LIIKUNTATUTKIMUS SENIORILIIKUNTA. Seniori Liikuntatutkimus on ainoa säännöllinen liikunnan harrastamisen trenditutkimus Suomessa.

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LIIKUNTATUTKIMUS SENIORILIIKUNTA. Seniori- 2007-2008. Liikuntatutkimus on ainoa säännöllinen liikunnan harrastamisen trenditutkimus Suomessa."

Transkriptio

1 Seniori- LIIKUNTATUTKIMUS SENIORILIIKUNTA Liikuntatutkimus on ainoa säännöllinen liikunnan harrastamisen trenditutkimus Suomessa. Suomen Kuntoliikuntaliitto, Kunto ry Suomen Liikunta ja Urheilu TNS Gallup Oy Opetusministeriö

2 Seniori- LIIKUNTATUTKIMUS Aikuiset vuotiaat Senioriliikuntatutkimus täydentää neljän vuoden välein toteutettavaa Kansallista liikuntatutkimusta, jonka kohderyhmänä ovat 9-65-vuotiaat. Viimeisin Kansallinen liikuntatutkimus on toteutettu vuosina SLU:n julkaisusarja 2/8 ISSN ISBN Suomen Kuntoliikuntaliitto, Kunto ry Arabianranta 6, 56 Helsinki Puh , > Tutkimukset

3 Johdanto Tutkimus on Suomen Kuntoliikuntaliitto ry:n ja Suomen Liikunnan ja Urheilu ry:n (SLU) teettämä senioriliikuntaliikuntatutkimus 27-28, jonka on toteuttanut TNS Gallup Oy. Tutkimus on tehty yhteistyössä opetusministeriön kanssa. Tutkimus täydentää neljän vuoden välein toteutettavaa kansallista liikuntatutkimusta, jonka kohderyhmänä ovat 9-65-vuotiaat kansalaiset. Tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja vuotiaiden liikunta-, kuntoilu- ja urheiluharrastuksista. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin seniorikansalaiset harrastavat liikuntaa terveyden, kunnon tai virkistyksen vuoksi sekä mitä lajeja he harrastavat. Näiden lisäksi tutkimuksessa selvitettiin harrastuksen intensiteettiä ja toimimista liikunnan vapaaehtoistyössä. TNS Gallup Oy on toteuttanut tutkimuksen puhelinhaastatteluina elokuun 27 ja tammikuun 28 välisenä aikana. Joka kuukausi on tehty keskimäärin 3 haastattelua. Kaikkiaan haastatteluja tehtiin Tutkimusnäyte edustaa maan vuotiasta väestöä (Ahvenanmaa poislukien). Otoksen muodostaminen on toteutettu monivaiheisena ositettuna otantana siten, että lopputuloksena on edustava otos senioriväestöstä. Vuonna 23 toteutettiin Suomen Ladun toimeksiannosta senioriliikuntatutkimus, jossa haastateltiin vajaat tuhat vuotiasta suomalaista. Tuolloin tutkimuksen kysymyksenasettelut rajattiin lähinnä liikunnan ja kuntoilun harrastamisen useuteen ja eri lajien harrastajamääriin. Näiltä osin eri vuosina toteutettujen tutkimusten tuloksia on mahdollista verrata toisiinsa. 2 Minkälaisina liikkujina seniorikansalaiset pitävät itseään? Enemmistö harrastaa liikuntaa monipuolisesti Tutkimuksen aluksi vastaajat arvioivat liikunnallista aktiivisuuttaan. Vastaajille kerrottiin, että on periaatteessa kaksi tapaa olla liikunnallisesti aktiivinen. Ihminen voi harrastaa eri liikuntalajeja ja - muotoja vapaa-aikana tai voi olla liikunnallisesti aktiivinen arjen tilanteissa työssä, liikkuessa paikasta toiseen tai kotioloissa. Tämän jälkeen lueteltiin neljä erilaista vaihtoehtoa ja kysyttiin, mikä niistä parhaiten kuvaa omaa itseä. Suomalaisista seniorikansalaisista niukka enemmistö (54 %) sanoo harrastavansa liikuntaa ja liikkuvan aktiivisesti muutenkin arkisissa asioissa. Kolmannes (33 %) ei harrasta liikuntaa, mutta ilmoittaa liikkuvansa muuten aktiivisesti arjessa. Kuntoliikkujina voidaan pitää myös niitä (6 %) ikääntyneitä, jotka harrastavat liikuntaa, mutta arkiliikunta muussa mielessä on vähäistä tai olematonta. Vain kuusi prosenttia seniorikansalaisista ilmoittaa, että ei liiku juuri mitenkään. Suomalaisten vuotiaiden jakaantuminen liikunnallisesti eri ryhmiin (%) Harrastaa liikuntaa ja liikkuu aktiivisesti arkiasioissa 54 Ei varsinaisesti harrasta liikuntaa, mutta liikkuu aktiivisesti arkiasiossa 33 Harrastaa liikuntaa, mutta ei muuten liiku aktiivisesti arkiasioissa Ei harrasta liikuntaa, eikä muutenkaan liiku aktiivisesti arkiasioissa 6 6 Ei osaa sanoa

4 2 3 Liikunnanharrastuksen useus ja monipuolisuus Valtaosa seniorikansalaisista harrastaa liikuntaa vähintään kahdesti viikossa Liikunnanharrastuksen useutta ja määrää lähestytään tutkimuksessa kahdesta eri näkökulmasta. Aluksi tarkastellaan, kuinka usein vuotiaat harrastavat liikuntaa. Toinen lähestymistapa nojautuu harrastettujen liikuntalajien ja kuntoilumuotojen määrään. Tutkimuksessa vastaajilta kysyttiin, kuinka usein he harrastavat liikuntaa terveyden, kunnon tai virkistyksen vuoksi. Valtaosa, 84 prosenttia, sanoo harrastavansa ainakin jonkinlaista liikuntaa vähintään kahdesti viikossa. Enemmistö (6 %) liikkuu vähintään neljästi viikossa. Päivittäin (joka päivä) jonkinlaista liikuntaa tai kuntoilua harrastaa 46 % seniorikansalaisista. Tulos tuntuu hyvältä vaikka se ei kerrokaan sitä, onko liikunta fyysisen terveyden kannalta riittävää. Kun prosenttiluvut muutetaan väestömääräestimaateiksi, havaitaan 266. seniorin liikkuvan päivittäin. Kokonaan liikuntaa harrastamattomia on vain 59.. Liikunnan harrastamisen useudessa ei näytä tapahtuneen suuria muutoksia vuodesta 23. Vähän eli harvemmin kuin pari kertaa viikossa harrastavien osuus saattaa olla hienoisesti vähentymään päin. Liikunnan harrastamisen useus vuotiaiden keskuudessa 23 ja 28 (%) Päivittäin kertaa viikossa kertaa viikossa 23 2 Harvemmin 6 7 Ei käytännössä lainkaan Ei osaa sanoa Liikuntaa harrastavien suureen määrään vaikuttaa oleellisesti kävelylenkkeilyn suuri suosio. Tämä on syynä seniorikansalaisten liikunnalliseen aktiivisuuteen. Kävely on usein pääliikuntamuoto ikääntyneillä ja sitä tehdään lähes päivittäin. Miesten ja naisten välillä ei ole kovin suurta eroa liikunnan harrastamisen useudessa. Ikätekijä näyttäytyy siten, että kaikkein iäkkäimpien (75-79-vuotiaat) keskuudessa on jonkin verran keskimäärää enemmän niitä, jotka eivät harrasta liikuntaa tai kuntoilua lainkaan. Usein syynä tähän on se, että terveydellisistä syistä johtuen liikuntaa on käytännössä mahdoton harrastaa.

