Matkaraportti Ranska

Transkriptio

1 Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maatalousalueisiin Marjaosaamiskeskus Matkaraportti Ranska Hedelmän- ja Marjanviljelijäin Liiton opintomatka Jari Matti Känninen

2 Ohjelma: Sunnuntai Lento Helsingistä Finnairilla klo ja saapuminen Pariisiin paikallista aikaa. Lounaan jälkeen matkustetaan TGV-junalla Bordeauxiin. Juna lähtee Pariisista klo ja on Bordeauxissa klo Majoittuminen Le Lion d Or hotelliin Marmandessa. Maanantai Aamiainen hotellissa. Klo lähtö hotellista ja tutustuminen Min d`agen tukkutorin toimintaan, sekä tukkutorin alueella toimiviin yrityksiin Tiistai Aamiainen hotellissa. Klo lähtö hotellista, tutustuminen mansikan ja omenantuotanto tiloihin Marmanden ympäristössä maatalousteknikko mr Hugues Francois`n opastuksella; päivän ohjelmassa: - Christian Bourdon, omenantuottaja. - Martaillac Pépiniéres Keskiviikko Aamiainen hotellissa. Klo lähtö hotellista. Viiniosuuskunta. TGV- juna Bordeauxista lähtee klo ja saapuu Angersiin klo Bussikuljetus juna-asemalta hotelliin, Hotel Mercure Angers Lac de Maine Torstai Aamiainen hotellissa. Klo lähtö hotellista tutustuminen Min d Angers tukkutoriin klo 06:30 08:00 Klo 10:00 vierailemme Earl Baudoin omenatilalla klo 13:00 lounas hotellissa. Loppuiltapäivä on vapaata Perjantai Aamiainen hotellissa. Klo 10: vierailu Anjou Plants, erikoistunut mansikan taimituotantoon, jälleenmyyjiä ympäri Ranskaa. TGV juna Pariisiin klo 16:39. Saapuminen Pariisiin klo 18:12. Majoittuminen hotelli Villa Modigliani. Lauantai Aamupäivä vapaata ja klo siirtyminen lentokentälle. Lento Pariisista Finnairilla klo ja saapuminen Helsinkiin klo

3 Matkalle Ranskaan lähdettiin koska se koettiin tärkeäksi yhteistyökohteeksi: se on yksi puutarhatuotannon suurmaita ja se loisti valkoisena länttinä Marjaosaamiskeskuksen yhteistyö kartalla. Yhteistyökumppaneita löytyi, mm. Pepiniérès Martaillac, ja heitä hyödynnetään luennoitsijoina sekä tutkimusyhteistyössä Marjanviljelyn koetilan kokeissa. Matkaraportissa osa tekstissä on matkanjohtajana toimineen Tuija Tanskan raportista (kursiivilla), osa kenttämestari Jari Kännisen kirjoittamaa. Kuvat Jari Känninen. Sunnuntai Matkaan lähdettiin varhain sunnuntaiaamulla Helsinki-Vantaan lentoasemalta. Matkaseurueeseen kuului 27 marjanviljelijää ja muuta marja-alan toimijaa ympäri Suomea. Ranskan maataloudesta: - laaja-alainen maatalous ja elintarviketeollisuus, jotka ovat hyvässä jamassa huolimatta talouskriisistä - 20 % viljelijöistä saa 80 % maataloustuista - Ranska vastusti erityisesti Puolan liittymistä EU:in Maanantai D Angen tukkutori Tapasimme aluksi johtaja Annick Solalin, jolla oli kuitenkin kiire omalle 26 hehtaarin omenatilalleen, missä oli parhaillaan 24 ihmistä poimimassa omenaa. Tukkutorin pinta-ala on kaikkiaan 29 ha. Myöhemmin meille esitteli tukkutorin toimintoja Monsieur Barot. Omenaosuuskunnan pakkaamo Les 3 Domaines Toimintaa esitteli osuuskunnan Mr Lantin, kaupallinen johtaja. Osuuskuntaan kuuluu 20 jäsentä, jotka viljelevät vuodessa 18 milj. kg omenaa ja 1 milj. kg kiiviä. Viljelyalaa on kaikkiaan 400 ha ja viljelmät sijaitsevat 30 km säteellä pakkaamosta. Tukkutorilla on omenavarasto, kiivi taas pakataan erillään, koska näitä hedelmiä ei voi varastoida samassa paikassa. Osuuskunta kuuluu 5 osuuskunnan yhtymään, jonka tuotemerkki on Bluewhale (sinivalas), tuotteiden markkinoinnissa ollaan yhteistyössä 50 eri maan kanssa, mm. Suomessa Keskoon. Omenoita markkinoidaan Kanadaan ja Aasiaan asti. Skandinaviaan menee 17 % omenista.

