Espoon Ankkuri -projektin loppuarviointi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Espoon Ankkuri -projektin loppuarviointi"

Transkriptio

1 Espoon Ankkuri -projektin loppuarviointi Syyskuu 2009

2 1 Arpa Sininauhaliiton Arviointipalvelut Nina K. Hyttinen Helsinki 2009

3 2 Tiivistelmä Espoon Ankkuri -hankkeen loppuarviointi. Nina K. Hyttinen, Arpa Sininauhaliiton Arviointipalvelut. Helsinki. Syyskuu sivua. Espoon Ankkuri -projektin ( ) tavoitteena oli luoda päihdeongelmaisille nuorille aikuisille palvelukeskus, jossa päiväkeskus ja avohoito yhdistyvät toisiaan täydentäväksi kokonaisuudeksi. Toimintaideaan kuului saumaton yhteistyö kaupungin päihdepalvelujen ja taustajärjestön sekä Ankkurin toimintaa tukevien seurakuntien kanssa. Ajatuksena oli, että asiakkaita ohjautuu Ankkuriin laitoshoidon ja sosiaalipalvelujen kautta sekä myös yhteistyöseurakunnista. Avohoidon jälkeen asiakkaat saisivat päiväkeskuksen lisäksi seurakunnasta lisätukea ja löytäisivät sieltä päihteettömyyttä ja voimaantumista tukevan verkoston. Projektissa kokeiltiin ja kehitettiin päihdeongelman sisäisiin syihin pureutuvaa avohoito-ohjelmaa. Samalla luotiin toimivaa tapaa tarjota matalan kynnyksen päiväkeskuspalveluja sekä avohoitoasiakkaille että kohderyhmään kuuluville lähialueen asukkaille. Avohoidosta tiedotettiin päihdepalveluyksiköihin ja pidettiin niissä infotilaisuuksia. Päiväkeskuksesta ilmoitettiin lähialueen asukkaille eri tavoin. Alusta lähtien lähdettiin aktiivisesti rakentamaan yhteyksiä kaupungin päihdepalveluihin ja muiden päihdetoimijoiden suuntaan. Tutustumiskäyntejä tehtiin puolin sekä toisin ja yhteistyölle luotiin pohjaa. Hankkeen asiakaskunnaksi muotoutui tavoiteltua kohderyhmää vanhemmat, päihdeongelmaiset aikuiset. Enemmänkin asiakkaita olisi voitu ottaa vastaan sekä avohoidon että päiväkeskuksen puolelle. Ankkuriin kuitenkin syntyi tavoitteiden mukainen, matalan kynnyksen kohtaamispaikka, joka tuotti myönteisiä muutoksia asiakkaiden elämään. Samoin toteutui toinen tavoite, kokonaisvaltaiseen elämänhallintaan ja raittiuteen tähtäävä avohoitomalli, joka auttoi asiakkaita kohti päihteetöntä elämäntapaa. Ne, jotka kävivät hoito-ohjelman loppuun, ovat säilyttäneet raittiutensa. Tavoitteena oli myös luoda saumaton yhteistyöverkosto KAN-hoitoketjun, seurakuntien ja muiden yhteistyötahojen välille. Verkostoa ei ole syntynyt, mutta seurakunnat ovat jonkun verran tukeneet Ankkurin työtä. Kuitenkaan asiakkaiden ohjautuminen seurakuntiin ei ole odotetusti toteutunut. Myöskään verkottuminen KAN-hoitoketjun kanssa ei lähtenyt käyntiin. Muiden tahojen kanssa on tehty satunnaista yhteistyötä. Espoon kaupungin luottamus Ankkurin toimintaan on kokemusten ja tiedon mukana lisääntynyt, mutta Ankkuri ei vielä näy Espoon kaupungin palvelutarjonnassa. Tämä tavoite on vielä toteutumatta, mutta prosessi on kesken. Tulevaisuudessa on kuitenkin näkyvissä laajempiakin yhteistyömahdollisuuksia, kun kaupungin oma päihdehuollon toimipiste sijoittuu lähialueelle. Avainsanat: arviointi, avohoito, päihdeongelma, päiväkeskus.

4 3 Sisällys 1 ESPOON ANKKURI -PROJEKTIN KUVAUS 3 2 ARVIOINNIN KRITEERIT JA KYSYMYKSET 7 3 TOIMINNAN TULOKSIA Kohderyhmän saavuttaminen Projektitiimin yhteistyö Avohoito Hoidon toteutuminen Avohoidon vaikutuksia Avohoito ja päiväkeskus Verkottuminen yhteistyökumppaneiden kanssa Integroituminen palvelujärjestelmään 20 4 JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET Hankkeen vahvuudet Yhteistyökykyinen projektitiimi Toimiva avohoito Hankkeen haasteet Projektin ja taustajärjestön yhteistyö Hanketiimin jaksaminen Tavoitteiden toteutuminen 23 LÄHTEET 25 LIITTEET Liite 1: Päiväkeskusasiakkaiden haastattelurunko Liite 2: Avohoidon haastattelulomake Liite 3: Espoon Ankkurin avohoito-ohjelma

5 4 1 ESPOON ANKKURI -PROJEKTIN KUVAUS Raha-automaattiyhdistyksen rahoittama Espoon Ankkuri -projekti on kehittänyt uudenlaista, päihdeongelmaisille suunnattua palvelukeskusta, jossa päiväkeskus ja avohoito niveltyvät toisiinsa. Päihdeongelmaisen toipuminen kariutuu usein hoidon saumakohdissa, jos hän jää ilman arjen tukea. Espoon Ankkurin päiväkeskukseen asiakas voi tulla suoraan laitoshoidosta ja päästä sieltä orientaatiovaiheen jälkeen avohoitoon. Hoidon jälkeen asiakkaalla on edelleen paikka tutussa päiväkeskuksessa, johon on jo syntynyt sosiaalisia siteitä. Päiväkeskuksessa on päihteettömyyttä tukevia vertaisia, ammattiauttajia ja vapaaehtoisia. Kuvassa 1 on esitetty projektin perusajatus tuesta, joka kestää koko toipumiskaaren läpi. Kuva 1. Asiakkaan tuettu toipumiskaari. Tukea koko toipumiskaareen Elämänhallinta Yhdys- ja tukihenkilöt Yhteisöllisyyden tuki AKTIIVINEN ELÄMÄNOTE Hoitoonohjaus Ilman tukea Ilman tukea Ilman tukea Halu muutokseen Ilman tukea Espoon Ankkuri - Avopalvelukeskus Päiväkeskus Hoitokotiyhteydenpito Avohoito Uuden elämäntavan TUKI Lähde: Kimmo Sädeaho Hankkeen ensisijaisena kohderyhmänä olivat espoolaiset vuotiaat päihdeongelmaiset. Projektin tavoitteet ja toteutustavat ovat olleet seuraavat:

6 5 1. Luodaan elämänlaatua parantava, matalan kynnyksen kohtaamispaikka espoolaisille päihdeongelmaisille. Miten toteutetaan: - yhteisöllisyys - vertaistuki - palveluohjaus Yhteisöllisyys syntyy työntekijöiden ja asiakkaiden vuorovaikutuksesta. Keskeinen yhteyttä luova tekijä on yhteinen aamupala, jonka aikana syntyy luontevia kohtaamisia ja keskusteluja. Aamupala on yhteisöllisten toimintapäivien ja retkien ohella myös yksi keino vetää asiakkaita päiväkeskukseen. 2. Luodaan kokonaisvaltaiseen elämänhallintaan ja raittiuteen tähtäävä avohoitomalli päihdevieroituksesta tuleville. Miten toteutetaan: - kristillinen päihdehoito Ankkurin avohoito-ohjelman mukaan - itsehoitoryhmät - päihteetön sosiaalinen verkosto - terapia - lääkkeetön hoito Avohoito-ohjelmaa tukee päiväkeskusyhteisö, OG-ryhmä (Original Group kristillinen tuki- ja toipumisryhmä) ja yhteinen tekeminen. 3. Luodaan Espooseen saumaton yhteistyöverkosto KAN-hoitoketjun, seurakuntien ja muiden yhteistyötahojen välillä. Miten toteutetaan: - tiedottaminen - yhteistyö - vapaaehtoistyö - hengellinen tuki 4. Ankkurin palvelut tulevat osaksi Espoon kaupungin tarjoamia päihdepalveluja siten, että sen palveluvalikosta löytyy selkeä kristillinen vaihtoehto. Miten toteutetaan: - tiedottaminen - yhteistyö - tutustumiskäynnit - vaikuttamistoiminta Projektia arvioidaan kehittämisarvioinnin näkökulmasta, jossa tarkastellaan sekä projektiprosessia että hankkeen tuloksia ja vaikutuksia. Arviointiaineistona käytetään projektitiimin päiväkirjoja, asiakashaastatteluja, työntekijöiden ja ohjausryhmän haastatteluja, arviointimuistioita sekä hankedokumentteja. Projektista tehtiin vuonna 2008 väliarvio, jossa vastaavasti tarkasteltiin yllämainittujen tavoitteiden toteutumista (Hyttinen 2008b). Tässä loppuarvioinnissa vertaillaan vuoden 2008 tuloksia nykyhetkeen, mutta tarkastellaan myös koko projektin toteutumista.

