Mobiiliteknologia rakennus- ja kiinteistöalalla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mobiiliteknologia rakennus- ja kiinteistöalalla"

Transkriptio

1 Mobiiliteknologia rakennus- ja kiinteistöalalla Jussi Kanerva, Harri Haapasalo Teknologiakatsaus 187/2005

2 Mobiiliteknologia rakennus- ja kiinteistöalalla Jussi Kanerva Harri Haapasalo Teknologiakatsaus 187/2005 Helsinki 2005

3 Tekes rahoitusta ja asiantuntemusta Tekes on tutkimus- ja kehitystyön ja innovaatiotoiminnan rahoittaja ja asiantuntija. Tekesin toiminta auttaa yrityksiä, tutkimuslaitoksia, yliopistoja ja korkeakouluja luomaan uutta tietoa ja osaamista ja lisäämään verkottumista. Tekes jakaa rahoituksellaan teollisuuden ja palvelualojen tutkimus- ja kehitystyön riskejä. Toiminnallaan Tekes vaikuttaa liiketoiminnan kehittymiseen, elinkeinoelämän uudistumiseen, kansantalouden kasvuun, työllisyyden vahvistumiseen ja yhteiskunnan hyvinvointiin. Tekesillä on vuosittain käytettävissä avustuksina ja lainoina runsaat 400 miljoonaa euroa tutkimus- ja kehitysprojektien rahoitukseen. Teknologiaohjelmat Tekesin valintoja suomalaisen osaamisen kehittämiseksi Tekesin teknologiaohjelmat ovat laajoja monivuotisia kokonaisuuksia, jotka on suunnattu elinkeinoelämän ja yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta tärkeille alueille. Teknologiaohjelmilla luodaan uutta osaamista ja yhteistyöverkostoja. Ohjelmien aiheiden valinnat perustuvat Tekesin strategian sisältölinjauksiin. Vuonna 2005 on käynnissä 24 teknologiaohjelmaa. Tekes ohjaa noin puolet yrityksille, yliopistoille, korkeakouluille ja tutkimuslaitoksille myöntämästään rahoituksesta teknologiaohjelmien kautta. Copyright Tekes Kaikki oikeudet pidätetään. Tämä julkaisu sisältää tekijänoikeudella suojattua aineistoa, jonka tekijänoikeus kuuluu Tekesille tai kolmansille osapuolille. Aineistoa ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin. Julkaisun sisältö on tekijöiden näkemys, eikä edusta Tekesin virallista kantaa. Tekes ei vastaa mistään aineiston käytön mahdollisesti aiheuttamista vahingoista. Lainattaessa on lähde mainittava. ISSN X ISBN Kansi: Oddball Graphics Taitto: DTPage Oy Paino: Painotalo Miktor, Helsinki 2005

4 Esipuhe Mobiilit ja langattomat teknologiat ovat kehittyneet tasolle, joka mahdollistaa yrityksille tarkoitettujen mobiilien toimialaratkaisujen kehittämisen. Kesäkuussa 2005 Tekes käynnisti VAMOS-teknologiaohjelman, joka tukee mobiilien yritysratkaisujen kehittämistä. Teknologiaohjelman tavoitteena on parantaa liiketoiminnan tuottavuutta mobiilien ratkaisujen avulla erityisesti valituilla toimialoilla, joista yksi tärkeimmistä on rakennus- ja kiinteistöala. Suomen toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLIn, Teknologiateollisuus ry:n ja Tietoalojen Liitto ry:n koordinoimassa NeoClustersselvityksessä mobiilit ratkaisut nähdään suurimpana rakennus- ja kiinteistöalan kehitysmahdollisuutena lähitulevaisuudessa. Tämä raportti selvittää mobiilien ratkaisujen nykytilaa, potentiaalia ja hyödyntämismahdollisuuksia rakennus- ja kiinteistöalalla. Raportin pääasiallinen sisältö koottiin kahdessa työpajassa, joihin osallistui 120 käytännön toimijoiden edustajaa. Rakennus- ja kiinteistöalan yritysten tarpeita palvelevien mobiilien ratkaisujen kehittäminen edellyttää poikkiteknologista yhteistyötä, johon rakennus- ja kiinteistöalan yritykset tuovat tietoa mobiilien ratkaisujen tarpeista ja mobiilialan toimijat tuovat teknologian soveltamisen osaamista. Tarvittavien ratkaisujen kehittämiseksi VAMOS-teknologiaohjelma kokoaa poikkiteknologista arvoverkostoa, johon kiinnostuneet toimijat voivat ilmoittautua ohjelman sivuilla Tekes esittää lämpimät kiitokset työpajoihin ja teknologiaohjelman valmisteluun osallistuneille yrityksille ja tutkimuslaitoksille sekä raportin kirjoittaneille Jussi Kanervalle RAKLI r.y:stä ja Harri Haapasalolle Oulun yliopistosta. Tekes toivoo että raportti osaltaan edistää mobiilien ja langattomien yritysratkaisujen kehittämistä ja tähän tähtäävää toimijoiden välistä poikkiteknologista yhteistyötä. Helsingissä marraskuussa 2005 Tekes

5 Sisällysluettelo Esipuhe 1 Johdanto Taustaa mobiilien sovellusten kehittämiselle ja käytölle Teknologian työntö ja markkinoiden imu Tavoitteet ja rajaukset selvitykselle Selvityksen toteutus Ydinkäsitteet ja niiden sisältö Mitä teknologialla tarkoitetaan? Mobiilin teknologian jaottelu Tarkastelukehikon muodostaminen mobiliteetin jaottelu Rakentaminen ja kiinteistöliiketoiminta Rakentaminen Kiinteistöliiketoiminta Mobiilien sovellusten hyödyntämisen nykytila ja potentiaali rakennus ja -kiinteistöalalla Työpajojen anti Nykytila vs. potentiaali Tutkimuksen ja kehityshankkeiden painopistealueet Arviointi ja yhteenveto Lähteet Liite 1 Langaton teknologia-alusta Tekesin teknologiakatsauksia

6 1 Johdanto 1.1 Taustaa mobiilien sovellusten kehittämiselle ja käytölle Yritysten kilpailukyky nojautuu tuotteiden ja palvelujen sekä laadukkaan toiminnan ohella tuottavuuteen. Tieto- ja viestintätekniikan (ICT) suurin vaikutus yritysten liiketoiminnan tehostajana kohdistuu tuottavuuden parantamiseen. Reaaliaikainen tiedon välitys, kansalliset rajat ylittävissä tietoverkoissa on muuttanut radikaalisti yritysten toimintamahdollisuuksia. Maantieteelliset etäisyydet eivät ole enää este, vaan liiketoiminta voidaan sijoittaa markkinoiden ja erilaisten tuotannon tekijöiden kannalta globaalisti edullisimmalla tavalla. Langattomien ja mobiilien tekniikoiden nopea kehitys on tuonut ICT-sovellusten tuottavuusedut myös sellaisille toimialoille, joiden toimintaan ainoastaan toimistoympäristöissä toimiva ja lankaverkkoihin perustuva tietotekniikka ei ole soveltunut. Mobiilit puhelinpalvelut ovat olleet tämän kehityksen ensimmäinen askel. Langattomat, laajakaistaiset tietoliikenneverkot ovat kehittyneet viimeisten viiden vuoden aikana nopeasti ja tämän kehityksen odotetaan kiihtyvän lähivuosina. Langattomat laajakaistaverkot tarjoavat jo tänään kattavia ja hyvin standardoituja sekä turvallisia palveluympäristöjä. Haasteeksi on nousemassa palvelujen tarjoajien kannalta toimivien liiketoimintamallien kehittäminen näihin ympäristöihin. Mobiilit puhelinverkot ja tietoliikenneverkot lähestyvät suoritus- ja palvelukyvyltään toisiaan, mutta käyttäjän näkökulmasta niissä on edelleen eroja, jotka perustuvat sekä niiden kehityshistoriaan että markkinoille vakiintuneisiin liiketoimintamalleihin. On esitetty, että ns. vanhojen teollisuusmaiden tulisi kilpailukykynsä ja yhteiskunnallisen hyvinvointinsa säilyttääkseen kehittyä hyper-tehokkaiksi (hyper efficiency). Tämä tarkoittaa kaikkien manuaalisten ja paperiprosessien automatisointia ja tehostamista ICT:n avulla sekä turhien ja lisäarvoa tuottamattomien toimintojen karsimista. Suurimmat potentiaaliset tehokkuuden parannukset voidaan saavuttaa nimenomaan toimintaprosesseja uudistamalla (re-engineering), jolloin kaikkia manuaalisen työn vaiheita ei enää tarvita. Langattomilla ja mobiileilla sovelluksilla on keskeinen merkitys tässä kehityksessä. 1.2 Teknologian työntö ja markkinoiden imu Langaton ja mobiili ICT on kehittynyt viimevuosina nopeasti ja saavuttanut sellaisen kattavuuden, että radikaaleja yhteensopivuusongelmia ja siitä seuraavia virheinvestointeja ei ole tarvetta pelätä. Vaikka teknologia kehittyy nopeasti, markkinoilla olevat tekniikat ovat saavuttaneet kypsyyden, jonka varassa sovellusten kehittäminen, tuotteistaminen ja niiden käyttöönotto voidaan tehdä. Rakennus- ja kiinteistöalan näkökulmasta ollaan tilanteessa, jossa olemassa olevia erilaisia joko rinnakkaisia, täydentäviä tai toisiaan korvaavia teknologioita on riittävästi olemassa. Tämä tarkoittaa sitä, että olemassa olevista perusteknologioista tulisi saada aikaan erilaisia alakohtaisia sovelluksia sekä rakennus- ja kiinteistöalan sisäisen toiminnan tehostamisen ratkaisuja. Teknologian työntämänä ratkaisujen toteuttaminen ja niiden käyttöönotto on haasteellinen tehtävä, ehkä konservatiivisenakin tunnetulla alalla. Langattoman ja mobiilin teknologian kehitys näyttäisi konvergoituvan seuraaviin suuntiin (ks. Liite 1) Internetprotokollat (IP) valtaavat alaa. Tietoverkkojen tiedonsiirtoprotokollat standardoituvat IEEE 802 -perheeseen WiMax, Wi-Fi, Bluetooth ja Zigbee. VOIP eli puheen välittäminen tietoverkoissa on edullista ja toimii hyvin. Äänen, kuvan, videon ja datan välitys digitaalisessa muodossa integroi ne sovellusten kannalta yhdenmukaiseksi tiedoksi, jota voidaan käsitellä yhdenmukaisella tavalla tiedostoina. Tämä kehitys integroi aiemmin erilliset sovellukset yhtenäisiksi kokonaisuuksiksi ja luo uusia palveluja. Langattomien verkkojen siirtonopeudet ja tukiasemien kattamat etäisyydet kasvavat Langattomien verkkojen tietoturvaa kehitetään jatkuvasti. Saumattomat palvelut (roaming) eri verkkojen välillä kehittyvät. Puhelinverkkojen kilpailuetu on ollut kattavuus, yhteensopivuus ja tietoturva. Rajoitus on ollut vaatimaton siirtonopeus. Tämä rajoitus on poistumassa 3-sukupolven verkoissa, joiden käytön kasvua rajoittaa lähinnä uusien palvelujen kehitys. Elektronista tuotetunnistetta (EPC) kehittää kansainvälinen yrityskonsortio. RFID-tunnisteiden radiotaajuuksilla on kansainvälisiä standardeja, jotka tuovat kattavan yhteensopivuuden. 1

