OPISKELIJOIDEN LIIKUNTALIITON STRATEGIA

Transkriptio

1 OPISKELIJOIDEN LIIKUNTALIITON STRATEGIA MISSIO Edistää opiskelijoiden liikuntakulttuuria 1 ja hyvinvointia. VISIO Opiskelijat liikkuvat terveytensä kannalta riittävästi ARVOT Innostavuus kuvaa asennetta ja ilmapiiriä, jonka hengessä opiskelijaliikuntaa edistetään. Innostamalla ja innostumalla madalletaan liikunnan kynnystä. Rohkeus on uskallusta vaikuttaa, ottaa kantaa ja epäonnistua. Liitto uskaltaa kokeilla uusia avauksia ja toimintatapoja. Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo ohjaavat edistämään yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa sekä ehkäisemään syrjintää liikunnassa ja tekemään työtä yhdenvertaisten liikuntamahdollisuuksien eteen kaikissa korkeakouluissa. Liikunnan monimuotoisuus kattaa moniarvoisen suhtautumisen liikkumiseen, jossa kaikki syyt ja tavat liikkua ovat hyviä. Liikunta kattaa kaiken liikkeen arjen aktiivisuudesta kilpaurheiluun. 1 ks. Liite 1. 2 Kohtuukuormitteista kestävyysliikuntaa 2,5 tuntia tai raskasta liikuntaa 1 tunti 15 minuuttia viikossa sekä lihaskunnon tai liikehallinnan kehittämistä kaksi kertaa viikossa. Liikunnan Käypä hoito suositus 1 / 8

2 Yhteisöllisyys kuvaa liikuntaa yksinäisyyttä ennaltaehkäisevänä voimavarana ja liiton tapaa edistää opiskelijoiden liikuntakulttuuria yhdessä liikunta- ja opiskelijakentän eri toimijoiden kanssa. Yhteisöllisyys tarkoittaa myös, että kansainväliset opiskelijat ovat osa suomalaista opiskelijayhteisöä ja suomalaiset opiskelijat ovat osa kansainvälistä opiskelijayhteisöä. 2 / 8

3 STRATEGISET TAVOITTEET 3 VISION TOTEUTTAMISEKSI OPISKELIJALIIKUNNAN OLOSUHTEET KUNNOSSA 1. Kaikki korkeakoulut toteuttavat korkeakoululiikunnan suositukset. 2. Korkeakoululiikunnassa panostetaan liikunnan aloittamisen tukitoimiin ja yhä useampi opiskelija aloittaa säännöllisen liikunnan korkeakouluopintojen aikana. 3. Kaikkien korkeakoululiikuntapalvelujen käyttäjäosuus on vähintään korkeakoululiikunnan suositusten hyvän liikuntaohjelman mukainen (30 50 %) ja jokainen opiskelija kokee voivansa liikkua niiden piirissä. 4. Liikkuva koulu -ohjelma laajenee korkea-asteelle. Opiskelijoiden päivittäinen istuminen vähenee ja korkeakouluissa kannustetaan arkiaktiivisuuteen. 5. Korkeakoululiikunnan asema vahvistuu korkeakouluissa ja kuntien sekä valtion hallinnossa. 6. Liikunta on olennainen osa jokaisen korkeakoulun opiskelijakulttuuria, mikä näkyy opiskelija- ja ylioppilaskuntien toiminnassa. 7. Opiskelijaurheilijoiden on mahdollista sovittaa joustavasti yhteen opinnot ja urheilu-ura. OPISKELIJALIIKUNTATAPAHTUMIEN JA KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN TAVOITTEET 8. OSM-kisat ovat valtakunnallisesti suosittuja matalan kynnyksen liikuntatapahtumia, jotka edistävät opiskelijoiden tervehenkistä kilpailukulttuuria ja tarjoavat elämyksiä kaiken tasoisille liikkujille. 9. Korkeakouluopiskelevat tuntevat SELL-, OEM- ja EUSA Games -kilpailut ja osallistuvat näihin aktiivisesti. SELL-kilpailut pysyvät tasorajattomina matalan osallistumiskynnyksen opiskelijaliikuntatapahtumina. Suomessa järjestettäessä nämä kilpailut ovat näkyvä ja arvostettu osa suomalaista opiskelijaliikuntakulttuuria. 10. Sukupuolten välinen tasa-arvo toteutuu FISUn ja EUSAn toiminnassa sekä näiden alaisissa liikuntatapahtumissa. Matalan kynnyksen liikunta nähdään FISUssa ja EUSAssa tärkeänä osana korkeakoulujen liikuntapalveluita. OLL:N TOIMINNAN KEHITTÄMINEN 11. OLL on asiantunteva kouluttaja, joka järjestää laadukkaita koulutustapahtumia. Osallistujat saavat koulutuksista työkaluja omaan liikuntakulttuurin edistämistyöhönsä. 3 Tavoitteiden mittaristo liitteessä 2. 3 / 8