7 6 Toimintalogiikka kuvaa projektin tavoitteiden ja toimenpiteiden yhteyttä tavoiteltuihin tuotoksiin, tuloksiin ja vaikutuksiin. Kuvassa 2 on toimintalogiikka esitetty graafisesti. Kuva 2. Ankkurin toimintalogiikka. Tavoitteet Toimenpiteet Tuotokset Tulokset/vaikutukset Matalan kynnyksen kohtaamispaikka Raittiuteen ja elämänhallintaan tähtäävä avohoitomalli yhteisöllisyys, vertaistuki, keskustelut, tiedottaminen, aamupala- ja kahvitarjoilu avohoito-ohjelma, ryhmätoiminta, vertaistuki, päihteetön sosiaalinen verkosto Päiväkeskuksen ja avohoidon yhdistävä avopalvelukeskus Avohoitoohjelma Asiakkaiden elämänhallinta paranee ja päihdeongelmat vähenevät Asiakas saavuttaa elämänhallinnan ja raittiin elämäntavan Saumaton yhteistyöverkosto avaintahojen välille tiedottaminen, yhteistyö, vapaaehtoistyö, hengellinen tuki Syntyy asiakkaan toipumiskaarta tukeva, synerginen tukiverkosto Kristillisen päihdehoidon kytkeminen Espoon palvelurakenteisiin tiedottaminen, yhteistyö, vaikuttamistoiminta, tutustumiskäynnit Espoon päihdepalveluissa on kristillinen vaihtoehto Lähde: Hyttinen 2008b. Arviointisuunnitelmassa (Hyttinen 2008a) on määritelty hankkeen ohjelmateoria, joka kuvaa tiivistetysti sen, millaisia tuloksia valituilla keinoilla on odotettavissa: Yhdistämällä päiväkeskus ja avohoito saumattomaksi kokonaisuudeksi sekä verkottumalla muiden avaintoimijoiden kanssa voidaan päihdeasiakkaan toipumista edistää sekä ehkäistä retkahduksia. Asiakkaan oma motivaatio elämänmuutokseen on toipumisen edellytys. Ohjelmateoria tarttuu toimintalogiikan toimenpiteet tulokset-osaan, joka muodostaa kausaalisuhteen JOS NIIN: jos toimimme näin, niin saamme tällaisia tuloksia. Ohjelmateorian pohjalta voidaan luoda arviointikriteerit.

8 7 2 ARVIOINNIN KRITEERIT JA KYSYMYKSET Arviointikriteerit ovat ns. kriittisiä menestystekijöitä, jotka löytyvät projektista, kun mietitään kahta kysymystä: - Minkä täytyy onnistua, että pääsemme tavoitteisiin? - Mikä ei saa epäonnistua? Espoon Ankkurin toimintaidean kannalta on ollut ratkaisevaa, saadaanko päiväkeskuksesta ja avohoidosta synerginen kokonaisuus. Toiminnan jatko ja juurtuminen puolestaan edellyttävät, että Ankkurin palvelut linkittyvät julkiseen palvelujärjestelmään. Yhteistyö seurakuntien ja muiden tahojen kanssa puolestaan voi tarjota asiakkaalle välttämätöntä lisätukea ja polun laajempaan sosiaalisen yhteisöön. Näistä tekijöistä muotoiltiin arviointisuunnitelmaan seuraavat kriteerit ja kysymykset: 1. Arviointikriteeri: Matalan kynnyksen päiväkeskuksen kehittyminen a. Miten kohderyhmä saavutetaan? - päiväkeskusasiakkaiden määrä, kohtaamisten laatu b. Millaisia vaikutuksia päiväkeskusasiakkaissa on havaittavissa? - sitoutuminen, voimaantuminen, yhteisöllisyys c. Miten projektitiimin yhteistyö toimii? - ryhmäprosessi, työkäytännöt, suoriutuminen 2. Arviointikriteeri: Avohoito-ohjelman toteutuminen d. Millaisia vaikutuksia avohoito-ohjelma tuottaa asiakkaiden elämään? - elämänhallinta, ihmissuhteet, toipumiskaarella edistyminen e. Miten avohoito kytkeytyy päiväkeskuksen toimintaan? - avohoitoasiakkaiden vakiintuminen päiväkeskukseen, päiväkeskuksen ja avohoidon synergia 3. Arviointikriteeri: Verkottuminen yhteistyökumppaneiden kanssa f. Millaisia tuloksia yhteistyöstä saadaan? - yhteistyön laatu ja tulokset - tukihenkilöverkosto, seurakuntien sitoutuminen, vapaaehtoisten panos 4. Arviointikriteeri: Integroituminen julkiseen palvelujärjestelmään g. Millaista yhteistyötä Espoon kaupungin kanssa syntyy? - maksusitoumukset, kaupungin sitoutuminen Ankkurin palvelujen käyttöön, näkyvyys kaupungin palvelutarjonnassa. (Hyttinen 2008a.) Arvioinnissa pidettiin tärkeänä eri näkökulmien esiintuomista. Sekä avohoidon että päiväkeskuksen asiakkaita haastateltiin, samoin työntekijöitä. Ohjausryhmälle tehtiin sähköpostihaastattelu. Kaiken kaikkiaan, arviointi on tehty seuraavan aineiston pohjalta:

9 8 Haastattelut - avohoitoasiakkaat (lomakehaastattelu) - päiväkeskusasiakkaat (teemahaastattelu, kirjattiin tietokoneelle) - työntekijät (teemahaastattelu, kirjattiin tietokoneelle). - ohjausryhmä (sähköpostihaastattelu) Itsearviointiaineisto - hanketiimin kuukausipäiväkirjat - muu itsearviointiaineisto Kokousmuistiot - arviointipalaverit - ohjausryhmän kokoukset Hankedokumentit - toimintakertomukset - hankesuunnitelmat - hanke-esittelyt - toiminnan kuvaukset - muut hankedokumentit. Arviointikriteereitä ja -kysymyksiä tarkastellaan seuraavassa yllämainituista aineistoista kertyneen tiedon kautta. 3 TOIMINNAN TULOKSIA 3.1 Kohderyhmän saavuttaminen Espoon Ankkurin vahvuutena on hyvä sijainti. Kaunis ja arvokas kiinteistö pihapiireineen on palvelujen lähellä ja ympäristössä liikkuu paljon potentiaalista asiakaskuntaa. Keskeisestä sijainnistaan huolimatta paikka on rauhallinen ja viihtyisä. Hankkeen alkupuolella alueen asukkaat eivät löytäneet päiväkeskusta ja kävijöitä oli vähän. Kun tiedotus suunnattiin paremmin lähialueille, alkoi asiakkaita tulla. Päiväkeskusasiakkaita haastateltiin keväällä ja syksyllä Teemahaastattelun runko on liitteessä 1. Ensin kokeiltiin avohoitoasiakkaille suunnattua kyselylomaketta (liite 2), mutta avoimemmat kysymykset osoittautuivat hyödyllisemmiksi. Otosjoukko on sen verran pieni, että tuloksista ei voi suoraan tehdä tilastollisia johtopäätöksiä, vaan ne ovat lähinnä viitteellisiä. Haastattelujen (N=17) mukaan ainakin puolet asiakkaista löysi paikan mainoskyltin vaikutuksesta. Joko he itse tai ystävä oli nähnyt mainoksen kävelykadun varressa. Muut olivat saaneet tiedon infojen, tutustumiskäynnin tai ystävän kautta. Noin puolet vastanneista ilmoitti käyvänsä päiväkeskuksessa säännöllisesti, vähintään kolme kertaa viikossa. Suurin osa oli käynyt vähintään puoli vuotta, moni vielä pidempään.

10 9 Sana on kiertänyt Matinkylässä ja asiakkaat ovat pyytäneet ystäviäänkin mukaan. Kaikki kävijät eivät ole päihteidenkäyttäjiä, mutta he tuovat päihteiden kanssa painiskelevia ystäviään Ankkuriin. Päihteettömät asiakkaat solmivat uusia suhteita päihdeongelmaisiin, joille raittiit kontaktit ovat tärkeitä. Ankkuri on tuottanut tällä tavoin spontaania kansalaistoimintaa. Päiväkeskuksen keskimääräinen kävijämäärä on selvästi kasvanut viime vuodesta. Nyt asiakkaita käy päivässä, kun vuoden 2008 väliarviossa kävijöitä oli keskimäärin 5 päivässä ja myöhemmin syksyllä 10. Osa heistä tulee vain maksuttomalle aamiaiselle. Aamiainen olikin suurin syy käydä Ankkurissa, sillä 80 % vastaajista mainitsi sen vähintään yhtenä syynä. Toiseksi tärkein oli ihmisten tapaaminen ja kolmantena aamuhartaus. Kun on ongelma alkoholin kanssa. Saa henkistä tukea ja tapaa ihmisiä, joiden kanssa voi jutella. Kun on työtön ja saa aamukahvin. Se rukoushetki on kiva. Täällä on ystävällistä henkilökuntaa, olen saanut apua. Moni jää aamuhartauteen ja lukemaan lehtiä tai selailemaan internetiä. Päiväkeskus tarjoaa paikan ja päivärytmin sellaiselle, jolla ei ole enää muuta paikkaa. En jaksa enää juoda eikä ole rahaakaan enää juoda. Multa menee kaikki, jos en saa ajoissa apua. Kun olisi päivärytmi, olen ollut työttömänä. Sekin mahdollistaa raittiuden. Juottajia on aina, jos päätät olla raittiina, joku aina soittaa. Myös muita syitä käydä Ankkurissa löytyi. Olen joutava, työtön. Tämä on tässä lähellä ( ). Muijan kanssa tuli vähän kränää puoli vuotta sitten. Mulla ei oo pesukonetta, kun pyykit loppuu, käyn pesemässä ne. Juon ehkä kahvit. Pari kertaa olen käynyt soittamassa, kun kännykässä ei ole enää puheaikaa. Pienikin muutos päihteenkäyttäjän elämässä voi vapauttaa uusia, päihdekäyttäytymistä vähentäviä voimavaroja ja antaa toivoa muutoksesta (Sutinen 2003). Tärkeä muutos on päihteettömyyttä vahvistava päivärytmi. Jo pelkkä aamupalalla käynti antaa päivään ryhtiä ja erilaisen kehyksen. Yhdeksän vastaajaa (53 %) koki elämässään tapahtuneen myönteisiä muutoksia heidän alettuaan käydä Ankkurissa. Päivään on tullut sisältöä ja rytmiä, on syntynyt uusia ihmissuhteita ja ajatusmaailmassa on tapahtunut muutoksia. Kaksi vastaajaa mainitsi myös raitistumisen. Elämä on tullut enemmän järjestykseen, tullut päihteettömiä ajatusmalleja, miten elämää jatkaa. Lujittaa sitä, että pysyy raittiina. Tuen myös niitä, jotka haluavat pysyä raittiina. Ollaan vaihdettu puhelinnumeroita. Lääkärin ohjeiden mukaan raitistan itseni vähitellen. Päiväkeskus on virstanpylväs, johon voin aina aamulla tulla, tämä on erittäin tärkeä. Tämä on loistava paikka, viihdyn hyvin ja uskon saavani täältä apua. Tällaista paikkaa ei missään muualla ole, täällä on lämmin, kotoinen ilmapiiri. Tunnen kuuluvani johonkin, itsetunto alkaa parantua. Saan tukea. Olen etuoikeutettu, kun saan olla täällä. Olen ihminen muiden joukossa. Olen saanut tukea ja varmuutta.