7 Aktiiviset RFID-tunnisteet soveltuvat FIATECHin 1 USA:ssa tekemien selvitysten mukaan luotettavasti työmaaolosuhteisiin ja tarjoavat riittävän pitkät lukuetäisyydet työmaalle tulevien sekä työmaalla varastoitujen tuotteiden tunnistamiseen ja paikantamiseen. Anturiteknologia kehittyy lähivuosina nopeasti ja yhä suurempi osuus anturi- ja toimilaiteverkoista on langattomia. Haasteena on energian toimittaminen langattomasti antureille ja toimilaitteille. On arvioitu että: Vuoden 2005 aikana käytännössä kaikki uudet kannettavat tietokoneet varustetaan langattomalla tietoliikennekortilla. Vuoteen 2010 mennessä internet on kaikkialla. Langaton tietoliikenne on lisännyt nopeasti kämmentietokoneiden (PDA-laitteet) myyntiä. Suomessa saavutettaisiin vuositasolla 3,9 Mrd säästöt maksuliikenteeseen integroidun e-laskutuksen avulla. ICT:n tuottavuusetuja haetaan nyt monissa sellaisissa sovelluksissa ja tehtävissä, jotka edellyttävät liikkuvuutta ja siten langatonta tiedonsiirtoa. Nopeasti kasvavia sovellusalueita ovat mm. terveydenhuolto, jossa potilas- ja hoitotiedot voivat kulkea lääkärin mukana potilaan luo, kuljetusten ohjaus niin puutavaran kuljetuksissa kuin takseissakin, kaupan materiaalivirtojen automaatio tai henkilökohtainen mainonta. ICT-sovellusten kannalta vaikeat toimintaympäristöt, kuten rakennustyömaat tai kiinteistöhuolto voivat hyödyntää mobiilin ICT-sovelluksia yhä laajemmin. Mahdollisuus vapaaseen liikkumiseen muuttaa myös monia perinteisiä ICT:n käyttöympäristöjä. Yritysten tapa käyttää toimitilaa tulee muuttumaan radikaalisti liiketoiminnan kehittyessä yhä dynaamisemmaksi. Perinteinen toimistotyö automatisoituu ja kehittyy tiimeissä toteutettavaksi tietotyöksi, jossa ICT ei estä liikkumista yrityksen ja yhteistyökumppanien toimitiloissa tai työmailla. Viitteen ICT:n kehityksen vaikutuksista liiketoimintaan antavat pankkitoiminnassa tapahtuneet muutokset. Rakennus- ja kiinteistöalalla olisi oleellista saada aikaan vielä aktiivisempi markkinoiden imu, jotta uusimpia teknologioita voitaisiin hyödyntää tehokkaasti. Potentiaalisia mobiilin teknologian käyttökohteita on tunnistettu, mutta miten saada alan markkinat toimimaan siten, että alalla olisi omista lähtökohdistaan tarve sovellusten kehittämiselle? Näin parannetaan sovellusten käytettävyyttä ja soveltuvuutta alan toimintoihin. Tällä selvityksellä on pyritty saamaan vastauksia näihin kysymyksiin. 1.3 Tavoitteet ja rajaukset selvitykselle Tämän selvityksen tavoitteena on ollut määritellä kiinteistö- ja rakennusalan yritysten kanssa yhteistyössä VAMOSohjelman painopistealueet ja tunnistaa t&k-hankkeiden aihioita. Käytännössä tämä tehtiin hakemalla rakennus- ja kiinteistöalan mobiilien sovellusten nykytila, potentiaali ja hyödyntämisen mahdollisuudet kahdessa työpajassa, joihin osallistui käytännön toimijoita. Sovellusten tulisi lisätä sekä kehittäjien ja toimittajien että käyttäjien kansainvälistä kilpailukykyä. Painopistealueet rajautuvat ensisijaisesti rakennus- ja kiinteistöalojen ja niiden asiakkaiden langattomiin ja mobiileihin sovelluksiin. 1.4 Selvityksen toteutus Selvityksen taustatietoina on käytetty mm. RAKLIn, Teknologiateollisuuden ja Tietoalojen koordinoiman Neo- Clusters-hankkeen kotimaassa, USA:ssa ja Kaukoidässä tekemää selvitystyötä kiinteistö- ja ICT-alojen kehityksestä ja verkottumisesta sekä selvitystä varten tehtyjä asiantuntijahaastatteluja. Selvityksen oleellinen sisältö on kerätty kahdessa työpajassa, Espoossa ja Oulussa , joihin osallistui sekä toimialan yrityksiä, että toimialalle tietojärjestelmiä sekä langatonta ja mobiilia tekniikkaa toimittavia yrityksiä. Espoossa osallistujina oli 80 ja Oulussa noin 40. Yritysten lisäksi selvitykseen ja työpajoihin ovat osallistuneet toimialajärjestöt RAKLI ja RT sekä tutkimuslaitoksia, mm VTT, TKK, OY ja HKKK. Työpajat toteutettiin siten, että aluksi pidettiin useita asiantuntija-alustuksia tämän selvityksen tavoitteista, minkä jälkeen varsinaisen työpajan tehtävänanto esitettiin. Työpajat toteutettiin aivoriihen periaatteiden mukaan, eli ensin spesifioitiin ryhmän tehtävä, ideoitiin, teemoitettiin ja käytiin potentiaalisten sovellus- ja kehityskohteiden osalta keskustelu. Lopuksi nämä on analysoitu ja yhdistetty kokonaisuudeksi. Työpajat toteutettiin seuraavista aihealueista: Kunnossapidon ja ylläpidon johtaminen (Espoo), Mobiili projektinjohto rakennusliiketoiminnassa (Espoo), Langaton materiaalivirtojen ja logistiikan ohjaus (Espoo), Mobiilin asiakkaan liiketoiminnan ja mobiilin elämän puitteet (Espoo), Yritysverkoston rakentaminen ja verkostoyrityksen johtaminen (Espoo), Rakentamisen prosessi (Oulu), Kiinteistön ylläpidon ja johtamisen prosessit (Oulu) ja Tuotteeseen eli kiinteistöön liittyvät mobiilit sovellukset (Oulu). 1 2

8 2 Ydinkäsitteet ja niiden sisältö 2.1 Mitä teknologialla tarkoitetaan? Teknologialla on yrityksille suuri merkitys toimittaessa nykyisessä kovan kilpailun alaisessa ja nopeasti muuttuvassa liiketoimintaympäristössä. Teknologinen kehitys nopeutuu, mikä tarkoitta sitä, että teknologiaa on osattava luoda, kehittää ja hyödyntää jatkuvasti. Tällöin teknologialla on suuri merkitys myös yritysten strategiseen suunnitteluun ja ajatteluun. Aika muodostuu yhdeksi kilpailun kannalta merkittäväksi avaintekijäksi. Kokonaisuutena erilaiset riskit pyrkivät kasvamaan suuremmiksi, mutta toisaalta myös liiketoiminnan kannattavuus voi ulottua uusiin mittasuhteisiin. Teknologia voidaan määritellä kaikeksi osaamiseksi, tuotteiksi, prosesseiksi, työkaluiksi ja järjestelmiksi, joiden avulla luodaan tuotteita ja palveluita. Yksikertaisimmillaan teknologia on tapa tehdä asioita, joiden avulla asetetut tavoitteet saavutetaan (riippumatta kenen tavoitteesta on kysymys). Teknologia on myös osaamisen soveltamista käytäntöön. (Khalil 2000, Braun 1998) Yleensä teknologia ymmärretään pelkästään työkaluina, laitteina tai koneina, mutta tämä on liian suppea määritelmä. Jo Zeleny (1986) on jakanut teknologian neljään osaan: hardware, software, brainware ja know-how. Teknologiaa on mahdollista jaotella monin eri tavoin. Khalil (2000) on esittänyt seuraavan jaottelun, joka perustuu pitkälti teknologian kypsyyteen: Uusi teknologia (new technology), jolla on eksplisiittinen vaikutus tapaan, jolla yritys tuottaa tuotteita tai palveluita. Esimerkiksi CAD-järjestelmä, joka tuottaa piirustukset tietokoneavusteisesti käsin piirtämisen sijaan. Teknologia ei välttämättä ole uusi maailmassa, vaan uusi soveltavalle yritykselle. Uudella teknologialla on syvällinen vaikutus yrityksen tapaan toimia ja usein myös toiminnan tuottavuuteen. Nouseva teknologia (emerging technology), joka ei ole kokonaan kaupallistettu, mutta nousee esiin muutaman vuoden aikana. Teknologia voi olla käytössä joissakin ympäristöissä ja tulee vielä kehittymään merkittävästi. Teknologia voi luoda uusien toimijoiden tarpeen toimialalle. Korkea teknologia (high technology), jolla on usein suuri vaikutus esim. tuttavuuteen. Korkean teknologian osalle on esitetty useita erilaisia sisältöjä, joista tärkeimmät ovat teknologiasukupolvien suuri vaihtuvuus ja toiminnan painottaminen uusien innovaatioiden tuottamiseen. Matala teknologia (low technology) käsittää useita rinnakkaisia teknologioita, jotka ovat levittäytyneet laajalle alueella yhteiskunnassa, niitä sovelletaan useilla eri aloilla, eikä niiden kehittämiseen investoida merkittävästi. Medium teknologia asettuu korkean teknologian ja matalan teknologian väliin, esimerkiksi autoteollisuus määritellään usein tähän luokkaan. Tarkoituksenmukainen teknologia (appropriate technology), soveltuu erittäin hyvin käyttötarkoitukseensa ja voi kohdistua sekä korkeaan, matalaan että medium teknologiaan. Määritelty versus tacit teknologia (codified versus tacit technology), jossa määritelty on ilmaistavissa olevaa teknologiaa ja tacit on teknologia, jota ei ole kyetty määrittelemään eikä sitä kyetä välittömästi hallitsemaan. Taulukko 1 esittää toisen mahdollisen luokittelun, joka painottaa enemmän teknologian kohde- tai sovellusaluetta. Taulukko 1. Teknologioiden luokittelun viitekehys (du Preez et al. 1999). General Class Innovative technologies Industry supporting technologies Social infrastructure technologies Environmental quality technologies Technology category Information and electronics Materials Life sciences Energy Automation and manufacturing Communication Transportation Environment Usein teknologia ymmärretään tuotteina, mikä ei luonnollisesti ole koko teknologiamääritelmän kattava kuvaus. Tuoteteknologia sisältää kuvan 1 mukaiset osa-alueet. Vastaavasti tuotantoteknologia (manufacturing technology) tai prosessiteknologia (process or production technology) on esitetty seuraavassa kuvassa 2. 3

9 Tuotesuunnittelu Teknologian tuoteulottuvuus Tuotteen ominaisuuksien tekniikka Huolto- ja ylläpitotekniikka Kuva 1. Tuoteteknologian sisältö. (Steele 1989) Tuotantoteknologia Laitteet ja työstö Materiaalit valinta toimittajan arviointi työstön saanto valmistaminen Laadun hallinta Tuotetekniikka Tuotantojärjestelmät Materiaalin käsittely Ylläpito Kuva 2. Tuotantoteknologian sisältö. (Steele 1989) Steelen (1989) kolmas teknologian ulottuvuus, informaatioteknologia ei rajoitu tieto- ja viestintäteknologiaan, vaan kattaa informaation käsittelyn ja hallinnan (kuva 3). Informaatioteknologia on saamassa yhä suuremman merkityksen nykypäivän liiketoiminnassa. Erityisesti johtamisen kannalta informaation hankkiminen, käsittely, jakaminen ja viestittäminen ovat kriittisiä. Kun tähän liitetään nykyiset informaation käsittelyjärjestelmät, ollaan tekemisissä monimutkaisten järjestelmien kanssa, joihin Braun (1998) viittaa käsitteellä teknologiset järjestelmät. New Information-Based Businesses Executive Support Systems Connection with Physical and Cognitive Processes Applied Information Systems Information Hardware & Software Kuva 3. Informaatioteknologiset järjestelmät. (Steele 1989) 4

10 PRODUCT ENGINEERING MANUFACTURING PROCESSES PRODUCT ENGINEERING MANUFACTURING PROCESSES INFORMATION PROCESSING INFORMATION PROCESSING Kuva 4. Teknologian eri ulottuvuuksien välisen suhteen kehitys (mukaillen Fine 1998, Steele 1989, Willaert et al. 1998) Teknologian eri ulottuvuuksien liittyminen kokonaisuudeksi on esitetty kuvassa 4. Tarkastelussa kannattaa huomata, että informaatioteknologian (ei siis pelkästään tietotekniikan) merkitys korostuu jatkossa, koska toiminnan, johtamisen ja niihin liittyvän informaation hallinnan merkitys korostuu. 2.2 Mobiilin teknologian jaottelu Mobiili liiketoimintaratkaisu (Mobile business solution) viittaa sellaisten sovellusten joukkoon, jotka ovat liiketoimintaorientoituneita ja hyödyntävät mobiileja päätelaitteita, kuten matkapuhelimia tai PDA-laitteita. Laajemmassa tulkinnassa myös kannettavat tietokoneet, joilla on langaton yhteys, voidaan lukea kuuluvaksi mobiileihin liiketoimintaratkaisuihin. Mobiili sovellus (Mobile application) on ohjelmisto, jota käytetään mobiilissa laitteessa. Mobiili sovellus voi käsittää tiedon varastoinnin, käsittelyn, selaamisen, katselun tai siirtämisen toiseen sovellukseen tai toiselle palvelimelle. Mobiili palvelu (Mobile service) on elektroninen palvelu, joka koostuu kolmesta pääkomponentista; mobiili sovellus tai mobiili selain päätelaitteena, langaton verkottuminen ja palvelinjärjestelmä toimintojen toteuttajana ja välitettävä informaatio (content) käyttäjälle. Mobiili työ (Mobile work) on teknologian, työpaikan organisaation, työpaikan kiinteistön ja tukijärjestelmien kokonaisuus, joka mahdollistaa ihmisten työskentelyn useissa eri työpisteissä eri aikoina sovittaen ne ihmisten työskentelyyn ja työprosesseihin. (Alahuhta et al. 2005, MOSAIC 2004) Kun tarkastellaan mobiliteettia työntekijän näkökulmasta, olennaiseksi luokitteluperustaksi muodostuu se, miten usein henkilö vaihtaa työskentelypistettä ja kuinka monessa työpisteessä henkilö toimii. Edelliseen perustuen on märitelty viisi erilaista luokkaa: On-site movers, Pendulums, Yo-Yos, Nomads and Carriers (kuva 5). (Alahuhta et al. 2005, Lilischkis 2003, Star 2004) On-site movers -työntekijä vaihtaa paikkaa jatkuvasti, mutta toimii kuitenkin tietyn maantieteellisesti rajatun alueen sisällä, kuten iso teollisuuslaitos tai toimistorakennus (esimerkkeinä kunnossapidon ja turvallisuuden valvonnan työtekijät). Pendulum-työntekijä vaihtaa paikkaa aika usein ja hänellä on muutamia mahdollisia työpisteitä (esimerkkinä etätyötä tekevät henkilöt, joilla on kaksi työpistettä koti ja toimisto). Yo-Yo-työntekijöillä on useita työpisteitä maantieteellisesti rajatulla alueella (esimerkkeinä tietyn alueen myyntimiehet). Nomad puolestaan työskentelee hajautuneesti siellä, missä sattuu olemaan. He ovat erittäin paljon liikkuvia eikä liikkumiselle ole määriteltävissä mitään tiettyä aluetta (esimerkkinä globaalin yrityksen johtaja, joka matkustaa jatkuvasti). Carrier-henkilö on liikkeellä jatkuvasti (esimerkkinä kuorma-auton kuljettaja tai taksiautoilija). Nokian (2004) käyttämässä luokittelussa, joka eroaa hieman edellisestä, jaottelu tehdään työntekijän mobiliteetin ja työtehtävässä vaadittavan kommunikaatiotavan ja -tarpeen perusteella (kuva 6). Työntekijät luokitellaan sen perusteella, miten he käyttävät erilaisia palveluita: Mobile Talkers, Mobile Messengers, Mobile Multitaskers, Mobile Specialists, Campus Workers, At-Site Workers, At-Site Talkers ja At-Site Desk Workers. Erilaisten luokittelujen päätarkoituksena on hahmottaa sitä, millaisia sovelluksia tai palveluja henkilöt käyttävät tai tarvitsevat päivittäisissä tehtävissään. Mobiilit palvelut puolestaan voidaan luokitella yksityiseen kommunikaation (Private Communication), sisältöpalveluihin (Content Services) ja mobiileihin informaatiopalveluihin (Mobile Data Services). (Snellman 2004) 5

