Kohti monikulttuurista sosiaali- ja terveysalaa

Transkriptio

1 Työelämän tutkimuspäivät Työryhmä: Monimuotoisuus ja kulttuurien välinen vuorovaikutus työelämässä Mika Alavaikko Hanna Niemi Eija Pehkonen Terttu Sayed Maija Kalm-Akubardia Ari Nieminen Katja Päällysaho Marja Katisko Marianne Nylund Sanna Wesanko Yhteyshenkilö: Ari Nieminen, Kohti monikulttuurista sosiaali- ja terveysalaa Avainsanat: monikulttuurisuus, sosiaaliala, terveysala, koulutus, ammattikorkeakoulu 1. Johdanto Viime vuosina sosiaali- ja terveysaloille on tullut lisääntyvässä määrin työntekijöitä eri maista ja kulttuureista. Tämä kehitys tullee jatkumaan tulevina vuosina ja sitä voidaan pitää positiivisena kehityksenä, sillä asiakaskunnan monikulttuurisuuteen on hyvä vasta lisääntyvällä työntekijöiden monikulttuurisuudella. Lisäksi erilaiset kulttuuritaustat mahdollistavat työprosessien moninaisen kehittämisen. Tämä edellyttää sitä, että työntekijöiden moninaisuus osataan muuntaa voimavaraksi. Tässä esityksessä tuodaan esille niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat monikulttuuristen työyhteisöjen toimintaan sosiaali- ja terveysaloilla. Esityksessä käsitellään seuraavia teemoja: ammattikorkeakoulutuksen yhteistyö monikulttuurisen työelämän kanssa, opinto ja uraohjaus sekä alumnitoiminta, monikulttuurisen työelämän piirteitä sosiaali- ja terveysalalla, kohti monikulttuurisen työelämän käsitteellistä jäsentämistä. Työryhmäesitys on osa Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittaman Metropolialueen kansainvälistyvä liiketoiminta, monikulttuurinen työelämä ja ammattikorkeakoulujen vastavuoroiset TKI-vaihdot -hankkeen osahankkeen toimintaa. Kyseinen osahanke ei ole tutkimushanke, vaan siinä on toteutettu käytännöllisiä yhteistyö- ja työelämänvaihtoprosesseja ammattikorkeakoulun lehtoreiden ja erilaisten sosiaali- ja terveysalojen työorganisaatioiden välillä. Osahankkeen toteuttaa Diakonia-ammattikorkeakoulu. Osahankkeen toiminta alkoi vuoden 2014 keväällä ja se päättyy vuoden 2015 lopussa. 2. Ammattikorkeakoulutuksen yhteistyö monikulttuurisen työelämän kanssa Osa hankkeen yhteistoiminnasta työelämän kanssa toteutettiin opintojaksojen ja työelämän harjoittelujen yhteydessä. 1