5 3 Kansallisen liikuntatutkimuksen tulosten mukaan 5-65-vuotiaista 54 % prosenttia harrastaa liikuntaa vähintään neljä kertaa viikossa eli jonkin verran vähemmän kuin yli 65-vuotiaat. Tulos kielii siitä, että liikkumisen määrä lisääntyy siinä vaiheessa kun ihmiset jäävät eläkkeelle. Enemmistö harrastaa vähintään kahta liikuntalajia tai kuntoilumuotoa Harrastettujen liikuntalajien määrä kertoo liikuntalajien ja harrastuksen monipuolisuudesta ja on liikuntaharrastuskertojen määrää parempi liikunnallisen aktiivisuuden mittari. Harrastetut lajit tai liikuntamuodot on luokiteltu liikuntalajeiksi aina, kun henkilö on ilmoittanut harrastavansa jotakin riippumatta siitä, missä tarkoituksessa tai millä intensiteetillä toiminta tapahtuu. Tällä mittarilla erottuvat ne väestöryhmät, jotka harrastavat monipuolisesti vapaa-ajan kunto- ja terveysliikuntaa. Seniorikansalaisista kolmannes (34 %) harrastaa kolmea eri liikuntalajia tai kuntoilumuotoa. Tätä kolmannesta voidaan kutsua monipuolisiksi liikkujiksi. Jos liikunnallisen monipuolisuuden edellytykseksi lasketaan vähintään kahden lajin harrastaminen, niin ehdon täyttäviä löytyy jo selvä enemmistö (64 %). Harrastettujen liikuntalajien määrä vuotiaiden keskuudessa (%) tai useampia liikuntalajeja tai -muotoja 34 2 liikuntalajia tai -muotoa 3 liikuntalaji tai -muoto 24 Ei yhtään liikuntalajia tai - muotoa 2 Vähintään kolmea eri lajia harrastavat ovat keskimäärää useammin naisia, ikääntyneistä nuorimpia (66 69-vuotiaita) ja suhteellisen hyvin koulutettuja. Yksi liikuntamuoto tai ei yhtään lajia, on leimallista etenkin ikääntyneimmille ja heikosti koulutetuille seniorikansalaisille. Urheiluseurassa tai liikuntajärjestössä liikuntaa harrastavien seniorikansalaisten lajirepertuaari on laajempi kuin liikunnanharrastajilla keskimäärin. Useampi kuin kaksi viidestä seuraurheilijasta harrastaa vähintään kolmea lajia. Vaikka seniorikansalaiset harrastavat liikuntaa useammin kuin nuoremmat 5-65-vuotiaat, on heidän lajivalikoimansa suppeampi. Kansallisen liikuntatutkimuksen mukaan suomalaisista 5-64-vuotiaista enemmän kuin kaksi viidestä (43 %) harrastaa kolmea tai useampaa lajia. 4 Liikunnanharrastuksen luonne Noin joka toinen seniorikansalainen rasittuu tai hikoilee Senioriväestöstä yksi kahdestakymmenestä (4 %) ilmoittaa harrastavansa voimaperäistä ja rasittavaa liikuntaa, joka pitää sisällään voimakasta hikoilua ja hengityksen kiihtymistä. Ripeää ja reipasta, jonkin verran hikoilua ja hengityksen kiihtymistä sisältää yli kahden viidesosan (44 %) kuntoilu. Tavalla tai toisella rasittuvia ja hikoilevia on liki puolet (48 %) ikääntyneistä. Kaksi viidestä (4 %) liikkuu verkkaisesti ja rauhallisesti.

6 4 Harrastettujen liikuntalajien määrä vuotiaiden keskuudessa (%) 3 tai useampia liikuntalajeja tai -muotoja 2 liikuntalajia tai -muotoa liikuntalaji tai -muoto Ei yhtään liikuntalajia tai -muotoa % % 2 % 3 % 4 % 5 % 6 % 7 % 8 % 9 % % KAIKKI Nainen Mies v v v Alhainen koulutus Keskitaso 39 2 Korkea koulutustaso Enintään Yli Uusimaa Etelä-Suomi Itä-Suomi Länsi-Suomi Pohjois-Suomi Pääkaupunkiseutu Kaupunkimainen kunta Taajaan asuttu kunta Maaseutumainen kunta henkilö taloudessa henkilöä tai enemmän Seurassa tai liikuntajärjestössä Vapaaehtoistyössä Monipuolinen liikkuja Arkiliikkuja Kuntoliikkuja Passiivinen

7 5 Seniorimiehet (6 %) harrastavat -naisia (2 %) useammin voimaperäistä ja rasittavaa liikuntaa. Naisille (45 %) tyypillisempää on ripeä ja reipas liikkuminen, joka johtaa jonkinasteiseen hikoiluun ja hengityksen kiihtymiseen. Naisten keskuudessa on myös hieman enemmän verkkaisesti liikkuvia (42 %). Verkkainen ja rauhallinen kuntoilu yleistyy ikääntymisen mukana vuotiaista lähes kolmannes (3 %) ilmoittaa liikkuvansa rauhallisesti kun vuotta täyttäneistä jo 5 % vuotiaista selvä enemmistö (6 %) kuntoilee ainakin jonkin verran rasittuen ja hikoillen. Alueelliset erot ilmenevät siten, että jonkinasteinen liikunnan rasittavuus on keskimäärää yleisempää pääkaupunkiseudulla, Uudellamaalla ja Etelä-Suomessa asuvien keskuudessa. Muualla Suomessa ja etenkin maaseutumaisissa kunnissa asuvien keskuudessa liikunta ja kuntoilu on useammin verkkaista ja rauhallista. Koulutustaso heijastuu arvioissa liikunnan luonteesta. Korkea-asteen koulutuksen suorittaneiden keskuudessa on keskimäärää enemmän niitä, jotka kuntoilevat hikoillen. Alhainen koulutustaso on yhteydessä liikkumattomuuteen tai verkkaiseen kuntoiluun. Myös talouden tulotaso on yhteydessä siihen, miten liikuntaa harrastetaan. Tulotason lisääntyessä kasvaa niiden osuus, jotka liikkuvat siten, että tapahtuu hikoilua ja hengityksen kiihtymistä. Kansallisen liikuntatutkimuksen tulosten mukaan selvä enemmistö (68 %) vuotiaista liikkuu ripeästi, jonkin verran hikoillen ja hengästyen tai voimakkaasti rasittuen. Johtopäätös on se, että liikunnan rasittavuus vähenee, mutta liikuntakertojen määrä viikossa lisääntyy lähestyttäessä 65-vuoden ikää. Harrastetun liikunnan tai kuntoilun luonne vuotiaiden keskuudessa (%) Verkkaista ja rauhallista, ei hikoilua tai hengityksen kiihtymistä 4 Ripeää ja reipasta, jonkin verran hikoilua ja hengityksen kiihtymistä 44 Voimaperäistä ja rasittavaa, voimakasta hikoilua ja hengityksen kiihtymistä 4 Ei liiku lainkaan Ei osaa sanoa

8 6 5 Riittävästi liikkuvien osuus Kolmasosa senioriväestöstä harrastaa liikuntaa terveyttä edistävällä tavalla kun kriteerinä on terveysliikunnan suositus Kun liikunnan harrastamisen useus ja intensiteetti yhdistetään, voidaan tehdä johtopäätöksiä siitä, kuinka suuri osa senioriväestöstä täyttää terveysliikunnan suosituksen kriteerit. Terveyttä edistäväksi liikunnaksi on tulkittu se, että harrastetaan liikuntaa tai kuntoilua vähintään neljä kertaa viikossa siten, että se on luonteeltaan ripeää ja reipasta tai voimaperäistä ja rasittavaa ja tapahtuu vähintään 3 minuuttia päivässä. Tulosten mukaan kolmannes senioriväestöstä liikkuu terveyttä edistävällä tavalla eli tässä mielessä terveyden kannalta riittävästi. Tuloksia tulkittaessa on pidettävä mielessä se, että tutkimuksessa on selvitetty liikuntaa ja kuntoilua harrastuksena. Se ei siis pidä sisällään välttämättä kaikkea arkiliikuntaa, joka jossain vastaajaryhmissä on merkittävä osa kokonaisliikunnasta ja sisältää myös terveysliikunnan kriteerit täyttäviä osia. Naisten ja miesten välillä ei ole samanlaista eroa kuin nuorempien ikäluokkien keskuudessa. Alle 66-vuotiaiden keskuudessa tunnetusti naisista suurempi osa kuin miehistä liikkuu riittävästi (ks. Kansallinen liikuntatutkimus 25-26: Aikuisliikunta). Saadut tulokset kielivät siitä, että ikääntymisen myötä sukupuolten välinen ero liikunnallisessa aktiivisuudessa kaventuu. Iän mukaan erottuvat vuotiaat, joista kaksi viidestä (4 %) harrastaa kuntoilua riittävässä määrin. Varttuneimmassa ikäluokassa tällaisia liikkujia on neljänneksen verran (25 %). Tulotaso on myös yhteydessä riittävään liikunnan harrastamiseen. Tulojen kasvaessa lisääntyy riittävästi liikkuvien osuus. Kansallisessa liikuntatutkimuksessa kävi ilmi, että vertailukelpoisilla kriteereillä vain kolmannes (33 %) vuotiaista ja alle kaksi viidesosaa (38 %) 5-65-vuotiaista harrasti liikuntaa terveyttä edistävällä tavalla. Suhteutettaessa nämä tiedot tämän senioriliikuntatutkimuksen tuloksiin, näyttäisi siltä, että noin 5 vuoden ikä on jonkinlainen vedenjakaja. Tässä iässä riittävästi liikkuvien osuus alkaa kasvaa ja kääntyy uudelleen laskuun vajaan 7-vuoden iässä.

