Asiakirjayhdistelmä Liikuntatoimi. Talousarvioesitys HE 95/2012 vp ( )

Transkriptio

1 90. Liikuntatoimi Liikuntatoimen tehtävänä on liikunnan edistäminen. Valtio ja kunnat luovat edellytyksiä liikunnalle. Liikunnan järjestämisestä vastaavat pääasiassa liikuntajärjestöt. Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa liikuntatoimen yleisestä johdosta, kehittämisestä ja yhteensovittamisesta valtionhallinnossa. Toimialaa ohjaavat liikuntalaki ja -asetus, hallitusohjelma, valtion talousarvio, opetus- ja kulttuuriministeriön strategiat ja linjaukset sekä toimialan kansainväliset yleissopimukset. EU:n liikuntapolitiikan vaikutus kansalliseen liikuntatoimeen on lisääntymässä erityisesti ammattilais- ja huippu-urheilun alalla. Liikunnan toimialan strateginen johtaminen ja ohjausjärjestelmät perustuvat tiedolla johtamisen periaatteelle sekä liikuntapoliittisten toimenpiteiden vaikutusten jatkuvalle arvioinnille. Liikunnan edistämiseksi ja liikunnan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteiden saavuttamiseksi liikuntapolitiikan eri tavoitealueilla toteutetaan toimenpiteitä, joille on yhteistä alan tietoperustan vahvistaminen ja osaamisen kehittäminen sekä yhdenvertaisuuden, eettisyyden ja rehellisyyden toteutuminen. Liikuntatoimen toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet ja keskeiset toimenpiteet ovat: Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 1

2 Toiminnalliset tavoitteet Liikunnan yhdenvertainen saavutettavuus Liikunnallinen elämäntapa Liikunnan kansalaistoiminta Eettinen ja yhteiskuntavastuullinen huippu-urheilu Liikunta-alan osaamisperustan kasvattaminen Keskeisimmät toimenpiteet Vahvistetaan paikallisen liikuntatoimen edellytyksiä osoittamalla liikuntatoiminnan valtionosuutta kunnille Liikuntapaikkarakentamisen avustamisessa painotetaan ensisijaisesti laadukkaita ja laajoille käyttäjäryhmille suunnattujen liikuntapaikkojen rakentamista ja peruskorjaamista Tuetaan tiedon tuotantoa liikuntapaikkarakentamisen ja liikuntaa suosivan yhdyskuntasuunnittelun kehittämiseksi Tuetaan lasten ja nuorten liikunnallisen elämäntavan edistämiseksi tähtääviä toimenpiteitä Vahvistetaan Liikkuva koulu -ohjelmaa Tuetaan yhdenvertaisen liikuntaan osallistumisen ja osallisuuden lisäämiseen tähtääviä toimenpiteitä Koordinoidaan poikkihallinnollisen teli-ohjausryhmän linjausten ja toimenpiteiden valmistelutyötä Tuetaan arkiliikunnan lisäämisen toimenpiteitä Tuetaan työyhteisöliikunnan kehittämistoimenpiteitä Tuetaan liikunnan kansalaisjärjestöjen toiminnan laadun kehittämistä sekä päällekkäisten rakenteiden purkamiseen tähtääviä toimenpiteitä Tuetaan uusia paikallisen seuratoiminnan kehittämismalleja ja matalan kynnyksen seuratoimintaa Uudistetaan liikunnan kansalaisjärjestöjen valtionavustusjärjestelmä Tuetaan liikuntajärjestöjen kansainvälisiä yhteistyö- ja vaikuttamismahdollisuuksia Tuetaan huippu-urheilun muutoksen toteuttamista Parannetaan urheilijoiden valmentautumismahdollisuuksia sekä etenkin nuorten urheilijoiden urheilu-uran ja opiskelun yhdistämisen edellytyksiä Tuetaan urheilun eettisyyttä ja rehellisyyttä monipuolisesti vahvistavia toimenpiteitä Tuetaan kansallista dopinginvastaista toimintaa kansainvälisten sopimusten mukaisesti Tuetaan kansainvälisten urheilun suurtapahtumien järjestämiseksi vaadittavien olosuhteiden rakentamista Vahvistetaan järjestöjen edellytyksiä hakea ja järjestää kansainvälisiä urheilun suurtapahtumia Tuetaan liikunta-alan tutkimus- ja tiedonvälitystoimintaa liikuntapoliittisen päätöksenteon tarpeiden näkökulmasta Tuetaan liikunnan koulutuskeskusten osaamisen ja laadun kehittämistä Lisätään tiedon saavutettavuutta sekä kehitetään valtion liikuntaneuvoston liikuntapolitiikan vaikutusten arviointijärjestelmää Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 2

