Suomalaisen liikuntapolitiikan koko kuva. pääsihteeri Minna Paajanen, valtion liikuntaneuvosto

Transkriptio

1 Suomalaisen liikuntapolitiikan koko kuva pääsihteeri Minna Paajanen, valtion liikuntaneuvosto

2

3

4

5 OKM: Liikuntalain (1998) tarkoituksena on edistää liikuntaa, kilpa ja huippu urheilua sekä niihin liittyvää kansalaistoimintaa, edistää väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä tukea lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä liikunnan avulla. STM: Terveydenhuoltolain (2010) tarkoituksena on: 1) edistää ja ylläpitää väestön terveyttä, hyvinvointia, työ ja toimintakykyä sekä sosiaalista turvallisuutta; 2) kaventaa väestöryhmien välisiä terveyseroja Kuntien yleisenä tehtävänä on kuntalain (1995/365) 1 :n mukaisesti pyrkiä edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan.

6 Tarkoittaako liikunta? Liikuntaharrastusta? Työmatkoilla tapahtuvaa pyöräilyä? Kauppamatkoja jalkaisin? Välituntiliikuntaa? Huippu urheilua? Portaiden kävelyä? Istumisen vähentämistä? Kuka näiden edistämisestä vastaa?

7 VLN:n pj Vapaavuori, HS Kansallinen liikuntapolitiikka on onnistunut hyvin niiden osalta, jotka se tavoittaa. Tavoittamattomien osuus on kuitenkin järkyttävän suuri. Liikkumattomuudesta on kehkeytymässä maamme merkittävin liikuntapoliittinen kysymys. Tämän seurauksena liikunnan yhteiskunnallinen merkitys väistämättä kasvaa. Liikunta käsitteenä on kuitenkin käsitettävä laajemmin kuin nykyisessä liikuntalaissa. Liikkumattomuuteen käsiksi pääseminen vaatii, että liikunnaksi määritellään harrastuksenomaisen urheilun ohella myös kansanterveydellisesti ensiarvoinen arki ja hyötyliikunta. Samalla myös muut hallinnonalat tulee tosissaan valjastaa liikkumattomuuden vastaisiin talkoisiin.

8 Liikuntapolitiikka ei ratkaise liikkumattomuuden ongelmaa!

9 Kansalaisten liikkuminen ja liikuttaminen ei ole vain liikuntajärjestöjen, seurojen ja näitä tukevan ministeriön asia. Mitä suuremmaksi huonokuntoisen väestön osuus kasvaa, sitä enemmän tarvitaan julkisen sektorin poikkihallinnollista yhteistyötä niin toiminnan kuin resursoinnin tasolla.

10 Terveyttä edistävän liikunnan linjaukset 1) Arjen istumisen ja passiivisuuden vähentäminen 2) Sosiaali ja terveyssektorin nytkähdys kohti liikunnan edistämistä 3) Liikuntasektorin roolin vahvistaminen ja kumppanuuden lisääminen matalan kynnyksen liikunnan järjestämisessä. Ratkaisevat kysymykset: Paljonko saadaan lisättyä ministeriöiden yhteisrahoitteista toimintaa? Miten saadaan eri sektoreiden lainsäädäntöön lisää liikunnan näkökulmaa? Eri ammattiryhmien koulutus Kävelyn ja pyöräilyn kulkutapaosuuksien vahvistaminen

11 Liikuntapolitiikan vaikuttavuustavoitteet 1. Liikunta on yhdenvertaisesti saavutettavissa Tavoitteena on turvata liikuntapalveluiden ja liikuntapaikkapalveluiden saavutettavuus koko maassa 2. Liikunnallinen elämäntapa yleistyy Tavoitteena on koko väestön fyysisen aktiivisuuden, liikuntaharrastuksen määrän ja liikuntaintensiteetin kasvu. Keskeisenä kohderyhmänä ovat riittämättömästi liikkuvat ja liikunnasta syrjäytymisvaarassa olevat. 3. Liikunnan kansalaistoiminta lisää väestön osallistumista ja vahvistaa osallisuutta Tavoitteena on lisätä liikunnan kansalaistoiminnan laatua sekä kansalaistoimintaan osallistumista etenkin sellaisilla väestöryhmillä, joiden osallistumisen esteenä ovat sosiaaliset, taloudelliset tai kulttuuriset tekijät. 4. Suomalainen huippu urheilumenestys perustuu eettisyyteen ja yhteiskuntavastuullisuuteen Tavoitteena on lisätä suomalaisten urheilijoiden menestymistä huippu urheilussa, vammaishuippu urheilun integroitumista sekä parantaa Suomessa järjestettävien urheilun suurtapahtumien vaikuttavuutta. Huippu urheilumenestyksen edistäminen perustuu eettisiin ja yhteiskuntavastuullisiin toimenpiteisiin.