11 On the move Total mobility Nomads Carriers Location Multimobility Pendulum Yo-Yos One site Office On-site movers Micromobility Low High Continuous Frequency of changing location Source: Star Project, Nokia Kuva 5. Mobiilien työpaikkojen erilaiset skenaariot. (Star project 2004 teoksessa Alahuhta et al. 2005) Person-to-System (company specific apps. Notes, CRM...) Campus Workers At site Desk Worker Campus Worker Mobile Multitasker Mobile Specialist Mobile Tämän perusteella on mahdollista määritellä niitä teknologioita, joiden avulla palveluita toteutetaan. Alahuhta et al. (2005) on yhdistänyt edelliset jaottelut ja luokitellut päätekijät kolmeen osa-alueeseen siitä näkökulmasta, miten uusia sovelluksia ryhdytään toteuttamaan: tarvittavan kommunikaation tyyppi (person-to-system / person-to-person), toiminnan riippuvuus kommunikaatioverkosta esimerkiksi työskentely paikassa, jossa informaatio ei ole saatavilla (mahdollisuus käyttää järjestelmää off-line tilassa) ja olemassa olevat sovellukset terminaaleissa / selainperusteiset sovellukset / erityissovellukset. At site Workers At site Talker Mobile Messenger Mobile Talker Mobile Workers 2.3 Tarkastelukehikon muodostaminen mobiliteetin jaottelu Person-to-Person (voice, ...) Kuva 6. Työntekijän mobiliteetin ja työtehtävässä vaadittavan kommunikaatiotavan ja -tarpeen mukainen jaottelu.(nokia 2004 teoksessa Alahuhta et al. 2005). Tämä luku sisältää analyyttisen yhteenvedon viiden mobiilin teknologian asiantuntijan haastattelusta. Haastattelujen tarkoituksena oli ensin jäsentää mobiilin teknologian kehittämisen ja soveltamisen kenttää ja toiseksi arvioida haastattelun yhteydessä (expert judgement) mobiilin teknologian soveltamista rakennus- ja kiinteistöalalle. Haastatteluissa kävi ilmi, ettei mobiilissa teknologiassa haastateltavien mielestä ole yhtä, selvää jaottelua, jolla mobiilin teknologian kenttää voisi jaotella. Asiantuntijoiden mukaan tämä on seurausta sitä, että ala on uusi ja teknologiavetoinen (technology push) sekä osittain jäsentymätön. Haastatteluiden sisältöjen kautta ei myöskään löy- 6

12 tynyt yhtenäistä kehikkoa, vaan jokainen haastateltava lähti tarkastelemaan teknologiaa omasta näkökulmastaan tai oman toimintansa kautta. Haastattelujen aluksi mobiliteetin määrittely vaati hieman pohtimista eli se, mitä mobiiliin teknologiaan luetaan mukaan ja mitä ei. Haastattelujen toisessa vaiheessa asiantuntijoilta kysyttiin mobiilin teknologian sovelluskohteita rakennus- ja kiinteistösektorilla. Näiden pohdintojen sisällölliset päätulokset nousevat syvällisemmin esiin myös erikseen järjestettyjen työpajojen tuotoksina, joten niitä ei tässä eritellä. Haastattelujen pohjalta oli kuitenkin mahdollista havaita selkeitä ryhmiä, joihin mobiilia teknologiaa voitaisiin soveltaa tai sovelluksia arvioida. Selkein jaottelu on löydettävissä tuotteen ja prosessin välillä. Tuote tarkoittaa konkreettista rakentamisen tai kiinteistöjohtamisen (kiinteistöliiketoiminnan) kohdetta eli rakennusta tai kiinteistöä kokonaisuutena. Prosessi puolestaan tarkoittaa sekä rakentamisen prosessia että kiinteistöjohtamisen prosessia joko erikseen tai yhdistettynä. Toinen jaottelu oli mahdollista löytää asiakkaan kautta. Tuotantohyödykemarkkinat eli B2B muodostavat ensimmäisen selkeän kokonaisuuden sovelluskohteista. Tällöin mobiilia teknologiaa pyritään tarjoamaan joko rakentamisen tai kiinteistöjohtamisen ammattilaisille ns. tuotantokäyttöön. Kiinteistöliiketoiminta ja sen sovelluskohteet sisältyvät tähän kategoriaan. Asiantuntijat näkivät sovelluspotentiaalin hieman suuremmiksi, myös sen takia, että ostovoima sovellusta kohti on suurempi. Kulutushyödykemarkkinat eli B2C muodostivat toisen kokonaisuuden sovelluskohteista. Tällöin sovellukset ja niihin liittyvä ansaintalogiikka volyymeineen ei voine nousta kovin suureksi sovellusta kohti. Tosin kulutushyödykemarkkinoilla sovellukset voivat kohdistua tuotteen eli kiinteistön lisäksi sekä rakentamisen että kiinteistö- ja käyttäjäpalvelujen prosessiin. Kolmas jaottelu, joka nousi esille, perustuu yksilön toimintaan linkittyviin asioihin. Yksinkertaisella ja yleisellä jaottelulla tämä tarkoitti kotia, liikennettä ja työpaikkaa työ ja vapaa-aikaa. Riippumatta siitä, puhutaanko pelkästään rakentamisesta tai kiinteistön hallinnasta nämä kaikki voidaan huomioida, sillä ne kuitenkin linkittyvät usein yhden ihmisen toimintaan kokonaisuutena. Potentiaalisista sovelluskohteista nousi yleensä esille se, ettei tänään tai huomenna kannata dumpata mobiliteettia joka paikkaan, sillä omaksumisen laajuus ja taso eivät voi olla kovin korkeita uusille asioille. Käytännössä tämä on esiintynyt vastaanottajien eli käytännön tason soveltajien negatiivisena asenteena uutta teknologiaa kohtaan, koska sitä tunkee esiin joka paikasta. Eräänä vaihtoehtona nähtiin osittain viihdesovellusten kylkiäisenä toteutettavat ratkaisut, sillä viihde on vienyt muuallakin ratkaisuja ja sovelluksia pidemmälle. 2.4 Rakentaminen ja kiinteistöliiketoiminta Rakentaminen Rakennusalan lähimenneisyydessä tapahtuneet suurimmat muutokset voidaan katsoa alkaneeksi ja -90-lukujen vaihteen rankasta laskusuhdanteesta. Olennaista lamassa tai sen läpikäymisessä on se, ettei ala voi enää toimia samojen periaatteiden mukaan kuin ennen kysyntäshokkia. Lama synnytti alan sisällä halun karsia kustannuksia monella eri tavalla, mikä puolestaan on ollut lähtölaukauksena monille erilaisille kehityspoluille. Suurimpana välillisenä säästökohteena on ollut aika. Suunnitteluun ja rakentamiseen käytettävää aikaa on haluttu lyhentää. Se on yhdenmukaista muiden teollisuudenalojen kehityksen kanssa, jossa aika, kustannukset ja laatu ovat toiminnan kehittämisen kulmakivet. Oleellisia muutoksina alalla ovat olleet myös EU-säännöstön vaikutukset, kiinteistön omistuksen ja ylläpidon eriytyminen, rakentamisen kokonaisvastuun siirtyminen projektinjohtourakoitsijalle sekä ylläpitovastuun siirtyminen huoltoliikkeelle. Informaatio- ja kommunikaatioteknologian käyttöönotossa on ollut kokonaisuutena monenlaisia ongelmia. Erään näkökulman mukaan rakennus- ja kiinteistöliiketoiminnan pääomavaltaisuus on itse asiassa suurin jarru ja este ICT:n käyttöönotolle. Alan ammattityövoiman puute johtuu siitä, että nuoret kyvyt eivät hakeudu rakennus- tai suunnittelualalle, mikä puolestaan välillisesti vaikeuttaa uusien teknologioiden hyödyntämistä. Koulutusta on tarjolla, mutta käyttäjät eivät halua oppia uusia työmenetelmiä tai niihin ei yksinkertaisesti ole aikaa, sillä operatiivinen toteuttaminen vaatii kaikki resurssit. Lisäksi uuden teknologian hyödyntämiseen ja käyttöönottoon liitetään usein alan konservatiivisuutta korostava kommentti; Kyllähän nuo ovat hienoja tulevaisuuden asioita, mutta eiköhän aloiteta käytännön työt ja oteta kynät ja paperit esille. Rakennusalalla on kuitenkin hyvin paljon perusteita ja rakenteita, jotka mahdollistaisivat myös uuden teknologian käytön. Suunnittelussa ja rakentamisessa palapelin eri osat kootaan jokaisessa projektissa uudella kokoonpanolla ja uusiin muotoihin. Asennetaustan uuden kehittämiseen pitäisi olla kunnossa, sillä työskentely on ikään kuin aiemmin testaamattoman prototyypin rakentamista. Toiminta on kokoajan projektiorientoitunutta ja itse asiassa perustuu pitkälti mobiiliin työhön. Suomen Rakennusinsinöörien Liiton RILn tulevaisuusjaoston raportti Rakentamisen tila vuonna 2030 linjaa suo- 7

13 malaisen rakentamisen skenaarioita 25 vuoden tähtäimellä kolmeen mahdolliseen kehityssuuntaan kansainvälisesti kysytty huippuosaaminen, keskitason perustuotanto tai hiljalleen kuihtuva auringonlaskun ala. Rakennus- ja kiinteistöalan nykyvahvuuksista raportissa mainitaan muun muassa jatkuvuus, suunniteltavuus ja ennustettavuus, idän vientipotentiaali sekä rakentajien monipuolinen toimenkuva. Heikkouksina esitetään mm. irtaantuminen muusta yhteiskunnasta, elinkaarivastuun puute sekä pilkottujen hankkeiden vastuunjako. Esitetyssä visiossa tulevaisuuden rakennusala on vientivoittoista, innovatiivista ja jatkuvaan oppimiseen panostavaa. Rakennuttajat haluavat sijoittaa hyvin suunniteltuihin, pitkäikäisiin rakennuksiin. Mielenkiintoisin skenaario, joka luottaa kansainvälisesti kysyttyyn huippuosaamiseen, voisi perustua ICT:n tai mobiliteetin erinomaiseen hallintaan suunnittelussa ja rakennustuotannossa. Myös RILn ja Rakennusteollisuuden (RT) teettämän selvityksen mukaan tietotekniikan soveltamisella on huimat mahdollisuudet rakennusalalla. Tavoitteena on, että rakennusalan ICT-osaaminen erikoistuu tietotekniikan hyödyntämiseen rakennettujen kohteiden koko elinkaaren tukena suunnittelusta ylläpitoon ja materiaalien käyttöön. ICT-teknologialla uskotaan olevan merkittävä vaikutus myös rakennus- ja kiinteistösektorin tuottavuuden parantajana Kiinteistöliiketoiminta Kiinteistöliiketoiminnassa on kansainvälisesti tapahtunut viime vuosikymmeneltä alkaen huomattavia muutoksia. Kiinteistömarkkinat muodostavat merkittävän sijoituskohteen, joka on arvopaperistunut ja siten helpottunut sijoittajan näkökulmasta. Pääomavirtojen kiinteistömarkkinoille odotetaan jatkossakin pysyvän vilkkaina ja jopa kasvavan. Käyttäjäomistajien tehostaessa pääomansa käyttöä, on seurauksena ollut kiinteistöjen omistuksen ulkoistaminen myös Suomessa, mikä on näkynyt kiinteistöomistuksen nopeana kansainvälistymisenä. Maamme kiinteistötoimiala on kehittynyt rakenteeltaan kansainvälisen kiinteistöalan mukaiseksi niin, että omistaminen sekä kiinteistö- ja käyttäjäpalvelut ovat ammattimaistuneet. Koko kiinteistöala on kehittänyt voimakkaasti palveluliiketoimintaansa, jonka ytimessä on asiakaskeskeisyys. Asiakkaiden liiketoiminnan kansainvälistyminen ja dynaamisuuden lisääntyminen vaikuttavat jatkossa koko kiinteistöliiketoimintaan. Kansainvälisesti kiinteistöala ja kiinteistöt muodostavat potentiaalisesti suurimman tieto- ja viestintätekniikan sovellusalueen. Traditionaalisesti kiinteistöala on ollut sykleiltään rauhallinen, ja sen muutokset ovat olleet moniin muihin toimialoihin nähden hitaita. On odotettavissa, että kiinteistöjen asiakkaiden toiminnan dynaamisuuden kasvu muuttaa myös kiinteistöalaa entistä dynaamisemmaksi. ICT-teknologia tarjoaa joukon tekniikoita, jotka lisäävät sekä kiinteistöjen suorituskykyä että niiden asiakkailleen tarjoamaa palvelukykyä. Kiinteistö- ja käyttäjäpalvelut voivat suoraan hyödyntää samoja järjestelmiä ja palveluja, joita niiden asiakkaat käyttävät oman toimintansa kilpailukyvyn, tuottavuuden ja tehokkuuden lisäämiseen. Merkittävä osa näistä tekniikoista ja palveluista on langattomia tai mobiileja. Kiinteistöpalvelujen liikkuvuus ja asiakkaan luona tapahtuva toiminta ovat vaatineet merkittävästi resursseja työn ja materiaalien ohjaukseen sekä raportointiin ja laskutukseen. Mobiilien järjestelmien avulla nämä aiemmin erilliset toimenpiteet voidaan integroida saumattomaksi kokonaisuudeksi ja säästää siten aikaa, työtä ja virheitä. Kansainvälisesti kiinteistöteknologiaa kehitetään kohti yhteiskäyttöisiä (interoperable) järjestelmiä, joilla on yhteiset rajapinnat niin, että järjestelmät voivat kommunikoida yhteisessä runkoverkossa toistensa kanssa ja muodostaa näin integroituja kokonaisuuksia, joiden etäohjauksella saavutetaan kustannushyötyjä ja parempia palveluita. Tietoliikenneverkot ja erityisesti langattomat verkot ovat kehittyneet nopeasti. Ne avaavat uusia palveluja sekä kiinteistöliiketoiminnalle että kiinteistöjen käyttäjille lisäten monin tavoin toiminnan joustavuutta, tehokkuutta ja liikkuvan käyttäjän palveluja. 8