4 Osuuskunnalla on Global Gap-sertifiointi. Osuuskunta on saanut 25 % EU-tukea rakennusinvestointeihin. Esim. lajittelulinja maksoi , mihin avustusta saatiin. Kaikki omena viljellään verkkojen alla, sillä raevaara on suuri. Myös katteisiin on mahdollisuus saada EU-avustusta. Omena säilytetään säätöilmavarastoissa. Lajikkeista 2-väriset ovat muodissa, esim. Pink Lady, Gala. Kaikista lajikkeista menee % vientiin, mutta esim. Galasta 95 %. Golden-lajikkeen menekki on vähentynyt. Luomua on alle 3 % omenista. Työntekijät tekevät pakkaamolla 2 x 8 h vuorotyötä, klo 5 21; työntekijät ovat alueen ranskalaisia. Uusi pakkauslinja voi käsitellä 10 tonnia tunnissa. Jokainen omena kuvataan 20 kertaa, 29 eri koloa, mihin joutuvat. Omenat kulkevat veden varassa, kuljetuslinjojen vesi vaihdetaan 1 krt viikossa, ison altaan vesi kerran vuodessa. Kokolajittelusta: ranskalaiset eivät suosi pienikokoista omenaa, pienemmät viedään Skandinaviaan, g. Kokolajittelu tapahtuu siis painon mukaan. Pintakäsittelyyn käytettään elintarvikekelpoista vahaa, muuta käsittelyä ei ole sallittu Ranskassa, toisin kuin Italiassa ja Espanjassa. Omenat tulevat pakkaamoon tiloilta kuution muovilaatikoissa. Laatikko kaadetaan vesialtaaseen, josta omenat siirtyvät lajittelulinjalle jossa ne kuvataan värin mukaan ja punnitaan. Tältä linjastolta omenat tippuvat painon ja värin mukaisesti uudelle vesialtaalle josta lajitellut erät siirretään pakkaamoon. Omenan laatu testataan kahdessa vaiheessa, ennen lajittelua ja lajittelun aikana. Hinta määräytyy tuloksen mukaan. Kannattavuus riippuu lajittelutuloksesta, teollisuuteen menevä osuus merkitsevä.

5 Tuottajahinta oli v keskimäärin 33 cent/kg, mistä 26 senttiä tuotantokustannus ja 7 senttiä voitto. Keskimäärin omenaviljelijät saavat 65 tonnia/ha, tuotantokustannus /ha. Osuuskunta ei tee voittoa, vaan tulos jaetaan jäsenille. Tukkumyyjät Seuraavaksi vierailimme tukkumyyjien osastolla. Tukkumyyjät ostavat alueen tuottajilta sekä ulkomailta tavaraa, esim. Espanja, Italia. Tuotteet myydään ravintoloille ja torikauppiaille. Näimme myöhäistuotannon mansikkaa, Charlotte-myöhäislajikkeen sato oli meneillään. Huhtikesäkuussa on Gariguette-lajikkeen aika. Tuottajahinta on 8 12 /kg. Integroitua tuotantoa arvostetaan yhä enemmän. Grossist 47 ostaa tuotteita km säteellä. Yhtiö aloitti 15 vuotta sitten, nyt kaikkiaan 300 tuottajan tavaraa Espanjan Murciaan asti. Ovat hommanneet oman kuljetuskalustonsa ja päässeet alentamaan kustannuksia 6 %:sta 3 %:in. Yhtiö on osakeyhtiömuotoinen. Harjoittavat IP-tuotantoa ja ovat palkanneet siihen neuvojan. Säilytystiloja on firman pääpaikalla ja tuottajien luona. Tuottajatori Mr Barot esitteli meille muuten alueen toimintaa, pääsymaksu alueelle vaihtelee kuljetusrekan koon mukaan. Maksu vaihtelee myös sen mukaan, onko toripäivä vai ei. Paikalle voi tulla joka päivä, sillä tukkurit ovat aina paikalla. Toiminta alkaa klo 7 ja asti tuotteita voi toimittaa tukkuasiakkaille torialueella. Varsinainen tuottajatori alkaa klo 15. Tuottajat tulevat toripäivinä Lounais-Ranskasta 200 km säteellä. Jotkut tulevat esim. vain kirsikkaaikaan, toisilla taas pitempi sesonki.