12 Kunnat luovat edellytykset Liikuntalain mukaisesti kunnan tulee luoda edellytyksiä kuntalaisten liikunnalle kehittämällä paikallista ja alueellista yhteistyötä terveyttä edistävää liikuntaa, tukemalla kansalaistoimintaa, tarjoamalla liikuntapaikkoja sekä järjestämällä liikuntaa ottaen huomioon myös erityisryhmät.

13 Liikunta pimennossa kunnallisessa päätöksenteossa? Suuressa osassa kuntia kuntalaisten liikunta aktiivisuuden määrää, kuntalaisten tyytyväisyyttä liikuntapaikkoihin ja palveluihin saati liikuntapaikkojen käyttöastetta ei seurata systemaattisesti. Vain kolmannes kunnista raportoi tällä hetkellä liikuntaa koskevia tietoja lakisääteisessä hyvinvointikertomuksessa. Tyypillisintä kerättävää tietoa ovat suurimpien liikuntapaikkojen, kuten uima, jää ja liikuntahallien kävijämäärätilastot. Tietoja raportoidaan harvoin luottamuselimille.

14 Kuntalaisten tyytyväisyys liikuntapalveluihin Liikunta paikkojen käyttöaste Kunnan resurssit, olosuhteet jne. Mikä johtuu mistäkin? Mikä kustannusvaikuttavuus? Liikunta aktiivisuuden määrä Väestön hyvinvointi ja terveys

15 Liikunnan asema osana kuntien strategiatyötä Liikunnan käsittely kuntastrategiassa lisääntynyt (47 % 54 %) Onko liikunnan edistämistä käsitelty muiden hallinnonalojen asiakirjoissa? Sivistystoimi 60 % kunnista Sosiaali ja terveystoimi 35 % kunnista Tekninen toimi 30 % kunnista Ympäristötoimi 15 % kunnista

16 Liikuntajärjestöt Resurssit ovat kasautuneet yhteistyökyvyttömään järjestöhäkkyrään eivätkö tällä hetkellä riittävästi kohdennu ruohonjuureen yksittäisten liikkujien ja huippu urheilijoiden tueksi. Valtion talousarvio 2013: tavoitteena päällekkäisten rakenteiden purkaminen Hallinnosta on siirrettävä resursseja itse toimintaan. Valtion jakama seuratuki signaalina tästä tahtotilasta.

17 Liikuntajärjestöt Liikunnan kansalaistoiminta (33,462 46,75 M ) VLN 2012:6 Valtion tulosohjausta ei koeta toimivaksi. Avustukset jatkavat samaa latua toiminnan tuloksista huolimatta. Järjestöjen toiminta ja avustushakemus elävät eri elämää. Lajiliitot ovat lisänneet henkilöstönsä määrää tai osuutta erityisesti huippu urheilussa. Järjestötehtävissä sekä lasten ja nuorten liikunnan parissa työskentelevien osuus on puolestaan laskenut kehityssuunta, joka on vastoin avustusten painopistekriteerejä.

18 Miksi arviointia tehdään? Valtion liikuntaneuvoston (VLN) tehtävänä on liikuntalain (1988/1054) 4 :n mukaan seurata liikunnan kehitystä, tehdä esityksiä ja aloitteita liikunnan kehittämiseksi, tehdä esityksiä ja antaa lausuntoja toimialansa liikuntamäärärahojen käytöstä sekä arvioida valtionhallinnon toimenpiteiden vaikutusta liikunnan alueella.