2 Katja Päällysahon työelämän vaihtoprosessi on keskittynyt englannin kielisten sosionomiopiskelijoiden työharjoitteluun, joka on toteutunut helsinkiläisissä leikkipuistoissa. Ajatuksena on, että tämä työharjoittelu olisi opiskelijoiden ensimmäinen ja edistäisi kielikylvyn lailla myös opiskelijoiden suomen kielen taitoa. Työelämän vaihtoprosessin kokemusten pohjalta muotoillaan toimintamalli, jota voidaan soveltaa myöhemmin opiskelijoiden työharjoittelujen toteutuksissa. Eija Pehkonen ja Terttu Sayed tekivät koulutuksellista yhteistyötä työelämän kanssa Moninaisuus ja monikulttuurisuus -opintokokonaisuuden toteutuksessa. Työelämän asiantuntijat osallistuivat opintokokonaisuuden seminaaritilaisuuteen tavoitteena dialogi opiskelijoiden ja asiantuntijoiden välillä opintokokonaisuuden keskeisistä sisällöistä, kulttuurien välisestä osaamisesta ja sen kehittämisestä monikulttuurisessa asiakastyössä ja työyhteisössä. Koulutuksellisen yhteistyön tavoitteena oli lisäksi ajantasaistaa ja kehittää opetussuunnitelmaa sekä tiivistää opettajien ja työelämän toimijoiden yhteistyötä ja asiantuntemuksen vaihtoa. Hankkeeseen osallistuminen opettajatyöparina mahdollisti uusien pedagogisten ratkaisujen kehittämisen ja pohdinnan sekä oman osaamisen uudelleen tarkastelun. Hankkeessa kehitettyjä ratkaisuja on voitu hyödyntää uudessa opetussuunnitelmassa. Hanna Niemin vaihtoprosessin pohjana oli myös opintojakson toteutus. Moninaisuus ja monikulttuurisuus -opintokokonaisuuden yhteydessä Diakonia-ammattikorkeakoulun opiskelijat tuotiin vuorovaikutukseen kansanopistolinjan maahanmuuttajalinjan opiskelijoiden kanssa. Yhteisen keskustelun ja kokemusten jakamisen aiheina olivat erilaiset kulttuurit työpaikalla sekä monikulttuurisen työn ja työyhteisöjen haasteet ja rikkaudet. Mukana yhteisessä prosessissa kokemuksiaan jakamassa suomalaiseen työelämään integroitumisesta olivat maahanmuuttajalinjan työkokeilussa oleva botswanalainen pastori sekä Olarin seurakunnan kansainvälisen työn tekijä. Vaihdon lopputuloksena on toimintatapa, jossa Diakonia-ammattikorkeakoulu, kansaopisto ja kaunialaiset seurakunnat tekevät yhteistyötä monikulttuurisen opiskelun ja työelämän edistämiseksi. 3. Opinto ja uraohjaus sekä alumnitoiminta Muista maista kotoisin olevien opiskelijoiden työllistyminen suomalaiselle sosiaali- ja terveysalalle ei ole ongelmatonta. Tästä syystä on tärkeätä kiinnittää erityistä huomiota englanninkielisissä koulutusohjelmissa opiskelevien työllistymis- ja uranäkymiin opiskelu-uran alusta pitäen. Opintojen jälkeisen työllistymisen kannalta alumnien käytännön kokemukset ja mahdolliset verkostot tarjoavat arvokkaan resurssin. Sanna Wesanko käsitteli englanninkielisten sosionomiopiskelijoiden opinto- ja uraohjausta ja sen tehostamista siten, että opiskelijoiden työllistymismahdollisuudet sosiaalialalle Suomessa parantuisivat. Maija Kalm-Akubardian käytännön prosessi käsitteli myös opinto- ja uraohjausta, mutta siinä keskiössä olivat Diakonia-ammattikorkeakoulun englannin kielisen sosionomikoulutuksen alumnit ja heiltä saatavat kokemukset suomalaisesta työelämästä ja työllistymisestä. Näitä kokemuksia käytetään hyväksi suunniteltaessa ja toteutettaessa englanninkielistä sosionomikoulutusta sekä sen yhteistyötä työelämän kanssa. 4. Monikulttuurisen työelämän piirteitä sosiaali- ja terveysalalla Hankkeessa tarkasteltiin myös tutkimuksellisemmin monikulttuurisen työelämän piirteitä sosiaali- ja terveysaloilla. Näin saatiin empiiristä informaatiota sosiaali- ja terveysalan monikulttuurisuudesta pääkaupunkialueella. 2

