalituloksella ei juurikaan ole merkitystä harjoitettavaan liikuntapolitiikkaan. Puolueiden liikuntalinjaukset ovat nykyään jopa tylsän samanlaisia. Liikuntapolitiikka ei millekään puolueelle ole enää kohtalonkysymys. Liikuntaneuvoston työskentely on pitkälle puheenjohtajansa oloista. Rakennusneuvos Risto Järvelä muistelee Vapaavuoren toimintatavan vastapainoksi kansanedustaja Matti Saarisen viimeisintä puheenjohtaja-aikaa ( ). Saarinen halusi vetää kokoukset huumorihöysteisesti: Jaaha, on kaksi puheenvuoropyyntöä, Virén ja Korjus. Virén saa puheenvuoron ensin, koska hänellä on enemmän kultamitaleja. Uusi jaostorakenne miten käy liikuntatieteen, erityisliikunnan ja rakentamisen? Liikuntaneuvostolla oli pitkään ( ) kolme lakisääteistä jaostoa: liikuntapolitiikan, erityisryhmien liikunnan ja liikuntatieteen jaostot. Myös Neuvoston ja ministeriön viime vuosien suhde on ollut eläväinen. 30 LIIKUNTA & TIEDE 52 6 / 2015
4 minis teriön luvalla perustetusta rakentamisjaostosta ( ) muodostui pysyväisluonteinen. Uudessa liikuntalaissa (2015) lakisääteisistä jaostoista on luovuttu, mutta ei kuitenkaan jaostoista: Neuvostolla on jaostoja asioiden valmistelua varten. Ministeriö asettaa jaostot kuultuaan liikuntaneuvostoa. Vapaus valita on otettu heti käyttöön. Mikään vanhoista jaostoista ei enää jatka, vaan uudella neuvostolla on kolme uutta jaostoa: tutkimus- ja arviointijaosto, yhdenvertaisuus- ja tasa-arvojaosto sekä ennakointijaosto. Hihasta uutta jaostorakennetta ei ole vedetty, vaan jaostot on luotu edellisen liikuntaneuvoston valmistelun pohjalta. Jaostot pääsivät töihin vasta joulukuussa, kun jaostojen kokoonpanot saatiin päätettyä. Uudet jaostot eivät enää otsikkotasolla lupaa erityishuomiota liikuntatieteelle, erityisryhmille ja liikuntapaikkarakentamiselle. Onko näiden vaalimisesta luovuttu? Liikuntatieteilijät pelästyivät jo muutama vuosi sitten, kun tutkimushakemusten tieteellisen tason arviointi siirrettiin liikuntatieteen jaostolta Suomen Akatemiaan. Neuvostossa toivottiin, että siirron myötä tiedejaosto keskittää huomiotaan tutkimushankkeiden merkitysten arviointiin valtion liikuntapolitiikan näkökulmasta. Pian neuvostossa kuitenkin huomattiin, että fokuksen siirtäminen edellyttää järeämpiä toimenpiteitä. Liikuntatieteen jaosto tottui vuosikymmeniä toimimaan itsenäisesti muusta neuvoston työstä irrallaan. Tuotetun uuden liikuntatieteellisen tiedon so vel taminen on kyllä kuulunut jaoston työlistalle, mutta käytännössä jaoston suurin mielenkiinto ja ajankäyttö on kohdistunut hakemusten tiedearviointiin. Tutkimus- ja arviointijaoston perustamisella halutaan varmistaa, että jaoston työ linkittyy aiempaa vahvemmin neuvoston arviointitehtävään ja erityisesti liikuntaa koskevan tutkimustiedon liikuntapoliittiseen hyödyntämiseen. Erityisryhmien liikunnan jaostolla on perinteitä 1980-luvulta asti. Myös se on toiminut verraten itsenäisesti. Kun neuvoston suurimmat intohimot ovat kohdistuneet järjestöjä ja rakentamista koskevien määrärahalausuntojen antamiseen, erityisliikunta on jäänyt erityiskysymykseksi. Neuvoston kokouksissa erityisliikunta on harvoin ollut pääosassa. Silloinkin sitä on käsitelty omana saarekkeenaan omine tavoitteineen ei välttämättä osana laajempaa liikuntakulttuuria. Uudistetun liikuntalain lähtökohtia ovat muun muassa yhdenvertaisuus ja tasa-arvo. Uutta samannimistä jaostoa perustellaan sillä, että liikuntajärjestelmän arviointi eri väestö- ja ikäryhmien sekä yksilöiden tarpeiden näkökulmasta on nostanut esiin lukuisia tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskysymyksiä. Näkökulmaa halutaan laajentaa perinteisistä erityisryhmistä kaikkiin ryhmiin, jotka kokevat vaikeuksia osallistua vallitsevan liikuntakulttuurin tarjontaan. Ei erityisliikunnan omasta jaostosta luopuminen ole välttämättä huono asia, arvioi Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry:n toiminnanjohtaja Riikka Juntunen. Hänen mielestään oleellista ei ole jaoston nimi, vaan se, että erityisliikuntaosaamista löytyy neuvostosta ja sen jaostoista. Hän uskoo myös, että kokemukset erityisliikunnan edistämisestä voivat auttaa myös laajempaa yhdenvertaisuus- ja tasa-arvotyötä. Olennaista on myös yhteistyö. Sitä tulisi Juntusen mielestä tehostaa: Aiemmin esimerkiksi esteettömyyskysymyksiä saatettiin pompotella jaostosta toiseen. Erityisliikunnan puolella ajateltiin, että rakentamisjaosto hoitaa, ja rakentamisjaostossa arveltiin, että asia kuuluu erityisryhmien liikunnan jaostolle. Jaostojen toimenkuvat on suunniteltava huolella, Juntunen evästää. Korjuksen mielestä yhdenvertaisuustarkastelu ei saa typistyä keskusteluun minimeistä eli mitä ainakin pitäisi tarjota eri ryhmille, vaan tulisi puhua maksimeista: Yhdenvertaisuus liikunnassa toteutuu LIIKUNTA & TIEDE 52 6 /
5 parhaimmillaan silloin, kun jokainen pystyy toteuttamaan itseään mahdollisimman hyvin. Liikuntapaikkarakentaminen on ollut eniten koko väestöä suoraan koskettanut liikuntapolitiikan osaalue. Lähes kaikki ovat joskus liikkuneet liikuntapaikalla. Rakentamiseen ja liikunnan olosuhteisiin keskittyvä jaosto koettiin tarpeelliseksi 1990-luvun lopulla. Ennen rakentamisjaoston perustamista raken tamisasioita käsiteltiin neuvostossa korkeintaan kauheassa kiireessä, ja silloinkin neuvoston edustajien kiinnostus saattoi suuntautua vain oman kunnan hakemukseen, valottavat Järvelä ja Peltovuori. Rakentamisjaosto mahdollisti laajemman periaatteellisen keskustelun. Rakentamisen alueella neuvoston ja jaoston työnjako on ollut mielenkiintoinen: suuria linjoja ei ole vedetty neuvostossa, vaan jaostossa. Hankekohtainen käsittely on jätetty siitä innostuneelle neuvostolle. Käytännössä on kaikuja takavuosilta, jolloin neuvoston jäsenet harrastivat avoimesti liikunnan