Sivla Valmistelija: kiinteistöpäällikkö, puh ja lu kio kou lu tuksen rehtori puh , sivistystoimenjohtaja

Transkriptio

1 Sivistyslautakunta Jokivarren koulun muutostyöt / tilannekatsaus 2054/ /2015 Sivla Valmistelija: kiinteistöpäällikkö, puh ja lu kio kou lu tuksen rehtori puh , sivistystoimenjohtaja Jokivarren puukoulun rakenteet ja korjaustarve sekä kus tannuk set Vuoden 2015 talousarviossa on euron investointimääräraha Jo ki var ren puukoulun sisäilmaongelmien korjaamiseen. Kor jaussuun ni tel ma na oli vaihtaa rossipohjan ja yläpohjan vanhat orgaanista ainetta sisältävät eristeet uusiin. Lattia- ja ylä poh ja eristeis tä otettiin materiaalinäytteet ISS Proco Oy:n toimesta. Useas sa näytteessä esiintyi mikrobikasvustoa. Ra ken ne suun nit te lijan suorittamaa katselmusta varten avattiin lattioita ja yläpoh jaa useasta eri kohdasta. Lattiarakenteissa ja alimpien sei nä hirsien osalla löytyy merkittävästi lahovaurioita. Rossipohjan kan na tin rimo jen ja varpu-sammal kerroksen päälle on asennettu lietettyä savea n cm:n kerros. Savikerros on mm. lahottanut alimpia sei nä hir siä. Korjaushankkeen suunnittelukokouksessa todet tiin, että suunniteltu kunnostustoimenpide kasvaa talon pe rus korjauk sek si. Sweco Oy / rakennustekniikka laski laajentuneesta korjaus työs tä rakennusosa-arvion. Korjauskustannusarvio on n. 1,2 milj. euroa. Lukiotyöryhmän työssä tarkasteltiin tiloja opetuksellisesta nä kö kulmas ta. Jokivarren puukoulun korjaukset on tehtävä joka ta pauk sessa jollakin erikseen päätettävällä tasolla riippuen siitä, mihin tar koituk seen rakennusta tullaan käyttämään. Puukoulun suojelun taso ja vaikutukset rakennuksen käyttöön Koulutalo on rakennettu 1884 ja oli Jämsän ensimmäinen kan sa koulu. Alueen asemakaava on vuodelta Asemakaavalla kou lu ra kennus ta ei ole suojeltu. Koulurakennus on kulttuurihistoriallisesti ja rakennustaiteellisesti arvo kas ja se on inventoitu Keski-Suomen museon taholta. Mikäli rakennukselle jostain syystä haettaisiin purkulupaa, tulisi siitä pyy tää museoviraston lausunto. Todennäköistä on, että purkulupaa

2 ei saataisi vaan vaatimuksena olisi suojella rakennus asemakaavan muu tok sel la, jolloin rakennuksen omistaja vastaa rakennuksesta ja sen suojelusta. Suojelu tarkoittaa, ettei rakennusta saa purkaa eikä sen julkisivuja ja ve si kat toa saa olennaisesti muuttaa. Rakennuksen sisällä tehtävät jul ki si vui hin vaikuttamattomat muutokset ovat sallittuja. Kivikoulun korjaustarve ja kustannukset Sivistystoimi on esittänyt, että myös vanhan kivikoulun lat tia-ros sipoh ja tutkittaisiin ja korjattaisiin samalla kertaa, jos tarvetta ilmenee. Ki vi kou lun sisäilmasta ja I-kerroksen lattiarakenteesta otettiin näytteet mikrobipitoisuuksista. Sisäilmanäytteitä otettiin 3 kpl ja ma te ri aali näyt tei tä 3 kpl. Sisäilmanäytteiden tulos oli: ei poikkeavaa. Ma te riaa li näyt tei den tulos: näyte 1 / ei viitettä vauriosta, näyte 2 / heikko vii te vauriosta, näyte 3 / vahva viite vauriosta. Suun nit te lu ko kouk sessa sovittiin, että lattiarakennetta avataan lisää ra ken nesuun nit