Teemana. huomisen ruoka KULUTTAJAN. N o 2/2010. Kuluttajaliike yhdentyy / Pikavippipainajaiselle ei loppua

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Teemana. huomisen ruoka KULUTTAJAN. N o 2/2010. Kuluttajaliike yhdentyy / Pikavippipainajaiselle ei loppua"

Transkriptio

1 N o 2/2010 hinta: 4 euoa KULUTTAJAN Suomen Kuluttaliitto ajen asiantunti Teemana huomisen uoka Kuluttaliike yhdentyy / Pikavippipainaiselle ei loppua

2 Pääkijoitus Nappo 2 10 sisällys 04 Keskiössä kulutta 05 Kukistus huomisen uokaan 06 Patik Bog kaipaa ytmiä uokailuun 08 Ruokahävikki kuiin! 09 Maistuuko kouluuoka vai täyttyykö biojäteastia? 10 Kanat katanolle vaihtoehto kuluttalle 12 Liitto liikenteessä messuilla makkinoilla 13 Työpöydän ääessä Tuula Saio 14 Ruuan hinta aleni Kouvolassakin 15 Sieltä täältä 16 Kuluttaliike yhdentyy 17 Pikavippipainaiselle ei näy loppua 18 Puheenjohtan palsta Pienet päntit 19 Vieaskynä Vastuullisuutta uokapalveluihin 20 Napakat Vielä tuhkapilvestä 21 Gästsidan Ansvasfull måltidssevice 22 Suomen Kuluttaliitto ottaa kantaa 24 Pintaa syvemmältä Ellen Jokikunnas 6 JULKAISIJA Suomen Kuluttaliitto y, Malmininne 1 B, HELSINKI puhelin (09) , KULUTTAJAN PÄÄTOIMITTAJA Sinikka Tuunen KANNEN KUVA Shuttestock TAITTO Rohkea Ruusu Oy VUOSIKERTA 15 e PAINOSMÄÄRÄ 5000 kpl, ISSN: PAINOPAIKKA At-Pint Oy, Helsinki 2010 Seuaava lehti ilmestyy Aineistot tulee jättää mennessä. Kuluttan Napon tekstisisältöä saa vapaasti kopioida, levittää, näyttää esittää seuaavilla ehdoilla: 1) Kijoitta on ilmoitettava sillä tavoin, kuin se on ilmoitettu kijoituksen yhteydessä. Lisäksi lähteenä on mainittava Kuluttan Nappo -lehti. (esimekiksi: N.N., Kuluttan Nappo 3/2007) 2) Kijoituksia saa muunnella (esimekiksi lyhentää) sillä edellytyksellä, että tekstin asiasisältö ei muutu. Muu käyttö on sallittua tekijänoikeuslainsäädännön sallimassa laajuudessa. Nettikauppa hakoteillä Jo painkymmenen vuoden an Euoopan komissio on tajonnut at ylittävää sähköistä kaupankäyntiä Euoopan talouskasvun vauhdittaksi. Kovimman väännön nettishoppailun eteen teki edellinen kuluttakomissaai Meglena Kuneva. Hän oli valmis uhaamaan mekittävän osan kuluttansuoakin, jos vain sisämakkinoiden nettikauppa lähtisi nousuun. Euooppalaiset kuluttajäjestöt monet unionin jäsenmaat eivät heikennyksiä nielleet nyt on kuluttansuolainsäädännön kokonaisuudistus uuden komission valmisteltavana. Toisaalta nettikauppa kuitenkin kukoistaa alueella, jonka takana lymyää jäjestäytynyt ikollisuus. Kuluttat nimittäin hankkivat vekosta lääkkeitä. Ikävänä juonteena tähän liittyy lääkevääennösbisnes, mikä ahallisesti mitattuna on eäs suuimmista kannattavimmista ikollisuudenhaaoista. Esimekiksi sikainfluenssapandemian yhteydessä ikollisjäjestöt ansaitsivat miljoonia myymällä huolestuneille kuluttajille vääennettyjä viuslääkkeitä intenetin vekkokaupoissa. Vääennökset saattavat olla lähtöisin Kiinasta tai Intiasta, mutta ne voidaan välittää jonkin EU-maan kautta. Suomeen lähetyksiä postitetaan esimekiksi Ruotsista, Hollannista Keikasta. Ketomansa mukaan suomalaiset tilaavat lääkkeitä netistä, koska silloin voidaan välttää lääkäillä käynti lääkkeet saadaan helposti tavallista halvemmalla. Niin sanottu elämäntapalääkkeitä, kuten potenssilääkkeitä hankitaan netistä, koska tällaisista asioista ei kehdata puhua lääkäille. Viaga onkin maailman vääennetyin lääke. Tilauksen mukana tulevat ilmaiset tabletit, alennukset bonukset houkuttelevat myös. Yksityishenkilö saa hankkia lääkkeitä Euoopan talousalueelta postitse, jos lääkkeiden myyntipaikka on laillinen lääkkeillä on myyntilupa kyseisessä maassa. Reseptilääkkeen ostalla tulee olla voimassa oleva esepti. Lääkkeiden hankkiminen postitse ETA-alueen ulkopuolelta on kokonaan kiellettyä. Lääkkeiden tilaaminen laittomasta vekkokaupasta tukee ikollista toimintaa. Lääkevääennöksistä on löydetty muun muassa otanmykkyä, tiilimuskaa, lattiavahaa mustetta. Hankkimalla vääennettyjä nettilääkkeitä tilaa syyllistyy itsekin ikokseen vaaantaa samalla oman teveytensä. Kukaan ei takaa, mitä valelääke sisältää. Sinikka Tuunen päätoimitta Lääkkeiden tilaaminen laittomasta vekkokaupasta tukee ikollista toimintaa. kuva soile kallio 2 3