9 7 Riittävästi ja riittämättömästi liikkuvien osuudet vuotiaiden keskuudessa (vähintään 4 kertaa viikossa, ripeää tai rasittavaa, vähintään 3 minuuttia päivässä (%) Liikkuu riittävästi Liikkuu riittämättömästi % % 2 % 3 % 4 % 5 % 6 % 7 % 8 % 9 % % KAIKKI Nainen Mies v v v Alhainen koulutus 7 Keskitaso Korkea koulutustaso Enintään Yli Uusimaa Etelä-Suomi Itä-Suomi Länsi-Suomi Pohjois-Suomi Pääkaupunkiseutu Kaupunkimainen kunta Taajaan asuttu kunta Maaseutumainen kunta henkilö taloudessa 2 henkilöä tai enemmän Seurassa tai liikuntajärjestössä 49 5 Vapaaehtoistyössä Monipuolinen liikkuja 5 5 Arkiliikkuja 6 84 Kuntoliikkuja Passiivinen

10 8 6 Eri lajien harrastajamäärät Kuntosaliharjoittelun ja sauvakävelyn suosio kasvussa Seniorikansalaisten eniten suosima liikuntamuoto on kävelylenkkeily (76 % liikuntaa harrastavista). Sitä harrastaa yhteensä 393. iäkästä ihmistä. Toiseksi suosituinta on pyöräily (3 %), joka on 6. seniorin valinta. Sauvakävely (22 %) kuuluu 2. seniorin harrastuksiin. Kun vielä mainitaan hiihto (9 %), voimistelu (8 %), uinti (7 %) sekä kuntosaliharjoittelu (8 %) merkittävimmät liikuntamuodot on huomioitu. Varttuneiden kuntosaliharjoittelijoiden määrä on Näitä kuntosaleilla käyviä iäkkäitä löytyy etenkin naisten ja korkeasti koulutettujen keskuudesta sekä Uudeltamaalta. Naiset harrastavat sauvakävelyä, uintia, vesivoimistelua ja kuntosaliharjoittelua useammin kuin miehet. Miehet puolestaan hiihtävät, juoksevat, kalastavat ja metsästävät useammin kuin naiset. Eräiden lajien suosio vuotiaiden keskuudessa. Niiden keskuudessa, jotka harrastavat liikuntaa (%) Kävely 76 Pyöräily 3 Sauvakävely 22 Hiihto Voimistelu/jumppa Uinti Kuntosali 8 Vesivoimistelu 7 Tanssi Juoksulenkkeily Kalastus Golf Metsästys Retkeily Lentopallo Laskettelu Jotain muuta 9 Ei osaa sanoa

11 9 Eri kuntoilumuotojen harrastajien määriä vuotiaiden keskuudessa 28. Kävely 393 Pyöräily 6 Sauvakävely Hiihto Voimistelu Uinti Kuntosali Vesivoimistelu Tanssi Juoksulenkkeily Kalastus Golf Metsästys Retkeily Lentopallo Laskettelu Jotain muuta Vuoteen 23 verrattuna eräiden lajien suosi näyttää lisääntyneen. Pyöräilyn harrastamisen kasvu on suuri. Tätä muutosta selittää se, että vuonna 23 tutkimus tehtiin joulukuussa, joka ei ole varsinainen pyöräilykuukausi. Tuore tutkimus tehtiin elo-tammikuun aikana, jolloin tutkimus kattoi pyöräilyn kannalta hyviä kuukausia. Muilta osin muutokset ovat vähäisempiä. Kannattaa kuitenkin panna merkille kuntosaliharrastajien määrän lisääntyminen. Harrastajien määrä on kaksinkertaistunut reilun neljän vuoden aikana. Myös sauvakävelyn harrastajien määrä on lisääntynyt aiemmasta. Tällä haavaa seniorisauvojia löytyy 2., kun vuonna 23 näitä oli vain 46.. Sauvakävelyn suosion lisääntyminen ei kuitenkaan heijastu siinä, että kävelylenkkeilyn harrastajien määrä olisi oleellisesti vähentynyt. Muita listalle nousseita lajeja ovat vesivoimistelu, tanssi ja golf. Kokonaiskuva on se, että seniorikansalaisten harrastamien lajien määrä on jonkin verran monipuolistunut vuodesta 23.

12 Eräiden lajien suosio liikuntaa harrastavien vuotiaiden keskuudessa 23 ja 28 (%) Kävely Pyöräily Hiihto Voimistelu Uinti Kuntosali Juoksulenkkeily Kalastus Metsästys Retkeily Lentopallo Eräiden kuntoilumuotojen harrastajien määriä vuotiaiden keskuudessa vuosina 23 ja 28. Kävely Pyöräily 86 6 Sauvakävely Hiihto Voimistelu Uinti Kuntosali Juoksulenkkeily Kalastus Metsästys Retkeily Lentopallo

13 7 Liikuntaa organisoivien tahojen markkinaosuudet Lähes 3. harrastaa urheiluseurassa Liikuntaa harrastavan senioriväestön selvä enemmistö toteuttaa liikuntaharrastuksensa pääosin omatoimisesti, yksin (84 %) tai ryhmässä (43 %). Urheiluseurojen palveluja käyttää yksi kahdestakymmenestä (5 %) ja muiden liikuntajärjestöjen seitsemän prosenttia ikääntyneistä. Jos lasketaan urheiluseurojen ja muiden liikuntajärjestöjen markkinaosuus ikääntyneiden keskuudessa siten, että poistetaan päällekkäisyydet (liikkuu samanaikaisesti seurassa että muussa liikuntajärjestössä) puhutaan kymmenesosasta ( %) liikuntaa harrastavista seniorikansalaisista. Tutkimuksen kohteena olevasta ikäryhmästä urheiluseuroissa liikkuu 28. kansalaista. Muissa liikuntajärjestöissä harrastajia on Eläkeläisjärjestöissä harrastavien määrä on suurempi. Eläkeläisjärjestöissä tai yhdistyksissä harrastavia on 5.5. Pieni osa harrastaa myös yksityisten liikuntapalvelusyritysten palveluja käyttämällä (9.5) Tahot, joiden kanssa vuotiaat harrastavat liikuntaa. Niiden keskuudessa, jotka harrastavat liikuntaa (% ) Liikunta- tai urheiluseurassa Muussa liikuntajärjestössä, -yhdistyksessä Kansalais- tai työväenopistossa Muuten kunnan järjestämänä ohjattuna toimintana Yksityisen yrityksen maksullisia palveluja käyttämällä 4 Eläkeläisjärjestössä Omatoimisesti yksin 84 Omatoimisesti ryhmässä ystävien kanssa 43 Jotenkin muuten 4 Vuonna 23 tutkimuksessa ei selvitetty sitä missä seniorikansalaiset harrastavat liikuntaa. Oletettavaa kuitenkin on, että yksityisten yritysten osuus on kasvussa. Tähän antaa oikeutuksen sen, että kuntosaliharrastajien määrä on lisääntynyt viimeksi kuluneen reilun neljän vuoden aikana.

14 2 Tahot, joiden kanssa vuotiaat harrastavat liikuntaa (lkm.) Liikunta- tai urheiluseurassa Muussa liikuntajärjestössä, -yhdistyksessä Kansalais- tai työväenopistossa Muuten kunnan järjestämänä ohjattuna toimintana Yksityisen yrityksen maksullisia palveluja käyttämällä Eläkeläisjärjestössä Omatoimisesti yksin 434 Omatoimisesti ryhmässä ystävien kanssa 222 Jotenkin muuten Liikunnan kansalaistoiminta Noin 4. senioria mukana liikunnan kansalaistoiminnassa Tutkimuksessa selvitettiin, ovatko vastaajat mukana liikunnan vapaaehtoistyössä tai kansalaistoiminnassa. Mukana olevilta kysyttiin lisäksi, missä he osallistuvat vapaaehtoistyöhön. Kaikkiaan seitsemän prosenttia tutkimuksen kohteena olevasta joukosta (66-79-vuotiaat) on jollakin tavoin mukana organisoidussa liikunnan kansalaistoiminnassa. Lukumääränä tämä tarkoittaa noin 4. ihmistä. Liikunnan kansalaistoiminta vetoaa voimakkaammin miehiin kuin naisiin. Myös koulutustaso on yhteydessä kansalaistoimintaan osallistumiseen. Korkeasti koulutetuista joka kymmenes on mukana toiminnassa. Urheiluseuroissa vapaaehtoistyöhön osallistuu reilu 2. seniorikansalaista. Lukema on ainoastaan hieman alempi kuin liikuntaa seuroissa harrastavien seniorien määrä. Osaksi kyse on samoista ihmisistä. Seurassa harrastavista selvä enemmistö tekee myös vapaaehtoistyötä. Valtaosin (76 %) seuroissa vapaaehtoistyöhön osallistuvat ovat miehiä. Lukumääräisesti miehiä on 5. ja naisia noin 5.. Sama sukupuolten ero näkyy myös kun tarkastellaan muita järjestöjä kuin seuroja, joskaan ei yhtä voimakkaana. Miehiä osallistuu enemmän kuin naisia.