6 Torilla on kolme katosta joista tuottajat ovat kahdessa ensimmäisessä ja ostajat kolmannessa. Ostajat kiertävät tuottajien paikoilla mutta myös tuottajat voivat käydä suoraan ostajien paikoilla tuotteita tarjoamassa. Tuottajat ovat riveissä, ensin hedelmämyyjät, toisessa rivissä vihannestuottajat. Torilla on 3 henkilöä kontrolloimassa toimintaa, on todistettava että myy alueen tuotteita. Joillakin on maita Espanjassa, mutta näitä tuotteita ei saa myydä tuottajatorilla Puolalaista alkuperää oleva omenatuottaja: tulee 38 km päästä myymään omenia torilla. Tuli Puolasta, koska perheellä oli siellä tohvelitehdas, mutta kiinalainen tuonti vei kannattavuuden.hänellä on 35 ha hedelmätarhaa, viljelee myös artisokkaa. Työntekijät tarhalle tulevat Puolasta, Portugalista ja Espanjasta. Espanjalaisia tulee talouskriisin aikana yhä enemmän. Yksi ranskalainen oli myös, mutta hän lähti jo kuukauden sisällä. Rouva myy tuotteita 3 eri torilla Puolassa omenan tuottajahinta voi olla 12 cent/kg, täällä hän myy 1 eurolla. Tuotto on parempi kuin osuuskuntien jäsenillä. Mansikkatuottaja Francois Zambon, jonka tapasimme torilla. Tällä tuottajalla on mansikkaa tunnelissa ja kasvihuoneessa, kaikkiaan 6 ha. Viljelee myös maissia ja luumua, kuivatusuuni itsellä. Tunnelissa kasvualustana turvesäkit. Tunnelit ovat paikallista valmistetta, 5 m leveät ja 3,5 m korkeat. Mansikkaa tuotetaan maaliskuun lopulta jouluun asti. Nyt myynnissä remontoiva Charlot-te-lajike. Muita lajikkeita ovat remontoivista Mara des Bois sekä yksisatoiset Clery, Matisse, Gariguette ja Darselect. Taimet ostetaan paikalliselta taimistolta, hinta 25 cent/kpl. Nyt myynnissä olevien lajikkeiden taimet kalliimpia, odotuspetitaimia, jotka viritetään kukkaan kesällä. Pienet taimet istutetaan kesällä, marraskuussa kylmähuoneeseen. Marmanden alue on kuuluisa tomaateistaan, joita tuottajatorilla näkyi paljon eri muotoisina ja värisinä.

