Liikuntapalvelujen muotoutuminen ja työnjako Suomessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Liikuntapalvelujen muotoutuminen ja työnjako Suomessa"

Transkriptio

1 Dosentti Kalervo Ilmanen, Jyväskylän yliopisto Liikuntapalvelujen muotoutuminen ja työnjako Suomessa Suomalaiselle liikunnan organisoitumiselle on ollut tyypillistä eteneminen alhaalta ylöspäin. Heti, kun urheilu muotoutui laajaksi joukkoliikkeeksi, alkoi se paitsi rakentaa omaa organisaatiotaan, esittää myös vaatimuksia julkishallinnon suuntaan. Ensimmäisessä vaiheessa urheiluväki kaipasi toiminta-avustuksia ja urheilun suorituspaikkojen rakentamista. Jotta kunnat voivat vastata urheiluväen kasvaviin vaatimuksiin, ne joutuivat perustamaan kokonaan uuden hallinnonalan liikuntahallinnon. Ensimmäinen kunnallinen urheilulautakunta perustettiin maan pääkaupunkiin Helsinkiin Tästä kunnallinen liikuntahallinto laajeni niin, että 1980-luvulle tultaessa Suomen jokaisessa kunnassa oli liikunta-asioista vastaava hallintoelin. Samanaikaisesti kuntien liikuntahallinnon kanssa kehittyi valtion liikuntaorganisaatio. Valtion urheilulautakunta perustettiin vuonna Se sijoitettiin opetusministeriön alaisuuteen. Alusta lähtien valtion liikuntahallinnon tehtävänä on ollut ohjata kuntien ja kansalaisjärjestöjen toimintaa. Vuodesta 1980 lähtien keskeisimpinä valtion liikuntapolitiikan linjaajina ovat olleet liikuntalait, joista viimeisin säädettiin Kuntien ja kansalaisjärjestöjen lisäksi liikuntalain piiriin kuuluvat urheiluopistot ja muut valtionavustusta nauttivat liikunnan parissa toimivat laitokset ja yksiköt. Kun tarkastellaan suomalaisen liikuntajärjestelmän kokonaisuutta, on välttämätöntä ottaa mukaan koululaitos. Suomessa voimistelu tuli oppikoulujen opetusohjelmiin jo 1800-luvun puolivälissä. Voimistelunopettajien yliopistotason koulutus aloitettiin miehille vuonna 1882 ja naisille vuonna Vuonna 1963 liikunnanopettajakoulutus siirtyi Helsingin yliopistosta Jyväskylän yliopistoon. Yleinen oppivelvollisuuslaki takaa sen, että kaikki ikäluokat pääsevät koulussa asiantuntevan liikunnanopetuksen piiriin. Opetuksen keskeisenä tavoitteena on turvata oppilaiden fyysinen, motorinen, psykologinen ja sosiaalinen kehitys ja kasvattaa heidät liikunnalliseen elämäntapaan.

2 Kolmantena ja alusta asti mukana olleena liikuntajärjestelmän osana ovat yksityiset yritykset. Urheilun muotoutumisvaiheessa 1800-luvun lopulla yksityinen yritystoiminta oli pienimuotoista luistinratojen, tenniskenttien ja kylpyläpalvelujen tarjoamista maksua vastaan. Tänä päivänä Suomessa on merkittävää liikunnan yritystoimintaa muun muassa laskettelukeskusten, kylpylöiden ja kuntosalien muodossa. Monet liikunta-alan yritykset ovat samalla mukana matkailubisneksessä. Ennen muuta Pohjois- ja Itä-Suomeen on noussut toinen toistaan mittavampia liikunta- ja matkailuyrityksiä. Kuvio1. Suomen liikuntajärjestelmän keskeiset toimijat (soveltaen Heikkala ja Koski 2000). Keskeisten toimijoiden työnjako Suomalaisen liikuntajärjestelmän kokonaisuus voidaan hahmottaa sektoreittain, jolloin kolmanteen sektoriin luetaan liikunta- ja urheiluseurat sekä muut kansalaisten liikuntaa organisoivat vapaaehtoisjärjestöt. Julkishallintoon katsotaan kuuluviksi ensi sijassa valtio- ja kunnat, mutta myös evankelisluterilainen kirkko seurakuntineen edustaa Suomessa julkishallintoa. Yksityinen sektori käsittää puolestaan ne yrittäjyyteen perustuvat

3 organisaatiot, jotka tavoittelevat taloudellista voittoa tarjoamalla liikunta- ja urheilupalveluita. (Kuvio 1.) Eri sektorien välinen työnjako toimii niin, että kolmannen sektorin kansalaisjärjestöt vastaavat pääosin vapaaehtoispohjalta paikallistason seuratyöstä. Seurat ovat organisoituneet ylöspäin alue- ja valtakunnan tason järjestöihin. Julkisella sektorilla kunnat tukevat seurojen toimintaa sekä suoraan avustuksina että välillisesti edullisia liikuntapaikkoja tarjoamalla. Kunnat ovat kohdentaneet tukeaan erityisesti urheiluseurojen alle 18-vuotiaisiin jäseniin. Kuntien tarjoamista maksuttomista tai edullisista liikuntapalveluista pääsevät nauttimaan kaikki kansalaiset seurajäsenyydestä riippumatta. Valtio puolestaan ohjailee ja avustaa valtakunnan tason järjestötoimintaa. Yksityinen sektori tarjoaa palvelujaan maksua vastaan markkinaperustein kaikille halukkaille. Lisäksi yksityinen sektori on mukana tukemassa sponsorirahoin kilpa- ja huippu-urheilua. Kolmas sektori on kautta historian ollut merkittävin suomalaisen liikuntajärjestelmän toimija. Yhä edelleen suomalaisten vapaa-ajan liikkuminen nojaa suurimmalta osaltaan vapaaehtoisen kansalaistoiminnan varaan. Sen sijaan julkisen ja yksityisen sektorin merkitys liikuntapalvelujen tuottajana on vaihdellut. Vielä 1980-luvun lopulle asti kunnat ja valtio vastasivat lähes 90 prosentin osuudella liikuntapaikkojen ja niihin liittyvien palveluiden tuotannosta, jolloin yksityisen sektorin merkitys oli pieni. Taloudellisten suhdanteiden heikentyessä ja uusliberalistisen talouspolitiikan vahvistaessa asemiaan, julkishallinto on purkanut vastuitaan. Vastaavasti yksityinen sektori on tasaisesti kasvattanut osuuttaan. Tällä hetkellä arvioidaan, että yksityinen sektori tuottaa noin neljänneksen kansalaisten liikuntapalveluista. Valtion liikuntapolitiikka Ennen toista maailmansotaa valtion liikuntapolitiikan tavoitteena oli järjestö- ja rakennusavustuksilla turvata kilpaurheilun harrastamisen edellytykset, jotta Suomi pystyi säilyttämään asemansa yhtenä olympiaurheilun menestyneimpänä kansakuntana. Tämän ohella koulujen ja seurojen liikuntakasvatuksessa korostettiin poikien