4 OLL on opiskelijaliikunnan asiantuntija ja edunvalvoja. 13. OLL:n omarahoitusosuus on vähintään 30 prosenttia. 14. Kaikki ylioppilas- ja opiskelijakunnat ovat OLL:n varsinaisia jäseniä ja kaikki korkeakoululiikuntapalvelut ovat OLL:n yhteistoimintajäseniä / 8

5 LIITE 1. OPISKELIJOIDEN LIIKUNTAKULTTUURIN EDISTÄMINEN Opiskelijoiden liikuntakulttuurilla tarkoitetaan koko opiskelijoiden liikunnan ja urheilun kattamaa ilmiökenttää. Käsitteessä yhdistyy opiskelijoiden liikunta, joka viittaa fyysiseen tekemiseen ja toisaalta kulttuuri, joka pitää sisällään kaikki ne merkitykset, jotka liikunnalle ja urheilulle opiskelijakulttuurissamme annetaan. Hyvin samansuuntainen, mutta hieman yllä olevaa jaottelua hienojakoisempi näkökulma opiskelijoiden liikuntakulttuurin edistämiseen saadaan liikuntasuhteen käsitteen avulla. Ihmisen liikuntasuhde rakentuu useasta osittain päällekkäisestä osa-alueesta: I) oma fyysinen aktiivisuus, liikunta ja urheilu II) suhtautuminen eli fyysiselle aktiivisuudelle, liikunnalle ja urheilulle annettavat merkitykset III) liikunnan ja urheilun ilmiökentän seuraaminen ja kiinnostus (esim. penkkiurheilu, liikunnan ja urheilun historia) IV) liikunnan ja urheilun tuottaminen (esim. tapahtumien järjestäminen ja osallistuminen seuratoimintaan tai OLL:n toimintaan) Opiskelijoiden liikuntasuhteen voidaan ajatella olevan vahva, mikäli se ilmenee aktiivisuutena kaikilla yllä mainituilla liikuntasuhteen osa-alueilla. Opiskelijoiden liikuntakulttuurin kokonaisuus ainakin jossakin määrin rakentuu opiskelijoiden liikuntasuhteen varaan, jolloin opiskelijoiden liikuntakulttuurin edistämistä voidaan tehdä vahvistamalla opiskelijoiden liikuntasuhteen eri osa-alueita KUVIO 1. Opiskelijoiden liikuntakulttuurin kokonaisuuden voidaan ajatella rakentuvan opiskelijoiden liikuntasuhteen ja sen eri osa-alueiden kautta ja varaan. 5 / 8

6 LIITE 2. STRATEGISTEN TAVOITTEIDEN MITTARISTO OPISKELIJALIIKUNNAN OLOSUHTEET KUNNOSSA 1. Kaikki korkeakoulut toteuttavat korkeakoululiikunnan suositukset. Korkeakoululiikunnan suositusten A-H toteutuminen Korkeakoululiikunnan syy-seuraussuhteiden tunteminen 2. Korkeakoululiikunnassa panostetaan liikunnan aloittamisen tukitoimiin ja yhä useampi opiskelija aloittaa säännöllisen liikunnan korkeakouluopintojen aikana. Korkeakoululiikunnan suosituksen G (aktivointi) toteutuminen Korkeakouluopiskelijoiden osuus, joka kokee liikunnan aloittamisen oppilaitoksen liikuntapalveluiden kautta helpoksi Liikunnan opintojen aikana aloittavien opiskelijoiden määrä 3. Kaikkien korkeakoululiikuntapalvelujen käyttäjäosuus on vähintään korkeakoululiikunnan suositusten hyvän liikuntaohjelman mukainen (30 50 %) ja jokainen opiskelija kokee voivansa liikkua niiden piirissä. Opiskelijoiden kokemus korkeakoululiikunnan palveluiden helposta lähestyttävyydestä ja yhdenvertaisuudesta Korkeakoululiikunnan suosituksen H (liikuntapalveluiden käyttö) toteutuminen 4. Liikkuva koulu -ohjelma laajenee korkea-asteelle. Opiskelijoiden päivittäinen istuminen vähenee ja korkeakouluissa kannustetaan arkiaktiivisuuteen. Liikkuvien korkeakoulujen määrä Opiskelijoiden päivittäisen istumisen määrä Aktiivisten työskentelytilojen määrä korkeakouluissa 5. Korkeakoululiikunnan asema vahvistuu korkeakouluissa ja kuntien sekä valtion hallinnossa. Niiden korkeakoulujen määrä, joiden organisaatiossa on paikka liikuntapalveluille Liikuntamaininnat kuntastrategioissa ja jäsenarviot kuntiensa tilanteista OLL:n arvio korkeakoululiikunnan aseman edistymisestä valtionhallinnon tasolla 6. Liikunta on olennainen osa jokaisen korkeakoulun opiskelijakulttuuria, mikä näkyy opiskelija- ja ylioppilaskuntien toiminnassa. Opiskelija- ja ylioppilaskuntien pitkän tähtäimen suunnitelmat opiskelijoiden liikuntakulttuurin edistämiseksi Opiskelija- ja ylioppilaskuntien aktiivisuus OLL:n toiminnassa 7. Opiskelijaurheilijoiden on mahdollista sovittaa joustavasti yhteen opinnot ja urheiluura. Opiskelijaurheilijoiden kokemukset opintojen ja urheilu-uran yhteensovittamisesta / 8