7 Luumuosuuskunta Pruneaux d Agen Osuuskuntaa esitteli johtaja Jean Philoctete. Osuuskuntaan kuuluu 25 jäsentä, luumun korjuu kestää kuukauden. Kun luumut tuodaan sisään varastoon, tehdään laatutesti. Lajike Prune d Ente. Korjuu tarhassa tehdään koneellisesti. Luumut tulevat puulaatikoissa ja viedään kuivatukseen elevaattoreilla. Pienet hedelmät lajitellaan pois, niitä on n. 15 %, arvo on 0. Lajitteluhihnalla poistetaan huonot hedelmät. Luumut kuivatetaan uunissa kokoluokittain, alussa vesipitoisuus on % ja loppukosteus 20 %. Kuivatuksen jälkeen luumut kostutetaan 35 % vesipitoisuuteen. Tällainen luumu säilyy 6 kk vähintään. Kuivatuksen energia saadaan kaasusta, mikä on tavallinen energialähde alueella, kaasu tulee Algeriasta ja Venäjältä. Kuivatuksen jälkeen luumun kivet poistetaan toisessa paikassa. Luumu lähtee täältä massana, myös kostutus ja pakkaus tehdään muualla. Vuosi on ollut huono, kuivattua luumua on nyt 500 tonnia, parhaina 700 tonnia. Luumua käytetään kakkuihi, jälkiruokiin ja liharuokiin.

8 Tiistai Omenatila Omenaviljelmää esitteli paikallinen neuvoja Francois Huguet. Christian Bourdon, 55 v. omistaja ei ehtinyt paikalle. Bourdonin 2 poikaa eivät halua jatkaa omenanviljelyä isänsä jälkeen. Viljelmällä 6 ha omenaa, jotka kypsyvät tässä järjestyksessä: Gala, Golden, Chantecler, Braeburn. Lohko oli istutettu 1994, perusrunko NAKB (on siis yksi M9-rungon klooni). Pölytyspuina käytetään Granny Smith-lajiketta. Pölytysongelmia on ollut paljon kuluneena vuonna, paikoin Golden D. vain 15 % normaalista satoa. Tällä lohkolla Galan normaali sato 55 tn/ha, nyt 40 tn/ha. Raesateet ovat uhka hedelmätuotannolle ja siksi hedelmätarhojen päällä on verkot. Omena kerätään 3 keruukerralla. Joditestiä käytetään kypsyyden mittaamiseen. Omenista 20 % myydään suoraan kuluttajille, loput tukuille. Hinta nousee tukuissa 40 sentistä senttiin sadonkorjuun loppua kohti. Itse kauppaamisen hoitaa tuotanto-osuuskunta. Kasvinsuojeluongelmista mainittiin omenarupi, härmä, varastotaudit sekä uusi tuholainen Metcalfa pruinosa, pieni perhonen joka aiheuttaa imentävioituksellaan ongelmia. Omenakääriäistä vastaan käytetään feromonihäirintää, myös pikkuhedelmäkääriäisen tyyppistä tuholaista vastaan. Välimeren puolelta on uhkaamassa myös uusia omenan tuholaisia. Talven kylmyys miinusastetta hieman ehkäisee siirtymistä. Myös vesimyyrät aiheuttavat puille vahinkoja. Viljelijät joutuvat käymään kasvinsuojeluaineiden ostamista varten 2 pv koulutuksen. Valmisteista mainittiin Calypso, Movento, Insegar ja Supreme. Aineita vaihdellaan resistenssin ehkäisemiseksi. Raakileharvennus tehdään käsin. Peltohehtaarin hinnaksi mainittiin /ha tällä alueella, paremmilla alueilla /ha. Chantecler on ranskalainen erikoisuus, joka tuottaa tonnia/ha.