3 Ruuan alkupeän uuanlaiton kiinnostuksen avostuksen lisääminen. Luodaan palvelu, joka aktiivisesti päivittäin tuottaa aiheen tietoa sisältöä Lisätään uuan uokakulttuuin avostusta kiinnostusta lisääviä oppisisältöjä opetussuunnitelmiin vahaiskasvatuksessa sekä peusopetuksessa. sosiaali- teveys- elintavikehallinto yhdessä sosiaali- teveyshallinto sekä opetushallinto kunnat EU elintavikehallinto yhdessä tuotantoketjun kanssa kuluttajien tapeisiin vastaamisesta Ruokastategian työyhmän puheenjohtana toimi vuoineuvos Simo Palokangas vaapuheenjohtana johta Tei Andesen Fazeilta. Työyhmän jäseniä olivat puheenjohta Juha Mattila MTK:sta, pääsihteei Sinikka Tuunen Suomen Kuluttaliitosta, johta Risto Pyykkönen S-yhmästä, avitsemustutki Patik Bog, pofessoi Sipa Kuppa MTT:stä sekä toimitusjohta Mako Pakkinen Seedi Oy:stä. Työyhmän sihteeinä toimi Kaisa Kattunen. tavoitteet toimenpiteet KUKa vastaa? opetushallinto Lisätään/integoidaan kotitalousopetuksen teveystiedon oppisisällöt vahvemmin osaksi koulun toimintaa, aloitetaan kotitalousopetus jo ala-asteella. teveellisen syömisen peusta uokaan kiinnostus ateiat Kunnon opetushallinto koulutusta sisällytetään kouluuokailu opettain- osaksi uokakasvatus Liitetään osaksi opettajien työtä. opetushallinto, kunnat, jäjestöt T tinvaaisen avitsemuksellisen laadun paantami- ais- joukkouokailun mahdollistamiseen hetkien teisten ateioiden väheneminen, napostelun lisään- huippuosaamiseen -innovaatioihin seen, ovat tapeen. Huippusuoitus peustuuyh- uuanlaittoon, ankäyttö vähenevä tomuus sen teveysvaikutusten kannalta ovat osaamatavitsemuk- suuntauksia uhkaavia ulevaisuuden elintavike- opetushallinto, kunnat osaksi kouluuokailun valmistamista ta- koululaisia päivähoitolapsia Aktivoidaan mahdollisuuksien mukaan. uuan itse ottoa myös vahvistetaan joilua, ta osin etenkin kasvisten, hedelmien majo- kaikil- Suomessa täyty eivät Ravitsemussuositukset sijoitumme euooppalaisessa kulutusvetailussa hei- suosituksesta selvästi jäämme syömisessä jen tön sekä alkoholinkäytön lisääntyminen. nämä uo- käy- juomien uokien sokeipitoisten tyminen siihen liittyvien elintapasaiauksien lisääntymistä. ylipainon selittävät osaltaan kavaliomuutokset tapamekintöjä niiden läpinäkyvyyttä. tavoitteet toimenpiteet KUKa vastaa? tuotanto- alkupeä- uokien Vahvistetaan kunnat, paikalliset tuottat lostat havasta asiasta syömisen suhteen on yhtä suui yk- avioitaessa teveysvaikutuksia Ruokavalion kosti. simielisyys kuin monipuolisesta unsaasta kasvis- Kansallinen uokastategia 2030 Keskiössä kulutta painon ehkäisy. Ylipaino on monimuotoinen koko- yli- keskeistä onkin teveysvisiossa Tulevaisuuden naisuus vastaavasti ehkäisevien toimenpiteiden kapalvelua > paikallisen sesonginmukai- uo- julkista osana lähiuokaa Vahvistetaan sen uuan avostaminen. väkoti- kouluuuan sekä vanhusten uuan päi- etenkin - joukkouokailun Vamistetaan sekä auhallisiin ateiaytmiin tasaiseen yhteisiin kokeakoulutason koulutusohjelmiin yhdytään tavittaviin toimiin. < Vuoineuvos Simo Palokangas luovutti apotin ministei Sikka-Liisa Anttilalle. Huippusuoitus peustuu huippuosaamiseen -innovaatio Stategian julkistaminen veti puoleensa tiedotusvälineitä. Stategiatyöyhmä vastasi tiedotustilaisuudessa median kysymyksiin. Suomalaisen uoka-alan kasvu, kilpailukyky tulevaisuus noavat kuluttajiin heidän tapeisiinsa, maa- metsätalousministei Sikka-Liisa Anttila koostaa. teksti sai okko kuvat soile kallio Huomisen uoka esitys kansalliseksi uokastategiaksi luovutettiin Anttilalle kesäkuun puolivälissä Valtioneuvoston linnassa. Luovutettu apotti vastaa maaskuussa 2009 pääministei Matti Vanhasen asettamaan toimeksiantoon. Anttila kiittää stategiatyöyhmää ansiokkaasta kunnianhimoisesta työstä, jonka tuloksena on syntynyt yksimielinen konkeettinen ehdotus kansalliseksi uokastategiaksi. Pyimme saamaan selonteon eduskunnan käsittelyyn mahdollisimman pian sekä toimenpiteiksi seuaavaan hallitusohjelmaan. Tästä on hyvä tkaa, Anttila toteaa. Vastauksia tapeeseen Tave kansallisen uokastategian laatimiseen lähti muun muassa elintavikkeiden globaalin kysynnän tajonnan vaihteluista, ilmastonmuutoksesta, bioenegian kasvavasta tapeesta, EU:n maatalouspolitiikan tulevaisuudesta sekä Suomen omista kansallisista tavoitteista. Selvitimme kysymyksiä tajolla olevan uuan määästä laadusta sekä kuluttajien odotuksista, ilmastonmuutoksesta ympäistön tilasta, uokaketjun vastuullisesta toiminnasta, kilpailukyvystä kannattavuudesta sekä uuan teveyden välisistä yhteyksistä. Esitämme tavoitteita, otamme niihin kantaa sekä ehdotamme myös toimenpiteitä, työyhmän puheenjohtana toiminut vuoineuvos Simo Palokangas ketoo. Kansallisen uokastategian tavoit- kossa tavoitteena tulee olla väestötasolla entistä Jat- osalta. nuoten lasten muassa muun aloitettu toteutuminen Suomessa. avitsemuksellisen laadun aistinvaaisen siin kannustaminen. ateiatilantei- sosiaalisiin laiton selkeiden ateioiden väheneminen. Näiden uuan- on avitsemuksessa ongelma lisääntyvä Yhä käyttö. maittava kasvisten monipuolinen unsaampi, tusta tavoitteena lisätä kouluuokaa syövien ahoi- laatua kouluuokailun Paannetaan valmisuokien käyttö, minkä seuauksena väestö pikauokailu napostelu, lisääntyvä on tilalla oppilaiden määää. ti vahvaa suomalaisten kiinnostus uokavalion peinteises- ollut on teveysviestintä Suomalainen itse uuan valmistamisesta. Kiinnostus teveelliseen alkupeästä sen uuasta; kauemmas yhä etääntyy tus (päiväkodit, koulut, saiaalat, vanhain- ajoi- sopiva joukkouokailun Vamistetaan koulupäivän aikana. kouluissa pitkän välipalaa Tajotaan kodit). lussa einomainen. Viestinnän siityessä yhä enem- vetai- euooppalaisessa on teveysvaikutuksiin kasvaessa eikoisuokavalioiden lisääntyessä julki- vaatimuksen vuoovaikutteisuuden vekkoon, män uokakulttuuiin ylipäätään. Huomion kiinnittämi- uokaan kiinnostusta edellyttää uokavalioon syyteen johtaa myös teveellisempään syömiseen. teveelli- kuin ominaisuuksiin muihinkin uuan nen poliittiset päättäjät, veohallinto majojen kulutuksen hedelmien vihannesten, lisääminen. kiinnostukseen teveellisen syömisen vaihtoehdois- vastannut kasvavaan kuitenkaan ole ei viestintä nen ten kuluttahinnan alentamiseksi saan- kasvis- atkaisu hintapoliittisia Käytetään (ks. myös luku 2). vähävaaisille helpottamiseksi nin menettänyt uskottavuuttaan vaikuttavuuttaan. on avitsemusviestintä julkinen Seuauksena ta. elintavike- opetushallinto, kunnat sissa, työpaikoilla saiaaloissa on päivittäin 75 po- oppilaitok- päiväkodeissa, piiissä Ruokapalvelujen avitsemuksellisesti että kasvatuksellisesti on huo- sekä mekitys niiden joten suomalaisista, senttia haiskasvatusta peusopetuksen välipala- va- osana hedelmä päivittäinen Tajotaan jäjestelmää. mielinten kolmannen sektoin intessialueittain toi- julkisten kaantunut on viestintä Nykyisellään paantaa joukkouokailun laatua pitäen huoli siitä, tuvata keskeistä on Tulevaisuudessa mattava. kauppa, jäjestöt lostat, tuottat, elintavikehallinto, jojen menekkiä. ma- hedelmien vihannesten, Edistetään teena on, että kuluttat saavat tulevaisuudessakin iittävästi tuvallista, teveellistä, maistuvaa, vastuullisesti tuotettua kohtuuhintaista uokaa. Siksi kotimaisessa uokaketjussa toimivien alkutuottajien, teollisuuden, kaupan ammatti-keittiöiden on pystyttävä toimimaan kannattavasti kansainvälisesti kilpailukykyisesti. Vahva kasvustategia Esitys uokastategiaksi kasvoi työn edetessä vahvaksi kasvustategiaksi. Työyhmän mukaan ilmastonmuutos, Suomen luonnonvaat puhdas vesi sekä kokean tason osaaminen mahdollistavat uuantuotannon avon kaksinketaistumisen tulevina vuosikymmeninä, mikä mekitsee neljän posentin vuotuista kasvutavoitetta. Kasvu koostuu sekä viennistä että siitymisestä entistä kokeamman lostusasteen tuotteisiin. Suomella on ilmastonmuutoksen myötä sekä velvollisuus että mahdollisuus tuottaa uokaa tulevaisuudessa entistä enemmän yhä monimuotoisemmin. Esimekiksi luomutuotannosta lostetaan tällä hetkellä vain kymmenen posenttia luomutuotteiksi, Anttila huomauttaa. Ruokastategia katsoo vuoteen Koska maailmaa on mahdotonta suunnitella 20 vuotta eteenpäin, stategia vaatii tkuvaa päivitystä. Stategia ei ole pojekti vaan elävä posessi, Palokangas sanoo. kouluuuan suosio on nyt laskussa. Elämänytmien Esimekiksi syödään. myös uoka oleva tajolla että ole. Jatkossa tavitaan vastuutaho, jonka päätoi- infomaatiolähdettä liittyvää uokaan kokoavaa eikä toa uuan teveellisyyteen, vastuullisuuteen ymtie- tajota uokaviestintää keskittää on mena päistöön liittyvistä vaikutuksista anmukaisella iaytmejä, minkä seuauksena napostelu on saanut ate- peinteisiä sekoittaneet myös ovat muutokset kykenee vuoovaikutteiseen keskusteluun suus-, alkupeä- tuo- avitsemukselli- Ruuan tantotapa-infomaation Ruoka kauppa 6 Suomalaisen uokajäjestelmän kilpailukyvyn lähtökohtana on kuluttajien heidän muuttu - vien tapeidensa ymmätäminen, mikä edellyttää attelutavan muutosta koko uokajäjestelmässä. Tulevaisuudessa uuan kulutuksessa on siiytty pelkästä nälän tyydyttämisestä kokonaisvaltaisen hy - vinvoinnin koostamiseen. Ruokaan liittyy tulevaisuudessa yhä enemmän yhdessäoloa tekemistä, hyvinvoinnin tavoittelua itsensä toteuttamista. Aki viikonloppu eottuvat yhä selvemmin toisistaan teksti sai okko kuvitus kisti pohpelto uuanlaittoon käytetyn an uokailukäyttäytymisen suhteen, mutta vaatimus uuan hyvästä maus - Näihin lauseisiin tiivistyy Huomisen niin uoka akea esitys kuin kansalli- viikonloppua. Kuluttajien ta koskee odotusavo seksi uokastategiaksi on, että kaupan -apotin visio. Vision toteuttamiseksi oleva uoka vastaa eettisyyden vastuullisuuden vaatimuksiin. Ruuan kuluttaminen yhteistä päätöstä eilaistuu tehdä tulevaisuudessa uoka- (esimekiksi tavitaan kuluttakeskeistä näkökulmaamuuttajiaalasta vanhusväestö, kasvuala, uuan yhden sen hengen tekijöiden taloudet, Ympäistön lapsipeheet, vaassa avostuksen lisäämistä sekä uutta uokapolitiikkaa uoka-asioiden hallin- aki, viikonloppu). Myös maahanmuuttat tuovat tomallia. tullessaan omat uokakulttuuinsa makumieltymyksensä. Lisää kilpailukykyä Suomalaisen uokajäjestelmän kilpai- Jokainen lukyvyn lähtökohtana suomalainen on kuluttajien nivoutuu uokajäjestelmään heidän muuttuvien tapeidensa ymmätäminen. Kun uokajäjestelmä on kuluttan oolissa. Myös uuan aaka-aineen tuotta, losta, läpinäkyvä, kokki kuluttat kauppias luotta-ovat uuan kuluttajia. avoin vat Eilaistuvien sen toimintaan. toiveiden ymmätämiseksi tavitaan tehokasta kommunikaatiota uokajäjestelmän toi- Ruuan tuottamisen kuluttamisen vastuullisuus nousevat kilpailutekijöiksi. mijoiden Pakkausmekinnät kesken, jotta kehittyvät, tajonta tyydyttäisi myönteistä kuluttamista. kysyntää. Tavitaan koska kuluttat myös avostavat uudenlaisia alkupeän yhteyksiä kontakti - yksiselitteistä mekintää. Osaamista kehitetään tkuvalla viestinnällä kou- Ateiat kunniaan pinto. Osa kuluttajista hakee suoia yhteyksiä uuan tuottajiin Kulutusta lostajiin ohtaan myös tästä ve- syntyy uudenlaisia lutuksella. okannustimin. kelukanavia, kuten uuan nettikauppa toikaupan uusi tuleminen. Uhkaavaa ylipainoa ehkäistään keskittymällä teveelliseen syömiskäyttäytymiseen napostelun, pikauokailun valmisuokien käytön vähenemisen myötä. Myönteinen muutos edellyttää kiinnostusta uokaan uokakulttuuiin sekä aktiivista avitsemusviestintää. Koska 75 posenttia suomalaisista on päivittäin eilaisten uokapalvelujen piiissä, joukkouokailun laatua kehitetään. Tasainen ateiaytmi auhalliset ateiahetket nousevat teveellisen uo- Tuotteiden sisällöstä ominaisuuksista on pys - ilmastonmuutoksen myötä paanevien kasvuolosuhteiden tyttävä viestimään ansiosta. ymmäettävällä Kasvu edellyttää lä tavalla. koulutettu