19 Mitä resursseilla on saatu aikaiseksi??

20 Missä suurimmat lisäykset? Liikuntapaikkarakentaminen (16,35 M 28,080 M ) Liikunnan kansalaistoiminta (33,462 46,75 M ) Lajiliitot ( ) Muut liikuntajärjestöt ( ) Seuratuki Kuntien valtionosuuksien asukaskohtaisen yksikköhinnan korotus 10,9 12,0 (kokonaisvaikutus noin 1,8 M ) Huippu urheilun kehittäminen (2,74 M 6,9 M ) Esim. urheilija apurahat ja valmentajien tuki 0,86 1,7 M Lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen (3,05 M 5,1 M ) Terveyttä edistävän liikunnan kehittäminen (1,9 M 3,5 M )

21 Uudet avaukset Seuratuen kehittämisohjelma Maahanmuuttajien kotouttaminen liikunnan avulla Liikkuva koulu hanke Huippu urheilun muutostyö Työllistämistuki (lisäbudjetti)

22 VLN:n arviointi hallituskauden kasvaneiden määrärahojen tuloksista Mitä tavoitteita hallituskauden liikuntapolitiikalla oli? Onko uusien määrärahojen käytölle asetettu selkeitä tavoitteita, onko niitä seurattu ja miten on käynyt? Mihin kasvu on kohdennettu? Onko ollut selkeät painopistevalinnat vai onko rahoitus jakautunut tasaisesti läpi liikuntabudjetin? Määrällinen tai laadullinen kehitys? Tehty jotain kokonaan uutta?

23 Keskeiset havainnot Liikuntakulttuuri on hankkeistunut. Hallituskaudella ohjelmien ja hankkeiden rahoitusta lisättiin yli 60 prosenttia. Arviot osoittavat, että yksittäisiä hankkeita on vuosittain käynnissä noin VTV: avustusten käytön valvonnassa on puutteita ja eri määrärahojen yhteys yhteiskunnallisiin vaikuttavuustavoitteisiin on paikoitellen ohut. Huippu urheilun valtionrahoitus kasvoi n. 160 %. Liikuntapaikkarakentamisen tuki kohdentui pitkälti laajoja käyttäjäryhmiä palveleviin hankkeisiin (lähiliikunta, uimahallit jne.) Lasten ja nuorten liikuntaa kehitetään joka puolella. Toiminnan todellista määrää, hankkeiden tuloksia ja vaikuttavuutta ei pysty hahmottamaan. Liikkuva Koulu Lasten ja nuorten liikunnan valtakunnallinen kehittäminen Ely keskusten kautta jaettavat avustukset Kerhotoiminnan kehittämistuki Aamu ja iltapäivätoiminta

24 Erillinen tulososio lyhyesti keskeiset trendit Liikunnan määrät eri ikäisillä

25 Kansalaistoimintaan osallistuminen 25 Vapaaehtoistyö: miehet ja naiset KLT MN v. 20 KLT MN v. 15 KLT MN v. % EB MN 15 v. 10 Ajankäyttötutkimus MN 10 v. 5 World Values Survey:Suomi MN 18 v. Nuorisobarometri MN v

26 Huippu urheilumenestys

27 Arviointi koko valtionhallinnon toimenpiteiden vaikutuksista Alle kouluikäiset (0-6 -vuotiaat) Liikuntapolitiikka toimenpiteet: Liikunnan kansalaistoiminta - Kuntien liikuntatoimi -Liikunnan olosuhteet -Lasten ja nuorten liikunnan kehittämismääräraha - Erityisryhmien liikunta Kouluikäiset ja toisen asteen opiskelijat (7-18 -vuotiaat) Liikunta-politiikka toimenpiteet: - Liikunnan kansalaistoiminta -Liikunnan olosuhteet -Lasten ja nuorten liikunnan kehittämismääräraha - Erityisryhmien liikunta Nuoret aikuiset ( vuotiaat) Liikunta-politiikka toimenpiteet: Huippu-urheilu läpäisevänä Liikunnan kansalaistoiminta -kuntien liikuntatoimi -Liikunnan olosuhteet -Lasten ja nuorten liikunnan kehittämismääräraha - Erityisryhmien liikunta Työikäiset ( vuotiaat) Liikunta-politiikka toimenpiteet: - Liikunnan kansalaistoiminta - Kuntien liikuntatoimi - Liikunnan olosuhteet - Terveyttä edistävän liikunnan määräraha - Erityisryhmien liikunta Ikäihmiset (64- ja vanhemmat) Liikuntapolitiikka toimenpiteet: - Liikunnan kansalaistoiminta - Kuntien liikuntatoimi -Liikunnan olosuhteet - Erityisryhmien liikunta - Terveyttä edistävän liikunnan määräraha Muut hallinnonalat: - Liikunnan huomioiminen neuvolatyössä - Varhaiskasvatuksen linjaukset/ liikunta - Terveyden edistämisen määräraha & toimet - liikennepolitiikka, kävelyn ja pyöräilyn olosuhteet Muut hallinnonalat: - Liikunnan asema tuntijakokehyksessä ja koulutussisällöissä - Kerhotoiminnan tuki/oph - Aamu- ja iltapäivätoiminta - Koulujen tilat - liikennepolitiikka, kävelyn ja pyöräilyn olosuhteet Muut hallinnonalat: - Liikunnan asema toisen asteen koulutuksessa - Liikunnan asema korkeakouluissa - Puolustusvoimien toimenpiteet -Terveyden edistämisen määräraha & toimet - liikennepolitiikka, kävelyn ja pyöräilyn olosuhteet Muut hallinnonalat: - Työnantajien panostukset - Liikunnan asema työelämän kehittämisessä - Työterveyshuolto -Terveyden edistämisen määräraha & toimet - Yksityiset yritykset - liikennepolitiikka, kävelyn ja pyöräilyn olosuhteet Muut hallinnonalat: -vanhainkodit - kuntoutus - sosiaali- ja terveysjärjestöt - liikennepolitiikka, kävelyn ja pyöräilyn olosuhteet