te lua varten kolmesta eri kohdasta. Näin saadaan var muus rossipohjan rakenteesta ja kunnosta. Kunnostettavaa lat tia-alaa on 350 m2. Tässä yhteydessä joudutaan purkamaan kevyitä vä li sei niä. Korjaustyön määrärahan tarpeeksi arvioitiin n. 0,5 milj. eu roa. Korjaustöiden aikataulu Alakoulu siirtyy Jokivarren koulusta pois 6/2015 ja lukio siirtyy tiloihin 1/2016. Aikataulullisesti tämä mahdollistaa edellä esitettyjen korjauk sien suorittamisen. A-osan laajennusvaihtoehto, 4 luokkatilaa Kustannuksiltaan kalliiden korjaustöiden vaihtoehtona on selvittää Jo ki var ren koulun A-talon laajennusmahdollisuus. Ratkaisulla saa taisiin uutta nykyvaatimukset täyttävää opetustilaa lukion käyttöön. Alus ta van suunnitelman mukaan tontille mahtuisi 330 krs-m2:n suurui nen 4 luokkatilaa käsittävä kokonaisuus. Lisärakennus sijoittuisi A-ra ken nuk sen Siltakadun puoleiseen päätyyn. A-osan laajennus olisi käytössä aikaisintaan Ti la päis rat kaisu lukion 3 luokkatilan sijoittamisesta rakentamisen ajaksi on löy dettä vis sä kaupungintalolta, Kivikonttorilta ja Paunun koululta. Mah dol lisen laajennuksen rakentamisella on äärimmäisen tiukka ai ka tau lu. Alustavan selvityksen mukaan tontilla riittää rakennusoikeutta. Raken nus lu pa edellyttää poikkeuslupakäsittelyä, koska laajennusosa ylit tää asemakaavassa määritellyn rakennusalueen rajan. Laajennusosan rakentamisella on mahdollisuus parantaa ruo ka sa-

3 li-keit tiön tilaratkaisuja. Laajennusosan alustava kustannusarvio on 1,0 milj. Puukoulun jatkokäyttö Puukoulun peruskorjaustarpeen arvioinnissa ja jatkokaytössä on huo mioi ta va terveydensuojelulaki. Ter vey den suo je lua ohjataan tervey den suo je lu lain avulla ja sen tar koi tuk se na on ennaltaehkäistä, vä hen tää ja poistaa elinympäristöstä te ki jöi tä, jotka voivat aiheuttaa ter veys hait taa. 13 ( /24) Ilmoitusvelvollisuus Toiminnanharjoittajan on tehtävä viimeistään 30 vuorokautta ennen toi min nan aloittamista kirjallinen ilmoitus kunnan ter vey den suo je lu viran omai sel le seuraavista toiminnoista: 1) työtilan, jonka käytöstä voi aiheutua terveyshaittaa, tai ter vey del lisil tä vaikutuksiltaan siihen rinnastettavan toiminnan sijoittamisesta asuin ra ken nuk seen tai alueelle, jossa on asuinhuoneistoja; 2) julkisen huvi-, kokoontumis- tai majoitushuoneiston pe rus ta mi sesta tai käyttöönotosta; 3) yleiseen käyttöön tarkoitetun saunan, uimahallin, uimarannan taikka uimalan tai kylpylän perustamisesta tai käyttöönotosta; 4) eläinten pitoon tarkoitetun rakennuksen tai aitauksen si joit ta mises ta tai käyttöönotosta asemakaava-alueelle; sekä 5) sellaisen muun huoneiston tai laitoksen perustamisesta tai käyttöön otos ta, jonka hygieenisille olosuhteille on sen käyttäjämäärä tai toi min nan luonne huomioon ottaen asetettava erityisiä velvoitteita; so si aa li- ja terveysministeriön asetuksella säädetään tarkemmin edel lä tarkoitetuista huoneistoista ja muista laitoksista. Vastaava ilmoitus on tehtävä myös 1 momentissa mainitun toi minnan olennaisesta muuttamisesta. Toiminnanharjoittajan vaih tu mi sesta on