siltarumpupolitiikkaa. Se, missä ja miten rakentamisasioita uudessa jaostorakenteessa käsitellään, on Järvelälle ja Peltovuorelle vielä arvoitus. Kiireisin linjaus, jota neuvosto ei voi ohittaa vaikka rakentamisjaostosta luopuikin liittyy liikuntapaikkojen rapistumiseen. Ongelman ratkaisu edellyttää isoja päätöksiä, puretaanko vai korjataan, millä rahalla? Nykyinen, vuosikymmenien aikana rakentunut liikuntapaikkaverkosto on ollut mittava kansallinen investointi. Liikuntapaikkojen jälleenhankinta-arvoa ei uskalla edes arvailla. Jos mitään ei tehdä, turvallisuus- ja terveysviranomaiset sulkevat yli-ikäiset liikuntahallit ja -paikat. Meillä on jo nyt useita merkittäviä liikuntarakennuksia, joiden katolla ei uskalla kävellä kuin kärpänen ja sekin vain siivet levällään, heittää Järvelä. Neuvoston toimenkuvaan on aina kuulunut aloitteiden tekeminen ja lausuntojen antaminen. Viime vuosien aloitteet ja lausunnot ovat usein ponnistaneet neuvoston omasta arviointityöstä, joka on perustunut jälkikäteiseen arviointiin: mitä tehdyistä päätöksistä on seurannut? Nyt aloitteiden tekeminen peruutuspeiliin katsoen on koettu riittämättömäksi. Neuvoston esitysten halutaan perustuvan myös mahdollisten tulevaisuuksien ennakointiin. Esitysten ja päätösten vaikutuksista halutaan tietää etukäteen, ei vain jälkikäteen. Tulevaisuusorientoituneen tiedon hankintaa varten ministeriö on perustanut ennakointijaoston. Jonkinasteiseksi ongelmaksi koettu jaostojen irrallisuus pyritään nyt välttämään siten, että sihteeristö toimii aiempaa selvemmin tiiminä. Vaikka jaostoille on nimetty sihteeri, niin koko kolmen henkilön sihteeristö perehtyy ja osallistuu kaikkien jaostojen työhön. Yksi neuvosto kaksi tavoitetta: mitaleja ja terveyttä Liikunnan ja urheilun yhteiskunnallisissa perusteluissa nojataan niin huippu-urheilun kuin terveyttä edistävän liikkumisen tuottamaan hyvään. Kari Uotila arvioi Suomen Kuvalehden haastattelussa (2013), että eduskunnassa näillä kahdella suuntauksella on omat kannattajakuntansa ja ryhmät ovat melko tasavahvoja. Itse Uotila tunnusti olevansa terveyden tiellä ja kuuluvansa kuntoilupuolueeseen. Neuvoston puheenjohtajana nyt toisen kerran aloittanut Korjus on olympiakentillä koeteltu ja Humu-padassa (Huippu-urheilun muutostyöryhmä ) keitetty huippu-urheilumies. Hän kuitenkin vakuuttaa, ettei hänen johtamassaan neuvostossa ole osastoja urheilulle ja terveydelle. Osin urheilun ja terveyden tavoitteet ovat samansuuntaisia, mutta spesiaaliratkaisujakin on kyettävä tekemään. Prosenttilukuja painotuksista ei kuitenkaan kannata naulata, Korjus linjaa. Hän näkee, että olemme itse olleet vähän hölmöjä, kun olemme innostuneet vastakkainasetteluja ruokkivan termipankin kasvattamiseen. Oikeastaan kaikessa on kyse liikunnallisesta elämäntavasta, toisilla se vain on intensiivisempää kuin toisilla, hän pohtii. Hallinto on tosiaan itse ollut mukana käsiteviidakon laajentamisessa. Taka-ajatuksena on ollut muiden hallinnonalojen entistä tehokkaampi kosiskelu. Siirtymällä terveys- ja hyvinvointipuheeseen on uskottu muiden hallinnonalojen suostuvat ottamaan liikuntatavoitteet omakseen. Mutta vaikka terveyttä ja hyvinvointia korostavilla liikuntasanoilla on nyt siivet, ne eivät ole lentäneet sinne, mihin liikuntahallinto on halunnut. Usko medikalisoituneeseen liikuntakäsitykseen on kuitenkin niin lujassa, että se ohjannee myös uuden neuvoston ajatuksia Korjuksesta huolimatta. Vaikka vastakkainasettelusta ei sovi puhua, ainakin ministeriön liikuntakäytävällä tunnistetaan urheilun ja terveyden heimot. Ei huippu-urheilun edustajia kiinnosta arkiliikunta, mutta ei ne sitä ääneen sano, tiivistää eräs liikunnan virkamies. Jos on näin, niin varmasti on myös toisin päin. Aikamme ilmaisutapoihin kuuluu, että ääneen ei olla toista vastaan, Puolueiden liikuntalinjaukset ovat nykyään jopa tylsän samanlaisia. 32 LIIKUNTA & TIEDE 52 6 / 2015
6 vain oman asian puolesta. Myös uudelle neuvostolle tullaan tarjoamaan kasapäin perusteluaineistoja niin huippu-urheilun kuin terveyden edistämiseksi ja paljon luettavaa jää vielä rivien väliinkin. Neuvostosta on tullut kustantamo Valtion liikuntaneuvosto samoin kuin OKM:n liikunnan vastuualue (entinen liikuntayksikkö) toimii OKM:n ylijohtajan Esko Rannon alaisuudessa. Ranto vastaa ministeriössä myös nuorisopolitiikasta, jonka käytännöt poikkeavat jonkin verran liikuntapuolen ratkaisuista. Siinä missä nuorisopuoli panostaa vaalikaudessa yhteen kehittämisohjelmaan, liikuntapuoli julkaisee lukuisia selvityksiä. Liikuntaneuvosto edeltäjineen on ansiokkaasti tuottanut suunta-asiakirjoja ja ollut vaikuttamassa niihin verrattavien mietintöjen syntyyn. Liikuntatieteellistä tutkimusta on linjattu 1970-luvun alusta ja liikuntarakentamista 1980-luvun alusta. Noin neljän vuoden välein julkaistuihin suunta-asiakirjoihin on tiivistetty kulloisenkin neuvoston ja ko. jaoston näke mykset. Edellinen neuvosto koki tämän kuitenkin riittämättömäksi. Liikuntaneuvosto aloitti oman, ministeriön muita liikuntajulkaisuja täydentävän sarjan julkaisemisen vuonna Sarjassa on toistaiseksi julkaistu 27 raporttia, mikä tarkoittaa, että useammin kuin joka toinen kuukausi neuvosto on julkaissut raportin joltakin liikunnan osa-alueelta. Liikuntaneuvostosta on tullut keskisuuri kustantamo. Nuorisopuolella on panostettu joka neljäs vuosi julkaistavaan nuorisopolitiikan kehittämisohjelmaan (LANUKE), jonka valtioneuvosto hyväksyy. Ohjelman valmistelussa nuorisoasiain neuvottelukunnalla (Nuora) on selkeä rooli. Keväällä 2015 Ranto ennakoi, että valtion liikuntaneuvoston arviointityö tuottaa jatkossa vastaavan, neljän vuoden hallituskausia arvioivan raportin, joka sisältää myös kehittämissuosituksia (Pyykkönen 2015). Jos liikunta- ja nuorisopuolen