Espoon Ankkuri -projektin loppuarviointi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Espoon Ankkuri -projektin loppuarviointi"

Transkriptio

1 Espoon Ankkuri -projektin loppuarviointi Syyskuu 2009

2 1 Arpa Sininauhaliiton Arviointipalvelut Nina K. Hyttinen Helsinki 2009

3 2 Tiivistelmä Espoon Ankkuri -hankkeen loppuarviointi. Nina K. Hyttinen, Arpa Sininauhaliiton Arviointipalvelut. Helsinki. Syyskuu sivua. Espoon Ankkuri -projektin ( ) tavoitteena oli luoda päihdeongelmaisille nuorille aikuisille palvelukeskus, jossa päiväkeskus ja avohoito yhdistyvät toisiaan täydentäväksi kokonaisuudeksi. Toimintaideaan kuului saumaton yhteistyö kaupungin päihdepalvelujen ja taustajärjestön sekä Ankkurin toimintaa tukevien seurakuntien kanssa. Ajatuksena oli, että asiakkaita ohjautuu Ankkuriin laitoshoidon ja sosiaalipalvelujen kautta sekä myös yhteistyöseurakunnista. Avohoidon jälkeen asiakkaat saisivat päiväkeskuksen lisäksi seurakunnasta lisätukea ja löytäisivät sieltä päihteettömyyttä ja voimaantumista tukevan verkoston. Projektissa kokeiltiin ja kehitettiin päihdeongelman sisäisiin syihin pureutuvaa avohoito-ohjelmaa. Samalla luotiin toimivaa tapaa tarjota matalan kynnyksen päiväkeskuspalveluja sekä avohoitoasiakkaille että kohderyhmään kuuluville lähialueen asukkaille. Avohoidosta tiedotettiin päihdepalveluyksiköihin ja pidettiin niissä infotilaisuuksia. Päiväkeskuksesta ilmoitettiin lähialueen asukkaille eri tavoin. Alusta lähtien lähdettiin aktiivisesti rakentamaan yhteyksiä kaupungin päihdepalveluihin ja muiden päihdetoimijoiden suuntaan. Tutustumiskäyntejä tehtiin puolin sekä toisin ja yhteistyölle luotiin pohjaa. Hankkeen asiakaskunnaksi muotoutui tavoiteltua kohderyhmää vanhemmat, päihdeongelmaiset aikuiset. Enemmänkin asiakkaita olisi voitu ottaa vastaan sekä avohoidon että päiväkeskuksen puolelle. Ankkuriin kuitenkin syntyi tavoitteiden mukainen, matalan kynnyksen kohtaamispaikka, joka tuotti myönteisiä muutoksia asiakkaiden elämään. Samoin toteutui toinen tavoite, kokonaisvaltaiseen elämänhallintaan ja raittiuteen tähtäävä avohoitomalli, joka auttoi asiakkaita kohti päihteetöntä elämäntapaa. Ne, jotka kävivät hoito-ohjelman loppuun, ovat säilyttäneet raittiutensa. Tavoitteena oli myös luoda saumaton yhteistyöverkosto KAN-hoitoketjun, seurakuntien ja muiden yhteistyötahojen välille. Verkostoa ei ole syntynyt, mutta seurakunnat ovat jonkun verran tukeneet Ankkurin työtä. Kuitenkaan asiakkaiden ohjautuminen seurakuntiin ei ole odotetusti toteutunut. Myöskään verkottuminen KAN-hoitoketjun kanssa ei lähtenyt käyntiin. Muiden tahojen kanssa on tehty satunnaista yhteistyötä. Espoon kaupungin luottamus Ankkurin toimintaan on kokemusten ja tiedon mukana lisääntynyt, mutta Ankkuri ei vielä näy Espoon kaupungin palvelutarjonnassa. Tämä tavoite on vielä toteutumatta, mutta prosessi on kesken. Tulevaisuudessa on kuitenkin näkyvissä laajempiakin yhteistyömahdollisuuksia, kun kaupungin oma päihdehuollon toimipiste sijoittuu lähialueelle. Avainsanat: arviointi, avohoito, päihdeongelma, päiväkeskus.

4 3 Sisällys 1 ESPOON ANKKURI -PROJEKTIN KUVAUS 3 2 ARVIOINNIN KRITEERIT JA KYSYMYKSET 7 3 TOIMINNAN TULOKSIA Kohderyhmän saavuttaminen Projektitiimin yhteistyö Avohoito Hoidon toteutuminen Avohoidon vaikutuksia Avohoito ja päiväkeskus Verkottuminen yhteistyökumppaneiden kanssa Integroituminen palvelujärjestelmään 20 4 JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET Hankkeen vahvuudet Yhteistyökykyinen projektitiimi Toimiva avohoito Hankkeen haasteet Projektin ja taustajärjestön yhteistyö Hanketiimin jaksaminen Tavoitteiden toteutuminen 23 LÄHTEET 25 LIITTEET Liite 1: Päiväkeskusasiakkaiden haastattelurunko Liite 2: Avohoidon haastattelulomake Liite 3: Espoon Ankkurin avohoito-ohjelma

5 4 1 ESPOON ANKKURI -PROJEKTIN KUVAUS Raha-automaattiyhdistyksen rahoittama Espoon Ankkuri -projekti on kehittänyt uudenlaista, päihdeongelmaisille suunnattua palvelukeskusta, jossa päiväkeskus ja avohoito niveltyvät toisiinsa. Päihdeongelmaisen toipuminen kariutuu usein hoidon saumakohdissa, jos hän jää ilman arjen tukea. Espoon Ankkurin päiväkeskukseen asiakas voi tulla suoraan laitoshoidosta ja päästä sieltä orientaatiovaiheen jälkeen avohoitoon. Hoidon jälkeen asiakkaalla on edelleen paikka tutussa päiväkeskuksessa, johon on jo syntynyt sosiaalisia siteitä. Päiväkeskuksessa on päihteettömyyttä tukevia vertaisia, ammattiauttajia ja vapaaehtoisia. Kuvassa 1 on esitetty projektin perusajatus tuesta, joka kestää koko toipumiskaaren läpi. Kuva 1. Asiakkaan tuettu toipumiskaari. Tukea koko toipumiskaareen Elämänhallinta Yhdys- ja tukihenkilöt Yhteisöllisyyden tuki AKTIIVINEN ELÄMÄNOTE Hoitoonohjaus Ilman tukea Ilman tukea Ilman tukea Halu muutokseen Ilman tukea Espoon Ankkuri - Avopalvelukeskus Päiväkeskus Hoitokotiyhteydenpito Avohoito Uuden elämäntavan TUKI Lähde: Kimmo Sädeaho Hankkeen ensisijaisena kohderyhmänä olivat espoolaiset vuotiaat päihdeongelmaiset. Projektin tavoitteet ja toteutustavat ovat olleet seuraavat:

6 5 1. Luodaan elämänlaatua parantava, matalan kynnyksen kohtaamispaikka espoolaisille päihdeongelmaisille. Miten toteutetaan: - yhteisöllisyys - vertaistuki - palveluohjaus Yhteisöllisyys syntyy työntekijöiden ja asiakkaiden vuorovaikutuksesta. Keskeinen yhteyttä luova tekijä on yhteinen aamupala, jonka aikana syntyy luontevia kohtaamisia ja keskusteluja. Aamupala on yhteisöllisten toimintapäivien ja retkien ohella myös yksi keino vetää asiakkaita päiväkeskukseen. 2. Luodaan kokonaisvaltaiseen elämänhallintaan ja raittiuteen tähtäävä avohoitomalli päihdevieroituksesta tuleville. Miten toteutetaan: - kristillinen päihdehoito Ankkurin avohoito-ohjelman mukaan - itsehoitoryhmät - päihteetön sosiaalinen verkosto - terapia - lääkkeetön hoito Avohoito-ohjelmaa tukee päiväkeskusyhteisö, OG-ryhmä (Original Group kristillinen tuki- ja toipumisryhmä) ja yhteinen tekeminen. 3. Luodaan Espooseen saumaton yhteistyöverkosto KAN-hoitoketjun, seurakuntien ja muiden yhteistyötahojen välillä. Miten toteutetaan: - tiedottaminen - yhteistyö - vapaaehtoistyö - hengellinen tuki 4. Ankkurin palvelut tulevat osaksi Espoon kaupungin tarjoamia päihdepalveluja siten, että sen palveluvalikosta löytyy selkeä kristillinen vaihtoehto. Miten toteutetaan: - tiedottaminen - yhteistyö - tutustumiskäynnit - vaikuttamistoiminta Projektia arvioidaan kehittämisarvioinnin näkökulmasta, jossa tarkastellaan sekä projektiprosessia että hankkeen tuloksia ja vaikutuksia. Arviointiaineistona käytetään projektitiimin päiväkirjoja, asiakashaastatteluja, työntekijöiden ja ohjausryhmän haastatteluja, arviointimuistioita sekä hankedokumentteja. Projektista tehtiin vuonna 2008 väliarvio, jossa vastaavasti tarkasteltiin yllämainittujen tavoitteiden toteutumista (Hyttinen 2008b). Tässä loppuarvioinnissa vertaillaan vuoden 2008 tuloksia nykyhetkeen, mutta tarkastellaan myös koko projektin toteutumista.