14 3 Mobiilien sovellusten hyödyntämisen nykytila ja potentiaali rakennus- ja kiinteistöalalla 3.1 Työpajojen anti Espoo Dipoli Dipolin työpaja jakautui viiteen työryhmään joiden aiheina olivat: 1. Kunnossapidon ja ylläpidon johtaminen 2. Mobiili projektinjohto rakennusliiketoiminnassa 3. Langaton materiaalivirtojen ja logistiikan ohjaus 4. Mobiilin asiakkaan liiketoiminnan ja mobiilin elämän puitteet 5. Yritysverkoston rakentaminen ja verkostoyrityksen johtaminen Aihe 1 Kunnossapidon ja ylläpidon johtaminen Tämän työryhmän ehdotukset keskittyivät kunnossapidon ja ylläpidon tarvitseman ja tuottaman tiedon ajantasaisuuteen, huollettavien kohteiden paikantamiseen ja tunnistamiseen sekä toiminnan ohjauksen tehostamiseen. Toisen kokonaisuuden muodostivat ne työvälineet eli päätelaitteiden ja sovellusten kehittäminen, joilla mobiilia toimintaa toteutetaan ja johdetaan. Tutkimuskohteeksi tunnistettiin hajautetun työyhteisön sosioekonomia sekä johtamisen kehittäminen. Reaaliaikainen tiedon tuottaminen / kerääminen / päivitys Huollettavien kohteiden paikantaminen ja tunnistaminen 2. sukupolven huoltokirja, johon on mobiilit liittymät Kiinteistötiedon hallinta Yllä- ja kunnossapidon tarvitsemat mallit Mallien käyttäjien liiketoiminnan asettamien tarpeiden ja käyttökohteiden tunnistaminen Yleinen alusta mobiileille tiedonkeruu- ja päätelaitteille sekä sovelluksille Huoltomiehen mobiili pääte / kännykkä Laite- ja sovelluskehitys Seuranta- ja mittalaitteiden kehitys ja niiden langaton tiedonsiirto 2-suuntainen kommunikaatio Formaali ja epäformaali tieto ja niiden integrointi Data / grafiikka Ääni / puhe Kuva ja video Helppokäyttöisyys Prosessinäkökulma Toiminnan ohjaus ja prosessien kehittäminen Tiedon ja kiinteistön elinkaari Tiedon omistajuus käyttöoikeudet Tietoturva ja riskit Ennakoiva vs. korjaava huolto Päätöksenteko Työn seuranta Raportointi eri osapuolille Tutkimusaihe Mobiilin järjestelmän vaikutukset työyhteisön sosioekonomiaan e-työnjohto Eettiset kysymykset Kompetenssien ja tietämyksen hallinta. Aihe 2 Mobiili projektinjohto rakennusliiketoiminnassa Teknologianäkökulman taustalla nostettiin esiin eri päätelaitteiden mahdollistamat erilaiset palvelut sekä niiden linkittäminen toisiinsa. Lähtökohtana tulee olla erilaisten laitteiden käytettävyyden yhtenäistäminen siten, että erilaisiin päätelaitteisiin ei liity kovin erilaisia käyttöliittymiä, joka heikentää erilaisten laitteiden käytettävyyttä. Tiedon varastoimiseen (back-office servers) arvioitiin soveliaimmaksi internet-pohjaiset teknologiat ja kannettavilla päätelaitteilla tehdään se, mihin ne on tarkoitettu. Lähtökohtana on, että tieto on yhdessä paikassa ja eri sovellukset luovat erilaisia näkymiä samaan tietoon vaikka käyttötarkoitus olisikin erilainen. Tämä tarkoittaa myös uuden toimijan (operaattori ja tiedon varastoija) mukaan tulemisen rakentamisen jo monimutkaiseen toimijakenttään. Mobiliteetti voi muuttaa nykyistä toimintamallia toisenlaiseksi, sillä erityisesti kommunikointi työmaalla muuttuu. Nykyisten matkapuhelimien käytettävyys (jossakin mielessä jopa hinta ainakin kalliimpien älypuhelinten osalta) erityyppisissä olosuhteissa saattaa nousta käytön esteeksi. Samoin se, että eri palveluille joudutaan hankkimaan erilaisia päätelaitteita. Erilaisesta ja erimuotoisesta tiedosta sekä sen hyödyntämisestä nostettiin esille seuraavia esimerkkejä: ERP-tuotemallitieto kulunvalvontaan liittyvä tieto erilaisten tehtävien sisältöihin liittyvä tieto toiminataan liittyvät määrätiedot. 9

15 mobiili päätelaite kannettava tietokone langaton tietoverkko rakennus tietokanta kuittaukset... Kuva 7. Rakennusliiketoiminnan mobiilin tietojärjestelmän muodostama kokonaisuus. Edellä mainitussa selkeänä etuna ja mahdollisuutena nähtiin tietojärjestelmän käsittelemänä tietona parempi dokumentaatio ja sitä kautta parempi toiminnan laatu. Tämä ilmeni myös siten, että tavoitteena tulee olla kokonaisoptimointi ja osaoptimoinnista tulisi päästä pois. Erääksi haasteeksi nähtiin tiedon ajantasaisuuteen ja turvallisuuteen liittyvät tekijät kuvan 7 mukaisesti. Mobiilin teknologian tulemisen rakentamiseen nähtiin asettavan vaatimuksia osaamistasolle. Toimialalle tulee uusia toimijoita, joilla ei välttämättä ole osaamista alalta. Toisaalta rakennusalan toimijoilla on osaamisvajetta mobiilin teknologian käytettävyydessä. Käytännössä tämä tarkoitta sitä, että jotenkin toimintaa pitää saada yhtenäistettyä. Lisäksi tulee tunnistaa muutosvastarinta mobiilin teknologian hyväksymisessä ja vastaavasti sovelluskehittäjien halukkuuden aste räätälöidä riittävästi sovelluksiaan rakennusteollisuuteen. Eräänä perusasiana ryhmä nosti esille toiminnan aikaskaalan. Keskustelun pohjalta tämä tarkoitti käytännössä sitä, että tavoitteet kehittämisessä tulee asettaa kymmenen vuoden päähän, mutta erityisen tärkeänä ryhmä piti sitä, että käytäntöön saadaan jo joitakin sovelluksia pilotoitaviksi ja ainakin koekäyttöön jo lyhyemmällä aikavälillä. Aihe 3 Langaton materiaalivirtojen ja logistiikan ohjaus Tämä työryhmä nosti esiin logistiikan ja materiaalin ohjauksen lisäksi myös toiminnan ohjauksen ja henkilöstön johtamisen. Materiaalihallinnan mutta myös henkilöstön osalta tuotiin esiin useampia RFID- ja paikannustekniikan sovelluskohteita. Rakennustyömaan aikataulu on sidoksissa työmaalle tapahtuvan materiaalilogistiikan oikeaan ajoitukseen sekä työmaalle varastoitujen tuotteiden ja osien tehokkaaseen paikantamiseen ja toimittamiseen asennettavaksi. Kolmannen sovelluskokonaisuuden muodostaa ns. työmaa-automaatio, joka tarkoittaa työkoneiden ohjaamista, paikantamista, työn suunnittelua ja raportointia automaattisesti. Langaton toiminnan ja henkilöstön ohjaus sekä johtaminen Työn johtaminen, ajoitus ja raportointi Asennusten raportointi laatujärjestelmään ja laadun ohjaus Kulun valvonta ja opastus Aluerajojen määrittely Työturvallisuus Langaton toimitusprosessin ja kuljetusten ohjaus Komponentit ja tuotteet elektroniset tuotetunnisteet RFID ja paikantaminen GPS Toimitusprosessin kattavat tuotetunnisteet Suunnittelu luo tunnistetiedot Osto jakaa tunnisteet toimittajaverkkoon Valmistus yhdistää tunnisteen fyysiseen tuotteeseen Logistiikka työmaalle lähetys, kuljetus, ohjaus ja raportointi Työmaalogistiikka vastaanotto, paikannus, tunnistus, kuljetus asennukseen Asennus tunnistetietojen perusteella ja raportointi Laatujärjestelmä seuraa tuotantoprosessia tunnistetietojen perusteella Elinkaaren hallinta tiedon tallennus RFID-tageissa Paikannus Maantieteellinen Työmaalla Lähetys/vastaanotto Työkoneiden ja laitteiden ohjaus, paikannus ja työmaa-automaatio Koneiden ja laitteiden käytön valvonta Työn suunnittelu ja raportointi Etäohjaus. Aihe 4 Mobiilin asiakkaan liiketoiminnan ja mobiilin elämän puitteet Tämän työryhmän aihepiiri on tavattoman laaja. Työryhmä päätyi arvioimaan asiakaskeskeisten mobiilien sovellusten liiketoiminnan avaintekijöitä sekä mobiilin tuote- ja palvelutarjoaman kehittämistä. Lisäksi analysoitiin tilan käytössä ja käyttötarpeessa tapahtuvia muutoksia, sekä erilaisia tilan käyttöön liittyviä palveluita. 10

