Kunnanhallituksille ja liikunnasta vastaaville lautakunnille

Transkriptio

1 Kirje OKM/24/691/ Jakelussa mainituille Viite Asia Ajankohtaista liikuntatoimen kentässä Kunnanhallituksille ja liikunnasta vastaaville lautakunnille 1. Liikunnan vastuualueen johtajan tervehdys 2. Varhaiskasvatuksen uusi liikkumis- ja hyvinvointiohjelma 3. Matkalla Liikkuvaksi kouluksi 4. Esitys uudeksi liikuntalaiksi annettu 5. Kehittämisavustus maahanmuuttajien kotouttamiseen liikunnan avulla vuodelle 2015 haussa 6. Maahanmuuttajien kotouttaminen liikunnan avulla - kehittämishankkeiden seuranta ja arviointi vuosilta Seurojen haettavissa olevassa työllistämistuessa toivotaan yhteishankkeita kunnan kanssa 8. Seuratoiminnan kehittämistuki 2015 haussa 9. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 1. Liikunnan vastuualueen johtajan tervehdys Hyvä vastaanottaja, Liikkeen lisääminen otettiin syyskuussa pidetyn Kansallisen Liikuntafoorumin kärkiasiaksi. Paikalla olleet lähes kolmesataa osallistujaa edustivat laajasti ja poikkihallinnollisesti liikunnan toimijakenttää. Liikkumattomuus uhkaa kansakunnan elinvoimaa ja alentaa Suomen kilpailukykyä. On tärkeää, että liikunnan ja fyysisen aktiivisuuden edistäminen otetaan huomioon kaikessa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Tätä läpäisyperiaatetta tavoitellaan myös uudessa liikuntalaissa, joka on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä. Kuntatasollakaan ei riitä se, että liikuntatoimen viranhaltijat ovat tietoisia liikkeen lisäämisestä, vaan tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan kaikkien hallinnonalojen tietoisuutta ja sitoutumista edistää liikkumisen lisäämistä omilla ja yhteisillä toimilla. Merkityksellistä on saada viesti myös päätöksentekijöille.

2 OKM/24/691/ (9) Yksi tapa edistää viranhaltijoiden ja päätöksentekijöiden sitouttamista liikkeen lisäämiseen, on jakaa tämä kuntakirje kaikille kunnan sektoreille ja poliittisille päättäjille. Lisätietoja löytyy kattavasti kirjeen mukana olevien linkkivinkkien takaa. Lisätään liikettä kaikilla tasoilla! Harri Syväsalmi johtaja 2. Varhaiskasvatuksen uusi liikkumis- ja hyvinvointiohjelma Ilo kasvaa liikkuen! Varhaiskasvatuksen uutta liikkumis- ja hyvinvointiohjelmaa on rakennettu yhteistyössä asiantuntijoiden sekä varhaiskasvattajien kanssa verkostona, jolla on jo nyt merkittäviä hyvinvointivaikutuksia tuhansien lasten elämään. Verkostoa on rakennettu aktiivisesti vuodesta 2012 ja vuonna 2014 kehittäjäverkostoon kuuluu yli 80 varhaiskasvatuksen asiantuntijaa sekä 15 kuntatasoista ja 70 yksikkötasoista pilotoijaa. Tehtävänämme on ollut rakentaa valtakunnallinen, yksinkertainen ja helposti toteutettava ohjelma. Ohjelman tavoite on yksinkertainen. Varhaiskasvatuksen toimintakulttuuria tulee muuttaa niin, että jokaisella lapsella on oikeus liikkumiseen ja liikunnan iloon päivittäin. Työmme on osa kansallista terveyttä ja hyvinvointia edistävää isompaa kokonaisuutta. Matkan varrella työtämme on ohjannut kokeilemisen, yhdessä tekemisen ja onnistumisen ilo. Uuden varhaiskasvatuksen liikkumis- ja hyvinvointiohjelman prosessi käynnistyy lähtötilanteen kartoittamisesta ja nykytilan arvioimisesta. Liikkeelle lähdetään pienin askelin ja oman kehittämiskohteen täsmentämisestä. Yksiköissä