15 3 Liikunnan vapaaehtoistyössä tai kansalaistoiminnassa mukana oleminen (%) Kyllä Ei Ei osaa sanoa % 2 % 4 % 6 % 8 % % KAIKKI 7 93 Nainen 4 96 Mies v v v Alhainen koulutus 5 94 Keskitaso 8 9 Korkea koulutustaso 89 Enintään Yli Uusimaa 6 93 Etelä-Suomi 6 93 Itä-Suomi 6 93 Länsi-Suomi 9 9 Pohjois-Suomi 7 93 Pääkaupunkiseutu 5 94 Kaupunkimainen kunta 7 92 Taajaan asuttu kunta 9 9 Maaseutumainen kunta 6 93 henkilö taloudessa henkilöä tai enemmän 8 9 Seurassa tai liikuntajärjestössä Monipuolinen liikkuja 9 9 Arkiliikkuja 5 95 Kuntoliikkuja 5 94 Passiivinen 3 97

16 4 Liikunnan vapaaehtoistoimintaan osallistuvien määriä Liikunta- tai urheiluseurassa 2 Muussa liikuntajärjestössä, -yhdistyksessä tai -kerhossa 98 Eläkeläisjärjestössä 26 Jossain muussa kansalaisjärjestössä tai yhteisössä 45 Jossakin muualla missä 32 Ei osaa sanoa 8

17 Senioriliikuntatutkimuksen asiantuntijaryhmä Rainer Anttila, Suomen Liikunta ja Urheilu Jorma Savola, Suomen Kuntoliikuntaliitto Juhani Pehkonen, TNS Gallup

18 Senioriliikuntatutkimus Senioriliikuntatutkimuksen tulokset antavat ajankohtaista tietoa vuotiaiden liikunta-, kuntoilu- ja urheiluharrastuksista. Siinä on selvitetty, miten paljon seniorikansalaiset harrastavat liikuntaa terveyden, kunnon tai virkistyksen vuoksi sekä mitä lajeja he harrastavat ja millä intensiteetillä. Tutkimuksen ovat teettäneet Suomen Kuntoliikuntaliitto ja Suomen Liikunta ja Urheilu. Sen on rahoittanut opetusministeriö. Raportin saa maksutta Kuntoliikuntaliiton ja SLU:n kotisivuilta. Suomen Kuntoliikuntaliitto, Kunto ry Arabianranta 6, 56 Helsinki Puh , > Tutkimukset Suomen Liikunta ja Urheilu ry Käyntiosoite: Radiokatu 2, 7. krs, 24 Helsinki Postiosoite: 93 SLU Puh. (9)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010 TUTKIMUS 2009-2010 Miten suomalaiset 19-65-vuotiaat liikkuvat, mitä lajeja he harrastavat, missä he liikkuvat? Liikunnan harrastuskertojen määrä Liikunnan ja kuntoilun luonne Suomalaisten jakaantuminen

Lisätiedot

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010 Liikunnan vapaaehtois- tai kansalaistoimintaan osallistuminen Liikunnan vapaaehtois- tai kansalaistoimintaan osallistuminen 19-65-vuotiaiden keskuudessa % Lkm. 1997-1998 14 435.000 2001-2002 16 509.000

Lisätiedot

(N) 10.972 5.505 5.510. Prosenttitaulukon sarakesumma ylittää 100 prosenttia, koska liikunnanharrastusta voi toteuttaa useamman tahon kautta

(N) 10.972 5.505 5.510. Prosenttitaulukon sarakesumma ylittää 100 prosenttia, koska liikunnanharrastusta voi toteuttaa useamman tahon kautta TAUSTAMATERIAALI Kansallinen aikusten liikuntatutkimus 2006 Tahot, joiden kanssa tai järjestämänä kuntoilua, liikuntaa tai urheilua harrastetaan 19-65 - vuotiaiden keskuudessa. 1997-98 2001-02 2005-06

Lisätiedot

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset 1981 2002 Päivi Berg Vuonna 2002 talvella vähintään kerran viikossa liikkui 87 %, kesällä 88 % väestöstä Nuorten kokonaan liikuntaa

Lisätiedot

Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.2011

Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.2011 Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.211 Pauliina Husu TtT, tutkija UKK-instituutti, Terveysliikuntayksikkö 16.5.211 1 Lasten ja nuorten vapaa-ajan liikunnan riittävyys. Suomalaisten

Lisätiedot

Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 2009 2010 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät

Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 2009 2010 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 9 1 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät Jalkapallo Pyöräily Uinti Juoksulenkkeily Hiihto 217 18 166 149 147 Muutoksia eri lajien harrastajien lukumäärissä

Lisätiedot

Äänestystutkimus. Syksy 2006

Äänestystutkimus. Syksy 2006 Äänestystutkimus Syksy Lokakuu Tilaukset: SAK puh. + SAK Äänestystutkimus syksy ÄÄNESTYSTUTKIMUS TNS Gallup Oy on tutkinut SAK:n toimeksiannosta äänestysikäisen väestön äänestysaikeita ja suhtautumista

Lisätiedot

SUOMALAISTEN SUHTAUTUMINEN VALAANPYYNTIIN 2006

SUOMALAISTEN SUHTAUTUMINEN VALAANPYYNTIIN 2006 SUOMALAISTEN SUHTAUTUMINEN VALAANPYYNTIIN 00 TNS Gallup Oy, Itätuulenkuja 0 A, 000 ESPOO, Finland, tel. int+35- (0)-3 500, Fax int+35-(0)-3 50 JOHDANTO Tässä raportissa esitetään yhteenveto tutkimuksesta,

Lisätiedot

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010 Tutkimusaineisto koottu puhelinhaastatteluina helmikuun 2009 ja tammikuun 2010 aikana Kohteena 3 18-vuotiaat (vanhemmat vastanneet 3 11-vuotiaiden puolesta ja 12 18- vuotiaat vastanneet itse kysymyksiin)

Lisätiedot

Liikuntatutkimus 2009 2010

Liikuntatutkimus 2009 2010 Liikuntatutkimus 2009 2010 Aikuiset 19-65-vuotiaat Suomen Kuntoliikuntaliitto ry:n, Suomen Liikunta ja Urheilu SLU ry:n, Nuori Suomi ry:n, Suomen Olympiakomitean sekä Helsingin kaupungin teettämä liikuntatutkimus

Lisätiedot

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 LIITEKUVAT 5

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 LIITEKUVAT 5 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNISTÄ Sisällysluettelo: Sivu JOHDANTO MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME LIITEKUVAT TNS Gallup Oy, Miestentie C, ESPOO, Finland, tel. int+- ()-,

Lisätiedot

Varhaiskasvatusikäisten lasten liikunta suomalaisten tutkimusten perusteella

Varhaiskasvatusikäisten lasten liikunta suomalaisten tutkimusten perusteella Varhaiskasvatusikäisten lasten liikunta suomalaisten tutkimusten perusteella Koonneet: Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Jyväskylän yliopisto Katse kolme -vuotiaisiin

Lisätiedot

Liikuntatutkimus 2009 2010

Liikuntatutkimus 2009 2010 Liikuntatutkimus 2009 2010 Lapset ja nuoret Suomen Liikunta ja Urheilu SLU ry:n, Nuori Suomi ry:n, Suomen Kuntoliikuntaliiton, Suomen Olympiakomitean sekä Helsingin kaupungin teettämä liikuntatutkimus

Lisätiedot

Nappulat kaakkoon mitä tutkimukset kertovat lasten ja nuorten liikkumisesta? Tommi Vasankari, Dos., LT; UKK-instituutti

Nappulat kaakkoon mitä tutkimukset kertovat lasten ja nuorten liikkumisesta? Tommi Vasankari, Dos., LT; UKK-instituutti Nappulat kaakkoon mitä tutkimukset kertovat lasten ja nuorten liikkumisesta? Tommi Vasankari, Dos., LT; UKK-instituutti Sisältö Faktaa lasten/nuorten liikkumisesta? Liikunta Entä liikkumattomuus Ylipaino

Lisätiedot

NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS

NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS Nuoret Helsingissä 2011 -tutkimus on Helsingin kaupungin tietokeskuksen, opetusviraston ja nuorisoasiainkeskuksen yhteishanke. Tutkimuksella tuotetaan tietoa nuorten vapaa-ajasta

Lisätiedot

Liikuntatutkimus 2009 2010

Liikuntatutkimus 2009 2010 Liikuntatutkimus 2009 2010 Vapaaehtoistyö Suomen Liikunta ja Urheilu SLU ry:n, Nuori Suomi ry:n, Suomen Kuntoliikuntaliiton, Suomen Olympiakomitean sekä Helsingin kaupungin teettämä liikuntatutkimus 2009

Lisätiedot

Lasten fyysinen aktiivisuus

Lasten fyysinen aktiivisuus Lasten fyysinen aktiivisuus - tutkimustaustoja kehittämistyölle Arto Laukkanen Koonneet: Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Jyväskylän yliopisto Lähteenä käytetyt

Lisätiedot

Kansalaiset: Kekkonen, Niinistö ja Koivisto arvostetuimmat presidentit

Kansalaiset: Kekkonen, Niinistö ja Koivisto arvostetuimmat presidentit TIEDOTE Kansalaiset: Kekkonen, Niinistö ja Koivisto arvostetuimmat presidentit Kaikkien aikojen arvostetuimmiksi tasavallan presidenteiksi nousevat ja, käy ilmi KAKS Kunnallisalan kehittämissäätiön kansalaistutkimuksesta.