3 2010 toteutuma 2011 arvio 2013 tavoite Lasten liikunnan seuratoiminnan paikallistukihankkeet Myönnetyt Hakemukset Lapsia ja nuoria tytöt (%) pojat (%) Kunnossa Kaiken Ikää -ohjelma Hankkeet Kunnat Liikkujat naiset (%) miehet (%) KKI-toimintaan osallistuneet v Vapaan sivistystyön toteutuneet suoritteet liikunnan koulutuskeskuksissa Valtakunnalliset Muutos ed. vuoteen, opiskelijavrk Muutos ed. vuoteen, % 1,3 7,5-5,5 Valtionosuudella rahoitetut vuorokaudet/% /74, /70, /74,6 Alueelliset Muutos ed. vuoteen, opiskelijapv Muutos ed. vuoteen, % 5,8 15,0-6,3 Valtionosuudella rahoitetut päivät/% / /60, /66,3 Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 39/2012 vp ( ) Liikuntapolitiikan tavoitteena on varmistaa liikuntapalveluiden saatavuus ja edistää liikunnallista elämäntapaa. Liikuntatoimen menoihin esitetään yhteensä 152,4 milj. euroa, josta Helsingin Olympiastadionin perusparannuksen suunnitteluun on varattu 6,3 milj. euroa. Valiokunta toteaa, että suomalainen liikuntakulttuuri on suurien haasteiden edessä. Suurin osa väestöstä liikkuu terveytensä kannalta riittämättömästi, arkiliikunta on vähentynyt ja eri väestöryhmien fyysinen kunto on heikentynyt. Liikkumattomuus on globaali kansanterveydellinen ongelma lihavuuden ja tupakoinnin lisäksi. Pelkästään diabeteksen osalta liikkumattomuus maksaa vuosittain noin 700 miljoonaa euroa Suomessa. Valiokunta korostaa, että keskeisten yhteiskunnallisten instituutioiden, kuten neuvola- ja päiväkotijärjestelmän, koulun, puolustusvoimien, työelämän, terveydenhuollon ja vanhustenhuollon, tulee huomioida liikkumisen tärkeys omissa ratkaisuissaan. Valtion osoittamat voimavarat liikunnalle kasvoivat 42 prosentilla edellisellä hallituskaudella, mutta muutosta ei saavuteta pelkästään liikuntahallinnon voimin. Valiokunta painottaa liikunnan ja urheilun eettisiä periaatteita urheilun epäterveiden ilmiöiden, kuten dopingin, väkivallan ja sopupelien, kitkemiseksi. Valiokunta pitää tarpeellisena, että kasvaneilla määrärahoilla aikaansaatuja tuloksia ja koko valtiohallinnon toimenpiteiden vaikutuksia liikunnan edistämiseen tulee arvioida tarkasti. Valiokunta painottaa liikuntamäärärahojen kohdentamista niihin kohteisiin, jotka vaikutuksiltaan vähentävät väestön liikkumattomuutta eniten. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 3