11 10 Kahdeksalle (47 %) ei ollut tapahtunut erityisiä muutoksia tai sitten muutokset olivat käytännön tasolla: aamupuuron keittäminen jää väliin, pyykit saa hoidettua. Osalla ei ole muutoksentarvetta, koska käyvät päiväkeskuksessa lähinnä tukemassa muita ja seuran vuoksi. Ei sen kummempia muutoksia. Ihan normaalia elämää. En ole töissä enkä ole ollut vuosiin. Toimintaa on keväällä 2009 monipuolistettu ja lisätty. Pihatalkoisiin osallistui huhtikuussa kiitettävästi ihmisiä. Viikoittain on kesäaikaan pelattu pelejä pihalla. Ne ovat olleet suosittuja, ja osallistujille on tarjottu lämmin ruoka. Päiväkeskus- ja avohoitoasiakkaille järjestettiin keväällä 2009 Alfa-kurssi. Kurssi pureutuu kristinuskoon ja sen tarjoamiin vastauksiin nykymaailmassa. Vapaaseurakunnan kanssa järjestettiin kurssiin kuuluvat viikonloppuleiri ja päätösjuhla. Päiväkeskusasiakkaiden haastattelussa kysyttiin myös kehittämisehdotuksia. Toimintaa pidettiin monipuolisena ja henkilökunta sai runsaasti kiittävää palautetta tavastaan kohdata asiakkaita sekä rauhallisuudestaan ja luomastaan ilmapiiristä. Enemmistö vastaajista oli tyytyväisiä toimintaan sellaisenaan, mutta muutosehdotuksiakin tuli. Aamiaisesta toivottiin vaihtelevampaa. Toimintaa toivottiin vielä enemmän, mm. viikonloppuretkiä. Retkiin toivottiin kysyttävän myös asiakkaiden mielipidettä. Yksi asiakas toivoi myös rohkeampaa kontaktin ottamista: Toivoisin saavani enemmän tietoa. Täällä ei kuitenkaan hirveästi tuputeta tietoa.( ). Toivoisin, että työntekijät ottaisivat enemmän yhteyttä asiakkaisiin. Ymmärrän, että ovat varovaisia. Voisivat silti panna vaikka lapun jokaisen eteen, haluaako kontaktia. Kristillisyys nähtiin pääsääntöisesti hyvänä ja työntekijöiden antamaa hengellistä tukea pidettiin tärkeänä. Yhden asiakkaan mielestä uskonnollisuus oli melko paljon pinnalla ja toinen mietti, mihin uskonlahkoon Ankkuri kuuluu. Ankkuri tekee yhteistyötä niin evankelisluterilaisen kirkon kuin muidenkin kristillisten seurakuntien kanssa. Arviointikysymykseen 1a (Miten kohderyhmä saavutetaan?) voidaan todeta, että päiväkeskukseen on tullut asiakkaita kohtuullisesti. Lähialueille on tieto kulkenut hyvin ja kävijöitä tulee kauempaakin. Haasteena olisi saada vielä suurempi osa ihmisistä jäämään keskukseen aamupalan jälkeen. Tähän haasteeseen on pyritty vastaamaan järjestämällä pelipäiviä. Resurssit lisäohjelman järjestämiseen ovat kuitenkin rajalliset. Kohtaamiset ovat asiakashaastattelujen mukaan olleet hyviä, joskin henkilökunta saattaa olla joskus liian varovainen lähestymisessään. Arviointikysymys 1b selvittää päiväkeskusasiakkaissa havaittuja vaikutuksia. Yli puolet päiväkeskuksen asiakkaista oli kokenut myönteisiä muutoksia asenteissaan, ihmissuhteissaan tai päihteidenkäytössään heidän alettuaan käydä Ankkurissa. Kun kohderyhmä on melko haastava, voidaan tulosta pitää hyvänä.

12 Projektitiimin yhteistyö Projektitiimin vahvuutena on koko hankkeen ajan ollut vahva sitoutuminen ja kutsumus tähän työhön. Henkilökemiat ja vuorovaikutus ovat toimineet ajoittaisia häiriöitä lukuun ottamatta hyvin. Työnjaossa on välillä ollut epäselvyyksiä ja joitakin näkemyseroja. Pintaan nousseet asiat on pystytty riittävästi käsittelemään ja työilmapiiri on hämmennyksen jälkeen rauhoittunut. Työntekijät ovat pystyneet joustamaan eri tilanteissa ja vastaamaan haasteisiin. Työtiimin joustavuutta on lisätty väljentämällä toimenkuvien rajoja päiväkeskustyön ja avohoidon välillä. Tämä muutos auttoi kompensoimaan sairauslomista syntyviä paineita. Tiimille on kertynyt pidempiä sairaslomia mm. työuupumuksen vuoksi, mikä osaltaan on kuormittanut muita. Myös työntekijöiden vaihtuminen on tuonut työhön paineita. Kuitenkin lähes kaikki uudet työntekijät ja vapaaehtoiset ovat sopeutuneet työyhteisöön ja täyttäneet paikkansa. Työpaineita ovat vapaaehtoisten lisäksi tasoittaneet myös työharjoittelijat. Työilmapiiri ja yhteistyö paranivat entisestään, kun aloitettiin yhteiset aamupalaverit, joissa päivän haasteet aloitetaan yhdessä, vaihdetaan kuulumisia ja pidetään aamuhartaus. Arviointikysymys 1c kohdistui projektitiimin yhteistyön toimivuuteen. Päiväkirjojen, työntekijähaastattelujen, ohjausryhmähaastattelujen sekä arvioijan havaintojen perusteella voidaan todeta, että yhteistyötä kantaa työntekijöiden vahva sitoutuminen työhönsä sekä kyky käsitellä ongelmia avoimesti. Työ tuottaa monenlaisia paineita ja haasteita sekä ulkopuolelta että toiminnan sisältä, mikä on syönyt muutenkin vähäisiä resursseja entisestään. Ottaen huomioon runsaat sairaslomat ja työn paineet, työtiimi on pysynyt koossa ehkä poikkeuksellisenkin hyvin. 3 Avohoito Hoidon toteutuminen Toisena arviointikriteerinä oli avohoito-ohjelman toteutuminen. Ankkurin avohoito on kehittynyt projektin aikana paljon. Vaikka Ankkurin avohoito-ohjelma (liite 3) on kristillinen, uskoa ei tyrkytetä kenellekään. Yksi asiakas koki painostavana sen, että yritettiin ohjata seurakuntaan ja toinen olisi halunnut enemmän ei-kristillisiä retkikohteita. Suurin osa retkikohteista kuitenkin on ei-kristillisiä. Muuten asiakaspalaute kristillisyydestä oli myönteistä ja hengellistä antia pidettiin tärkeänä. On havaittu, että elämän tarkoituksen löytäminen tai sen toiveikas etsiminen antaa voimaa päästä vaikeuksista (Sutinen 2003). Malli on kokemusten mukaan hyvä, se tukee asiakasta ja haastaa häntä työskentelyyn itsensä kanssa. Ohjelman aikana paneudutaan niihin syihin, jotka ovat johtaneet päihdekierteeseen tai elämänhallinnan menetykseen. Terve itsetunto, itsetunto ja koherenssin tunne ovat tasapainoisen elämän tunnuspiirteitä. Jos näitä ei huomioida eikä eheytymiseen panosteta, voi toipuminen jäädä pinnalliseksi ja lyhytaikaiseksi. Elämän vastoinkäymiset, pettymykset ja jopa menestys voi silloin horjuttaa päihteettömyyspäätöstä ja tasapainoa.

