Työpaikkaliikunnan kokonaisvaltaiset vaikutukset ja toteuttamistavat

Transkriptio

1 OSSI AURA Kirjoittaja on Ossi Aura, joka on toiminut Suomen Kuntoliikuntaliiton työpaikkaliikunnan linjajohtajana vuodesta 1992, sekä Suomen Kunto ja Virkistys Oy:n toimitusjohtajana vuodesta Aura puolustaa väitöskirjaansa Worksite Fitness Policy in an Intellectual Capital Framework Hankenilla Työpaikkaliikunnan kokonaisvaltaiset vaikutukset ja toteuttamistavat S uomessa työpaikkaliikuntaan panostetaan paljon, Suomen Kuntoliikuntaliiton Työpaikkaliikuntabarometri (2005) osoittaa, että työyhteisöjen keskeinen motiivi työpaikkaliikunnan järjestämiselle on työkyvyn ja -vireyden edistäminen ja peräti 85 prosenttia työyhteisöistä organisoi liikuntaa henkilöstölle. Tutkimuksen tuloksesta käy ilmi, että keskeiseksi haasteeksi koetaan terveytensä kannalta riittämättömästi liikkuvien tavoittaminen ja aktivointi liikunnan pariin. Taloudellinen investointi on yhteensä n. 280M vuodessa. Liikunta tukee terveyttä ja työkykyä Työpaikkaliikunnan tukemisessa tärkeitä ovat siis työkyky ja terveys. Työkyvyn ja liikunnan välisiä yhteyksiä ei ole viime vuosina paljoa tutkittu, mutta alan klassikko (Ilmarinen ym. 1997) ruumiillista työtä tekevällä kunnallisella alalla todisti liikunnan positiiviset vaikutukset työkykyyn. Terveyden kannalta liikunnan määrän ja eritoten kuormitukset vaikutukset ovat kiistattomat, kuten professori Ilkka Vuori on yhteenvedossaan esittänyt. Kuva 1. osoittaa liikunnan 40 Työn Tuuli

2 Kuva 1. Liikunnan terveysvaikutukset eri liikunta-aktiivisuuden alueilla (Vuori 2005). kumuloituvat vaikutukset määrien ja kuormituksen lisääntyessä. Pelkistetty tulkinta on se, että tärkeää on liikkua riittävästi (mielellään neljänä päivänä viikossa) ja riittävän tehokkaasti (hengästyy ja hikoilee). Toinen tulkinta on se, että jo varsin vähäinenkin liikunta on parempi kuin ei mitään mutta riittävä liikunta varmistaa terveysvaikutuksia! Liikunnalla vaikutuksia myös yrityksen osaamispääomaan Tämän artikkelin kirjoittajan väitöskirja Hankenille käsitteli työpaikkaliikunnan ja yrityksen osaamispääoman (ks. Sveiby 1997) välisiä suhteita. Laajassa tausta-aineistossa ( henkilön liikuntakysely) löydettiin positiivisia yhteyksiä liikunnan määrän ja kuormituksen sekä terveystuntemusten, sairauspoissaolojen että työkykytuntemusten välillä. Neljässä yrityskohtaisessa case-tutkimuksessa selvitettiin yritysten osaamispääoman ja työpaikkaliikuntaohjelman (ja strategian) välisiä yhteyksiä. Löydökset olivat mielenkiintoisia. Ensinnäkin case-tulokset vahvistivat liikunnan merkityksen terveystuntemusten, työkyvyn ja työvireen taustalla. Toisaalta laadukas ja pitkäjännitteinen työpaikkaliikuntaohjelma tukee yrityksen sisäistä ilmapiiriä ja jopa ihmisten sitoutumista työnantajaan. Liikuntatapahtumat luovat oivallisen tavan henkilöstön ja johdon välisen suhteen kehittämiseen. Liikuntayhdyshenkilöverkosto on oleellinen (positiivinen) osa yrityksen sisäisiä rakenteita. Ja kolmanneksi Työn Tuuli