28 Esimerkki: kouluikäisten liikunta Liikuntapolitiikan toimenpiteet Toimenpiteet: Pysyvät toimintamuodot: - Liikuntapaikkarakentaminen - Liikuntajärjestöjen toiminta - Kuntien liikuntatoimi Erillismäärärahat: - Lasten ja nuorten kehittämisohjelma - Liikkuva koulu hanke - Kehittämisohjelma maahanmuuttajien liikunnan edistämiseksi Muut hallinnonalat Toimenpiteet: - Kerhotoiminnan kehittämistuki (OPH) - Aamu- ja iltapäivätoiminta (OPH) - Kouluterveydenhuolto (STM) - Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen (LVM) - Terveyden edistämisen määräraha (STM) - jne. Tavoite/ toimenpide: Esim. Liikkuva koulu - tavoite jalkauttaa kaikkiin peruskouluihin kouluikäisten liikuntasuositukset Tavoite/ toimenpide: Esimerkki kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Tavoitteena on nostaa kävelyn ja pyöräilyn kulkutapaosuutta 20 prosenttia, mikä tarkoittaa noin 300 miljoonaa lisämatkaa. Indikaattorit: Liikkuva kouluohjelmassa mukana olevien määrä ja liikunnan kehitys suositusten mukaisesti liikkuvien lasten määrä uusien toimintamallien syntyminen Indikaattorit: - kävely- ja pyörämatkojen määrät ja kulkutapaosuud et - Kuntien määrä ja joilla on hyväksytty kävelyn ja pyöräilyn strategia tai strategiat. - jne. Tietolähde siitä, mihin suuntaan mennään: - Liikkuva koulu ohjelman arviointi ja mittaukset - Kouluterveyskys ely - WHO:n koululaistutkimus jne. Tietolähde: - Henkilöliikennetutkimus - Kaupunkiseutujen liikennetutkimukset Yhteiskunnallinen vaikuttavuus: Terveytensä kannalta riittävästi liikkuvien määrä Terveytensä kannalta riittämättömästi liikkuvien määrä Lasten hyvinvoinnin ja terveyden tila Lasten osallisuus: mm. Liikuntaseuroissa liikkuvien määrä lasten osallistuminen järjestötoimintaan

29 Yleisiä havaintoja arvioinnista Ministeriöt eivät miellä liikunnan kuuluvan omalle tontilleen. Termi vaihtoon? Vaikka osa ministeriöistä tiedostaa, että niiden toiminnoilla on yhteys liikunnan edistämiseen ei silti kuulu ydintoimintoihin Lainsäädäntö on pääosin hyvinvointimyönteistä, mutta liikunta näkökulma ei konkretisoidu Syytä laatia kokonaiskartta siitä, miten valtioneuvostotasolla voi esim. saada avustuksia liikunnan edistämiseen (esim. olosuhdetyö, terveyden edistäminen) Tietopohja: Paljon tiedonkeruita: alueellisia, paikallisia tutkimuksia tietystä näkökulmasta. Tutkimusta tehdään paljon, mutta valtakunnan tasolle yleistettävää tietopohjaa vähän. Toimenpiteiden vaikutusten arviointia puuttuu liikuntapolitiikan eri osaalueista Väestön fyysisen aktiivisuuden määrän suhteen kohti objektiivista mittausta (kyselyt pyöristävät lukuja ylöspäin)

30 Mikä painoarvo eri toimijoiden toimilla? Alle kouluikäiset (0-6 -vuotiaat) Kouluikäiset (7-18 -vuotiaat) Nuoret aikuiset ( vuotiaat) Työikäinen aikuisväestö ( vuotiaat) Ikäihmiset (64- ja vanhemmat) Liikuntapolitiikka Muut sektorit?