13 12 Sisäiseen eheytymiseen intensiivisesti panostaminen on Ankkurin hoito-ohjelman vahvuus. Toki ohjelma on siksi myös aika rankka, eikä siihen kannatakaan tulla suoraan katkaisuhoidosta. Tarvitaan muutaman viikon tasaantumisjakso, jonka aikana asiakas voi käydä päiväkeskuksessa. Päiväkeskus tarjoaa päivärytmiä, sosiaalisia kontakteja ja tukea sen sijaan, että katkaisuhoidosta palaava olisi kotonaan ja entisissä ympyröissään alttiina päihdepiirien houkutuksille. Ongelmana on, että maksusitoumukset myönnetään usein suoraan laitoshoidosta. Rankkaan avohoitoon tuleminen näin nopealla aikataululla harvoin onnistuu. Maksusitoumus kannattaisi myöntää sellaiselle, joka on ollut useamman kuukauden kuivilla. Tämä tuottaisi myös mitä ilmeisimmin enemmän vaikuttavuutta ja säästöjä kuin kiirehtiminen ja toimisi myös asiakkaan parhaaksi. Asiakas saa Ankkurissa aina apua ja tukea asioidensa selvittämiseen. Apua annetaan asuntoasioihin, häntä ohjataan sosiaalitoimistoon ja seurakuntaan ja annetaan hengellistä tukea. Yhteinen aamupala ja lounas ovat tärkeitä sosiaalisen oppimisen paikkoja ja yhteyden rakentajia. Parhainta valmennusta normaalielämään on se, että asioita ei tehdä asiakkaan puolesta, vaan tämä joutuu itse hoitamaan asioimisen. Toipuminen voi olla aluksi nopeaa ja asiakkaalla on into päällä. Varmuus voi kasvaa liiankin suureksi, mistä seuraa usein retkahdus. Retkahduksen jälkeen toipuminen voi jatkua, tällä kertaa nöyremmällä mielellä. Avohoidossa on syyskuun 2009 mennessä ollut yhteensä 24 asiakasta. Enemmänkin olisi voitu ottaa, mutta kaupunki ei ole antanut enempää maksusitoumuksia. Neljä asiakasta näistä oli maksuttomilla diakoniapaikoilla. Halukkaita hoitoon tulijoita kyllä olisi. Kaikki hoidon loppuun asti käyneet viisi asiakasta ovat edelleen raittiina. Eräs tällainen avohoitoasiakas tuli hoidon jälkeen Ankkuriin ensin vapaaehtoiseksi ja on nyt työssä siellä työllistämistuella. Retkahdus avohoidon aikana ei vienyt mahdollisuuksia jatkaa. Henkinen toipuminen on edennyt, parisuhde on kunnossa ja mies on tulossa isäksi. Hän kommentoi avohoidon mahdollisuuksia näin: Ne, jotka ovat tosissaan, menevät läpi avohoidosta. Kymmenen asiakasta on hoidon aikana retkahtanut ja jäänyt palaamatta, kuusi on palannut takaisin. Keskeytyksiä on tullut muistakin syistä kuin päihteisiin ratkeamisesta. Yleensä toipumispolulle on tyypillistä, että retkahduksia tulee. Tarvitaan usein monta yritystä ja erehdystä, ennen kuin päihdeongelmainen vapautuu kierteestä. Vaikka hoito jää kesken tai raittiutta ei saavuteta, voi jokainen interventio kuitenkin olla välttämätön askel toipumisen tiellä. Kun yrityksiä ja retkahduksia on koettu riittävästi, päästään joskus lopulta irti päihteistä. Vaikuttavuus koostuu toistuvista interventioista, hoitotoimenpiteistä, ympäristön ja lähipiirien eri vaikutuksista, jotka kaikki kietoutuvat yhteen usein ja edellyttävät toisiaan. Toimivan ryhmän maksimikoko on seitsemän, jolloin kaikille vielä jää riittävästi aikaa purkaa ja kertoa asioitaan. Ryhmien vetäjät ovat ammattitaitoisia ja ryhmäkoko on ol-

14 13 lut toistaiseksi sopiva. Jokaisen asiakkaan asioihin on ollut aikaa syventyä. Ryhmät ovat keskustelevia, jolloin osallistujat oppivat toinen toiseltaan Avohoidon vaikutuksia Avohoitoasiakkaille tehtiin lomakehaastattelut vuosina 2008 ja Kyselylomake on liitteessä 2. Lomaketta käytettiin vain osittain, koska kaikki kysymykset eivät olleet relevantteja. Vastaajia oli yhteensä 11, joista neljä naista ja seitsemän miestä. Iät olivat välillä vuotta. Vuoden 2008 haastattelujen tulokset raportoitiin hankkeen väliarvioinnissa (Hyttinen 2008). Tässä raportissa tarkastellaan molempien vuosien haastattelutuloksia (N=11). Pienen otoskoon vuoksi tilastollisia johtopäätöksiä ei voi tehdä, vaan luvut ovat vain viitteellisiä. Kaikki asiakkaat osallistuivat avohoito-ohjelmaan päivittäin. Ohjelma alkaa klo 9 aamupalalla ja työskentely jatkuu klo 14:ään saakka. Ohjelma sisältää ryhmäistuntoja, lounaan, liikuntaa, kuntouttavaa työtoimintaa, vertaistukea ja perjantaisin retken. Aamuisin pidetään vapaaehtoinen hartaushetki. Viisi vastaajaa mainitsi tulleensa laitoshoidon kautta Ankkuriin, useimmat Espoon kaupungin katkaisulaitoksesta Postipuusta. Yhteistyö julkisen sektorin kanssa näyttää lisääntyneen, koska vuoden 2008 haastatteluissa ohjautumista Ankkuriin laitoshoidosta ei suoraan mainittu. Syyt Ankkuriin tuloon olivat vastaajilla melko käytännölliset: asuu lähellä, avohoidossa pystyy hoitamaan omia asioita, työttömyys, ohjelma tuo mielekästä tekemistä. Oli myös syvempiä syitä: piti löytää vastauksia, oma tilanne alkoi pelottaa, etsittiin täysraittiutta, Ankkurin ohjelmassa asioihin mennään syvälle. Pysyvästä raittiudesta puhui suoraan kaksi vastaajaa. Selkeä päivärytmi ja asioiden kokonaisvaltainen, ei vain päihdeongelmaan, keskittynyt prosessointi nähtiin molempien vuosien haastatteluissa tärkeänä. Pelkästään päivärytmin on todettu vähentävän päihteidenkäyttöä (Kuvaja-Köllner 2009). Asiakkaat arvioivat henkilökunnan osaamista ja heidän antamaansa tukea kouluarvosanoilla Kuusi heistä oli saanut tukea useamman kerran, yksi ei ollut vielä ehtinyt saada. Myös vapaaehtoistyöntekijältä oli saatu hyvää apua. Kaikkien haastattelujen keskiarvot olivat seuraavat (suluissa vuoden 2008 arvio): - ammattitaito 9 (9+) - myötäelämisen kyky 10- (9+) - asiakkaiden arvostaminen 9 ½ (9+) - kyky antaa tukea elämänmuutokseen 9 ½ (9+) Palaute oli etupäässä kiittävää molempina vuosina. On kuitenkin otettava huomioon, että avohoitoasiakas helposti antaa korkeita arvosanoja saatuaan toivoa elämänmuutoksesta ja uuden alun mahdollisuudesta. Palaute voi kertoa myös tunnepohjalta syntyneestä tyytyväisyydestä henkilökuntaan. Henkilökunta sai kuitenkin paljon tarkemmin kuvattua kiittävää palautetta avoimissa kysymyksissä ja eri työntekijöitä mainittiin nimeltä. Asiakkaat arvostivat myös henkilökunnan antamaa hengellistä ohjausta, huumorintajua ja sitä, että ihmiset hyväksytään puutteineen. Henkilökuntaa pidettiin

15 14 osaavana ja tilanteet hyvin hallitsevana. Tosin työntekijäresurssien niukkuus näkyi joskus myös asiakastyössä: Kiireen tuntua, kun täyttä miehitystä ei ollut minun aikanani. Ihmiset otetaan täällä ihmisinä kaikkine puutteineen. Työntekijät tekevät kaikkensa, antavat eväitä ja oikaisevat vääriä ajatusmalleja. Erittäin hyvin saan ohjeita ja opastusta nähdä asioita eri näkökulmista. Minusta tämä on hirveän arvokasta työtä päihdeongelmaisten hyväksi. Miten päihdeongelmainen pääsee toipumispolun alkuun? Vaikka nykyihmisen tarverakenne saattaa olla hyvinkin monimuotoinen ja uusia tarveteorioita on syntynyt, tuntuu Maslowin tarvehierarkia edelleen soveltuvan hyvin "elämänsä nollapisteeseen" joutuneen ihmisen voimaantumisen kuvaamiseen. Maslow jakaa tarpeet viiteen kategoriaan: 1. Perustarpeet (esim. ruoka, juoma, lämpö) 2. Turvallisuuden tarpeet (esim. reviiri, ennakoitavuus, järjestys) 3. Läheisyyden tarpeet (läheiset ihmissuhteet, kuuluminen) 4. Arvonannon tarve (esim. sosiaalinen hyväksyntä) 5. Itsensä toteuttamisen tarpeet (esim. päteminen, luovuus). (Ks. esim. Allardt 1976, ) Kuva 3. Tarvehierarkia. Itsensä toteuttaminen Arvonanto Läheisyys Turvallisuus Perustarpeet Päihdeongelmassa riippuvuus alkaa vallata tarvehierarkian portaita ylhäältä päin ja syrjäyttää luonnollisia tarpeita. Loppuvaiheessa fysiologiset perustarpeet jäävät toissijaisiksi riippuvuuden tyydyttämisen tarpeen rinnalla. Avohoidon ja päiväkeskuksen yhdistelmä muodostaa yhteisön, jonka kautta voi uudelleen alkaa opetella tervettä tarverakennetta siltä osin, kuin päihteidenkäyttö on sitä tuhonnut. Ankkurissa voi täyttää mm. läheisyyden, arvostuksen ja itsensä toteuttamisen tarpeita. Siellä voi täyttää myös fysiologisia ja turvallisuuden tarpeita eli tarjotaan ruokaa, katto pään päälle päivällä