ilmoitettava kunnan terveydensuojeluviranomaiselle. Edellä 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettua ilmoitusta ei tarvitse tehdä, jos toiminta edellyttää ympäristönsuojelulain mukaista ym pä ris tölu paa. Kunnan terveydensuojeluviranomainen voi velvoittaa 1 momentin 4 koh das sa mainitun ilmoituksen tehtäväksi myös alueella, missä se jo ole van asutuksen takia katsotaan tarpeelliseksi. Tarkemmat säännökset ilmoituksesta ja siihen liitettävistä sel vi tyk sistä annetaan valtioneuvoston asetuksella. Terveydensuojelulain 13 :n 1 momentin 6 kohdassa tarkoitettuja

4 huo neis to ja tai laitoksia ovat: 1) koulu tai oppilaitos; 2) päivä-, lasten- tai vanhainkoti; 3) parturi, kampaamo tai kauneushoitola tai muu huoneisto, jossa har joi te taan ihonkäsittelyä tai -hoitoa; 4) sellainen kuntosali tai muu liikuntatila, jonka käyttöoikeutta ei ole ra joi tet tu; 5) hautausmaa tai hautapaikka; sekä 6) muut vastaavat laitokset tai huoneistot, joissa harjoitetusta toi minnas ta saattaa aiheutua käyttäjälle terveyshaitta Lisäksi Terveydensuojelulaissa on kohta: 26 Asunnon ja muun oleskelutilan terveydelliset vaatimukset Asunnon ja muun sisätilan sisäilman puhtauden, lämpötilan, kos teuden, melun, ilmanvaihdon, valon, säteilyn ja muiden vastaavien olosuh tei den tulee olla sellaiset, ettei niistä aiheudu asunnossa tai si säti las sa oleskeleville terveyshaittaa. Asunnossa ja muussa oleskelutilassa ei saa olla eläimiä eikä mik robe ja siinä määrin, että niistä aiheutuu terveyshaittaa. 27 ( /1237) Asunnossa tai muussa oleskelutilassa esiintyvä terveyshaitta Jos asunnossa tai muussa oleskelutilassa esiintyy melua, tärinää, ha jua, valoa, mikrobeja, pölyä, savua, liiallista lämpöä tai kylmyyttä taik ka kosteutta, säteilyä tai muuta niihin verrattavaa siten, että siitä voi aiheutua terveyshaittaa asunnossa tai muussa tilassa oles ke leval le, toimenpiteisiin haitan ja siihen johtaneiden tekijöiden sel vit tämi sek si, poistamiseksi tai rajoittamiseksi on ryhdyttävä viipymättä. Jos haitta aiheutuu asuinhuoneiston tai muun oleskelutilan ra kennuk sen rakenteista, eristeistä tai rakennuksen omistajan vastuulla ole vis ta perusjärjestelmistä, haitan poistamisesta vastaa ra ken nuksen omistaja, ellei muualla laissa toisin säädetä. Jos terveyshaitta aiheu tuu kuitenkin asunnon tai muun oleskelutilan käytöstä, joka ei ole tavanomaista, terveyshaitan poistamisesta vastaa asunnon tai muun oleskelutilan haltija. Kunnan terveydensuojeluviranomainen voi velvoittaa sen, jonka vastuulla haitta on, ryhtymään viipymättä tar vitta viin toimenpiteisiin terveyshaitan ja siihen johtaneiden te ki jöi den selvittämiseksi, poistamiseksi tai rajoittamiseksi. Jos terveyshaitta on ilmeinen ja on syytä epäillä sen aiheuttavan vä litön tä vaaraa, haittaa ei voida korjata tai jos ter vey den suo je lu vi ranomai sen määräystä haitan poistamiseksi ei ole noudatettu, eikä muita tämän lain mukaisia toimenpiteitä ole pidettävä riittävinä, ter veyden suo je lu vi ran omai nen voi kieltää tai rajoittaa asunnon tai muun oles ke lu ti lan käyttöä.