Pakkausmekintöihin osaajia sekä vahvaa kiinnitetään entis- läpinäkyvältuotekehityspanostustatä enemmän huomiota selvitetään, mitä mahdolli- Vahvasta peustutkimuksesta syntyy innovaatiota, suuksia on jotka yhtäältä saatetaan niiden tuotteiksi standadointiin kavalion peustaksi. toisaalta palveluiksi. suomalaisille Huippulaatuista kuluttajille uokaa täkeiden tietojen sisällyttämiseen. todennäköisesti Alkupeän ilmastomuutoksen yksiselitteinen myötä paane- mekintä vat kasvuolosuhteet. Ruokasektoin kasvun aikaannousee kuluttajien saamiseen tavitaan avostuksissa koulutettu osaajia kokealle. jäjestelmän joka potaaseen myös koulutukseen, tutki- Tuottamisen kuluttamisen mukseen, neuvontaan, vastuullisuus hallintoon jäjestöihin on yksi tulevaisuuden kilpailutekijä oista sekä sektoin siksi sen toimijoiden eityisen avostusta. vastuullisuus- tuotekehityspanostusta, huolenpitoa luonnonva- Kun alaa avostetaan sillä on hyvä maine, se myös mekinnän sisällön houkuttaa osaavia kehittäminen työntekijöitä investointe. käyttöönotto Alan ammatteihin tähtäävän koulutuksen suunnittelu on täkeää, ovat selvitettäviä asioita samoin (ks. täydennys-, myös muuntoluku tkokoulutus. Koulutustapeen aviointia vaten ta- 8). Vastuullisuuden ei ulottuvuudet uuan tuvallisuus, avitsemus, työhyvinvointi, taloudellinen vastuu, ymvitaan työvoimasuunnitelma vuoteen 2030, johon titalousopetuksesta. koulutuksen määä laatu voidaan peustaa. Koko jäjestelmässä Tulevaisuuden globaalissa kilpailussa tutkimuksen päistövastuu, eläinten hyvinvointi paikallisuus kehitystyön pitää tavoitella alan paempaa kilpailukykyä siis palvella suomalaisia kuluttajia pitää mekintää pohdittaessa ottaa tasavetaiseen palvelemalla myös vientimakkinoita. Suomen uotakasteluun. ka-alalla on kansainvälistenkin avioiden mukaan Kukistus huomisen uokaan Vuonna 2030 suomalaiset syövät maukasta, teveellistä, kestävästi tuotettua tuvallista uokaa. Kuluttajien kysyntään vastaa osaava kansainvälisesti kilpailukykyinen uoka- palvelujäjestelmä. Alan kehitystä tukee kokean tason tutkimus- kehitystyö. Huippuosaamista Vuonna 2030 uokasektoi on kasvuala Suomen luontaisten vahvuuksien sekä syntyy vain huippuosaamisella. Kuluttajien kasvattaminen aloitetaankin jo päiväkodeista kouluista. Tavitaan myös uutta työvoimaa, kuten maahan- Ilmastonmuutos muuttaa viljelyvyöhykkeitä, mikä vaikuttaa tuotantomahdollisuuksiin. Toinen globaali kysymys on makean veden iittävyys laatu. Tulevaisuudessa koostuvat niin hiililanjäljen kuin vesilanjäljen mittaamisen mekitys. Tavoitteena on hyödyntää ilmastonmuutos täysimäääisesti kehittämällä tuotantoa kilpailukykyä muun muassa innovatiivisen kasvinlostuksen avulla. Samalla ehkäistään aktiivisesti ilmastonmuutosta vähennetään vesikuomitusta sekä edistetään ympäistö- Vaikuttavaa politiikkaa Kuluttamisen ne ohuksen saatetaan tuotteiksi pitää palveluiksi. tapahtua Tällä hetkellä esimekiksi Tekesin ahoituksesta suhteetto- Tulevaisuudessa uoka aaka-aineet pääasialli - sesti viestinnällä kulkevat man pieni osa entistä koulutuksella kohdentuu enemmän elintavikealan yli tutkimuk- kuluttajien ajojen. tietämystä osaamista laitosten kautta. tkuvasti Kuluttajien kehittäen. tapeiden ymmätä- Toissiisena, seen kehitykseen niin yitysten kuin tutkimus- Kasvavaa tuontia vastaan Suomella on tajota miseen peustuva kokean tutkimus- lostusavon kehitystyö (T&K) vientituotteita. pohutuu toteutuksen vahvaan Osaamme peustutkimukseen. vastata oikeudenmukaisuu- kuluttajien Tutkimus- vaikka käytännön kehitystoiminnan ahoitus on tällä hetkellä pistaloitunut hankalana, den kannalta tapeisiin pienet toiveisiin hankkeet nähdään ovat oikeahintaisilla, hallinnollisesti veotuksen kei - laadukkailla askaista niin ahoittajille tuvallisilla kuin toteuttajillekin. tuotteilla. Tavinot, jossa positiiviset taan laajempia kokonaisuuksia, kannustimet jotka johtavat ovat pa- sanktioita On täkeää, että EU:ssa säilyy yhteinen esimekkinä maatalouspolitiikka hedelmien, vielä vuosin vihannesten täkeämpiä, majojen avonlisäveon jälkeenkin alentaminen että toiminta-(ksedellytykset Suomessa tuvataan. Tuot- myös luku 5). tavuutta kasvatetaan investoinnein sekä toteutetaan tuotannon kestävyyttä kannustavat maatalouden ympäistöjäjes- Kuluttajien toiveena on valinnanvaa, mikä haastaa telmät. tuotantopanosteollisuutta, alkutuotantoa, lostusta, uokapalvelu Huoltovamuus kauppaa pitää eilaistamaan valikoimiaan. Myös luomuuuan, lähiuuan, sesonkiuuan Edellytykset kotimaisen elintaviketalouden kilpailukykyiselle toiminnalle eli pk-yitysten huoltovamuuden tuotteiden pitäminen peustalle valikoimissa ovat olemassa. Jatkuvan Huoltovamuus tajonnan peustuu vamistamiseksi yksi- lisää eilaistumista. tyisen julkisen sektoin yhteistyöhön logistiikkaongelmien voittamiseksi tavitaan entistä tiiviimpää Ruokajäjestelmää yhteistyötä pk-yittäjien koskeva päätök- kesken. On kumppanuuteen. myös tapeen senteko selvittää, koodinoidaan miten nykyistä hallinnollisten paemmin uoka-asioiden uokapolitiikan säädösten tulkintaa uudenlaisella sovellusta oganisoinnilla voidaan valtionhallinnossa. Myös tuotannon kuluttat, määän kauppa, eli uo-avioidun iskin suuuuden eiyttää esimekiksi yityksen kapalvelut, peusteella. lostus tuottat ovat osa uusia akenteita. 4 5 T kehitystoiminnan ahoitus on tällä hetkellä pis- Tutkimus- peustutkimukseen. vahvaan pohutuu (ks. myös luku 8). käyttöön tehokkaampaan vaojen tuloksiin empiin vuala vuonna Tähän peusteita antavat kas- on uokasektoi että asetetaan, avoitteeksi ten unsaat puhtaat maapeä- vesivaat sekä ku- vahvuudet, luontaiset suomen muassa muun tusalan hallinto yhdessä elintavikealan hal- elintavikeope- yhdessä hallinto opetusalan linnon alan yitysten jäjestöjen kanssa Tehostetaan peus- soveltavan tutkimuksen välistä kummankin sisäistä koodinointia. vässä t&k:ssa on kulutta- liitty- Ruokajäjestelmään painopistealueet, tavoit- valitut yhteisesti lähtöiset, palveluketjujen kehittäminen akensa helpotta- palvelujen liittyvien uokaan nousee Täkeäksi miseen kuluttat hakevat yhä enemmän eilaisia vat kasvuolosuhteet. Ruokasektoin kasvun aikaanpaane- myötä ilmastomuutoksen todennäköisesti tetaan mitattavat tavoitteet seuattavat ase- avainalueille, esussit Kohdennetaan taso valituilla maailmanluokan teena mittait. segmenteillä. kät tekniset yksityiskohdat eivät takaa menestystä. pel- sillä näkökulmasta, käyttäjäystävällisyyden sesti sessä syömiskäyttäytymisessä. tymiseen johtavia on politiikkatoimia Suomessa jo saamiseen tavitaan osaajia koulutettu jäjestel- palvelu. Ruokaa palvelu pitää takastella eityi- lisään- käytön uoka-aineiden Näiden saannista. ten teveelli- kokonaisuuksiin laajoihin keskittyä pitää mukseen, neuvontaan, hallintoon jäjestöihin tutki- koulutukseen, myös potaaseen joka män -vaat kanavoidaan nykyist&k Ruokajäjestelmän olevat tahot yhdessä pk-yitysten kanssa vastuussa kehittämisestä yitysten Tekes yitysten mahdollisuuksia hyötyä T&K:sta pk- eityisesti sektoin koko Paannetaan oista sekä sektoin sen toimijoiden avostusta. luonnonva- huolenpitoa tuotekehityspanostusta, misesta. Täkeää on kiinnittää huomiota kuluttajien huippuosaa- vain syntyä voi uokaa Huippulaatuista pystyy nykyistä paemmin ala koodinoidummin tä sen kautta. tiedottami- vekostoitumisen esimekiksi houkuttaa osaavia työntekijöitä investointe. hyvä maine, se myös on sillä avostetaan alaa Kun novaatioahoitusta, kuten in- julkista hyödyntämään tekesin vao. tuottajien osaamisen lisäksi. Kuluttajien osaami- lostajien uokapalvelujen, kaupan, osaamiseen niin päiväkoti- kouluuokailusta kuin koulujen ko- koulusta, päiväkodeista alkaa kasvattaminen sen titalousopetuksesta. telu on täkeää, samoin täydennys-, muunto- t- suunnit- koulutuksen tähtäävän ammatteihin Alan vitaan työvoimasuunnitelma vuoteen 2030, johon ta- vaten aviointia Koulutustapeen kokoulutus. yhdessä opetushallinnon uokajäjestel- elinkeinohallinto hallinto elintavikealan män muiden toimijoiden kanssa koulutuksen määä laatu voidaan peustaa. koulutus neuvontapal- tuotekehitys, tutkimus, suuden tapeita mukaan tulevai- vastaavat velut koko jäjestelmän sen ei osien näkökul- tapeita nykytilaa palvelujen Avioidaan tojen sisäistä synkonointia sekä yhteenso- toimin- jäjestelmän edesauttaa mikä mista, kanssa. Edistetään innovatiivista uokatuot- eunaehtojen muiden sektoin vittamista makkinaosaaminen, liiketoiminta- lukien muun muassa tiedonhankinnassa -käytössä, ve- osaamista uutta tavitaan jäjestelmässä Koko makkinaosaamisessa sekä vastuullisen kulutuksen tuotekehityksessä, innovatiivisessa kostoitumisessa, konsepteiksi koulutuksella ei toimijoiden uusiksi yhdistämistä -palvelujen teiden tointi. konsep- sekä innovaatiot kehitystyön pitää tavoitella alan paempaa kil- tutkimuksen kilpailussa globaalissa Tulevaisuuden palvelemalla myös vientimakkinoita. Suomen uokuluttajia suomalaisia palvella siis pailukykyä suuden tapeisiin fokusoitua tutkimusta, tulevai- Vahvistetaan yhteistyöllä. välisellä vekostoitumista tavitaan sekä alan ei tahojen huomioimisessa. ulottuvuuksien ei tuotannon neuvontaa, koulutusta tuotekehitystä. huippututkimusta (kuten avitsemusasiat elintamukaan avioiden kansainvälistenkin on ka-alalla tainen osa elintavikesek- luon- on Kansainvälisyys luopinto. kokeakou- liittyviä toiin että tutkimuksesta kehittyy innovaatioita että siihen, satsattava on tkossa mutta vikehygienia), keskinäistä tehtävänkoa. tehtäviä toimijoiden ei Täsmennetään Selvitetään mahdollisuudet Itämeen alueen kellä esimekiksi Tekesin ahoituksesta suhteettohet- Tällä palveluiksi. tuotteiksi saatetaan ne opetushallinto sekä alan ammattijäjestöt tutkimuslaitokset kokeakoulut, yliopistot, esimekiksi koulutusyhteistyön aloittaminen Itä- kansainvälisesti, että Suomessa kesken toimijoiden mukseen, koulutukseen neuvontaan saadaan jä- tutki- alan Jotta kesken. valtioiden alueen meen entistä paempaa yhteistyötä koodinaatioita ei tavitaan kokonaisuuksia, johdonmukaisia keviä vianomaisten alan toimijoiden kesken. seen kehitykseen niin yitysten kuin tutkimustutkimuk- elintavikealan kohdentuu osa pieni man Tehdään kattava suunnitelma uokajäjeskaikki uokajäjestelmän toimit miseen peustuva tutkimus- kehitystyö (T&K) ymmätä- tapeiden Kuluttajien kautta. laitosten lee kasvamaan sen on oltava avointa eettisesti tul- uokasektoille ekytointi maahanmuuttajien Kohennetaan uokasektoin mainetta osaavana tulevaisuuden alana toiminnan läpinä- keskusteluyhteyksien luomisen kautta. paantamisen avoimuuden kyvyyden viin iittää tulevaisuudes- tehtä- ei alan työvoimaa kiinnostuneet, myös maa- tulemisesta alalle sakin kestävää. Ulkomailta tulevat tavitsevat usein omia hanmuuttat, löytävät opetus-, työvoima- elinkeino sekä maata- avoitteeksi asetetaan, että uokasektoi on kas- Tvuala vuonna Tähän peusteita antavat muun muassa suomen luontaiset vahvuudet, kuten unsaat puhtaat maapeä- vesivaat sekä huippututkimusta (kuten avitsemusasiat elintavikehygienia), mutta tkossa on satsattava siihen, että tutkimuksesta kehittyy innovaatioita että empiin tuloksiin vao (ks. myös luku 8). Täkeäksi nousee uok palveluketjujen kehitt miseen kuluttat hake palvelu. Ruokaa pa sesti käyttäjäystävällisy kät tekniset yksityiskoh Huippulaatuista uokaa misesta. Täkeää on kiin osaamiseen kaupan, tuottajien osaamise sen kasvattaminen alka niin päiväkoti- koulu muun muassa tiedonh kostoitumisessa, innov makkinaosaamisessa s tuotannon ei ulot vekostoitumista tavi toimijoiden kesken Suo esimekiksi koulutusyh meen alueen valtioid mukseen, koulutukseen keviä johdonmukais entistä paempaa yhte vianomaisten alan to maahanmuuttajien e lee kasvamaan sen o kestävää. Ulkomailta tu heille äätälöityjä koulu