3 perinteisen työpaikkaliikunnan ulkopuolelta voidaan sanoa, että liikuntatapahtumat ovat tehokas tapa myös asiakkaiden ja muiden sidosryhmien suhteiden kiinteyttämisessä. Yrityksen liikuntastrategiassa on siis oleellista pitkäjännitteisyys ja riittävät investoinnit (sekä taloudelliset että henkiset) liikuntaan ja sen taustalla oleviin ihmisten motivaatiota tukeviin asioihin. Näitä motiivien tukijoita voivat olla laadukas kampanja-aineisto ja muu sisäinen viestintä sekä ihmisten tietämystä nostavat toiminnat, kuten koulutukset, aktivointikurssit, kuntotestaukset jne. Tietämyksen kehittämisessä henkilökohtaisen vaikuttamisen tärkeyttä ei voitane vähätellä. Väitöskirjatutkimuksen tuloksista on johdettavissa kolme vaihtoehtoa työpaikkaliikunnan strategiaksi yrityksessä. Ensimmäinen strategia panostaa työnantajan tukeen liikuntapalveluissa, jolloin saavutetaan 15-35% henkilöstöstä mukaan liikkumaan. Vaikutukset kohdistuvat osallistujien terveyden ja työkyvyn tukemiseen. Toisessa strategiassa luodaan edellisen lisäksi työpaikkaliikunnan verkosto-organisaatio ja toteutetaan yritys- ja yksikkökohtaisia tapahtumia, jolloin saavutetaan jo suurempi osa henkilöstöä. Vaikutuksina havaitaan sekä yleisen ilmapiirin että toisten tuntemisen kehittymistä. Kolmannessa strategiassa panostuksiin lisätään yksilölliset liikuntaan aktivointiprosessit, joita voidaan toteuttaa yhdessä työterveyshuollon tai liikunnan asiantuntijoiden kanssa. Kyseessä on siis pitkäjännitteinen henkilökohtaisen liikunnan laadun kehittäminen ihmisen omista lähtökohdista. Sisäinen viestintä (sekä välineellinen viestintä että eritoten johdon Kuva 2. Työpaikkaliikunnan eri strategioiden periaatteet. Kuvassa lyhenteen osaamispääoman eri osa-alueille HC = Human Capital, inhimillinen pääoma, SC = Structural Capital, rakennepääoma ja RC = Relational Capital, suhdepääoma. 42 Työn Tuuli