16 15 sekä tukea ongelmissa. Turvallisuutta tuottaa myös avohoidon ja päiväkeskuksen tuoma säännöllinen päiväohjelma. Elämänhallinnan tunteessa, koherenssissa, on kolme ulottuvuutta: ymmärrettävyys, hallittavuus ja mielekkyys (Antonovsky 1993). Vahvan koherenssin tunnusmerkkejä ovat elämän merkityksellisyys, rakentava vuorovaikutus ja kyky pitää sitoumuksia. Ihminen toimii silloin mielekkäästi ja hallitsee normaalit tilanteet. (Kallo 2006.) Kun ihminen löytää edes yhden paikan, johon hän on tervetullut ja jossa hän saa tukipuita elämäänsä hänen tarvevajeensa alkaa täyttyä ja sitä kautta myös koherenssi vahvistuu. Elämänhallinnan lisäämisen käsitteisiin kuuluu täysvaltaistaminen (empowerment) ja osallistuminen (participation). Täysvaltaistaminen on asiakaslähtöinen kasvu- ja kehitysprosessi, jossa ihminen kokee omien selviytymistaitojensa, itsetuntonsa, pystyvyytensä ja itseluottamuksensa lisääntyvän. Se on vastavuoroista osallistumista ja siinä tavoitellaan yhteisön jäsenen kohonnutta elämänhallinnan tunnetta, jonka pohjalta yksilöt osallistuvat aktiivisesti yhteisön hyvinvoinnin rakentamiseen. (Partanen 2003.) Lomakehaastattelussa (liite 1) selvitettiin Ankkurin avohoidon vaikuttavuutta valtaistumisen ja osallistumisen näkökulmasta. Lomakkeen kohdassa 10 esitettiin turvallisuuden, yhteenkuuluvuuden ja arvostuksen tarpeita koskevia väittämiä. Kuten taulukko 1 osoittaa, kaikki olivat kokeneet myönteisiä muutoksia. Vastauksissa ei myöskään ollut paljon hajontaa. Taulukko 1. Avohoitoasiakkaiden voimaantumiskokemukset. Asteikko: 1 = ei lainkaan, 2 = vähän, 3 = osittain, 4 = paljon, 0 = en tarvitse. Valtaistumisen (empowerment) kokemuksia Vastausten keskiarvo Saan Espoon Ankkurissa tukea arjesta selviytymiseen 3,7 Espoon Ankkurissa käynti tuo päivärytmiä arkeeni 4,0 Minut hyväksytään Espoon Ankkurissa sellaisena kuin olen 4,0 Koen tulevani kohdatuksi Espoon Ankkurissa 4,0 Koen tulevani arvostetuksi Espoon Ankkurissa 3,9 Espoon Ankkuri tarjoaa mielekästä tekemistä 3,6 Saan Espoon Ankkurissa apua hengellisin tarpeisiini 3,7 Kaikkien keskiarvo 3,8 Kysymyksessä 11 valtaistumista ja käytännön asioiden hoitoa koskevassa väittämäsarjassa oli enemmän hajontaa. Vuoden 2008 kokemusten (N=4) perusteella asteikkoa muokattiin toimivammaksi. Kaikki vastaukset saatiin yhteismitallisiksi lomakkeisiin tehtyjen muistiinpanojen pohjalta. Kaikki vastaajat arvioivat henkisen hyvinvointinsa parantuneen jonkin verran tai paljon heidän alettuaan käydä Ankkurissa. Yhtä toipumisprosessin alkupäässä olevaa lukuunottamatta päihteiden käyttö haastatteluhetkellä oli

17 16 kaikilla loppunut. Asiakkaiden arvioita elämässään tapahtuneista muutoksista tarkastellaan taulukossa 2. Taulukko 2. Avohoitoasiakkaiden elämänhallinnan muuttuminen. Asteikko: 1 = huonontunut, 2 = ennallaan 3 = jonkin verran parantunut, 4 = paljon parantunut, 0 = en tarvitse muutosta. Osallistumisen (participation) kokemuksia Vastausten keskiarvo Henkinen hyvinvointi 3,5 Elämänhallinta (kodinhoito, viranomaisasiat, rahaasiat) 3,1 Ihmissuhde- ja vuorovaikutustaidot 3,8 Päihteiden käyttö (päihteettömyyden vahvistuminen) 4,0 Tietoisuus oikeuksista (tukimuodot, palvelut, neuvonta) 3,4 Tietoisuus velvollisuuksista yhteiskunnassa ja yhteisössä 3,2 Kaikkien keskiarvo 3,5 Joidenkin vastaajien elämä oli melko hyvässä järjestyksessä eivätkä he tarvinneet esimerkiksi ihmissuhdetaitoihinsa kohennusta (koodi 0). Nämä vastaukset on karsittu keskiarvolaskelmista. Asiakkaat saivat antaa myös vapaamuotoista palautetta kokemuksistaan. Avohoito-ohjelmaa koskeva palaute oli myönteistä. Joku oli saanut solmittua Ankkurin tapaamisten ulkopuolelle ulottuvia sosiaalisia suhteita: Tämä on antanut minulle enemmän kuin odotin. Olen saanut kaiken, mitä halusin ja enemmänkin. Pääsin opiskelijan tutkimukseen, se oli arvokas kokemus. Vapaaehtoistyöntekijöiden kanssa on erittäin avointa keskustelua. Avoimuus on se, mistä mä tykkään. OG-ryhmän kautta olen saanut tuttavia, joiden kanssa ollaan Skypessä tai muuten yhteydessä vapaa-aikanakin. Olen erittäin tyytyväinen. En olisi varmaan raittiina, jos en olisi kesäksi päässyt tänne. Edellä on tarkasteltu arviointikysymyksen 2d mukaisia vaikutuksia asiakkaan elämään. Haastattelujen perusteella avohoidon vaikutukset ovat olleet selvästi myönteisiä ja asiakkaat ovat saaneet siitä aineksia päästä täysivaltaisen aikuisen elämään kiinni. Kaikki ne avohoitoasiakkaat (21 %), jotka ovat käyneet hoito-ohjelman loppuun, olivat syyskuussa 2009 edelleen raittiina. Toipumisen tie on kuitenkin usein pitkä. Moni (42 %) retkahti kesken hoidon, eikä ole palannut. Ankkurin avohoito voi kuitenkin olla yksi askel retkahdusten ja uusien yritysten kautta kulkevaan toipumiseen.

18 Avohoito ja päiväkeskus Ankkurin toimintamallissa on olennaista, että avohoito ja päiväkeskus kietoutuvat toisiinsa päihteettömyyttä tukevalla tavalla. Kaikki avohoitoasiakkaat kävivät Ankkurissa joka arkipäivä ja osallistuivat päiväkeskuksen aamiaiseen. Asiakkaat (N=11) arvioivat Ankkurin tarjoamia palveluja kouluarvosanoilla Aamiaisen arvosana oli 9 (9 ½ vuonna 2008), mutta sisältöön toivottiin vaihtelua. Keväällä 2009 sen havaittiin muuttuneen niukemmaksi ja lajien vähentyneen. Päiväkeskuksen lehtipiste ja kirjasto olivat kaikkien käytössä ja siihen oltiin melko tyytyväisiä, arvosanojen keskiarvo oli 8+ (9-). Lehti- ja kirja-anti oli jonkun mielestä suppea. Sekä aamiaisen että lehti- ja kirjasalin taso näytti jonkun verran heikenneen, mutta oli edelleen vähintään tyydyttävä. Ankkurissa on myös pyykinpesumahdollisuus, ilmainen vaatepiste, internet ja puhelin, mutta näitä käytettiin lähinnä satunnaisesti. Internetin käyttöä rajoitti se, että kone oli usein varattu. Lisäksi Ankkurissa jaetaan ruoka-apua, jota myös käytettiin enimmäkseen satunnaisesti. Muista palveluista mainittiin kopiointi, printtaus, hakemusten täyttämisen tuki, seurakuntaan ohjaaminen ja henkilökohtaiset keskustelut. Näistä kaikista asiakkaat antoivat kiittävän arvion. Keskusteluja pidettiin perusteellisina ja antoisina. Palveluohjausta tarvitsi viisi vastaajaa. Työntekijöiden asiantuntemusta pidettiin hyvänä, heidän koettiin ajavan asiakkaan asiaa. Neuvontaa ja ohjausta pidettiin tärkeänä ja henkilökunnan tilannetajua sekä rentoa ilmapiiriä arvostettiin. Perjantaipäivän retkille osallistuvat kaikki avohoito-asiakkaat. Retket antoivat voimaa mennä ohjelmaviikko läpi. Etenkin hoidon alussa retkipäivä on tärkeä hengähdystauko henkisesti syvälleluotaavan ohjelman aikana. Perjantai on "porkkanapäivä"; kun tietää odottaa retkeä, jaksaa koko viikon olla mukana. Yksi vastaaja toivoi, että asiakkaat voisivat vaikuttaa kohteen valintaan ja toivoi vähemmän uskonnollisia kohteita. Jotkut haastateltavat puolestaan odottivat pääsyä Sininauhaliiton Syysrasteille, järjestöille tarkoitetuille kristillisille voimaantumispäiville. Avohoidossa on mahdollisuus osallistua myös muuhun ryhmätoimintaan. Kaikki avohoitoasiakkaat olivat mukana vertaistuellisessa OG-ryhmässä (Original Group; kristillinen tuki- ja toipumisryhmä päihdeongelmaisille). Ryhmäkokoontumisista annettiin kiittäviä arvioita: sitä pidettiin "tosi tärkeänä". Ryhmän koettiin avaavan tunnemaailman ja moni oli saanut siitä apua. Arviointikysymyksessä 2e tarkasteltiin avohoidon ja päiväkeskustoimintojen linkittymistä toisiinsa, eli mm. sitä, missä määrin päiväkeskus palvelee avohoitoasiakkaita ja miten nämä käyttävät sen palveluja. Asiakashaastattelujen perusteella päiväkeskuspalveluihin oltiin tyytyväisiä, vaikka parannettavaakin löytyi. Käytetyimmän päiväkeskuspalvelut olivat aamiainen, joka kuuluu avohoito-ohjelmaan sekä lehdet ja kirjasto. Useimmilla oli puhelin, internet ja pesukone omasta takaa. Vastaukset osoittavat, että päiväkeskus paikkana tukee avohoitoa hyvin. Hoito-ohjelma pidetään ryhmäkokoon-

19 18 tumistilassa talon yläkerrassa. Alakerrassa sijaitseva päiväkeskus on luonteva jatkopaikka, ettei tarvitse heti lähteä kadulle. Avohoidosta retkahtanutkin voi palata päiväkeskukseen ja yrittää uudelleen hoitoon. Ajatuksena on myös, että avohoidon jälkeen asiakas jatkaisi käymistään päiväkeskuksessa tai ohjautuisi seurakuntaan, jossa hänelle on tarjolla uutta elämää tukeva ihmissuhdeverkosto. 3.4 Verkottuminen yhteistyökumppaneiden kanssa Espoon Ankkurin toiminnan osatekijöitä ja vaikuttajia ovat eri toimintamuodot sekä keskeiset sidosryhmät, ks. kuva 4. Toiminnan tavoitteiden kannalta on tärkeää, ett yhteistyö eri tahojen kanssa on sellaista, että asiakas löytää avun ja saa tukiverkoston ympärilleen Kuva 4. Espoon Ankkurin toiminnan avaintekijät. KAN ESPOON ANKKURI Muut Yhteistyökumppanit Päivätoiminta Yhteistyöseurakunnat Avohoito Lähde: Kimmo Sädeaho, Kolmantena arviointikriteerinä oli verkottuminen yhteistyökumppaneiden kanssa. Yhteistyökumppaneilla tarkoitetaan lähinnä seurakuntia, taustajärjestöä ja muita kolmannen sektorin toimijoita. Kaupungin kanssa tehtävää yhteistyötä käsitellään neljännen arviointikriteerin alla luvussa 3.5. Yhteistyöseurakuntia on kaikkiaan kuusi ja näiden sitoutumisen määrä on vaihdellut. Tarkoituksena on ollut, että seurakunnat olisivat asiakkaille väylä suurempaan yhteisöön, hengellisen ja sosiaalisen tuen piiriin. Asi-