5 Tässä pykälässä tarkoitettujen määräysten antamisen tulee pe rus tua terveydensuojeluviranomaisen tekemään tarkastukseen sekä riit täviin ja luotettaviin mittauksiin, näytteisiin, tutkimuksiin, sel vi tyk siin tai havaintoihin. Terveyshaitan selvittämiseksi voidaan lisäksi an taa määräys rakenteen kuntotutkimuksen suorittamisesta. Suunnitelmien vaikutus lukion toimintaan Jokivarren tilat todettu kaupunginhallituksen asettaman lu kio työ ryhmän loppuraportissa ( ) lukiotoimintaan sopiviksi. Pää ra kennuk ses sa (A-rakennus) on kuusi isompaa luokkatilaa ja yksi pie nempi. Lisäksi rakennuksessa on toimistotiloja, varastotiloja, kir jas to/moni toi mi ti la ja mahdollisuus kalustaa opettajille työtiloja ja taukotila. Ra ken nuk sen yhteydessä on liikuntasali mikä soveltuu mm. li haskun to poh jai seen toimintaan liikunnanopetuksessa, alle 50 opiskelija yli op pi las kir joi tuk sien pitopaikaksi ja pienimuotoisten ylei sö ti lai suuksien pitopaikaksi. Rakennuksessa tullaan tekemään muutostöitä, jotta se soveltuu lukion toimipaikaksi. Puukouluun (B-rakennus) on suunniteltu kolmea luokkatilaa, joista yk si olisi iso kuvataiteen luokka pimiöineen ja varastoineen. Ra kennuk ses sa on myös savenpolttouuni. Vanhassa kivikoulussa (C-rakennus) on ruokala ja kaksi luokkatilaa. Keit tiön ja ruokalan toimivuus ei palvele parhaalla mahdollisella taval la lukiokoulutuksen tarpeita. Ruokailutilaa onkin suunniteltu laajen net ta vak si toiseen luokkatilaan. Jämsänkosken lukion toimintaa esitetään lakkautettavaksi. Syksyllä 2015 ei oteta enää uusia opiskelijoita. Jämsän ja Jämsänkosken lukioi den toiminta esitetään siirrettäväksi Jokivarren koulun tiloihin helmi kuun alusta On oletettavaa, että tällöin on käytössä A- ja C-ra ken nuk set. Lukion opetukseen nämä tilat eivät riitä, jolloin li sä tilaa on saatavilla Paunun koulusta, kaupungintalon valtuustosalista ja mahdollisesti Kivikonttorista, mikäli entiselle tietohallinnon tilalle ei en nen sitä löydy käyttäjää. Tilantarpeessa voi olla jopa päivittäisiä suu ria vaihteluja. Tilannetta helpottaa kevään viimeisessä jaksossa (huh ti-tou ko kuu) se, että ylioppilaskirjoitukset ovat ohi ja abi tu rien teilla ei ole enää opetusta. Mikäli päädytään lisätilan rakentamiseen A-rakennuksen yhteyteen tai puukoulun peruskorjaukseen tilanne on ongelmallisempi syys luku kau del la 2016, koska Paunun kouluun sijoittuvat myös kuu desluok ka lai set. Tällöin joudutaan kirjastomonitoimitilaa käyttämään suun ni tel tua enemmän tavallisena opetustilana. Harkintaan tulee myös liikuntasalin käyttö opetustilana, koska liikunnanopetusta tullaan jatkamaan myös nykyisessä lukion liikuntahallissa.