4 suullinen ja sanaton viestintä) tukevat luotettavan työpaikkaliikunta-brändin muodostumista. Brändi tukee sekä henkilöstön liikkumista että luo edellytyksiä sidosryhmien liikunnalliselle sitouttamiselle. Kokonaisuudessaan työpaikkaliikunnalla yritystasolla voidaan saavuttaa siis terveyden, työkyvyn, ilmapiirin ja työtyytyväisyyden kehittymistä. Investointien pitkäjännitteisyys on tärkeää ja (valitettavasti) tulosten todentaminen vaikeaa. Liikunta-aktiivisuuden ja työpaikkaliikuntaan osallistumisen sisällyttäminen henkilöstötyytyväisyyskyselyihin voisi tarjota mahdollisuuden tulosten arvioimiseksi. Työpaikkaliikunnan Hyvät Käytännöt hanke linjaa alan yhteistyötä Kuntoliikuntaliitto käynnisti kolme vuotta sitten yhteistoimintajäsentyöyhteisöjen toimeksiannosta hankkeen työpaikkaliikunnan hyvien käytäntöjen kehittämiseksi. Hankkeessa on alusta alkaen ollut mukana ministeriöiden (OPM, STM), alan asiantuntijatahojen (mm. Työterveyslaitos, UKK-instituutti), alan työterveyshuollon järjestöjen, liikunnan ja terveydenhuollon palvelutuottajien edustajat. Prosessia on ohjannut Suomen Kuntoliikuntaliiton työpaikkaliikunnan kehittämisryhmä. Työpaikkaliikunnan Hyvät Käytännöt -kehittämisohjelmassa on ollut keskeistä tuottaa yhdessä eri asiantuntijoiden kanssa laadukas konsepti ja periaatteet, joita soveltamalla toteutuu työpaikkaliikunnan hyvät käytännöt. Haasteena on ollut erityisesti kehittää yhteistyötapoja työpaikkaliikunnan eri toimijoiden välillä. Lisäksi hanketuotos tukee ja motivoi liikuntapalvelutuottajia tuottamaan aktivointi- ja liikuntapalveluja liikuntaa riittämättömästi harrastaville. Aikuisen ihmisen liikuntaan motivointi on laaja kokonaisuus, jossa ihmistä voivat tukea niin esimies, työterveyshuolto kuin liikuntaväkikin. Hanke selvitti työpaikkaliikunnan viisi tärkeää kokonaisuutta 1. Yhdenmukaiset käsitteet Työpaikkaliikunnan alueella käsitteet ohjaavat yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Alalla monet perustermit ovat olleet epätarkasti määritettyjä. Esimerkiksi terveysliikunta on tarkoittanut osin liikunnan terveysvaikutuksia, osin liikunnan harrastamisen muotoa joko omaehtoista sauvakävelyä tai fysioterapeutin ohjauksessa tapahtuvaa jumppaa. Hankkeen edetessä asiaa on selkeytetty määrittämällä liikunnan terveysvaikutukset dynaamisesti muuttuvaksi, osin yksilölliseksi kokonaisuudeksi, jota määrittää erityisesti harrastetun liikunnan kuormitus. Työyhteisön kannalta terveysliikuntaa on kaikki riittävällä teholla (hengästyy ja hikoilee) ja riittävän usein (3-4 kertaa viikossa) toistuva liikkuminen. Tämä määritelmä luo pohjan myös terveyden kannalta riittävästi liikkuvien raja-arvon, liikuntaindikaattorin laskemiselle. Kuntoliikuntaliiton toteuttaman Kansallisen liikuntatutkimuksen sekä allekirjoittaneen väitöskirjatyön pohjalta voidaan yleistää liikuntaindikaattorin olevan keskimäärin n. 40%. Parhaissa yrityksissä on saavutettu n. 65%:n lukemia ja vastaavasti heikoimmissa työyhteisöissä on jääty 20%:n tasolle. 2. Aukoton motivointiketju Liikunnan kiistattomat terveysvaikutukset ja edellä todetut liikuntaindikaattorien lukemat luovat maaperän liikuntaan aktivoinnin haasteelle. Keskimäärin 60% henkilöstöstä liikkuu terveyden kannalta liian vähän, tästä ryhmästä 30%-yksikköä on liian vähän tai liian pienellä kuormituksella liikuntaa harrastavia. Liikunnallisen elämäntavan edistämisen haasteet ovat siis moninaiset, suurella osalla työikäisistä kyse on varsin pienistä lii- Työn Tuuli