julkaisukäytäntöjä yhtenäistetään, on liikuntaneuvostossa hyväksyttävä, että vähemmän voi olla enemmän. Valtion liikuntaneuvosto on opetus- ja kulttuuriministeriön asiantuntijaelin liikunta-asioissa. Valtioneuvosto asettaa neuvoston eduskunnan toimikaudeksi. Liikuntaneuvosto käsittelee liikunnan kannalta laajakantoisia ja periaatteellisesti tärkeitä asioita, arvioi valtionhallinnon toimenpiteiden vaikutuksia liikunnan alueella, tekee aloitteita ja esityksiä liikunnan kehittämiseksi sekä antaa lausuntoja toimialansa määrärahojen käytöstä. Ministeriön edustajilla on liikuntaneuvoston ja sen jaostojen kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus. Valtion liikuntaneuvoston kokoonpano ( ) PUHEENJOHTAJA rehtori Tapio Korjus (varajäsen liikuntatieteiden tohtori Anneli Pönkkö) VARAPUHEENJOHTAJAT kansanedustaja Timo Heinonen (kansanedustaja Saara-Sofia Siren) kansanedustaja Ritva Elomaa (kansanedustaja Veera Ruoho) JÄSENET kansanedustaja Hanna Kosonen (toimittaja Jari Porttila) suunnittelija Suvi Helanen (erityisavustaja Anne Kettunen) koordinaattori Timo Virolainen (liikunta- ja nuorisotoimenjohtaja Petteri Salmijärvi) kansanedustaja Sari Multala (kansanedustaja Arto Satonen) kansanedustaja Sinuhe Wallinheimo (kansanedustaja Kalle Jokinen) urheiluvalmentaja Ismo Läntinen (varatuomari Taisto Miettinen) kansanedustaja Ville Skinnari (projektipäällikkö Tuija Pohjola) tutkijatohtori Elina Sillanpää (erityispedagogiikan ja liikuntatieteiden opiskelija Anna Kylmänen) kansanedustaja Kari Uotila (Jussi Saramo) pääsihteeri Christel Raunio (kansanedustaja Joakim Strand) PÄÄSIHTEERI: Minna Paajanen. Suunnittelijat: Tiina Ahtiainen ja Toni Piispanen Jaostojen kokoonpanot löytyvät osoitteesta Neuvostolta odotetaan indikaattoreita oikotietä päätöksentekoon Onko valtion liikuntaneuvostolle sijaa 2010-luvun liikuntamaailmassa? Neuvostoa ei kannata hätäisesti tuomita sen iän (95 vuotta) perusteella, sillä neuvoston kokoonpano uusiutuu neljän vuoden välein (ja joskus useamminkin). Osittainenkin vaihtuvuus tuo näkökulmiin tuoreutta. Samaa neljän vuoden sykliä noudattaa sihteeristön valinta. Toisaalta monimuotoistuvan liikuntakulttuurin haltuunottoon ja edistämiseen neljä vuotta on lyhyt aika, etenkin kun uuden neuvoston sisäänajo edellyttää vauhdin väliaikaista hiljentämistä. Neuvoston on ensimmäisenä toimintavuotenaan maltettava ottaa yksi askel taakse ennen kuin voi ottaa kaksi eteen. Neuvostojen vaihtumiset ovat aina saumakohtia, mutta nyt neuvoston roolia voi arvuutella enemmän kuin aikoihin. Neuvoston jaostot ovat tavoitteiltaan uusia ja sihteeristö on aiempaa itsenäisempi suhteessa ministeriön liikunnan vastuualueeseen. Toki neuvoston ja ministeriön tavoitteet ovat edelleen yhtäläisiä; molempien johtotähtinä ovat liikuntalaki ja hallitusohjelma. Ministeriön lähivuosien vaikuttavuustavoitteet on helppo siunata myös uudessa neuvostossa eli lisätään yhdenvertaisuutta, osallistumista, liikunnallista elämäntapaa ja tiedolla johtamista. Uusia tavoitteita ei liikuntaneuvoston tarvinne työlleen keksiä. Ensimmäinen tavoite asetettiin jo hallitusohjelmassa: tunti liikuntaa jokaisen peruskoululaisen koulupäivään. Lisäksi hallitus haluaa laajentaa Liikkuva koulu -ohjelmaa. Lasten ja nuorten liikuttaminen kelpaa ainakin neuvoston puheen- LIIKUNTA & TIEDE 52 6 /
7 johtajalle. Korjus on vuosia puhunut koulupäivän liikunnallistamisesta tavoitteena saada lapsille punaiset posket. Edellinen neuvosto löysi työhönsä uutta innostusta arvioinnista. Kun arvioinnista alettiin puhua neuvostokauden alussa, arviointi oli agendalla viimeisenä. Loppukaudella neuvosto piti arviointia jo tärkeimpänä tehtävänään, erityisesti keskustelu indikaattoreista kiinnosti, muistelee Paajanen. Hänen mukaansa neuvosto ei voi nytkään ohittaa indikaattoreita: Ilman indikaattoreita emme tavoita päättäjiä. Päättäjien indikaattori-innon ymmärtää, sillä indikaattorit sopivat vakuuttamaan politiikkapuhetta, joka ei saa olla vaikeaa vaikka asia sitä olisikin. Neuvoston epäkiitollinen tehtävä on liikunnan monien merkitysten taivuttaminen määrällisiin mittoihin ja tilastollisiksi tunnusluvuiksi. Tässä kiireessä periaatteellisempi indikaattorikeskustelu on jouduttu jättämään liikunnan yhteiskuntatieteilijöille. Liikuntalakiin on kirjattu kahdeksan kohdan lista lain tavoitteista. Uuden tutkimus- ja arviointijaoston tulisi valmistella niiden kaikkien toteutumisen arviointia eli punnita pitäisi muutakin kuin liikunnan määrän kehitystä. Ja siinä sivussa pitäisi rakentaa arviointijärjestelmää mieluiten arvioitavien kohteiden kanssa. Vähintään yhtä paljon kuin indikaattorit, päättäjiä kiinnostaa liikunnan talous ja sitä kautta liikunnan yhteiskunnallinen perustelu. Myös näiltä osin uusi neuvosto jatkanee siitä mihin edellinen jäi. Liikunnan tulisi tuottaa (säästää yhteiskunnan varoja) mahdollisimman paljon, vaikka rahan tekeminen ei kuulu ainakaan liikuntalaissa mainittuihin liikuntatavoitteisiin. Lamavuosina kiinnostaa raha, nousukaudella on aikaa miettiä liikunnan sisältöjä. Kolmas ohittamaton perintö on yhteistyön tiivistäminen eri hallinnonalojen kanssa. Edellinen neuvosto teki hartiavoimin töitä vakuuttaakseen, että liikunta on yhteinen asia. Yhteistyöpyrkimysten taustalla oli syventynyt käsitys siitä, että liikunnalliseen elämäntapaan voidaan väestötasolla vaikuttaa kenties tehokkaimmin muilla kuin liikuntapoliittisilla keinoilla (koulutus, kaavoitus jne.). Uusi neuvosto joutunee sekin miettimään miten paljon tulisi tukeutua muuhunkin kuin liikuntasektorin työkalupakkiin. Ja jotta isot aiheet eivät loppuisi, neuvosto on itse nostanut tehtävälistansa kärkeen yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistämisen ilmeisesti sekä liikunnassa että liikunnan avulla. Uuden