6 Mikäli A-rakennuksen yhteyteen tulee laajennusosa (neljä luok ka ti laa ja varastotilaa), voidaan opetusta vähentää C-rakennuksessa ja käyt tää toista luokkaa ruokalan jatkeena. Laajennusosaan on jär kevää sijoittaa erikoisluokat, kuten fysiikka-kemia ja kuvataide. Näin A-ra ken nuk sen muuhun osaan ei tarvitse rakentaa erillistä poisto veto kaa pil le ja kemikaalihöyryille. Mahdollisen laajennusosan valmistumiseen asti, fysiikan ja kemian teo ria tun nit voidaan pitää tavallisessa luokassa ja kokeelliset tunnit Pau nus sa iltapäivisin kun siellä on tilaa. Kuvataiteen osalta on myös käy tet tä vä Paunun luokkaa silloin kun se on vapaana, käytännössä usein vasta kun perusopetuksen koulupäivä on päättynyt. Luokkaan mah tuu korkeintaan 25 opiskelijaa, joten tämä voi vaatia pientä li säre surs sia kuvataiteen opetukseen. Sivistystoimenjohtaja Jokivarren koulukiinteistön kunnon todellinen tilanne on selvinnyt kun to tut ki mus ten ja rakenteiden avaamisen jälkeen. Puukoulun ja kivi kou lun kuntoa arvioitaessa on luonnollisesti otettava huomioon myös rakennusten ikä ja sen aikaiset materiaalit. Lisäkustannuksia ai heut ta vas sa tilanteessa hyvää on se, että Jokivarren kou lu kiin teistön todellinen kunto on selvinnyt ennen kuin suunniteltu pie ni muotoi nen remontti olisi tehty ja / tai ennen kuin lukio olisi jo siirtynyt kiin teis töön. Rakennusten kunto on jo senlaatuinen, että vaaditaan toi men pi teitä, oli pa kysymyksessä päätetty koulukiinteistön käyttö lu kio kou lu tukseen tai vaikka kiinteistössä olisi jatkanut Jokivarren koulu (1-6 vl.). Asias ta päätettäessä tämä on pidettävä mielessä. Lu kio kou lu tuk sen si joit tu mi nen Jokivarren koulukiinteistöön ei siis vaikuta kou lu kiin teistön tilanteeseen tai kiinteistön korjaamiskustannuksiin. Ki vi kou lun kun toa on tosin ryhdytty tutkimaan Jokivarren koulun lak kaut ta mispro ses sin kuulemistilaisuudessa esitettyjen mielipiteiden ja ti lai suudes sa annetun lupauksen johdosta. Kiinteistön korjauskustannukset ovat merkittävästi suuremmat kuin, mi tä alunalkaen on arviotu ( ). Puukoulun korjauksen kus tannus ar viok si on arvioitu 1,2 meur ja kivikoulun 0,5 meur ellei ki vi koulus ta jatkoselvittelyissä muuta johdu. Puukoulun korjaukseen liittyy tila pal ve luis ta saadun tiedon mukaan riski yhtäältä siitä, että ra kennus ta ei saataisi täydellisesti korjatuksi ja toisaalta siitä, että kor jauskus tan nus ar vio ylittyy. FMC Laskentapalvelu Oy:n tekemään kustan nus sel vi tyk seen on lisä- ja muutostyövarauksena sisällytetty 5 % va raus ja riskivarauksena 10 %. Puukoulu on Jämsän ensimmäinen kansakoulu. Vaikka rakennusta ei ole asemakaavalla suojeltu, se on inventoitu Keski-Suomen mu-