4 Patik Bog kaipaa Rytmiä uokailuun Ravitsemustutki Patik Bog palauttaisi suomalaiseen uokakulttuuiin siitä kadonneen ateiaytmin nautittavuuden. teksti sai okko kuva Shuttestock Suomesta löytyy Bogin mukaan kahden ääipään ihmisiä: niitä, joita uoka ei kiinnosta sekä niitä, jotka suhtautuvat uokaan liiankin vakavasti. Jos ei ole kiinnostunut uuasta, ei voi syödä hyvin. Toisaalta tosikkomaisuus vie syömisestä ilon. Ihanteellista olisi löytää ääipäiden väliltä sopiva balanssi, jossa isot lint peusasiat ovat kunnossa. Bog osallistui kansallista uokastategiaa valmistelleen stategiayhmän työskentelyyn tuoden mukaan oman ammattitaitonsa avitsemuksen asiantuntina. Bog näkee avitsemuksen pahimpina uhkina uuanlaittoon käytettävän an yhteisten ateioiden vähenemisen sekä napostelun lisääntymisen. Ruokavaliomuutokset selittävät osaltaan suomalaisten ylipainon kasvua siihen liittyvien elintapasaiauksien lisääntymistä. Siksi keskeistä onkin ylipainon ehkäisy. Rytmi hukassa, paino nousussa Syitä ylipainon nousuun on monia. Jos ongelman kiteyttää yhteen sanaan, kyse on ateiaytmistä eityisesti sen puutteesta. Suomalaiset kadottivat uokailun ytminsä paikymmentä vuotta sitten edellisen laman aikoihin 1990-luvun alussa. Samalla, kun ateiaytmi lähti hajoamaan, paino lähti nousemaan, Bog sanoo. Työelämän vaatimukset alkoivat kasvaa elämisen tahti kiihtyä. Valmisuokien käyttö pikauuan syöminen lisääntyivät. Kiistyvien esussien myötä joukkouokailun laatu huononi. Tutkimusten mukaan jopa 30 posenttia koululaisista jättää kouluuuan väliin vain puolet aikuisista syö työpäivän aikana lounaan. Kun ei syödä kunnon uokaa, syödään jotain muuta, napostellaan. Elämänytmin muutoksen seuauksena suomalaiset syövät tänä päivänä yhä epäteveellisemmin epäsäännöllisemmin, yhä havemmin kotona yhä vähemmän kunnon ateioista. Samalla stessataan liikaa liikutaan sekä nukutaan liian vähän. Suomalaiset etääntyvät yhä kauemmas uoasta, sen alkupeästä uuan valmistamisesta. Kyseessä on melkoinen hyvinvointiongelma, jonka myötä teveysiskit kasvavat. Tämän kehityksen pysäyttäminen kääntäminen on välttämätön teveellisen uokavalion poh. Kiinnostus alkaa lapsuudesta Bog peäänkuuluttaa aitoa kiinnostusta uokaa kohtaan haluaa välttää liian ahdasmielistä teveysintoilua. Esimekiksi lasten nuoten kuuluukin olla jossain määin välinpitämättömiä uuan suhteen, kunhan syövät oikeaa uokaa. Enemmän olisin huolestunut 10-vuotiaasta, joka takkailee jokaista suupalaansa. Se, että ihminen tykkää kakista, ei ole ongelma. Ongelmaksi kakin syöminen muuttuu, jos sitä syödään nälkään. Kun kakit tai muu napostelu kovaavat kouluuuan ateiat, ollaan vääällä polulla. Kiinnostus uokaa kohtaan alkaa lapsuudesta. Siksi koulut päiväkodit ovat mekittäviä kasvattajia tässäkin asiassa. Jos Bog saisi päättää, kouluissa lisättäisiin kotitalouden opetusta se aloitettaisiin jo päiväkodeista. Kehitys asettaa suuia haasteita kaikkeen joukkouokailuun. Jos uoka on hyvää maittavaa, kyllä sitä syödään. Ruokailun tulisikin olla auhallinen entouttava hetki sen sian, että nopeasti vain tankataan jotakin. Syöminen saa olla kivaa. Bog ei teilaa valmisuokienkaan käyttöä, kunhan niistä tehdään ateia lisäämällä innalle kasviksia nauttimalla ne auhassa. Ihmisten tulisi pysähtyä uuan ääeen avostaa sitä. Ruuan tekemisessä sen yhdessä nauttimisessa koostuvat myös sosiaaliset tekijät. Hyvä uoka, paempi teveys Suomessa teveysviestintä on ollut peinteisesti vahvaa. Julkinen viestintä ei Bogin mukaan kuitenkaan ole onnistunut vastaamaan kasvavaan kiinnostukseen teveellisen syömisen ei vaihtoehdoista. Suhtautuminen uokaan on muuttunut ahdasmieliseksi jopa liian teveyshakuiseksi. Esimekiksi kouluuuan avintosisältöä, laatua syömistä on tutkittu, mutta ei uuan aistinvaaista laatua, kuten makua. Kuluttajille tulisi tajota yppyotsaisen teveysintoilun sian monipuolista tietoa anmukaisella tavalla aktiivisesti vuoovaikutteisesti. Liian moni attelee edelleen, että teveellinen uoka on mautonta, hajutonta, suolatonta asvatonta. Ihmiset tulisi saada ymmätämään, että teveellisempi syöminen ei takoita hekuista luopumista. Kun syö hyvän makuista uokaa, siitä nauttii enemmän se on myös paempaa kuin huono uoka. Kiinnostus uokaan koskee oleellisesti myös ympäistökysymyksiä. Käjistäen voidaan sanoa, että mitä jäkevämmin syö, sitä pienemmän lanjäljen jättää. Ravitsemusalan asiantunti Patik Bog painottaa säännöllisen syömisen, kunnon ateioiden uuan maun mekitystä liian tosikkomaisen teveyshakui suuden sian. Ihmiset, jotka keskittyvät uuan makuun, syövät paemmin. 6 7