jaoston ensimmäinen vaativa tehtävä on miettiä mitä kaikkea sen työkenttään kuuluu, miten yhdenvertaisuus ja tasa-arvo tulee liikunnan yhteydessä ymmärtää. Kun neuvosto tarkistaa jaostojaan ja tehtäviään, se merkitsee myös neuvoston ja ministeriön suhteen tarkistamista: mikä on työnjako, miten tuetaan puolin ja toisin? Kaiken uudistumisen lomassa neuvoston tulee antaa määräraha- ynnä muut lausunnot, tehdä aloitteita, edistää tutkimusta, osallistua kansainväliseen yhteistyöhön, hoitaa mediasuhteet jne. Ja aikaa on korkeintaan syksyyn Toisaalta homma tuskin kaatuu ainakaan puheenjohtajan väsymiseen: Kun on kuunnellut Tapio Korjusta hetken, tulee väistämättä mieleen Risto Reipas (Aaltonen 2007). TEIJO PYYKKÖNEN Tutkimus- ja julkaisupäällikkö Liikuntatietellinen Seura ry Korjuksen neuvostossa ei ole osastoja urheilulle ja terveydelle. LÄHTEET Aaltonen, P. Tapio Korjus on urheilun Risto Reipas. Helsingin Sanomat Juppi, J Suomen julkinen liikuntapolitiikka valtionhallinnon näkökulmasta vuosina Jyväskylän yliopisto. Studies in Sport, Physical Education and Health; 36. Klemola, H Kansa liikkeelle! Liikunnan moniottelija muistelee. Edita. Kokkonen, J. & Pyykkönen, T Suomalainen urheilujohtaja itse asiasta kuultuna. Liikuntatieteellisen Seuran Impulssi nro 24. Lappalainen, T Eduskunnassa vaikuttaa urheilupuolue joka kolmannella kansanedustajalla on urheilutausta. Suomen Kuvalehti Liikuntalaki 390/2015 ( ). Nurmela, K. A. Liikunnan merkitystä ei saa ohittaa (Anssi Rauramon haastattelu). Liikunta & Tiede 3/1994, Ojala, T. & Pelttari, H Suomalaisen liikuntajärjestelmän julkinen ohjaus ja seuranta. Jyväskylän yliopisto, Liikuntasuunnittelun laitos, opetusmonisteita n:o 8/1980. Pekkanen, P. & Aarnio, E.J Liikuntalaki selityksineen. Kunnallispaino. Pyykkönen, T Valtion liikuntaneuvosto linjoja liikuntaan vuodesta 1920 (VLN:n esittelyvihkonen). OKM/VLN. Pyykkönen, T Tiedon politisoituminen uhka myös liikuntasektorilla (Esko Rannon haastattelu). Liikunta & Tiede 2 3/2015, Ruuskanen, E Taiteita ja urheilua ei pidä peluuttaa samalla kentällä (Harri Holkerin haastattelu). Liikunta & Tiede 4/1991, Valtioneuvoston asetus liikunnan edistämisestä 550/2015 ( ). 34 LIIKUNTA & TIEDE 52 6 / 2015
Erityisliikunta OKM/VLN vuonna 2015- Toni Piispanen valtion liikuntaneuvoston suunnittelija
Erityisliikunta OKM/VLN vuonna 2015- Toni Piispanen valtion liikuntaneuvoston suunnittelija OKM Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa: liikuntapolitiikan yleisestä johdosta, yhteensovittamisesta ja kehittämisestä
LisätiedotValtion liikuntaneuvoston toimikausi 2003-2007
Valtion liikuntaneuvoston toimikausi 2003-2007 Liikuntakulttuurin kokonaisarviointi: valtionhallinnon toimenpiteiden vaikutusten arviointi liikunnan alueella (Liikuntal. 4, 2 mom.) arvioitu muutamia keskeisiä
LisätiedotValtioneuvoston asetus
Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään liikuntalain (390/2015) nojalla: Valtioneuvoston asetus liikunnan edistämisestä 1 luku Valtion liikuntaneuvosto 1 Valtion liikuntaneuvoston ja sen jaostojen
LisätiedotHallituksen esitys laiksi liikuntalain muuttamisesta PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ. ja laajankantoisia liikuntapoliittisia kysymyksiä.
1991 vp - HE 3 Hallituksen esitys laiksi liikuntalain muuttamisesta PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että opetusministeriön asiantuntijaelimenä toimivien valtion urheiluneuvoston, valtion
LisätiedotValtakunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteet Seminaari liikuntapaikkarakentamisesta
Valtakunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteet Seminaari liikuntapaikkarakentamisesta 14.5.2012 Johtaja Harri Syväsalmi Opetus- ja kulttuuriministeriö/liikuntayksikkö Hallitusohjelma - liikuntapolitiikka
LisätiedotValtion liikuntaneuvoston työsuunnitelma
Valtion liikuntaneuvoston työsuunnitelma 2015 2019 Valtion liikuntaneuvosto on valtioneuvoston eduskunnan toimikaudeksi asettama asiantuntijaelin. Neuvoston tehtävänä on käsitellä liikunnan kannalta laajakantoisia
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite Ylitarkastaja Heidi Sulander
VALTIONEUVOSTON ASETUS LIIKUNNAN EDISTÄMISESTÄ 1. Esityksen tausta ja pääasiallinen sisältö Eduskunta on hyväksynyt uuden liikuntalain 3.2.2015. Tarkoitus on, että laki tulee voimaan 1.5.2015. Liikuntalain
LisätiedotValtion rooli liikunnan pelikentällä. Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri
Valtion rooli liikunnan pelikentällä Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri OKM Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa: liikuntapolitiikan yleisestä johdosta, yhteensovittamisesta ja kehittämisestä
LisätiedotLiikuntalain kuluneet 14 vuotta - 33 vuotta liikuntalakeja. FT, erikoistutkija Jouko Kokkonen Suomen Urheilumuseo
Liikuntalain kuluneet 14 vuotta - 33 vuotta liikuntalakeja FT, erikoistutkija Jouko Kokkonen Suomen Urheilumuseo Työnjako: Yleisten edellytysten luominen ensisijassa valtion ja kuntien tehtävä. Toiminnasta
LisätiedotSOVELTAVAN LIIKUNNAN SEUTUFOORUMI , Rovaniemi Toni Piispanen, OKM / VLN
SOVELTAVAN LIIKUNNAN SEUTUFOORUMI 29.11.2016, Rovaniemi Toni Piispanen, OKM / VLN Mistä on kysymys? Uusi julkaisu VLN sarjassa: Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvotyö valtion liikuntapolitiikassa. Pyykkönen,
LisätiedotValtion tuki urheiluseuroille ja kunnille
Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille Urheilujohtaminen seminaari 2.9.2015 Tampere ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat liikuntalain uudistamisessa Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen
LisätiedotYHTEENVETO. Toni Piispanen Valtion liikuntaneuvosto, yhdenvertaisuus ja tasaarvojaosto. Erityisliikunnan symposio 2.6.