4 maanpuolustusvalmiuden kehittämistä. Sotavuosien jälkeen painopiste siirtyi kansalaisten kunnon ja terveyden edistämiseen, mikä on edelleen valtion liikuntapolitiikan päätavoite. Vuonna 1993 muodostettiin valtion ohjauksella uusi, kaikki eri toimijatahot yhdistävä kattojärjestö Suomen Liikunta ja Urheilu (SLU), josta toivottiin pitkäaikaista liikunnan kansalaisjärjestöjen etujen ajajaa. Näin ei kuitenkaan käynyt, sillä parhaillaan SLU:n seuraajaksi ollaan muodostamassa uutta kattojärjestöä, joka on saanut nimekseen Valtakunnallinen liikunta- ja urheiluorganisaatio (Valo). Samanaikaisesti Suomessa on meneillään huippu-urheilun uudelleen organisoituminen, jonka yhteydessä on keskusteltu Valon ja Suomen olympiakomitean yhdistämisestä yhdeksi urheilun kattojärjestöksi. Siten täsmällistä kuvaa ei ole siitä, minkälainen liikunnan ja urheilun kansalaisjärjestöjen organisaatiorakenne tulee vuoden 2013 muotoutumisvaiheen jälkeen olemaan. Vaikka tilanne joltain osin muuttuu, niin suomalaisen liikunnan ja urheilun kansalaisjärjestöjen organisoitumisen perustasona tulevat edelleenkin olemaan liikunta- ja urheiluseurat, joissa on yhteensä yli miljoona jäsentä. Seuroja oli vuoden 2012 lopulla noin 9000 ja niitä toimii kaikissa Suomen runsaassa 300 kunnassa. Seurat ovat puolestaan jäseninä lajiliitoissa ja niiden kautta myös kattojärjestö Valossa. Perinteisistä keskusjärjestöistä Suomen Valtakunnan Urheiluliitto (SVUL) lopetti toimintansa vuonna Sen sijaan Työväen Urheiluliitto (TUL) ja ruotsinkielinen keskusjärjestö SFI jatkavat edelleen toimintaansa, joten osa seuroista on myös niiden jäseniä. Valtakunnan tasoa edustavilla keskusjärjestöillä ja lajiliitoilla on omat alue- ja piiriorganisaationsa, jotka ovat välittävinä linkkeinä paikallistason seuroihin. Muita liikunnan keskusjärjestöjä ovat kansalaisten ulkoiluharrastuksia edistävä Suomen Latu, Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto sekä koululaisten ja opiskelijoiden liikuntajärjestöt. Kansallisen liikuntapolitiikan linjausten arvopäämääränä korostuu tasa-arvoisuus. Viime kädessä valtiovallan tehtävänä on yhdessä kuntien kanssa turvata liikuntapalvelujen tasapuolinen saavutettavuus henkilön asuinpaikasta ja varallisuudesta riippumatta. Tavoitteen saavuttamista on vaikeuttanut kuitenkin maaseudun väestön muuttoliike kaupunkitaajamiin ja sitä seurannut kuntarakenteen muutos. Tällä hetkellä ollaan tilanteessa, jossa pienet ja harvaan asutut maaseutukunnat eivät kykene tarjoamaan kaupunkien veroisia

5 liikuntapalveluja. Myös kotitalouksien tulo- ja varallisuuserot nakertavat tasaarvoisuusperiaatetta. Alimpiin tuloluokkiin kuuluvat kotitaloudet eivät pysty harrastamaan liikuntaa yhtä monipuolisesti kuin ylimpiin tuloluokkiin kuuluvat. Koska viidesosa suomalaisista osallistuu liikunta- ja urheiluseurojen toimintaan, on niiden toimintaedellytysten turvaaminen yksi kansallisen liikuntapolitiikan perustehtävistä. Valtion tavoitteena on kohentaa liikunnan kansalaistoiminnan laatua sekä madaltaa ennen muuta lasten ja nuorten urheilun harrastamisen kynnystä taloudellisia, sosiaalisia ja kulttuurisia esteitä poistamalla. Vastuu seuratoiminnan edistämisestä on liikuntalain mukaisesti kuitenkin viime kädessä kunnilla. Kunnat turvaavat seurojen toimintaedellytykset rakentamalla liikuntapaikkoja, osoittamalla niitä edullisesti järjestöjen käyttöön sekä jakamalla seuraavustuksia. Myös eettisesti kestävän huippu-urheilun tukeminen lukeutuu kansallisen liikuntapolitiikan keskeisiin tavoitteisiin. Huippu-urheilun eettisiksi ongelmiksi on Suomessa koettu luvulla muun muassa doping, väkivalta ja taloudelliset väärinkäytökset, joiden kitkemiseen opetus- ja kulttuuriministeriö on kiinnittänyt erityistä huomiota. Paitsi, että ministeriö rahoittaa lähes kokonaisuudessaan Suomen Antidopingtoimikunnan (ADT) toiminnan, se myös puuttuu sanktioilla niiden urheilujärjestöjen valtionavustuksiin, joiden piirissä on esiintynyt rikkeitä urheilun eettisiä periaatteita vastaan. Saavuttaakseen kansallisen liikuntapolitiikan tavoitteita, valtiovalta käyttää ohjauskeinoinaan järjestöille ja kunnille myöntämiään avustuksia. Osa avustuksista suuntautuu toimintaan osa liikuntarakentamiseen. Vuonna 2012 valtio käytti yhteensä 145 miljoonaa euroa liikuntaavustuksiin. Rahat kertyivät valtion hallinnoiman rahapeliyhtiö Veikkauksen voittovaroista. On kuitenkin painotettava, että valtion panostukset suomalaisten liikunnan tukemiseen ovat huomattavasti kuntia vähäisemmät. Yksistään Helsingin kaupunki panostaa asukkaidensa liikuntapalvelujen järjestämiseen huomattavasti valtiovaltaa enemmän. Väestön liikunnallisen elämäntavan ja riittävän päivittäisen liikunnan lisäämisellä valtiovalta ei tavoittele pelkästään kansalaisten omaa hyvinvointia, vaan taustalla ovat myös kansantaloudelliset vaikuttimet. Liikkuvan ja hyväkuntoisen kansalaisen uskotaan

6 selviytyvän työelämässä pidempään kuin sellaisten kansalaisten, jotka eivät ole liikunnallisesti aktiivisia. Selkeitä tutkimuksellisia näyttöjä tästä ei kuitenkaan ole. Joka tapauksessa Suomessa on monelta taholta nostettu kansallisen liikuntapolitiikan tavoitteeksi kansalaisten fyysisen ja miksei myös henkisen työkyvyn turvaaminen. On syytä uskoa, että kansallisella liikuntapolitiikalla, sitä tukevilla hankkeilla ja koulujen liikuntakasvatuksella voidaan ainakin jossain määrin edesauttaa suomalaisia löytämään liikunnasta iloa ja sisältöä elämäänsä. Voidaan kuitenkin perustellusti kysyä, onko tämä sittenkään Suomen kaltaisessa, pitkälle modernisoituneessa teknoyhteiskunnassa mahdollista. Sellaisten nyky-yhteiskunnan rakennetekijöiden kuten autoistumisen ja korkean teknologian myötä lasten, nuorten ja aikuisten ei tarvitse kotien arjessa juuri omalla lihasvoimalla liikkua, eikä tietokonepäätteen ääressä istuminenkaan fyysistä ponnistelua vaadi. Koulu- ja työmatkatkin tehdään useasti konevoimalla, jolloin liikunta jää helposti pelkästään vapaa-ajan harrastukseksi.