7 6 Toimintalogiikka kuvaa projektin tavoitteiden ja toimenpiteiden yhteyttä tavoiteltuihin tuotoksiin, tuloksiin ja vaikutuksiin. Kuvassa 2 on toimintalogiikka esitetty graafisesti. Kuva 2. Ankkurin toimintalogiikka. Tavoitteet Toimenpiteet Tuotokset Tulokset/vaikutukset Matalan kynnyksen kohtaamispaikka Raittiuteen ja elämänhallintaan tähtäävä avohoitomalli yhteisöllisyys, vertaistuki, keskustelut, tiedottaminen, aamupala- ja kahvitarjoilu avohoito-ohjelma, ryhmätoiminta, vertaistuki, päihteetön sosiaalinen verkosto Päiväkeskuksen ja avohoidon yhdistävä avopalvelukeskus Avohoitoohjelma Asiakkaiden elämänhallinta paranee ja päihdeongelmat vähenevät Asiakas saavuttaa elämänhallinnan ja raittiin elämäntavan Saumaton yhteistyöverkosto avaintahojen välille tiedottaminen, yhteistyö, vapaaehtoistyö, hengellinen tuki Syntyy asiakkaan toipumiskaarta tukeva, synerginen tukiverkosto Kristillisen päihdehoidon kytkeminen Espoon palvelurakenteisiin tiedottaminen, yhteistyö, vaikuttamistoiminta, tutustumiskäynnit Espoon päihdepalveluissa on kristillinen vaihtoehto Lähde: Hyttinen 2008b. Arviointisuunnitelmassa (Hyttinen 2008a) on määritelty hankkeen ohjelmateoria, joka kuvaa tiivistetysti sen, millaisia tuloksia valituilla keinoilla on odotettavissa: Yhdistämällä päiväkeskus ja avohoito saumattomaksi kokonaisuudeksi sekä verkottumalla muiden avaintoimijoiden kanssa voidaan päihdeasiakkaan toipumista edistää sekä ehkäistä retkahduksia. Asiakkaan oma motivaatio elämänmuutokseen on toipumisen edellytys. Ohjelmateoria tarttuu toimintalogiikan toimenpiteet tulokset-osaan, joka muodostaa kausaalisuhteen JOS NIIN: jos toimimme näin, niin saamme tällaisia tuloksia. Ohjelmateorian pohjalta voidaan luoda arviointikriteerit.

8 7 2 ARVIOINNIN KRITEERIT JA KYSYMYKSET Arviointikriteerit ovat ns. kriittisiä menestystekijöitä, jotka löytyvät projektista, kun mietitään kahta kysymystä: - Minkä täytyy onnistua, että pääsemme tavoitteisiin? - Mikä ei saa epäonnistua? Espoon Ankkurin toimintaidean kannalta on ollut ratkaisevaa, saadaanko päiväkeskuksesta ja avohoidosta synerginen kokonaisuus. Toiminnan jatko ja juurtuminen puolestaan edellyttävät, että Ankkurin palvelut linkittyvät julkiseen palvelujärjestelmään. Yhteistyö seurakuntien ja muiden tahojen kanssa puolestaan voi tarjota asiakkaalle välttämätöntä lisätukea ja polun laajempaan sosiaalisen yhteisöön. Näistä tekijöistä muotoiltiin arviointisuunnitelmaan seuraavat kriteerit ja kysymykset: 1. Arviointikriteeri: Matalan kynnyksen päiväkeskuksen kehittyminen a. Miten kohderyhmä saavutetaan? - päiväkeskusasiakkaiden määrä, kohtaamisten laatu b. Millaisia vaikutuksia päiväkeskusasiakkaissa on havaittavissa? - sitoutuminen, voimaantuminen, yhteisöllisyys c. Miten projektitiimin yhteistyö toimii? - ryhmäprosessi, työkäytännöt, suoriutuminen 2. Arviointikriteeri: Avohoito-ohjelman toteutuminen d. Millaisia vaikutuksia avohoito-ohjelma tuottaa asiakkaiden elämään? - elämänhallinta, ihmissuhteet, toipumiskaarella edistyminen e. Miten avohoito kytkeytyy päiväkeskuksen toimintaan? - avohoitoasiakkaiden vakiintuminen päiväkeskukseen, päiväkeskuksen ja avohoidon synergia 3. Arviointikriteeri: Verkottuminen yhteistyökumppaneiden kanssa f. Millaisia tuloksia yhteistyöstä saadaan? - yhteistyön laatu ja tulokset - tukihenkilöverkosto, seurakuntien sitoutuminen, vapaaehtoisten panos 4. Arviointikriteeri: Integroituminen julkiseen palvelujärjestelmään g. Millaista yhteistyötä Espoon kaupungin kanssa syntyy? - maksusitoumukset, kaupungin sitoutuminen Ankkurin palvelujen käyttöön, näkyvyys kaupungin palvelutarjonnassa. (Hyttinen 2008a.) Arvioinnissa pidettiin tärkeänä eri näkökulmien esiintuomista. Sekä avohoidon että päiväkeskuksen asiakkaita haastateltiin, samoin työntekijöitä. Ohjausryhmälle tehtiin sähköpostihaastattelu. Kaiken kaikkiaan, arviointi on tehty seuraavan aineiston pohjalta:

9 8 Haastattelut - avohoitoasiakkaat (lomakehaastattelu) - päiväkeskusasiakkaat (teemahaastattelu, kirjattiin tietokoneelle) - työntekijät (teemahaastattelu, kirjattiin tietokoneelle). - ohjausryhmä (sähköpostihaastattelu) Itsearviointiaineisto - hanketiimin kuukausipäiväkirjat - muu itsearviointiaineisto Kokousmuistiot - arviointipalaverit - ohjausryhmän kokoukset Hankedokumentit - toimintakertomukset - hankesuunnitelmat - hanke-esittelyt - toiminnan kuvaukset - muut hankedokumentit. Arviointikriteereitä ja -kysymyksiä tarkastellaan seuraavassa yllämainituista aineistoista kertyneen tiedon kautta. 3 TOIMINNAN TULOKSIA 3.1 Kohderyhmän saavuttaminen Espoon Ankkurin vahvuutena on hyvä sijainti. Kaunis ja arvokas kiinteistö pihapiireineen on palvelujen lähellä ja ympäristössä liikkuu paljon potentiaalista asiakaskuntaa. Keskeisestä sijainnistaan huolimatta paikka on rauhallinen ja viihtyisä. Hankkeen alkupuolella alueen asukkaat eivät löytäneet päiväkeskusta ja kävijöitä oli vähän. Kun tiedotus suunnattiin paremmin lähialueille, alkoi asiakkaita tulla. Päiväkeskusasiakkaita haastateltiin keväällä ja syksyllä Teemahaastattelun runko on liitteessä 1. Ensin kokeiltiin avohoitoasiakkaille suunnattua kyselylomaketta (liite 2), mutta avoimemmat kysymykset osoittautuivat hyödyllisemmiksi. Otosjoukko on sen verran pieni, että tuloksista ei voi suoraan tehdä tilastollisia johtopäätöksiä, vaan ne ovat lähinnä viitteellisiä. Haastattelujen (N=17) mukaan ainakin puolet asiakkaista löysi paikan mainoskyltin vaikutuksesta. Joko he itse tai ystävä oli nähnyt mainoksen kävelykadun varressa. Muut olivat saaneet tiedon infojen, tutustumiskäynnin tai ystävän kautta. Noin puolet vastanneista ilmoitti käyvänsä päiväkeskuksessa säännöllisesti, vähintään kolme kertaa viikossa. Suurin osa oli käynyt vähintään puoli vuotta, moni vielä pidempään.

10 9 Sana on kiertänyt Matinkylässä ja asiakkaat ovat pyytäneet ystäviäänkin mukaan. Kaikki kävijät eivät ole päihteidenkäyttäjiä, mutta he tuovat päihteiden kanssa painiskelevia ystäviään Ankkuriin. Päihteettömät asiakkaat solmivat uusia suhteita päihdeongelmaisiin, joille raittiit kontaktit ovat tärkeitä. Ankkuri on tuottanut tällä tavoin spontaania kansalaistoimintaa. Päiväkeskuksen keskimääräinen kävijämäärä on selvästi kasvanut viime vuodesta. Nyt asiakkaita käy päivässä, kun vuoden 2008 väliarviossa kävijöitä oli keskimäärin 5 päivässä ja myöhemmin syksyllä 10. Osa heistä tulee vain maksuttomalle aamiaiselle. Aamiainen olikin suurin syy käydä Ankkurissa, sillä 80 % vastaajista mainitsi sen vähintään yhtenä syynä. Toiseksi tärkein oli ihmisten tapaaminen ja kolmantena aamuhartaus. Kun on ongelma alkoholin kanssa. Saa henkistä tukea ja tapaa ihmisiä, joiden kanssa voi jutella. Kun on työtön ja saa aamukahvin. Se rukoushetki on kiva. Täällä on ystävällistä henkilökuntaa, olen saanut apua. Moni jää aamuhartauteen ja lukemaan lehtiä tai selailemaan internetiä. Päiväkeskus tarjoaa paikan ja päivärytmin sellaiselle, jolla ei ole enää muuta paikkaa. En jaksa enää juoda eikä ole rahaakaan enää juoda. Multa menee kaikki, jos en saa ajoissa apua. Kun olisi päivärytmi, olen ollut työttömänä. Sekin mahdollistaa raittiuden. Juottajia on aina, jos päätät olla raittiina, joku aina soittaa. Myös muita syitä käydä Ankkurissa löytyi. Olen joutava, työtön. Tämä on tässä lähellä ( ). Muijan kanssa tuli vähän kränää puoli vuotta sitten. Mulla ei oo pesukonetta, kun pyykit loppuu, käyn pesemässä ne. Juon ehkä kahvit. Pari kertaa olen käynyt soittamassa, kun kännykässä ei ole enää puheaikaa. Pienikin muutos päihteenkäyttäjän elämässä voi vapauttaa uusia, päihdekäyttäytymistä vähentäviä voimavaroja ja antaa toivoa muutoksesta (Sutinen 2003). Tärkeä muutos on päihteettömyyttä vahvistava päivärytmi. Jo pelkkä aamupalalla käynti antaa päivään ryhtiä ja erilaisen kehyksen. Yhdeksän vastaajaa (53 %) koki elämässään tapahtuneen myönteisiä muutoksia heidän alettuaan käydä Ankkurissa. Päivään on tullut sisältöä ja rytmiä, on syntynyt uusia ihmissuhteita ja ajatusmaailmassa on tapahtunut muutoksia. Kaksi vastaajaa mainitsi myös raitistumisen. Elämä on tullut enemmän järjestykseen, tullut päihteettömiä ajatusmalleja, miten elämää jatkaa. Lujittaa sitä, että pysyy raittiina. Tuen myös niitä, jotka haluavat pysyä raittiina. Ollaan vaihdettu puhelinnumeroita. Lääkärin ohjeiden mukaan raitistan itseni vähitellen. Päiväkeskus on virstanpylväs, johon voin aina aamulla tulla, tämä on erittäin tärkeä. Tämä on loistava paikka, viihdyn hyvin ja uskon saavani täältä apua. Tällaista paikkaa ei missään muualla ole, täällä on lämmin, kotoinen ilmapiiri. Tunnen kuuluvani johonkin, itsetunto alkaa parantua. Saan tukea. Olen etuoikeutettu, kun saan olla täällä. Olen ihminen muiden joukossa. Olen saanut tukea ja varmuutta.