9 Pepiniers de Martaillac Toimintaa esitteli omistaja, Toulousen yliopiston agronomi, Jacques Bertrand. Tutustuimme aluksi yhtiön mansikan taimituotantoon. Yhtiö tuottaa 13 miljoonaa mansikan tainta vuodessa. Kaikki ovat pottitaimia. Yhtiö tekee jatkuvasti kokeita lajikkeiden soveltuvuudesta viljelyyn. Taimet myydään suoraan viljelijöille koko Ranskaan ja muualle Eurooppaan, myös Itä-Eurooppaan. aikaiset lajikkeet: Gariguette, Ciflorette, Clery pääsadon lajikkeet: Candiss, Elsanta, Sonata myöhäiset: Charlotte, Mara des Bois, Cirafine Taimikasvatuksessa lähdetään in vitro-materiaalista, näistä tuotetaan F1-polven rönsyjä, F2 polvi on emotaimi ja näistä tuotetut F3-polven rönsytaimet ovat niitä, joita myydään marjanviljelijöille.. Jos rönsyt leikataan 10 pv. heinäkuuta, ne ovat valmiita taimia lokakuun lopussa ja viedään kylmähuoneeseen +2 asteeseen, vilutusta varten. Gariguette lajike on 1 kk kylmävarastossa, valmis joulukuun alussa ja satoa saadaan helmikuusta lähtien. Aikaisimpien lajikkeiden lehtiä ei leikata, ne lähtevät silloin nopeammin kasvuun. Kun taimien lehdet tulevat punaisiksi, ne siirretään kylmävarastoon. Taimia kasvatetaan eri pottityypeissä eri sadontuottotapoja varten. Kasvualusta on männyn kaarnaa, jota opittiin käyttämään aiemmin kun viljeltiin tomaattia. Myös hienonnettua turvetta käytetään. Sonata-lajikkeesta saadaan g/taimi, mutta Gariguettesta vain g/taimi. Charlottelajikkeesta voidaan saada 3-4 satoa, välillä leikataan lehdet. 15% taimista menee avomaaviljelyyn, loput rajoitetulle alustalle. Taimien hinta vaihtelee pottityypistä ja lajikkeesta riippuen senttiä kappale.

10 Peruslannoitus riittää taimipotissa 15 pv, sen jälkeen seurataan ravinteiden tarvetta. Taimituotannossa työskentelee 190 henkeä kesällä, nyt oli 80. Kuukausipalkka on 1000 euroa käteen, työnantajalle kustannuksia tulee Kesällä töissä on alle 25 v. opiskelijoita, mutta pääsoin työvoima tulee Puolasta, Portugalista. Työaika on 35 tuntia viikossa, ei työsuorituksen mukaista palkkausta. Rönsyt poistetaan käsityönä. Ranskalaiset kuluttajat ovat edelleen valmiita maksamaan oman maan mansikasta enemmän kuin ulkomaisesta. Kasvitaudeista mainittiin härmä, mustalaikku, harmaahome, punamätä; näitä varten ruiskutuksia. Biologista torjuntaa harjoitetaan Syngentan petohyönteisillä. Viljelmä on saanut Raudin-tukea viestintä/internet asioihin. Marjatuotanto Martaillac- yhtiö viljelee mansikkaa kasvihuoneessa, huoneita on rakennettu 8 ha vuonna 1989 ja 7 ha vuonna Aiemmin viljeltiin tomaattia, mutta nyt kaikki on mansikalla. Kasvihuonelaitoksella on oma kaasukäyttöinen 30 MW lämpöasema, joka lämmittää vettä; lämmin vesi varastoidaan torniin: iso boileri. Lämmitys maksaa 3 euroa/neliö; tomaatilla se oli 9 euroa. Mansikka kasvatetaan männyn kuorta sisältävissä kasvusäkeissä, joita käytetään max 2 vuotta. Valaistuksella tasapainotetaan lehtien ja kukkien muodostumista. Nyt sato oli loppuvaiheessa. Marraskuun istutuksilla tavoitellaan helmikuun puolivälissä alkavaa satokautta. Gariguette on tärkeä lajike, siitä saadaan satoa 6 kg/neliö. Jos käytetään hiilidioksidia, sato kasvaa %.

11 Viljelmällä ei käytetä kemiallisia kasvinsuojeluaineita. Härmää torjutaan rikittämällä. Petopunkkeja käytetään punkkeja vastaan: Amblyseius swirskii. Kirvoja vastaan on jouduttu ruiskuttamaan kerran tänä vuonna. Biobestin punkkipussi on 2,5 metrin välein kasvustossa. Pölytykseen käytetään kimalaisia. Viljelmä kuuluu Rougeline merkillä markkinoivaan alueen viiden tuottajan yhteenliittymään. Rasioissa on aina tuottajan kuva. Marjat menevät supermarket-myyntiin rasiamarjana. Charlottelle on oma rasia. Pahvilaatikot pohjautuvat 400x600 standardiin. Marjoja ei jäähdytetä pakotetun ilmankierron avulla. Markkinoinnin tulisi tapahtua 2 pv sisällä, niin että poiminnasta 3 pv kuluttua mansikka pitäisi syödä.