7 Lähteet Heikinaro-Johansson, P. & Telama, R. (2004). Physical Education in Finland. In U. Puhse & M. Gerber (toim.) International Comparison of Physical Education. Oxford. Meyer & Meyer Sport, Heikkala, J. and Koski, P. (2000). Järjestöt kolmen merkitysulottuvuuden vapaaehtoisuuden, valtion ja markkinoiden leikkauspisteessä. Teoksessa H. Itkonen, J. Heikkala, K. Ilmanen ja P. Koski; Liikunnan kansalaistoiminta muutokset, merkitykset ja reunaehdot. Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu nro 152. Helsinki, Hentilä, S. (1992). Urheilu järjestäytyy ja politisoituu. Teoksessa T. Pyykkönen (toim.) Suomi uskoi urheiluun. VAKP-kustannus. Helsinki, Ilmanen, K. (1996). Kunnat liikkeellä. Kunnallinen liikuntahallinto suomalaisen yhteiskunnan muutoksessa Studies in Sport, Physical Education and Helth 43. Jyväskylä. Ilmanen, K. (1982). Voimistelunopettajakoulutuksen kuusi ensimmäistä vuosikymmentä. Vuodet Teoksessa K. Ilmanen & T. Voutilainen Jumpasta tiedekunnaksi. Suomalainen voimistelunopettajakoulutus 100 vuotta Helsinki. Valtion painatuskeskus, Liikuntatoimi tilastojen valossa (2012). Perustilastot vuodelta Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:20. Meinander, H. (2010). Suomen historia. WSOY. Helsinki. Mäkinen, J. (2010). Urheilun rakenteet ja tuki Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. KIHU. Jyväskylä. Suomi, K., Sjöholm, K., Matilainen, P., Glan, V., Nuutinen, L., Myllylä, S. Pavelka, B., Vettenranta, J., Vehkakoski, K. ja Lee, A. (2012). Liikuntapaikkapalvelut ja väestön tasaarvo. Seurantatutkimus liikuntapaikkapalveluiden muutoksista Opetus- ja kulttuuriministeriö. Valtion liikuntaneuvosto (2012). Lausunto vuoden 2013 talousarvioesityksestä.

8 Vasara, E. (2004). Valtion liikuntahallinnon historia. Liikuntatieteellisen Seuran Julkaisu nro 157. Helsinki.

Liikuntapalvelujen muotoutuminen ja työnjako Suomessa. Kalervo Ilmanen FT, dosentti Jyväskylän yliopisto

Liikuntapalvelujen muotoutuminen ja työnjako Suomessa. Kalervo Ilmanen FT, dosentti Jyväskylän yliopisto Liikuntapalvelujen muotoutuminen ja työnjako Suomessa Kalervo Ilmanen FT, dosentti Jyväskylän yliopisto Alustuksen teemat Liikuntapalvelujen työnjako Suomessa Yksityiset yritykset ja seurat 1870-1900 Kunnat

Lisätiedot

Liikuntalain kuluneet 14 vuotta - 33 vuotta liikuntalakeja. FT, erikoistutkija Jouko Kokkonen Suomen Urheilumuseo

Liikuntalain kuluneet 14 vuotta - 33 vuotta liikuntalakeja. FT, erikoistutkija Jouko Kokkonen Suomen Urheilumuseo Liikuntalain kuluneet 14 vuotta - 33 vuotta liikuntalakeja FT, erikoistutkija Jouko Kokkonen Suomen Urheilumuseo Työnjako: Yleisten edellytysten luominen ensisijassa valtion ja kuntien tehtävä. Toiminnasta

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Vantaan Liikuntayhdistys ry juhlaseminaari 21.10.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

Valtakunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteet Seminaari liikuntapaikkarakentamisesta

Valtakunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteet Seminaari liikuntapaikkarakentamisesta Valtakunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteet Seminaari liikuntapaikkarakentamisesta 14.5.2012 Johtaja Harri Syväsalmi Opetus- ja kulttuuriministeriö/liikuntayksikkö Hallitusohjelma - liikuntapolitiikka

Lisätiedot

Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille

Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille Urheilujohtaminen seminaari 2.9.2015 Tampere ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat liikuntalain uudistamisessa Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

Valtion rooli liikunnan pelikentällä. Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri

Valtion rooli liikunnan pelikentällä. Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri Valtion rooli liikunnan pelikentällä Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri OKM Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa: liikuntapolitiikan yleisestä johdosta, yhteensovittamisesta ja kehittämisestä

Lisätiedot

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Pauli Rintala Erityisliikunnan professori Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos ERITYISLIIKUNNAN HISTORIA Ennen v. 1900: Lääketieteellinen voimistelu

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020. Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013

Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020. Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013 Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020 Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013 Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan linjaukset/visio 2020 VISIO

Lisätiedot

LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ

LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ 2011 LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ 12.10.2011 Liikunnan arvostus Pieksa ma ella ja sen jäsenseurat(33 kpl) ovat huolissaan Pieksämäen liikunta ja urheilutoiminnan näivettymisestä ja kaupungin liikuntaorganisaation

Lisätiedot

Valtion liikuntaneuvoston toimikausi 2003-2007

Valtion liikuntaneuvoston toimikausi 2003-2007 Valtion liikuntaneuvoston toimikausi 2003-2007 Liikuntakulttuurin kokonaisarviointi: valtionhallinnon toimenpiteiden vaikutusten arviointi liikunnan alueella (Liikuntal. 4, 2 mom.) arvioitu muutamia keskeisiä

Lisätiedot

JÄRJESTÖPÄIVÄT LIIKUNTAA EDISTÄVIEN JÄRJESTÖJEN AVUSTAMINEN

JÄRJESTÖPÄIVÄT LIIKUNTAA EDISTÄVIEN JÄRJESTÖJEN AVUSTAMINEN JÄRJESTÖPÄIVÄT LIIKUNTAA EDISTÄVIEN JÄRJESTÖJEN AVUSTAMINEN Valtionavustukseen oikeutetut uudet liikuntaa edistävät järjestöt. Liikuntalain 10 :ssä säädetään, että liikuntaa edistävän järjestön valtionavustuksen

Lisätiedot

Urheilu yhteiskunnassa

Urheilu yhteiskunnassa Valmentajan ammattitutkinto 8.3.2008 Vierumäki Urheilu yhteiskunnassa Jari Lämsä jari.lamsa@kihu.fi Rakenne Inhimillinen toiminta, esim. golfin pelaaminen, kohtaa aina rakenteita: Fyysiset rakenteet: kenttä,

Lisätiedot

LIITTOKOKOUSMERKINTÖJÄ TAMPERE 23.11.2013

LIITTOKOKOUSMERKINTÖJÄ TAMPERE 23.11.2013 LIITTOKOKOUSMERKINTÖJÄ TAMPERE 23.11.2013 TUL:n 28. liittokokous 18-19.5.2013 Kemi Käsiteltyjä asioita: Liikuntapoliittinen ohjelma-asiakirja Tasa-arvo ja yhdenvertaisuusraportti Liiton sääntö-ja päätöksentekorakenne,

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA MUIDEN ALOJEN LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Varkaus

AJANKOHTAISTA MUIDEN ALOJEN LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Varkaus AJANKOHTAISTA MUIDEN ALOJEN LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Varkaus 21.4.2015 Matti Ruuska Johtaja Opetus- ja kulttuuritoimi vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 21.4.2015 1 Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos Toimialan

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät?

Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät? Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät? Kari Sjöholm 10.9 2014 -200-400 -600-800 -1000-1200 -1400-1600 Hallitusohjelman sekä vuosien 2012-2014 kehysriihien

Lisätiedot

Liikkuva koulu -hanke liikunnan edistämisen kentällä

Liikkuva koulu -hanke liikunnan edistämisen kentällä Liikkuva koulu -hanke liikunnan edistämisen kentällä Liikunnan edistämisen kenttä Liikuntamahdollisuudet LIIKKUJA Liikuntamahdollisuudet Vapaaehtoistoiminta KUNTIEN LIIKUNTATOIMI Edellytykset paikallisella

Lisätiedot

Suomalaisen Liikunnan ja urheilun rakenteet

Suomalaisen Liikunnan ja urheilun rakenteet SLU Olympia komitea SLU - alueet Valtio Suomen Valmentajat ry Urheilu opistot Lajiliitot Kunnat KIHU Nuori Suomi Urheiluseurat Urheiluakatemiat Suomalaisen Liikunnan ja urheilun rakenteet Jari Lämsä Rakenteet

Lisätiedot

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA. Luonnos

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA. Luonnos Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Luonnos 9.5.2016 3 Suomen elinvoimalle on ensiarvoisen tärkeää, että tämä kokonaisuus toimii vaikuttavasti, inspiroivasti ja tuloksellisesti.

Lisätiedot

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Liikunta ja urheilu ovat Suomen merkittävin kansanliike. Jokaisen hyvinvointi rakentuu liikunnalliselle arjelle. Huippu-urheilijat inspiroivat

Lisätiedot

Huippu-urheilutyöryhmä: Sanoista teoiksi. Jari Lämsä KIHU

Huippu-urheilutyöryhmä: Sanoista teoiksi. Jari Lämsä KIHU Huippu-urheilutyöryhmä: Sanoista teoiksi Jari Lämsä KIHU Työn asemointi Oleellinen havainto on se, että työryhmä ei sinänsä ole keksinyt toimenpideluetteloon mitään uutta, vaikka vision ja nykytilan analysointi

Lisätiedot

Lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen

Lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen Lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen Liikunta oppimisen tukena seminaari Virpiniemen liikuntaopisto 30.1.2013 31.1.2013 Pohjois-Pohjanmaan ELY -keskus Vastuualueet: Liikenne Ympäristö Elinkeinot Toimipaikka:

Lisätiedot

Liikuntajärjestöt osana palvelurakennetta. Salon Kättä Päälle -ratkaisupaja

Liikuntajärjestöt osana palvelurakennetta. Salon Kättä Päälle -ratkaisupaja Liikuntajärjestöt osana palvelurakennetta Salon Kättä Päälle -ratkaisupaja Riikka Juntunen, Suomen Vammaisurheilu ja liikunta VAU ry 9.11.2015 Suomalaiset liikuntajärjestöt Suomalaisia valtakunnallisia

Lisätiedot

Erityisliikunta OKM/VLN vuonna 2015- Toni Piispanen valtion liikuntaneuvoston suunnittelija

Erityisliikunta OKM/VLN vuonna 2015- Toni Piispanen valtion liikuntaneuvoston suunnittelija Erityisliikunta OKM/VLN vuonna 2015- Toni Piispanen valtion liikuntaneuvoston suunnittelija OKM Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa: liikuntapolitiikan yleisestä johdosta, yhteensovittamisesta ja kehittämisestä

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan liikunta- ja urheilustrategian johtoryhmä 7.12.2015

Pohjois-Karjalan liikunta- ja urheilustrategian johtoryhmä 7.12.2015 Pohjois-Karjalan liikunta- ja urheilustrategian johtoryhmä 7.12.2015 Pohjois-Karjalan Liikunta ry:n Vetovoimaiset liikunta- ja urheilutapahtumat (VELI) -kehittämishanke 1.4.2013-31.7.2015. Päämäärä "Maakunta

Lisätiedot

Kokkolan liikuntapoliittinen ohjelma vuosille 2003-2013 tiivistelmä Kokkolassa Parasta aikaa Kokkola Kaupunki luonnossa

Kokkolan liikuntapoliittinen ohjelma vuosille 2003-2013 tiivistelmä Kokkolassa Parasta aikaa Kokkola Kaupunki luonnossa KOKKOLA KARLEBY Kokkolan liikuntapoliittinen ohjelma vuosille 2003-2013 tiivistelmä Kokkolassa Parasta aikaa Kokkola Kaupunki luonnossa Sisällys 1 Liikuntapoliittisen ohjelman tarkoitus...2 2 Liikuntapoliittisen

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä Liikuntatoimi. Talousarvioesitys HE 95/2012 vp ( )

Asiakirjayhdistelmä Liikuntatoimi. Talousarvioesitys HE 95/2012 vp ( ) 90. Liikuntatoimi Liikuntatoimen tehtävänä on liikunnan edistäminen. Valtio ja kunnat luovat edellytyksiä liikunnalle. Liikunnan järjestämisestä vastaavat pääasiassa liikuntajärjestöt. Opetus- ja kulttuuriministeriö

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020

LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020 LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020 VISIO 1 + 2 Jokaisella koululaisella on mahdollisuus liikkua monipuolisesti koulupäivän

Lisätiedot

VISIO2020:n TOTEUTTAMISEN STRATEGISET TAVOITTEET

VISIO2020:n TOTEUTTAMISEN STRATEGISET TAVOITTEET VISIO2020:n TOTEUTTAMISEN STRATEGISET TAVOITTEET Kuva 1. Mahdollisuus ja tuki huipulle pyrkimiseen Mahdollisuus harrastaa ja kilpailla seuroissa Mahdollisimman paljon liikettä eri muodoissa Laadukasta

Lisätiedot

SEURATUKI JA ESR -AVUSTUKSET

SEURATUKI JA ESR -AVUSTUKSET SEURATUKI JA ESR -AVUSTUKSET Järjestöpäivät Rantasipi Aulanko, Hämeenlinna Kulttuuriasiainneuvos Mirja Virtala 24.9.2008 Opetusministeriön liikuntayksikkö OPETUSMINISTERIÖ 1 ESR VALTAKUNNALLINEN KEHITTÄMISOHJELMA

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020

LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020 LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020 VISIO 1 + 2 Jokaisella koululaisella on mahdollisuus liikkua monipuolisesti koulupäivän

Lisätiedot

OPISKELIJOIDEN LIIKUNTALIITON STRATEGIA 2016 2020

OPISKELIJOIDEN LIIKUNTALIITON STRATEGIA 2016 2020 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 OPISKELIJOIDEN LIIKUNTALIITON STRATEGIA 2016 2020 MISSIO Edistää opiskelijoiden liikuntakulttuuria 1 ja hyvinvointia. VISIO Opiskelijat liikkuvat terveytensä kannalta riittävästi.