YHTEENVETO Toni Piispanen Valtion liikuntaneuvosto, yhdenvertaisuus ja tasaarvojaosto Erityisliikunnan symposio 2.6.2016 Scandic Park Päivän aikana nousseita asioita liikunta liittyy hyvinvointiin kaikkinensa,
LisätiedotValtio soveltavan liikunnan ja vammaisurheilun edistäjinä
Valtio soveltavan liikunnan ja vammaisurheilun edistäjinä Valtion liikuntaneuvosto, Tutkimus- ja arviointijaosto 30.5.2018 Saku Rikala, Liikuntatieteellinen Seura ry Tehtävä: Valtionhallinnon toimenpiteiden
LisätiedotOma Häme. Tehtävä: Alueellisen liikuntaneuvoston asettaminen, liikunnan edistäminen maakunnassa. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus
Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Alueellisen liikuntaneuvoston asettaminen, liikunnan edistäminen maakunnassa (Lakiehdotuksessa tehtävä on nimetty: alueellisen liikuntaneuvoston
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Ylijohtaja Esko Ranto
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Ylijohtaja 20.4.2015 Esko Ranto VALTIONEUVOSTON ASETUS LIIKUNNAN EDISTÄMISESTÄ 1 Esityksen tausta ja pääasiallinen sisältö Uusi liikuntalaki (390/2015) tulee
LisätiedotSOVELTAVAN LIIKUNNAN TUTKIJATAPAAMINEN , Jyväskylä Toni Piispanen, OKM / VLN
SOVELTAVAN LIIKUNNAN TUTKIJATAPAAMINEN 8.12.2016, Jyväskylä Toni Piispanen, OKM / VLN OKM Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa: liikuntapolitiikan yleisestä johdosta, yhteensovittamisesta ja kehittämisestä
LisätiedotVammaispalvelujen neuvottelupäivät Toni Piispanen, Valtion liikuntaneuvosto
Liikunnan merkitys osallisuudessa Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 4.-5.6.2019 Toni Piispanen, Valtion liikuntaneuvosto Rakenne henkilökohtaisia havaintoja 8 valtakunnallista havaintoa Toiminnallinen
LisätiedotSamoilla laduilla, eri tasoilla: Kuntien erityisliikunta ja valtion yhdenvertaisuus- ja tasa-arvopolitiikka
Samoilla laduilla, eri tasoilla: Kuntien erityisliikunta ja valtion yhdenvertaisuus- ja tasa-arvopolitiikka Puheenjohtaja Hanna Kosonen,, yhdenvertaisuus ja tasaarvojaosto Erityisliikunnan symposio 2.6.2016
LisätiedotLiikuntatieteellinen Seura ry:n säännöt Yhdistysrekisterin hyväksymät 17.5.2010
Liikuntatieteellinen Seura ry:n säännöt Yhdistysrekisterin hyväksymät 17.5.2010 1 Nimi Yhdistyksen nimi on Liikuntatieteellinen Seura ry. Yhdistyksen nimestä käytetään lyhennettä LTS. Yhdistyksen kotipaikka
LisätiedotUusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan
Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Vantaan Liikuntayhdistys ry juhlaseminaari 21.10.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen
LisätiedotValtion liikuntaneuvoston työsuunnitelma
Valtion liikuntaneuvoston työsuunnitelma 2015 2019 Valtion liikuntaneuvosto on valtioneuvoston eduskunnan toimikaudeksi asettama asiantuntijaelin. Neuvoston tehtävänä on käsitellä liikunnan kannalta laajakantoisia
LisätiedotLiikuntapoliittinen selonteko mitä vaikutuksia kunnille? Lounais-Suomen kuntien liikuntaseminaari 2018
Liikuntapoliittinen selonteko mitä vaikutuksia kunnille? Lounais-Suomen kuntien liikuntaseminaari 2018 Mikä on selonteko ja mitä sillä tavoitellaan? valtioneuvosto voi antaa eduskunnalle selonteon hallintoa
LisätiedotValtion liikuntaneuvoston työsuunnitelma
Valtion liikuntaneuvoston työsuunnitelma 2015 2019 Valtion liikuntaneuvosto on valtioneuvoston eduskunnan toimikaudeksi asettama asiantuntijaelin. Neuvoston tehtävänä on käsitellä liikunnan kannalta laajakantoisia
LisätiedotKuntien erityisliikunnan hankkeet ja työn tulevaisuus
Kuntien erityisliikunnan hankkeet ja työn tulevaisuus Toni Piispanen Liikuntatieteellinen Seura ry Erityisliikunnan symposio 29.5.2012 Grand Marina Esityksen teemat 1. Yleisesti kehittämishankemaailmasta
LisätiedotSuomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009
Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.
LisätiedotPÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
PUHEMIESNEUVOSTON EHDOTUS 1/2010 vp Puhemiesneuvoston ehdotus laiksi eduskunnan virkamiehistä annetun lain 10 ja 71 :n, eduskunnan työjärjestyksen 73 :n ja eduskunnan kanslian ohjesäännön muuttamisesta
LisätiedotLiikunnan tiedontuotannon tila liikuntapolitiikan näkökulmasta. Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri
Liikunnan tiedontuotannon tila liikuntapolitiikan näkökulmasta Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri Tutkimus- ja arviointijaosto Puheenjohtaja Kansanedustaja Sari Multala Varapuheenjohtaja
LisätiedotYhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.
APTEEKKIEN TYÖNANTAJALIITON SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. 2
LisätiedotLiikunnan tiedontuotannosta soveltavan liikunnan näkökulmasta. Toni Piispanen valtion liikuntaneuvoston suunnittelija
Liikunnan tiedontuotannosta soveltavan liikunnan näkökulmasta Toni Piispanen valtion liikuntaneuvoston suunnittelija Linjaukset Laaditaan liikuntatutkimuksen Suunta-asiakirjan sijaan liikunnan tiedolla
LisätiedotTutkimusmatkalla. Vaikuttaminen yhteiskunnalliseen päätöksentekoon
Tutkimusmatkalla Vaikuttaminen yhteiskunnalliseen päätöksentekoon Teemaryhmässä on varhaiskasvatuksen, liikunnan ja hyvinvoinnin asiantuntijoita ja vaikuttajia (12), jotka edustavat merkittäviä sidosryhmiä
LisätiedotVaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä
RAPORTTI 1/6 Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä Vanhempainyhdistyksissä tehdään monenlaista vaikuttamistyötä lasten koulu- ja päiväkotiympäristön ja ilmapiirin parantamiseksi. Oman koulun lisäksi
LisätiedotMiten liikunta- ja mielenterveysalan kehittämislinjauksia viedään eteenpäin? 28.8.2015 Satu Turhala (SMS) ja Teijo Pyykkönen (LTS)
Miten liikunta- ja mielenterveysalan kehittämislinjauksia viedään eteenpäin? 28.8.2015 Satu Turhala (SMS) ja Teijo Pyykkönen (LTS) Kehittämislinjaukset 2/15 27.8.2015 3 Helsingin rautatieasemalla oli meneillään
LisätiedotLAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015
1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä
LisätiedotJärjestötoiminnan kansallinen ohjaus
Pyöreän pöydän keskustelu häirinnästä ja hyväksikäytöstä lasten ja nuorten harrastustoiminnassa Lapsiasiavaltuutettu Säätytalo 25.4.2019 Järjestötoiminnan kansallinen ohjaus Satu Heikkinen Nuoriso- ja
LisätiedotHyvä vapaaehtoistoiminnan kehittäjä ja aktiivi, lämmin kiitos hyvästä yhteistyöstä kuluneena vuonna!
Hyvä vapaaehtoistoiminnan kehittäjä ja aktiivi, lämmin kiitos hyvästä yhteistyöstä kuluneena vuonna! Ensi vuotta käynnistämme innolla vapaaehtoistoiminnan juhlavuotena. Kutsumme sinutkin mukaan yhteiseen
LisätiedotLiikuntalain uudistus
Liikuntalain uudistus Liikuntatoimen koulutuspäivät 27.-28.11.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen liikuntaaktiivisuus, liiallinen istuminen.