4 50. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) liikuntalakiin (1054/1998), opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettuun lakiin (1705/2009) ja vapaasta sivistystyöstä annettuun lakiin (632/1998) perustuvien valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen sekä muiden urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen tarkoitettujen avustusten maksamiseen valtionavustuslain (688/2001) mukaisesti 2) kokeilu-, kehittämis-, selvitys- ja ohjelmatoiminnan menoihin 3) enintään euroa urheilijoiden valmennusja harjoitteluapurahojen maksamiseen 4) yhteisöjen ja valtionhallinnon kansainvälisen liikunta-alan yhteistyön, liikuntatieteellisen toiminnan, dopinginvastaisen toiminnan, testaustoiminnan ja dopingin vastaisen kasvatuksen tehostamisen menoihin, korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja tutkijoiden liikuntatieteellisten tutkimushankkeiden sekä näiden kanssa yhteistyössä toteutettavien tietojärjestelmä- ja muiden hankkeiden rahoittamiseen 5) enintään euroa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisen avustuksen maksamiseen Suomen Urheilumuseosäätiölle 6) valtion liikuntaneuvoston ja sen jaostojen menoihin 7) liikunnan ja urheilun tunnustus- ja tuloksellisuuspalkintojen maksamiseen 8) liikunnan aluehallinnon toiminnan menoihin 9) enintään neljää henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen. Kunnan liikuntatoimen valtionosuuden perusteena käytettävä yksikköhinta on 12,00 euroa asukasta kohden. Valtakunnallisten liikunnan koulutuskeskusten valtionosuuden perusteena olevien opiskelijavuorokausien enimmäismäärä on ja alueellisten liikunnan koulutuskeskusten opiskelijapäivien enimmäismäärä on Mainittujen määrien estämättä määrärahaa saa käyttää valtionosuuksien oikaisupäätöksistä aiheutuviin menoihin. Alueellisten liikunnan koulutuskeskusten yksikköhinta on 16,60 euroa opiskelijapäivää kohden. Kohta 3 budjetoidaan maksuperusteisina. Määrärahan arvioitu käyttö (euroa) Valtionosuus kuntien liikuntatoimintaan Liikuntapaikkarakentamiseen Liikunnan koulutuskeskuksille Liikunnan kansalaistoimintaan Lasten ja nuorten liikuntaan Terveyttä edistävään liikuntaan Huippu-urheiluun Tiedolla johtamiseen ja tietopohjan vahvistamiseen Antidopingtoimikunnalle liikunnan antidopingtoimintaan Maahanmuuttajien kotoutuminen liikunnan avulla Kansainväliseen yhteistyöhön Liikunnan aluehallinnon toimintaan Valtion liikuntaneuvoston toimintaan Opetus- ja kulttuuriministeriön käytettäväksi Yhteensä Määrärahan mitoituksessa käytetty valtakunnallisten liikunnan koulutuskeskusten arvonlisäveroton keskimääräinen yksikköhinta on 87,88 euroa opiskelijavuorokautta kohden. Liikunnan koulutuskeskusten valtionosuuksiin on lisäksi myönnetty euroa momentilta Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Tuloutusarvion muutos Yhteensä talousarvio talousarvio tilinpäätös Täydentävä talousarvioesitys HE 166/2012 vp ( ) Kohdassa 9 tarkoitettujen henkilöiden osalta työnantajalle maksetut sairausvakuutuksen mukaiset etuudet otetaan nettobudjetoitaessa tuloina huomioon. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 4

5 Päätösosa lisätään talousarvioesityksen momentin päätösosan seitsemänneksi kappaleeksi talousarvio talousarvio tilinpäätös Eduskunnan kirjelmä EK 36/2012 vp ( ) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) liikuntalakiin (1054/1998), opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettuun lakiin (1705/2009) ja vapaasta sivistystyöstä annettuun lakiin (632/1998) perustuvien valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen sekä muiden urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen tarkoitettujen avustusten maksamiseen valtionavustuslain (688/2001) mukaisesti 2) kokeilu-, kehittämis-, selvitys- ja ohjelmatoiminnan menoihin 3) enintään euroa urheilijoiden valmennusja harjoitteluapurahojen maksamiseen 4) yhteisöjen ja valtionhallinnon kansainvälisen liikunta-alan yhteistyön, liikuntatieteellisen toiminnan, dopinginvastaisen toiminnan, testaustoiminnan ja dopingin vastaisen kasvatuksen tehostamisen menoihin, korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja tutkijoiden liikuntatieteellisten tutkimushankkeiden sekä näiden kanssa yhteistyössä toteutettavien tietojärjestelmä- ja muiden hankkeiden rahoittamiseen 5) enintään euroa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisen avustuksen maksamiseen Suomen Urheilumuseosäätiölle 6) valtion liikuntaneuvoston ja sen jaostojen menoihin 7) liikunnan ja urheilun tunnustus- ja tuloksellisuuspalkintojen maksamiseen 8) liikunnan aluehallinnon toiminnan menoihin 9) enintään neljää henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen. Kunnan liikuntatoimen valtionosuuden perusteena käytettävä yksikköhinta on 12,00 euroa asukasta kohden. Valtakunnallisten liikunnan koulutuskeskusten valtionosuuden perusteena olevien opiskelijavuorokausien enimmäismäärä on ja alueellisten liikunnan koulutuskeskusten opiskelijapäivien enimmäismäärä on Mainittujen määrien estämättä määrärahaa saa käyttää valtionosuuksien oikaisupäätöksistä aiheutuviin menoihin. Alueellisten liikunnan koulutuskeskusten yksikköhinta on 16,60 euroa opiskelijapäivää kohden. Kohta 3 budjetoidaan maksuperusteisina. Kohdassa 9 tarkoitettujen henkilöiden osalta työnantajalle maksetut sairausvakuutuksen mukaiset etuudet otetaan nettobudjetoitaessa tuloina huomioon. 52. Valtionosuus liikunnan koulutuskeskuksille (kiinteä määräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää vapaasta sivistystyöstä annetun lain(632/1998) mukaisten valtionosuuksien maksamiseen valtakunnallisilleliikunnan koulutuskeskuksille. Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Muu muutos Määrärahan tasomuutos (kehyspäätös) Yhteensä Momentin määrärahasta osoitetaan samaan tarkoitukseen enintään yhteensä euroa talousarvio talousarvio tilinpäätös Eduskunnan kirjelmä EK 36/2012 vp ( ) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää vapaasta sivistystyöstä annetun lain(632/1998) mukaisten valtionosuuksien maksamiseen valtakunnallisilleliikunnan koulutuskeskuksille. 53. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat Helsingin Olympiastadionin perusparannukseen (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää avustuksen myöntämiseen Helsingin Olympiastadionin perusparannushankkeesta aiheutuviin kustannuksiin. Määrärahalla katetaan valtion rahoitusosuus Helsingin Olympiastadionin perusparannushankkeesta vuonna Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 5