Lisätiedot

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010 Liikunnan vapaaehtois- tai kansalaistoimintaan osallistuminen Liikunnan vapaaehtois- tai kansalaistoimintaan osallistuminen 19-65-vuotiaiden keskuudessa % Lkm. 1997-1998 14 435.000 2001-2002 16 509.000

Lisätiedot

Kysy hallitukselta ja henkilökunnalta. Keskustelufoorumi 18.4.2015 klo 10.00

Kysy hallitukselta ja henkilökunnalta. Keskustelufoorumi 18.4.2015 klo 10.00 Kysy hallitukselta ja henkilökunnalta Keskustelufoorumi 18.4.2015 klo 10.00 Kansalliset kilpailut Arvokilpailut 2017 Linjaus tason mukaan Uinnin kilpailukalenteri 2016 Tulonlähde Valmentautuminen FINAn

Lisätiedot

SLU:N NÄKEMYKSET KUNTA- JA PALVELURAKENTEESEEN

SLU:N NÄKEMYKSET KUNTA- JA PALVELURAKENTEESEEN 1 SLU:N NÄKEMYKSET KUNTA- JA PALVELURAKENTEESEEN Timo Laitinen Puheenjohtaja Liikuntajärjestöjen järjestöpäivät 6.-7.9.2006, Hyvinkää 2 Liikunta kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa Kehyslakiluonnos (poliittinen

Lisätiedot

Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä. Mikko Ikävalko Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry

Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä. Mikko Ikävalko Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä Mikko Ikävalko EteläKarjalan Liikunta ja Urheilu ry 15 64vuotiaiden suomalaisten fyysisen aktiivisuuden toteutuminen suhteessa suosituksiiin (%) Vain

Lisätiedot

ENNAKKOMATERIAALI 2015

ENNAKKOMATERIAALI 2015 ENNAKKOMATERIAALI 2015 TERVETULOA KANSALLISEEN LIIKUNTAFOORUMIIN! Graafinen suunnittelu: Pirita Tolvanen HARRASTAMISEN HINTA Ei 6% Ei 5% 6 547 vastaajaa EOS 11% 56 vaikuttajaa Kyllä 94% Kyllä 86% Ovatko

Lisätiedot

Talousarvioesitys Liikuntatoimi

Talousarvioesitys Liikuntatoimi 90. Liikuntatoimi S e l v i t y s o s a : Liikuntatoimen tehtävänä on liikunnan edistäminen. Valtio ja kunnat luovat edellytyksiä liikunnalle. Liikunnan järjestämisestä vastaavat pääasiassa liikuntajärjestöt.

Lisätiedot

Lapin aluehallintovirasto

Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto 18.9.2015 1 PAIKALLISTEN KEHITTÄMISHANKKEIDEN VALTIONAVUSTUS VUONNA 2015 LAPIN ALUEHALLINTOVIRASTO 2 Lasten ja nuorten liikunnan kehittämisavustus Valtio tukee lasten ja nuorten

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

Yhteinen työstö. Liikunta- ja urheiluyhteisön kansainvälisyysstrategia

Yhteinen työstö. Liikunta- ja urheiluyhteisön kansainvälisyysstrategia Yhteinen työstö Liikunta- ja urheiluyhteisön kansainvälisyysstrategia STARTTI Yhteinen työstö Yhteinen ääni puuttuu? Urheiluyhteisön yhteiset linjaukset ja tavoitteet kansainväliseen vaikuttamiseen? Tavoittelemme

Lisätiedot

Liikuntatoimi tilastojen valossa

Liikuntatoimi tilastojen valossa Opetus- ja kulttuuriministeriö Undervisnings- och kulturministeriet Liikuntatoimi tilastojen valossa Perustilastot vuodelta 2014 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2016:11 Liikuntatoimi tilastojen

Lisätiedot

Kohti ekologisesti kestävää liikuntakulttuuria

Kohti ekologisesti kestävää liikuntakulttuuria Kohti ekologisesti kestävää liikuntakulttuuria Lähiöstä arkiliikkumiseen ja liikunnan harrastamiseen ohjaava sosiaalinen tila? Mikko Simula S-posti: mikko.simula@jyu.fi Puh. 040 805 3126 13.1.2015 Alustuksen

Lisätiedot

KATSAUS SOVELTAVAN LIIKUNNAN TUTKIMUKSEEN 2010-LUVULLA. Soveltavan liikunnan tutkijatapaaminen , Jyväskylä Saku Rikala, LTS

KATSAUS SOVELTAVAN LIIKUNNAN TUTKIMUKSEEN 2010-LUVULLA. Soveltavan liikunnan tutkijatapaaminen , Jyväskylä Saku Rikala, LTS KATSAUS SOVELTAVAN LIIKUNNAN TUTKIMUKSEEN 2010-LUVULLA Soveltavan liikunnan tutkijatapaaminen 8.12.2016, Jyväskylä Saku Rikala, LTS Liikuntatieteen julkaisumäärän kehitys Lähde: Liikuntalääketieteen yhteiskunnallisen

Lisätiedot

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Lihavuus laskuun seminaari 26.10.2012 Jukka Karvinen, Nuori Suomi ry www.nuorisuomi.fi Miksi liikuntaa? Liikkumaan oppiminen on

Lisätiedot

Lasten ja nuorten urheilun kustannukset tilaisuus 15.5. ylitarkastaja Sari Virta

Lasten ja nuorten urheilun kustannukset tilaisuus 15.5. ylitarkastaja Sari Virta Lasten ja nuorten urheilun kustannukset tilaisuus 15.5. ylitarkastaja Sari Virta Arviointituloksia (VLN 2013) Hallituskaudella (2007-2011) valtion liikuntatoimen resursointi kasvoi 100 milj. eurosta 140

Lisätiedot

Lapin aluehallintovirasto

Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto 27.9.2016 1 LIIKUNNALLISEN ELÄMÄNTAVAN PAIKALLISTEN KEHITTÄMISHANKKEIDEN AVUSTUKSET VUONNA 2017 2 AVUSTUKSEN TARKOITUS JA PERIAATTEET Liikunnallisen elämäntavan o Liikunnallisen

Lisätiedot

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset 1981 2002 Päivi Berg Vuonna 2002 talvella vähintään kerran viikossa liikkui 87 %, kesällä 88 % väestöstä Nuorten kokonaan liikuntaa

Lisätiedot

Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso

Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso Kirsi Kohonen Suunnittelija Itä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto, Kirsi Kohonen, OKT-vastuualue 5.9.2014

Lisätiedot

huippu-urheilunmuutos.fi

huippu-urheilunmuutos.fi EXCELLENCE - pyrkimys erinomaisuuteen LAPSI NUORI AIKUINEN Yhdessä tekeminen Ei riskikokeilu, vaan satsaus elämään Omaehtoinen liikkuminen ja urheilu Lapsuus: laatua koulussa ja seurassa, kielloista kokeiluihin

Lisätiedot

Jari Lämsä. Kommentit: Hannu Tolonen

Jari Lämsä. Kommentit: Hannu Tolonen Jari Lämsä Kommentit: Hannu Tolonen Yleistä arvioinnista Arviointi: liittyy nykyisin vallalla olevaan hallintotapaan on toiminnan arvottamista tiettyjen kriteerien suhteen ei siis arvostelua! jaetaan sisäiseen