20 19 akkaita on käynyt seurakunnissa, mutta he eivät ole ohjautuneet sinne odotetussa määrin eivätkä aina löytäneet sieltä sosiaalista ja hengellistä tukikohtaa. Seurakunnat ovat kuitenkin pyrkineet antamaan tukeaan Ankkurille sitä tarvittaessa. Mutta tavoitteissa ollutta vuorovaikutussuhdetta ei ole syntynyt ja yhteistyön määrä on vaihdellut. Kaksi seurakuntaa on ajoittain tiiviimmin sitoutunut toimintaan. Jouluaattona 2008 järjestettiin yksinäisten ja vähävaraisten jouluateria Ankkurissa yhteistyönä joidenkin seurakuntalaisten kanssa. Yhteistyösiteet projektin taustajärjestöön KAN ry:hyn ovat olleet ohuet. Järjestö on nähnyt projektin omavaraisena ja itsenäisenä yksikkönä, joka tulee toimeen omillaan. Näkemyseroja syntyi vuoden 2008 lopussa projektin varojen käytöstä, mutta asia saatiin korjattua Ankkurin tavoitteiden ja projektisuunnitelman mukaiseksi ohjausryhmän puututtua asiaan. Yhteistyökumppaneita ovat myös vapaaehtoiset. Hankkeessa on työskennellyt yhteensä kahdeksan vapaaehtoista, joista kaksi on entisiä avohoidon asiakkaita. Erityisesti vertaistuellinen vapaaehtoistyö sai asiakashaastatteluissa kiitosta. Tuen koettiin olevan tärkeää ja auttaneen eteenpäin. Ankkuri on solminut kontakteja myös kirkon diakoniatyöntekijöiden ja julkisen sektorin toimijoiden kanssa. Arviointikysymyksessä 3f tarkasteltiin sitä, millaisia tuloksia yhteistyöstä syntyy. Tuloksia on syntynyt paikoitellen, mutta keskeisiin toimijoihin ei ole kyetty verkottumaan odotetulla tavalla. Alkuperäisenä ajatuksena oli, että Ankkuri olisi toiminut taustajärjestön ja seurakuntien tarjoaman käytännön ja hengellisen tuen piirissä ja myös asiakasvirta olisi kulkenut molempiin suuntiin sekä taustajärjestön että seurakuntien osalta. Tällainen synergia ja vuorovaikutus ei ole toteutunut. Ankkuri on toiminut melko irrallaan ja yksin, joskin seurakunnista on tullut jonkun verran tukea. Yhteistyöhön lähteminen tämänkaltaisen projektin kanssa voi olla odotettua vaativampi tehtävä. On mahdollista, että mukaan sitoutuneet seurakunnat ja taustajärjestö eivät olleet riittävästi perillä siitä, mitä mukanaolo edellyttäisi. Sielläkin tehdään työtä usein vähillä resursseilla eikä aikaa tahdo riittää muuhun kuin keskeisten asioiden hoitamiseen. Kiireen lisäksi yhteistyötä ovat haitanneet myös erilaiset odotukset. Onko seurakunnissa osaamista ja halua ottaa päihdeongelman kanssa kamppailevaa ihmistä yhteisöönsä, löytyykö sieltä ihmisiä, jotka voisivat olla näiden tukena? Tällaiset asiat olisi tärkeää miettiä, ennen kuin yhteistyöstä sovitaan. Millaista tukea taustajärjestöltä voi odottaa? Projekti-idea ei alun perin noussut taustajärjestöstä, vaan järjestö pyydettiin mukaan vasta, kun hankesuunnitelma oli jo hahmottunut. Tämän vuoksi järjestö ei alun alkaenkaan ollut syvällisesti sitoutunut hankkeeseen eikä tuntenut omistajuutta sitä kohtaan. Hankeprosessin edetessä näkemyserot kävivät yhä ilmeisemmiksi. Kuitenkin asioita kyettiin käsittelemään ja vaivalloisten vaiheiden kautta päästiin tekemään kaikkia osapuolia tyydyttäviä ratkaisuja.

Espoon ankkuri -hankkeen väliarviointi

Espoon ankkuri -hankkeen väliarviointi Espoon ankkuri -hankkeen väliarviointi Syyskuu 2008 Nina K. Hyttinen Snl/ARPA/nkh 1 Tiivistelmä Espoon Ankkuri -hankkeen väliarviointi. Nina K. Hyttinen, Sininauhaliitto. Helsinki. Syyskuu 2008. 18 sivua.

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma vuodelle 2009 (Päivitys laajempaan toimintasuunnitelmaan)

Toimintasuunnitelma vuodelle 2009 (Päivitys laajempaan toimintasuunnitelmaan) 22.9 2008 KS 1 / 5 Toimintasuunnitelma vuodelle 2009 (Päivitys laajempaan toimintasuunnitelmaan) Visio: Espoon Ankkuri 2010 Toipumistyön keskus Espoon Ankkuri on espoolaisten hyvin tuntema avopalvelukeskus,

Lisätiedot

Espoon Ankkurin toimintasuunnitelma 2010

Espoon Ankkurin toimintasuunnitelma 2010 7.4 2010 KS 1 / 10 Espoon Ankkurin toimintasuunnitelma 2010 SISÄLLYS Toimintasuunnitelma vuodelle 2010...2 Espoon Ankkuri päiväkeskustoiminnan ja avohoidon yhdistävä avopalvelukeskus...2 Tarkoitus ja toimintamalli...

Lisätiedot

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Sosiaaliset verkostot ja vertaistuki q Sosiaaliset verkostot tukevat pienlapsiperheen hyvinvointia q Vertaistuen

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi

Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi 11.3.2013 Tärkeimmät kehittämisideat Lääkinnällinen kuntoutus: Miten heidän kuntoutuksen rahoitus, jotka eivät täytä tiukkoja kriteereitä ja eivät täten

Lisätiedot

KOKEMUSASIANTUNTIJA TERVEYSASEMALLA

KOKEMUSASIANTUNTIJA TERVEYSASEMALLA KOKEMUSASIANTUNTIJA TERVEYSASEMALLA Yksi tapa auttaa päihde- ja mielenterveysongelmissa Kokemusasiantuntija Hannu Ylönen Helsinki 23.4.2015 Kuka on päihdetyön kokemusasiantuntija? Kokemusasiantuntijalla

Lisätiedot

AKTIIVISESTI KOTONA 2

AKTIIVISESTI KOTONA 2 AKTIIVISESTI KOTONA 2 TÄYTTÄ ELÄMÄÄ! HANKE Vapaaehtoistoiminnan kehittämistyötä Vantaalla Maria Uitto 25.9.2014 Aktiivisesti kotona 2 Täyttä elämää! vapaaehtoistoiminnan kehittämishanke Aktiivisesti kotona

Lisätiedot

KAN ESPOON ANKKURI PÄIVÄKESKUS

KAN ESPOON ANKKURI PÄIVÄKESKUS 1 KAN ESPOON ANKKURI PÄIVÄKESKUS TOIMINTASUUNNITELMA Suunnitelman laatijat: Työ- ja ohjausryhmät, yksikön vetäjä. Laadittu suunnittelu- ja valmisteluvaiheessa syksy 2005-kevät 2006. 1. JOHDANTO...2 2.

Lisätiedot

Laiskuus on katsojan silmissä

Laiskuus on katsojan silmissä Laiskuus on katsojan silmissä Nuorten hyvinvointia tukemassa Ilmiöitä syrjään jäämisen taustalla Vamoksen näkökulmia Ketä kiinnostaa!!! - Välineitä ja välittämistä nuoren elämään 21.11.2013 Keskiuudenmaan

Lisätiedot

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.

Lisätiedot

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti Preventiimi pähkinänkuoressa OKM:n rahoittama, Humakin hallinnoima, yksi valtakunnallisista

Lisätiedot

Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut

Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut Liian päihdeongelmainen mielenterveyspalveluihin tai liian sairas

Lisätiedot

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Täyttä elämää eläkkeellä -hanke

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen työpajojen ALU-STARTTI 27.1.2016 Sovari tuottaa laadullista vaikutustietoa

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

PÄIHDETYÖ HAASTAA TERVEYSASEMAT - KOKEMUSASIANTUNTIJA OSANA MONIAMMATILLISTA TYÖRYHMÄÄ VANTAALLA

PÄIHDETYÖ HAASTAA TERVEYSASEMAT - KOKEMUSASIANTUNTIJA OSANA MONIAMMATILLISTA TYÖRYHMÄÄ VANTAALLA PÄIHDETYÖ HAASTAA TERVEYSASEMAT - KOKEMUSASIANTUNTIJA OSANA MONIAMMATILLISTA TYÖRYHMÄÄ VANTAALLA Anne Tapola ja Hannu Ylönen Vantaalaisen hyvä mieli -hanke Kokemusasiantuntija -seminaari Helsinki, 13.2.2013

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyyskysely. työnantajille

Asiakastyytyväisyyskysely. työnantajille Asiakastyytyväisyyskysely työnantajille Asiakastyytyväisyyskysely Kysely lähetettiin 190 työnantajalle, joista 93 vastasi. Etelä-Karjalan alueelta vastauksia 36 kpl, Kymenlaakson alueelta 54 kpl. Anonyymeja

Lisätiedot

Verkkoavusteinen päihdekuntoutusohjelma - Pilotin arviointia Päihdetiedotusseminaari 6.6.2015 Sanna Ranta & Jouni Tourunen 8.6.