12 Rougeline tuottaa 3000 tonnia mansikkaa, tonnia tomaattia ja muutama sata tonnia vadelmaa. Uudella puolella huoneet olivat korkeampia ja varistettu lämpöverhoilla aikaisempaa tuotantoa varten. Lasi oli myös ns. termolasia. Viljelyä jatketaan vielä kk verran, sen jälkeen istutetaan uudet taimet. Viljelmälle istutetaan vuosittain 1,3 milj. tainta. Istutustiheys vaihtelee lajikkeittain, Gariguette 12 kpl/neliö, Charlotte 6-8 kpl/neliö. Gariguettea joudutaan lämmittämään, Charlotte ja Mara de Bois pärjäävät ilman lämmitystä. Poiminnassa jokaisella poimijalla on vaaka, laatikoihin tulee viivakoodit. Rasioihin poimittaessa työsaavutuksen tulee olla 12 kg/h, muuten joutuu muihin hommiin. (Espanjalaiset vaativat 20 kg/h.) Keväällä täällä on 120 työntekijää, nyt paikalla enää 20; 40 on mennyt taimitarhalle. Omistaja on aikeissa laajentaa tuotantoa muualle. Hänellä on toisella paikkakunnalla vielä vadelmatarha, 2000 neliötä. Siellä viljellään lajikkeita Tulameen, Meeker, Heritage, Polka, Autumn Bliss mm. Omistaja sanoi mansikan marjojen olevan tuottavampia kuin taimituotanto. Mansikkaa hän toimittanut myös Suomeen ja Ruotsiin; Charlotte-lajike. Se on kysytty lajike myös Venäjälle. Gariguette on liian pehmeä lajike vientiin. Keskiviikko Cucumount viiniosuuskunta Toimintaa esitteli Sebastian Laffarque. Osuuskunnan alueella on 800 ha viiniviljelyksiä, perustettu 50- luvulla. Tuotanto on pääasiassa punaviiniä, vain 3% on roseviiniä ja 2 % valkoviiniä. Yhteensä 6 miljoonaa pulloa tuotetaan vuosittain. Viljelijät ajavat rypäleensä tänne, valmistus ja pullotus tapahtuu yhdessä paikassa. Viininkorjuu oli myöhässä, aloitettu 2 vk ennen käyntiämme. Työntekijöitä oli paikalla 42. Viljelijät sitoutuvat tuotantoon ja pitävät lajikkeet ja lohkot erillään. Rypäleet 35 vuotta vanhoilta viljelyksiltä pidetään erillään 2-3 vuotta vanhoilta viljelmiltä tulevista. Merkkiviinit tehdään samanaikuisista kasvustoista. Kasvustot tuottavat yleensä 35 vuotiaaksi asti keskimäärin, tuotto alkaa 3 vuotiaasta kasvustosta. Perustaimet ovat tulleet Amerikasta, sillä alueen viinikasvustot tuhoutuivat 1880-luvulla viinikirvan takia. Viini lehdistöä uhkaavat härmä- ja muut sienitaudit. Tautien torjunta on tärkeää, sillä jos lehdistö ei ole kunnossa, niin rypäleisiin ei tule sokeria.

13 Tuenta: pylväät + rautalanka; 2,5 m riviväli. Perustaminen maksaa 3000 euroa/ha, mutta siihen saadaan tukiaisia; kok.kust /ha. Köynnökset leikataan käsin, muuten tuotantoa on koneellistettu, mm. sadonkorjuu ollut jo 35 vuotta. Korjuukone maksaa euroa, eikä sen hankintaan saa EU-rahaa niin kuin muille korjuukoneille. Hehtaaritukia ei makseta viiniviljelyksille. Chateau-viini tulee yhden ainoan tuottajan 6 ha viljelmältä. Loppuja voidaan sekoittaa yhteen, saadaan halvempia, mutta korkeatasoisia viinejä. Osuuskunta myy viinit suoraan ilman välikäsiä. Tuotannossa on sitouduttu AOC sääntöihin. Osa viinistä kypsytetään tammi-tynnyreissä (2500 kpl), osa suurissa sammioissa. Marmanden lähellä on maanalainen varasto, jossa viini vanhenee.