Lisätiedot

Liikuntatoimi tilastojen valossa

Liikuntatoimi tilastojen valossa Opetus- ja kulttuuriministeriö Undervisnings- och kulturministeriet Liikuntatoimi tilastojen valossa Perustilastot vuodelta 2011 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2013:2 Liikuntatoimi tilastojen

Lisätiedot

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,

Lisätiedot

Kirje 20.05.2015. Kunnanhallituksille ja liikunnasta vastaaville lautakunnille

Kirje 20.05.2015. Kunnanhallituksille ja liikunnasta vastaaville lautakunnille Kirje OKM/6/691/2015 20.05.2015 Jakelussa mainituille Viite Asia Ajankohtaista liikuntatoimen kentässä Kunnanhallituksille ja liikunnasta vastaaville lautakunnille 1. Liikunnan vastuualueen johtajan tervehdys

Lisätiedot

Liikunnanopettajakoulutuksen sisällön muutoksen historiallinen tarkastelu vuosina 1963-2007. Jukka Lahti Jyväskylän yliopisto

Liikunnanopettajakoulutuksen sisällön muutoksen historiallinen tarkastelu vuosina 1963-2007. Jukka Lahti Jyväskylän yliopisto Liikunnanopettajakoulutuksen sisällön muutoksen historiallinen tarkastelu vuosina 1963-2007 Jukka Lahti Jyväskylän yliopisto Taustaa Lähihistorian tutkimus yliopistollisesta koulutuksesta on vähäistä Koulutus

Lisätiedot

Kunnanhallituksille ja liikunnasta vastaaville lautakunnille

Kunnanhallituksille ja liikunnasta vastaaville lautakunnille Kirje OKM/24/691/2014 10.11.2014 Jakelussa mainituille Viite Asia Ajankohtaista liikuntatoimen kentässä Kunnanhallituksille ja liikunnasta vastaaville lautakunnille 1. Liikunnan vastuualueen johtajan tervehdys

Lisätiedot

Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016

Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016 Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016 Aivoliitto ry Allergia- ja astmaliitto ry Epilepsialiitto ry Hengitysliitto ry Lihastautiliitto ry Mielenterveyden keskusliitto ry Munuais- ja

Lisätiedot

Seuratuki osana kansallista liikuntapolitiikkaa - Seuratuen tavoite, merkitys, kokemukset vaikuttavuudesta ja haku ylitarkastaja Sari Virta

Seuratuki osana kansallista liikuntapolitiikkaa - Seuratuen tavoite, merkitys, kokemukset vaikuttavuudesta ja haku ylitarkastaja Sari Virta Seuratuki osana kansallista liikuntapolitiikkaa - Seuratuen tavoite, merkitys, kokemukset vaikuttavuudesta ja haku 2015 ylitarkastaja Sari Virta Väestön liikkuminen Organisoitu liikunta Omaehtoinen liikunta

Lisätiedot

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma TOIMINTAKYKYÄ TYÖELÄMÄÄN - KKI-toimet ja työelämä - KKI-hankkeet TYÖELÄMÄ

Lisätiedot

OPS2016 ja Move! Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä

OPS2016 ja Move! Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä OPS2016 ja Move! Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä Sami Kalaja Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Kuntotestauspäivät 2015 Kisakallio OPS2016 Käyttöönotto lukuvuoden 2016 alusta Keskiössä

Lisätiedot

Tulevaisuuden uimaseura.

Tulevaisuuden uimaseura. Tulevaisuuden uimaseura #urheiluseura @SipiKoo Ennen oli paremmin? Ennen oli helpompaa? Ennen oli ennen. Nyt on nyt. Hyvän seuran ulottuvuudet Resurssien hankintakyky Jatkuvuus, toimintaympäristön lukutaito

Lisätiedot

Liikuntaseurojen tulevaisuuden näkymät Tulevaisuuden työ liikuntaseuroissa seminaari Työnuoli-projekti. ylitarkastaja Sari Virta

Liikuntaseurojen tulevaisuuden näkymät Tulevaisuuden työ liikuntaseuroissa seminaari Työnuoli-projekti. ylitarkastaja Sari Virta Liikuntaseurojen tulevaisuuden näkymät Tulevaisuuden työ liikuntaseuroissa seminaari 18.2.1016 Työnuoli-projekti ylitarkastaja Sari Virta Alustuksen rakenne Kansalaistoiminta tänään Mitä pitäisi ajatella,

Lisätiedot

Terveysliikuntahankkeita ja liikunnan olosuhteiden edistäjä palkittiin

Terveysliikuntahankkeita ja liikunnan olosuhteiden edistäjä palkittiin Terveysliikuntahankkeita ja liikunnan olosuhteiden edistäjä palkittiin 15.4.2016 10.30 Valtakunnallinen Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma palkitsi tänä vuonna Kajaanin ammattikorkeakoulun Liiku Myötätuulta

Lisätiedot

Liikunnan aluejärjestöt 1-TASON VALMENTAJA- JA OHJAAJAKOULUTUS

Liikunnan aluejärjestöt 1-TASON VALMENTAJA- JA OHJAAJAKOULUTUS Liikunnan aluejärjestöt 1-TASON VALMENTAJA- JA OHJAAJAKOULUTUS Taustaa SVUL / Lajiliitot -> C, B, A järjestelmä (yleis- / lajiosa) 1990 luvun alun järjestömurros 5 -portainen yleiseurooppalainen koulutusjärjestelmä

Lisätiedot

Talousarvioesitys Liikuntatoimi

Talousarvioesitys Liikuntatoimi 90. Liikuntatoimi S e l v i t y s o s a : Liikuntatoimen tehtävänä on liikunnan edistäminen. Valtio ja kunnat luovat edellytyksiä liikunnalle. Liikunnan järjestämisestä vastaavat pääasiassa liikuntajärjestöt.

Lisätiedot

Suositukset liikunnan edistämiseksi kunnissa. Kari Sjöholm Suomen Kuntaliitto

Suositukset liikunnan edistämiseksi kunnissa. Kari Sjöholm Suomen Kuntaliitto Suositukset liikunnan edistämiseksi kunnissa Kari Sjöholm Suomen Kuntaliitto 15.9.2011 Miksi kuntasuositus * Elinajanodotteen ero on ylimmän ja alimman tulo- neljänneksen välillä miehillä 12 vuotta ja

Lisätiedot

TOIMINTA- JA TALOUS- SUUNNITELMA 2015

TOIMINTA- JA TALOUS- SUUNNITELMA 2015 TOIMINTA- JA TALOUS- SUUNNITELMA 2015 Valon peliajatus MAALIT Liikkuva lapsuus luo perustan sekä liikkujan että urheilijan poluille Liikkujan polku mahdollistaa liikunnallisen elämäntavan Seuratoiminta

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TOIMINTAKYKY OSANA UUTTA OPETUSSUUNNITELMAA. Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos

HYVINVOINTI JA TOIMINTAKYKY OSANA UUTTA OPETUSSUUNNITELMAA. Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos HYVINVOINTI JA TOIMINTAKYKY OSANA UUTTA OPETUSSUUNNITELMAA Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos TOIMINTAKYVYN MERKITYS IHMISEN ELÄMÄNKULUSSA Aikuisuuden toimintakyvyn ja työkyvyn tulevaisuuden