7 OPISKELIJALIIKUNTATAPAHTUMIEN JA KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN TAVOITTEET 8. OSM-kisat ovat valtakunnallisesti suosittuja matalan kynnyksen liikuntatapahtumia, jotka edistävät opiskelijoiden tervehenkistä kilpailukulttuuria ja tarjoavat elämyksiä kaiken tasoisille liikkujille. Osallistujamäärät ja -jakaumat (sukupuoli, rento-/kilpasarja) Lajimäärät ja kilpailujen sijainnit Kilpailuista saatu palaute Viestinnän mittarit 9. Korkeakouluopiskelevat tuntevat SELL-, OEM- ja EUSA Games -kilpailut ja osallistuvat näihin aktiivisesti. SELL-kilpailut pysyvät tasorajattomina matalan osallistumiskynnyksen opiskelijaliikuntatapahtumina. Suomessa järjestettäessä nämä kilpailut ovat näkyvä ja arvostettu osa suomalaista opiskelijaliikuntakulttuuria. Osallistujamäärät ja sukupuolijakaumat Katsojamäärät Kilpailuista saatu palaute Yleinen asenne tapahtumia kohtaan Viestinnän mittarit 10. Sukupuolten välinen tasa-arvo toteutuu FISUn ja EUSAn toiminnassa sekä näiden alaisissa liikuntatapahtumissa. Matalan kynnyksen liikunta nähdään FISUssa ja EUSAssa tärkeänä osana korkeakoulujen liikuntapalveluita. FISUn ja EUSAn hallitusten ja eri komiteoiden sukupuolijakauma Osallistujien sukupuolijakauma FISUn ja EUSAn alaisissa liikuntatapahtumissa FISUn ja EUSAn konkreettiset toimenpiteet sukupuolten välisen tasa-arvon edistämiseksi Korkeakoululiikunnan kansainvälisten suositusten olemassaolo OLL:N TOIMINNAN KEHITTÄMINEN 11. OLL on asiantunteva kouluttaja, joka järjestää laadukkaita koulutustapahtumia. Osallistujat saavat koulutuksista työkaluja omaan liikuntakulttuurin edistämistyöhönsä. Koulutus-/verkostotapahtumiin osallistuneiden korkeakoulujen ja liikuntavastaavien määrä Koulutuksista saatu palaute Koulutusten sisällön arviointi strategiaan peilaten 12. OLL on opiskelijaliikunnan asiantuntija ja edunvalvoja. Liiton osaamiskartoitukset Tunnettavuus sidosryhmien keskuudessa Edunvalvonnallisten tavoitteiden toteutuminen sekä arvio niistä käydyistä keskusteluista 7 / 8

8 OLL:n omarahoitusosuus on vähintään 30 prosenttia. Omarahoitusosuus 14. Kaikki ylioppilas- ja opiskelijakunnat ovat OLL:n varsinaisia jäseniä ja kaikki korkeakoululiikuntapalvelut ovat OLL:n yhteistoimintajäseniä. Jäsenjärjestöjen ja yhteistoimintajäsenten määrä / 8