14 Torstai Angers in tukkutori Esittelijänä toimi Emmanuelle Marsin. Tori on puoleksi yksityinen, puoleksi julkinen. Hallinnointi tapahtuu yksityisen tahon toimesta, Somnival. Kaikkiaan tukkutoreja on Ranskassa 19, suurin Pariisissa. Toria esitellään ryhmille, koululaisille ja ammattiin kouluttautuville Emmanuellen tehtävä. Tämä tukkutori on ns. toisen asteen myyntiin tarkoitettu, tuottajat myyvät Vivyn torilla, joka kuuluu samaan yhtiöön. Tukkutorilla oli kaikkia tuoretuotteita, myös lihaa ja kalaa, astioita ym. tarviketta. Kävimme läpi eri myyntihalleja ja tukkumyyjien osastoja. Suurin osa on anjoulaisia, mutta myös ulkomaalaisia toimijoita on. Tukkureilta haetaan puolet tuotteista, puolet toimitetaan asiakkaille, esim. laitokset, sairaalat. Tilaukset tulevat toimistoon viivakoodien mukaan. Tavarat laskutetaan asiakkailta. Erikoisuus Vitolette- musta peruna Loiren laakson alueelta. Pariisin herkkusieniä viljellään kivilouhoksissa. Ravintolatukku oli alueella erikseen, laaja valikoima tuotteita. Asiointiin tarvitaan ammattikortti. Hinnat olivat näkyvillä hallissa. Lasku maksetaan asioitaessa.

15 Baudoinin omenatila Earl Baudoinilla on 97 ha tila, josta 12 ha on hedelmätarhaa. Muuten viljellään hampun siementä, sinapin siementä, hernettä, sinimailasta, maissia ja retiisin siementä. Myös maissia, vehnää ja auringonkukkaa on kierrossa. Hedelmätarhassa on 14 eri omenalajiketta ja 3 päärynälajiketta. Viljelijä tuotti aiemmin osuuskunnalle, mutta siirtyi sitten suoramyyntiin yksityisille kuluttajille. Asiakkaat ostavat joko valmiiksi poimituja omenia tai käyvät itse keräämässä puista. Baudoin käy itse myymässä kaikkiaan 11 eri torilla. Pisin matka on 50 km tilalta. Noin 10 vuotta sitten Baudoin istutti Chantecler lajiketta. Muista lajikkeista viljellään mm. Pink Gold, Opale, Golden Delicious, Rubinette, Belchart, Fuji. Lajikkeita joudutaan välillä vaihtamaan kysynnän mukaan ja se tapahtuu liitevarrennoksella entiseen perusrunkoon. Viljelyssä ovat Williams, Conference ja Comis päärynälajikkeet.

16 Huhtikuun kylmät ovat vähentäneet satoa, erityisesti Fuji on kärsinyt paljon. Kasvinsuojelussa käytetään omenakääriäistä vastaan feromonihäirintää ja muutenkin suuntaudutaan IPM-tuotantoon. Rupea vastaan käytetään normaalia ruventorjuntaohjelmaa. Paikkakunnalla on alueellinen rupivaroitusjärjestelmä, torjuntatarpeeesta ilmoitetaan sähköpostilla. Angersin kasvinsuojelulaitoksen palvelu ei enää ole maksullista viljelijöille, aiemmin oli. Reaaliaikainen palvelu on saatavissa internetistä. Viljelijä on käynyt 2 pv kasvinsuojelukoulutuksen. Baudoin oli tehnyt erikoisen aurinkosähkön tuottamisen sopimuksen 20 vuodeksi. Aurinkopaneelia on kaikkiaan katoilla 250 neliötä, myy sähköä 60 cent/kwh ja ostaa itselle takaisin 9 cent/kwh. Perustamiseen hän otti 12 vuoden lainan, saa hoidettua lyhennykset ja jää ylimääräistä käteen. Viljelmän alueesta puolet on omaa maata, puolet vuokrattu. Maan vuokra on täällä euroa/ha ja maan hinta euroa hehtaari. Viinintuotantoalueilla maa voi maksaa jopa euroa/ha. Tilalla on 4 palkattua työntekijää, 2,5 myy ja 1,5 on tarhassa töissä. Sesonkiaikana lisäksi henkeä lisää. Tuntipalkka on 9,40 /h sesonkityöntekijöillä, vakituisilla 11,5 euroa tunti. Tästä jää käteen 8 euroa. Hyvän sesonkityövoiman löytäminen on hankalaa. Itä-Euroopasta työntekijät, täällä 2 bulgarialaista.