31 Mietittävää? Miten olemassa oleva liikuntakulttuuri tavoittaa ihmisten liikuntahalun? Miksi pyörä keksitään uudestaan kerta toisensa jälkeen: Perustetaan hanke! Vähäinen fyysinen aktiivisuus arjessa koskee myös seuroissa liikkuvia: 40 prosenttia urheiluseuroissa liikkuvista lapsista liikkuu terveytensä kannalta riittävästi. Drop out murrosiässä: Suomessa mittavampi kuin muualla. Johtuuko liikuntaharrastuksen lopettaminen liiallisen kilpailullisuuden ja tavoitteellisuuden korostumisesta liikuntajärjestöjen ja seurojen tarjoamassa toiminnassa. Nuorisosta vain noin joka viides pitää kilpailuelementtiä tärkeänä liikunnassa. Liikuntatoimen/liikunnan asema kunnissa yleiset resurssit? Jos liikkumattomuus on yhtä vaarallista kuin tupakointi, miksi liikunnan edistäminen/liikkumattomuuden ehkäisy ei nouse esille yhteiskunnallisissa linjauksissa?

32 Kysely kunnille liikuntaolosuhteiden tilasta Kyselyn tarkoituksena on vahvistaa kokonaiskuvaa siitä, mikä on liikuntaolosuhteiden tila Suomen kunnissa. Lisäksi toteutetaan erillinen kysely liikunnasta vastaaville Ely keskuksille, lajiliitoille ja toimialajärjestöille. Vastausprosentti: 60 % (202 kuntaa) Vastaajan asema kpl Liikuntasihteeri 40 Liikunta vapaa ajanohjaaja 34 Vapaa aikasihteeri 26 Liikuntatoimen johtaja 24 Vapaa aikatoimen päällikkö 20 Sivistystoimenjohtaja 13 Nuoriso ja liikuntajohtaja 6 Liikuntapäällikkö 6 Nuoriso ja liikuntasihteeri 5 Muut: tekninen johtaja, kansalaisopiston rehtori, hyvinvoinnin edistämisen johtaja, vapaa ajantyöntekijä, vapaa aikajohtaja, kunnosta pidosta vastaava henkilö 3 1

33 Vahvuudet Liikuntapaikat hyvässä kunnossa Sisäliikuntapaikat Urheiluopistojen tilat Maksuttomuus Monipuoliset liikuntapaikat Keskitetyt palvelut Ulkoiluolosuhteet Perusliikuntapaikat kunnossa

34 Heikkoudet Kysyntä ylittää tarjonnan Urheilukentät Kunnan väestön ikä Muut Ulkoliikuntapaikat Pyörätiet Lähiliikuntapaikat Liikuntatoimen yleiset resurssit (kunnossapito) Liikuntapaikkojen sijainti etäinen Puuttuu olosuhteita Peruskorjaustarve Sisäliikuntatilat

35 OKM:n jakamat avustukset liikuntapaikkarakentamiseen yhteensä kpl euroa UIMAHALLIT JÄÄHALLIT LIIKUNTAHALLIT ULKOKENTÄT MUUT LIIKUNTAPAIKAT YHTEENSÄ

36 Ely keskusten jakamat rakentamisavustukset ( ) yhteensä kpl euroa UIMAHALLIT, MUUT UIMAPAIKAT JÄÄHALLIT JÄÄLIIKUNTAPAIKAT LÄHILIIKUNTAPAIKAT LIIKUNTAHALLIT, LIIKUNTASALIT, KUNTOSALIT ULKOKENTÄT MUUT LIIKUNTAPAIKAT YHTEENSÄ

37 Valtiontukipolitiikan toimivuus Pienet kunnat huomioitava paremmin, liikuntapaikan merkitys alueellisesti 49 Ei vastausta, ei osaa sanoa 30 Liikuntatoimen resurssit riittämättömät 26 Painotukset kohdallaan 24 Matalan kynnyksen liikunta, tasa arvoisuus 22 Terveysliikunta 18 Liikuntapaikkojen tarpeellisuus näkökulma 14 Avustusten taso korkeammaksi 13 Peruskorjaus 12 Lasten liikunta 11