Lisätiedot

LIIKUNTATUTKIMUS AIKUISLIIKUNTA

LIIKUNTATUTKIMUS AIKUISLIIKUNTA SUOMEN KUNTOLIIKUNTALIITTO Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2005-2006 AIKUISLIIKUNTA Liikuntatutkimus on ainoa säännöllinen liikunnan harrastamisen trenditutkimus Suomessa. Suomen Kuntoliikuntaliitto Suomen

Lisätiedot

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 3 NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA 3

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 3 NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA 3 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNISTÄ Sisällysluettelo: Sivu JOHDANTO MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA LIITEKUVAT TNS

Lisätiedot

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Lihavuus laskuun seminaari 26.10.2012 Jukka Karvinen, Nuori Suomi ry www.nuorisuomi.fi Miksi liikuntaa? Liikkumaan oppiminen on

Lisätiedot

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä IKÄÄNTYNEET Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Seniorikyselyyn vastasi 89 yli 65-vuotiasta pieksämäkeläistä. Vastaajiksi on valikoitunut liikunnallisesti erittäin

Lisätiedot

Ratsastus on kasvattanut suosiotaan läpi vuosien

Ratsastus on kasvattanut suosiotaan läpi vuosien Ratsastuksen kasvulukuja Kansallisen liikuntatutkimuksen tulosten perusteella. Tämä artikkeli päivitetään, kun uusi tutkimus valmistuu. Ratsastus on kasvattanut suosiotaan läpi vuosien Ratsastusharrastus

Lisätiedot

Nuorten ikäluokkien keskuudessa ilmenee keskimäärää enemmän luottamusta yksityisen hoidon hyvyyteen. Ikääntyneet uskovat julkiseen.

Nuorten ikäluokkien keskuudessa ilmenee keskimäärää enemmän luottamusta yksityisen hoidon hyvyyteen. Ikääntyneet uskovat julkiseen. Hyviä terveyspalveluita saa, kun sinne pääsee Missä kaikkialla saa nykyisin hyvää hoitoa? Tätä tiedusteltiin kansalaisilta monivalintakysymyksellä. Vastaajat arvioivat yksityisiä ja julkisia sairaaloita,

Lisätiedot

Vesillä virkistäytyjien profiilit

Vesillä virkistäytyjien profiilit Vesillä virkistäytyjien profiilit Tuija Sievänen, Marjo Neuvonen ja Eija Pouta Keitele-Päijänne vesistömatkailuseminaari Jyväskylä 11.11.2003 LVVI-tutkimus Väestökysely in 1998-2000 Otos 12 000 suomalaista,

Lisätiedot

Mitä tiedämme suomalaislasten liikkumisesta tutkimustulosten perusteella?

Mitä tiedämme suomalaislasten liikkumisesta tutkimustulosten perusteella? Mitä tiedämme suomalaislasten liikkumisesta tutkimustulosten perusteella? Koonneet: Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Jyväskylän yliopisto Lähteenä käytetyt

Lisätiedot

Lasten ja nuorten urheilun kustannukset tilaisuus 15.5. ylitarkastaja Sari Virta

Lasten ja nuorten urheilun kustannukset tilaisuus 15.5. ylitarkastaja Sari Virta Lasten ja nuorten urheilun kustannukset tilaisuus 15.5. ylitarkastaja Sari Virta Arviointituloksia (VLN 2013) Hallituskaudella (2007-2011) valtion liikuntatoimen resursointi kasvoi 100 milj. eurosta 140

Lisätiedot

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,

Lisätiedot

Uimaseurasta terveyttä ja elinvoimaa Taustatietoa harrasteliikunnan kehittämiseen

Uimaseurasta terveyttä ja elinvoimaa Taustatietoa harrasteliikunnan kehittämiseen Uimaseurasta terveyttä ja elinvoimaa Taustatietoa harrasteliikunnan kehittämiseen Miksi vesiliikuntaa? Monipuolista uimaseuratoimintaa! Esimerkki Tampereelta https://youtu.be/nk2u0b6_2gs https://youtu.be/8ji4lkvdqcg

Lisätiedot

Lasten ja nuorten liikunnan kustannukset. Harrastamisen hinta seuran, kunnan vai harrastajan kukkarosta? ylitarkastaja Sari Virta

Lasten ja nuorten liikunnan kustannukset. Harrastamisen hinta seuran, kunnan vai harrastajan kukkarosta? ylitarkastaja Sari Virta Lasten ja nuorten liikunnan kustannukset Harrastamisen hinta seuran, kunnan vai harrastajan kukkarosta? ylitarkastaja Sari Virta Väestön liikkuminen Organisoitu liikunta Omatoiminen liikunta Harrastaminen

Lisätiedot

suhteessa suosituksiin?

suhteessa suosituksiin? Nuori Suomi liikunnasta syrjäytyneet asiantuntijaryhmä tij - työkokous k 1.12.200912 2009 Vantaa Miten lapset ja nuoret liikkuvat suhteessa suosituksiin? Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus

Lisätiedot

HALLITUS VASTAAN OPPOSITIO KANSAN KANTA

HALLITUS VASTAAN OPPOSITIO KANSAN KANTA Julkaistavissa.. klo. jälkeen HALLITUS VASTAAN OPPOSITIO KANSAN KANTA Hallitukseen luotetaan enemmän kuin oppositioon Suomalaisista kaksi viidestä ( %) ilmoittaa, että hallituksen kyky hoitaa maamme asioita

Lisätiedot

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 3 NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA 3

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 3 NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA 3 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNISTÄ 0 Sisällysluettelo: Sivu JOHDANTO MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA LIITEKUVAT

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009

EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009 EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 9 KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 9 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO MITKÄ TAVAT VAIKUTTAA EU:N TULEVAISUUTTA

Lisätiedot

LIIKUNTATUTKIMUS VAPAAEHTOISTYÖ

LIIKUNTATUTKIMUS VAPAAEHTOISTYÖ Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2005-2006 VAPAAEHTOISTYÖ Liikuntatutkimus on ainoa säännöllinen liikunnan harrastamisen trenditutkimus Suomessa. Suomen Liikunta ja Urheilu Suomen Kuntoliikuntaliitto Nuori

Lisätiedot

Erilainen tapa ikääntyä hyvin: liikkumisen monet merkitykset

Erilainen tapa ikääntyä hyvin: liikkumisen monet merkitykset Erilainen tapa ikääntyä hyvin: liikkumisen monet merkitykset Hyvää ikääntymistä yhteistyössä seminaari 10.5.2011, Kajaani Arto Tiihonen, FT, LitL Sisältö Erilainen tapa ikääntyä hyvin: esimerkkeinä liikuntaa

Lisätiedot

Tähän otsikkoa. Abra cadab rakad. Uimahallit koko kansan liikuttajina

Tähän otsikkoa. Abra cadab rakad. Uimahallit koko kansan liikuttajina Tähän otsikkoa Abra cadab rakad Uimahallit koko kansan liikuttajina Uimahallibarometri 2008 ja Uimahallien asiakasbarometri 2010 barometrien keskeiset tulokset Ilpo Johansson tekninen asiantuntija Suomen

Lisätiedot

KUNTAVAALIT LISÄSIVÄT LUOTTAMUSTA PÄÄTTÄJIIN

KUNTAVAALIT LISÄSIVÄT LUOTTAMUSTA PÄÄTTÄJIIN KUNTAVAALIT LISÄSIVÄT LUOTTAMUSTA PÄÄTTÄJIIN Sivu Luottamus päättäjiin lisääntyi kuntavaalien seurauksena. Enemmistö kansalaisista ( %) luottaa erittäin tai melko paljon kotikunnan päättäjiin ja reilu

Lisätiedot

KATSAUS LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTAKÄYTTÄYTYMISEN TUTKIMUKSEEN

KATSAUS LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTAKÄYTTÄYTYMISEN TUTKIMUKSEEN KATSAUS LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTAKÄYTTÄYTYMISEN TUTKIMUKSEEN 3-18 -vuotiaiden liikunnan useus, intensiteetti, liikuntaan käytetty aika, liikuntamuodot sekä omatoimiseen ja ohjattuun liikuntaan osallistuminen

Lisätiedot

MINISTEREITÄ VÄHEMMÄN OHJELMA YLEISPIIRTEISEKSI

MINISTEREITÄ VÄHEMMÄN OHJELMA YLEISPIIRTEISEKSI MINISTEREITÄ VÄHEMMÄN OHJELMA YLEISPIIRTEISEKSI Eduskuntavaalien jälkeiseen hallitukseen kohdentuvia odotuksia selvitettiin kysymällä, mikä on sopiva ministerien määrä hallitusta muodostettaessa. Kysymys

Lisätiedot

Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä. Mikko Ikävalko Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry

Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä. Mikko Ikävalko Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä Mikko Ikävalko EteläKarjalan Liikunta ja Urheilu ry 15 64vuotiaiden suomalaisten fyysisen aktiivisuuden toteutuminen suhteessa suosituksiiin (%) Vain

Lisätiedot

LIIKKUMISESTA KANSALAISTAITO Sotkamon, Kajaanin ja Kuhmon koululaisten fyysinen aktiivisuus ja liikuntakäyttäytyminen

LIIKKUMISESTA KANSALAISTAITO Sotkamon, Kajaanin ja Kuhmon koululaisten fyysinen aktiivisuus ja liikuntakäyttäytyminen LIIKKUMISESTA KANSALAISTAITO Sotkamon, Kajaanin ja Kuhmon koululaisten fyysinen aktiivisuus ja liikuntakäyttäytyminen Tutkimustulokset 2013 5 9 luokat Vuokatti 30.5.2013 Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria

Lisätiedot

ENNAKKOMATERIAALI 2015

ENNAKKOMATERIAALI 2015 ENNAKKOMATERIAALI 2015 TERVETULOA KANSALLISEEN LIIKUNTAFOORUMIIN! Graafinen suunnittelu: Pirita Tolvanen HARRASTAMISEN HINTA Ei 6% Ei 5% 6 547 vastaajaa EOS 11% 56 vaikuttajaa Kyllä 94% Kyllä 86% Ovatko

Lisätiedot

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 LIITEKUVAT 5

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 LIITEKUVAT 5 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNISTÄ Sisällysluettelo: Sivu JOHDANTO MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME LIITEKUVAT TNS Gallup Oy, Itätuulenkuja A, ESPOO, Finland, tel. int+-

Lisätiedot

Harrastamisen hinta tutkimuksen valossa. Itäsuomalaisten kuntien liikuntaviranhaltijoiden työkokous ylitarkastaja Sari Virta

Harrastamisen hinta tutkimuksen valossa. Itäsuomalaisten kuntien liikuntaviranhaltijoiden työkokous ylitarkastaja Sari Virta Harrastamisen hinta tutkimuksen valossa Itäsuomalaisten kuntien liikuntaviranhaltijoiden työkokous 9.-10.10.2014 ylitarkastaja Sari Virta Väestön liikkuminen Organisoitu liikunta Omatoiminen liikunta Harrastaminen

Lisätiedot

Vain reilu viidennes hyvin perillä itsehallintoalueuudistuksesta

Vain reilu viidennes hyvin perillä itsehallintoalueuudistuksesta Vain reilu viidennes hyvin perillä itsehallintoalueuudistuksesta Hallituspuolueet sopivat marraskuussa uusista, nykyisiin maakuntiin perustuvista itsehallintoalueista, joissa ylintä päätösvaltaa käyttää

Lisätiedot

Kouluyhteisö liikunnallisuuden turvaajana. Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri

Kouluyhteisö liikunnallisuuden turvaajana. Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri Kouluyhteisö liikunnallisuuden turvaajana Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri Esityksen sisältö Tuorein tieto lasten ja nuorten liikunnan tilasta Havaintoja lasten ja nuorten liikunnan

Lisätiedot

Suomalaisen liikuntapolitiikan aallonharjat ja -pohjat tutkitun tiedon valossa

Suomalaisen liikuntapolitiikan aallonharjat ja -pohjat tutkitun tiedon valossa Suomalaisen liikuntapolitiikan aallonharjat ja -pohjat tutkitun tiedon valossa Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri Lähde: Ennakkomateriaali, Kansallinen liikuntafoorumi 2013 1 Miten hyvin

Lisätiedot

Kävijäprofiili 2012. Suomenkuvalehti.fi ja Suomen Kuvalehti

Kävijäprofiili 2012. Suomenkuvalehti.fi ja Suomen Kuvalehti Kävijäprofiili 0 Tutkimuksen tausta ja tutkittu sivu Tiedot kerätty TNS Atlas tutkimuksessa heinä - joulukuussa 0. Pääryhminä tutkimuksen perusjoukko eli kaikki 1 6-vuotiaat (est. 3.6.000 henkeä, 6.8 vastaajaa)

Lisätiedot

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka TAPAAMINEN Tehtävä Tutki liikuntapiirakkaa ja suunnittele itsellesi oma piirakka. Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka Liikuntapiirakka: UKK-instituutti 34 TAPAAMINEN Oma liikuntapiirakkani 35 TAPAAMINEN

Lisätiedot

Lisää liikuntaa vai vähemmän istumista? Tommi Vasankari, prof., LT UKK-instituutti & THL

Lisää liikuntaa vai vähemmän istumista? Tommi Vasankari, prof., LT UKK-instituutti & THL Lisää liikuntaa vai vähemmän istumista? Tommi Vasankari, prof., LT UKK-instituutti & THL Sisällöstä Riskitekijät istuminen ja liikunnan puute Kaksi erillistä riskitekijää tarvitsee kahdet erilaiset toimenpiteet

Lisätiedot

Kansalaisten suhtautuminen maan hallituksen päätökseen eläkeiän nostamiseksi

Kansalaisten suhtautuminen maan hallituksen päätökseen eläkeiän nostamiseksi Kansalaisten suhtautuminen maan hallituksen päätökseen eläkeiän nostamiseksi TNS Gallup Oy on selvittänyt kolmen palkansaajien keskusjärjestön SAK:n, STTK:n ja Akavan toimeksiannosta kansalaisten suhtautumista

Lisätiedot

Nuoria liikkeellä! Nuorten liikkumista ja vapaa-aikaa tutkimassa

Nuoria liikkeellä! Nuorten liikkumista ja vapaa-aikaa tutkimassa Nuoria liikkeellä! Nuorten liikkumista ja vapaa-aikaa tutkimassa Tilastokeskuksen seminaari lasten ja lapsiperheiden elinoloista 26.2.2014 Päivi Berg Sami Myllyniemi Mikä Nuorisotutkimusseura? Monitieteinen

Lisätiedot

Kansa: Soten tärkein tavoite on palveluiden yhdenvertaisuuden ja saatavuuden parantaminen

Kansa: Soten tärkein tavoite on palveluiden yhdenvertaisuuden ja saatavuuden parantaminen Tiedote Kansa: Soten tärkein tavoite on palveluiden yhdenvertaisuuden ja saatavuuden parantaminen Sivu Enemmistö ( %) suomalaisista on sitä mieltä, että soten tärkein tavoite on palveluiden yhdenvertaisuuden

Lisätiedot

Kansainvälinen naistenpäivä 8. maaliskuuta 2013. Naiset ja sukupuolten välinen epätasa-arvo kriisiaikoina

Kansainvälinen naistenpäivä 8. maaliskuuta 2013. Naiset ja sukupuolten välinen epätasa-arvo kriisiaikoina Viestinnän pääosasto YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ Bryssel 26. helmikuuta 2013 Kansainvälinen naistenpäivä 8. maaliskuuta 2013 Naiset ja sukupuolten välinen epätasa-arvo kriisiaikoina Euroopan parlamentin

Lisätiedot

TYÖIKÄISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä

TYÖIKÄISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä TYÖIKÄISET Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Sähköiseen kyselyyn vastasi 321 täysi-ikäistä pieksämäkeläistä, joista 67 prosenttia oli naisia ja 33 prosenttia

Lisätiedot

Kuntokuu. Liiku, osallistu ja voita!

Kuntokuu. Liiku, osallistu ja voita! Liiku, osallistu ja voita! Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry:n t ovat helmikuu ja syyskuu. Tavoitteena on saada VAU:n jäsenet kuntoilun pariin niin talvella kuin syksylläkin. Raikkaista syys- ja

Lisätiedot

TAULUKKO 1. Vastaajien taustatiedot Vuosi 2010 Vuosi 2014. Taustamuuttujat n % n % Nainen 133 55 109 53. Mies 109 45 96 47

TAULUKKO 1. Vastaajien taustatiedot Vuosi 2010 Vuosi 2014. Taustamuuttujat n % n % Nainen 133 55 109 53. Mies 109 45 96 47 TAULUKKO 1. Vastaajien taustatiedot Vuosi 2010 Vuosi 2014 Taustamuuttujat n % n % Sukupuoli (n=242) Sukupuoli (n=205) Nainen 133 55 109 53 Mies 109 45 96 47 Ikä (n=240) Ikä (n=205) 68-73-vuotiaat 92 38

Lisätiedot

LIIKKUMISLÄHETE OPAS S I S Ä LT Ö LÄHETTEEN KÄYTTÖÖNOTTO LÄHETENEUVONTAPROSESSI LÄHETE LIIKUNTANEUVONTA SEURANTA

LIIKKUMISLÄHETE OPAS S I S Ä LT Ö LÄHETTEEN KÄYTTÖÖNOTTO LÄHETENEUVONTAPROSESSI LÄHETE LIIKUNTANEUVONTA SEURANTA S I S Ä LT Ö LÄHETTEEN KÄYTTÖÖNOTTO LÄHETENEUVONTAPROSESSI LÄHETE LIIKUNTANEUVONTA SEURANTA LIIKKUMISLÄHETE ASIAKASKAAVAKE (malli). LIIKUNTASUOSITUKSET LAPSET JA NUORET AIKUISET LIIKKUMISLÄHETE OPAS *