16 Turvapalvelut katsottiin yhdeksi mobiilin tekniikan keskeiseksi sovellusalueeksi. Liikkumisen seuranta ja opastus Langaton hätäkutsu. Asiakastarpeen tunnistaminen ja asiakaskeskeisen palvelutarjoaman kehittäminen Käyttäjän tarpeiden jatkuva seuranta ja palvelujen kehittäminen Mobiili CRM Tarjoajan kyky tuottaa kokonaispalvelukonsepti ja tuotteistaa se Lisäarvon tuotto ja mittaaminen sekä ansaintalogiikat Palvelun tarjoajan kyky toimia globaalisti Hajautettujen tiimien yhteistyö Tarve vaihtaa työympäristöä Luovuuden haku ympäristöä vaihtamalla Projekti- ja hankekohtainen työympäristön järjestely ja palvelut Menetelmät, jotka auttavat asiakkaita kehittämään toimintansa mobiliteettia ja ymmärtämään mobiliteetin vaikutus organisaation toiminnan ja kulttuurin muutokseen sekä toimitilojen käyttöön Langattomien verkkojen automaattinen roaming ja kirjautuminen Liikkuvan työpisteen tarpeet Satunnaisen kävijän tarpeet Laskutuksen kohdistaminen Erilaisten päätelaitteiden määrän vähentäminen Toiminnan infrastruktuuri ja paikkaan liittyvät palvelut Liikkumisen solmupisteet ja niiden palvelut Verkottuneet palvelut Asuminen työ kauppa liikenne Tilojen käytön monipuolistaminen ja tehostaminen Käytön johtaminen ja ohjaus Pääsy tiloihin Tilojen ja laitteiden varaus, käytön laskutus ja valvonta Käyttöliittymien helppous ja yhdenmukaistaminen Langaton opastus kiinteistössä kohteeseen Henkilö Tila Tilaisuus Tiedonkeruu mobiililaitteiden avulla Läsnäolo Tilojen ja laitteiden käyttöaste ja käyttäjä Liikkuvuus tiloissa Tiladiversiteetti ilman henkilökohtaisia työpisteitä Vanha rakennuskanta ja elinkaaren hallinta Taloudellisen ja teknisen elinkaaren jatkaminen Käyttö- ja palvelupotentiaalin nostaminen Tilamarkkinoiden ja tilojen tarjonta- ja kysyntäinformaation välittäminen Vuokralaisten itsepalvelut ja tilapalvelujen automatisointi Turvallisuus Vartiointi- ja kulunohjauspalvelut Käyttäjän tunnistus ja tietoturva Aihe 5 Yritysverkoston rakentaminen ja verkostoyrityksen johtaminen Tämä pieni työryhmä hahmotteli ns. extended enterprise -liiketoimintaa kansainvälisessä ympäristössä. Asiakkaiden liiketoiminnan globalisoituessa ja verkottuessa on odotettavissa, että samansuuntainen kehitys käynnistyy myös palvelujen tuottajien keskuudessa. Asiakkaat hankkivat kokonaispalveluja Palvelukokonaisuuden toimittaa erikoistuneiden yritysten muodostama verkosto Asiakkaat hankkivat koko liiketoiminta-alueelleen kattavia palveluja Toimittajat neuvottelevat ja tarjoavat palvelujaan asiakkaan yritysjohdolle Palvelujen on tuotettava mitattavaa hyötyä asiakkaan liiketoiminnalle Palvelujen toimittajien kilpailukyky perustuu asiakaskunnan parhaiden ratkaisujen monistamiseen ja erikoistumiseen sekä palvelujen kehitykseen ja järjestelmiin tehtyihin investointeihin Syntyy uusia liiketoimintamahdollisuuksia, markkinoita, liiketoimintamalleja ja ansaintalogiikoita. Oulu VTT Ryhmä 1 Rakentamisen prosessi Rakentamisen prosessissa tämänhetkinen mobiilien sovellusten käyttötilanne ei käyttöasteen näkökulmasta ole kovin korkea, pois lukien informaation välittäminen puhuttuna. Puhelinta käytetään rakennustyön ohjaukseen kohtuullisen paljon. Tosin puheen välityksessä on ongelmana se, ettei sillä ole yhteyttä muihin taustajärjestelmiin. Mikäli välitettyä informaatiota halutaan hyödyntää, se tulee kirjata uudelleen johonkin järjestelmään. Tekstiviestein välitetyllä informaatiolla ei ole yhteyttä muihin järjestelmiin, eikä sen käyttö ole rakentamisessa kovin yleistä, mikä pätee myös kuvallisen informaation välittämiseen. Mobiilien sovellusten potentiaalisia sovelluskohteita rakentamisen prosessissa määriteltiin useita. Tilaajan / asiakkaan saama ajantasainen tieto hankeen tilasta ja rakennushankkeen eri osapuolille erilaiset näkymät. Myös tuotantoprosessin operatiivisten toimijoiden saama informaatio hankkeen tilasta koettiin hyödylliseksi. Sovelluskohteita ovat työn johtaminen ja sitä kautta myös laadun hallinta. Laadun hallintaan voitaisiin liitää myös erilaiset katselmointipöytäkirjat ja poikkeamaraportit, joita olisi mahdollista täyttää mobiilin päätelaitteen avulla. Tämä olisi kohtuullisen helppo toteuttaa myös siten, että informaatiojärjestelmän hyöty saataisiin kunnolla käyttöön. Kun tieto on kerran tallennettu, on se myös saatavilla hyödyn- 11

17 nettäväksi myöhemmin ilman erillistä kirjaamista. Tämä hyödyttäisi myöhemminkin, sillä erilaista informaatiota olisi tallennettuna tietokantaan mahdollista myöhempää käyttöä varten. Eräänä mahdollisena sovelluskohteena nähtiin työohjeiden haku/ pakkosyöttö suorittavassa työssä. Asentajien tai työmiesten olisi mahdollista saada suunnitelmadokumenttiin liittyvää laitteen tai rakenteen tarkempaa tietoa (uudenlaisen) päätelaitteen avulla reaaliaikaisesti, mikä tehostaisi työn tekoa ja ennalta ehkäisisi virheiden syntymistä. Toisaalta sama järjestelmä mahdollistaa työnjohdon ohjeistuksen suorittavalle tasolle. Tähän potentiaaliseen järjestelmään liittyvä työvaiheiden yksinkertainen kuittausjärjestelmä (toteuman raportointi) linkitettynä tuotantosuunnitelmaan mahdollistaisi esimerkiksi viranomaisten seurannan reaaliaikaisuuden ja virallisten katselmointien toteuttamisen. Lisäksi päätelaitteiden avulla voitaisiin hallita kaluston seuranta ja paikantaminen sekä työryhmien seuranta ja paikantaminen, millä voisi olla hyötyjä esimerkiksi työmaan turvallisuuden näkökulmasta. Työmaan logistisen prosessin ja materiaalitoimitusten hallinta nähtiin eräänä selkeänä alueena, jossa olisi jo nykytekniikalla mahdollista saada selkeitä parannuksia. Tämä helpottaisi erityisesti ajantasaisen informaation näkökulmasta. Tilanne korostuu korjausrakennushankkeissa, jolloin työmaan materiaalilogistiikka on joka tapauksessa kriittinen. Mikäli sekä rakentajalla että tavarantoimittajalla olisi tietokoneavusteisen suunnitelmadokumentin perusteella määritellyt määräluettelot ja niihin liittyvät aikataulut, toimitussopimuksen mobiliteetti mahdollistaisi tavaran tilaamisen ns. kotiinkutsuperiaatteella eli yksi jalostusarvoa lisäämätön vaihe voitaisiin poistaa. Tähän voisi yhdistää laskutukset kuittausten perusteella. Samoin mobiliteetti mahdollistaisi työmaan eri osissa materiaalin saatavuustiedustelut sekä toimittajien toimitusten ennakoinnin poikkeamista. Rakennusvaiheessa raportoiva rakennusosa voisi olla hyödyllinen, mutta erityisesti siitä olisi hyötyä kiinteistön ylläpitovaiheessa. Myös tämä ryhmä nosti esille ongelmana osaamisen tason. Mikäli useita erilaisia sovelluksia otetaan käyttöön yhtä aikaa, ei niiden todellinen käytön osaaminen voi olla kovin korkealla tasolla varsinkin, jos nämä sovellukset muuttavat prosessia tai jättävät siitä vaiheita pois. Toisaalta konkretisoituva hyöty on hyvä sillä se perustelee itsessään käytön järkevyyden. Eräässä mielessä olisi hyvä jos mobiililaitteita voitaisiin tuoda käyttöön vähän kerrallaan, jolloin niiden hyödyntämiseen ei liittyisi niin suurta muutosvastarintaa eikä ennakkoasennetta. Mobiili työmaa eli kokonaisuuden hallinta etätyönä nähtiin kaukaisena, mutta mahdollisena. Tällöin olisi mahdollista useiden pienten työmaiden yhtäaikainen hallinta, eikä matkustamiseen ja/tai dokumentointiin kuluisi tuottamatonta aikaa. Toisena konkreettisena hanke-ehdotuksena työryhmä ehdotti hanketta, jossa hyödynnettäisiin paikka- ja kontekstiorientoitunut tiedon hallinta eli läsnä-äly (ubicomp). Tämä tarkoittaisi siis informaation sisällyttämistä rakennusosiin tai asennettaviin laitteisiin ja sen jakamista työmaalla eri toimijoille (4D4JIT) eli: juuri oikea informaatio/tuote (rakennusosa) juuri oikeaan aikaan juuri oikeaan paikkaan juuri oikealle toimijalle. Ryhmä 2 Kiinteistön ylläpidon ja johtamisen prosessit Työryhmä lähti analysoimaan sovellusaluettaan katsomalla ensin nykyhetkeä, lähitulevaisuutta ja lopuksi etäämmälle tulevaisuuteen eli ylihuomisen sovelluksiin. Sovelluskohteet voidaan karkeasti jakaa itse kohteisiin liittyvään tietoon sekä kohteiden tunnistamiseen ja paikantamiseen liittyviin sovelluksiin, toimintaa ja työprosesseja tukevaan tietoon, laitteisiin ja järjestelmiin sekä toiminnan ohjausta ja johtamista tukeviin järjestelmiin. Nykyiset mobiilit sovellukset Huollon toteutus Digikuvat kohteesta Toiminnan ohjaus kännykällä Palvelupyynnöt kännykällä Vikailmoitukset, tilavaraukset, mittarilukemien välitys Koti/taloautomaation etähallinta Etäluenta Langaton atk-verkko Langaton kulunvalvonta ja rikosilmoitusjärjestelmä Etäautomaatio (ovi, kiuas, kosteus) Huomisen mobiilit sovellukset Anturoitu tai raportoiva rakennus Valvonta-anturit, jotka tunnistavat poikkeustilan Hahmontunnistukseen perustuvat lämmön- ja ilmanvaihdon säätöjärjestelmät Vartiointijärjestelmät Kiinteistö- ja käyttäjäpalvelujen johtaminen Palveluverkoston toiminnan ohjaus, henkilökohtaisen toiminnan ohjaus Paikkatietoinen palveluntarjonta esitä toive netissä, saat palvelun toimittajien yhteystiedot Valvomotyyppinen huoltomiestoimi Mobiilien ratkaisujen käyttö työnohjauksessa Digikuvat ja työohjeet yhteen tietokantaan, jossa mobiili käyttöliittymä Päivystyskansion mobiili versio 12

18 Mobiili huoltokirja RFID laitteiden ja tuotteiden tunnistus, huoltohistoria ja säätöarvot Varaosiin siru, joka sisältää huoltomiehen tarvitsemat www-osoitteet. Isännöitsijä voi tehdä katselmoinnin yhteydessä korjausmääräyksiä tai talokirjamerkintöjä suoraan päätelaitteelle esim. saneluna Mobiili projektipankki Rakennusautomaation etähallinta Ylihuomisen mobiilit sovellukset Kiinteistön hoitorobotti ja langattomat, kuntoa valvovat järjestelmät Vuokrasopimuksen laadinta päätelaitteiden avulla suoraan kohteessa Palvelut kohdistuvat asiakkaan tuottavuuden parantamiseen (kiinteistön suorituskyky, kiinteistön palvelukyky) IP-WLAN-verkot ovat kaikkialla (palvelupyynnöt, toiminnan ohjaus, raportointi, laskutus) Mobiili kuntotarkastus Sähköisten tunnisteiden hyödyntäminen kiinteistön hallinnassa Asiakaskohtainen ylläpitolaskutus (lämpö, sähkö, huoltokulut) Automaattiset laskutusjärjestelmät Kodin palvelut työpaikalla, työpaikan palvelut kotona e-asiantuntijat, integroidut palvelut. Ryhmä 3 Tuotteeseen eli kiinteistöön liittyvät mobiilit sovellukset Työryhmä analysoi tehtäväaluettaan nykytilan ja lähitulevaisuuden osalta fyysisten kohteiden, kuten rakennustyyppien näkökulmasta sekä kohteena olevan prosessin, tehtävän tai käyttäjän näkökulmasta. Sovelluskohteet ja -tyypit Etähallinta ja sen sovellukset liittyvät lämmitykseen, ilmanvaihtoon, säteilyyn (lämmönsiirtoon), vartiointiin, kulunvalvontaan, turvajärjestelyihin sekä Käyttäjätyypin ja käyttökohteen mukaan: asunnot, sairaalat, toimistot, kauppakeskukset ja niiden eritasoiset tarpeet. Tämänhetkiset sovelluskohteet Puhelut / tekstiviestit kiinteistöhuollolle, isännöitsijälle (huoltoilmoitukset) Ovet, nosto-ovet (ylös-alas) Mökkisauna päälle (on-off) Sairaalat, koulut (koti-koulu-kalenteri, verkkoympäristö) Lämmönsäätöjärjestelmät (Ouman), ilmanlaadun hallinta (lämpö, kosteus) etä/mobiili käyttö Turvallisuus (hälytykset, kulunvalvonta). Tuotteeseen eli kiinteistöön liittyvät mobiilit sovellukset Haasteet: rakennusten korkea hinta asettaa kynnyksen ei olla valmiita maksamaan teknisistä ominaisuuksista niin helposti kuin pinnoista Liiketoimintalogiikka. Potentiaalisia käyttökohteita Opastus rakennetussa ympäristössä ja kulun seuranta Asennus, käyttöohjausjärjestelmät Jatkuva toiminnallisuuden valvonta Koulu koulutus, erilaisia yhteistyömuotoja enemmän, mobiilitenttejä Eri tilojen käyttö kalusteiden käyttötarkoituksen kirjaaminen, joustavuus, saatavuus Logistiikka Eri kodinkoneiden kytkeminen kännykällä uunit, saunat (on/off). Potentiaalisia käyttökohteita kiinteistötyypeittäin Kauppakeskukset rakennuksen tarjoamien palvelujen hyödyntäminen, merkkikohtainen tavaranhaku Palvelukodit, asuntokohteet sähkölaitteiden ym. laitteiden hallinta, valvonta vika-ilmoitukset tekstiviestillä Fokusoidut käyttäjätutkimukset eri rakennustyyppeihin liittyen. 3.2 Nykytila vs. potentiaali Nykytila Langaton ja mobiili tietotekniikka sekä verkkotekniikoiden vakiintuminen on vielä niin uutta, että vasta viime vuosina dominoivat kehityslinjat ovat nousseet esiin (ks. Liite 1). Mobiilista ICTstä olemme tähän mennessä nähneet vasta häivähdyksen, joten tulevaa kehitystä on yhtä hankala ennakoida nyt kuin koko tietotekniikan historiankin ajan. Voidaan pitää selvänä, että langaton ja mobiili ICT on nopeimmin kehittyvä sovellusalue, jolla on syvälliset vaikutukset markkinoihin ja niin yritysten kuin yksilöidenkin toimintaan ja toimintaympäristöön. Yritykset ovat pääosin ottamassa käyttöön ensimmäisiä langattomia ja mobiileja sovelluksia. Kiinteistö- ja rakennusala ei perinteisesti ole ollut ICT:n kehitystä ohjaava toimiala, vaan se soveltaa monia sellaisia järjestelmiä, joista muilla toimialoilla on jo pitempi käyttökokemus. Langattomiin puhelinpalveluihin perustuvat sovellukset varustettuna uusien, ohjelmoitavien kuvapuhelinten toiminnoilla ovat laajimmassa käytössä, mutta mobiilin ICT:n vaikutukset rakennus- ja kiinteistöalan yritysten toimintatapoihin ja uusien palvelujen tarjontaan eivät ole kovin näkyviä. Kehitys alan johtavissa yrityksissä on käynnistynyt. 13