11 10 Kahdeksalle (47 %) ei ollut tapahtunut erityisiä muutoksia tai sitten muutokset olivat käytännön tasolla: aamupuuron keittäminen jää väliin, pyykit saa hoidettua. Osalla ei ole muutoksentarvetta, koska käyvät päiväkeskuksessa lähinnä tukemassa muita ja seuran vuoksi. Ei sen kummempia muutoksia. Ihan normaalia elämää. En ole töissä enkä ole ollut vuosiin. Toimintaa on keväällä 2009 monipuolistettu ja lisätty. Pihatalkoisiin osallistui huhtikuussa kiitettävästi ihmisiä. Viikoittain on kesäaikaan pelattu pelejä pihalla. Ne ovat olleet suosittuja, ja osallistujille on tarjottu lämmin ruoka. Päiväkeskus- ja avohoitoasiakkaille järjestettiin keväällä 2009 Alfa-kurssi. Kurssi pureutuu kristinuskoon ja sen tarjoamiin vastauksiin nykymaailmassa. Vapaaseurakunnan kanssa järjestettiin kurssiin kuuluvat viikonloppuleiri ja päätösjuhla. Päiväkeskusasiakkaiden haastattelussa kysyttiin myös kehittämisehdotuksia. Toimintaa pidettiin monipuolisena ja henkilökunta sai runsaasti kiittävää palautetta tavastaan kohdata asiakkaita sekä rauhallisuudestaan ja luomastaan ilmapiiristä. Enemmistö vastaajista oli tyytyväisiä toimintaan sellaisenaan, mutta muutosehdotuksiakin tuli. Aamiaisesta toivottiin vaihtelevampaa. Toimintaa toivottiin vielä enemmän, mm. viikonloppuretkiä. Retkiin toivottiin kysyttävän myös asiakkaiden mielipidettä. Yksi asiakas toivoi myös rohkeampaa kontaktin ottamista: Toivoisin saavani enemmän tietoa. Täällä ei kuitenkaan hirveästi tuputeta tietoa.( ). Toivoisin, että työntekijät ottaisivat enemmän yhteyttä asiakkaisiin. Ymmärrän, että ovat varovaisia. Voisivat silti panna vaikka lapun jokaisen eteen, haluaako kontaktia. Kristillisyys nähtiin pääsääntöisesti hyvänä ja työntekijöiden antamaa hengellistä tukea pidettiin tärkeänä. Yhden asiakkaan mielestä uskonnollisuus oli melko paljon pinnalla ja toinen mietti, mihin uskonlahkoon Ankkuri kuuluu. Ankkuri tekee yhteistyötä niin evankelisluterilaisen kirkon kuin muidenkin kristillisten seurakuntien kanssa. Arviointikysymykseen 1a (Miten kohderyhmä saavutetaan?) voidaan todeta, että päiväkeskukseen on tullut asiakkaita kohtuullisesti. Lähialueille on tieto kulkenut hyvin ja kävijöitä tulee kauempaakin. Haasteena olisi saada vielä suurempi osa ihmisistä jäämään keskukseen aamupalan jälkeen. Tähän haasteeseen on pyritty vastaamaan järjestämällä pelipäiviä. Resurssit lisäohjelman järjestämiseen ovat kuitenkin rajalliset. Kohtaamiset ovat asiakashaastattelujen mukaan olleet hyviä, joskin henkilökunta saattaa olla joskus liian varovainen lähestymisessään. Arviointikysymys 1b selvittää päiväkeskusasiakkaissa havaittuja vaikutuksia. Yli puolet päiväkeskuksen asiakkaista oli kokenut myönteisiä muutoksia asenteissaan, ihmissuhteissaan tai päihteidenkäytössään heidän alettuaan käydä Ankkurissa. Kun kohderyhmä on melko haastava, voidaan tulosta pitää hyvänä.

12 Projektitiimin yhteistyö Projektitiimin vahvuutena on koko hankkeen ajan ollut vahva sitoutuminen ja kutsumus tähän työhön. Henkilökemiat ja vuorovaikutus ovat toimineet ajoittaisia häiriöitä lukuun ottamatta hyvin. Työnjaossa on välillä ollut epäselvyyksiä ja joitakin näkemyseroja. Pintaan nousseet asiat on pystytty riittävästi käsittelemään ja työilmapiiri on hämmennyksen jälkeen rauhoittunut. Työntekijät ovat pystyneet joustamaan eri tilanteissa ja vastaamaan haasteisiin. Työtiimin joustavuutta on lisätty väljentämällä toimenkuvien rajoja päiväkeskustyön ja avohoidon välillä. Tämä muutos auttoi kompensoimaan sairauslomista syntyviä paineita. Tiimille on kertynyt pidempiä sairaslomia mm. työuupumuksen vuoksi, mikä osaltaan on kuormittanut muita. Myös työntekijöiden vaihtuminen on tuonut työhön paineita. Kuitenkin lähes kaikki uudet työntekijät ja vapaaehtoiset ovat sopeutuneet työyhteisöön ja täyttäneet paikkansa. Työpaineita ovat vapaaehtoisten lisäksi tasoittaneet myös työharjoittelijat. Työilmapiiri ja yhteistyö paranivat entisestään, kun aloitettiin yhteiset aamupalaverit, joissa päivän haasteet aloitetaan yhdessä, vaihdetaan kuulumisia ja pidetään aamuhartaus. Arviointikysymys 1c kohdistui projektitiimin yhteistyön toimivuuteen. Päiväkirjojen, työntekijähaastattelujen, ohjausryhmähaastattelujen sekä arvioijan havaintojen perusteella voidaan todeta, että yhteistyötä kantaa työntekijöiden vahva sitoutuminen työhönsä sekä kyky käsitellä ongelmia avoimesti. Työ tuottaa monenlaisia paineita ja haasteita sekä ulkopuolelta että toiminnan sisältä, mikä on syönyt muutenkin vähäisiä resursseja entisestään. Ottaen huomioon runsaat sairaslomat ja työn paineet, työtiimi on pysynyt koossa ehkä poikkeuksellisenkin hyvin. 3 Avohoito Hoidon toteutuminen Toisena arviointikriteerinä oli avohoito-ohjelman toteutuminen. Ankkurin avohoito on kehittynyt projektin aikana paljon. Vaikka Ankkurin avohoito-ohjelma (liite 3) on kristillinen, uskoa ei tyrkytetä kenellekään. Yksi asiakas koki painostavana sen, että yritettiin ohjata seurakuntaan ja toinen olisi halunnut enemmän ei-kristillisiä retkikohteita. Suurin osa retkikohteista kuitenkin on ei-kristillisiä. Muuten asiakaspalaute kristillisyydestä oli myönteistä ja hengellistä antia pidettiin tärkeänä. On havaittu, että elämän tarkoituksen löytäminen tai sen toiveikas etsiminen antaa voimaa päästä vaikeuksista (Sutinen 2003). Malli on kokemusten mukaan hyvä, se tukee asiakasta ja haastaa häntä työskentelyyn itsensä kanssa. Ohjelman aikana paneudutaan niihin syihin, jotka ovat johtaneet päihdekierteeseen tai elämänhallinnan menetykseen. Terve itsetunto, itsetunto ja koherenssin tunne ovat tasapainoisen elämän tunnuspiirteitä. Jos näitä ei huomioida eikä eheytymiseen panosteta, voi toipuminen jäädä pinnalliseksi ja lyhytaikaiseksi. Elämän vastoinkäymiset, pettymykset ja jopa menestys voi silloin horjuttaa päihteettömyyspäätöstä ja tasapainoa.