5 kunnan määrän tai tehon lisäyksistä ja osalla vaikeammasta elämäntavan kokonaismuutoksesta. Aikuisen ihmisen liikuntaan motivointi on laaja kokonaisuus, jossa ihmistä voivat tukea niin esimies, työterveyshuolto kuin liikuntaväkikin. Suuren enemmistön osalta on kyse liikuntamahdollisuuksien kehittämisestä ja positiivisesta liikunnan sisäisestä viestinnästä. Osa henkilöstöstä tavoitetaan parhaiten työterveyshuollon tarkastuksissa ja erilaisissa kuntoutumisen palveluissa. Näiden ihmisten liikuntamahdollisuuksien varmistaminen edellyttää yrityskohtaista yhteistyötä työterveyshuollon ja liikuntapalvelutuottajien välillä. 3. Liikuntapalvelujen laatusuositus Laatusuositusten taustalla on toisaalta yritysten ja toisaalta työterveyshuollon tarpeet saada tietoa turvallisista ja asianmukaisesti toimivista liikuntapalvelutuottajista. Laatusuosituksia on pilotoitu kuntokeskuksissa, joille on luotu toiminnalliset kriteerit terveysja kuntoliikunnan palveluille. Laatusuosituksissa tärkeänä kohtana ovat henkilöstön koulutus, konkreettiset liikuntapalvelut sekä luotettava yhteistyökokonaisuus asiakasyritysten ja niiden työterveyshuoltojen kanssa. Asianmukaiset sopimukset ja kumppanuus liikuntakäyttäytymisen kehittämisessä ovat osa laatusuosituksia. 4. Asianmukainen hallinnointi ja investointipäätökset Työpaikkaliikunnan barometrin (2005) mukaan työpaikkaliikuntaan investoidaan vuositasolla 280M. Barometrin tulosten mukaan investoinneista päättää ylin johto (79% yrityksistä) ja henkilöstöhallinto (19%). Vastaavasti työpaikkaliikunnan kehittämistä ohjaavat samat tahot, ylin johto (38% yrityksistä) ja henkilöstöhallinto (23%). Molemmissa luvuissa johdon rooli on lisääntynyt vuosien 2002 ja 2003 tuloksista ja vastaavasti henkilöstöhallinnon rooli on pienentynyt. Työpaikkaliikunnan toteuttamisessa tehdään yhteistyötä liikuntapalvelutuottajien ja työterveyshuollon kanssa, usein käytännön toteutus kanavoituu vapaaehtoisen henkilöstökerhon (tms.) kautta. Kokonaisuudessaan työpaikkaliikunnan hallinnointi on monitahoinen ja haastava asia! Työpaikkaliikunnan toteuttamisen tueksi Työpaikkaliikunnan Hyvät Käytännöt hanke tuottaa konkreettisia apuvälineitä, kuten verotusohjeet yhteistyössä Verohallinnon kanssa. Työpaikkaliikunnan toimintasuunnitelmamallit, budjetointiohjeet ja erityisesti liikuntavastaavien koulutusprosessit auttavat työyhteisöjä työpaikkaliikunnan toteuttamisessa. Suuri osa aineistoista esitellään Työpaikkaliikunnan Hyvät Käytännöt käsikirjassa, suurelta osin ne ovat saatavilla myös Kuntoliikuntaliiton etpl-extranet palvelusta. 5. Terveysliikunnan palveluketju Terveysliikunnan palveluketju tähtää kokonaisuuteen, jossa liikunta-aktiivisuudeltaan ja/tai toimintakyvyltään ja/tai terveydeltään eri tasoiset ihmiset saavat heille parhaiten sopivaa palvelua koko ajan. Primääristi Työpaikkaliikunnan Hyvät Käytännöt hankkeessa lähdettiin siitä, että henkilö aloittaa liikunnallisen uransa työterveyshuollon tarkastuksesta ja etenee siitä joko kuntoutumistoimintojen kautta tai suoraan hänelle soveltuvaan terveysliikuntapalveluun. Laajemmin ajateltuna terveysliikunnan palveluketju tarkoittaa alalla toimivien tahojen saumatonta yhteistyötä. Yhteistyötahoina tulisi tällöin olla paikallisesti yritykset sekä työterveyshuollon ja liikunnan palvelutuottajat. Alueellisesti tai jopa valtakunnallisesti palveluketjuun tulee liittää myös kuntoutumispalvelujen tuottajat. Terveysliikunnan palveluketjun toteuttamisen suuri haaste on paikallisen koordinaattorin löytäminen; yritykset tarvitsevat palveluketjua, mutta työterveyden ja liikunnan palvelutuottajat ovat usein aika etäällä toisistaan. Käsikirja apuvälineiksi työpaikkaliikunnan toteuttamiseen Työpaikkaliikunnan Hyvät Käytännöt hankkeen tuotokset tiivistetään käsikirjassa, joka julkistetaan Työpaikkaliikunnan Älykkäät 44 Työn Tuuli

6 Ratkaisut seminaarissa Korpilammella. Käsikirjassa käydään läpi työpaikkaliikunnan perusteita, suunnittelun ja toteuttamisen toimintoja sekä eri lajien ja liikun- taan aktivoinnin konkreettisia palveluja. Käsikirjan sisältöä tullaan täydentämään extranet-palvelulla Kuntoliikuntaliiton nettisivuilla Lähteet Ilmarinen, J.E., Tuomi, K., Klockars, M. (1997). Changes in work ability of active employees over an 11-year period. Scandinvian Journal of Work and Environmental Health. 23(Supp.1): Suomen Kuntoliikuntaliitto (2006) Kansallinen liikuntatutkimus Aikuisliikunta. Helsinki: Suomen Kuntoliikuntaliitto ry. Sveiby K.E. (1997), The New Organizational Wealth: Managing & Measuring Knowledge-Based Assets, Berrett-Koehler Publishers, San Francisco, CA. Työpaikkaliikunnan barometri marraskuu 2005 (2005) Suomen Kuntoliikuntaliitto ry. Helsinki. Vuori I (2005) Liikunnan vaikutustapa. kirjassa Fogelholm M, Vuori I. (toim) (2005) Terveysliikunta, s Duodecim, Helsinki. Työn Tuuli