Lisätiedot

9. Monipuolisuus. Perusliikuntataitoja monipuolisesti ja iloisesti. Miksi monipuolisuutta. Yksi vai monta lajia?

9. Monipuolisuus. Perusliikuntataitoja monipuolisesti ja iloisesti. Miksi monipuolisuutta. Yksi vai monta lajia? 9. Monipuolisuus Perusliikuntataitoja monipuolisesti ja iloisesti Miksi monipuolisuutta Yksi vai monta lajia? Erilaisia toteuttamismalleja - Suunnittelen treenejä -palvelu - Alle 7-vuotiaiden monipuolinen

Lisätiedot

Työelämä ja ammattiyhdistysliike 2011

Työelämä ja ammattiyhdistysliike 2011 Työelämä ja ammattiyhdistysliike Työelämä ja ammattiyhdistysliike Johdanto Tarkoituksena on ollut selvittää kansalaisten suhtautumista työelämää ja sopimustoimintaa koskeviin ehdotuksiin. Samassa yhteydessä

Lisätiedot

Seuratuki-info Valtakunnallinen Sinettiseuraseminaari

Seuratuki-info Valtakunnallinen Sinettiseuraseminaari Seuratuki-info Valtakunnallinen Sinettiseuraseminaari 8.10.2016 ylitarkastaja Sari Virta Kansalaistoiminnan nykytila Yhdistysrekisteri: 20 000 liikuntatoimintaan liittyvää yhdistystä Kunnat: avustusjärjestelmissä

Lisätiedot

Sisältö Eri liikuntalajeja monipuolisesti ottaen huomioon vuodenajat ja paikalliset olosuhteet.

Sisältö Eri liikuntalajeja monipuolisesti ottaen huomioon vuodenajat ja paikalliset olosuhteet. Kuvaukset 1 (6) (päivitetty 10.6.2014) Liikuntaa monipuolisesti 1, 1 ov, (YV7LI1) (HUOM! 1. vuoden opiskelijoille) kokeilee erilaisia liikuntalajeja hikoillen ja hengästyen saa kokemuksia eri liikuntalajien

Lisätiedot

SENIORILIIKUNTAA ESPOOSSA. Espoo 15.10.2014 Espoon liikuntapalvelut, liikuntasuunnittelija esa.yletyinen@espoo.fi p. 050 540 6329

SENIORILIIKUNTAA ESPOOSSA. Espoo 15.10.2014 Espoon liikuntapalvelut, liikuntasuunnittelija esa.yletyinen@espoo.fi p. 050 540 6329 SENIORILIIKUNTAA ESPOOSSA Espoo 15.10.2014 Espoon liikuntapalvelut, liikuntasuunnittelija esa.yletyinen@espoo.fi p. 050 540 6329 LIIKUNTAA IKÄÄNTYVILLE Ikääntyessä säännöllinen ja monipuolinen liikkuminen

Lisätiedot

Kansalaiset: Säädöksiä ja määräyksiä on liikaa ja sääntely liian pikkutarkkaa.

Kansalaiset: Säädöksiä ja määräyksiä on liikaa ja sääntely liian pikkutarkkaa. Kansalaiset: Säädöksiä ja määräyksiä on liikaa ja sääntely liian pikkutarkkaa. Pitkällä aikavälillä vuosittaisen sääntelyn määrä on lisääntynyt voimakkaasti. Suuntaus on sama myös muissa kehittyvissä maissa.

Lisätiedot

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014.

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakysely Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakyselyssä kartoitettiin Viitasaaren ja Pihtiputaan yli 16-vuotiaiden asukkaiden liikunta-aktiivisuuden

Lisätiedot

KUNNILLA HALUTAAN SÄILYTTÄÄ TEHTÄVIÄ

KUNNILLA HALUTAAN SÄILYTTÄÄ TEHTÄVIÄ Tiedote KUNNILLA HALUTAAN SÄILYTTÄÄ TEHTÄVIÄ Kolme neljästä katsoo, että lasten päivähoidon (%), nuorisotyön (%) ja liikunnan (%) järjestäminen kuuluvat kunnan vastuulle, käy ilmi KAKS Kunnallisalan kehittämissäätiön

Lisätiedot

Paljonko liikkuvissa kouluissa liikuttiin pilottivaiheessa? Tuija Tammelin, tutkimusjohtaja LIKES tutkimuskeskus

Paljonko liikkuvissa kouluissa liikuttiin pilottivaiheessa? Tuija Tammelin, tutkimusjohtaja LIKES tutkimuskeskus Paljonko liikkuvissa kouluissa liikuttiin pilottivaiheessa? Tuija Tammelin, tutkimusjohtaja LIKES tutkimuskeskus Liikkuva koulu seminaari, Mikkeli 17.4.2013 Työryhmä Annaleena Aira Henna Haapala Harto

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA LIIKUNTA

HYVINVOINTI JA LIIKUNTA HYVINVOINTI JA LIIKUNTA 20.5.2016 liikuntavastaava Antti Anttonen 1.Yleistä UKK-instituutti tuottaa tutkittuja ja vaikuttavia käytäntöjä liikkumattomuuden vähentämiseen ja terveysliikunnan edistämiseen.

Lisätiedot

Kansalaiset: Kokoomus, SDP ja Keskusta yhtä kyvykkäitä kuntapuolueita

Kansalaiset: Kokoomus, SDP ja Keskusta yhtä kyvykkäitä kuntapuolueita Julkaistavissa sunnuntaina.1. klo 00.01 Kansalaiset: Kokoomus, ja Keskusta yhtä kyvykkäitä kuntapuolueita Kokoomus ( % pitää osaavana ja kyvykkäänä), ( %) ja keskusta ( %) ovat kansalaisten mielestä osaavimmat

Lisätiedot

LIIKUNTAKYSELY RAPORTTI

LIIKUNTAKYSELY RAPORTTI 2013 LIIKUNTAKYSELY RAPORTTI RAUTALAMMIN KUNTA LIIKUNTATOIMI Liikuntakysely Rautalammin kunnan työikäisille (16-64v.) toteutettiin tammi-helmikuussa 2013. Liikuntakyselyn tavoitteena oli kartoittaa työikäisten

Lisätiedot

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa TNS Gallup Oy on selvittänyt SAK:n, STTK:n ja Akavan toimeksiannosta kansalaisten arvioita työssä jaksamisesta sekä suhtautumista

Lisätiedot

Kävijäprofiili 2012. Kotiliesi.fi ja Kotiliesi-lehti

Kävijäprofiili 2012. Kotiliesi.fi ja Kotiliesi-lehti Kävijäprofiili 01 Mediaprofiilit Kotiliesi TNS Atlas heinä joulukuu 0 Tutkimuksen tausta ja tutkittu sivu Tiedot kerätty TNS Atlas tutkimuksessa heinä - joulukuussa 0. Pääryhminä tutkimuksen perusjoukko

Lisätiedot

Liikuntaseurojen tulevaisuuden näkymät Tulevaisuuden työ liikuntaseuroissa seminaari Työnuoli-projekti. ylitarkastaja Sari Virta

Liikuntaseurojen tulevaisuuden näkymät Tulevaisuuden työ liikuntaseuroissa seminaari Työnuoli-projekti. ylitarkastaja Sari Virta Liikuntaseurojen tulevaisuuden näkymät Tulevaisuuden työ liikuntaseuroissa seminaari 18.2.1016 Työnuoli-projekti ylitarkastaja Sari Virta Alustuksen rakenne Kansalaistoiminta tänään Mitä pitäisi ajatella,

Lisätiedot

Kävijäprofiili 2012. Plaza.fi/Muropaketti

Kävijäprofiili 2012. Plaza.fi/Muropaketti Kävijäprofiili 2012 Tutkimuksen tausta ja tutkittu sivu Tiedot kerätty TNS Atlas tutkimuksessa heinä - joulukuussa 20. Pääryhminä tutkimuksen perusjoukko eli kaikki 15 69-vuotiaat (est. 3.629.000 henkeä,

Lisätiedot

Tarkoituksena on ollut selvittää kansalaisten tietämystä ja arvioita apurahoja jakavista säätiöistä.