13 12 Sisäiseen eheytymiseen intensiivisesti panostaminen on Ankkurin hoito-ohjelman vahvuus. Toki ohjelma on siksi myös aika rankka, eikä siihen kannatakaan tulla suoraan katkaisuhoidosta. Tarvitaan muutaman viikon tasaantumisjakso, jonka aikana asiakas voi käydä päiväkeskuksessa. Päiväkeskus tarjoaa päivärytmiä, sosiaalisia kontakteja ja tukea sen sijaan, että katkaisuhoidosta palaava olisi kotonaan ja entisissä ympyröissään alttiina päihdepiirien houkutuksille. Ongelmana on, että maksusitoumukset myönnetään usein suoraan laitoshoidosta. Rankkaan avohoitoon tuleminen näin nopealla aikataululla harvoin onnistuu. Maksusitoumus kannattaisi myöntää sellaiselle, joka on ollut useamman kuukauden kuivilla. Tämä tuottaisi myös mitä ilmeisimmin enemmän vaikuttavuutta ja säästöjä kuin kiirehtiminen ja toimisi myös asiakkaan parhaaksi. Asiakas saa Ankkurissa aina apua ja tukea asioidensa selvittämiseen. Apua annetaan asuntoasioihin, häntä ohjataan sosiaalitoimistoon ja seurakuntaan ja annetaan hengellistä tukea. Yhteinen aamupala ja lounas ovat tärkeitä sosiaalisen oppimisen paikkoja ja yhteyden rakentajia. Parhainta valmennusta normaalielämään on se, että asioita ei tehdä asiakkaan puolesta, vaan tämä joutuu itse hoitamaan asioimisen. Toipuminen voi olla aluksi nopeaa ja asiakkaalla on into päällä. Varmuus voi kasvaa liiankin suureksi, mistä seuraa usein retkahdus. Retkahduksen jälkeen toipuminen voi jatkua, tällä kertaa nöyremmällä mielellä. Avohoidossa on syyskuun 2009 mennessä ollut yhteensä 24 asiakasta. Enemmänkin olisi voitu ottaa, mutta kaupunki ei ole antanut enempää maksusitoumuksia. Neljä asiakasta näistä oli maksuttomilla diakoniapaikoilla. Halukkaita hoitoon tulijoita kyllä olisi. Kaikki hoidon loppuun asti käyneet viisi asiakasta ovat edelleen raittiina. Eräs tällainen avohoitoasiakas tuli hoidon jälkeen Ankkuriin ensin vapaaehtoiseksi ja on nyt työssä siellä työllistämistuella. Retkahdus avohoidon aikana ei vienyt mahdollisuuksia jatkaa. Henkinen toipuminen on edennyt, parisuhde on kunnossa ja mies on tulossa isäksi. Hän kommentoi avohoidon mahdollisuuksia näin: Ne, jotka ovat tosissaan, menevät läpi avohoidosta. Kymmenen asiakasta on hoidon aikana retkahtanut ja jäänyt palaamatta, kuusi on palannut takaisin. Keskeytyksiä on tullut muistakin syistä kuin päihteisiin ratkeamisesta. Yleensä toipumispolulle on tyypillistä, että retkahduksia tulee. Tarvitaan usein monta yritystä ja erehdystä, ennen kuin päihdeongelmainen vapautuu kierteestä. Vaikka hoito jää kesken tai raittiutta ei saavuteta, voi jokainen interventio kuitenkin olla välttämätön askel toipumisen tiellä. Kun yrityksiä ja retkahduksia on koettu riittävästi, päästään joskus lopulta irti päihteistä. Vaikuttavuus koostuu toistuvista interventioista, hoitotoimenpiteistä, ympäristön ja lähipiirien eri vaikutuksista, jotka kaikki kietoutuvat yhteen usein ja edellyttävät toisiaan. Toimivan ryhmän maksimikoko on seitsemän, jolloin kaikille vielä jää riittävästi aikaa purkaa ja kertoa asioitaan. Ryhmien vetäjät ovat ammattitaitoisia ja ryhmäkoko on ol-

14 13 lut toistaiseksi sopiva. Jokaisen asiakkaan asioihin on ollut aikaa syventyä. Ryhmät ovat keskustelevia, jolloin osallistujat oppivat toinen toiseltaan Avohoidon vaikutuksia Avohoitoasiakkaille tehtiin lomakehaastattelut vuosina 2008 ja Kyselylomake on liitteessä 2. Lomaketta käytettiin vain osittain, koska kaikki kysymykset eivät olleet relevantteja. Vastaajia oli yhteensä 11, joista neljä naista ja seitsemän miestä. Iät olivat välillä vuotta. Vuoden 2008 haastattelujen tulokset raportoitiin hankkeen väliarvioinnissa (Hyttinen 2008). Tässä raportissa tarkastellaan molempien vuosien haastattelutuloksia (N=11). Pienen otoskoon vuoksi tilastollisia johtopäätöksiä ei voi tehdä, vaan luvut ovat vain viitteellisiä. Kaikki asiakkaat osallistuivat avohoito-ohjelmaan päivittäin. Ohjelma alkaa klo 9 aamupalalla ja työskentely jatkuu klo 14:ään saakka. Ohjelma sisältää ryhmäistuntoja, lounaan, liikuntaa, kuntouttavaa työtoimintaa, vertaistukea ja perjantaisin retken. Aamuisin pidetään vapaaehtoinen hartaushetki. Viisi vastaajaa mainitsi tulleensa laitoshoidon kautta Ankkuriin, useimmat Espoon kaupungin katkaisulaitoksesta Postipuusta. Yhteistyö julkisen sektorin kanssa näyttää lisääntyneen, koska vuoden 2008 haastatteluissa ohjautumista Ankkuriin laitoshoidosta ei suoraan mainittu. Syyt Ankkuriin tuloon olivat vastaajilla melko käytännölliset: asuu lähellä, avohoidossa pystyy hoitamaan omia asioita, työttömyys, ohjelma tuo mielekästä tekemistä. Oli myös syvempiä syitä: piti löytää vastauksia, oma tilanne alkoi pelottaa, etsittiin täysraittiutta, Ankkurin ohjelmassa asioihin mennään syvälle. Pysyvästä raittiudesta puhui suoraan kaksi vastaajaa. Selkeä päivärytmi ja asioiden kokonaisvaltainen, ei vain päihdeongelmaan, keskittynyt prosessointi nähtiin molempien vuosien haastatteluissa tärkeänä. Pelkästään päivärytmin on todettu vähentävän päihteidenkäyttöä (Kuvaja-Köllner 2009). Asiakkaat arvioivat henkilökunnan osaamista ja heidän antamaansa tukea kouluarvosanoilla Kuusi heistä oli saanut tukea useamman kerran, yksi ei ollut vielä ehtinyt saada. Myös vapaaehtoistyöntekijältä oli saatu hyvää apua. Kaikkien haastattelujen keskiarvot olivat seuraavat (suluissa vuoden 2008 arvio): - ammattitaito 9 (9+) - myötäelämisen kyky 10- (9+) - asiakkaiden arvostaminen 9 ½ (9+) - kyky antaa tukea elämänmuutokseen 9 ½ (9+) Palaute oli etupäässä kiittävää molempina vuosina. On kuitenkin otettava huomioon, että avohoitoasiakas helposti antaa korkeita arvosanoja saatuaan toivoa elämänmuutoksesta ja uuden alun mahdollisuudesta. Palaute voi kertoa myös tunnepohjalta syntyneestä tyytyväisyydestä henkilökuntaan. Henkilökunta sai kuitenkin paljon tarkemmin kuvattua kiittävää palautetta avoimissa kysymyksissä ja eri työntekijöitä mainittiin nimeltä. Asiakkaat arvostivat myös henkilökunnan antamaa hengellistä ohjausta, huumorintajua ja sitä, että ihmiset hyväksytään puutteineen. Henkilökuntaa pidettiin

15 14 osaavana ja tilanteet hyvin hallitsevana. Tosin työntekijäresurssien niukkuus näkyi joskus myös asiakastyössä: Kiireen tuntua, kun täyttä miehitystä ei ollut minun aikanani. Ihmiset otetaan täällä ihmisinä kaikkine puutteineen. Työntekijät tekevät kaikkensa, antavat eväitä ja oikaisevat vääriä ajatusmalleja. Erittäin hyvin saan ohjeita ja opastusta nähdä asioita eri näkökulmista. Minusta tämä on hirveän arvokasta työtä päihdeongelmaisten hyväksi. Miten päihdeongelmainen pääsee toipumispolun alkuun? Vaikka nykyihmisen tarverakenne saattaa olla hyvinkin monimuotoinen ja uusia tarveteorioita on syntynyt, tuntuu Maslowin tarvehierarkia edelleen soveltuvan hyvin "elämänsä nollapisteeseen" joutuneen ihmisen voimaantumisen kuvaamiseen. Maslow jakaa tarpeet viiteen kategoriaan: 1. Perustarpeet (esim. ruoka, juoma, lämpö) 2. Turvallisuuden tarpeet (esim. reviiri, ennakoitavuus, järjestys) 3. Läheisyyden tarpeet (läheiset ihmissuhteet, kuuluminen) 4. Arvonannon tarve (esim. sosiaalinen hyväksyntä) 5. Itsensä toteuttamisen tarpeet (esim. päteminen, luovuus). (Ks. esim. Allardt 1976, ) Kuva 3. Tarvehierarkia. Itsensä toteuttaminen Arvonanto Läheisyys Turvallisuus Perustarpeet Päihdeongelmassa riippuvuus alkaa vallata tarvehierarkian portaita ylhäältä päin ja syrjäyttää luonnollisia tarpeita. Loppuvaiheessa fysiologiset perustarpeet jäävät toissijaisiksi riippuvuuden tyydyttämisen tarpeen rinnalla. Avohoidon ja päiväkeskuksen yhdistelmä muodostaa yhteisön, jonka kautta voi uudelleen alkaa opetella tervettä tarverakennetta siltä osin, kuin päihteidenkäyttö on sitä tuhonnut. Ankkurissa voi täyttää mm. läheisyyden, arvostuksen ja itsensä toteuttamisen tarpeita. Siellä voi täyttää myös fysiologisia ja turvallisuuden tarpeita eli tarjotaan ruokaa, katto pään päälle päivällä