Lisätiedot

Terveysliikunnan vaikutusten arviointi suunnitelma. Niina Epäilys 18.9.2014

Terveysliikunnan vaikutusten arviointi suunnitelma. Niina Epäilys 18.9.2014 Terveysliikunnan vaikutusten arviointi suunnitelma Niina Epäilys 18.9.2014 Tausta ja työryhmän kokoonpano Oulun kaupungin Palvelujen järjestämisohjelman 2013 mukaisesti kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

Arvokasvatus urheilujärjestöissä ja -seuroissa: Uuden tutkimusprojektin ensiaskeleet ja esittely. Lauri Keskinen lokesk[ät] utu.fi

Arvokasvatus urheilujärjestöissä ja -seuroissa: Uuden tutkimusprojektin ensiaskeleet ja esittely. Lauri Keskinen lokesk[ät] utu.fi Arvokasvatus urheilujärjestöissä ja -seuroissa: Uuden tutkimusprojektin ensiaskeleet ja esittely Lauri Keskinen lokesk[ät] utu.fi 24.11. TUL:n Seurapäivät Aluksi: seurahengestä ja kasvatuksesta Seurahenki

Lisätiedot

Lisää liikettä lapselle ja nuorelle peruskouluiässä KOULU JA SEURA

Lisää liikettä lapselle ja nuorelle peruskouluiässä KOULU JA SEURA Lisää liikettä lapselle ja nuorelle peruskouluiässä Molemmat avaavat ovia lasten ja nuorten hyvinvoinnin lisäämiseksi KOULU JA SEURA Yhteisen kuvan ja tekemisen vahvistaminen Koulussa opitaan ja innostutaan

Lisätiedot

1 KÄYTTÖTALOUSOSA. Tuloslaskelma 7.5.2015 Tammikuu-Huhtikuu 2015 400 Liikuntalautakunta

1 KÄYTTÖTALOUSOSA. Tuloslaskelma 7.5.2015 Tammikuu-Huhtikuu 2015 400 Liikuntalautakunta 1 KÄYTTÖTALOUSOSA Liikuntalautakunta Tuloslaskelma 7.5.2015 Tammikuu-Huhtikuu 2015 400 Liikuntalautakunta muutosten jälk. TOT2015 TOT-% TOT2014 TP2014 Toimintatuotot 745150 745150 288515 38,7 284441 845490

Lisätiedot

Kasva Urheilijaksi aamukahvit Kasva Urheilijaksi kokonaisuus ja kokeilut Versio 1.2 Maria Ulvinen

Kasva Urheilijaksi aamukahvit Kasva Urheilijaksi kokonaisuus ja kokeilut Versio 1.2 Maria Ulvinen Kasva Urheilijaksi aamukahvit 11.3.2015 Kasva Urheilijaksi kokonaisuus ja kokeilut Versio 1.2 Maria Ulvinen Urheileva lapsi tai nuori kaiken keskiössä Koti Liikunta- ja urheiluolosuhteet - kuntataho Innostus

Lisätiedot

Valo, Valtakunnallisen liikunta- ja urheiluorganisaatio ry:n säännöt 17.4.2013

Valo, Valtakunnallisen liikunta- ja urheiluorganisaatio ry:n säännöt 17.4.2013 Valo, Valtakunnallisen liikunta- ja urheiluorganisaatio ry:n säännöt 17.4.2013 1. Nimi, kotipaikka ja kieli Yhdistyksen nimi on Valo, Valtakunnallinen liikunta- ja urheiluorganisaatio ry, Valo, Finlands

Lisätiedot

EU:n ajankohtainen liikuntapolitiikka Järjestöpäivät

EU:n ajankohtainen liikuntapolitiikka Järjestöpäivät 1 EU:n ajankohtainen liikuntapolitiikka Järjestöpäivät 23.9.2008 Terhi Heinilä Kansainvälisten asioiden päällikkö Suomen Liikunta ja Urheilu 2 EU:n ajankohtainen liikuntapolitiikka Lissabonin sopimuksen

Lisätiedot

Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1)

Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1) 5% valmiina Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1) Tervetuloa täyttämään Voimaa vanhuuteen -ohjelman alkukartoituskyselyn yleisosiota. Tämä lomake koostuu seuraavista osioista: 1. Taustatiedot

Lisätiedot

Olemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020

Olemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020 Olemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020 VALON PELIAJATUS MAALIT Jokaiselle lapselle mahdollisuus innostua liikunnasta ja urheilusta Liikkumisesta ja urheilusta elinvoimaa nuoren ja aikuisen arkeen

Lisätiedot

Valtion liikuntahallinto terveyttä edistävän liikunnan kokonaisuudessa VALTION LIIKUNTANEUVOSTON JULKAISUJA 2012:1

Valtion liikuntahallinto terveyttä edistävän liikunnan kokonaisuudessa VALTION LIIKUNTANEUVOSTON JULKAISUJA 2012:1 Valtion liikuntahallinto terveyttä edistävän liikunnan kokonaisuudessa Yhteisjulkaisu Liikuntatieteellisen Seuran kanssa Kerkko Huhtanen, Teijo Pyykkönen 1 2 Valtion liikuntahallinto terveyttä edistävän

Lisätiedot

Seuratuki 2013 haku ja arviointi

Seuratuki 2013 haku ja arviointi Seuratuki 2013 haku ja arviointi Seuratuki vuonna 2013 Valtiontalouden tarkastusviraston raportti (VTV 14/2012) OKM jakaa seuratuen eli vastaa koko prosessista Tuen suuruus 3 850 000 euroa (kasvu 2 350

Lisätiedot

KESKI-SUOMI LIIKUNNAN JA URHEILUN HUIPPUMAAKUNNAKSI

KESKI-SUOMI LIIKUNNAN JA URHEILUN HUIPPUMAAKUNNAKSI KESKI-SUOMI LIIKUNNAN JA URHEILUN HUIPPUMAAKUNNAKSI Hiljainen päivä toimistolla. KOP KOP! Hmph. Kuka siellä koputtelee? Vaikket varmaan ihan heti usko, niin meiltä keskisuomalaisilta loppuu tätä menoa

Lisätiedot

Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina 2010-2012 koulupäivän liikunnallistamiseksi

Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina 2010-2012 koulupäivän liikunnallistamiseksi Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina 2010-2012 koulupäivän liikunnallistamiseksi Liikunnan määrän vähentymisen seuraukset lapsilla ja nuorilla Suomessa Fyysinen toimintakyky

Lisätiedot

FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA

FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA 29.9.2014 Eva Rönkkö Eläkeläiset ry Monikulttuurisen työn tavoitteet: - Tukea ikääntyneiden maahanmuuttajien arkea, auttaa heitä löytämään mielekästä

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2014 2015

Mänttä-Vilppulan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2014 2015 Mänttä-Vilppulan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2014 2015 Mänttä-Vilppulan liikuntapalvelut, Mänttä-Vilppulan vammaisneuvosto ja Erityisliikuntaa kuntiin 2013 2015 -hanke 1. ERITYISLIIKUNTA JA