Tarkoituksena on ollut selvittää kansalaisten tietämystä ja arvioita apurahoja jakavista säätiöistä. SÄÄTIÖTUTKIMUS Johdanto Tarkoituksena on ollut selvittää kansalaisten tietämystä ja arvioita apurahoja jakavista säätiöistä. Tutkimusaineisto on koottu TNS Gallup Oy:n internetpaneelissa 0..-.. päivien

Lisätiedot

Kävijäprofiili 2012. Plaza.fi/Etusivu

Kävijäprofiili 2012. Plaza.fi/Etusivu Kävijäprofiili 20 Plaza.fi/Etusivu Tutkimuksen tausta ja tutkittu sivu Plaza.fi/Etusivu Tiedot kerätty TNS Atlas tutkimuksessa heinä - joulukuussa 2011. Pääryhminä tutkimuksen perusjoukko eli kaikki 1

Lisätiedot

Suomalainen haluaa asua pientalossa lähellä kaupunkia tiivis, kaupunkimainen rakentaminen torjutaan

Suomalainen haluaa asua pientalossa lähellä kaupunkia tiivis, kaupunkimainen rakentaminen torjutaan Tiedote Julkaistavissa..0 klo 00.0 Suomalainen haluaa asua pientalossa lähellä kaupunkia tiivis, kaupunkimainen rakentaminen torjutaan Väite, jonka mukaan asumisen ja rakentamisen tulee olla tiivistä ja

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009

EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009 EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009 1 KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 2 2 MITKÄ ASIAT HUOLESTUTTAVAT,

Lisätiedot

Lasten fyysinen aktiivisuus - tutkimustaustoja kehittämistyölle. Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen

Lasten fyysinen aktiivisuus - tutkimustaustoja kehittämistyölle. Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Lasten fyysinen aktiivisuus - tutkimustaustoja kehittämistyölle Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Lähteenä käytetyt tutkimusprojektit: STRIP, [Varhaislapsuudessa

Lisätiedot

Tarkoituksena on ollut selvittää kansalaisten tietämystä ja arvioita apurahoja jakavista säätiöistä.

Tarkoituksena on ollut selvittää kansalaisten tietämystä ja arvioita apurahoja jakavista säätiöistä. SÄÄTIÖTUTKIMUS 2012 Johdanto Tarkoituksena on ollut selvittää kansalaisten tietämystä ja arvioita apurahoja jakavista säätiöistä. Tutkimusaineisto on koottu Gallup Kanavalla, internetpaneelissa, 8.-14.6.2012

Lisätiedot

Liikuntakysely. 1. Sukupuoli. 2. Kotikunta. 3. Syntymävuosi. 4. Koulutustaso. Vastaajien määrä: 480. Vastaajien määrä: 480

Liikuntakysely. 1. Sukupuoli. 2. Kotikunta. 3. Syntymävuosi. 4. Koulutustaso. Vastaajien määrä: 480. Vastaajien määrä: 480 Liikuntakysely 1. Sukupuoli 2. Kotikunta 3. Syntymävuosi Keski-ikä 46,2 4. Koulutustaso 5. Työtilanne ja ammatti 6. Kuinka suuren osan päivittäisestä valveillaoloajasta vietät oman arviosi mukaan passiivisesti

Lisätiedot

MINIPILOTTI HANKE KAVERI LIIKUTTAA

MINIPILOTTI HANKE KAVERI LIIKUTTAA MINIPILOTTI HANKE KAVERI LIIKUTTAA Vuorentaan koulun vanhempainyhdistys toteutti yhteistyössä Vuorentaan koulun, Lasten Liikunnan Tuen sekä liikunta-alan toimijoiden kanssa Kaveri liikuttaa hankkeen. Hämeenlinnan

Lisätiedot

KOULULAISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä

KOULULAISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä KOULULAISET Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Koululaiset saivat vastata sähköiseen kyselyyn vapaa-ajallaan tai tiettyjen luokkaasteiden kohdalla kouluajalla.

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2015

TILASTOKATSAUS 4:2015 Tilastokatsaus 6:212 TILASTOKATSAUS 4:2 1 12.8.2 TIETOJA TYÖVOIMASTA JA TYÖTTÖMYYDESTÄ Työvoiman määrä kasvoi 1 3:lla (,9 %) vuoden 213 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien joukko on suurentunut vuodesta

Lisätiedot

Siipikarjanliha yhä suositumpaa

Siipikarjanliha yhä suositumpaa Siipikarjanliha yhä suositumpaa Siipikarjanlihan kulutus on kasvanut ja kasvaa Siipikarjanlihan kulutus saavuttanut EU-keskitason Siipikarjanlihan kulutus kasvanut elintarvikkeista eniten Siipikarjaliha

Lisätiedot

KUNTALAISTEN ILONAIHEET: ASUMINEN, VAPAA-AIKA JA YMPÄRISTÖ

KUNTALAISTEN ILONAIHEET: ASUMINEN, VAPAA-AIKA JA YMPÄRISTÖ KUNTALAISTEN ILONAIHEET: ASUMINEN, VAPAA-AIKA JA YMPÄRISTÖ Kuntalaisten ilonaiheet ovat hyvät asumisen olosuhteet (5 %), hyvät liikunta-, urheilu- ja kuntoilumahdollisuudet (1 %), hyvin toimivat kulttuuripalvelut

Lisätiedot

Liikunta kokonaisvaltaista hyvinvointia tukemassa. Pekka Hämäläinen LitM rehtori Virpiniemen liikuntaopisto

Liikunta kokonaisvaltaista hyvinvointia tukemassa. Pekka Hämäläinen LitM rehtori Virpiniemen liikuntaopisto Liikunta kokonaisvaltaista hyvinvointia tukemassa Pekka Hämäläinen LitM rehtori Virpiniemen liikuntaopisto FYYSINEN AKTIIVISUUS = LIIKKUMINEN PERUSAKTIIVISUUS; ARKIAKTIIVISUUS selviytymiseen tarvittava

Lisätiedot

Suomalaisen työn liitto (STL) - Suomalainen kuluttaja muuttuvassa ympäristössä 2014

Suomalaisen työn liitto (STL) - Suomalainen kuluttaja muuttuvassa ympäristössä 2014 Suomalaisen työn liitto (STL) - Suomalainen kuluttaja muuttuvassa ympäristössä 2014 28.08.2014 Mikko Kesä, Jan-Erik Müller, Tuomo Saarinen Innolink Research Oy Yleistä tutkimuksesta Tutkimuksen tarkoituksena

Lisätiedot

Luottamus hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita on vähentynyt viime vuodesta

Luottamus hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita on vähentynyt viime vuodesta 12.7.2016 Luottamus hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita on vähentynyt viime vuodesta Suomalaisista alle kolmannes (30 %) ilmoittaa, että Juha Sipilän hallituksen (keskusta, perussuomalaiset, kokoomus)

Lisätiedot

UIMAHALLIEN ASIAKASTYYTYVÄISYYS 2012: Vesiliikunnan harrastaminen uimahallissa ja näkemykset omasta uimahallista

UIMAHALLIEN ASIAKASTYYTYVÄISYYS 2012: Vesiliikunnan harrastaminen uimahallissa ja näkemykset omasta uimahallista UIMAHALLIEN ASIAKASTYYTYVÄISYYS : Vesiliikunnan harrastaminen uimahallissa ja näkemykset omasta uimahallista UIMAHALLIEN ASIAKASTYYTYVÄISYYS : Vesiliikunnan harrastaminen uimahallissa ja näkemykset omasta

Lisätiedot

Kävijäprofiili 2012. Plaza.fi/Dome

Kävijäprofiili 2012. Plaza.fi/Dome Kävijäprofiili 01 Tutkimuksen tausta ja tutkittu sivu Tiedot kerätty TNS Atlas tutkimuksessa tammi - joulukuussa 011. Pääryhminä tutkimuksen perusjoukko eli kaikki 69-vuotiaat (est. 3.69.000 henkeä, 14.448

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Vajaa viikko ennen hallituskriisiä vain neljännes kansalaisista luotti hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita oppositiollekaan ei kehuja

Vajaa viikko ennen hallituskriisiä vain neljännes kansalaisista luotti hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita oppositiollekaan ei kehuja Vajaa viikko ennen hallituskriisiä vain neljännes kansalaisista luotti hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita oppositiollekaan ei kehuja Sivu Suomalaisista vain neljännes ( %) ilmoitti, että hallituksen

Lisätiedot

Mitä lasten ja nuorten liikkumisesta tiedetään?

Mitä lasten ja nuorten liikkumisesta tiedetään? Liikuntatutkimuksen suuntaviivat 27.5.2009 Helsinki Mitä lasten ja nuorten liikkumisesta tiedetään? Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Esityksen sisältöä Mitä lasten ja nuorten

Lisätiedot

Palveluseteliä ja julkisten palveluiden tuottajan valitsemista koskeva kansalaistutkimus

Palveluseteliä ja julkisten palveluiden tuottajan valitsemista koskeva kansalaistutkimus Palveluseteliä ja julkisten palveluiden tuottajan valitsemista koskeva kansalaistutkimus TNS 014 Tutkimuksen toteuttaminen ja sisältö Kysely toteutettiin osana TNS Gallup Oy:n puhelinomnibustutkimusta.

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020

LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020 LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020 VISIO 1 + 2 Jokaisella koululaisella on mahdollisuus liikkua monipuolisesti koulupäivän

Lisätiedot

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Millaisia ovat / voisivat olla juuri teidän työyhteisöllenne

Lisätiedot