16 15 sekä tukea ongelmissa. Turvallisuutta tuottaa myös avohoidon ja päiväkeskuksen tuoma säännöllinen päiväohjelma. Elämänhallinnan tunteessa, koherenssissa, on kolme ulottuvuutta: ymmärrettävyys, hallittavuus ja mielekkyys (Antonovsky 1993). Vahvan koherenssin tunnusmerkkejä ovat elämän merkityksellisyys, rakentava vuorovaikutus ja kyky pitää sitoumuksia. Ihminen toimii silloin mielekkäästi ja hallitsee normaalit tilanteet. (Kallo 2006.) Kun ihminen löytää edes yhden paikan, johon hän on tervetullut ja jossa hän saa tukipuita elämäänsä hänen tarvevajeensa alkaa täyttyä ja sitä kautta myös koherenssi vahvistuu. Elämänhallinnan lisäämisen käsitteisiin kuuluu täysvaltaistaminen (empowerment) ja osallistuminen (participation). Täysvaltaistaminen on asiakaslähtöinen kasvu- ja kehitysprosessi, jossa ihminen kokee omien selviytymistaitojensa, itsetuntonsa, pystyvyytensä ja itseluottamuksensa lisääntyvän. Se on vastavuoroista osallistumista ja siinä tavoitellaan yhteisön jäsenen kohonnutta elämänhallinnan tunnetta, jonka pohjalta yksilöt osallistuvat aktiivisesti yhteisön hyvinvoinnin rakentamiseen. (Partanen 2003.) Lomakehaastattelussa (liite 1) selvitettiin Ankkurin avohoidon vaikuttavuutta valtaistumisen ja osallistumisen näkökulmasta. Lomakkeen kohdassa 10 esitettiin turvallisuuden, yhteenkuuluvuuden ja arvostuksen tarpeita koskevia väittämiä. Kuten taulukko 1 osoittaa, kaikki olivat kokeneet myönteisiä muutoksia. Vastauksissa ei myöskään ollut paljon hajontaa. Taulukko 1. Avohoitoasiakkaiden voimaantumiskokemukset. Asteikko: 1 = ei lainkaan, 2 = vähän, 3 = osittain, 4 = paljon, 0 = en tarvitse. Valtaistumisen (empowerment) kokemuksia Vastausten keskiarvo Saan Espoon Ankkurissa tukea arjesta selviytymiseen 3,7 Espoon Ankkurissa käynti tuo päivärytmiä arkeeni 4,0 Minut hyväksytään Espoon Ankkurissa sellaisena kuin olen 4,0 Koen tulevani kohdatuksi Espoon Ankkurissa 4,0 Koen tulevani arvostetuksi Espoon Ankkurissa 3,9 Espoon Ankkuri tarjoaa mielekästä tekemistä 3,6 Saan Espoon Ankkurissa apua hengellisin tarpeisiini 3,7 Kaikkien keskiarvo 3,8 Kysymyksessä 11 valtaistumista ja käytännön asioiden hoitoa koskevassa väittämäsarjassa oli enemmän hajontaa. Vuoden 2008 kokemusten (N=4) perusteella asteikkoa muokattiin toimivammaksi. Kaikki vastaukset saatiin yhteismitallisiksi lomakkeisiin tehtyjen muistiinpanojen pohjalta. Kaikki vastaajat arvioivat henkisen hyvinvointinsa parantuneen jonkin verran tai paljon heidän alettuaan käydä Ankkurissa. Yhtä toipumisprosessin alkupäässä olevaa lukuunottamatta päihteiden käyttö haastatteluhetkellä oli

17 16 kaikilla loppunut. Asiakkaiden arvioita elämässään tapahtuneista muutoksista tarkastellaan taulukossa 2. Taulukko 2. Avohoitoasiakkaiden elämänhallinnan muuttuminen. Asteikko: 1 = huonontunut, 2 = ennallaan 3 = jonkin verran parantunut, 4 = paljon parantunut, 0 = en tarvitse muutosta. Osallistumisen (participation) kokemuksia Vastausten keskiarvo Henkinen hyvinvointi 3,5 Elämänhallinta (kodinhoito, viranomaisasiat, rahaasiat) 3,1 Ihmissuhde- ja vuorovaikutustaidot 3,8 Päihteiden käyttö (päihteettömyyden vahvistuminen) 4,0 Tietoisuus oikeuksista (tukimuodot, palvelut, neuvonta) 3,4 Tietoisuus velvollisuuksista yhteiskunnassa ja yhteisössä 3,2 Kaikkien keskiarvo 3,5 Joidenkin vastaajien elämä oli melko hyvässä järjestyksessä eivätkä he tarvinneet esimerkiksi ihmissuhdetaitoihinsa kohennusta (koodi 0). Nämä vastaukset on karsittu keskiarvolaskelmista. Asiakkaat saivat antaa myös vapaamuotoista palautetta kokemuksistaan. Avohoito-ohjelmaa koskeva palaute oli myönteistä. Joku oli saanut solmittua Ankkurin tapaamisten ulkopuolelle ulottuvia sosiaalisia suhteita: Tämä on antanut minulle enemmän kuin odotin. Olen saanut kaiken, mitä halusin ja enemmänkin. Pääsin opiskelijan tutkimukseen, se oli arvokas kokemus. Vapaaehtoistyöntekijöiden kanssa on erittäin avointa keskustelua. Avoimuus on se, mistä mä tykkään. OG-ryhmän kautta olen saanut tuttavia, joiden kanssa ollaan Skypessä tai muuten yhteydessä vapaa-aikanakin. Olen erittäin tyytyväinen. En olisi varmaan raittiina, jos en olisi kesäksi päässyt tänne. Edellä on tarkasteltu arviointikysymyksen 2d mukaisia vaikutuksia asiakkaan elämään. Haastattelujen perusteella avohoidon vaikutukset ovat olleet selvästi myönteisiä ja asiakkaat ovat saaneet siitä aineksia päästä täysivaltaisen aikuisen elämään kiinni. Kaikki ne avohoitoasiakkaat (21 %), jotka ovat käyneet hoito-ohjelman loppuun, olivat syyskuussa 2009 edelleen raittiina. Toipumisen tie on kuitenkin usein pitkä. Moni (42 %) retkahti kesken hoidon, eikä ole palannut. Ankkurin avohoito voi kuitenkin olla yksi askel retkahdusten ja uusien yritysten kautta kulkevaan toipumiseen.

18 Avohoito ja päiväkeskus Ankkurin toimintamallissa on olennaista, että avohoito ja päiväkeskus kietoutuvat toisiinsa päihteettömyyttä tukevalla tavalla. Kaikki avohoitoasiakkaat kävivät Ankkurissa joka arkipäivä ja osallistuivat päiväkeskuksen aamiaiseen. Asiakkaat (N=11) arvioivat Ankkurin tarjoamia palveluja kouluarvosanoilla Aamiaisen arvosana oli 9 (9 ½ vuonna 2008), mutta sisältöön toivottiin vaihtelua. Keväällä 2009 sen havaittiin muuttuneen niukemmaksi ja lajien vähentyneen. Päiväkeskuksen lehtipiste ja kirjasto olivat kaikkien käytössä ja siihen oltiin melko tyytyväisiä, arvosanojen keskiarvo oli 8+ (9-). Lehti- ja kirja-anti oli jonkun mielestä suppea. Sekä aamiaisen että lehti- ja kirjasalin taso näytti jonkun verran heikenneen, mutta oli edelleen vähintään tyydyttävä. Ankkurissa on myös pyykinpesumahdollisuus, ilmainen vaatepiste, internet ja puhelin, mutta näitä käytettiin lähinnä satunnaisesti. Internetin käyttöä rajoitti se, että kone oli usein varattu. Lisäksi Ankkurissa jaetaan ruoka-apua, jota myös käytettiin enimmäkseen satunnaisesti. Muista palveluista mainittiin kopiointi, printtaus, hakemusten täyttämisen tuki, seurakuntaan ohjaaminen ja henkilökohtaiset keskustelut. Näistä kaikista asiakkaat antoivat kiittävän arvion. Keskusteluja pidettiin perusteellisina ja antoisina. Palveluohjausta tarvitsi viisi vastaajaa. Työntekijöiden asiantuntemusta pidettiin hyvänä, heidän koettiin ajavan asiakkaan asiaa. Neuvontaa ja ohjausta pidettiin tärkeänä ja henkilökunnan tilannetajua sekä rentoa ilmapiiriä arvostettiin. Perjantaipäivän retkille osallistuvat kaikki avohoito-asiakkaat. Retket antoivat voimaa mennä ohjelmaviikko läpi. Etenkin hoidon alussa retkipäivä on tärkeä hengähdystauko henkisesti syvälleluotaavan ohjelman aikana. Perjantai on "porkkanapäivä"; kun tietää odottaa retkeä, jaksaa koko viikon olla mukana. Yksi vastaaja toivoi, että asiakkaat voisivat vaikuttaa kohteen valintaan ja toivoi vähemmän uskonnollisia kohteita. Jotkut haastateltavat puolestaan odottivat pääsyä Sininauhaliiton Syysrasteille, järjestöille tarkoitetuille kristillisille voimaantumispäiville. Avohoidossa on mahdollisuus osallistua myös muuhun ryhmätoimintaan. Kaikki avohoitoasiakkaat olivat mukana vertaistuellisessa OG-ryhmässä (Original Group; kristillinen tuki- ja toipumisryhmä päihdeongelmaisille). Ryhmäkokoontumisista annettiin kiittäviä arvioita: sitä pidettiin "tosi tärkeänä". Ryhmän koettiin avaavan tunnemaailman ja moni oli saanut siitä apua. Arviointikysymyksessä 2e tarkasteltiin avohoidon ja päiväkeskustoimintojen linkittymistä toisiinsa, eli mm. sitä, missä määrin päiväkeskus palvelee avohoitoasiakkaita ja miten nämä käyttävät sen palveluja. Asiakashaastattelujen perusteella päiväkeskuspalveluihin oltiin tyytyväisiä, vaikka parannettavaakin löytyi. Käytetyimmän päiväkeskuspalvelut olivat aamiainen, joka kuuluu avohoito-ohjelmaan sekä lehdet ja kirjasto. Useimmilla oli puhelin, internet ja pesukone omasta takaa. Vastaukset osoittavat, että päiväkeskus paikkana tukee avohoitoa hyvin. Hoito-ohjelma pidetään ryhmäkokoon-