LisätiedotToivoa tulevaan -kirjakampanja
Ennakkokartoitus seurakuntien päättäjille. Vastaukset 28.2.2014 mennessä! Syrjäytymisen ehkäisemiseksi Toivoa tulevaan -kirjakampanja NUORILLE AUTTAJILLE PÄÄTTÄJILLE KASVATTAJILLE HAASTE Hyvä Sanoma ry
LisätiedotRIKOSSEURAAMUSLAITOKSEN TYÖJÄRJESTYS
RIKOSSEURAAMUSLAITOKSEN TYÖJÄRJESTYS Annettu 7. päivänä huhtikuuta 2016 Rikosseuraamuslaitoksen pääjohtajan päätöksen mukaisesti määrätään Rikosseuraamuslaitoksesta 27 päivänä marraskuuta 2009 annetun
LisätiedotSuomalaisen liikuntapolitiikan koko kuva. pääsihteeri Minna Paajanen, valtion liikuntaneuvosto
Suomalaisen liikuntapolitiikan koko kuva pääsihteeri Minna Paajanen, valtion liikuntaneuvosto OKM: Liikuntalain (1998) tarkoituksena on edistää liikuntaa, kilpa ja huippu urheilua sekä niihin liittyvää
LisätiedotIholiiton kevätpäivät 19.3.2016 Tampere-talo Ilkka Repo toimitusjohtaja Allergia- ja astmaliitto ry
Iholiiton kevätpäivät 19.3.2016 Tampere-talo Ilkka Repo toimitusjohtaja Allergia- ja astmaliitto ry 7.4.2016 Ilkka Repo 1 Agenda 1. RAY kuulumisia rahamonopoliyhtiöiden fuusio 1. Lähtökohta 2. Ratkaisu
LisätiedotUlkoasiainhallintolaki 25.2.2000/204
Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 2000» 25.2.2000/204 Seurattu SDK 456/2010 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Ulkoasiainhallintolaki 25.2.2000/204 Eduskunnan päätöksen
LisätiedotPerjantai 12.12.2003 kello 14.00-14.54. Läsnä nimenhuudossa
SUURI VALIOKUNTA Valiokunnan kokous 46/2003 vp Perjantai 12.12.2003 kello 14.00-14.54 Läsnä nimenhuudossa pj. vpj. vpj. jäs. Ville Itälä /kok Kimmo Kiljunen /sd Hannu Takkula /kesk Arja Alho /sd Mikko
LisätiedotSÄÄDÖSKOKOELMA. 390/2015 Liikuntalaki. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 2015 390/2015 Liikuntalaki Annettu Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 2015 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Yleiset säännökset
LisätiedotLIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ
2011 LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ 12.10.2011 Liikunnan arvostus Pieksa ma ella ja sen jäsenseurat(33 kpl) ovat huolissaan Pieksämäen liikunta ja urheilutoiminnan näivettymisestä ja kaupungin liikuntaorganisaation
LisätiedotETELÄ-SUOMEN LIIKUNTA JA URHEILU RY ESLU TOIMINTASÄÄNNÖT Esitys toimintasääntöjen muuttamiseksi syyskokouksessa 11.11.2015
ETELÄ-SUOMEN LIIKUNTA JA URHEILU RY ESLU TOIMINTASÄÄNNÖT Esitys toimintasääntöjen muuttamiseksi syyskokouksessa 11.11.2015 Yhdistyksen nimi, kotipaikka ja tarkoitus 1 Yhdistyksen nimi on Etelä-Suomen Liikunta
LisätiedotYhdistyksen nimi on Aulangon Golfklubi ry ja kotipaikka Hämeenlinna.
Aulangon Golfklubi ry SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Aulangon Golfklubi ry ja kotipaikka Hämeenlinna. 2 Yhdistyksen tarkoitus Yhdistyksen tarkoituksena on kehittää ja edistää golfpelin
LisätiedotHanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso
Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso Kirsi Kohonen Suunnittelija Itä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto, Kirsi Kohonen, OKT-vastuualue 5.9.2014
Lisätiedotry:n säännöt. Hyväksytty ry:n kokouksessa.. 20. Merkitty yhdistysrekisteriin.. 20.
MALLISÄÄNNÖT PARTIOPIIREJÄ VARTEN (Prh:n 21.3.2007 ennakkotarkastamat, 3 tarkennus 18.4.07) ry:n säännöt. Hyväksytty ry:n kokouksessa.. 20. Merkitty yhdistysrekisteriin.. 20. 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA KIELI
LisätiedotSÄÄNNÖT. Hyväksytty syyskokouksessa 23.11.1994 (sisältää muutokset)
SÄÄNNÖT Hyväksytty syyskokouksessa 23.11.1994 (sisältää muutokset) 1 1 Nimi ja kotipaikka 2 Tarkoitus 3 Toimintamuodot Yhdistyksen nimi on Lahden Seudun Insinöörit ry. Yhdistys on Insinööriliitto IL ry:n
LisätiedotErityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt
Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Pauli Rintala Erityisliikunnan professori Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos ERITYISLIIKUNNAN HISTORIA Ennen v. 1900: Lääketieteellinen voimistelu
LisätiedotLiikunnasta vastaaville viranhaltijoille, liikuntalautakunnille ja kunnanhallituksille
Kirje OKM/23/691/2015 30.11.2015 Jakelussa mainituille Viite Asia Ajankohtaista liikuntatoimen kentässä Liikunnasta vastaaville viranhaltijoille, liikuntalautakunnille ja kunnanhallituksille 1. Liikunnan
LisätiedotKESKUSKAUPPAKAMARIN KIINTEISTÖARVIOINTILAUTAKUNNAN SÄÄNNÖT
KESKUSKAUPPAKAMARIN KIINTEISTÖARVIOINTILAUTAKUNNAN SÄÄNNÖT 31.1.2008 1 SISÄLLYSLUETTELO I Kiinteistöarviointilautakunta 2 1 Lautakunnan tehtävät 2 2 Lautakunnan jäsenet 2 3 Lautakunnan toiminta 2 4 Esteellisyys
LisätiedotVerkostoitunut hallinto ja monialaiset kumppaniverkostot Liikkuva koulu -ohjelmassa
liikkuvakoulu.fi Verkostoitunut hallinto ja monialaiset kumppaniverkostot -ohjelmassa -ohjelma on rakentunut verkostomaiseksi. Verkostomainen toimintatapa on ollut erittäin merkityksellistä ohjelman laajenemiselle
LisätiedotVLN. Valtion liikuntaneuvoston
VLN Valtion liikuntaneuvoston toimintakertomus 2011 2015 Valtion liikuntaneuvoston puheenjohtajat: Ivar Wilskman (1920 1926) Arvo Vartia (1927 1950) Kauno Kleemola (1951 1965) J.E. Niemi (1965 1975) Matti
LisätiedotJÄRJESTÖPÄIVÄT LIIKUNTAA EDISTÄVIEN JÄRJESTÖJEN AVUSTAMINEN
JÄRJESTÖPÄIVÄT LIIKUNTAA EDISTÄVIEN JÄRJESTÖJEN AVUSTAMINEN Valtionavustukseen oikeutetut uudet liikuntaa edistävät järjestöt. Liikuntalain 10 :ssä säädetään, että liikuntaa edistävän järjestön valtionavustuksen
LisätiedotKepa ry ESITYSLISTA 1 (5) Elimäenkatu 25-27 8.1.2016 00510 Helsinki Hallituksen kokous 20.1.2016 puh. (09) 584 233
Kepa ry ESITYSLISTA 1 (5) HALLITUKSEN KOKOUS 1/2016 Aika 20.1.2016 klo 15.00 Paikka Kokouksen osanottajat Kepa, kokoushuone Dialogi Elimäenkatu 25-27, 6. krs. 00510 Helsinki Puheenjohtaja Majanen Pertti
LisätiedotLiikuntapaikkarakentaminen korkeakouluissa ELY-keskuksen puheenvuoro