käydään keskustelua yhteisistä toimintatavoista ja tavoitteista. Uudet toimintatavat otetaan nopeasti kokeilemalla käyttöön ja niitä arvioidaan yhdessä. Käyttöönoton tueksi on kehitetty työkirjat varhaiskasvattajalle ja johtajalle sekä erikseen kuntatason toimijoille. Työkirjat on tehty käytettäväksi tiiviisti Varhaiskasvatuksen liikunnan suositusten kanssa ja niissä olevia työvälineitä on tarkoitus muokata omaan käyttöön. Ohjelman avulla pystytään yhdessä muuttamaan varhaiskasvatuksen toimintakulttuuria ja arjen pedagogiikkaa sekä tuomaan liikkuminen mukaan kaikkeen varhaiskasvatustoimintaan. Muutos liikkumattomuudesta kohti liikunnallisempaa elämäntapaa tapahtuu yhteistyössä, pienin askelin. Lasten liikkeen lisääminen on yksi keskeisimmistä yhteiskuntamme haasteista. Uusi varhaiskasvatuksen liikkumis- ja hyvinvointiohjelma julkistetaan maaliskuun 10. päivänä 2015 ja syksyllä 2015 käynnistetään sen alueellinen levittäminen. Lue lisää: Lisätietoja myös: Nina Korhonen nina.korhonen@valo.fi ( ) ja Heli Ketola heli.ketola@valo.fi ( )

3 OKM/24/691/ (9) 3. Matkalla Liikkuvaksi kouluksi Opetus- ja kulttuuriministeriö käynnisti Liikkuva koulu -ohjelman vuonna Silloin toiminta käynnistyi 45 koululla. Nyt mukana on jo noin 800 koulua, kaikissa maakunnissa. Toimintaa toteutetaan valtakunnallisesti useiden toimijoiden yhteistyöllä. Paikallisesti hyviä esimerkkejä on muun muassa opetustoimen ja liikuntatoimen välillä. Mikä tahansa koulu voi ryhtyä Liikkuvaksi kouluksi. Kukin koulu toteuttaa liikkuvampaa koulupäivää omalla tavallaan. Joko teidän kuntanne koulut ovat rekisteröityneet Liikkuviksi kouluiksi? Matkalle Liikkuvaksi kouluksi voi rekisteröityä osoitteessa: Erillisrahoitusta toiminnan käynnistämiseen voi hakea aluehallintovirastoista (ks. Seuraava avustushaku on syksyllä 2015, jolloin avustusta voi hakea vuoden 2016 toimintaan. Avustuksen hakijana ei voi toimia yksittäinen koulu, vaan hakijana täytyy olla kunta. Tukimateriaaleja Liikkuville kouluille Liikkuvan koulun verkkosivuilta löytyy tukimateriaalia koulujen kehittämistyölle ja vinkkejä toiminnan käynnistämiseen. Liikkeen lisäämiseksi koulupäivään on olemassa paljon erilaisia keinoja. Käyttöönotettujen keinojen määrän sijaan muutoksessa on ratkaisevaa se, kuinka onnistuneesti uudet toimintatavat ja käytänteet tuodaan luontevaksi osaksi koulun arkea. Istumme liikaa ja liikumme liian vähän Oppilaat istuvat jokaista koulupäivän tuntia kohti alakoulussa 38 minuuttia ja yläkoulussa 45 minuuttia, eli yhteensä noin neljästä viiteen tuntiin koulupäivän aikana. Reipasta liikuntaa kertyy kuuden tunnin koulupäivän aikana alakoululaisille 32 minuuttia ja yläkoululaisille 17 minuuttia. (Lähde: Oppilaiden fyysinen aktiivisuus 2013.) Oppilaiden hyvinvoinnin kannalta haaste kouluille ja koteihin on selkeä: lisää liikettä vähemmän istumista. Päivittäinen fyysinen aktiivisuus on kouluikäiselle terveen kasvun, kehityksen ja hyvinvoinnin edellytys. Liikuntasuositus kouluikäisille vähintään 1 2 tuntia reipasta liikuntaa päivässä on minimisuositus, jonka myötä useimpia liikkumattomuuden aiheuttamia terveyshaittoja voidaan ehkäistä tai vähentää. Liikunta on väline myös oppimisen edistämiseen. Liikkumisen lisääminen koulupäivän aikana edistää työrauhaa ja kouluviihtyvyyttä.