3 Marianne Nylund on ollut yhteistyössä Nicehearts ry -järjestön kanssa ( ). Nicehearts toimii Vantaalla ja keskittyy naisten ja tyttöjen osallisuuden, tasa-arvon ja kotouttamisen edistämiseen. Nylund on osallistunut käytännössä Niceheartsin toimintaan ja hänen kauttaan Nicehearts on n pitkäaikainen yhteistyökumppani. Keväällä 2015 hän haastatteli kaikki yhdeksän Niceheartsin työntekijää järjestön työprosessien toteutustavoista. Haastatteluissa kävi ilmi, että vaikka järjestö on hyvin monikulttuurinen, työntekijät eivät juurikaan nostaneet esille monikulttuurisuuden teemaa sinänsä, vaan korostivat sen sijaan avoimuuden ja sosiaalisten taitojen keskeisyyttä kohdattaessa yhdistyksen toimintaan osallistuvia naisia ja tyttöjä. Mika Alavaikko ja Marja Katisko ovat tarkastelleet työelämäyhteistyössään erään pääkaupunkiseudulla sijaitsevan sairaalan monikulttuurista työyhteisöä. Keväällä 2015 he haastattelivat tätä tarkoitusta varten 11 sairaalan osastonhoitajaa sekä 10 sairaalapalveluissa työskentelevää maahanmuuttajataustaista sairaanhoitajaa. Haastatteluissa käsiteltiin rekrytointia, perehdyttämistä, mentorointia, työhyvinvointia, työyhteisön vuorovaikutusta, asiakaslähtöisyyttä, johtajuutta. Haastattelujen ja havaintojen pohjalta muodostettiin keskeisiä teemoja työyhteisön yhteisen keskustelun pohjaksi. Työpajoissa käydyt keskustelut muodostavat seuraavan tutkimusaineiston, joka viedään takaisin työyhteisöön hyödynnettäväksi. Tutkimusaineiston perusteella muodostetut ja työpajoihin vietävät teemat ovat: työpaikan kirjoittamattomat säännöt, monikulttuurisuuden arvo työyhteisölle, erilaisuuden sietäminen, kielitaidon merkitys työyhteisössä, kenelle sillä on merkitystä, minun paikkani tässä organisaatiossa. Opiskelijat tarkastelivat Susanna Tanskasen ja Sanna-Liisa Liikasen opettamassa opintojaksossa sitä, miltä Itä-Keskus näyttää työtä hakevan maahanmuuttajan silmin. Tuloksena oli havainnollinen video siitä, miten vaikeata jo TE-toimiston löytäminen oli Itä-Keskuksessa. Opiskelijat havainnoivat myös TE-toimistossa tarjolla olevaa informaatiomateriaalia maahan muuttaneen työnhakijan perspektiivistä. 5. Kohti monikulttuurisen työelämän käsitteellistä jäsentämistä Maahanmuuttajien tilannetta työelämän käsitellään usein kansallisesta perspektiivistä, joka yksinkertaistaa liikaa työorganisaatioiden moninaisia tilanteita. Taustalla on usein ajatus siitä, että suomalainen työelämä on kansallisen monokulttuurista, johon sitten maahanmuuttajat tuovat mukaan omat kulttuuriset vaikutteensa ja näin syntyy suomalainen monikulttuurinen työelämä. Kansallisesta perspektiivistä lähtevän käsitteellistämisen ongelmana on se, että siinä oletetaan vahvat kansalliset kulttuurit, jolloin monet muut työorganisaatioissa vaikuttavat tekijät peittyvät kansallisiksi miellettyjen erojen alla. Kuitenkin sekä suomalaiset että maahanmuuttajat poikkeavat toisistaan esimerkiksi koulutuksen, ammattiasemien, luokkataustan, uskonnollisen vakaumuksen, sukupuolen, perhetaustansa mukaan. Kansallisiakin eroja on luonnollisesti, mutta nämä ovat vain yksi tekijä muiden joukossa. Tämä kansallisten kulttuurierojen suhteellisuus tuli esille useissa edellä lyhyesti kuvatuissa työelämän vaihtoprosesseissa (ks. erityisesti neljäs kohta). Miten sitten suomalaisen työelämän moninaistumista voitaisiin kuvata, jos hylätään yksinkertaistettu kuva kansallisesta kulttuurista? Seuraavassa kuviossa (Kuvio 1) on kuvattuna yksi vaihtoehto. Kuvio perustuu kahden yhteiskuntateorian klassisen elementin ristiintaulukointiin. Tämän mukaisesti ihmisten integraatio (sosialisaation prosessi) toisiinsa perustuu yhteiskunnallistumiseen (Vergesellschaftung), jossa ihmisiä integroi 3

4 toisiinsa tavaroiden ja palvelujen vaihto. Yhteiskunnallistuminen on käännetty kuviossa työnjaoksi, sillä tämä käsite soveltuu paremmin työelämän käsittelyyn kuin yhteiskunnallistumisen abstraktimpi termi. Toinen ihmisiä toisiinsa integroiva prosessi on yhteisöllistyminen (Vergemeinschaftung), jossa ihmisiä tuo yhteen jaettu kollektiivinen identiteetti. Kollektiivinen identiteetti viittaa siihen, että ihmiset jakavat keskenään jonkin symbolin, toiminnon tai esineen. (Näistä käsitteistä ja taustalla olevista klassisista teorioista ks. Nieminen 2005, 10 13). Kun yhteiskunnallistuminen ja yhteisöllistyminen kuvataan jatkumoina ja nämä jatkumot sijoitetaan ristikkäin, saadaan aikaiseksi tila, jolla voidaan kuvata erilaisia tuttuuden ja vierauden vaihteluita (Vierauden eri muodoista ks. Stichweh 2010). 4

5 Kollektiivinen identiteetti + Sosiaali- ja terveysalan työntekijät ja tavoitteet: kansallinen ruumis, normi, kollektiivinen identiteetti, tuttu rationaliteetti Muut toimialat, ammatit, työprosessit (työnjako) Ulkomainen asiantuntija Erilaiset vieraat Turisti Ulkomainen työntekijä Ulkomainen opiskelija Työnjako - Työnjako + Innovaatiot toinen minä (alter ego) projektio defenssinä Sosiaali- ja terveysalan kohderyhmät Pakolainen vieras rationaliteetti hiljainen kauppa Kollektiivinen identiteetti - Henki, esi-isä, jumala? KUVIO 1. Kollektiivisen identiteetin ja työnjaon asteet ja muodot 5

6 Kirjallisuus Nieminen, A. (2005) Towards a European Society? Integration and Regulation of Capitalism. Department of Sociology, Research Reports No Helsinki: Helsinki University Printing House. Stichweh, R. (2010) Der Fremde. Studien zu Soziologie und Sozialgeschichte. Frankfurt am Main: Suhrkamp. 6