7 seon toimesta. Purkulupaa sille on turha haikalla, eikä ole myöskään syy tä. Menneiden sukupolvien uurastus koulurakennuksen ai kaansaa mi sek si on kulttuurihistoriallisesti arvokas ja merkityksellinen yhtei söl lem me. Jokivarren koulukiinteistön kunnostamisesta / laajentamisesta päätet täes sä on otettava huomioon se, että mikäli kaupunki aikoo itse tai jonkun muun toimesta puukoulussa jotakin toimintaa jatkaa, ter veyden suo je lu lain määräykset ovat yhtä velvoittavia myös siinä ta paukses sa, että puukoulua ei osoitettaisi enää koulutoiminnan käyt töön. Rakennus on siten joko kerralla tai vaihe vai heel ta korjattava. Raken nuk sen jättäminen korjaamatta olisi kau pun ki ku val li ses ti kes tämä tön ratkaisu, eikä myöskään rakennuksen kulttuurihistoriallisen ar von mukainen Rakennuksen kunnostamiseen voitanee hakea avustuksia ja sen otta mi nen esimerkiksi hirsikorjaamis/rakentamiskurssikohteeksi tu lee selvittää. Puukoulussa sijaitsee teknisen työn tila, joka on tälläkin hetkellä Jokivarren koulun teknisen työn opetuksessa. Tila on ylipaineistettu. Sisäilmatyöryhmän suositukset Kivikoulun (rakennus C) lattian korjaus nähdään tarpeellisena tut ki mus tu los ten löydösten perusteella. Sisäilmatyöryhmä näkee hy vä nä asiana, että riskirakenteet saadaan korjattua ennen kuin niis tä aiheutuu terveyshaittaa. 2. Kannanotto puukoulun käyttöön. Sisäilmatyöryhmä on jo ai emmin linjannut, että kyseisessä rakennuksessa teknisen työn tiloja voi daan käyttää, kun tilat ovat ylipaineistetut, jolloin minimoidaan ra ken teis ta sisäilmaan tulevat epäpuhtaudet. Sisäilmatyöryhmä katsoo, että tilapalveluiden on hyvä ottaa kantaa siihen, miten pitkään yli pai neis tus ta voidaan jatkaa, jotta se ei aiheuta lisääntynyttä kosteus ra si tus ta rakennukselle. Jatkon osalta nähdään, että kiinteistön käyt tö tar koi tus tulee päättää ja remontoida kiinteistö sen mu kai sesti. Kiinteistöpäällikkö on todennut seuraavaa: Jokivarren puukoulu ylipaineistusta voidaan jatkaa kevääseen 2015 siihen, kun koulu loppuu. Ei pidemmälle. Viime syksynä puukoulu päätettiin ylipaineistaa ilmanvaihdolla väliaikaisesti kevääseen 2015 saakka, jotta tekninen työ pystyi toimimaan tiloissa sinne saakka. Tällä toimenpiteellä varmistettiin sitä, että mikrobit eivät pääsisi rakenteista sisäilmaan. Tämä järjestely ei voi jatkua toistaiseksi, koska ilmavirtaukset kuljettavat myös sisäilmasta vesihöyryä rakenteisiin ja lisävaurioita saattaa syntyä. Teknisen työn tilan tarve alkaen :

8 Voimassa olevien opetussuunnitelmien mukaan oppilaalle on annettu mahdollisuus 5. vuosiluokalta lähtien painottua käsityöopinnoissaan kiinnostuksensa ja taipumustensa mukaan joko tekniseen työhön tai tekstiilityöhön. Oppilaiden valinnat ovat vuosien aikana painottuneet teknisen työn opintoihin, mikä on lisännyt luokkatilan käyttöastetta. Opetushallituksen vahvistamien ja käyttöön otettavien uusien perusopetuksen opetussuunnitelmien mukaan jatkossa käsityötä opetetaan kaikille oppilaille yhteisenä oppiaineena ja opetus suunnitellaan siten, että käsityö oppiaine sisältää tasapainoisesti teknisen ja tekstiilityön sisältöjä. Valinnaisena aineena kunta voi halutessaan tarjota teknistä työtä ja tekstiilityötä. Valinnaiset aineet sijoittuvat peruskoulun yläluokille. Opetussuunnitelman muutoksesta johtuen teknisen työn opetustilojen tarve vähenee ja puukoulun teknisen työn tilasta voidaan luopua. Tiloista luopuminen on mahdollista yhtäaikaisesti Jokivarren koulun lakkauttamisen kanssa Ajankohta perustuu siihen, että kuudesluokkalaiset opiskelevat lv