4 OKM/24/691/ (9) 4. Esitys uudeksi liikuntalaiksi annettu Hallitus antoi esityksensä eduskunnalle uudeksi liikuntalaiksi Esitys korvaisi nykyisen liikuntalain vuodelta Lain keskeisinä tavoitteina on edistää eri väestöryhmien mahdollisuuksia liikuntaan, väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä fyysistä toimintakykyä, lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä, liikunnan kansalaistoimintaa, ml. seuratoimintaa sekä huippu-urheilua samoin kuin liikunnan ja huippu-urheilun rehellisyyttä ja eettisiä periaatteita sekä eriarvoisuuden vähentämistä liikunnassa. Opetus- ja kulttuuriministeriön tehtävänä on vastata maan liikuntapolitiikan yleisestä johdosta, yhteensovittamisesta ja kehittämisestä sekä liikunnan yleisten edellytysten luomisesta valtionhallinnossa. Liikunnan peruspalveluluonnetta vahvistetaan täsmentämällä kuntien tehtäviä liikunnassa. Kunnan tulisi kuulla asukkaitaan liikuntaa koskevissa keskeisissä päätöksissä sekä arvioida kunnan asukkaiden liikunta-aktiivisuutta osana terveyden ja hyvinvoinnin kehittämistä. Valtion liikuntaneuvoston tehtävissä painottuu erityisesti valtionhallinnon toimenpiteiden arviointi liikunnan alueella. Liikuntaa edistävien järjestöjen valtionavustuksen piiriin hyväksymisen ja valtionavustuksen saamisen perusteita uudistetaan. Valtionapukelpoiseksi voidaan hyväksyä sellainen rekisteröity yhdistys, jonka tarkoituksena on liikunnan edistäminen ja joka toimii ehdotetun lain tavoitteiden mukaisesti. Järjestön valtionapukelpoisuus voitaisiin tarvittaessa peruuttaa, jos se ei täytä säädettyjä valtionavustuksen saamisen edellytyksiä. Uuden lain on tarkoitus tulla voimaan Lakiesitys löytyy ministeriön nettisivuilta: html?lang=fi Lisätietoja: Johtaja Harri Syväsalmi, p , harri.syvasalmi@minedu.fi, ylitarkastaja Heidi Sulander, p , heidi.sulander@minedu.fi 5. Kehittämisavustus maahanmuuttajien kotouttamiseen liikunnan avulla vuodelle 2015 haussa Kehittämisavustus maahanmuuttajien kotouttamiseen liikunnan avulla vuodelle 2015 on parhaillaan haussa. Erityiskohderyhmänä ovat naiset ja tytöt sekä vaikeimmin tavoitettavat ryhmät. Hankkeet on toivottavaa toteuttaa yhteistyössä seurojen tai järjestöjen kanssa ja/tai eri hallinnonalojen välisellä yhteistyöllä. Kehittämistoiminnan kautta pyritään löytämään ja vakiinnuttamaan inkluusioperiaatteen mukaisia toimintamalleja ja kehittämään kaikille suunnattua liikuntatoimintaa siten, että se mahdollistaa entistä paremmin eri väestöryhmien osallistumisen. Tavoitteena ovat yhteinen ja kaikille avoin liikuntakulttuuri, yhdenvertaisuus liikuntapalvelujen saatavuudessa sekä maahanmuuttajien osallisuuden ja sosiaalisten suhteiden kehittyminen.