Ruokamaa Pohjanmaaseminaari. - Matriket Österbottenseminarium

Ruokamaa Pohjanmaaseminaari. - Matriket Österbottenseminarium Ruokamaa Pohjanmaaseminaari - Matriket Österbottenseminarium ruokakulttuuriasiamies/ ombusdsman för matkultur Anni-Mari Syväniemi Maaseutuyrittäjyyyslinja/ 1 Ruoka ei ratkaise kaikkea, mutta ilman ruokaa

Lisätiedot

Luomu keittiöissä. Luomuruokaseminaari Mikkeli

Luomu keittiöissä. Luomuruokaseminaari Mikkeli Luomu keittiöissä Luomuruokaseminaari 15.11.2016 Mikkeli Savon koulutuskuntayhtymän asiantuntijayksikkö Edistää kestävän ruokaketjun toteuttamista julkisissa ruokapalveluissa, mm. lähi- ja luomuruoan käytön

Lisätiedot

Ruokaketjun vastuullisuuspäivä Säätytalolla

Ruokaketjun vastuullisuuspäivä Säätytalolla Ruokaketjun vastuullisuuspäivä 19.4.2012 Säätytalolla 10.30- Avaussanat, Vastuullinen ruokaketju hyvinvoiva kuluttaja 1. sessio: Elintarvikeketjun ruokahävikki Ruokahävikin määrä, syyt, vähentämiskeinot

Lisätiedot

Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana?

Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana? Kooste luomun ketjubarometrista ja luomualan keskustelutilaisuudesta! Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana? Kaikki 2015, n=336 2013,

Lisätiedot

LUOMUKO KALLISTA? Luomun käyttöhintavertailu ammattikeittiöissä

LUOMUKO KALLISTA? Luomun käyttöhintavertailu ammattikeittiöissä LUOMUKO KALLISTA? Luomun käyttöhintavertailu ammattikeittiöissä Ruokapalvelut osana elintarvikeketjua Suomessa nautitaan julkisissa ruokapalveluissa n. 380 miljoonaa ateriaa vuodessa, joihin hankitaan

Lisätiedot

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Maidontuotannon kokonaisvaltainen laatu Yhteenveto: Toimintaympäristön tarkastelu- ja ennakointitilaisuus 6/6 Tilaisuuden avaus ja tavoitteet Matti

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Pakkauksen rooli ruokahävikin synnyssä. Hanna Hartikainen, MTT LOHASPACK-vuosiseminaari 19.3.2013

Pakkauksen rooli ruokahävikin synnyssä. Hanna Hartikainen, MTT LOHASPACK-vuosiseminaari 19.3.2013 Pakkauksen rooli ruokahävikin synnyssä Hanna Hartikainen, MTT LOHASPACK-vuosiseminaari 19.3.2013 Ruuan ilmasto- ja ympäristövaikutukset Muu Koulu/työ Vaatteet Hyvnvointi Vapaa-aika Ruoka Asuminen Seppälä

Lisätiedot

Mitä kuluttaja tuumii luomusta?

Mitä kuluttaja tuumii luomusta? Tervetuloa Mitä kuluttaja tuumii luomusta? Ohjelma klo 9.30 Luomubrunch klo 0.00 Luomun kuluttajabarometrin 203 tulokset, toiminnanjohtaja Marja-Riitta Kottila/Pro Luomu ry klo 0.30 Luomun rooli suomalaisessa

Lisätiedot

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa?

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? -Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Suomessa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, Kouvola, 5.4.2016 9.10.2013

Lisätiedot

Mistä suomalainen ruokaketju voi olla ylpeä? Seija Kurunmäki Tulevaisuustyöpaja 3.5.2012

Mistä suomalainen ruokaketju voi olla ylpeä? Seija Kurunmäki Tulevaisuustyöpaja 3.5.2012 Mistä suomalainen ruokaketju voi olla ylpeä? Seija Kurunmäki Tulevaisuustyöpaja 3.5.2012 Mistä voi olla ylpeä ja missä kehitettävää! Hyvät järjestelmät Pitkä ketju osataan Hygienia ja puhtaus Koulutus

Lisätiedot

THASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma

THASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma THASO12 - Ravitsemus 25.10.2011 Janne Rautiainen TH11K Hoitotyön koulutusohjelma THASO12 - Ravitsemus 2 / 7 5.9.2012 Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Ensimmäinen ohjauskerta... 4 2.1 Ravintoanamneesi... 4 2.2

Lisätiedot

Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN. 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen

Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN. 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen Osa 2: ASKELEET PAREMPAAN ARKIRUOKAAN Panosta oikeisiin asioihin, ruokavalion perusteet kuntoon Arkiruoka kuntoon mikä on oleellista

Lisätiedot

Luomun kuluttajabarometri 2015

Luomun kuluttajabarometri 2015 Luomun Pasi Saarnivaara 25.9.2015 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy / Luomun Luomun kiinnostavuus Kuinka paljon sinua kiinnostaa? TOTAL 2015 (n=00) TOTAL 20 (n=43) 0% 20% 40% 60% 80% 0% Luomu eli luonnonmukainen

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

ETU SEMINAARI Helsinki, Säätytalo

ETU SEMINAARI Helsinki, Säätytalo ETU SEMINAARI 10.5.2012 Helsinki, Säätytalo Terveydenhuolto osana tulevaisuuden laatujärjestelmiä ja auditointeja Tuija Lilja Kehityspäällikkö, laatutoiminnot SAARIOINEN OY Tuotantoeläinten terveydenhuolto

Lisätiedot

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta Teknotarinoita Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta www.visiolehti.fi 1 Hyvinvointia Suomelle Teknologiateollisuus on Suomen tärkein vientiala. Teknologiayritykset toimivat

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA Päihdealan sosiaalityön päivä 22.11.2012 Aulikki Kananoja ESITYKSEN JÄSENNYS Kulttuurinen muutos ( William Ogburn) Globaali ympäristö Väestörakenteen muutos Suomalaisen hyvinvointipolitiikan

Lisätiedot

Lähiruoka suomalaisen ruokapolitiikan keskiössä

Lähiruoka suomalaisen ruokapolitiikan keskiössä Lähiruoka suomalaisen ruokapolitiikan keskiössä Lähiruokaseminaari 25.3.2013 Kuopio Jaana Husu-Kallio kansliapäällikkö Maa- ja metsätalousministeriö Suomessa 2 854 elintarvikealan yritystä, joista 90%

Lisätiedot

POROA VAI BURGERIA. Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi?

POROA VAI BURGERIA. Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi? POROA VAI BURGERIA Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi? Suomalainen ruokaperinne Kropsua, hapanleipää, karjalanpaistia

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätös Torsti Patakankaan valituksesta/khall 5.5.2014 162

Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätös Torsti Patakankaan valituksesta/khall 5.5.2014 162 Kunnanhallitus 368 10.11.2015 Kunnanhallitus 404 08.12.2015 Kunnanhallitus 414 22.12.2015 Kunnanhallitus 43 09.02.2016 Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätös Torsti Patakankaan valituksesta/khall 5.5.2014

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

Luomufoorumi Valvonnasta luomun vahvuus. Pääjohtaja Matti Aho Elintarviketurvallisuusvirasto Evira

Luomufoorumi Valvonnasta luomun vahvuus. Pääjohtaja Matti Aho Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Luomufoorumi 10.4.2014 Valvonnasta luomun vahvuus Pääjohtaja Matti Aho Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Alan yhteiset tavoitteet 1) Luomutuotannon lisääminen 20 % peltoalasta vuoteen 2020 mennessä

Lisätiedot

PAREMPAA ARKEA, OLKAA HYVÄ!

PAREMPAA ARKEA, OLKAA HYVÄ! PAREMPAA ARKEA, OLKAA HYVÄ! Paikallista ruokaa julkisiin ruokapalveluihin - rahat omalle alueelle Yritysten kanssa tehty tuotekehitystyö ja sen merkitys Palvelujohtaja Paula Juvonen 15.9.2016 Arkea Oy

Lisätiedot

TEHTÄVÄKORI Monisteita matikkaan. Riikka Mononen

TEHTÄVÄKORI Monisteita matikkaan. Riikka Mononen ---------------------------------------- TEHTÄVÄKORI Monisteita matikkaan Riikka Mononen ---------------------------------------- Tehtäväkori 2016 TEHTÄVÄKORI Monisteita matikkaan -materiaali on kokoelma

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

Miten suomalainen luomu vastaa tulevaisuuteen? Jaakko Nuutila

Miten suomalainen luomu vastaa tulevaisuuteen? Jaakko Nuutila Miten suomalainen luomu vastaa tulevaisuuteen? Jaakko Nuutila 01.0.201 Esityksen sisältö Tulevaisuus Tavoitteet Nykytilanne Muutostarpeet Uusi toiminnan malli Haasteisiin vastaaminen Maa- ja elintarviketalouden

Lisätiedot

Makukoulun konseptin levittäminen koulun kerhotoiminnassa

Makukoulun konseptin levittäminen koulun kerhotoiminnassa Makukoulun konseptin levittäminen koulun kerhotoiminnassa 2009 2010 Loppuraportti Kerhokeskus Erityissuunnittelija Merike Kesler Sisällys: * Hankkeen tausta ja tavoitteet * Tuotettu materiaali * Muu toiminta

Lisätiedot

Kuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu

Kuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu Tätä mieltä suomalaiset oikeasti ovat alkoholin vapauttamisesta Kuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu Kenen etu? Alkoholin saatavuuden lisäämistä perustellaan usein paitsi alkoholielinkeinon näkökulmilla,

Lisätiedot

IFHE JA KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTTEET

IFHE JA KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTTEET YK:N KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTEET JA KOTITALOUSALA IFHE Position Paper / Terhi Lindqvist Marttaliitto 2016 IFHE JA KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTTEET IFHE hyväksyi Korean maailmankongressissa IFHE Position

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseudun näkymiä

Keski-Suomen maaseudun näkymiä Keski-Suomen maaseudun näkymiä Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon seminaari 26.3.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maaseudun näkymät ovat varsin haasteelliset Palvelut etääntyvät, kuntien talousvaikeudet

Lisätiedot

HALLINTO, SUUNNITTELU JA PAIKKATIETOPALVELUJEN TU- LOS YK SIK KÖ

HALLINTO, SUUNNITTELU JA PAIKKATIETOPALVELUJEN TU- LOS YK SIK KÖ Tekninen lautakunta 89 20.09.2016 Teknisen lautakunnan talousarvio vuodelle 2017 Tekninen lautakunta Valmistelija: tekninen johtaja Janne Laiho, puh. 050 347 5247 ja palve lu koor di naat to ri Hely Harju,

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Tämä tutkimus on tehty Euroopan komission Suomen-edustuston toimeksiannosta Taloustutkimus Oy:ssä.