Verkkoavusteinen päihdekuntoutusohjelma - Pilotin arviointia Päihdetiedotusseminaari 6.6.2015 Sanna Ranta & Jouni Tourunen 8.6. Verkkoavusteinen päihdekuntoutusohjelma - Pilotin arviointia Päihdetiedotusseminaari 6.6.2015 Sanna Ranta & Jouni Tourunen 8.6.2015 1 Verkkopalvelut/-auttaminen Perusteluja/taustaa Tietotekniikan kehittyminen

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdepalvelujen asiakastyytyväisyyskysely 2014

Mielenterveys- ja päihdepalvelujen asiakastyytyväisyyskysely 2014 Mielenterveys- ja päihdepalvelujen asiakastyytyväisyyskysely 2014 Yhteenveto tuloksista Hannele Kähkönen Anne Tuovinen Lokakuussa 2014 toteutettiin asiakastyytyväisyyskysely kunnan mielenterveys- ja päihdepalveluissa.

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 EPSHP/aikuispsykiatria TUKE 1242 Projektityöntekijänä Tiina Leppinen Psyk. sh., NLP-Master, Kuntoutuksen ohjaaja amk Hankkeen taustaa Nuorten aikuisten

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN. Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino

LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN. Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino ESPOON JÄRJESTÖJEN YHTEISÖ Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY on alueellinen sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialan järjestöjen

Lisätiedot

Liitekuviot. Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 75 89-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta. www.ikateknologia.fi

Liitekuviot. Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 75 89-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta. www.ikateknologia.fi www.ikateknologia.fi Liitekuviot Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 9-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta Nordlund, Marika; Stenberg, Lea; Lempola, Hanna-Mari. KÄKÄTE-projekti (Käyttäjälle

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke 10.4.2015 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & Avanti-hanke AVANTIBOOK Nro 6 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke Kaupungin Työllisyyspalvelut Seinäjoki

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI RIIPPUVUUDESTA TOIPUMISEN VAIHEET 1. ESIHARKINTA -> ONGELMAN KIELTÄMINEN,

Lisätiedot

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke Ajalla

Lisätiedot

Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen

Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen Mistä puhun Miltä poterot näyttävät arjen turvan näkökulmasta Ilkeät ongelmat ja niiden ratkaisuja Miten muuttaa tulevaisuutta? 23.9.2014 2 Miltä poterot

Lisätiedot

TYÖHÖN PALUU PROJEKTIN ARVIOINNIN TULOKSIA

TYÖHÖN PALUU PROJEKTIN ARVIOINNIN TULOKSIA TYÖHÖN PALUU PROJEKTIN ARVIOINNIN TULOKSIA Jouni Puumalainen, Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Kuntoutuspäivät 12.-13.04. 2011, työryhmä 8 24.5.2011 1 Työhön paluu -projekti (RAY 2007-2011)

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

Toiminnan seuranta ja vaikuttavuuden arviointi

Toiminnan seuranta ja vaikuttavuuden arviointi Toiminnan seuranta ja vaikuttavuuden arviointi Perhekeskus palvelumallina seminaari 28. 29.8.2008 Nina K. Hyttinen Seuranta ja arviointi perhekeskustoiminnan tukena Miksi seurantaa ja arviointia? Dokumentoitu

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii

Lisätiedot

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille 1. Vastaajan tiedot / Taustamuuttujaosio Vastaajaa koskeva tieto 1.1. sukupuoli mies nainen 1.2. ikä alle 20 vuotta 20 30 vuotta 31 40 vuotta yli 40 vuotta 1.3.

Lisätiedot

Työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön vaikuttavuus

Työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön vaikuttavuus Työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön vaikuttavuus Työkaluna sosiaalisen vahvistumisen Sovari-mittari ESITE TYÖPAJOJEN JA ETSIVÄN NUORISOTYÖN TOIMIJOILLE JA SIDOSRYHMILLE 1 Millaisia vaikutuksia työpajatoiminnalla

Lisätiedot

MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY

MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY PSYKIATRIA: Mielenterveystoimisto; aikuistenlasten ja nuorten vastaanotto, syömishäiriöpoliklinikka, sivuvastaanotto Uudessakaarlepyyssä Päiväosasto ja yöpymismoduli Psykiatrinen

Lisätiedot

TYÖMIELI-hanke. Johtaminen ja esimiestyö Työnantajien kokemuksia Työnantajien. - yhteenvetoa haastattelutuloksista

TYÖMIELI-hanke. Johtaminen ja esimiestyö Työnantajien kokemuksia Työnantajien. - yhteenvetoa haastattelutuloksista TYÖMIELI-hanke Johtaminen ja esimiestyö Työnantajien kokemuksia Työnantajien sosiaali- palveluohjaus terveysalalla -mallin pilotoinnista 30 op - yhteenvetoa haastattelutuloksista Aikuisopiskelu ja opiskeluvalmiudet

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

Päihdepalvelut. Kuntouttavat asumispalvelut

Päihdepalvelut. Kuntouttavat asumispalvelut Päihdepalvelut Kuntouttavat asumispalvelut KUNTOUTTAVAT ASUMISPALVELUT Kuntouttavat asumispalvelut tuottavat asumispalveluja täysi-ikäisille asunnottomille vantaalaisille päihde- ja mielenterveyskuntoutujille.

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Asiakastyytyväisyys 2013 Lasten ja nuorten palvelut Varhaiskasvatus

Hämeenlinnan kaupunki Asiakastyytyväisyys 2013 Lasten ja nuorten palvelut Varhaiskasvatus Hämeenlinnan kaupunki Asiakastyytyväisyys 2013 Lasten ja nuorten palvelut Varhaiskasvatus Tutkimusraportti 2.5.2013 Mikko Kesä Minna Joutsen Ari Kurlin Innolink Research Oy TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on

Lisätiedot

Arviointitutkimuksen johtopäätökset Paltamo-kokeilusta

Arviointitutkimuksen johtopäätökset Paltamo-kokeilusta Arviointitutkimuksen johtopäätökset Paltamo-kokeilusta Paltamo-kokeilun arviointitutkimuksen päätösseminaari 26.11.2013 Työllisyysvaikutuksia Työttömyys aleni Paltamossa jyrkästi, 17 prosentista noin 4

Lisätiedot

Työpajat TYP:n kumppanina Työhönkuntoutumisen kumppanuusfoorumi 22.11.2011. Hilla-Maaria Sipilä Projektisuunnittelija

Työpajat TYP:n kumppanina Työhönkuntoutumisen kumppanuusfoorumi 22.11.2011. Hilla-Maaria Sipilä Projektisuunnittelija Työpajat TYP:n kumppanina Työhönkuntoutumisen kumppanuusfoorumi 22.11.2011 Projektisuunnittelija Espoon työvoiman palvelukeskuksen asiakasprosessi KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA PAJALLA ETYP moniammatilliset

Lisätiedot

Valtakunnalliset Päihde- ja. mielenterveyspäivät 11-12.10.2011

Valtakunnalliset Päihde- ja. mielenterveyspäivät 11-12.10.2011 Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät 11-12.10.2011 Päihdepalvelut kotiin Kokemuksia kotona tapahtuvasta alkoholikatkaisuhoidosta ja jälkikuntoutuksesta Råman Päivi, laitoshoidon koordinaattori,

Lisätiedot

OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS

OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS OSALLISUUDEN JA YHTEISÖLLISYYDEN VAHVISTAMINEN JA TUKEMINEN RYHMÄMUOTOISILLA TOIMINNOILLA v AVOIMET RYHMÄTOIMINNOT Avoin päiväkoti ja alueelliset perheryhmät Isä lapsi toiminta

Lisätiedot

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Selvittää lasten perheiden ja terapeuttien välistä yhteistyötä ja arjen voimavaroja Tuleeko perhe kuulluksi ja huomioidaanko vanhempien mielipiteitä

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Minna Kohmo, Henki-Tapiola 30.11.2011 23.11.2011 1 Tämä on Tapiola Noin 3 000 tapiolalaista palvelee noin 960 000 kuluttaja-asiakasta 63 000 yrittäjää 60 000 maa- ja metsätalousasiakasta

Lisätiedot

Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos

Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Mitä kuormittavuus on? Työn kuormittavuus on moniulotteinen käsite.

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014 Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on?

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Vammaispalvelujen asiakasraati 18.9.2014 Oma tupa, oma lupa kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI OMA

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

PÄIHDEHOITOYKSIKÖN LAATUARVIO AVOHOITO YKSIKÖN PERUSTIEDOT. Sähköposti: Paivakeskus@luukku.com

PÄIHDEHOITOYKSIKÖN LAATUARVIO AVOHOITO YKSIKÖN PERUSTIEDOT. Sähköposti: Paivakeskus@luukku.com PÄIHDEHOITOYKSIKÖN LAATUARVIO AVOHOITO LOMAKE TÄYTETÄÄN SOVELTUVIN OSIN YKSIKÖN PERUSTIEDOT Täyttöpäivämäärä 8.10.2004 Yksikön tiedot Rovaniemen Päiväkeskus ry Katuosoite: Kairatie 23 Postinumero: 96100

Lisätiedot

Sosiaalipalveluohjaajat. Anna Kinnunen & Katja Pietikäinen. Sosiaalitoimisto, Lapinlahden kunta

Sosiaalipalveluohjaajat. Anna Kinnunen & Katja Pietikäinen. Sosiaalitoimisto, Lapinlahden kunta Sosiaalipalveluohjaajat Anna Kinnunen & Katja Pietikäinen Sosiaalitoimisto, Lapinlahden kunta www.lapinlahti.fi 10.067 asukasta Vireä kulttuuri- ja liikuntapitäjä Kuntaliitos Varpaisjärven kunnan kanssa

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro. Jaakko Valvanne Geriatrian professori Tampereen yliopisto Tampereen kaupunki

Kommenttipuheenvuoro. Jaakko Valvanne Geriatrian professori Tampereen yliopisto Tampereen kaupunki Kommenttipuheenvuoro Jaakko Valvanne Geriatrian professori Tampereen yliopisto Tampereen kaupunki Omaehtoisen ikääntymisen edellytykset Espoossa Ympäristön toimivuus ja esteettömyys Jatkuva laadunparantaminen

Lisätiedot

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Työn ja vapaa-ajan tasapaino Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Määrittele tasapaino! Työn ja vapaa-ajan tasapainon saavuttamiseksi ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää, joka sopisi jokaisen tilanteeseen.