17 Perjantai Anjou Plants, mansikan taimituotanto Jeremy, yhtiön laatupäällikö esitteli tuotantoa; nuori mies oli ollut Martaillacilla töissä aiemmin. Tuotantoa on kahdessa paikassa. Yhtiö on osuuskunta, jossa 14 jäsentä. Tässä muodossa toiminta on ollut vuodesta 2001 lähtien. Taimia tuotetaan 13 milj. kpl vuodessa, liikevaihto 29 milj.. Paakkutaimia tuotetaan vrk kierrolla kasvihuoneessa. Rönsyt tulevat avomaalta, juurrutus kasvualustalle kennoissa. Juurten kehittymistä tarkkaillaan. Kaikkiaan 20 eri lajiketta tuotannossa. Lajikkeet menevät kasvihuonetuotantoon asiakkaille, jotka istuttavat ne turvesäkkeihin. Avomaataimien tuotannossa emotaimet istutetaan marraskuussa maahan, nosto tapahtuu elevaattorikoneella seuraavan vuoden syyskuusta alkaen. Toimitus nopeasti, jotteivät taimet kuivu. Istutuksia tehdään kolmessa vaiheessa loka-helmi-maaliskuussa. Avomaataimista otetaan satoa 2-3 vuotta. Paakkusatotaimien tuotanto on kasvamassa, sillä kasvihuoneviljely yleistyy. Alustoilla kasvavat taimet kerätään lokakuussa ja pakataan, osa säilytetään 0-asteisessa varastossa. Näistä viljelijä ottaa vain yhden sadon. Satoa näistä taimista saadaan 60 pv päästä. Myös pieniä frigotaimia tuotetaan yhtiössä, erityisesti Charlotte ja Gariguette -lajikkeista. Mini tray plant edullisin taimityyppi täällä. Tätä taimityyppiä käytetään remontoivilla lajikkeilla. Taimien hinta vaihtelee koosta riippuen centin välillä. Taimilaatikoita kerätään toreilta, erilaisia puupakkauksia; tämä oli erikoista. Lajikkeista Gariguette vastaa 40 % osuutta, Charlotte 15 %. Taimia viedään Marokkoon, Sveitsiin, Belgiaan, Puolaan. Tautien torjunta-aineista mainittiin Aliette ja Santhal, jonka tehoaine mefenoxam. Työntekijät tulevat puoliksi alueelta, puoliksi ulkomailta, Marokko, Portugali. Heidät majoitetaan asuntoloissa, 50 henkeä, tilat varusteltu, keittiöt ym. Työntekijälle jää nettona 8 euroa tunti. Kesällä sesonkityöläisiä on 100, talvella 50 henkeä.

18 Viljelmällä rakennettiin juuri ruiskujen pesuun uutta rakennusta, ei ole EU-vaatimus. Muutenkin oli suuntauduttu ympäristöystävällisesti: kaikki hulevesi ja kasvihuoneiden katoilta tuleva vesi kerätään talteen altaaseen. Kasteluvesi kierrätetään puhdistuksen jälkeen. Lauantai Lauantaina tutustuttiin omatoimisesti Pariisin marjamarkkinoihin. Hotellin viereisellä kadulla lähellä Montparnassen asemaa oli markkinapäivä, tuotteita oli tarjolla vihanneksista ja marjoista juustoihin, lihaan ja kalaan.