5 OKM/24/691/ (9) Kehittämisavustus haetaan mennessä oman alueen aluehallintovirastosta. Hakuohjeet löytyvät ministeriön nettisivuilta: nille_maahanmuuttajien_kotouttamiseen_liikunnan_avulla.html?lang=fi Lisätietoja antavat: Opetus- ja kulttuuriministeriö, kulttuuriasiainneuvos Satu Heikkinen, satu.heikkinen@minedu.fi, puh tai osastosihteeri Päivi Wathén, paivi.wathen@minedu.fi, puh Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Sixten Wackström puh tai Sanna Puura puh Itä-Suomen aluehallintovirasto, Kaija Blom, puh Lapin aluehallintovirasto, Kai-Matti Joona, puh Lounais-Suomen aluehallintovirasto, Keijo Kuusela, puh Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Satu Sjöholm, puh Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, Ulla Silventoinen, puh Maahanmuuttajien kotouttaminen liikunnan avulla - kehittämishankkeiden seuranta ja arviointi vuosilta Maahanmuuttajien kotouttaminen liikunnan avulla - kehittämishankkeiden seuranta ja arviointi vuosilta on valmistunut. Raportissa arvioidaan kehittämishankkeita, joissa pyrittiin edesauttamaan maahanmuuttajien kotouttamista liikuntatoiminnan avulla. Vuosina ELY-keskukset jakoivat kehittämisavustusta kunnille maahanmuuttajien kotouttamiseen liikunnan avulla yhteensä euroa. Tukea sai 43 hanketta ja 40 kuntaa. Eniten tukea kohdennettiin Uudenmaan ELY-alueelle, jossa asuu eniten maahanmuuttajataustaisia henkilöitä. Yleisin hankkeiden toteuttajataho oli liikuntatoimi. Hankkeiden yleisimmät yhteistyökumppanit olivat urheiluseura ja jokin kunnan hallintokunta. Kehittämisavustuksella toteutettiin ohjattuja liikuntaryhmiä ja liikuntatapahtumia sekä tarjottiin avoimia harjoitusvuoroja. Inkluusion tukemiseksi toteutettiin liikuntapaikkakierroksia, lajikokeiluja ja urheiluseurojen esittelytilaisuuksia. Erityisesti maahanmuuttajataustaisille naisille toteutettiin sukupuolisensitiivisiä ryhmiä. Suurin osa hankkeen maahanmuuttajille suunnatusta liikuntatoiminnasta oli osallistujille maksutonta. Yhteensä hankkeissa liikkui viikkotasolla henkilöä, joista noin 70 prosenttia oli maahanmuuttajia. Keskimäärin yhdessä hankkeessa liikkui viikkotasolla 114 osallistujaa. Suurin osa hankkeiden toimintaan osallistuneista oli maahanmuuttajataustaisia poikia ja miehiä. Maahanmuuttajien liikkuminen lisääntyi kehittämistoiminnan ansiosta, mutta kotoutumisesta ei voida tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Moni ryhmä oli suunnattu tai tavoitti suurimmaksi osaksi maahanmuuttajataustaisia henkilöitä, jolloin vuorovaikutus kantaväestön kanssa jäi vähäiseksi. Maahanmuuttajien erilliset ryhmät tulisi nähdä ponnahduslautana ja välivaiheena ennen siirtymistä kaikille suunnattuun toimintaan. Edullisten eri liikuntamuotojen alkeisryhmien perustaminen lähelle monikulttuurisia asuinalueita voisi olla toimiva malli maahanmuuttajille suunnatun toiminnan sekä kunnan