Kaipolan ja Mäntykallion kouluilla. Yhteenvetona kustannuksista voidaan todeta seuraavaa: laajennus puukoulun saneeraus Kivikoulun saneeraus Lukion edellyttämät muutostyöt 1 meur 1,2 meur 0,5 meur 0,150 meur. Valittaessa laajennus saadaan terveet tilat; mukana seuraa puukoulun saneeraustarve ja sen kustannukset sekä tulevan käyt tö tar koi tuk sen selvittäminen. Valittaessa puukoulun saneeraus kustannusarvion pitävyys voi muodostua ongelmaksi ja asiantuntijat ova esittäneet epäilyn korjauksen lopputuloksesta. Sivistyslautakunta ja tekninen lautakunta pitivät yhteisen iltakoulun Jo ki var ren koulukiinteistön tilanteessa Tuolloin saatiin asian tun ti joi den esittäminä tarpeelliset tiedot asiasta ja voitiin koo ta asiaa yhteisesti. Ehdotus Sivistystoimenjohtaja Sivistyslautakunta esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen -val tuustol le, että lukio toteutetaan Jokivarren koulukiinteistön A-ra ken nuksen laajennuksena. Kivikoulussa tehdään tarpeelliset korjaukset. Puukoulun jatkokäyttö selvitetään myöhemmin ja tehdään korjaustyöt käyttötarkoituksen mukaisesti.

9 Päätös Keskustelun aikana esittelijän muutti ehdotustaan. Muutettu eh do tus: 1. Sivistyslautakunta esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen -valtuus tol le, että lukio toteutetaan Jokivarren koulukiinteistön A-ra kennuk sen laajennuksena ja että siihen varataan tarpeelliset suun nit telu-ja rakentamismäärärahat. Esitys perustuu puukoulusta tehtyyn perus kor jaus ar vi oon ja sen kustannuksiin sekä späätöksenteon suun nitel mal li suu teen koulun pidossa. 2. Kivikoulussa tehdään tarpeelliset korjaukset ja siihen varataan tarpeel li set suunnittelu-ja rakentamismäärärahat. 3. Puukoulun jatkokäyttöä selvitetään ja tehdään myöhemmin korjaus työt käyttötarkoituksen mukaisesti. Keskustelun aikana Kari Leppänen teki esittelijän ehdotuksesta poikkea van esityksen: Esitän, että Auvilan kampuksen soveltuvuus lukiokoulutuksen jär jestä mis pai kak si selvitetään esille tulleiden seikkojen johdosta. Mimmi Puhakka, Jonimatti Ruoko, Pirjo Nurmesviita ja Robert Sa volai nen kannattivat Kari Leppäsen esitystä. Koska oli tehty esittelijän ehdotuksesta poikkeava kannatettu eh dotus, suoritettiin äänestys. Puheenjohtajan esityksestä ää nes tys ta vaksi sovittiin nimenhuutoäänestys ja ääntenlaskijana toimi pöy tä kir janpi tä jä. Esittelijän ehdotus sai neljä (4) ääntä (Pekka Kataja, Erkki Mäntylä, Mat ti Similä, Pirkkoliisa Suominen) ja Kari Leppäsen esitys sai viisi (5) ääntä (Kari Leppänen, Mimmi Puhakka, Jonimatti Ruoko, Robert Sa vo lai nen, Pirjo Nurmesviita). Puheenjohtaja totesi äänestyksen tuloksena, että Kari Leppäsen esitys oli tullut sivistyslautakunnan päätökseksi: Sivistyslautakunta esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen -val tuustol le, että Auvilan kampuksen soveltuvuus lukiokoulutuksen jär jes tämis pai kak si selvitetään esille tulleiden seikkojen johdosta. Pirkkoliisa Suominen jätti päätökseen eriävän mielipiteen. Esittelijä jätti päätökseen eriävän mielipiteen. Juha Damskägg ja Sami Lahti eivät olleet läsnä keskustelun ja päätök sen teon aikana (klo ).