Tämä tutkimus on tehty Euroopan komission Suomen-edustuston toimeksiannosta Taloustutkimus Oy:ssä. 1. JOHDANTO Tämä tutkimus on tehty n toimeksiannosta Taloustutkimus Oy:ssä. Tutkimuksen tavoitteet ja kohderyhmä Tutkimuksella pyrittiin selvittämään miten n maakunnan asukkaat suhtautuvat Euroopan Unionin

Lisätiedot

Mahdollisuuksien lähiruoka julkisissa keittiöissä

Mahdollisuuksien lähiruoka julkisissa keittiöissä Mahdollisuuksien lähiruoka julkisissa keittiöissä Anni-Mari Syväniemi, ruokakulttuuriasiamies Maaseutuyrittäjyyslinja, MTK 1 Julkiset ruokapalvelut Suomessa merkittävässä roolissa ravitsemusosaamiselle

Lisätiedot

RUOKAKETJUN TOIMENPIDEOHJELMA

RUOKAKETJUN TOIMENPIDEOHJELMA ELINTARVIKEKETJUN NEUVOTTELUKUNTA 17.10.2011 1. Kuluttajan luottamus ja suomalaisen ruoan arvostus 5 2. Suomalaisen ruokaketjun kilpailukyky 6 3. Suomalaisen ruokaketjun kilpailuetu 6 Jäljitettävyys Vastuullisuus

Lisätiedot

Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin

Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 13 Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin Helmi Risku-Norja, MTT Lakisääteinen julkinen ruokapalvelu tarjoaa vuosittain 431 miljoonaa ateriaa, mikä

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Osaaminen, innovaatiot ja liiketoiminta

Osaaminen, innovaatiot ja liiketoiminta Osaaminen, innovaatiot ja liiketoiminta Ryhmäraportti Jenni Kämäri, Anne Laitinen, Anssi Louet, Päivi Mäkimartti, Katri Åström Liiketalouden koulutusohjelma Taloushallinto Tradenomi (AMK) KEMI/TORNIO 2012

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus MTK Pirkanmaan syyskokous Minna-Mari Kaila

Ajankohtaiskatsaus MTK Pirkanmaan syyskokous Minna-Mari Kaila Ajankohtaiskatsaus MTK Pirkanmaan syyskokous 13.12.2012 Minna-Mari Kaila 13.12.2012 Työntäyteinen vuosi edessä ja takana EU:n maatalous-, maaseutu- ja aluepolitiikat uudistetaan. Politiikan sisällöstä

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Pakkaus on välttämätön hyvä ei välttämätön paha

Pakkaus on välttämätön hyvä ei välttämätön paha Pakkaus on välttämätön hyvä ei välttämätön paha 17.1.2017 Kajaani 1 Suomen Pakkausyhdistys ry Pakkausalan yhteistoimintajärjestö perustettu 1954 Toiminta-ajatus: pakkausalan toimintaedellytysten edistäminen

Lisätiedot

Hankintojen merkitys kestävässä ruokaketjussa

Hankintojen merkitys kestävässä ruokaketjussa Hankintojen merkitys kestävässä ruokaketjussa Sanoista säästöihin! -Kestävien hankintojen vuosiseminaari 22.03.2013 EkoCentria Anu Arolaakso EkoCentria Tuotamme kestäviin hankintoihin liittyviä viestintä-

Lisätiedot

Kaupan näkemykset luomun mahdollisuuksista

Kaupan näkemykset luomun mahdollisuuksista 9.1.2013 Päivittäistavarakaupan ketjuohjaus 1 Kaupan näkemykset luomun mahdollisuuksista Jussi Kaartinen Market- ja tavaratalokaupan toimialajohtaja, Satakunnan Osuuskauppa Luomu vastaa useisiin kuluttajatrendeihin

Lisätiedot

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ ASIANTUNTIJALAUSUNTO Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen 24.11.2015 Eduskunnan sivistysvaliokunnalle E 65/2015 vp Komission tiedonanto "Kaikkien

Lisätiedot

Tervetuloa tekemään Suomea, jonka haluamme vuonna 2050! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus

Tervetuloa tekemään Suomea, jonka haluamme vuonna 2050! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Tervetuloa tekemään Suomea, jonka haluamme vuonna 2050! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Huomisen eväskori pakataan kasvatustyössäkin jo tänään Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Ketkä ovat

Lisätiedot

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön

Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön 18.2.2005 1 KYSELY YRITYSTEN VALMIUDESTA PALKATA PITKÄAIKAISTYÖTÖN 1 1 Yhteenveto Yrityksiltä kysyttiin eri toimenpiteiden vaikuttavuudesta pitkäaikaistyöttömien

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Tilataan, Luomua! Sisältö. Jaska Nuutila, mikä mies? Luomu nyt EU:n ohjeet Suomen ohjeet Syyt luomuun Kuluttajien toiveet Tulevaisuus Luomuliitto

Tilataan, Luomua! Sisältö. Jaska Nuutila, mikä mies? Luomu nyt EU:n ohjeet Suomen ohjeet Syyt luomuun Kuluttajien toiveet Tulevaisuus Luomuliitto Tilataan, Luomua! Jaakko Nuutila Sisältö Jaska Nuutila, mikä mies? Luomu nyt EU:n ohjeet Suomen ohjeet Syyt luomuun Kuluttajien toiveet Tulevaisuus Luomuliitto 1 Luomu nyt Suomi on jäljessä muista maista

Lisätiedot

Ilmastovaikutusten viestintä elintarvikealalla

Ilmastovaikutusten viestintä elintarvikealalla Ilmastovaikutusten viestintä elintarvikealalla 29.1.2015 LYNET-seminaari Yritysten yhteiskuntavastuu Hannele Pulkkinen Hanna Hartikainen Juha-Matti Katajajuuri Ilmastovaikutusten viestintä elintarvikealalla

Lisätiedot

Muuttuva ruokakulttuuri ja kuluttajien valinnat

Muuttuva ruokakulttuuri ja kuluttajien valinnat Muuttuva ruokakulttuuri ja kuluttajien valinnat Saako tätä syödä? -seminaari 15.6.2016 klo 8.30-12.00 Lihaa vai soijaa, lohta vai silakkaa, lisää proteiinia vai vegeilyä? Mari Niva Kuluttajatutkimuskeskus

Lisätiedot

ONNISTUU! LUOMU ON MAHDOLLISTA

ONNISTUU! LUOMU ON MAHDOLLISTA ONNISTUU! LUOMU ON MAHDOLLISTA Savon koulutuskuntayhtymän asiantuntijayksikkö Edistää kestävän ruokaketjun toteuttamista julkisissa ruokapalveluissa, mm. lähi- ja luomuruoan käytön lisäämistä ja hankintaosaamista

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Kasvinsuojeluainejäämät tavanomaisissa ja luomuelintarvikkeissa

Kasvinsuojeluainejäämät tavanomaisissa ja luomuelintarvikkeissa Kasvinsuojeluainejäämät tavanomaisissa ja luomuelintarvikkeissa Sanna Viljakainen Ylitarkastaja, TkT Tuoteturvallisuusyksikkö Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Kasvinsuojeluaineiden käyttö Käytetään

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ

YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ Juhlaseminaari 17.11.2009 eduskunta Jarna Pasanen Maan ystävät ry SDP:n ympäristöohjelma 1969: Luonnon käytön, hoidon ja suojelun suunnittelua estävät meillä ennen kaikkea perustuslain