Lisätiedot

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Ikääntyneidenpäihde- ja mielenterveystyön verkoston yhteistyöseminaari 23.4.2015 Mona Särkelä-Kukko Marjo Karila 14.4.2015 1 Pohdittavaksi alkuun: Pohdi

Lisätiedot

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto. Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016 Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.fi Puh:0503256450 4.3.2016 Maahanmuutto on siirtymä Valtava sosiokulttuurinen muutos,

Lisätiedot

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mielenterveys Suomessa Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1.11.2010 1 Mielenterveyskuntoutuksen lähtökohdat eri aikoina (Nordling 2010) - työ kuntouttaa (1960-luku) -

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT 2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Ulkoringiltä sisärinkiin. Kuinka auttaa kumuloituneista ongelmista kärsiviä nuoria aikuisia pirstaleisessa palvelujärjestelmässä.

Ulkoringiltä sisärinkiin. Kuinka auttaa kumuloituneista ongelmista kärsiviä nuoria aikuisia pirstaleisessa palvelujärjestelmässä. Ulkoringiltä sisärinkiin. Kuinka auttaa kumuloituneista ongelmista kärsiviä nuoria aikuisia pirstaleisessa palvelujärjestelmässä. Aikuissosiaalityön päivät Jyväskylä 8.1.2014 Anne Määttä, VTT Elsa Keskitalo,

Lisätiedot

PALOMA- projekti 2013-2015

PALOMA- projekti 2013-2015 Toimintamalli ikääntyvien maahanmuuttajien hyvinvoinnin lisäämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi Jyvässeudulla asuinalueittain PALOMA- projekti 2013-2015 PÄÄTAVOITE Pysyvän asuinalueittaisen toimintamallin

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

Itä-Suomen Varikko 2015-2017 (ESR) Kuntouttava päivä- ja työtoimintamalli 16.6.2015 1

Itä-Suomen Varikko 2015-2017 (ESR) Kuntouttava päivä- ja työtoimintamalli 16.6.2015 1 Itä-Suomen Varikko 2015-2017 (ESR) Kuntouttava päivä- ja työtoimintamalli 16.6.2015 1 Itä-Suomen Varikot 16.6.2015 2 Varikon tavoitteet Sosiaalisen osallisuuden vahvistaminen ja tukeminen Köyhyyden torjuminen

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja yhteistyö lasten, nuorten ja perheiden palveluissa /Peruskartoitus työntekijöille. Nurmijärvi 11/2006

Varhainen puuttuminen ja yhteistyö lasten, nuorten ja perheiden palveluissa /Peruskartoitus työntekijöille. Nurmijärvi 11/2006 Varhainen puuttuminen ja yhteistyö lasten, nuorten ja perheiden palveluissa /Peruskartoitus työntekijöille Nurmijärvi 11/2006 Työpaikka? Äitiys- tai lastenneuvola 4,7 Päivähoito 63,3 Perheneuvola 2, 1

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Tavoite Oppia menetelmä, jonka avulla työyhteisöt voivat yhdessä kehittää työkäytäntöjään. Milloin työkäytäntöjä kannattaa kehittää? Työkäytäntöjä

Lisätiedot

Suomalaisista 46 % on käynyt viimeisen vuoden aikana teatterissa, baletissa tai oopperassa vähintään yhden kerran. Määrä on pysynyt lähes samana viime tutkimuskertaan (v. 2004) verrattuna. Teatterissa

Lisätiedot

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan Hankekuvaus Hanke Turvallisuus kotona vuorokauden ympäri alkoi elokuussa 2010. Kaksivuotinen hanke on Kristiinankaupungin oma ja sen osarahoittajana toimii Pohjanmaan liitto. Hankkeen pääasiallisena kohderyhmänä

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

Setlementtien sosiaaliset tulokset Setlementtien sosiaaliset tulokset teemoittain teemoittain 2011, 2011, 2010 2010 Monikulttuurinen työ

Setlementtien sosiaaliset tulokset Setlementtien sosiaaliset tulokset teemoittain teemoittain 2011, 2011, 2010 2010 Monikulttuurinen työ Setlementtien sosiaaliset tulokset teemoittain 2011, 2010 Monikulttuurinen työ Setlementti Louhela ry 7 jakautuu Päätavoite 1. Osatavoite: MONIKULTTUURISUUS ON OSA SETLEMENTTI LOUHELAN KANSALAISTOIMINNAN

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

amos-palvelut voimavaroja vahvistamassa

amos-palvelut voimavaroja vahvistamassa 3,2 M vuosibudjetti amos-palvelut voimavaroja vahvistamassa hdessä koulutustakuuseen seminaari 22.4.2015 65 työntekijää 5 yksikköä Nuoriso- ja koulutustakuu ovat hyviä asioita, mutta monen opiskelun ja

Lisätiedot

Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen

Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen Maaseudun Tukihenkilöverkko Maaseudun Tukihenkilöverkko on vapaaehtoistyöhön perustuva auttamisverkosto, joka tarjoaa apua kaikille maaseudun

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Turvallisuus osana hyvinvointia

Turvallisuus osana hyvinvointia Turvallisuus osana hyvinvointia Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi 12.5.2009 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@helsinki.fi Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi =

Lisätiedot

Voimaantuminen 2h. Stressin nujertaja -valmennus. Valmentaja Päivin rentoutusharjoitus sai erityistä kiitosta. 1 / 10

Voimaantuminen 2h. Stressin nujertaja -valmennus. Valmentaja Päivin rentoutusharjoitus sai erityistä kiitosta. 1 / 10 Voimaantuminen 2h Stressin nujertaja -valmennus Valmentaja Päivin rentoutusharjoitus sai erityistä kiitosta. Tuula Kortelainen, ammatinvalintapsykologi 1 / 10 Nykypäivän hektisessä arjessa eläminen sekä

Lisätiedot

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti.

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti sijaitsee maaseudulla Karvianjoen rannalla seitsemän kilometrin päässä Kankaanpään keskustasta.

Lisätiedot

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voikukkia -seminaari 23.5.2012 Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voiko toive onnistuneesta kotiutumisesta toteutua? Jos uskomme korjaamiseen ja parantumiseen, oppimiseen ja kehittymiseen, meidän on edelleen uskallettava

Lisätiedot

Perhekoti Touhukallio Oy

Perhekoti Touhukallio Oy Perhekoti Touhukallio Oy Perhekoti Touhukallio on osakeyhtiö, jonka ainoana osakkeenomistajana on yrityksen perustaja Sari Pölönen. Perhekoti Touhukallio on perustettu tammikuussa 2001. Perhekodin toiminta

Lisätiedot

ASIAKASKYSELYN TULOKSET 2015

ASIAKASKYSELYN TULOKSET 2015 ASIAKASKYSELYN TULOKSET 2015 Asiakaskokemuksia lastensuojelun-, aikuissosiaalityön-sekä mielenterveys- ja päihdepalveluiden käyttäjiltä 2 Mitä palveluita vastaajat olivat käyttäneet Vastaaja on voinut

Lisätiedot

TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain)

TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain) 20.7.2011 TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain) (1) Työn kehittävyys Minulla on mahdollisuus ajatella ja toimia itsenäisesti työssäni Minulla on mahdollisuus kehittää itselleni ominaisia

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

Mikael Palola. SoTe kuntayhtymä

Mikael Palola. SoTe kuntayhtymä Mikael Palola ja Saarikka Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi, Kyyjärvi ja Saarijärvi muodostivat Paras-hankkeen mukaisen yhteistoiminta-alueen 1.1.2009 Kunnat siirsivät sosiaali- ja terveyspalveluiden (pl.

Lisätiedot

HUUKO IV 8.9.2011 klo 14.00-14.45 Tanja Hirschovits-Gerz. Tanja Hirschovits-Gerz@uta.fi 2011 1

HUUKO IV 8.9.2011 klo 14.00-14.45 Tanja Hirschovits-Gerz. Tanja Hirschovits-Gerz@uta.fi 2011 1 HUUKO IV 8.9.2011 klo 14.00-14.45 Tanja Hirschovits-Gerz Tanja Hirschovits-Gerz@uta.fi 2011 1 Mistä ja kenen prosessista on kyse? Polarisaatio: päihde- ja mielenterveystyö? Asiakkaan / potilaan muutosprosessista?

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

ENSIHOITAJIEN TYÖSSÄ KUORMITTUMINEN SEKÄ TYÖSSÄJAKSAMINEN

ENSIHOITAJIEN TYÖSSÄ KUORMITTUMINEN SEKÄ TYÖSSÄJAKSAMINEN ENSIHOITAJIEN TYÖSSÄ KUORMITTUMINEN SEKÄ TYÖSSÄJAKSAMINEN Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos MITÄ ENSIHOITOTYÖN KUORMITTAVUUS ON TEIDÄN MIELESTÄ? Työn kuormittavuus on moniulotteinen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut Hyvinvointia työstä Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014 Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut 6.2.2014 Eija Lehto, Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin osatekijöitä

Lisätiedot

YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät

YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät 10.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät SOS-lapsikylän toimintakäsikirjan mukaisesti lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen lasten asioista vastaaville

Lisätiedot

Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund

Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio 17.2.2015/Mona Hägglund Vanhusten palvelujen ympärivuorokautisten asumispalvelujen kilpailutus 2014

Lisätiedot

Sosiaalisen ympärist. Ohjaaja Kari-Pekka Rauhala - Nokian kaupunki 18.10.2011

Sosiaalisen ympärist. Ohjaaja Kari-Pekka Rauhala - Nokian kaupunki 18.10.2011 Itsensä hoitaminen päihdeongelman p suhteen koko elämän n kestävä prosessi. Sosiaalisen ympärist ristön muututtava vähemmv hemmän päihteitä suosivaksi. Lääkäri saattaa antaa diagnoosin sairauden luonteesta,

Lisätiedot