6 OKM/24/691/ (9) ja/tai liikuntaseuratoiminnan välillä. Tarvetta on enemmän myös koko perheelle suunnatulle liikuntatoiminnalle. Niin kauan kuin maahanmuuttajat nähdään erillisenä kohderyhmänä liikuntapalveluissa, toimintaa on vaikea vakiinnuttaa. Monikulttuurisen näkökulman omaksuminen kaikessa toiminnassa läpileikkaavana teemana on ainut tapa luoda aidosti moninaisia liikuntapalveluja. Osa kunnista aloitti monikulttuurisen liikuntatoiminnan ja maahanmuuttajien tavoittamisen aivan alusta. Kehittämishankkeissa tarvitaan konkreettisia työkaluja ja tukipalveluja toimintakulttuurin muuttamiseen. Kehittämistoiminnan ensimmäisinä vuosina maahanmuuttajat nähtiin hankkeissa helposti pelkästään toiminnan kohteina, joille toteutettiin ylhäältä käsin liikuntaryhmiä. Maahanmuuttajan roolin liikuntatoiminnan suunnittelijana, toteuttajana, kehittäjänä ja arvioijana tulisi vahvistua. Raportti on Hanna-Mari Maijalan tekemä ja se on julkaistu Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja sarjassa. Raportin voit ladata pdf-muodossa LIKESin verkkosivuilta: 7. Seurojen haettavissa olevassa työllistämistuessa toivotaan yhteishankkeita kunnan kanssa Valtion vuoden 2015 talousarvioesitykseen on varattu erillinen kertaluonteinen määräraha vuodelle 2015 työllisyyttä edistäviin liikunnan hankkeisiin. Hakijana voivat olla liikunta- ja urheiluseurat. Työllistämistuki on tarkoitettu seurojen haettavaksi henkilölle, joka on työtön tai työttömyysuhan alla. Seuroilla on mahdollisuus työllistää vuoria vuotiaita lasten ja nuorten liikuntaa edistäviin tehtäviin esimerkiksi ohjaus- ja valmennustyöhön, tapahtumajärjestelyihin, leiriohjaajaksi, ottelu- ja kisatehtäviin, toimistotehtäviin ja erilaisiin kehittämistehtäviin sekä muihin innovatiivisiin hankkeisiin, kuten nuorten mukaan saamiseksi seuran vapaaehtoistyöhön tai toimitsijoiksi seuratoimintaan. Työllistämistuen työ voi olla määräaikainen, jos määräaikaisen työsopimuksen muut edellytykset täyttyvät. Hakijalle on eduksi, jos tukea haetaan yhteistyössä kunnan kanssa yhteiseen työllistämiseen tai yhteistyössä toisen seuran/seurojen kanssa. Hakijalle on myös eduksi, jos tukea haetaan työttömälle tai työttömyysuhan alla olevalle henkilölle, jolla on liikuntaalan koulutus. Työttömyysuhka on esimerkiksi silloin, kun määräaikainen työsopimus on päättymässä tai opiskelut ovat päättymässä. Haku päättyy Hakuohjeet löytyvät ministeriön nettisivuilta: iikunnan_hankkeet_xtyxllistxmistuki_seuroillex.html?lang=fi Lisätietoja: ylitarkastaja Sari Virta, sari.virta@minedu.fi, puh tai osastosihteeri Päivi Wathén, paivi.wathen@minedu.fi, puh

7 OKM/24/691/ (9) 8. Seuratoiminnan kehittämistuki 2015 haussa Seuratoiminnan kehittämistuki on tarkoitettu urheilu- ja liikuntaseurojen perustoiminnan kehittämiseen. Seuratuen avulla vahvistetaan seuratoiminnan laatua, kehitetään ja uudistetaan perustoimintaa, sekä mahdollistetaan liikunnan harrastaminen taloudellisesti erityisesti lapsille ja nuorille. Seuratuen avulla vahvistetaan yhteisöllisyyttä ja tuetaan seurojen tekemää vapaaehtoistyötä. Seuratuen avulla halutaan edistää monimuotoisen