Liikuntapaikkarakentaminen korkeakouluissa ELY-keskuksen puheenvuoro Tampere, 15.3.2013 Yksikön päällikkö Ismo Myllyaho Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kirjasto-, liikunta- ja nuorisoyksikkö
LisätiedotValtion liikuntaneuvoston toimintakertomus
Valtion liikuntaneuvoston toimintakertomus 2015 2019 VALTION LIIKUNTANEUVOSTON JULKAISUJA 2019:7 1 Valtion liikuntaneuvoston toimintakertomus 2015 2019 VALTION LIIKUNTANEUVOSTON JULKAISUJA 2019:7 Opetus-
LisätiedotNuorisoasiain neuvottelukunnan hyvinvointi-indikaattorit. Sisäisen turvallisuuden ohjelman ohjausryhmä Sisäministeriö 27.8.2014
Nuorisoasiain neuvottelukunnan hyvinvointi-indikaattorit Sisäisen turvallisuuden ohjelman ohjausryhmä Sisäministeriö 27.8.2014 NUORISOASIAIN NEUVOTTELUKUNTA Parlamentaarinen asiantuntijaelin Asetetaan
LisätiedotFilha ry. Säännöt. Nimi ja kotipaikka. Yhdistyksen nimi on Filha ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Yhdistyksen tarkoitus
Filha ry Säännöt 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Filha ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. 2 Yhdistyksen tarkoitus Yleishyödyllisen yhdistyksen tarkoituksena on edistää kansanterveyttä
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTTI
26.8.2003 FI Euroopan unionin virallinen lehti C 201 A/1 III (Tiedotteita) EUROOPAN PARLAMENTTI PALVELUKSEEN OTTAMISTA KOSKEVA ILMOITUS NRO PE/77/S SISÄISISTÄ TOIMISTA VASTAAVIEN VALIOKUNTIEN PÄÄOSASTON
LisätiedotINSINÖÖRIAKTIIVIT MINISTERI KIURUN VIERAINA 12.2.2013 EDUSKUNNASSA
INSINÖÖRIAKTIIVIT MINISTERI KIURUN VIERAINA 12.2.2013 EDUSKUNNASSA Tammikuun alussa Lappeenrannan Insinöörien puheenjohtaja Reijo Mustonen havahtui käydessään Ympäristöministeriön www-sivuilla, jossa ilmoitettiin
LisätiedotSeura noudattaa niiden liikuntajärjestöjen sääntöjä, joiden jäsenenä se on.
KIEKKO-LASER JUNIORIT RY:N SÄÄNNÖT 1 Nimi, kotipaikka, perustamisaika ja kieli Yhdistyksen nimi on Kiekko-Laser Juniorit ry. Yhdistyksen nimestä voidaan käyttää myös epävirallista lyhennettä K-Laser. Yhdistys
LisätiedotLTYHY ry SÄÄNNÖT s. 1 (5)
LTYHY ry SÄÄNNÖT s. 1 (5) LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN YLIOPISTON HENKILÖKUNTAYHDISTYS RY SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimenä on Lappeenrannan teknillisen yliopiston henkilökuntayhdistys ry. Yhdistyksen
Lisätiedot1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys - Finlands Svetstekniska Förening ja kotipaikka on Helsingin kaupunki.
SUOMEN HITSAUSTEKNILLINEN YHDISTYS r.y. FINLANDS SVETSTEKNISKA FÖRENING r.f. SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys - Finlands Svetstekniska Förening ja kotipaikka
LisätiedotNastolan seurakunta Kirkkoneuvosto Pöytäkirja 1/2015
Aika: 28.1.2015 klo 18 Paikka: Seurakuntatalo, neuvotteluhuone Puheenjohtaja Matti Piispanen paikalla Varapuheenjohtaja Oksanen Ohto paikalla Jäsen Arraste-Kihlakaski Mervi paikalla Eskola Päivi paikalla
LisätiedotSosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297. HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN. VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta
Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297 HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta Viite Asia EU; Komission ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi
LisätiedotNuorisovaltuuston johtosääntö (päivitetty )
Nuorisovaltuuston johtosääntö (päivitetty 9.1.2017) 1 Nuorisovaltuuston tarkoitus Siilinjärven Nuorisovaltuusto on siilinjärveläisistä nuorista koostuva kunnanhallituksen alainen nuoria koskevien asioiden
LisätiedotSektoritutkimuksen neuvottelukunta ja sen jaostot
Sektoritutkimuksen neuvottelukunta ja sen jaostot Sari Löytökorpi, pääsihteeri Sektoritutkimus yhteiskuntapolitiikkaa ja yhteiskunnallisia palveluja tukevaa tutkimustoimintaa palvelee poliittisessa päätöksenteossa
LisätiedotYhdistys osallistuu terveydenhoitajaliiton toimintaan: edustajisto-, hallitus- ja toimikuntaedustusten kautta.
Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 1. YLEISTÄ Kymen terveydenhoitajayhdistys ry on perustettu 29.11.1945 Kotkassa nimellä Suomen terveydenhoitajayhdistys ry:n Kymen osasto. Alkanut vuosi on yhdistyksen
LisätiedotJyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan (JYY) lausunto Opiskelijoiden Liikuntaliiton (OLL) liittokokouksen ennakkomateriaaleista
Lausunto Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta (JYY) 4.10.2013 Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan (JYY) lausunto Opiskelijoiden Liikuntaliiton (OLL) liittokokouksen ennakkomateriaaleista Jyväskylän
LisätiedotNUORISOBAROMETRI 2018: VAIKUTUSVALTAA EUROOPAN LAIDALLA
NUORISOBAROMETRI : VAIKUTUSVALTAA EUROOPAN LAIDALLA Nuoret ovat aiempaa kiinnostuneempia politiikasta, mutta kiinnostus vaihtelee koulutustason mukaan. Nuorten yhteiskunnallinen aktiivisuus on lisääntynyt
LisätiedotToimintasuunnitelma 2013
Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2013 Carita Bardakci 22.11.2012 1.1.1.1.1.1.1.1.1 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013 1. JOHDANTO JA
LisätiedotKulttuuriasiainneuvos Päivi Aalto-Nevalainen Liikunnan vastuualue, Nuoriso- ja liikuntapolitiikan osasto
Avustusmahdollisuuksia soveltavaan luontoliikuntaan OKM:n liikuntatoimen hallinnonalalla Soveltavan luontoliikunnan verkostotilaisuus 28.9.2018, Tarvaspää Kulttuuriasiainneuvos Päivi Aalto-Nevalainen Liikunnan
LisätiedotPerjantai 23.5.2003 kello 14.00-14.48. Läsnä nimenhuudossa
SUURI VALIOKUNTA Valiokunnan kokous 10/2003 vp Perjantai 23.5.2003 kello 14.00-14.48 Läsnä nimenhuudossa pj. vpj. vpj. jäs. Ville Itälä /kok Kimmo Kiljunen /sd Hannu Takkula /kesk Arja Alho /sd Mikko Elo
LisätiedotKYE 7/2013 ti 15. lokakuuta 2013
KYE 7/2013 ti 15. lokakuuta 2013 Ehdotettu rakenne Sisältöjen läpikäynti Prosessin loppuunvienti Johdanto Kaikkeen toimintaan vaikuttavat taustatekijät Toimintasuunnitelman tarkoitus jne. Projektit Organisaatio
LisätiedotAnonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna!