19 18 tumistilassa talon yläkerrassa. Alakerrassa sijaitseva päiväkeskus on luonteva jatkopaikka, ettei tarvitse heti lähteä kadulle. Avohoidosta retkahtanutkin voi palata päiväkeskukseen ja yrittää uudelleen hoitoon. Ajatuksena on myös, että avohoidon jälkeen asiakas jatkaisi käymistään päiväkeskuksessa tai ohjautuisi seurakuntaan, jossa hänelle on tarjolla uutta elämää tukeva ihmissuhdeverkosto. 3.4 Verkottuminen yhteistyökumppaneiden kanssa Espoon Ankkurin toiminnan osatekijöitä ja vaikuttajia ovat eri toimintamuodot sekä keskeiset sidosryhmät, ks. kuva 4. Toiminnan tavoitteiden kannalta on tärkeää, ett yhteistyö eri tahojen kanssa on sellaista, että asiakas löytää avun ja saa tukiverkoston ympärilleen Kuva 4. Espoon Ankkurin toiminnan avaintekijät. KAN ESPOON ANKKURI Muut Yhteistyökumppanit Päivätoiminta Yhteistyöseurakunnat Avohoito Lähde: Kimmo Sädeaho, Kolmantena arviointikriteerinä oli verkottuminen yhteistyökumppaneiden kanssa. Yhteistyökumppaneilla tarkoitetaan lähinnä seurakuntia, taustajärjestöä ja muita kolmannen sektorin toimijoita. Kaupungin kanssa tehtävää yhteistyötä käsitellään neljännen arviointikriteerin alla luvussa 3.5. Yhteistyöseurakuntia on kaikkiaan kuusi ja näiden sitoutumisen määrä on vaihdellut. Tarkoituksena on ollut, että seurakunnat olisivat asiakkaille väylä suurempaan yhteisöön, hengellisen ja sosiaalisen tuen piiriin. Asi-

20 19 akkaita on käynyt seurakunnissa, mutta he eivät ole ohjautuneet sinne odotetussa määrin eivätkä aina löytäneet sieltä sosiaalista ja hengellistä tukikohtaa. Seurakunnat ovat kuitenkin pyrkineet antamaan tukeaan Ankkurille sitä tarvittaessa. Mutta tavoitteissa ollutta vuorovaikutussuhdetta ei ole syntynyt ja yhteistyön määrä on vaihdellut. Kaksi seurakuntaa on ajoittain tiiviimmin sitoutunut toimintaan. Jouluaattona 2008 järjestettiin yksinäisten ja vähävaraisten jouluateria Ankkurissa yhteistyönä joidenkin seurakuntalaisten kanssa. Yhteistyösiteet projektin taustajärjestöön KAN ry:hyn ovat olleet ohuet. Järjestö on nähnyt projektin omavaraisena ja itsenäisenä yksikkönä, joka tulee toimeen omillaan. Näkemyseroja syntyi vuoden 2008 lopussa projektin varojen käytöstä, mutta asia saatiin korjattua Ankkurin tavoitteiden ja projektisuunnitelman mukaiseksi ohjausryhmän puututtua asiaan. Yhteistyökumppaneita ovat myös vapaaehtoiset. Hankkeessa on työskennellyt yhteensä kahdeksan vapaaehtoista, joista kaksi on entisiä avohoidon asiakkaita. Erityisesti vertaistuellinen vapaaehtoistyö sai asiakashaastatteluissa kiitosta. Tuen koettiin olevan tärkeää ja auttaneen eteenpäin. Ankkuri on solminut kontakteja myös kirkon diakoniatyöntekijöiden ja julkisen sektorin toimijoiden kanssa. Arviointikysymyksessä 3f tarkasteltiin sitä, millaisia tuloksia yhteistyöstä syntyy. Tuloksia on syntynyt paikoitellen, mutta keskeisiin toimijoihin ei ole kyetty verkottumaan odotetulla tavalla. Alkuperäisenä ajatuksena oli, että Ankkuri olisi toiminut taustajärjestön ja seurakuntien tarjoaman käytännön ja hengellisen tuen piirissä ja myös asiakasvirta olisi kulkenut molempiin suuntiin sekä taustajärjestön että seurakuntien osalta. Tällainen synergia ja vuorovaikutus ei ole toteutunut. Ankkuri on toiminut melko irrallaan ja yksin, joskin seurakunnista on tullut jonkun verran tukea. Yhteistyöhön lähteminen tämänkaltaisen projektin kanssa voi olla odotettua vaativampi tehtävä. On mahdollista, että mukaan sitoutuneet seurakunnat ja taustajärjestö eivät olleet riittävästi perillä siitä, mitä mukanaolo edellyttäisi. Sielläkin tehdään työtä usein vähillä resursseilla eikä aikaa tahdo riittää muuhun kuin keskeisten asioiden hoitamiseen. Kiireen lisäksi yhteistyötä ovat haitanneet myös erilaiset odotukset. Onko seurakunnissa osaamista ja halua ottaa päihdeongelman kanssa kamppailevaa ihmistä yhteisöönsä, löytyykö sieltä ihmisiä, jotka voisivat olla näiden tukena? Tällaiset asiat olisi tärkeää miettiä, ennen kuin yhteistyöstä sovitaan. Millaista tukea taustajärjestöltä voi odottaa? Projekti-idea ei alun perin noussut taustajärjestöstä, vaan järjestö pyydettiin mukaan vasta, kun hankesuunnitelma oli jo hahmottunut. Tämän vuoksi järjestö ei alun alkaenkaan ollut syvällisesti sitoutunut hankkeeseen eikä tuntenut omistajuutta sitä kohtaan. Hankeprosessin edetessä näkemyserot kävivät yhä ilmeisemmiksi. Kuitenkin asioita kyettiin käsittelemään ja vaivalloisten vaiheiden kautta päästiin tekemään kaikkia osapuolia tyydyttäviä ratkaisuja.

Toimintasuunnitelma vuodelle 2009 (Päivitys laajempaan toimintasuunnitelmaan)

Toimintasuunnitelma vuodelle 2009 (Päivitys laajempaan toimintasuunnitelmaan) 22.9 2008 KS 1 / 5 Toimintasuunnitelma vuodelle 2009 (Päivitys laajempaan toimintasuunnitelmaan) Visio: Espoon Ankkuri 2010 Toipumistyön keskus Espoon Ankkuri on espoolaisten hyvin tuntema avopalvelukeskus,

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610.

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610. YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö ALAIKÄISYKSIKÖIDEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin

Lisätiedot

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto 22.11.2006 Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Laajennan puheenvuoroani käsittämään Päihkeestä tehtyjä tutkimuksia. Kommentoin aluksi Päihkeestä viime

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen työpajojen ALU-STARTTI 27.1.2016 Sovari tuottaa laadullista vaikutustietoa

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Valtakunnalliset työpajapäivät 27.4.2016 Sovari sosiaalisen vahvistumisen

Lisätiedot

SenioriKasteen loppuarviointi 08/2016

SenioriKasteen loppuarviointi 08/2016 Keski-Pohjanmaa / Kainuu / Oulunkaari / Lappi SenioriKasteen loppuarviointi 08/2016 Ohjausryhmä 20.9.2016 Liisa Ahonen Arviointiprosessi arviointisuunnitelma 12.1.2015 Hankkeen työntekijät Toiminnalliset

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN. Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino

LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN. Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino ESPOON JÄRJESTÖJEN YHTEISÖ Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY on alueellinen sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialan järjestöjen

Lisätiedot

Arviointitutkimuksen johtopäätökset Paltamo-kokeilusta

Arviointitutkimuksen johtopäätökset Paltamo-kokeilusta Arviointitutkimuksen johtopäätökset Paltamo-kokeilusta Paltamo-kokeilun arviointitutkimuksen päätösseminaari 26.11.2013 Työllisyysvaikutuksia Työttömyys aleni Paltamossa jyrkästi, 17 prosentista noin 4

Lisätiedot

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Valtakunnallinen vertaistoiminnan koulutus 1 Mona Särkelä-Kukko 18.10.2013 1 Sisältö 1. Osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Lisätiedot

Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä

Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä PAAVO KEVÄTSEMINAARI 2014 Teema: Tutkimus ja käytäntö vuoropuhelussa 21.3.2014 Tutkija Riikka Haahtela, Tampereen yliopisto Esityksessäni vastaan

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto. Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016 Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.fi Puh:0503256450 4.3.2016 Maahanmuutto on siirtymä Valtava sosiokulttuurinen muutos,

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 4 LY1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan yläasteella olevan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille.