6 2013. Valtion rahoitusosuudella on tarkoitus kattaa lähinnä hankkeen suunnittelukustannuksia talousarvio II lisätalousarvio Täydentävä talousarvioesitys HE 166/2012 vp ( ) Määrärahaa saa käyttää avustuksen myöntämiseen Helsingin Olympiastadionin perusparannushankkeen suunnittelusta aiheutuviin kustannuksiin. Valtion perusparannushankkeen rahoitukseen osallistumisen edellytyksenä on, että Helsingin kaupunki osallistuu Olympiastadionin perusparannuskustannuksiin valtion kanssa yhtä suurella osuudella. Helsingin kaupungin kanssa saa tehdä sopimuksen, jossa hankkeen suunnittelukustannukset jakautuvat yhtäläisin osuuksin valtion ja Helsingin kaupungin kesken ja josta saa valtiolle aiheutua menoja aiemmat vastaavat suunnittelumenot mukaanlukien yhteensä enintään euroa. Sopimisen edellytyksenä on, että Helsingin kaupunki sitoutuu vastaamaan omistamansa stadionin asianmukaisesta kunnossapidosta perusparannuksen valmistuttua. Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan toisen kappaleen. Määrärahalla katetaan valtion rahoitusosuus Helsingin Olympiastadionin perusparannushankkeen suunnittelusta vuonna Valtio osallistuu perusparannushankkeen suunnittelukustannuksiin yhteensä enintään eurolla. Nyt ehdotettavan määrärahan lisäksi suunnittelukustannuksiin on vuoden 2012 toisessa lisätalousarviossa osoitettu tältä momentilta euroa sekä vuoden 2011 varsinaisessa talousarviossa momentilta euroa. Perusparannushankkeen rahoitukseen osallistumisen enimmäismäärä täsmentyy valtion talousarviossa yksityiskohtaisemman luonnos 2 -suunnitelmiin pohjautuvan hankesuunnitelman valmistuttua. Perusparannuksen tarveselvityksen mukaan perusparannushanke valmistuu vuonna talousarvio II lisätalousarvio Eduskunnan kirjelmä EK 36/2012 vp ( ) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää avustuksen myöntämiseen Helsingin Olympiastadionin perusparannushankkeen suunnittelusta aiheutuviin kustannuksiin. Valtion perusparannushankkeen rahoitukseen osallistumisen edellytyksenä on, että Helsingin kaupunki osallistuu Olympiastadionin perusparannuskustannuksiin valtion kanssa yhtä suurella osuudella. Helsingin kaupungin kanssa saa tehdä sopimuksen, jossa hankkeen suunnittelukustannukset jakautuvat yhtäläisin osuuksin valtion ja Helsingin kaupungin kesken ja josta saa valtiolle aiheutua menoja aiemmat vastaavat suunnittelumenot mukaanlukien yhteensä enintään euroa. Sopimisen edellytyksenä on, että Helsingin kaupunki sitoutuu vastaamaan omistamansa stadionin asianmukaisesta kunnossapidosta perusparannuksen valmistuttua. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 6