liikunnan kansalaistoiminnan toteutumista. Seuratuen tavoitteena on edistää liikunnallisen elämäntavan omaksumista ohjatun seuratoiminnan kautta. Tuen avulla voidaan edistää myös koko perheen liikkumista. Vanhemmat ovat lapsen tärkeimpiä roolimalleja liikuntaan suhtautumisessa ja liikunnallisen elämäntavan omaksumisessa. Haku päättyy Hakuohjeet löytyvät ministeriön nettisivuilta: nnan_kehittamiseen.html?lang=fi Lisätietoja: ylitarkastaja Sari Virta, sari.virta@minedu.fi, puh tai osastosihteeri Päivi Wathén, paivi.wathen@minedu.fi, puh Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2014 Valtion liikuntaneuvosto käynnisti oman julkaisusarjansa tammikuussa Sarjassa on julkaistu yli 20 liikunta-aiheista raporttia, joista ajankohtaisia ovat: Liikuntatieteellisen Seuran arviointi (2014:7): Valtion liikuntaneuvoston lakisääteisenä tehtävänä on arvioida valtionhallinnon toimenpiteiden vaikutuksia liikunnan alueella. Professori Jari Stenvall on toteuttanut valtion liikuntaneuvoston (VLN) toimeksiannosta Liikuntatieteellisen Seuran (LTS) arvioinnin. Arvioinnin keskeinen tulos osoittaa, että Liikuntatieteellisen Seuran jäsenet ovat pääosin tyytyväisiä sen toimintaan ja Seuran toiminta-ajatus on edelleen tarkoituksen mukainen. Sen sijaan Seura ei ole kaikilta osin onnistunut fokusoimaan toimintaansa ministeriön tavoiteohjauksen suunnassa. Arvioitsija esittää LTS:n toiminnan suuntaamista niin, että sen luonne liikunta-alan kehitystä ja päätöksentekoa tukevana tietoperustaisena organisaationa vahvistuisi. LTS:n on priorisoitava toimintaansa, kyettävä ottamaan rooli tietoperustaisuuden edistäjänä erityisesti suhteessa päätöksentekoon sekä luotava kumppanuusrakenteita liikunta-alalle. Muutosten toteuttaminen edellyttää LTS:lta resurssien kanavoimista painopistealueille sekä osaamisen kehittämistä. Liikuntakulttuurin käsitteet muuttuvat ja muuttavat Valtion liikuntaneuvoston (2014:6) Arto Tiihosen tekemä julkaisu on julkaistu kahtena eri versiona: painettu julkaisu lyhyempänä tiivistelmänä ja pidempi versio verkkojulkaisuna. Liikuntakulttuurin keskeisten asiantuntijoiden käyttöön on vakiintunut yli 100 liikuntaan ja urheiluun liittyvää käsitettä. Liikuntaa kuvaavien käsitteiden osalta tulisi vallita yhteisymmärrys, jonka saavuttamiseksi julkaisu luo hyvää perustaa. Julkaisu sisältää konkreettisia

8 OKM/24/691/ (9) suosituksia jatkotoimenpiteiksi, jotta liikunta-alan käsitteiden käyttö olisi jatkossa johdonmukaisempaa tai yhdenmukaisempaa. Julkaisu sisältää ehdotuksen perustaa uusi internet-sivusto liikunnan käsitteistön kehittämiseksi. Erityisliikunnan tilanne kunnissa 2013 (2014:5) Timo Ala-Vähälän ja Saku Rikalan tekemä julkaisu antaa kokonaiskuvan kuntien organisoiman erityisliikuntatoiminnan tilasta vuonna Julkaisu jatkaa sarjaa, jota on tehty neljän vuoden välein ja mahdollistaa myös aikasarjavertailun. Kehityskaaren tarkastelu kertoo, että kunnat ovat lisänneet ja tehostaneet organisoimaansa erityisliikuntatoimintaa, mutta