19 Potentiaali Mobiilin ICT:n sovellusten kehittyessä ja käytön laajentuessa kattamaan yhä suurempi joukko toimialan yrityksistä syntyy toiminnallista hyötyä ja mahdollisuudet kehittää toiminta- ja palvelumalleja sekä eri osapuolien välisiä toimintatapoja. Mobiilien sovellusten penetraation toimialalla voidaan odottaa lisäävän sekä sovellusten markkinoita, että niiden positiivisia vaikutuksia lisääntyvän tehokkuuden ja tuottavuuden sekä parantuvan toiminnan laadun muodossa. Rakennus- ja kiinteistöala on ollut haastava ICT:n näkökulmasta. Toimialojen rakenne on pirstoutunut projektimaisen tai laajan ja tiuhaan vaihtuvan toimittajaverkon sekä melko yksipuoliseen hintakilpailuun perustuvan urakoinnin takia. Toimintaympäristö työmailla ja kiinteistöjen teknisissä tiloissa sekä asiakkaiden luona on hajautettu ja liikkuva. Toimialan jalostusarvo ei ole kaikkein korkeimpia, joten toiminnan ja tekniikan kehittämiseen tähtäävät investoinnit ovat liikevaihtoon nähden alhaisia. Toimialan laajuus ja osuus koko kansallisvarannon hallinnassa on suuri. Näin ollen toimialan potentiaali hyödyntää ICT-sovelluksia ja tekniikkaa on todennäköisesti suurin kaikista toimialoista. Suuri osa työstä ja palveluista on työvoimavaltaisia ja manuaalisesti toteutettuja, joten tästäkin näkökulmasta potentiaali parantaa tuottavuutta on suuri. Haasteena on rakennus- ja kiinteistötoimialan oma aktiivisuus sekä markkinoiden kehittyminen. Jos toimiala joutuu kilpailutilanteeseen, jossa kannattavuus ja liiketoiminnan uusiutumiskyky menetetään, ei toimiala muodosta ICTtoimittajien näkökulmasta kiinnostavaa markkinaa eikä tuotekehitys suuntaudu sen tarpeisiin. Toimialan on itsensä luotava itsestään kiinnostava markkina sitä palveleville toimittajille ja toimialoille. 3.3 Tutkimuksen ja kehityshankkeiden painopistealueet VAMOS-valmistelussa rakennus- ja kiinteistötoimialan työpajoissa esiin nousseita painopistealueita ovat mm: Rakentaminen Työmaan toiminnan ohjaus Mobiili toimitusprosessin ohjaus Työmaalle tulevan ja työmaan logistiikan ohjaus Työmaan materiaalihallinta Työmaalla tapahtuva muutosten hallinta Työmaalla tapahtuvan toiminnan yhteydet rakennuttajaan, suunnittelijoihin, materiaalitoimittajiin jne Kiinteistö- ja käyttäjäpalvelut Kiinteistö- ja käyttäjäpalvelujen johtaminen Mobiilin järjestelmän vaikutukset työyhteisön sosioekonomiaan Ennakoivan huollon ja kunnossapidon ohjaus 2-sukupolven huoltokirja, johon on mobiilit liittymät sekä tietojen saanti ja ylläpito e-työnjohto Kohteiden ja laitteiden paikantaminen ja tunnistaminen Työn raportointi ja e-laskutus Yleinen alusta mobiileille sovelluksille ja päätelaitteille Huoltomiehen mobiilin päätelaitteen tai kännykän ja sen sovellusten kehittäminen Tilojen käytön monipuolistaminen ja tehostaminen Workplace solutions Mobiilin tietotyön ja elämän puitteet Turvallisuus Turvapalvelut, opastus, kulunvalvonta ja läsnäolon tunnistus Tietoturva Tiedon omistajuus ja käyttöoikeudet Käyttäjän tunnistaminen ja käyttöoikeudet. Kiinteistön omistajan näkökulmaa ICT-teknologian sovelluksiin korostettiin työryhmissä, mutta konkreettiset ehdotukset jäivät melko vähiin. Tämä saattaa selittyä sillä, että työpajojen osallistujat edustuvat pääosin rakennusliikkeitä, kiinteistö- ja käyttäjäpalveluja sekä teknologian ja sovellusten toimittajia. Omistajan ydinliiketoiminnan prosessit eivät todennäköisesti ole kriittisin mobiilien sovellusten kohde. Omistajan kannalta hyöty syntyy kiinteistöä ja salkkua koskevasta ajantasaisesta ja oikeasta tiedosta sekä kiinteistön arvon ylläpitävästä vuokraus- ja palvelutoiminnasta. Näissä mobiileilla sovelluksilla on keskeinen osuutensa. 14

20 4 Arviointi ja yhteenveto Mobiili teknologia ja sen sovelluspotentiaali on kokonaisuutena vielä uutta rakennus- ja kiinteistösektorin toimijoille, eikä alalla ole kokemusta niistä. Myöskään mobiilin teknologian kehittäjillä ei ole selkeää käsitystä siitä, miten teknologiakenttää ja markkinoita pitäisi jaotella tai sovelluksia ja palveluja kohdentaa. Teknologinen kehitys etenee nopeasti ja ne yritykset, jotka kykenevät hyödyntämään sitä liiketoiminnassaan nopeimmin, saavuttavat usein parhaimman kilpailuedun. Suurimmissa haasteissa piilevät suurimmat potentiaalit. Selvityksen yhteydessä tämä oli selkeästi havaittavissa. Osa rakennus- ja kiinteistösektorin toimijoista ei pystynyt osallistumaan täysin keskusteluun mobiilien sovellusten potentiaalista, sillä teknologian mahdollistamista ratkaisuista ei ollut tarkkaa kuvaa. Sama yhtälö ilmeni myös toisinpäin, sillä mobiilin teknologian asiantuntijoiden rajoittumattomuus arkirealismiin ilmeni monimutkaisten sovelluspotentiaalien luotaamisena. Uusien ratkaisumahdollisuuksien luomisessa tämä ei luonnollisesti ole eikä saa olla ongelma, sillä suurimmissa haasteissa piilevät suurimmat potentiaalit. Käytännön T&K-hankkeita toteutettaessa tämä tulee kuitenkin huomioida siten, että tulevissa kehityshankkeissa on mukana sekä rakennus- ja kiinteistöalan että mobiilin teknologian asiantuntijoita. Teknologian pohjalta tapahtuvat määrittelyt tai eri lähtökohdista tehdyt mobiilin teknologian jaottelut auttavat hahmottamaan sitä, mihin toimintoihin mobiili teknologia voi liittyä tai tuoda parannusta. Kirjallisuuden perusteella ja käytännön lähtökohdista tehdyt luokittelut voidaan tiivistää seuraavaan luetteloon: Tuote-, tuotanto- (prosessi-) ja informaatioteknologia ja järjestelmät Kuinka usein työntekijä vaihtaa työpistettä ja kuinka monessa työpisteessä henkilö työskentelee: On-site movers, Pendulums, Yo-Yos, Nomads ja Carriers. Miten työntekijät käyttävät erilaisia palveluita: Mobile Talkers, Mobile Messengers, Mobile Multitaskers, Mobile Specialists, Campus Workers, At-site Workers, At-site Talkers ja At-site Desk Workers. Markkinoiden perusteella: tuotantohyödykkeiden markkinat (B2B) ja kulutushyödykemarkkinat (B2C). Yleinen jaottelu yksilön näkökulmasta: koti, liikenne ja työpaikka sekä työ- ja vapaa-aika. On siten luonnollista lähteä hakemaan mobiilien sovellusten kohteita rakennus- ja kiinteistötoimialalle tyypillisistä prosesseista ja tuotteista. On esitetty arvioita, että kolmannes rakentamisesta on verkostomaista toimintaa ja projekteissa hukataan jopa kaksi kolmannesta työtehosta. Työmaalla toiminnan ohjaus sekä materiaalin ja tuotteiden ohjaus asennusaikataulun mukaisesti ovat tyypillisiä rakennusprojektien mobiiliin ja langattomaan teknologiaan perustuvia sovelluksia, joilta voidaan odottaa nopeita hyötyjä. Materiaalituotannon ja logistiikan ohjaus niin, että työmaalle toimitetaan oikeaan aikaan oikeat tuotteet ja ne varastoidaan työmaalla siten, että oikeat tuotteet löydetään ja toimitetaan asennukseen oikeaan aikaan oikeassa järjestyksessä, luo perustan häiriöttömälle projektin toteutukselle. Varsinkin rakentaminen projektiorientoituneena toimintana ja rakennuspaikkaan sijoittuneena, muodostaa lähtökohtaisesti potentiaalisen sovellusalueen mobiilille teknologialle, missä on saavutettavissa suuria tuottavuuden parannuksia. FIATECHin aiemmin mainitussa pilottiprojektissa arvioitiin, että aktiivisten RFID-tunnisteiden käyttö tehdastyömaan materiaalin vastaanotossa ja hallinnassa maksaisi järjestelmäinvestoinnin takaisin saman projektin aikana pienentyneenä hävikkinä ja tehostuneen paikantamisena ja asennusaikataulun häiriöttömyytenä. Mahdollisuus kommunikoida työmaalla ja työmaalta eri osapuolien kanssa kuvan, äänen ja tiedon avulla tehostaa sekä toiminnan ohjausta että häiriöiden ja laadun hallintaa. Kiinteistö- ja käyttäjäpalvelujen mobiilit sovellukset kohdistuvat periaatteessa samoin kuin rakentamisessakin. Avainkohteet ovat ylläpidon ja huollon toiminnan ohjaus, huollon kohteiden paikantaminen ja tunnistaminen sekä liikkuvien osapuolien kommunikaatio. Molemmissa edellä mainituissa sovellusalueissa tukiprosessien tehostaminen ja automatisointi, kuten hankinnat, määrälaskenta, raportointi ja e-laskutus tehostavat toimintaa, nopeuttavat rahaliikennettä ja alentavat kustannuksia. Tämä kehitys käynnistyy VAMOS-ohjelmassa käyttäjien ja teknologiatoimittajien ennakkoluulottomana yhteistyönä. Kansainväliset markkinat ovat avoinna suomalaisille innovaatioille. 15

Kuluttajille tarjottavan SIP-sovelluksen kannattavuus operaattorin kannalta

Kuluttajille tarjottavan SIP-sovelluksen kannattavuus operaattorin kannalta Kuluttajille tarjottavan SIP-sovelluksen kannattavuus operaattorin kannalta Diplomityöseminaari 6.6.2005 Tekijä: Sanna Zitting Valvoja: Heikki Hämmäinen Ohjaaja: Jari Hakalin Sisältö Taustaa Ongelmanasettelu

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa Josek-VTT, Älyä koneisiin ja palveluihin digitalisaation vaikutukset valmistavassa teollisuudessa 7.2.2017

Lisätiedot

NELJÄ HELPPOA TAPAA TEHDÄ TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖSTÄ JOUSTAVAMPAA

NELJÄ HELPPOA TAPAA TEHDÄ TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖSTÄ JOUSTAVAMPAA NELJÄ HELPPOA TAPAA TEHDÄ TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖSTÄ JOUSTAVAMPAA Vie yrityksesi pidemmälle Olitpa yrityksesi nykyisestä suorituskyvystä mitä mieltä tahansa, jokainen yritysorganisaatio pystyy parantamaan tuottavuuttaan

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

TalokeskusYhtiötOy. Korjausrakentamisen ulottaminen käyttöönottoon ja ylläpitoon. Rakennettu ympäristö ohjelman ja LCIFIN2-hankkeen työpaja 11.6.