Anonyymi Äänestä tänään kadut huomenna! 2007 Yhteiskunnassamme valtaa pitää pieni, rikas, poliittinen ja taloudellinen eliitti. Kilpailu rahasta ja vallasta leimaa kaikkia aloja. Suuryritysten rikastuessa
LisätiedotToimialariippumattomien tieto- ja viestintäteknisten tehtävien kokoamishankkeen asettaminen
Asettamispäätös VM035:00/2012 16.5.2012 Toimialariippumattomien tieto- ja viestintäteknisten tehtävien kokoamishankkeen asettaminen 1 Asettaminen 2 Toimikausi 3 Tausta Valtiovarainministeriö on tänään
Lisätiedot3. 4.5.2011/18. Liite Virallisen lehden numeroon 55/13.5.2011. Toimittanut eduskuntatiedotus
3. 4.5.2011/18 Liite Virallisen lehden numeroon 55/13.5.2011 EDUSKUNNAN VIIKKO Toimittanut eduskuntatiedotus SISÄLLYSLUETTELO Muuta.................... 41 MUUTA Tiistai 3.5.2011 Valiokuntien vaaleissa
LisätiedotSuomen Akatemian strateginen tutkimusrahoitus
Suomen Akatemian strateginen tutkimusrahoitus Strateginen tutkimus yhteiskunnallisen uudistamisen välineenä 3.6.2014 Riikka Heikinheimo 1 Miten instrumentin rakentamisessa on lähdetty liikkeelle? Avoin
LisätiedotSÄÄDÖSKOKOELMA. 2003 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä tammikuuta 2003 N:o 45 51. Laki. N:o 45. Leivonmäen kansallispuistosta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2003 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä tammikuuta 2003 N:o 45 51 SISÄLLYS N:o Sivu 45 Laki Leivonmäen kansallispuistosta... 93 46 Tasavallan presidentin asetus ihmishengen turvallisuudesta
LisätiedotUusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät?
Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät? Kari Sjöholm 10.9 2014 -200-400 -600-800 -1000-1200 -1400-1600 Hallitusohjelman sekä vuosien 2012-2014 kehysriihien
LisätiedotLapsen ääni kuuluviin viestinnän keinoin
Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 14.10.2010 Toimituspäällikkö Lea Suoninen-Erhiö Lapsen ääni kuuluviin viestinnän keinoin Toinen linja 14, 00530 Helsinki puhelin 09 771 2510 s-posti toimisto@sosiaalitieto.fi
LisätiedotKaupunginvaltuusto hyväksynyt 25 /13.6.2012. Hangon kaupungin sivistystoimen johtosääntö. 1 Toiminta-ajatus ja toimiala
Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 25 /13.6.2012 Hangon kaupungin sivistystoimen johtosääntö 1 Toiminta-ajatus ja toimiala Opetustoimen toiminta-ajatuksena on tukea lapsen ja nuoren kehittymistä ja kasvua yhteistyökykyiseksi,
LisätiedotPääkaupunkiseudun Partiolaiset ry:n säännöt Hyväksytty piirin kokouksessa 19.10.2015. PRH hyväksynyt 8.12.2015.
Pääkaupunkiseudun Partiolaiset ry:n säännöt Hyväksytty piirin kokouksessa 19.10.2015. PRH hyväksynyt 8.12.2015. 1. Nimi, kotipaikka ja kieli Yhdistyksen nimi on Pääkaupunkiseudun Partiolaiset ry. Sen kotipaikka
LisätiedotSISÄLLYS. N:o 834. Valtioneuvoston asetus. valtionosuuden perusteena käytettävistä opetus- ja kirjastotoimen keskimääräisistä yksikköhinnoista
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 2001 N:o 834 839 SISÄLLYS N:o Sivu 834 Valtioneuvoston asetus valtionosuuden perusteena käytettävistä opetus- ja kirjastotoimen keskimääräisistä
LisätiedotAJANKOHTAISTA MUIDEN ALOJEN LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Varkaus
AJANKOHTAISTA MUIDEN ALOJEN LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Varkaus 21.4.2015 Matti Ruuska Johtaja Opetus- ja kulttuuritoimi vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 21.4.2015 1 Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos Toimialan
LisätiedotSEMINAARI LIIKUNTAPAIKKARAKENTAMISESTA SÄÄTYTALO 14.5.2012. Mauri Peltovuori Ylitarkastaja Opetus- ja kulttuuriministeriö Liikuntayksikkö
SEMINAARI LIIKUNTAPAIKKARAKENTAMISESTA SÄÄTYTALO 14.5.2012 Mauri Peltovuori Ylitarkastaja Opetus- ja kulttuuriministeriö Liikuntayksikkö OKM:N LIIKUNTAPAIKKAPOLITIIKKA Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden
LisätiedotAjankohtaista liikuntatoimesta ja oppilaitosrakentamisesta
Ajankohtaista liikuntatoimesta ja oppilaitosrakentamisesta Sivistystoimen johdon päivä Raahe 13.11.2013 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Marie Rautio-Sipilä 19.11.2013 1 Liikuntalain
LisätiedotArvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita.
Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. 1. Miten laki ja perustuslaki säädetään Suomessa 3 4 p. 5 6 p. Hallitus valmistelee ja antaa
LisätiedotHARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)
1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa
LisätiedotMiehet haluavat seksiä useammin kuin naiset
Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa
LisätiedotLIITTOKOKOUSMERKINTÖJÄ TAMPERE 23.11.2013
LIITTOKOKOUSMERKINTÖJÄ TAMPERE 23.11.2013 TUL:n 28. liittokokous 18-19.5.2013 Kemi Käsiteltyjä asioita: Liikuntapoliittinen ohjelma-asiakirja Tasa-arvo ja yhdenvertaisuusraportti Liiton sääntö-ja päätöksentekorakenne,
LisätiedotKehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.
RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN TOIMIALAN TIETOHALLINNON YHTEISTYÖKOKOUS
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN TOIMIALAN TIETOHALLINNON YHTEISTYÖKOKOUS 25.5.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriö Avauspuheenvuoro Kansliapäällikkö Harri Skog 1 UUSI HALLITUS JA HALLITUSOHJELMA TALOUDEN
LisätiedotTiedotusvälineet viestivät ymmärrettävästi - poliitikkojen ja virkamiesten kielestä ei saada selvää
Tutkimusosio Julkaistavissa.. Tiedotusvälineet viestivät ymmärrettävästi - poliitikkojen ja virkamiesten kielestä ei saada selvää Selvä enemmistö ( %) suomalaisista katsoo, että tiedotusvälineet viestivät
LisätiedotElämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00
METALLITYÖVÄEN LIITTO RY Puhe 1 (5) Arvoisa ministeri, hyvät kansanopistopäiville osallistujat! Syyskuun alussa tulee kuluneeksi 35 vuotta tämän Murikkaopiston toiminnan käynnistämisestä. Päätös opiston
Lisätiedot1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.
1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja
LisätiedotKeskiviikko kello Läsnä nimenhuudossa
SUURI VALIOKUNTA Valiokunnan kokous 20/2005 vp Keskiviikko 4.5.2005 kello 13.30-14.47 Läsnä nimenhuudossa pj. vpj. vpj. jäs. Jari Vilén /kok Antti Kaikkonen /kesk Kimmo Kiljunen /sd Mikko Elo /sd Heidi
LisätiedotKunnanhallituksille ja liikunnasta vastaaville lautakunnille
Kirje OKM/24/691/2014 10.11.2014 Jakelussa mainituille Viite Asia Ajankohtaista liikuntatoimen kentässä Kunnanhallituksille ja liikunnasta vastaaville lautakunnille 1. Liikunnan vastuualueen johtajan tervehdys
Lisätiedot