resurssit eivät mahdollista enää toiminnan lisäystä. Myös asukasluvultaan alle asukkaan kunnat ovat lisänneet toimintaansa erityisliikunnan alueella. Liikuntapaikkarakentamisen Suunta-asiakirja (2014:4) Valtion liikuntaneuvosto on valmistellut liikuntapaikkarakentamisen valtionavustuspolitiikkaa linjaavan Suunta-asiakirjan. Liikuntaneuvosto esittää, että opetus- ja kulttuuriministeriö ja sen alainen aluehallinto ottavat tämän suunta-asiakirjan periaatteet ja painotukset huomioon avustaessaan liikuntapaikkarakentamista ja muuta liikuntapaikkojen kehittämis- ja ohjaustoimintaa. Ympäristöasioiden hallinta kuntien liikuntatoimissa ja valtakunnallisissa liikuntajärjestöissä (2014:3) Opetus- ja kulttuuriministeriön avustuksella Jyväskylän yliopiston tutkijat Mikko Simula, Hannu Itkonen ja Pertti Matilainen ovat kartoittaneet kuntien ja valtakunnallisten liikuntajärjestöjen valmiuksia ja konkreettisia toimenpiteitä kestävän kehityksen periaatteiden edistämiseksi. Tutkimuksen perusteella kuntien liikuntatoimissa toteutetun ympäristöjohtamisen järjestäytyneisyydessä, järjestelmällisyydessä ja intensiivisyydessä on huomattavia eroja. Rakenteellisempi ja kokonaisvaltaisempi suunnittelutyö ja ympäristövaikutusten ennakointi ovat varsin vähäistä. Keskeisinä ongelmina ovat resurssien ja asiantuntemuksen riittämättömyys sekä liikuntapalveluiden käyttäjien asenteet. Muut julkaisusarjassa ilmestyneet julkaisut: VLN 2014:2: Mikä maksaa? VLN 2014:1 Discrimination of sexual and gender minorities in sports and exercise VLN 2013:8 Arviointi valtion liikuntatoimen määrärahojen kasvun tuloksista hallituskaudella VLN 2013:7 Liikunnan ja urheilun rahoituksen painopisteeksi perustaso VLN 2013:6 Liikunnan kansalaistoiminnan tietopohja VLN 2013:5 Liikunta ja ikääntyminen -tietoisku VLN 2013:4 Kohti liikuntatiedon tehokkaampaa hyödyntämistä VLN 2013:3 Miksi murrosikäinen luopuu liikunnasta? VLN 2013:2 Liikunta ja työurat - työelämä kaipaa myös liikettä - uusi painos VLN 2013:1 Kuntalaisten kokemustieto liikuntapaikkojen laadun arvioinnissa VLN 2012:6 Liikuntajärjestöjen toimialaselvitys VLN 2012:5 Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen syrjintä liikunnan ja urheilun parissa VLN 2012:4 Liikuntaneuvojien ja liikunnanohjaajien työurat tutkinnon suorittamisen tai opintojen keskeyttämisen jälkeen

9 OKM/24/691/ (9) VLN 2012:3 Liikunta ja työurat työelämä kaipaa myös liikettä VLN 2012:2 Nuorten harrasteliikunnan kehittäminen VLN 2012:1 Valtion liikuntahallinto terveyttä edistävän liikunnan kokonaisuudessa Valtion liikuntaneuvoston julkaisusarja löytyy kokonaisuudessaan verkkosivuilta osoitteesta kohdasta Julkaisut. Julkaisusarjasta on tehty vastikään myös käyttäjä-kysely. Julkaisusarjasta kertova pdf-esite löytyy tämän kirjeen liitteenä. Lisätietoja: pääsihteeri Minna Paajanen, minna.paajanen@minedu.fi, puh Johtaja Harri Syväsalmi Ylitarkastaja Sari Virta Liitteet Jakelu Tiedoksi VLN julkaisusarja Kunnat Kunnat (kaupungit) AVIT liikuntatoimi