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Ikääntyneidenpäihde- ja mielenterveystyön verkoston yhteistyöseminaari 23.4.2015 Mona Särkelä-Kukko Marjo Karila 14.4.2015 1 Pohdittavaksi alkuun: Pohdi

Lisätiedot

TYÖMIELI-hanke. Johtaminen ja esimiestyö Työnantajien kokemuksia Työnantajien. - yhteenvetoa haastattelutuloksista

TYÖMIELI-hanke. Johtaminen ja esimiestyö Työnantajien kokemuksia Työnantajien. - yhteenvetoa haastattelutuloksista TYÖMIELI-hanke Johtaminen ja esimiestyö Työnantajien kokemuksia Työnantajien sosiaali- palveluohjaus terveysalalla -mallin pilotoinnista 30 op - yhteenvetoa haastattelutuloksista Aikuisopiskelu ja opiskeluvalmiudet

Lisätiedot

Voimaantuminen. Jorma Heikkinen, Hyvän mielentalo, Pori

Voimaantuminen. Jorma Heikkinen, Hyvän mielentalo, Pori Voimaantuminen Jorma Heikkinen, Hyvän mielentalo, Pori 17.9. 2012 Voimaantumisella (valtaistuminen, empowerment) tarkoitetaan ihmisten ja ihmisyhteisöjen kykyjen, mahdollisuuksien ja vaikutusvallan lisääntymistä.

Lisätiedot

Toiminnan seuranta ja vaikuttavuuden arviointi

Toiminnan seuranta ja vaikuttavuuden arviointi Toiminnan seuranta ja vaikuttavuuden arviointi Perhekeskus palvelumallina seminaari 28. 29.8.2008 Nina K. Hyttinen Seuranta ja arviointi perhekeskustoiminnan tukena Miksi seurantaa ja arviointia? Dokumentoitu

Lisätiedot

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä Yhdessä oleminen Pirkko Elomaa-Vahteristo ja kohtaaminen 21.10.2010 turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Pirkko Elomaa-Vahteristo

Lisätiedot

NUORTEN TALO. Miten Nuorten talo syntyi?

NUORTEN TALO. Miten Nuorten talo syntyi? NUORTEN TALO Miten Nuorten talo syntyi? NUORTEN TALON HISTORIA 2009: YLILYÖNTI AVASI OVENSA OSANA ETSIVÄÄ TYÖTÄ Etsivä työ avasi tammikuussa matalan kynnyksen kohtaamispaikka Ylilyönnin osana perustyötä.

Lisätiedot

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Käyttäjien osallistuminen suunnitteluprosessiin

Lisätiedot

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI RIIPPUVUUDESTA TOIPUMISEN VAIHEET 1. ESIHARKINTA -> ONGELMAN KIELTÄMINEN,

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? TALOYHTIÖN VARAUTUMINEN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN -seminaari vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Oulun

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

#Noste sosiaalista kuntoutusta Lahdessa

#Noste sosiaalista kuntoutusta Lahdessa #Noste sosiaalista kuntoutusta Lahdessa Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät 25.-26.1.2017 Lahti Sibeliustalo Kaisa Hujanen Johtava sosiaalityöntekijä Lahden aikuissosiaalityö 23.1.2017 Kaisa Hujanen

Lisätiedot

Työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön vaikuttavuus

Työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön vaikuttavuus Työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön vaikuttavuus Työkaluna sosiaalisen vahvistumisen Sovari-mittari ESITE TYÖPAJOJEN JA ETSIVÄN NUORISOTYÖN TOIMIJOILLE JA SIDOSRYHMILLE 1 Millaisia vaikutuksia työpajatoiminnalla

Lisätiedot

Etsivän nuorisotyön asiakkaana olleiden nuorten käsityksiä etsivästä nuorisotyöstä

Etsivän nuorisotyön asiakkaana olleiden nuorten käsityksiä etsivästä nuorisotyöstä Etsivän nuorisotyön asiakkaana olleiden nuorten käsityksiä etsivästä nuorisotyöstä Ei tarvinnut yksin muistaa tehdä kaikkea, kun oli joku sanomassa että sun pitää tehdä tuo ja tuo Pro gradu tutkimus Oulun

Lisätiedot

ETSIVÄ VANHUSTYÖ. koulutuskokonaisuus. Aika ja paikka Kouluttaja

ETSIVÄ VANHUSTYÖ. koulutuskokonaisuus. Aika ja paikka Kouluttaja ETSIVÄ VANHUSTYÖ koulutuskokonaisuus Aika ja paikka Kouluttaja Sisältö 1. Etsivä vanhustyö 2. Verkostoyhteistyö 3. Osallisuuden vahvistaminen Etsivä vanhustyö koulutuksen tavoite Laaditaan etsivän vanhustyön

Lisätiedot

Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa

Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa 1 Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa Seniori Vamos 2013-2017, Helsingissä ja Espoossa Löytävä vanhustyö 2014-2017, Turussa Palvelukatveet

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä elina.kataja@lempaala.fi Kasvatuksen ydinkysymykset Millaisia lapsia haluamme kasvattaa?

Lisätiedot

PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT

PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA ON OSA PORIN PERUS- TURVAN PSYKOSOSIAALISIA AVOPALVELUJA. SEN PERUSTEHTÄVÄ ON EDISTÄÄ ASIAKKAAN KOKONAISVALTAISTA

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Opioidiriippuvaisten verkostopäivät Mari Isokoski ja Paula Perttunen

Opioidiriippuvaisten verkostopäivät Mari Isokoski ja Paula Perttunen Tukiasuminen ja korvaushoito Opioidiriippuvaisten verkostopäivät 25. 26.9.2014 Aikuissosiaalityön päihdetukiasumisen palvelu l on tarkoitettu tt päihdeongelman vuoksi erityistä tukea asumisessaan tarvitsevalle

Lisätiedot

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan Hankekuvaus Hanke Turvallisuus kotona vuorokauden ympäri alkoi elokuussa 2010. Kaksivuotinen hanke on Kristiinankaupungin oma ja sen osarahoittajana toimii Pohjanmaan liitto. Hankkeen pääasiallisena kohderyhmänä

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys 7.4.2016 Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Mitä yksinäisyys on? THL:n mukaan jopa 400 000 ihmistä Suomessa kärsii yksinäisyydestä. Suomalaisista joka

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN?

Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN? Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka 20.1.11 kimmo.karkia@phnet.fi MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN? Mikäauttaa asiakastyössä Asiakas itse 40% Onnistunut vuorovaikutussuhde 30% Toivon

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Palveluiden henkilökohtaistaminen - Vaihtoehtona henkilökohtainen budjetointi. Vuorovaikutteisen osion koonti Seinäjoki 26.1.2016

Palveluiden henkilökohtaistaminen - Vaihtoehtona henkilökohtainen budjetointi. Vuorovaikutteisen osion koonti Seinäjoki 26.1.2016 Palveluiden henkilökohtaistaminen - Vaihtoehtona henkilökohtainen budjetointi Vuorovaikutteisen osion koonti Seinäjoki 26.1.2016 Vahvuudet Nykyiset mallit Tiedetään mitä on tarjottavana - Tai ainakin pitäisi

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke

Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke Toivotamme hyvää kesää ja kiitämme yhteistyöstä tästä on kiva jatkaa. Eri puolella Kaakkois-Suomea pilotoitiin luovia osallistavia ryhmätoimintoja

Lisätiedot

Itä-Suomen Varikko 2015-2017 (ESR) Kuntouttava päivä- ja työtoimintamalli 16.6.2015 1

Itä-Suomen Varikko 2015-2017 (ESR) Kuntouttava päivä- ja työtoimintamalli 16.6.2015 1 Itä-Suomen Varikko 2015-2017 (ESR) Kuntouttava päivä- ja työtoimintamalli 16.6.2015 1 Itä-Suomen Varikot 16.6.2015 2 Varikon tavoitteet Sosiaalisen osallisuuden vahvistaminen ja tukeminen Köyhyyden torjuminen

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen Nuorten Ystävät Perustettu 1907 Keskustoimisto sijaitsee Oulussa Kansalaisjärjestö- ja liiketoimintaa Lastensuojelu-, vammais-, perhekuntoutus-, mielenterveys-, työllistymis- ja avopalveluja sekä kehittämistoimintaa

Lisätiedot

Työkykyneuvonta aktiivista rinnalla kulkemista ja tukemista työhön paluun helpottamiseksi

Työkykyneuvonta aktiivista rinnalla kulkemista ja tukemista työhön paluun helpottamiseksi Työkykyneuvonta aktiivista rinnalla kulkemista ja tukemista työhön paluun helpottamiseksi Terveysosasto Ismo Hiljanen KYKY -työkykyprosessin kehittämisohjelman tausta KYKY-hankkeen (työkykyprosessin kehittämisohjelma

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta MOSAIIKKI RY MAMU-MEDIA PALAUTEANALYYSI v. 2015 toiminnasta Palautetta Mosaiikki Ry:n ja MaMu-Median hankkeen tiedotus- ja neuvontatoiminnasta on kerätty yhteistyökumppaneilta, hankkeen asiakkailta ja

Lisätiedot

Järjestöjen tavoittamien ihmisten hyvinvointi ja toimintakyky MIPA 4. työpaja, Vanhempi tutkija, Tuuli Pitkänen A-klinikkasäätiö

Järjestöjen tavoittamien ihmisten hyvinvointi ja toimintakyky MIPA 4. työpaja, Vanhempi tutkija, Tuuli Pitkänen A-klinikkasäätiö Järjestöjen tavoittamien ihmisten hyvinvointi ja toimintakyky MIPA 4. työpaja, 13.9.2016 Vanhempi tutkija, Tuuli Pitkänen A-klinikkasäätiö Pitkänen 2016 1 www.a-klinikka.fi/mipa Pitkänen 2015 2 MIPA-hyvinvointikyselyyn