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

Tulevaisuuden suomenhevonen yhteiskunnan muutoksen vaikutuksia

Tulevaisuuden suomenhevonen yhteiskunnan muutoksen vaikutuksia Tulevaisuuden suomenhevonen yhteiskunnan muutoksen vaikutuksia Markku Saastamoinen Luonnonvarakeskus Luke Suomenhevosen jalostusohjesäännön uudistaminen, Tampere 9.5.2015 Yhteiskunnan muutos hevostalouden

Lisätiedot

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Solidaarinen maatalous Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Työn arvotus Ruoan tuotanto 5 /h Jatkojalostus 10 /h Edunvalvonta 0-15 /h Luomenauraus ym. 20 /h Luennot 40-50 /h Maatila nykymalli Tuotantopanos

Lisätiedot

Luomuliitto. Luomulehti

Luomuliitto. Luomulehti Luomuliitto Alueelliset luomuyhdistykset ympäri Suomea Luomutuottajien edunvalvonta Asiantuntijapalvelu ja mentor-toiminta Pienimuotoisen elintarvikejalostuksen edistäminen Luomulehti Luomulehti Ammattitaito

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Tampereen tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Tampereen tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Tampereen tulevaisuusfoorumi 9.2.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ KATRIINA PARTANEN TOIMINNANJOHTAJA, PRO KALA

KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ KATRIINA PARTANEN TOIMINNANJOHTAJA, PRO KALA KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ KATRIINA PARTANEN TOIMINNANJOHTAJA, PRO KALA 16.11.2012 Tutkimuksen tavoitteet Selvittää kuluttajien käsityksiä ja asennoitumista kalaan ja kalatalouteen Verrata tuloksia

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ 8.12.2015 Leena Hyrylä Esityksen sisältö: Leipomoteollisuuden rakenne Markkinoiden kehitys Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden näkymiä Pk-yritysbarometri 2/2015 SWOT PK-toimialabarometri

Lisätiedot

POROTALOUS JA TUKIPOILTIIKAN VAIHTOEHDOT

POROTALOUS JA TUKIPOILTIIKAN VAIHTOEHDOT POROTALOUS JA TUKIPOILTIIKAN VAIHTOEHDOT Kaija Saarni Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Elinkeino- ja yhteiskuntatutkimus Pääkohdat 1. Monivaikutteinen maatalous ja politiikkaohjaus 2. Nykyinen maatalouspolitiikka

Lisätiedot

Onni on rajaton Sähköinen versio löytyy www.4v.fi/julkaisut Aiheet: Mitä onni on? Happy Planet Index BKT & onnellisuus Hyvän elämän osatekijät Mikä lisää onnellisuutta? Kestävä kulutus - rajat on Vastuulliset

Lisätiedot

Suomalaisten keittiöissä pilaantuu eniten vihanneksia ja juureksia, noin 22 miljoonaa kiloa vuodessa.

Suomalaisten keittiöissä pilaantuu eniten vihanneksia ja juureksia, noin 22 miljoonaa kiloa vuodessa. maanantai Faktaa ruokahävikistä Suomessa Suomessa heitetään henkilöä kohden 24 kiloa eli 125 euron edestä ruokaa roskiin joka vuosi. Määrä vastaa noin kuutta prosenttia kaikesta kuluttajien ostamasta ruoasta.

Lisätiedot

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1 Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut 7.4.2011 Eva Storgårds 1 Visio Perustehtävä Kaupungin missio eli perustehtävä on palvelujen järjestäminen kansalaisille suomen ja ruotsin kielellä

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 4.11.2014 Rovaniemi Omavarainen Lappi 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka Luentorunko Luennon lähtökohdat riittääkö ruoka? Kriisit: Vuosien 2007-2008 ruokakriisi Väestönkasvu

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012 Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Vihreää kasvua ja menestystä maalle

Vihreää kasvua ja menestystä maalle 3 -ohjelma linjaa MTK-järjestön yhteiskunnallista vaikuttamista, markkinavaikuttamista ja järjestön kehittämistä. Ohjelma hyväksyttiin Savonlinnan liittokokouksessa 28.-29.6.2012. Ohjelma on valmisteltu

Lisätiedot

Uusi liikennepolitiikka

Uusi liikennepolitiikka Uusi liikennepolitiikka Ylijohtaja Anne Herneoja 28.11.2012 Liikenteen VISIO 2030+ Kilpailukykyä ja hyvinvointia vastuullisella liikenteellä Valtioneuvoston liikennepoliittinen selonteko eduskunnalle n

Lisätiedot

INKA-teemojen vetovastuut ja kumppanit

INKA-teemojen vetovastuut ja kumppanit Ruokajärjestelmien kestävät ja tehokkaat ratkaisut Biotalouden INKA-ohjelma (Seinäjoki) 17.3.2015 INKA-teemojen vetovastuut ja kumppanit Pääkaupunkiseutu VAASA OULU Turku Kestävät energiaratkaisut Kuopio

Lisätiedot

Katsaus siipikarjatuotannon talouteen

Katsaus siipikarjatuotannon talouteen Katsaus siipikarjatuotannon talouteen Timo Karhula MTT Taloustutkimus Suomen Siipikarjaliiton vuosikokous- ja seminaaripäivä Tampereella 27. 3.2014 Tuotantomäärät ja ennusteet vuoteen 2020 Tuottaja- ja

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle?

Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle? Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle? Mikael Ohlström, johtava asiantuntija Toimittajataustainfo Miten EU:n resurssitehokkuuspolitiikassa

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

TALOUDELLISTEN ULKOSUHTEIDEN OSASTON VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015

TALOUDELLISTEN ULKOSUHTEIDEN OSASTON VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 VIE/TUO TALOUDELLISTEN ULKOSUHTEIDEN OSASTON VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 Avoimuus ja selkeys Taloudellisten ulkosuhteiden viestinnässä, kuten kaikessa viestinnässä, noudatetaan ulkoministeriön yleisiä viestintäkäytäntöjä.

Lisätiedot

MATERIAALITEHOKKUUDEN SOPIMUSTOIMINNAN KÄYNNISTYS. YGOFORUM-seminaari Henrik Österlund

MATERIAALITEHOKKUUDEN SOPIMUSTOIMINNAN KÄYNNISTYS. YGOFORUM-seminaari Henrik Österlund MATERIAALITEHOKKUUDEN SOPIMUSTOIMINNAN KÄYNNISTYS YGOFORUM-seminaari 2.11.2016 Henrik Österlund 3.11.2016 1 TAUSTAA MATERIAALITEHOKKUUDEN SOPIMUSTOIMINNALLE 3.11.2016 Materiaalitehokkuuden sopimustoiminnan

Lisätiedot

MENESTYSTÄ RUOKKIVA INNOVAATIO- YMPÄRISTÖ PARHAAT OSAAJAT MIELEKÄS TYÖ JA KANNUSTAVA TYÖELÄMÄ PARASTA SUOMELLE

MENESTYSTÄ RUOKKIVA INNOVAATIO- YMPÄRISTÖ PARHAAT OSAAJAT MIELEKÄS TYÖ JA KANNUSTAVA TYÖELÄMÄ PARASTA SUOMELLE MENESTYSTÄ RUOKKIVA INNOVAATIO- YMPÄRISTÖ PARHAAT OSAAJAT MIELEKÄS TYÖ JA KANNUSTAVA TYÖELÄMÄ PARASTA SUOMELLE TEKin hallitusohjelmatavoitteet kaudelle 2015-2018 MIKÄ SUOMEA VAIVAA? Suomalaisten hyvinvoinnin

Lisätiedot

E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma

E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma Eduskunnan talousvaliokunta 19.2.2016 Erja Fagerlund TEM/ innovaatio ja elinkeino-osasto Kilpailukyky

Lisätiedot

Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari

Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari 18.9.2012 Heikki Juutinen Elintarvikeala muutoksessa 1. Ruuan kysyntä kasvaa maailmalla 2. Kuluttajat haluavat tietää, missä ja miten

Lisätiedot

Hyvinvointi ja kestävä ruokaturva Suomessa

Hyvinvointi ja kestävä ruokaturva Suomessa Hyvinvointi ja kestävä ruokaturva Suomessa Antti Puupponen Sosiaalipoliittisen yhdistyksen seminaari: Kestävä hyvinvointi ja eriarvoisuus 30.11.2016 Tieteiden talo, Helsinki Vuonna 2050 maailman arvioitu

Lisätiedot

Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik,

Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik, Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 7.5.2014 Hannu Raitio Projektinjohtaja, Prof. Metsäbiotalous suunnaton mahdollisuus Globaalit toimintaympäristöä muuttavat megatrendit pakottavat meidät

Lisätiedot