TalokeskusYhtiötOy. Korjausrakentamisen ulottaminen käyttöönottoon ja ylläpitoon. Rakennettu ympäristö ohjelman ja LCIFIN2-hankkeen työpaja 11.6. TalokeskusYhtiötOy Korjausrakentamisen ulottaminen käyttöönottoon ja ylläpitoon Rakennettu ympäristö ohjelman ja LCIFIN2-hankkeen työpaja 11.6.2014 Stefan Fransman Kehityspäällikkö Suomen Talokeskus Oy

Lisätiedot

Tietoverkottunut rakentamisprosessi, talotekniikan esiselvitys. Tavoitteet:

Tietoverkottunut rakentamisprosessi, talotekniikan esiselvitys. Tavoitteet: talotekniikan esiselvitys Tavoitteet: kartoittaa suomalaisten talotekniikkayritysten nykytila, näkemykset ja tarpeet teknologiaohjelman alueella selvittää teknologiaohjelman tulosten hyödynnettävyys Suomessa

Lisätiedot

ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009

ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009 ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009 18.3.2009 Martti From TIEKE TIEKEn visio, strategia ja strategiset tavoitteet Suomi kilpailukykyiseksi ja ihmisläheiseksi tietoyhteiskunnaksi Missio Kansalaiset Strategia

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki 2013-2017 5/2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki Suomi on edelläkävijä älykkäissä ympäristöissä. Fiksun kaupungin sujuva arki syntyy käyttäjätarpeiden sekä erilaisten osaamisten

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Tuotemallipohjainen suunnittelu ja toteutus - yhteiset tavoitteet

Tuotemallipohjainen suunnittelu ja toteutus - yhteiset tavoitteet Tuotemallipohjainen suunnittelu ja toteutus - yhteiset tavoitteet 16.5.2002, Dipoli Rakennusteollisuus RT ry Ilkka Romo Rakennusteollisuus RT ry 1 Rakennusteollisuuden teknologiastrategia 12.2.2002 Rakennusteollisuus

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

Kokemukset talteen kamerakännykällä. Jakelun Infopäivä Olli Kuusisto

Kokemukset talteen kamerakännykällä. Jakelun Infopäivä Olli Kuusisto Kokemukset talteen kamerakännykällä Jakelun Infopäivä 25.11.2004 Olli Kuusisto JALAN-loppuseminaari 23.1.2004: Mitä JALAN-projektin jälkeen? Organisaatioiden välinen tiedonsiirto kuluvana vuonna tavoitteena

Lisätiedot

Kehittyvän ympäristön ja teknologian haasteet

Kehittyvän ympäristön ja teknologian haasteet Kehittyvän ympäristön ja teknologian haasteet Matti Helkamo Siemens Osakeyhtiö, Building Technologies Kiinteistöjen paloturvallisuuden ajankohtaispäivät Restricted Siemens Osakeyhtiö 2016 www.siemens.fi

Lisätiedot

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Markus Kajanto Teollisuuden digitalisaation myötä johdon käsitykset organisaation resursseista, osaamisesta ja prosesseista ovat avainasemassa

Lisätiedot

Työkalut innovoinnin tehostamiseen valmiina käyttöösi. Microsoft SharePoint ja Project Server valmiina vastaamaan organisaatioiden haasteisiin

Työkalut innovoinnin tehostamiseen valmiina käyttöösi. Microsoft SharePoint ja Project Server valmiina vastaamaan organisaatioiden haasteisiin Työkalut innovoinnin tehostamiseen valmiina käyttöösi Microsoft SharePoint ja Project Server valmiina vastaamaan organisaatioiden haasteisiin Terve! Pieni, nopea kysely kiitos! Lyhyt katsaus osallistujiin

Lisätiedot

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Projektin tavoitteet

Projektin tavoitteet VBE II, vaihe 1: 2005-2006 Data yrityksistä ja rakennushankkeista TUT Tekniset ratkaisut RAK (VRLab)+ARK iroom validointi Työpajat Seminaarit Esitelmät Osallistuvat yritykset VTT Käyttöönotto- ja hyötymallit,

Lisätiedot

liiketoimintamahdollisuuksia Automaatiolla tuottavuutta ja koneenrakennukseen ELKOM 07 ECT Forum FIMA pääsihteeri Antti Sirén Governed by

liiketoimintamahdollisuuksia Automaatiolla tuottavuutta ja koneenrakennukseen ELKOM 07 ECT Forum FIMA pääsihteeri Antti Sirén Governed by ELKOM 07 ECT Forum 6.9.2007 Antti Sirén FIMA pääsihteeri Automaatiolla tuottavuutta ja liiketoimintamahdollisuuksia koneenrakennukseen Miksi lisää automaatiota työkoneisiin? Automaation hyödyt asiakkaalle

Lisätiedot

Monimutkaisesta datasta yksinkertaiseen päätöksentekoon. SAP Finug, Emil Ackerman, Quva Oy

Monimutkaisesta datasta yksinkertaiseen päätöksentekoon. SAP Finug, Emil Ackerman, Quva Oy Monimutkaisesta datasta yksinkertaiseen päätöksentekoon SAP Finug, 9.9.2015 Emil Ackerman, Quva Oy Quva Oy lyhyesti Quva kehittää innovatiivisia tapoja teollisuuden automaation lisäämiseksi Internetin

Lisätiedot

Projektin tilanne. Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö

Projektin tilanne. Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö Projektin tilanne Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö Tehtyä työtä Syksyn mittaan projektiryhmä on kuvannut tavaraliikenteen telematiikkaarkkitehtuurin tavoitetilan

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 8/2013 Virpi Mikkonen Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Miksi ohjelma? Kaupungistuminen jatkuu globaalisti Kaupungit kasvavat, kutistuvat ja muuttuvat Älykkäiden

Lisätiedot

Tulevaisuuden Internet. Sasu Tarkoma

Tulevaisuuden Internet. Sasu Tarkoma Tulevaisuuden Internet Sasu Tarkoma Johdanto Tietoliikennettä voidaan pitää viime vuosisadan läpimurtoteknologiana Internet-teknologiat tarjoavat yhteisen protokollan ja toimintatavan kommunikointiin Internet

Lisätiedot

Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014

Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014 Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014 2 / 9 Green ICT pilotin raportti SISÄLLYSLUETTELO 1. Tiivistelmä koekäytöstä... 3 2. Toteutus... 4 2.1.Tavoite... 4 2.2.Mobiilisovellus... 4 2.3.Käyttöönotto...

Lisätiedot

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Kuntamarkkinat 14.9.2016 Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Hallinnon toimintatapojen digitalisointi

Lisätiedot

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman jatko Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-toiminta jatkuu vaikka ohjelma päättyy Kansallisesti tarkasteltuna kehittymisen ja sen tukemisen tarve

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 22.5.2013 Tunnustusta päättyneen ohjelman projekteille Yritysprojektien ja tutkimusprojektien loppuraporttiin on kerätty ohjelman

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

TEKES / Digitaalinen suunnittelu Suomalainen Klubi. Jari Leppäniemi, Jari Soini, TTY Porin laitos

TEKES / Digitaalinen suunnittelu Suomalainen Klubi. Jari Leppäniemi, Jari Soini, TTY Porin laitos TEKES / Digitaalinen suunnittelu 4.6.2013 Suomalainen Klubi Jari Leppäniemi, Jari Soini, TTY Porin laitos Green ICT käsitteestä Green ICT tai myös Green by ICT tarkoittaa yleiskäsitteenä tieto- ja viestintä-teknologian

Lisätiedot

ServiceBooster Teollisuuden pelvelujen kehittäminen

ServiceBooster Teollisuuden pelvelujen kehittäminen ServiceBooster Teollisuuden pelvelujen kehittäminen Miksi palveluliiketoimintaa? Lisää myyntiä Tuotteen lisäksi asiakkaille tarjotaan palveluja Syntyy uusinta- ja modernisointikauppaa, varaosa -liiketoimintaa

Lisätiedot

SUUNNITTELUN MUUTTUVA TOIMINTAYMPÄRISTÖ. Markku Moilanen, hallituksen puheenjohtaja, SKOL SKOL konsulttipäivä,

SUUNNITTELUN MUUTTUVA TOIMINTAYMPÄRISTÖ. Markku Moilanen, hallituksen puheenjohtaja, SKOL SKOL konsulttipäivä, SUUNNITTELUN MUUTTUVA TOIMINTAYMPÄRISTÖ Markku Moilanen, hallituksen puheenjohtaja, SKOL SKOL konsulttipäivä, 18.4.2016 MEGATRENDIT MUOKKAAVAT MAAILMAA ARVOT JA ARVOKETJUT MUUTTUVAT MINKÄ PITÄÄ MUUTTUA

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla?

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 12.3.2013 Digitaalisuus palvelujen ja tuotannon uudistajana Perustelut Organisaatioiden kokonaisvaltainen uudistaminen prosesseja

Lisätiedot

Digitalisoituvan liikenteen tulevaisuusnäköaloja Pirkanmaalla. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy

Digitalisoituvan liikenteen tulevaisuusnäköaloja Pirkanmaalla. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy Digitalisoituvan liikenteen tulevaisuusnäköaloja Pirkanmaalla Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy Teknologioiden valtavirtaistuminen 2 Tulevaisuus on muutakin kuin teknologiaa Arvo 1 Arvo

Lisätiedot

Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta

Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Kari Wirman 7.11.2013 Kari Wirman 21.11.2013 Kari Wirman, ICT-pooli Tieto Tieto on nyky-yhteiskunnan

Lisätiedot

Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset

Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset Lean ajattelu: Kaikki valmennuksemme perustuvat ajatukseen: yhdessä tekeminen ja tekemällä oppiminen. Yhdessä tekeminen vahvistaa keskinäistä luottamusta luo positiivisen

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

telecare IP langaton kutsujärjestelmä LISÄÄ VAPAUTTA. VÄHEMMÄN HUOLTA.

telecare IP langaton kutsujärjestelmä LISÄÄ VAPAUTTA. VÄHEMMÄN HUOLTA. telecare IP langaton kutsujärjestelmä LISÄÄ VAPAUTTA. VÄHEMMÄN HUOLTA. LANGATON KUTSUJÄRJESTELMÄ TURVALLISUUTTA JA HUOLETTOMUUTTA Rouva Niemi Huone 25 22:15 MISSÄ ROUVA NIEMI ON? HÄLYTYS 1 2? Ilman Ascom

Lisätiedot

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Infra Rakentaminen ja palvelut 2001-2005 Loppuseminaari 2.3.2006 Infra-ohjelma on tukenut alan

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto 28.3.2014 Mitä on ennakointi? SUUNNITTELU ENNAKOINTI VERKOSTOI- TUMINEN TULEVAI- SUUDEN- TUTKIMUS Lähde: Euroopan

Lisätiedot

Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä.

Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä. Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä. Edunvalvonta Toimintaympäristön seuranta Osaamisen ja kilpailukyvyn kehittäminen Ratkaisumyynti: mahdollisuuksia

Lisätiedot

RAKLIn strategia vastaa toimintaympäristön muutoksiin

RAKLIn strategia vastaa toimintaympäristön muutoksiin RAKLIn strategia vastaa toimintaympäristön muutoksiin Kiinteistö- ja rakennusalasta vetovoimaa Keski-Suomeen Jyväskylä 13.1.2016 Toimitusjohtaja Jyrki Laurikainen, RAKLI ry Murroskartta Kaupan murros

Lisätiedot

ICT barometri Tekesin tilaama nopea web kysely, jonka toteutti VTT Rakentamisen tiedonhallinta Kysely avoinna

ICT barometri Tekesin tilaama nopea web kysely, jonka toteutti VTT Rakentamisen tiedonhallinta Kysely avoinna ICT barometri 2007 Tekesin tilaama nopea web kysely, jonka toteutti VTT Rakentamisen tiedonhallinta Kysely avoinna 2. 25.1.2007 Kyselyn jakelu Tekes SARA teknologiaohjelman sähköpostijakelun kautta Ei

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op TAMK EDU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto tutkintoon johtavan

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen

Lisätiedot

IT Service Desk palvelun käyttöönotto palvelukeskuksissa

IT Service Desk palvelun käyttöönotto palvelukeskuksissa IT Service Desk palvelun käyttöönotto palvelukeskuksissa ValtioExpo 7.5.2009 Antti Karjalainen, Johtaja Hankkeen taustaa Tavoitteena yhden talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen perustaminen vuonna

Lisätiedot

Korjausrakentamisen tutkimus VTT:ssä -tutkimuksen sijoittuminen VTT:n tutkimusstrategiaan

Korjausrakentamisen tutkimus VTT:ssä -tutkimuksen sijoittuminen VTT:n tutkimusstrategiaan Korjausrakentamisen tutkimus VTT:ssä -tutkimuksen sijoittuminen VTT:n tutkimusstrategiaan Rakennusten ja alueiden uudistaminen ja korjaaminen 19.1.2010 Teknologiajohtaja Eva Häkkä-Rönnholm, VTT 2 VTT Group

Lisätiedot

E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA

E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA Oppiminen ja oppimisympäristöt 8.3.2004 Merja Eskola, Senior Executive Consultant, 16.3.2004 1 Talent Partners Oy Sisältö Liiketoimintastrategia Kilpailukyky

Lisätiedot

Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä. Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira

Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä. Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira Johtamis- ja innovaatiojärjestelmät avainroolissa Kemira 2011-> Kemira 2007 asti Diversifioitunut portfolio

Lisätiedot

Käytännön haasteita ja ratkaisuja integraation toteutuksessa. Jukka Jääheimo Teknologiajohtaja Solita Oy

Käytännön haasteita ja ratkaisuja integraation toteutuksessa. Jukka Jääheimo Teknologiajohtaja Solita Oy Käytännön haasteita ja ratkaisuja integraation toteutuksessa Jukka Jääheimo Teknologiajohtaja Solita Oy 13.03.2008 Sisältö 2 Alustus Integraation haasteet Integraatioarkkitehtuuri Hyvän integraatioarkkitehtuurin

Lisätiedot

Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle

Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle 2013 Eera kehittää alustaa suomalaisen cleantech-osaamisen verkostoimiseksi ja viemiseksi

Lisätiedot

Nostetta kuormankäsittelyyn

Nostetta kuormankäsittelyyn Kuormausnosturit Vaihtolavalaitteet Ajoneuvotrukit Takalaitanostimet Puutavara- ja kierrätysnosturit Nostetta kuormankäsittelyyn www.hiab.com Hiab tuntee kuormankäsittelyn toimialat ja niiden erityispiirteet.