Lisätiedot

VIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN ELÄMÄÄN

VIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN ELÄMÄÄN Sivu 1/6 KOKEMUKSIA- KOHTAAMISIA JA KONKRETIAA Virta PPSHP Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 22.2.2013 Eeva-Leena Laru projektikoordinaattori VIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki Toimenkuvien täsmentäminen

Reilun Pelin työkalupakki Toimenkuvien täsmentäminen Reilun Pelin työkalupakki Toimenkuvien täsmentäminen Toimintamallin eteneminen Mallin tavoitteet ja hyödyt Osallistujat ja vastuut Mallin hyöty yksilöille ja organisaatioille Toimenkuvien analysointi Ratkaisujen

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa

Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa 1 Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa RAY rahoitus; Seniori Vamos 2013-2017, Helsingissä ja Espoossa RAY rahoitus; Löytävä vanhustyö 2014-2017,

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Kuntouttava asumispalvelu

Kuntouttava asumispalvelu Kuntouttava asumispalvelu Susanna Hietala, Jukka Hiissa Seinäjoki 30.9.2009 Kuntouttava asumismuoto Palveluasuminen/asumispalvelu vs. kuntouttava asumismuoto Yksikön sijainti Yksikön tilat Kodinomaisuus

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

NEro-hankkeen arviointi

NEro-hankkeen arviointi NEro-hankkeen arviointi Marja Kiijärvi-Pihkala MKP Aikamatka www.mkp-aikamatka.fi marja@mkp-aikamatka.fi NEro-hankkeen arviointi Tilli Toukka -vertaisryhmämallin arviointi Vastauksia kysymyksiin 1. Minkälainen

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

Kaakon ohjaamot Missä mennään ja mihin tavoitellaan

Kaakon ohjaamot Missä mennään ja mihin tavoitellaan Kaakon ohjaamot Missä mennään ja mihin tavoitellaan 2016-2018 Kaakon ohjaamoiden kuulumiset - Imatra Imatralla hyvät kokemukset: Vakiintuneet kelloajat ja toimijoiden sitoutuneisuus (TE- toimiston nuorten

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuurikysely

Turvallisuuskulttuurikysely Turvallisuuskulttuurikysely Kuntayhtymähallitus 21.1.2014 Maijaterttu Tiainen Ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Turvallisuuskulttuuri On organisaation kykyä ja tahtoa ymmärtää: Millaista turvallinen

Lisätiedot

Yhteenveto saattohoidon arvioinneista

Yhteenveto saattohoidon arvioinneista Yhteenveto saattohoidon arvioinneista Yhteenvedossa käytetyt Saattohoidon arviointilomakkeet on jaettu yksiköissä Kouvolassa ja Eksoten alueella. Lomakkeita on jaettu omaisille vuosina 2009 2010 ja yhdistykselle

Lisätiedot

Kiintiöpakolaisten asuttaminen. Espoon Asunnot oy

Kiintiöpakolaisten asuttaminen. Espoon Asunnot oy Kiintiöpakolaisten asuttaminen Espoon Asunnot oy Heidi Pekkarinen 8.2.2016 10 perhekuntaa Syyriasta Maahanmuuttajapalveluiden asiakkaita Lentokentältä suoraan omaan kotiin Vuokrasopimukset allekirjoitettiin

Lisätiedot

AMK-kirjastojen asiakastyytyväisyyskysely 2013 yhteenveto KTAMKn tuloksista

AMK-kirjastojen asiakastyytyväisyyskysely 2013 yhteenveto KTAMKn tuloksista AMK-kirjastojen asiakastyytyväisyyskysely 2013 yhteenveto KTAMKn tuloksista Viides valtakunnallinen amk-kirjastojen asiakastyytyväisyyskysely järjestettiin keväällä 2013. KTAMKn vastauksia kertyi 282 kappaletta.

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

KOIRAKÄVELYT JA KOIRAKAHVILA MIELENTERVEYDEN VAHVISTAJINA

KOIRAKÄVELYT JA KOIRAKAHVILA MIELENTERVEYDEN VAHVISTAJINA KOIRAKÄVELYT JA KOIRAKAHVILA MIELENTERVEYDEN VAHVISTAJINA *** Lohjan mielenterveysseuran kehittämä toimintamalli Minna Malin Päihde- ja mielenterveyspäivät 10.10.2013 TUKIKOIRAKKO - TOIMINTA Toiminta on

Lisätiedot

Kansalais- ja vapaaehtoistyö

Kansalais- ja vapaaehtoistyö Kansalais- ja vapaaehtoistyö Yhdistysverkosto ry 2016 Juha Saurama 2015 Kansalais- ja vapaaehtoistoiminta Ihmiset eivät enää osallistu entisessä määrin perinteiseen kansalaisja vapaaehtoistoimintaan Ihmiset

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Pohjois-Suomen etsivän nuorisotyön päivät, Joutenlampi 10.11.2016 Sovari

Lisätiedot

Mistä on hyvät päihde- ja mielenterveyspalvelut tehty?

Mistä on hyvät päihde- ja mielenterveyspalvelut tehty? Mistä on hyvät päihde- ja mielenterveyspalvelut tehty? Kokkola 14.11.2016 Sirpa Vainio Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille (PPPR) -hanke Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille

Lisätiedot

Työttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen

Työttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen Työttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen Kemin toimintamalli Annika Vaaramaa 13.4.2016 Työ- ja toimintakyvyn selvittäminen Aloitettiin keväällä 2014 KunnonSyyni-toimintamallia soveltaen Asiakkaat

Lisätiedot

AMK-kirjastojen asiakastyytyväisyyskysely 2010 yhteenveto KTAMKn tuloksista

AMK-kirjastojen asiakastyytyväisyyskysely 2010 yhteenveto KTAMKn tuloksista AMK-kirjastojen asiakastyytyväisyyskysely 2010 yhteenveto KTAMKn tuloksista Neljäs valtakunnallinen amk-kirjastojen asiakastyytyväisyyskysely järjestettiin keväällä 2010. KTAMKn vastauksia kertyi 330 kappaletta.

Lisätiedot

psta Anitta Korkea-aho sosiaalityöntekijä/kehityshankkeen projektipäällikkö

psta Anitta Korkea-aho sosiaalityöntekijä/kehityshankkeen projektipäällikkö Arvoisa vastaanottaja! TOTEUTUNUT ATK-PALVELU VUONNA 2007 TAYS:n Näkökeskus on vuonna 2007 myöntänyt Teille kotona tapahtuvaa tietokoneeseen liittyvää ATK-palvelua (tietokoneen toimitus, -asennus ja/tai

Lisätiedot

Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA

Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA 1 Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA Ryhmätyöt Teema 1: Sosiaalityön ja perhetyön yhteistyön

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Liiketalouden ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimitietoja, luottamuksellinen.

JUPINAVIIKOT Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Liiketalouden ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimitietoja, luottamuksellinen. JUPINAVIIKOT 2016 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Liiketalouden ala Julkinen Raportti ei sisällä nimitietoja, luottamuksellinen Linda Holma Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO Sisällys SISÄLLYSLUETTELO...

Lisätiedot

Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen.

Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen. 23.10.2009 Kunnallisen päivähoidon laatukyselyjen tulokset kevät 2009 Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen. 23.10.2009 1 Ketkä käyttivät ja missä yhteydessä? Kysely tehtiin

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

OMAISKYSELY. 1. Kuinka hyvin omaisesi viihtyy hoivakodissa. 2. Omat huomioni omaiseni viihtymisestä. 3. Ruokailun järjestäminen

OMAISKYSELY. 1. Kuinka hyvin omaisesi viihtyy hoivakodissa. 2. Omat huomioni omaiseni viihtymisestä. 3. Ruokailun järjestäminen OMAISKYSELY 1. Kuinka hyvin omaisesi viihtyy hoivakodissa 1=heikosti 2=välttävästi 3=tyydyttävästi 4=hyvin 5=erinomaisesti Keskiarvo: 3,4 2. Omat huomioni omaiseni viihtymisestä Vastaajien määrä: 4 - Juuri

Lisätiedot

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Maarit Kairala marit.kairala@ulapland.fi Miten kunnat varautuvat kansalliseen tietojärjestelmään?

Lisätiedot

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.6.2010 ALKAEN SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Saunapalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta... 4 5. Kuljetuspalvelu...

Lisätiedot

Kansainvälisyys kotona ja kaukana - kansainvälistymisen mahdollisuuksia nuorisotyössä. Elisa Männistö

Kansainvälisyys kotona ja kaukana - kansainvälistymisen mahdollisuuksia nuorisotyössä. Elisa Männistö Kansainvälisyys kotona ja kaukana - kansainvälistymisen mahdollisuuksia nuorisotyössä Elisa Männistö 14.2.2016 Taustaa Nuorisolaki: 1 Tämän lain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä,

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA HUOLTAJIEN KYSELYN TULOKSET LV

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA HUOLTAJIEN KYSELYN TULOKSET LV AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA HUOLTAJIEN KYSELYN TULOKSET LV. 2015-2016 Yleistä kyselystä Arviointikyselyn saivat 36 huoltajaa, joista palautui 32 Vastausprosentti 89 % Arviointikyselyn ajankohta oli 2.5

Lisätiedot

Järjestöt päihdepalvelujen tuottajina: näkökulma päihteiden käyttöön liittyvään eriarvoisuuteen

Järjestöt päihdepalvelujen tuottajina: näkökulma päihteiden käyttöön liittyvään eriarvoisuuteen Järjestöt päihdepalvelujen tuottajina: näkökulma päihteiden käyttöön liittyvään eriarvoisuuteen Alkoholi- ja huumetutkijain seuran kokous 4.12.2008 Riikka Perälä Alkoholitutkimussäätiö/Sininauhaliitto

Lisätiedot