Lisätiedot

LAPSET JA NUORET Tiia Murtonen Anna-Elina Pekonen HALISKO Tänä päivänä Halisko on paljon muutakin kuin vihreä lisko, Halisko on TUL:n nuorisotoiminnan näkyvin tunnus Se on nuorisotoiminnan lippulaiva yhdessä

Lisätiedot

LÄHIÖLIIKUNNAN EDELLYTYKSET JA MAHDOLLISUUDET. TUL:N SEURANTAPÄIVÄT 23. - 24.11.2013 TAMPERE Ari-Pekka Juureva toiminnanjohtaja

LÄHIÖLIIKUNNAN EDELLYTYKSET JA MAHDOLLISUUDET. TUL:N SEURANTAPÄIVÄT 23. - 24.11.2013 TAMPERE Ari-Pekka Juureva toiminnanjohtaja LÄHIÖLIIKUNNAN EDELLYTYKSET JA MAHDOLLISUUDET TUL:N SEURANTAPÄIVÄT 23. - 24.11.2013 TAMPERE Ari-Pekka Juureva toiminnanjohtaja VEHMAISTEN URHEILIJAT Vehmaisten Urheilijat urheilutoiminta Vehmaisten Urheilijoilla

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2014

Toimintasuunnitelma 2014 Toimintasuunnitelma 2014 Terveyttä edistävä Vapaaehtoistyötä arvostava TNV:n arvot ja visio Ihmisläheinen ja positiivinen Luotettava ja osaava VANTAAN KAUPUNKI/ LIIKUNTAPALVELUT JÄSENET OHJAAJAT Valo,

Lisätiedot

Seuratuen painopisteet

Seuratuen painopisteet Seuratuki 2013 Seuratuki Urheilu- ja liikuntaseurojen perustoiminnan kehittämiseen Seuratoiminnan laadun vahvistamiseen Perustoiminnan uudistamiseen ja kehittämiseen Liikunnan harrastamisen mahdollistamiseksi

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia 2013 2020

SUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia 2013 2020 SUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia 2013 2020 VISIO Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020. Kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä MISSIO Suomen Karateliitto on

Lisätiedot

ROKOTE VAI ELIKSIIRI? Lasten ja Nuorten liikuntaharrastusten merkityksistä. Jari Lämsä KIHU jari.lamsa@kihu.fi

ROKOTE VAI ELIKSIIRI? Lasten ja Nuorten liikuntaharrastusten merkityksistä. Jari Lämsä KIHU jari.lamsa@kihu.fi ROKOTE VAI ELIKSIIRI? Lasten ja Nuorten liikuntaharrastusten merkityksistä Jari Lämsä KIHU jari.lamsa@kihu.fi Lähtökohta Käsitys liikunnasta Perustelut, merkitykset, ideologiat Käytännön toiminta Rakenteet

Lisätiedot

SUOMEN MELONTA- JA SOUTULIITTO RY STRATEGIA 2012 1.1.2022

SUOMEN MELONTA- JA SOUTULIITTO RY STRATEGIA 2012 1.1.2022 SUOMEN MELONTA- JA SOUTULIITTO RY STRATEGIA 2012 1.1.2022 Esitys ylimääräiselle kokoukselle 18.3.2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 1.1 Toimintaympäristö ja sen muutokset... 3 2. Visio 1.1.2022...

Lisätiedot

HE 136/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki

HE 136/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki HE 136/2010 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtionavusta Urho Kekkosen kuntoinstituuttisäätiölle ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki valtionavusta Urho

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS LIIKUNNAN EDISTÄMISEN LINJOISTA

VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS LIIKUNNAN EDISTÄMISEN LINJOISTA Liite 2 VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS LIIKUNNAN EDISTÄMISEN LINJOISTA Taustaa Pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen ohjelman mukaan liikuntapolitiikalla edistetään väestön hyvinvointia, terveyttä

Lisätiedot

Tuomas Korhonen & Annu Kaivosaari. Opettajankoulutus lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäjänä

Tuomas Korhonen & Annu Kaivosaari. Opettajankoulutus lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäjänä Tuomas Korhonen & Annu Kaivosaari Opettajankoulutus lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäjänä T ä y d e n n y s k o u l u t u s Liikuntakasvatuksen koulutusjärjestelmä Suomessa Koulutus (liikuntakasvatus)

Lisätiedot

Rakenteet. Ihmisten väliseen kanssakäymiseen liittyvät. Instituutiot, organisaatiot, järjestelmät. Ajattelutapoihin liittyvät rakenteet

Rakenteet. Ihmisten väliseen kanssakäymiseen liittyvät. Instituutiot, organisaatiot, järjestelmät. Ajattelutapoihin liittyvät rakenteet Rakenteet Fyysiset rakenteet: Liikuntapaikat Sosiaaliset rakenteet Ihmisten väliseen kanssakäymiseen liittyvät Instituutiot, organisaatiot, järjestelmät Kognitiiviset rakenteet Ajattelutapoihin liittyvät

Lisätiedot

Mitä tiedämme suomalaislasten liikkumisesta tutkimustulosten perusteella?

Mitä tiedämme suomalaislasten liikkumisesta tutkimustulosten perusteella? Mitä tiedämme suomalaislasten liikkumisesta tutkimustulosten perusteella? Koonneet: Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Jyväskylän yliopisto Lähteenä käytetyt

Lisätiedot

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään KUNTOUTUSPÄIVÄT 19.3.2010 Juhani Pirttiniemi opetusneuvos, KT Opetushallitus Säädöstaustaa: L 631/1998 8 : Ammatillista

Lisätiedot

Urheilun rahoitus Suomessa, Norjassa ja Ruotsissa

Urheilun rahoitus Suomessa, Norjassa ja Ruotsissa Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Urheilun rahoitus Suomessa, Norjassa ja Ruotsissa Huippu-urheilukeskustelu, SuomiAreena, Pori 17.7.2009 klo 11.00-12.15 KIHU/Jarmo Mäkinen, Jari Lämsä, Jukka Viitasalo

Lisätiedot

Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille. Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta

Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille. Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Työskentelyn käynnistyminen - Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Opetushallituksen

Lisätiedot

LIIKU TERVEEMMÄKSI NEUVOTTELUKUNTA. Liikunnallinen elämäntapa Valossa. Matleena Livson 17.9.2013

LIIKU TERVEEMMÄKSI NEUVOTTELUKUNTA. Liikunnallinen elämäntapa Valossa. Matleena Livson 17.9.2013 LIIKU TERVEEMMÄKSI NEUVOTTELUKUNTA Liikunnallinen elämäntapa Valossa Matleena Livson 17.9.2013 Olemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020 VALON PELIAJATUS MAALIT Jokaiselle lapselle mahdollisuus innostua

Lisätiedot

Suomalaisen liikuntapolitiikan koko kuva. pääsihteeri Minna Paajanen, valtion liikuntaneuvosto

Suomalaisen liikuntapolitiikan koko kuva. pääsihteeri Minna Paajanen, valtion liikuntaneuvosto Suomalaisen liikuntapolitiikan koko kuva pääsihteeri Minna Paajanen, valtion liikuntaneuvosto OKM: Liikuntalain (1998) tarkoituksena on edistää liikuntaa, kilpa ja huippu urheilua sekä niihin liittyvää

Lisätiedot