Lisätiedot

Liiketoimintajärjestelmien integrointi

Liiketoimintajärjestelmien integrointi Liiketoimintajärjestelmien integrointi Vierailuluento 12.12.2016 Esa Heikkinen Mystes Oy Agenda Liiketoimintajärjestelmien integrointi EAI: Enterprise Application Integration EAS: Enterprise Application

Lisätiedot

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010 SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010 Sähkötekniikan koulutusohjelman toimintaympäristö ja osaamistavoitteet Sähkötekniikan koulutusohjelma on voimakkaasti poikkialainen ja antaa mahdollisuuden perehtyä

Lisätiedot

Soveltuvimpien standardien esittely ja vaikutusten arviointi TITAN Tietoturvaa teollisuusautomaatioon Tekes Turvallisuusohjelman hanke

Soveltuvimpien standardien esittely ja vaikutusten arviointi TITAN Tietoturvaa teollisuusautomaatioon Tekes Turvallisuusohjelman hanke Soveltuvimpien standardien esittely ja vaikutusten arviointi TITAN Tietoturvaa teollisuusautomaatioon Tekes Turvallisuusohjelman hanke TITAN-SEMINAARI 9.11.2010 Pasi Ahonen, VTT TITAN projektissa koottiin

Lisätiedot

Ethical Leadership and Management symposium

Ethical Leadership and Management symposium www.laurea.fi Ethical Leadership and Management symposium Hyvinvointipalvelut ekosysteemien tietojen mallintaminen 6.10.2016 Dos. Jorma Jokela 2 3 MORFEUS hanke WORKSHOP työskentelyn taustalla yliopettaja

Lisätiedot

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen Työkaluja esimiestyön tehostamiseen 7.5.2009 Anna-Maija Sorvoja, HR Management Consultant Aditro Ohjelma 1. Esimiestyön haasteita 2. Työkaluja haasteiden kohtaamiseen, 3. Yhteenveto case-esimerkkejä 2

Lisätiedot

Digitaalisuus teollisuuden uudistajana. Pääjohtaja Pekka Soini Tekes Alihankintamessut, Tampere

Digitaalisuus teollisuuden uudistajana. Pääjohtaja Pekka Soini Tekes Alihankintamessut, Tampere Digitaalisuus teollisuuden uudistajana Pääjohtaja Pekka Soini Tekes Alihankintamessut, Tampere 17.9.2014 Digitaalisuus ravistelee kaikkia aloja Digitaalisuus Systeemiset muutokset ja liiketoimintaekosysteemit

Lisätiedot

Kilpailuetua digitalisaatiosta elintarviketeollisuudessa. Digitalisaatioselvitys, toukokuu 2016

Kilpailuetua digitalisaatiosta elintarviketeollisuudessa. Digitalisaatioselvitys, toukokuu 2016 Kilpailuetua digitalisaatiosta elintarviketeollisuudessa Digitalisaatioselvitys, toukokuu 2016 Kyselyn taustatiedot ja digitalisaation määritelmä ETL:n jäsenyritysten digitalisaation tilannetta kartoittava

Lisätiedot

Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos. Harjoittelukoulujen juhlaseminaari Hämeenlinna Matti Lehti

Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos. Harjoittelukoulujen juhlaseminaari Hämeenlinna Matti Lehti Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos Harjoittelukoulujen juhlaseminaari Hämeenlinna 2.9.2010 Matti Lehti Tietotekniikan ja tietoliikenteen läpimurrot 1900-luvulla avasivat tien digitaaliseen

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

Logistiikka-ala ja tulevaisuuden tietotekniikka

Logistiikka-ala ja tulevaisuuden tietotekniikka Logistiikka-ala ja tulevaisuuden tietotekniikka Tietotekniikka ja tuottavuus 1. Suomen BKT:n vuotuinen kasvu vuosina 1995-2005 oli 4,06%. Tästä vajaa kolmannes johtui työtuntien määrän lisääntymisestä

Lisätiedot

Tampere Grow. Smart. Together.

Tampere Grow. Smart. Together. Tampere Grow. Smart. Together. Grow. Smart. Together. Visio Kansainvälisesti tunnustettu, vetovoimainen, kestävän kehityksen älykaupunki Missio Menestymisen ja elämänlaadun parantaminen yhteistyön ja kilpailun

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 16.4.2013 Tekniikka&Talous 5.4.2013 ManufacturingNet 4/17/201 Tekes uudistamassa digitaalista liiketoimintaa Käynnissä olevia ohjelmia:

Lisätiedot

Tekesin teknologiaohjelmat

Tekesin teknologiaohjelmat Teknologiaohjelmien avulla maahamme luodaan yritysten, tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen yhteistyönä uutta teknologiaosaamista. Ohjelmilla edistetään tietyn teknologia-alueen, teollisuusalan tai jopa

Lisätiedot

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit OULUN LYSEON LUKION LAATUTYÖ Omaa tarinaa laadusta Mitä koulu edustaa sinulle? Mitä haluat saada aikaan omassa työssäsi? Miksi laatutyötä tarvitaan? Miten haluat itse olla mukana laatutyössä? Miten sinun

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

Ohjelma, perjantai klo

Ohjelma, perjantai klo Ohjelma, perjantai 9.12. klo 8.30-15.00 Valmentajat: Marikka Heikkilä ja Hilkka Halla, Turun kauppakorkeakoulu, Timo Makkonen, Koneyrittäjien liitto. 8.30 Mikä on tärkeää metsäalan liiketoiminnassa? Osallistujien

Lisätiedot

Virtuoosi POS-järjestelmien joukossa

Virtuoosi POS-järjestelmien joukossa Virtuoosi POS-järjestelmien joukossa Menestyvä liiketoiminta muistuttaa monin osin huippuunsa viritettyä orkesteria jossa eri osien sopusuhtainen vuorovaikutus ja integrointi luovat sykähdyttävän esityksen.

Lisätiedot

Arto Kiviniemi Tutkimusprofessori Rakennetun ympäristön tiedonhallinta

Arto Kiviniemi Tutkimusprofessori Rakennetun ympäristön tiedonhallinta Arto Kiviniemi Tutkimusprofessori Rakennetun ympäristön tiedonhallinta buildingsmart määritelmä buildingsmart määriteltiin Washingtonin IAIkokouksessa viime marraskuussa seuraavasti: buildingsmart is integrated

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala

BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala Proxion 19.10.2015 Proxion BIM historiikkia Kehitystyö lähtenyt rakentamisen tarpeista Työkoneautomaatio alkoi yleistymään 2000 luvulla

Lisätiedot

Miten suunnittelu- ja kehitystyötä toteutetaan arkkitehtuurilähtöisesti

Miten suunnittelu- ja kehitystyötä toteutetaan arkkitehtuurilähtöisesti Ohjelmapolku: Otsikko: Strategiasta johtamalla toteutukseen KA-työ mahdollistajana strategioiden toteutukseen Miten suunnittelu- ja kehitystyötä toteutetaan arkkitehtuurilähtöisesti Miten korkeakoulun

Lisätiedot

the Power of software

the Power of software the Power of software Wapice teollisuuden ohjelmistokumppani on keskittynyt teollisuusyritysten ohjelmistoratkaisuihin ja tietojärjestelmien integrointiin. Tarjoamme turvallisen ja tehokkaan tavan ulkoistaa

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Kieku ohjausmalli ja elinkaaren hallinta. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto

Kieku ohjausmalli ja elinkaaren hallinta. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto Kieku ohjausmalli ja elinkaaren hallinta Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto Työryhmä VM asetti työryhmän tekemään esityksen Kieku-järjestelmän elinkaaren hallinnasta

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa

Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa Lauri Ala-Opas Tekes 21.3.2013 Rahoituspäätökset teollisuuteen ja palveluihin Miljoonaa euroa 200 Palvelut 150 Teollisuus 100 Muut toimialat

Lisätiedot

Manu Setälä Suomen open source -keskus COSS

Manu Setälä Suomen open source -keskus COSS Koodipankit ja kansainvälinen yhteistyö Manu Setälä Suomen open source -keskus COSS www.coss.fi 2 Esityksen sisältö Mitä tarkoittaa koodipankki ja mihin sellaisia tarvitaan Koodipankin lähtökohtia: dokumentointi,

Lisätiedot

F-Secure Oyj:n yhtiökokous 2011 Toimitusjohtajan katsaus

F-Secure Oyj:n yhtiökokous 2011 Toimitusjohtajan katsaus F-Secure Oyj:n yhtiökokous 2011 Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio Protecting the irreplaceable f-secure.com F-Secure tänään Globaali liiketoiminta Tytäryhtiöt 16 maassa Yli 200 operaattorikumppania

Lisätiedot

BigData - liikenne esimerkkinä. Tietoyhteiskunta-akatemia Ostrobotnia, Helsinki 14.3.2016

BigData - liikenne esimerkkinä. Tietoyhteiskunta-akatemia Ostrobotnia, Helsinki 14.3.2016 BigData - liikenne esimerkkinä Tietoyhteiskunta-akatemia Ostrobotnia, Helsinki 14.3.2016 Public Dig Data & Internet of Things Liikenne esimerkkinä Tieto Corporation Public @LeilaLehtinen Leila.Lehtinen@tieto.com

Lisätiedot

Sään ja ympäristön havainnoilla parempaan huomiseen

Sään ja ympäristön havainnoilla parempaan huomiseen Sään ja ympäristön havainnoilla parempaan huomiseen Toimitusjohtaja Kjell Forsén Page 2 1 Johtava yritys ympäristönmittauksessa Perustettu 1936 Kaksi liiketoiminta-aluetta: Weather ja Controlled Environment

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

Tietohallinnon monet kasvot hallinnon näkökulma

Tietohallinnon monet kasvot hallinnon näkökulma Tietohallinnon monet kasvot hallinnon näkökulma Informaatiohallinnon päivä 2010 Antti Syväjärvi Hallintotieteen professori, erityisesti tietohallinto Sisältö Tietohallinnosta Kokonaisarkkitehtuurista Tieto

Lisätiedot

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely.

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely. Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osa ei sisällä ammattiosaamisen näyttöä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Laadunvarmistuksen merkitys toimitusketjussa. Fingrid: Omaisuuden hallinnan teemapäivä. Kaj von Weissenberg

Laadunvarmistuksen merkitys toimitusketjussa. Fingrid: Omaisuuden hallinnan teemapäivä. Kaj von Weissenberg Laadunvarmistuksen merkitys toimitusketjussa Fingrid: Omaisuuden hallinnan teemapäivä Kaj von Weissenberg 19.5.2016 1 Lisää Inspectasta Luomme turvallisuutta, luotettavuutta ja kestävää kehitystä Pohjois-Euroopassa

Lisätiedot

Pharma-ohjelman tilanne ja kansainvälisen liiketoimintaosaamisen kehittäminen Harri Ojansuu Teknologia-asiantuntija

Pharma-ohjelman tilanne ja kansainvälisen liiketoimintaosaamisen kehittäminen Harri Ojansuu Teknologia-asiantuntija Pharma-ohjelman tilanne ja kansainvälisen liiketoimintaosaamisen kehittäminen 6.5.2008 Harri Ojansuu Teknologia-asiantuntija Ohjelman kesto: 2008-2011 Ohjelman laajuus: 58 miljoonaa euroa Visio Suomessa

Lisätiedot

- Big Data Forum Finland Jari Salo, TIEKE

- Big Data Forum Finland Jari Salo, TIEKE - Big Data Forum Finland 30.8.2016 Jari Salo, TIEKE Suomessa Big Data Forum Finland BiFF Big Data Forum Finland (BiFF) tuottaa ja välittää Big Dataosaamista yritysten-, tutkimus- ja oppilaitosten välillä

Lisätiedot

Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus

Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Innovaatiotoiminnan edistämisen edelläkävijä Turku Science Park 18.1.2010 DM 450969 11-2009 Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiopolitiikan suunnittelun

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan. Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan. Ammattitaidon osoittamistavat 1(6) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Palvelinohjelmistojen ja virtualisointi 15 osp Työssäoppimisen keskeinen sisältö: työtehtävien suunnittelu ja valmistelu oman työn ja työn

Lisätiedot

MY KNX, KNX sivu sinua varten Mitä pitää muistaa: Pidä tietosi ajan tasalla

MY KNX, KNX sivu sinua varten Mitä pitää muistaa: Pidä tietosi ajan tasalla MY KNX, KNX sivu sinua varten Mitä pitää muistaa: Pidä tietosi ajan tasalla Tervetuloa mukaan Sisällysluettelo yleistä... 3 MY KNX... 3 Kirjaudu KNX organisaation kotisivulle... 4 Partnerluettelo... 5

Lisätiedot